Digha Nikaya


[Site Map]  [Home]  [Sutta Indexes]  [Glossology]  [Site Sub-Sections]

The Pali is transliterated as Velthuis (aaiiuu.m'n~n.t.d.n.l). Alternatives:
[ ASCII (aiumnntdnl) | IAST Unicode (āīūṃṅñṭḍṇḷ) ]

 

Diigha Nikaaya

Sutta 12

Lohicca Suttanta.m

Adapted from the digital version of the Sri Lanka Buddha Jayanti Tripitaka Series

 


[224]

[1][pts][ati] Eva.m me suta.m. Eka.m samaya.m Bhagavaa Kosalesu caarika.m caramaano mahataa bhikkhu-sa'nghena saddhi.m pa~nca-mattehi bhikkhu-satehi yena saalavatikaa tadavasari. Tena kho pana samayena lohicco braahma.no saalavatika.m ajjhaavasati sattussada.m sati.naka.t.thodaka.m sadha~n~na.m raajabhogga.m ra~n~naa pasenadinaa kosalena dinna.m raajadaaya.m brahmadeyya.m.

2. Tena kho pana samayena lohiccassa braahma.nassa evaruupa.m paapaka.m di.t.thigata.m uppanna.m hoti: idha sama.no vaa braahma.no vaa kusala.m dhamma.m adhigaccheyya, kusala.m dhamma.m adhigantvaa na parassa aaroceyya. Ki.m hi paro parassa karissati? seyyathaa pi naama puraa.na.m bandhana.m chinditvaa a~n~na.m nava.m bandhana.m kareyya? Eva.m sampadamida.m paapaka.m lobhadhamma.m vadaami. Ki.m hi paro parassa karissatii'ti.

3. Assosi kho lohicco braahma.no: sama.no khalu bho Gotamo Sakyaputto Sakyakulaa pabbajito Kosalesu caarika.m caramaano mahataa bhikkhu-sa'nghena saddhi.m pa~nca-mattehi bhikkhu-satehi saalavatika.m anuppatto. Ta.m kho pana bhavanta.m Gotama.m eva.m kalyaa.no kittisaddo abbhuggato: iti pi so Bhagavaa araha.m Sammaa-sambuddho vijjaa-cara.na-sampanno sugato loka-viduu anuttaro purisa-damma-saarathii satthaa deva-manussaana.m buddho Bhagavaa. So ima.m loka.m sadevaka.m samaaraka.m sabrahmaka.m, sassama.na-braahma.ni.m paja.m sadeva-manussa.m [225] saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa pavedeti. So dhamma.m deseti aadi kalyaa.na.m majjhe kalyaa.na.m pariyosanakalyaa.na.m saattha.m savya~njana.m kevalaparipu.n.na.m parisuddha.m. Brahmacariya.m pakaaseti. Saadhu kho pana tathaaruupaana.m arahata.m dassana.m hotiiti.

4. Atha kho lohicco braahma.no bhesika.m nahaapita.m aamantesi: ehi tva.m samma bhesike, yena Sama.no Gotamo ten'upasa'nkama. Upasa'nkamitvaa mama vacanena sama.na.m Gotama.m appaabaadha.m appaata'nka.m lahu.t.thaana.m bala.m phaasuvihaara.m puccha: lohicco bho Gotama braahma.no bhavanta.m Gotama.m appaabaadha.m appaata'nka.m lahu.t.thaana.m bala.m phaasuvihaara.m pucchatiiti. Eva~n ca vadehi: adhivaasetu kira bhava.m Gotamo lohiccassa braahma.nassa svaatanaaya bhatta.m saddhi.m bhikkhusa'nghenaati.

[BJT Page 542]

5. Eva.m bhatteti kho bhesikaa nahaapito lohiccassa braahma.nassa pa.tissutvaa yena Bhagavaa ten'upasa'nkami. Upasa'nkamitvaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa eka-m-anta.m nisiidi. Eka-m-anta.m nisinno kho bhesikaa nahaapito Bhagavanta.m etad avoca: lohicco bhante braahma.no Bhagavanta.m appaabaadha.m appaata'nka.m lahu.t.thaana.m bala.m phaasuvihaara.m pucchati. Eva~n ca vadeti. Adhivaasetu kira bhante Bhagavaa lohiccassa braahma.nassa svaatanaaya bhatta.m saddhi.m bhikkhusa'nghenaati. Adhivaasesi Bhagavaa tu.nhiibhaavena.

6. Atha kho bhesikaa nahaapito Bhagavato adhivaasana.m viditvaa u.t.thaay aasanaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa padakkhi.na.m katvaa yena lohicco braahma.no ten'upasa'nkami. Upasa'nkamitvaa lohicca.m braahma.na.m etad avoca: avocumbhaa kho maya.m bhante tava vacanena ta.m Bhagavanta.m. Lohicco bhante braahma.no Bhagavanta.m [226] appaabaadha.m appaata'nka.m lahu.t.thaana.m bala.m phaasuvihaara.m pucchati. Eva~n ca vadeti: adhivaasetu kira bhante Bhagavaa 'lohiccassa braahma.nassa svaatanaaya bhatta.m saddhi.m bhikkhusa'nghenaa'ti. Adhivuttha~nca pana tena Bhagavataa ti.

7. Atha kho lohicco braahma.no tassaa rattiyaa accayena sake nivesane pa.nita.m khaadaniiya.m bhojaniiya.m pa.tiyaadaapetvaa bhesika.m nahaapita.m aamantesi: ehi tva.m samma bhesike yena Sama.no Gotamo ten'upasa'nkama. Upasa'nkamitvaa sama.nassa Gotamassa kaala.m aarocehi: kaalo bho Gotama ni.t.thita.m bhattanti. Eva.m bhante'ti kho bhesikaa nahaapito lohiccassa braahma.nassa pa.tissutvaa yena Bhagavaa ten'upasa'nkami. Upasa'nkamitvaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa eka-m-anta.m a.t.thaasi. Eka-m-anta.m .thiito kho bhesikaa nahaapito Bhagavato kaala.m aarocesi: kaale bhante. Ni.t.thita.m bhattanti. Atha kho Bhagavaa pubba.nhasamaya.m nivaasetvaa pattaciivaramaadaaya saddhi.m bhikkhu-sa'nghena yena saalavatikaa ten'upasa'nkami.

8. Tena kho pana samayena bhesikaa nahaapito Bhagavanta.m pi.t.thito pi.t.thito anubaddho hoti. Atha kho bhesikaa nahaapito Bhagavanta.m etad avoca: "lohiccassa bhante braahma.nassa evaruupa.m paapaka.m di.t.thigata.m uppanna.m: idha sama.no vaa braahma.no vaa kusala.m dhamma.m adhigaccheyya, kusala.m dhamma.m adhigannvaa na parassa aaroceyya. Ki.m hi paro parassa karissati. seyyathaa pi puraa.na.m bandhana.m chinditvaa a~n~na.m nava.m bandhana.m kareyya, eva.m sampadamida.m paapaka.m lobhadhamma.m vadaami. Ki.m hi paro parassa karissatii" ti. Saadhu bhante Bhagavaa lohicca.m braahma.na.m etasmaa paapakaa di.t.thigataa vivecetuu" ti. "Appeva naama siyaa bhesike appeva naama siyaa bhesike" ti.

[BJT Page 544]

9. Atha kho Bhagavaa yena lohiccassa braahma.nassa nivesana.m ten'upasa'nkami. Upasa'nkamitvaa pa~n~natte aasane [227] nisiidi. Atha kho lohicco braahma.no Buddhappamukha.m bhikkhu-sa'ngha.m pa.nitena khaadaniiyena bhojaniiyena sahatthaa santappesi sampavaaresi atha kho lohicco braahma.no Bhagavanta.m bhuttaavi.m oniitapattapaa.ni.m a~n~natara.m niiva.m aasana.m gahetvaa eka-m-anta.m nisiidi. Eka-m-anta.m nisinna.m kho lohicca.m braahma.na.m Bhagavaa etad avoca: "sacca.m kira te lohicca evaruupa.m paapaka.m di.t.thiigata.m uppanna.m: idha sama.no vaa braahma.no vaa kusala.m dhamma.m adhigaccheyya, kusala.m dhamma.m adhiganntvaa na parassa aroceyya, ki.m hi paro parassa karissati? seyyathaa pi naama puraa.na.m bandhana.m chinditvaa a~n~na.m nava.m bandhana.m kareyya, eva.m sampadamida.m paapaka.m lobhadhamma.m vadaami. Ki.m hi paro parassa karissatii?"Ti.

"Eva.m bho Gotama."|| ||

10. "Ta.m ki.m ma~n~nasi lohicca? Tanu tva.m saalavatika.m ajjhaavasasii"?Ti.

"Eva.m bho Gotama."|| ||

"Yo nu kho lohicca eva.m vadeyya 'lohicco braahma.no saalavatika.m ajjhaavasati. Yaa saalavatikaaya samudayasa~njaati lohicco'va ta.m braahma.no ekako paribhu~njeyya, na a~n~nesa.m dadeyyaa'ti eva.mvaadi so ye ta.m upajiivanti tesa.m antaraayakaro vaa hoti no vaa?"Ti.

"Antaraayakaro bho Gotama."|| ||

"Antaraayakaro samaano lohicca hitaanukampii vaa tesa.m hoti ahitaanukampii vaa?"Ti.

"Ahitaanukampii bho Gotama."|| ||

"Ahitaanukampissa metta.m vaa tesu citta.m paccupa.t.thita.m hoti sapattaka.m vaa?"Ti.

"Sapattaka.m bho Gotama"

"Sapattake citte paccupa.t.thike micchaadi.t.thi vaa hoti sammaadi.t.thi vaa?Ti

Bho Gotama."|| ||

"Micchaadi.t.thi'ssa kho aha.m lohicca dvinna.m gatiinaa a~n~natara.m gati.m vadaami: Niraya.m vaa tiracchaanayoni.m vaa."|| ||

[BJT Page 546]

11. Ta.m kim ma~n~nasi lohicca, tanu raajaa pasenadii kosalo kaasikosala.m ajjhaavasatii?"Ti.

"Eva.m bho Gotama."|| ||

"Yo nu kho lohicca eva.m vadeyya: 'raajaa pasenadii kosalo kaasikosala.m ajjhaavasati. Yaa kaasikosalo samudayasa~njaati, raajaa'va ta.m pasenadii kosalo ekako paribhu~njeyya, na naa~n~nesa.m dadeyyaa'ti. Eva.mvaadii so ye raajaana.m pasenadi.m kosala.m upajiivanti tumhe c'eva a~n~ne ca, tesa.m antaraayakaro vaa hoti, no vaa?"Ti.

"Antaraayakaro bho Gotama."|| ||

"Antaraayakaro samaano hitaanukampii vaa tesa.m hoti ahitaanukampii vaa?"Ti.

"Ahitaanukampii bho Gotama."|| ||

"Ahitaanukampissa lohicca metta.m vaa tesu citta.m paccupa.t.thiita.m sapattaka.m vaa?"Ti.

"Sapattaka.m bho Gotama."|| ||

"Sapattake citte paccupa.t.thiite micchaadi.t.thi vaa hoti sammaadi.t.thi vaa?"Ti.

Micchaadi.t.thi bho Gotama."|| ||

"Micchaadi.t.thi'ssa kho aha.m lohicca dvinna.m gatiina.m a~n~natara.m gati.m vadaami Niraya.m vaa tiracchaanayoni.m vaa.

12. Iti kira 'lohicca yo eva.m vadeyya: lohicco braahma.no saalavatika.m ajjhaavasati. Yaa saalavatikaaya samudaya~njaati, lohicco'va ta.m braahma.no ekako paribhu~njeyya, na ca a~n~nesa.m dadeyyaa'ti. Eva.mvaadii so ye ta.m upajiivanti, tesa.m antaraayakaro hoti. Antaraayakaro samaano ahitaanukampii hoti. Ahitaanukampissa sapattaka.m citta.m paccupa.t.thita.m hoti. Sapattake citte paccupa.t.thite micchaadi.t.thii hoti. Evam eva kho lohicca yo eva.m vadeyya: "idha sama.no vaa brahma.no vaa kusala.m dhamma.m adhigaccheyya, kusala.m dhamma.m adhigantvaa na parassa aaroceyya, ki.m hi paro parassa karissati? seyyathaa pi naama puraa.na.m bandhana.m chinditvaa a~n~na.m nava.m bandhana.m kareyya, eva.m sampadamida.m paapaka.m lobhadhamma.m vadaami. [229] ki.m hi paro parassa karissatii" ti. Eva.m vaadii so ye te kulaputtaa Tathaagatappavedita.m Dhamma-Vinaya.m aagamma evaruupa.m u'aara.m visesa.m adhigacchanti: sotaapattiphalampi sacchikaronti, sakadaagaamiphalampi sacchikaronti, anaagaamiphalampi sacchiikaronti, arahattampi sacchikaronti, yecime dibbaagabbhaa paripaacenti dibbaana.m bhavaana.m abhinibbantiyaa, tesa.m antaraayakaro hoti. Antaraayakaro samaano ahitaanukampi hoti. Ahitaanukampissa sapattaka.m citta.m paccupa.t.thita.m hoti. Sapattake citte paccupa.t.thite micchaadi.t.thi hoti. Micchaadi.t.thi'ssa kho aha.m lohicca dvinna.m gatiina.m a~n~natara.m gati.m vadaami Niraya.m vaa tiracchaanayoni.m vaa.

[BJT Page 548]

13. Iti kira lohicca yo eva.m vadeyya: raajaa pasenadi kosalo kaasikosala.m ajjhaavasati. Yaa kaasikosale samudaya~njaati, raajaa'va ta.m pasenadii kosalo ekako paribhu~njeyya, na ca a~n~nesa.m dadeyyaa'ti. Eva.mvaadii so ye raajaana.m pasenadi.m kosala.m upajiivanti tumhe c'eva a~n~ne ca, tesa.m antaraayakaro hoti. Antaraayakaro samaano ahitaanukampii [230] hoti. Ahitaanukampissa sapattaka.m citta.m paccupa.t.thita.m hoti. Sapattake citte paccupa.t.thite micchaadi.t.thii hoti. Evam eva kho lohicca yo eva.m vadeyya: "idha sama.no vaa brahma.no vaa kusala.m dhamma.m adhigaccheyya, kusala.m dhamma.m adhigantvaa na parassa aaroceyya, ki.m hi paro parassa karissati? seyyathaa pi naama puraa.na.m bandhana.m chinditvaa a~n~na.m nava.m bandhana.m kareyya, eva.m sampadamida.m paapaka.m lobhadhamma.m vadaami. Ki.m hi paro parassa karissatii" ti. Eva.m vaadii so ye te kulaputtaa Tathaagatappavedita.m Dhamma-Vinaya.m aagamma evaruupa.m u'aara.m visesa.m adhigacchanti: sotaapattiphalampi sacchikaronti, sakadaagaamiphalampi sacchikaronti, anaagaamiphalampi sacchiikaronti, arahattampi sacchikaronti, yecime dibbaagabbhaa paripaacenti dibbaana.m bhavaana.m abhinibbantiyaa, tesa.m antaraayakaro hoti. Antaraayakaro samaano ahitaanukampi hoti. Ahitaanukampissa sapattaka.m citta.m paccupa.t.thita.m hoti. Sapattake citte paccupa.t.thite micchaadi.t.thi hoti. Micchaadi.t.thi'ssa kho aha.m lohicca dvinna.m gatiina.m a~n~natara.m gati.m vadaami Niraya.m vaa tiracchaanayoni.m vaa.

14. Tayo kho'me lohicca satthaaro ye loke vodanaarahaa, yo ca pan'evaruupe satthaaro codeti, saa codanaa bhuutaa tacchaa dhammikaa anavajjaa. Katame tayo? Idha lohicca ekacco satthaa yassatthaaya agaarasmaa anagaariya.m pabbajito hoti, svaassa saama~n~nattho ananuppatto hoti, so ta.m saama~n~nattha.m ananupaapu.nitvaa saavakaana.m dhamma.m deseti: ida.m vo hitaaya 'ida.m vo sukhaayaa'ti. Tassa saavakaa na sussuusanti, na sota.m odahanti, na a~n~naa-citta.m upa.t.thapenti, vokkamma ca satthusaasanaa vattanti. So evam assa codetabbo: "aayasmaa kho yassatthaaya agaarasmaa anagaariya.m pabbajito, so te saama~n~nattho ananuppatto. Na tva.m saama~n~nattha.m ananupaapu.nitvaa saavakaana.m dhamma.m desesi 'ida.m vo hitaaya ida.m vo sukhaayaa'ti. Tassa te saavakaa na sussuusanti. Na sota.m odahanti. Na a~n~naa-citta.m upa.t.thapenti vokkamma ca satthusaasanaa vattantii" ti. seyyathaa pi naama ossakkantiyaa vaa ussakkeyya1, parammukhi.m vaa aali'ngeyya, eva.m sampadamida.m paapaka.m lobhadhamma.m vadaami. Ki.m hi paro parassa karissati?" Aya.m kho lohicca pa.thamo satthaa yo loke codanaaraho, yo ca pan'evaruupa.m satthaara.m codeti, saa codanaa bhuutaa tacchaa dhammikaa anavajjaa.

1. Ussukkeyya, kesu ci.

[BJT Page 550]

15. Puna ca para.m lohicca idh'ekacco satthaa yassatthaaya agaarasmaa anagaariya.m pabbajito hoti, svaassa saama~n~nattho ananuppatto hoti. So ta.m saama~n~nattha.m ananupaapu.nitvaa saavakaana.m dhamma.m deseti 'ida.m vo hitaaya ida.m vo sukhaayaa'ti. Tassa te saavakaa sussuusanti, sota.m [231] odahanti, a~n~naa-citta.m upa.t.thapenti, na ca vokkamma satthusaasanaa vattanti. So evam assa codetabbo: "aayasmaa kho yassatthaaya agaarasmaa anagaariya.m pabbajito, so te saama~n~nattho ananuppatto. Ta.m tva.m saama~n~nattha.m ananupaapu.nitvaa saavakaana.m dhamma.m desesi 'ida.m vo hitaaya, ida.m vo sukhaayaa'ti. Tassa te saavakaa sussuusanti, sota.m odahanti, a~n~naa-citta.m upa.t.thapenti, na ca vokkamma satthusaasanaa vattanti. seyyathaa pi naama saka.m khetta.m ohaaya parakhetta.m ni.d.daayitabba.m1 ma~n~neyya, eva.m sampadamida.m paapaka.m lobhadhamma.m vadaami. Ki.m hi paro parassa karissatii" ti. Aya.m kho lohicca dutiyo satthaa yo loke codanaaraho, yo ca pan'evaruupa.m satthaara.m codeti, saa codanaa bhuutaa tacchaa dhammikaa anavajjaa.

16. Puna ca para.m lohicca idh'ekacco satthaa yassatthaaya agaarasmaa anagaariya.m pabbajito hoti, svaassa saama~n~nattho ananuppatto hoti. So ta.m saama~n~nattha.m ananupaapu.nitvaa saavakaana.m dhamma.m deseti 'ida.m vo hitaaya ida.m vo sukhaayaa'ti. Tassa te saavakaa sussuusanti, na sota.m odahanti, na a~n~naa-citta.m upa.t.thapenti, vokkamma ca satthusaasanaa vattanti. So evam assa codetabbo: "aayasmaa kho yassatthaaya agaarasmaa anagaariya.m pabbajito, so te saama~n~nattho ananuppatto. Ta.m tva.m saama~n~nattha.m ananupaapu.nitvaa saavakaana.m dhamma.m desesi 'ida.m vo hitaaya, ida.m vo sukhaayaa'ti. Tassa te saavakaa na sussuusanti, na sota.m odahanti, na a~n~naa-citta.m upa.t.thapenti, vokkamma ca satthusaasanaa vattanti. seyyathaa pi naama puraa.na.m bandhana.m chinditvaa a~n~na.m nava.m bandhana.m kareyya, eva.m sampadamida.m paapaka.m lobhadhamma.m vadaami. Ki.m hi paro parassa karissatii" ti. Aya.m kho lohicca tatiyo satthaa yo loke codanaaraho, yo ca pan'evaruupa.m satthaara.m codeti, saa codanaa bhuutaa tacchaa dhammikaa anavajjaa.

1. Niddaayitabba.m. Kesu ci,

[BJT Page 552]

[232] ime kho lohicca tayo satthaaro ye loke codanaarahaa, yo ca pan'evaruupe satthaaro codeti, saa codanaa bhuutaa tacchaa dhammikaa anavajjaa" ti.

17. Eva.m vutte lohicco braahma.no Bhagavanta.m etad avoca: "atthi pana bho Gotama ko ci loke na codanaaraho?"Ti.

"Atthi kho lohicca satthaa yo loke na codanaaraho" ti.

"Katamo pana so bho Gotama satthaa yo loke na codanaaraho" ti.

18. Idha lohicca Tathaagato loko uppajjati araha.m Sammaa-sambuddho vijjaa-cara.na-sampanno sugato loka-viduu anuttaro purisa-damma-saarathii satthaa deva-manussaana.m buddho Bhagavaa. So ima.m loka.m sadevaka.m samaaraka.m sabrahmaka.m sassama.na-braahma.ni.m paja.m sadeva-manussa.m saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa pavedeti. So dhamma.m deseti aadi kalyaa.na.m majjhe kalyaa.na.m pariyosaana-kalyaa.na.m saattha.m savya~njana.m kevalaparipu.n.na.m parisuddha.m. Brahmacariya.m pakaaseti. Ta.m dhamma.m su.naati gahapati vaa gahapatiputto vaa a~n~natarasmi.m vaa kule paccaajaato. So

Ta.m dhamma.m su.naati gahapati vaa gahapatiputto vaa a~n~natarasmi.m vaa kule paccaajaato. So ta.m dhamma.m sutvaa tathaagate saddha.m pa.tilabhati. So tena saddhaapa.tilaabhena samannaagato iti pa.tisa.mcikkhati: 'sambaadho gharaavaso rajaapatho1. Abbhokaaso pabbajjaa. Nayida.m sukara.m agaara.m ajjhaavasataa ekantaparipu.n.na.m ekantaparisuddha.m sa.mkhalikhita.m brahmacariya.m caritu.m. Yannuunaaha.m kesamassu.m ohaaretvaa kaasaayaani vatthaani acchaadetvaa agaarasmaa anagaariya.m pabbajeyya'nti.

1. Rajopatho, katthaci.

19. So aparena samayena appa.m vaa bhogakkhandha.m pahaaya mahanta.m vaa bhogakkhandha.m pahaaya appa.m vaa ~naatipariva.t.ta.m pahaaya mahanta.m vaa ~naatipariva.t.ta.m pahaaya kesamassu.m ohaaretvaa kaasaayaani vatthaani acchaadetvaa agaarasmaa anagaariya.m pabbajati. So eva.m pabbajito samaano paatimokkha-sa.mvara-sa.mvuto viharati aacaara-gocara-sampanno a.numattesu vajjesu bhaya-dassaavii. Samaadaaya sikkhati sikkhaapadesu kaayakammavaciikammena samannaagato kusalena. Parisuddhaajiivo siilasampanno indriyesu guttadvaaro bhojane matta~n~nuu satisampaja~n~nesu samannaagato santu.t.tho.

20(29). Katha~n ca lohicca bhikkhu siilasampanno hoti? Idha lohicca bhikkhu paa.naatipaata.m pahaaya paa.naatipaataa pa.tivirato hoti nihita-da.n.do nihita-sattho lajjii dayaapanno. Sabbapaa.nabhuutahitaanukampii viharati. Idam pi'ssa hoti siilasmi.m.

Adinnaadaana.m pahaaya adinnaadaanaa pa.tivirato hoti dinnaadaayii dinna-paa.tika'nkhii. Athenena suci-bhuutena attanaa viharati. Idam pi'ssa hoti siilasmi.m.

Abrahmacariya.m pahaaya brahmacaarii hoti aaraa-caarii1 virato methunaa gaama-dhammaa. Idam pi'ssa hoti siilasmi.m.

Musaa-vaada.m pahaaya musaa-vaadaa pa.tivirato hoti sacca-vaadii sacca-sandho theto2 paccayiko avisa.mvaadako lokassa. Idam pi'ssa hoti siilasmi.m.

Pisu.na.m vaaca.m3 pahaaya pisu.naaya vaacaaya pa.tivirato hoti. Ito sutvaa na amutra akkhaataa imesa.m bhedaaya. Amutra vaa sutvaa na imesa.m akkhaataa amuusa.m bhedaaya. Iti bhinnaana.m vaa sandhaataa, sahitaana.m vaa anuppadaataa4 samaggaaraamo5 samagga-rato samagganandi.m samagga-kara.ni.m vaaca.m bhaasitaa hoti. Idam pi'ssa hoti siilasmi.m.

Pharusa.m vaaca.m6 pahaaya pharusaaya vaacaaya pa.tivirato hoti. Yaa saa vaacaa ne'aa ka.n.na-sukhaa pemaniiyaa7 hadaya'n-gamaa porii bahujana-kantaa bahujana-manaapaa, tathaaruupa.m8 vaaca.m bhaasitaa hoti. Idam pi'ssa hoti siilasmi.m.

Samphappalaapa.m pahaaya samphappalaapaa pa.tivirato hoti kaala-vaadii bhuuta-vaadii attha-vaadii dhamma-vaadii vinaya-vaadii. Nidhaanavati.m vaaca.m bhaasitaa hoti kaalena saapadesa.m pariyantavati.m atthasa~nhita.m. Idam pi'ssa hoti siilasmi.m.

1. Anaacaari, machasa.m.

2. .Theto, syaa.

3. Pisu.naavaaca.m, [PTS.]

4. Anuppaadaataa, [PTS.]

5. Samaggaraamo, machasa.m.

6. Pharusaavaaca.m, [PTS.] Sitira

7. Pemaniyaa, machasa.m. 8. Evaruupi.m. [PTS.] Sitira.

21(30). Biijagaama-bhuutagaama-samaarambhaa1 pa.tivirato hoti. Eka-bhattiko2 hoti rattuuparato3 pa.tivirato4 vikaala-bhojanaa. Nacca-giita-vaadita-visuuka-dassanaa5 pa.tivirato hoti. Maalaagandhavilepanadhaara.nama.n.danavibhusana.t.thaanaa pa.tivirato hoti. Uccaasayana-mahaasayanaa pa.tivirato hoti. Jaataruupa-rajata-pa.tiggaha.naa6 pa.tivirato hoti. Aamaka-dha~n~na-pa.tiggaha.naa6 pa.tivirato hoti. Aamakama.msapa.tigggaha.naa6 pa.tivirato hoti. Itthi-kumaarika-pa.tiggaha.naa6 pa.tivirato hoti. Daasi-daasa-pa.tiggaha.naa6 pa.tivirato hoti. 1.Anaacaarii, machasa.m. 2..Theto,syaa. 3.Pemaniyaa,machasa.m. 4.Evaruupii,kathaci. Aj-e'aka-pa.tiggaha.naa6 pa.tivirato hoti. [BJT Page 556]

Kukku.ta-suukara-pa.tiggaha.naa6 pa.tivirato hoti. Hatthigavassava'avaa7 pa.tiggaha.naa pa.tivirato hoti. Khetta-vatthu-pa.tiggaha.naa pa.tivirato hoti. Duuteyyapahe.na8 gamanaanuyogaa pa.tivirato hoti. Kaya-vikkayaa pa.tivirato hoti. Tulaakuu.ta-ka.msakuu.ta-maanakuu.taa9 pa.tivirato hoti. Ukko.tanava~n cananikatisaaci10 yogaa pa.tivirato hoti. Chedana-vadhabandhana-viparaamosa-aalopa-sahasaakaaraa11 pa.tivirato hoti. Idam pi'ssa hoti siilasmi.m.

Cullasiila.m12 ni.t.thita.m

22(31). Yathaa vaa pan'eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupa.m biijagaama-bhuutagaama-samaarambha.m13 anuyuttaa viharanti, seyyathiida.m: muula-biija.m khandha-biija.m phalu-biija.m14 agga-biija.m bijabiijameva15 pa~ncama.m. Iti vaa iti evaruupaa16 biijagaama-bhuutagaama-samaarambhaa17 pa.tivirato hoti. Idam pi'ssa hoti siilasmi.m.

23(32). Yathaa vaa pan'eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupa.m sannidhi-kaara-paribhoga.m anuyuttaa viharanti, seyyathiida.m: anna-sannidhi.m paana-sannidhi.m vattha-sannidhi.m yaana-sannidhi.m sayana-sannidhi.m gandha-sannidhi.m aamisa-sannidhi.m. Iti vaa iti evaruupaa sannidhi-kaara-paribhogaa pa.tivirato hoti. Idam pi'ssa hoti siilasmi.m.

1. Samaarabbhaa, machasa.m.

2. Eka.m bhattiko, machasa.m.

3. Rattuparato, machasa.m.

4. Virato, the. Se.

5. Visuuka.m, machasa.m.

6. Pariggaha.naa, (sabbattha)

7. Gavassa.m, se. Va'ava.m, machasa.m.

8. Pahi.na, siimu. Machasa. Syaa.

9. Kuu.ta.m, machasa.m.

10. Saavi, machasa.m.

11. Sahasa.m, machasa.m.

12. Cuu.la siila.m, machasa.m.

13. Samaarabbhaa, machasa.m.

14. Phala.m, se. Phalu.m, si. The.

15. Bija biija.m eva. The.

16. Iti evarupaa, kesuci.

17. Samaarabbhaa, machasa.m.

24(33). Yathaa vaa pan'eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupa.m visuukadassana.m anuyuttaa viharanti, seyyathiida.m: nacca.m giita.m vaadita.m pekkha.m akkhaata.m paa.nissara.m vetaala.m kumbhathuuna.m Sobha-nagaraka.m1 ca.n.daala.m va.msa.m dhopanaka.m2 hatthi-yuddha.m assa-yuddha.m mahisayuddha.m3 usabhayuddha.m ajayuddha.m me.n.dayuddha.m4 kukku.tayuddha.m va.t.takayuddha.m da.n.da-yuddha.m mu.t.thi-yuddha.m5 nibBuddha.m uyyodhika.m balagga.m senaabyuuha.m a.niikadassana.m6. Iti vaa iti evaruupaa visuuka-dassanaa pa.tivirato hoti. Idam pi'ssa hoti siilasmi.m.

[BJT Page 558]

25(34). Yathaa vaa pan'eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupa.m juuta-ppamaada-.t.thaanaanuyoga.m anuyuttaa viharanti, seyyathiida.m: a.t.tha-pada.m dasa-pada.m aakaasa.m parihaara-patha.m santika.m khalika.m gha.tika.m salaaka-hattha.m akkha.m pa'ngaciira.m va'nkaka.m mokkhacika.m ci'ngulaka.m pattaa.lhaka.m rathaka.m dhanuka.m akkharika.m manesika.m yathaa-vajja.m. Iti vaa iti evaruupaa juuta-ppamaada-.t.thaanaanuyogaa pa.tivirato hoti. Idam pi'ssa hoti siilasmi.m.

26(35). Yathaa vaa pan'eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupa.m uccaa-sayana-mahaasayana.m anuyuttaa viharanti, seyyathiida.m: aasandi.m palla'nka.m gonaka.m cittaka.m pa.tika.m pa.talika.m tuulika.m vikatika.m udda-lomi.m ekanta-lomi.m ka.t.thi'ssa.m koseyya.m kuttaka.m hatthatthara.m assatthara.m rathatthara.m ajina-ppave.ni.m kaadali-miga-pavara-pacc'atthara.na.m sa-uttara-cchada.m ubhato-lohitakuupadhaana.m. Iti vaa iti evaruupaa uccaasayana-mahaasayanaa pa.tivirato hoti. Idam pi'ssa hoti siilasmi.m.

1. Sobhanagaraka.m, katthaci. Sobhanakaraka.m, [PTS.] Sobhanagharaka.m, machasa.m.

2. Dhovana.m, katthaci. Dhopana.m, sitira.

3. Mahi.msa.m, machasa.m.

4. Me.n.daka.m, machasa.m.

5. Siihala potthakesu na dissati.

6. Aniika - kesuci.

27(36). Yathaa vaa pan'eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupa.m ma.n.dana-vibhusana-.t.thaanaanuyoga.m anuyuttaa viharanti, seyyathiida.m: ucchaadana.m parimaddana.m nahaapana.m sambaahana.m aadaasa.m a~njana.m maalaa-vilepana.m mukkha-cu.n.naka.m1 mukhalepana.m2 hattha-bandha.m sikhaa-bandha.m da.n.daka.m naa.lika.m khagga.m chatta.m citruupaahana.m u.nhiisa.m ma.ni.m vaala-viijani.m odaataani vatthaani diigha-dasaani. Iti vaa iti evaruupaa ma.n.dana-vibhusana-.t.thaanaanuyogaa pa.tivirato hoti. Idam pi'ssa hoti siilasmi.m.

28(37). Yathaa vaa pan'eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupa.m tiracchaana-katha.m anuyuttaa viharanti, seyyathiida.m: raaja-katha.m cora-katha.m mahaamatta-katha.m senaa-katha.m bhaya-katha.m yuddha-katha.m anna-katha.m paana-katha.m vattha-katha.m sayana-katha.m maalaa-katha.m gandha-katha.m ~naati-katha.m yaana-katha.m gaama-katha.m nigama-katha.m nagara-katha.m janapada-katha.m itthi-katha.m purisakatha.m (kumaarakatha.m kumaarikatha.m)3 suura-katha.m visikhaa-katha.m kumbha.t.thaana-katha.m pubba-peta-katha.m naanatta-katha.m lokakkhaayika.m samuddakkhaayika.m itibhavaabhava-katha.m. Iti vaa iti evaruupaaya tiracchaana-kathaaya pa.tivirato hoti. Idam pi'ssa hoti siilasmi.m.

[BJT Page 560]

29(38). Yathaa vaa pan'eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupaa viggaahika-katha.m anuyuttaa viharanti, seyyathiida.m: "na tva.m ima.m Dhamma-Vinaya.m aajaanaasi. Aha.m ima.m Dhamma-Vinaya.m aajaanaami. Ki.m tva.m ima.m Dhamma-Vinaya.m aajaanissasi? Micchaa-pa.tipanno tvam asi. Ahamasmi sammaapa.tipanno. Sahita.m me, asahita.m te. Pure vacaniiya.m pacchaa avaca. Pacchaa vacaniiya.m pure avaca. Aavici.n.nan4 te viparaavatta.m. Aaropito te vaado. Niggahiito tvam asi. Cara vaadappamokkhaaya. Nibbe.thehi vaa sace pahosii" ti. Iti vaa iti evaruupaaya viggaahika-kathaaya pa.tivirato hoti. Idam pi'ssa hoti siilasmi.m.

30(39). Yathaa vaa pan'eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupa.m duuteyya-pahi.na-gamanaanuyogamanuyruttaa viharanti, seyyathiida.m: ra~n~na.m raaja-mahaamattaana.m khattiyaana.m braahma.naana.m gahapatikaana.m kumaaraana.m "idha gaccha. Amutraagaccha. Ida.m hara. Amutra ida.m aaharaa" ti. Iti vaa iti evaruupaa duuteyya-pahi.na-gamanaanuyogaa pa.tivirato hoti. Idam pi'ssa hoti siilasmi.m.

1. Mukhacu.n.na.m, machasa.m.

2. Mukhaalepana.m, siimu.

3. Marammapotthakesuyeva dissate

4. Avici.n.na.m, kesuci.

31(40). Yathaa vaa pan'eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te kuhakaa ca honti lapakaa ca nemittikaa ca nippesikaa ca laabhena ca laabha.m nijigi.msitaaro. Iti vaa iti evaruupaa kuhanalapanaa pa.tivirato hoti. Idam pi'ssa hoti siilasmi.m.

Majjhimasiila.m ni.t.thita.m.

32(41). Yathaa vaa pan'eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaajiivena jiivika.m1 kappenti, seyyathiida.m: a'nga.m nimitta.m uppaata.m2 supi.na.m3 lakkha.na.m muusikacchinna.m aggi-homa.m dabbi-homa.m thusa-homa.m ta.n.dula-homa.m sappi-homa.m tela-homa.m mukhahoma.m lohita-homa.m a'nga-vijjaa vatthu-vijjaa khatta-vijjaa4 siva-vijjaa bhuuta-vijjaa bhuri-vijjaa ahi-vijjaa visa-vijjaa vicchika-vijjaa muusika-vijjaa saku.na-vijjaa vaayasa-vijjaa pakkajjhaana.m5 saraparittaana.m migacakka.m. Iti vaa iti evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaajiivaa pa.tivirato hoti. Idam pi'ssa hoti siilasmi.m.

[BJT Page 562]

33(42). Yathaa vaa pan'eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaajiivena jiivika.m kappenti, seyyathiida.m: ma.ni-lakkha.na.m vattha-lakkha.na.m da.n.da-lakkha.na.m6 asi-lakkha.na.m usu-lakkha.na.m dhanu-lakkha.na.m aavudha-lakkha.na.m7 itthi-lakkha.na.m purisa-lakkha.na.m kumaara-lakkha.na.m kumaarilakkha.na.m daasa-lakkha.na.m daasilakkha.na.m hatthi-lakkha.na.m assa-lakkha.na.m mahisa-lakkha.na.m8 usabha-lakkha.na.m go-lakkha.na.m9 aja-lakkha.na.m me.n.da-lakkha.na.m10 kukku.ta-lakkha.na.m va.t.takalakkha.na.m godhaa-lakkha.na.m ka.n.nikaa-lakkha.na.m kacchapa-lakkha.na.m miga-lakkha.na.m. Iti vaa iti evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaajiivaa pa.tivirato hoti. Idam pi'ssa hoti siilasmi.m.

34(43). Yathaa vaa pan'eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaajiivena jiivika.m kappenti seyyathiida.m: ra~n~na.m niyyaana.m bhavissati, ra~n~na.m aniyyaana.m bhavissati, abbhantaraana.m ra~n~na.m upayaana.m bhavissati, baahiraana.m ra~n~na.m apayaana.m bhavissati, baahiraana.m ra~n~na.m upayaana.m bhavissati, abbhantaraana.m ra~n~na.m apayaana.m bhavissati, abbhantaraana.m ra~n~na.m jayo bhavissati, abbhantaraana.m ra~n~na.m paraajayo bhavissati. Iti imassa jayo bhavissati. Imassa paraajayo bhavissati. Iti vaa iti evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaajiivaa pa.tivirato hoti. Idam pi'ssa hoti siilasmi.m.

1. Jiivita.m, machasa.m.

2. Uppaada.m, siimu.

3. Supina.m, machasa.m. Supi.naka.m, si.

4. Khetta.m, kesuci.

5. Pakkha, kesuci.

6. Da.n.dalakkha.na.m satthalakkha.na.m, machasa.m.

7. Aayudha, kesuci.

8. Mahi.msa, machasa.m.

9. Go.na, machasa.m.

10. Me.n.daka, kesuci.

35(44). Yathaa vaa pan'eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaajiivena jiivika.m kappenti. Seyyathiida.m: canda-ggaaho bhavissati. Suriyaggaaho bhavissati. Nakkhattagaaho bhavissati. Candima-suriyaana.m patha-gamana.m bhavissati. Candima-suriyaana.m uppatha-gamana.m bhavissati. Nakkhattaana.m patha-gamana.m bhavissati. Nakkhattaana.m uppatha-gamana.m bhavissati. Ukkaapaato bhavissati. Diisaa.daaho bhavissati. Bhuumi-caalo bhavissati. Deva-dundubhi bhavissati. Candima-suriya-nakkhattaana.m uggamana.m ogamana.m1 sa.mkilesa.m vodaana.m bhavissati. Eva.m-vipaako canda-ggaaho bhavissati. Eva.m-vipaako suriya-ggaaho bhavissati. Eva.m-vipaako nakkhatta-ggaaho bhavissati. Eva.mvipaaka.m candima-suriyaana.m patha-gamana.m bhavissati. Eva.mvipaaka.m candima-suriyaana.m uppatha-gamana.m bhavissati. Eva.mvipaaka.m nakkhattaana.m patha-gamana.m bhavissati. Eva.mvipaaka.m nakkhattaana.m uppatha-gamana.m bhavissati. Eva.m-vipaako ukkaa-paato bhavissati. Eva.m-vipaako disaa-.daaho bhavissati. Eva.m-vipaako bhuumi-caalo bhavissati. Eva.m-vipaako deva-dunduubhi bhavissati. Eva.m-vipaako candima-suriya-nakkhattaana.m uggamana.m ogamana.m sa'nkilesa.m vodaana.m bhavissati. Iti vaa iti evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaajiivaa pa.tivirato hoti. Idam pi'ssa hoti siilasmi.m.

[BJT Page 564]

36(45). Yathaa vaa pan'eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaajiivena jiivika.m kappenti. Seyyathiida.m: subbu.t.thikaa bhavissati. Dubbu.t.thikaa bhavissati. Subhikkha.m bhavissati. Dubbhikkha.m bhavissati. Khema.m bhavissati. Bhaya.m bhavissati. Rogo bhavissati. Aarogya.m bhavissati. Muddaa ga.nanaa sa.mkhaana.m kaaveyya.m lokaayata.m. Iti vaa iti evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaajiivena pa.tivirato hoti. Idam pi'ssa hoti siilasmi.m.

37(46). Yathaa vaa pan'eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaajiivena jiivika.m kappenti. Seyyathiida.m: aavaahana.m vivaahana.m sa.mvadana.m vivadana.m sa.mkira.na.m vikira.na.m subhaga-kara.na.m dubbhaga-kara.na.m viruddha-gabbha-kara.na.m jivhaa-nitthaddana.m2 hanusa.mhanana.m hatthaabhijappana.m hanujappana.m ka.n.na-jappana.m aadaasa-pa~nha.m kumaaripa~nha.m deva-pa~nha.m aadiccupa.t.thaana.m Mahat-upa.t.thaana.m abbhujjalana.m sirivhaayana.m. Iti vaa iti evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaajiivaa pa.tivirato hoti. Idam pi'ssa hoti siilasmi.m.

1. Oggamana.m, kesuci.

2. Jivhaanitthaddhana.m. Bahusu.

38(47). Yathaa vaa pan'eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaajiivena jiivika.m kappenti. Seyyathiida.m: santi-kamma.m pa.nidhi-kamma.m bhuutakamma.m bhurikamma.m vassa-kamma.m vossa-kamma.m vatthu-kamma.m vatthu-parikira.na.m aacamana.m nahaapana.m juhana.m vamana.m virecana.m uddha-virecana.m adho-virecana.m siisa-virecana.m ka.n.na-tela.m netta-tappana.m natthu-kamma.m a~njana.m pacca~njana.m saalaakiya.m sallakattiya.m daaraka-tikicchaa muula-bhesajjaana.m anuppadaana.m osadhiina.m pa.timokkho. Iti vaa iti evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaajiivaa pa.tivirato hoti. Idam pi'ssa hoti siilasmi.m.

[BJT Page 566]

39(48). Sa kho1 so lohicca bhikkhu eva.m siilasampanno na kutoci bhaya.m samanupassati yad ida.m siilasa.mvarato. seyyathaa pi maa.nava khattiyo muddhaavasitto2 nihatapaccaamitto na kutoci bhaya.m samanupassati yad ida.m paccatthikato, evam eva kho lohicca bhikkhu eva.m siilasampanno na kutoci bhaya.m samanupassati yad ida.m siilasa.mvarato. So iminaa ariyena siilakkhandhena samannaagato ajjhatta.m anavajjasukha.m pa.tisa'nvedeti. Eva.m kho lohicca bhikkhu siilasampanno hoti.

40(49). Katha~n ca lohicca bhikkhu indriyesu guttadvaaro hoti? Idha lohicca bhikkhu cakkhunaa ruupa.m disvaa na nimittaggaahii hoti naanuvya~njanaggaahii. Yatvaadhikara.namena.m cakkhundriya.m asa.mvuta.m viharanta.m abhijjhaa domanassaa paapakaa akusalaa dhammaa anvassaveyyu.m3 tassa sa.mvaraaya pa.tipajjati. Rakkhati cakkhundriya.m. Cakkhundriye sa.mvara.m aapajjati. Sotena sadda.m sutvaa na nimittaggaahii hoti naanuvya~njanaggaahii. Yatvaadhikara.namena.m sotindriya.m asa.mvuta.m viharanta.m abhijjhaa domanassaa paapakaa akusalaa dhammaa anvassaveyyu.m tassa sa.mvaraaya pa.tipajjati. Rakkhati sotindriya.m. Sotindriye sa.mvara.m aapajjati. Ghaa.nena gandha.m ghaayitvaa na nimittaggaahii hoti naanuvya~njanaggaahii. Yatvaadhikara.namena.m ghaa.nindriya.m asa.mvuta.m viharanta.m abhijjhaa domanassaa paapakaa akusalaa dhammaa anvassaveyyu.m tassa sa.mvaraaya pa.tipajjati. Rakkhati ghaa.nindriya.m. Ghaa.nindriye sa.mvara.m aapajjati. Jivhaaya rasa.m saayitvaa na nimittaggaahii hoti naanuvya~njanaggaahii. Yatvaadhikara.namena.m jivhindriya.m asa.mvuta.m viharanta.m abhijjhaa domanassaa paapakaa akusalaa dhammaa anvassaveyyu.m3 tassa sa.mvaraaya pa.tipajjati. Rakkhati jivhindriya.m. Jivhindriye sa.mvara.m aapajjati. Kaayena pho.t.thabba.m phusitvaa na nimittaggaahii hoti naanuvya~njanaggaahii. Yatvaadhikara.namena.m kaayindriya.m asa.mvuta.m viharanta.m abhijjhaa domanassaa paapakaa akusalaa dhammaa anvassaveyyu.m3 tassa sa.mvaraaya pa.tipajjati. Rakkhati kaayindriya.m. Kaayindriye sa.mvara.m aapajjati. Manasaa dhamma.m vi~n~naaya na nimittaggaahii hoti naanuvya~njanaggaahii. Yatvaadhikara.namena.m manindriya.m asa.mvuta.m viharanta.m abhijjhaa domanassaa paapakaa akusalaa dhammaa anvassaveyyu.m3 tassa sa.mvaraaya pa.tipajjati. Rakkhati manindriya.m. Manindriye sa.mvara.m aapajjati. So iminaa ariyena indriyasa.mvarena samannaagato ajjhatta.m abyaasekasukha.m pa.tisa'nvedeti. Eva.m kho lohicca bhikkhu indriyesu guttadvaaro hoti.

1. Atha kho, kesuci.

2. Muddhaabhisinto, kesuci.

3. Anvaasaveyyu.m, anvaassaveyyu, kesuci.

50. Katha~n ca lohicca bhikkhu satisampaja~n~nena samannaagato hoti? Idha lohicca bhikkhu abhikkante pa.tikkante sampajaanakaarii hoti. Aalokite vilokite sampajaanakaarii hoti. Sami~njite1 pasaarite sampajaanakaarii hoti. Sa'nghaa.tipattaciivaradhaara.ne sampajaanakaarii hoti. Asite piite khaayite saayite sampajaanakaarii hoti. Uccaarapassaavakamme sampajaanakaarii hoti. Gate .thite nisinne sutte jaagarite bhaasite tu.nhiibhaave sampajaanakaarii hoti. Eva.m kho lohicca bhikkhu satisampaja~n~nena samannaagato hoti.

[BJT Page 568]

51. Katha~n ca lohicca bhikkhu santu.t.tho hoti? Idha lohicca bhikkhu santu.t.tho hoti kaayaparihaariyena ciivarena kucchiparihaariyena2 pi.n.dapaatena. So yena yen'eva pakkamati samaadaayeva pakkamati. seyyathaa pi lohicca pakkhi saku.no yena yen'eva .deti sapattabhaaro'va .deti, evam eva kho lohicca bhikkhu santu.t.tho hoti kaayaparihaariyena ciivarena kucchiparihaariyena pi.n.dapaatena. So yena yen'eva pakkamati samaadaayeva pakkamati. Eva.m kho lohicca bhikkhu santu.t.tho hoti.

43(52). So iminaa ca ariyena siilakkhandhena3 samannaagato iminaa ca ariyena indriyasa.mvarena samannaagato iminaa ca ariyena satisampaja~n~nena samannaagato imaaya ca ariyaaya santu.t.thiyaa samannaagato vivitta.m senaasana.m bhajati ara~n~na.m rukkhamuula.m pabbata.m kandara.m giriguha.m susaana.m vanapattha.m abbhokaasa.m palaalapu~nja.m. So pacchaabhatta.m pi.n.dapaatapa.tikkanto nisiidati palla'nka.m aabhujitvaa uju.m kaaya.m pa.nidhaaya parimukha.m sati.m upa.t.thapetvaa.

44(53). So abhijjha.m loke pahaaya vigataabhijjhena cetasaa viharati. Abhijjhaaya citta.m parisodheti. vyaapaadapadosa.m pahaaya abyaapannacitto viharati sabba-paa.na-bhuuta-hitaanukampii. vyaapaadapadosaa citta.m parisodheti. Thiinamiddha.m pahaaya vigatathiinamiddho viharati aalokasa~n~nii sato sampajaano. Thiinamiddhaa citta.m parisodheti. Uddhaccakukkucca.m pahaaya anuddhato viharati ajjhatta.m vuupasantacitto. Uddhaccakukkuccaa citta.m parisodheti. Vicikiccha.m pahaaya ti.n.navicikiccho viharati akatha.mkathii kusalesu dhammesu. Vicikicchaaya citta.m parisodheti.

1. Sammi~njite, kesuci.

2. Paribhaarikena, siimu.

3. Iminaa siilakkhandhena, sabbattha.

45(54). seyyathaa pi lohicca puriso i.na.m aadaaya kammante payojeyya, tassa te kammantaa samijjheyyu.m, so yaani ca poraa.naani i.namuulaani taani ca byantiikareyya, siyaa c'assa uttari.m avasi.t.tha.m daarabhara.naaya, tassa evam assa: "aha.m kho pubbe i.na.m aadaaya kammante payojesi.m. Tassa me te kammantaa samijjhi.msu. So'ha.m yaani ca poraa.naani i.namuulaani taani ca byantii akaasi.m. Atthi ca me uttari.m avasi.t.tha.m daarabhara.naayaa" ti. So tatonidaana.m labhetha paamojja.m, adhigaccheyya somanassa.m-

[BJT Page 570]

46(55). seyyathaa pi lohicca puriso aabaadhiko assa dukkhito baa.lhagilaano, bhatta.m c'assa nacchaadeyya, na c'assa kaaye balamattaa, so aparena samayena tamhaa aabaadhaa mucceyya, bhatta~nc'assa chaadeyya, siyaa c'assa kaaye balamattaa, tassa evam assa: "aha.m kho pubbe aabaadhiko ahosi.m dukkhito baa.lhagilaano. Bhatta.m ca me nacchaadesi. Nacassa me aasi kaaye balamattaa. So'mhi etarahi tamhaa aabaadhaa mutto bhatta~n ca me chaadeti. Atthi ca me kaaye balamattaa" ti. So tato nidaana.m labhetha paamojja.m, adhigaccheyya somanassa.m-

47(56). seyyathaa pi lohicca puriso bandhanaagaare baddho assa, so aparena samayena tamhaa bandhanaagaaraa mucceyya sotthinaa abbayena1, na c'assa ki~nci bhogaana.m vayo, tassa evam assa: "aha.m kho pubbe bandhanaagaare baddho ahosi.m. So'mhi etarahi tamhaa bandhanaagaaraa mutto sotthinaa abbayena. N'atthi ca me ki~nci bhogaana.m vayo" ti. So tatonidaana.m labhetha paamojja.m, adhigaccheyya somanassa.m-

48(57). seyyathaa pi lohicca puriso daaso assa anattaadhiino paraadhiino na yenakaama'ngamo, so aparena samayena tamhaa daasabyaa mucceyya attaadhiino aparaadhiino bhujisso yenakaama'ngamo, tassa evam assa: "aha.m kho pubbe daaso ahosi.m anattaadhiino paraadhiino na yenakaama'ngamo, so'mhi etarahi tamhaa daasabyaa mutto attaadhiino aparaadhiino bhujisso yenakaama'ngamo" ti. So tatonidaana.m labhetha paamojja.m, adhigaccheyya somanassa.m-

1. Avyayena, [PTS.]

49(59). seyyathaa pi lohicca puriso sadhano sabhogo kantaaraddhaanamagga.m pa.tipajjeyya dubbhikkha.m sappa.tibhaya.m. So aparena samayena ta.m kantaara.m nitthareyya, sotthinaa gaamanta.m anupaapu.neyya khema.m appa.tibhaya.m, tassa evam assa: "aha.m kho pubbe sadhano sabhogo kantaaraddhaanamagga.m pa.tipajji.m dubbhikkha.m sappa.tibhaya.m. So'mhi etarahi ta.m kantaara.m ti.n.no sotthinaa gaamanta.m anuppatto khema.m appa.tibhayan" ti. So tato nidaana.m labhetha paamojja.m adhigaccheyya somanassa.m-

50(60). Evam eva kho lohicca bhikkhu yathaa i.na.m yathaa roga.m yathaa bandhanaagaara.m yathaa daasabya.m yathaa kantaaraddhaanamagga.m eva.m ime pa~nca niivara.ne appahii.ne attani samanupassati. seyyathaa pi lohicca aana.nya.m yathaa aarogya.m yathaa bandhanaa mokkha.m yathaa bhujissa.m yathaa khemantabhuumi.m evam eva kho lohicca bhikkhu ime pa~nca niivara.ne pahii.ne attani samanupassati.

[BJT Page 572]

51(61). Tassime pa~nca niivara.ne pahii.ne attani samanupassato paamojja.m jaayati. Pamuditassa piiti jaayati. Piitimanassa kaayo passambhati. Passaddhakaayo sukha.m vedeti. Sukhino citta.m samaadhiyati.

52. So vivicc'eva kaamehi vivicca akusalehi dhammehi savitakka.m savicaara.m vivekaja.m piiti-sukha.m pa.thama.m-jhaana.m upasampajja viharati. So imameva kaaya.m vivekajena piitisukhena abhisanteti parisanneti paripuureti parippharati. Naassa ki~nci sabbaavato kaayassa vivekajena piitisukhena apphu.ta.m hoti.

53. seyyathaa pi lohicca dakkho nahaapako vaa nahaapakantevaasii vaa ka.msathaale nahaaniiyavu.n.naani aakiritvaa udakena paripphosaka.m paripphosaka.m sanneyya saaya.m nahaaniiyapi.n.di snehaanugataa snehaparetaa santarabaahiraa [233] phu.taa snehena na ca pagghara.nievam eva kho lohicca bhikkhu imameva kaaya.m vivekajena piitisukhena abhisanteti parisenteti paripuureti parippharati. Naassa ki~nci sabbaavato kaayassa vivekajena piitisukhena apphu.ta.m hoti.

54. Yampi lohicca bhikkhu vivicc'eva kaamehi vivicca akusalehi dhammehi savitakka.m savicaara.m vivekaja.m piiti-sukha.m pa.thama.m-jhaana.m upasampajja viharati. So imameva kaaya.m vivekajena piitisukhena abhisanteti parisanneti paripuureti parippharati. Naassa ki~nci sabbaavato kaayassa vivekajena piitisukhena apphu.ta.m hoti. Idam pi'ssa hoti samaadhismi.m.

55. Yasmi.m kho lohicca satthari saavako u'aara.m visesa.m adhigacchati ayam pi kho lohicca satthaa yo loke na codanaaraho yo ca pan'evaruupa.m satthaara.m codeti, saa codanaa abhuutaa atacchaa adhammikaa saavajjaa.

56. Puna ca para.m lohicca bhikkhu vitakka-vicaaraana.m vuupasamaa ajjhatta.m sampasaadana.m cetaso ekodi-bhaava.m avitakka.m avicaara.m samaadhija.m piiti-sukha.m dutiya.m-jhaana.m upasampajja viharati. So imameva kaaya.m samaadhijena piitisukhena abhisandeti parisandeti paripuureti parippharati. Naassa ki~nci sabbaavato kaayassa samaadhijena piitisukhena apphu.ta.m hoti.

[BJT Page 574]

57. seyyathaa pi lohicca udakarabhado ubbhidodako, tassa nev'assa puratthimaaya disaaya udakassa aayamukha.m, na dakkhi.naaya disaaya udakassa aayamukha.m, na pacchimaaya disaaya udakassa aayamukha.m, na uttaraaya disaaya udakassa aayamukha.m, devo ca na kaalena kaala.m sammaa dhaara.m anupaveccheyya, atha kho tamhaa ca udakaehadaa siitaa vaaridhaaraa ubbhijjitvaa tameva udakaehada.m siitena vaarinaa abhisandeyya parisandeyya paripuureyya paripphareyya, naassa ki~nci sabbaavato udakarahadassa vaarinaa siitena apphu.ta.m assaevam eva kho lohicaca bhikkhu imameva kaaya.m samaadhijena piitisukhena abhisandeti parisandeti paripuureti parippharati. Naassa ki~nci sabbaavato kaayassa samaadhijena piitisukhena apphu.ta.m hoti.

58. Yampi lohicca bhikkhu vitakka-vicaaraana.m vuupasamaa ajjhatta.m sampasaadana.m cetaso ekodi-bhaava.m avitakka.m avicaara.m samaadhija.m piiti-sukha.m dutiya.m-jhaana.m upasampajja viharati. So imameva kaaya.m samaadhijena piitisukhena abhisandeti parisandeti paripuureti parippharati. Naassa ki~nci sabbaavato kaayassa samaadhijena piitisukhena apphu.ta.m hoti. Idam pi'ssa hoti samaadhismi.m.

59. Yasmi.m kho lohicca satthari saavako u'aara.m visesa.m adhigacchati ayam pi kho lohicca satthaa yo loke na codanaaraho yo ca pan'evaruupa.m satthaara.m codeti, saa codanaa abhuutaa atacchaa adhammikaa saavajjaa.

60. Puna ca para.m lohicca bhikkhu piitiyaa ca viraagaa upekkhako ca viharati sato sampajaano sukha~nca kaayena pa.tisa'nvedeti. Yanta.m ariyaa aacikkhanti: 'Upekkhako satimaa sukha-vihaarii' ti tatiya.m-jhaana.m upasampajja viharati. So imameva kaaya.m nippiitikena sukhena abhisandeti parisandeti paripuureti, parippharati naassa ki~nci sabbaavato kaayassa nippiitikena sukhena apphu.ta.m hoti.

[BJT Page 576]

61. seyyathaa pi lohicca uppaliniya.m vaa paduminiya.m vaa pu.n.darikiniya.m vaa appekaccaani uppalaani vaa padumaani vaa pu.n.dariikaani vaa udake jaataani udake sa.mvaddhaani udakaanuggaani antonimuggaposiini taani yaava caggaa yaava ca muulaa siitena vaarinaa abhisannaani parisannaani3 paripuuraani, paripphu.taani naassaa ki~nci sabbaavata.m uppalaana.m vaa padumaana.m vaa pu.n.dariikaana.m vaa siitena vaarinaa apphu.ta.m assa, evam eva kho lohicca bhikkhu imameva kaaya.m nippiitikena sukhena abhisandeti parisandeti paripuureti parippharati. Naassa ki~nci sabbaavato kaayassa nippiitikena sukhena apphu.ta.m hoti.

62. Yampi lohicca bhikkhu piitiyaa ca viraagaa upekkhako ca viharati sato sampajaano sukha~nca kaayena pa.tisa'nvedeti. Yanta.m ariyaa aacikkhanti: 'Upekkhako satimaa sukha-vihaarii' ti tatiya.m-jhaana.m upasampajja viharati. So imameva kaaya.m nippiitikena sukhena abhisandeti parisandeti paripuureti, parippharati naassa ki~nci sabbaavato kaayassa nippiitikena sukhena apphu.ta.m hoti, idampi'ssa hoti samaadhismi.m.

63. Yasmi.m kho lohicca satthari saavako u'aara.m visesa.m adhigacchati ayam pi kho lohicca satthaa yo loke na codanaaraho yo ca pan'evaruupa.m satthaara.m codeti, saa codanaa abhuutaa atacchaa adhammikaa saavajjaa.

64. Puna ca para.m lohicca bhikkhu sukhassa ca pahaanaa dukkhassa ca pahaanaa pubb'eva somanassa-domanassaana.m attha'ngamaa adukkha-m-asukha.m upekkhosatipaarisuddhi.m catuttha.m-jhaana.m upasampajja viharati. So imameva kaaya.m parisuddhena cetasaa pariyodaatena pharitvaa nisinno hoti. Naassa ki~nci sabbaavato kaayassa parisuddhena cetasaa pariyodaatena apphu.ta.m hoti.

65. seyyathaa pi lohicca puriso odaatena vatthena sasiisa.m paarupitvaa nisinno assa, naassa ki~nci sabbaavato kaayassa odaatena vatthena apphu.ta.m assa, evam eva kho lohicca bhikkhu imameva kaaya.m parisuddhena cetasaa pariyodaatena pharitvaa nisinno hoti. Naassa ki~nci sabbaavato kaayassa parisuddhena cetasaa pariyodaatena apphu.ta.m hoti.

66. Puna ca para.m lohicca bhikkhu sukhassa ca pahaanaa dukkhassa ca pahaanaa pubb'eva somanassa-domanassaana.m attha'ngamaa adukkha-m-asukha.m upekkhosatipaarisuddhi.m catuttha.m-jhaana.m upasampajja viharati. So imameva kaaya.m parisuddhena cetasaa pariyodaatena pharitvaa nisinno hoti. Naassa ki~nci sabbaavato kaayassa parisuddhena cetasaa pariyodaatena apphu.ta.m hoti. Idam pi'ssa hoti samaadhismi.m.

[BJT Page 578]

67. Yasmi.m kho lohicca satthari saavako u'aara.m visesa.m adhigacchati ayam pi kho lohicca satthaa yo loke na codanaaraho yo ca pan'evaruupa.m satthaara.m codeti, saa codanaa abhuutaa atacchaa adhammikaa saavajjaa.

68. Puna ca para.m lohicca so bhikkhu eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate ana'nga.ne vigatupakkilese mudubhuute kammaniye .thite aanejjappatte ~naa.nadassanaaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So eva.m pajaanaati: "aya.m kho me kaayo ruupii caatum-mahaa-bhuutiko maataapentikasambhavo odanakummaasuupacayo aniccucchaadanaparimaddanabhedaviddha.msanadhammo. Ida.m ca pana me vi~n~naa.na.m ettha sita.m ettha pa.tibaddha'nti.

69. seyyathaa pi lohicca ma.ni veeriyo subho jaatimaa a.t.tha.mso suparikammakato accho vippasanno anaavilo sabbaakaarasampanno, tatra'ssa sutta.m aavuta.m niila.m vaa piita.m vaa lohita.m vaa odaata.m vaa pa.n.dusutta.m vaa. Tam ena.m cakkhumaa puriso hatthe karitvaa paccavekkheyya "aya.m kho ma.ni veeriyo subho jaatimaa a.t.tha.mso suparikammakato, accho vippasanno anaavilo sabbaakaarasampanno. Tatirada.m sutta.m aavuta.m niila.m vaa piita.m vaa lohita.m vaa odaata.m vaa pa.n.dusutta.m vaa" ti. Evam eva kho lohicca bhikkhu eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaane ana'nga.ne vigatupakkilese mudubhuute kammaniye .thite aanejjappatte ~naa.nadassanaaya citta.m abhiniiharati abhinnaameti. So eva.m pajaanaati aya.m kho me kaayo ruupii caatum-mahaa-bhuutiko maataa-pettika-sambhavo odanakummaasuupacayo aniccucchaadanaparimaddanabhedanaviddha.msanadhammo. Ida.m ca pana me vi~n~naa.na.m ettha sita.m ettha pa.tibaddhanti.

70. Yampi lohicca bhikkhu eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate ana'nga.ne vigatupakkilese mudubhuute kammaniye .thite aanejjappatte ~naa.nadassanaaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So eva.m pajaanaati: "aya.m kho me kaayo ruupii caatum-mahaa-bhuutiko maataapentikasambhavo odanakummaasuupacayo aniccucchaadanaparimaddanabhedaviddha.msanadhammo. Ida.m ca pana me vi~n~naa.na.m ettha sita.m ettha pa.tibaddha'nti, idampi'ssa hoti pa~n~naaya.

71. Yasmi.m kho lohicca satthari saavako u'aara.m visesa.m adhigacchati ayam pi kho lohicca satthaa yo loke na codanaaraho yo ca pan'evaruupa.m satthaara.m codeti, saa codanaa abhuutaa atacchaa adhammikaa saavajjaa.

[BJT Page 580]

72. So eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate ana'nga.ne vigatuupakkilese mudubhuute kammaniye .thite aanejjappatte manomaya.m kaaya.m abhinimminanaaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So imamhaa kaayaa a~n~na.m kaaya.m abhinimminaati ruupi.m manomaya.m sabba'ngapacca'ngi.m abhinindriya.m,

73. seyyathaa pi lohicca puriso mu~njamhaa isika.m pavaaheyya. Tassa evam assa: 'aya.m mu~njo, aya.m isikaa. A~n~no mu~njo, a~n~naa isikaa. Mu~njamhaa tv eva isikaa pabaa'haa'ti. seyyathaa pi vaa pana lohicca puriso asi.m kosiyaa pavaaheyya, tassa evam assa: 'aya.m asi aya.m kosi, a~n~no asi a~n~naa kosi, kosiyaatv eva asi pavaa'ho'ti. seyyathaa pi vaa pana lohicca puriso aha.m kara.n.daa uddhareyya. Tassa evam assa: 'aya.m ahi aya.m kara.n.de, a~n~no ahi a~n~no kara.n.do, kara.n.daatv eva ahi ubbhato'ti. Evam eva kho lohicca bhikkhu eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate ana'nga.ne vigatuupakkilese mudrabhuute kammaniye .thite aanejjappatte manomaya.m kaaya.m abhinimminanaaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So imamhaa kaayaa a~n~na.m kaaya.m abhinimminaati ruupi.m manomaya.m sabba'ngapacca'ngi.m ahiinindriya.m.

74. So eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate ana'nga.ne vigatuupakkilese mudubhuute kammaniye .thite aanejjappatte manomaya.m kaaya.m abhinimminanaaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So imamhaa kaayaa a~n~na.m kaaya.m abhinimminaati ruupi.m manomaya.m sabba'ngapacca'ngi.m abhinindriya.m, idampi'ssa hoti pa~n~naaya.

75. Yasmi.m kho lohicca satthari saavako u'aara.m visesa.m adhigacchati ayam pi kho lohicca satthaa yo loke na codanaaraho yo ca pan'evaruupa.m satthaara.m codeti, saa codanaa abhuutaa atacchaa adhammikaa saavajjaa.

76. So eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate ana'nga.ne vigatupakkilese mudubhuute kammaniye .thite aanejjappatte iddhividhaaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So aneka-vihita.m iddhividha.m paccanubhoti: eko pi hutvaa bahudhaa hoti bahudhaapi hutvaa eko hoti, aaviibhaava.m tirobhaava.m tiroku.d.da.m tiropaakaara.m tiropabbata.m asajjamaano gacchati seyyathaa pi aakaase, pa.thaviyaa'pi ummujjanimujja.m karoti seyyathaa pi udake, udake'pi abhijjamaane gacchati seyyathaa pi pa.thaviya.m, aakaase'pi palla'nkena kamati seyyathaa'pi pakkhii saku.no. Ime'pi candimasuriye eva.mmahiddhike eva.mmahaanubhaave paa.ninaa paraamasati parimajjati. Yaava brahmalokaapi kaayena vasa.m vatteti.

[BJT Page 582]

77. seyyathaa pi lohicca dakkho kumbhakaaro vaa kumbhakaarantevaasii vaa suparikammakataaya mantikaaya.m ya.m yadeva bhaajanavikati.m aaka'nkheyya ta.m tad eva kareyya abhinipphaadeyya, seyyathaa pi vaa pana lohicca dakkho dantakaaro vaa dantakaarantevaasii vaa suparikammakatasmi.m dantasmi.m ya.m yadeva dantavikati.m aaka'nkheyya ta.m tad eva kareyya abhinipphaadeyya, seyyathaa pi vaa pana lohicca dakkho suva.n.nakaaro vaa suva.n.nakaarentavaasii vaa suparikammakatasmi.m suva.n.nasmi.m ya.m yadeva suva.n.navikati.m aaka'nkheyya ta.m tad eva kareyya abhinipphaadeyya, evavema kho lohicca bhikkhu eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate ana'nga.ne vigatuupakkilese mudubhuute kammaniye .thite aanejjappatte iddhividhaaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So aneka-vihita.m iddhividha.m paccanuhoti: eko pi hutvaa bahudhaa hoti. Bahudhaa'pi hutvaa eko hoti. Aaviibhaava.m tirobhaava.m tiroku.d.da.m tiropaakaara.m tiropabbata.m asajjamaano gacchati seyyathaa pi aakaase. Pa.thaviyaa'pi ummujjanimujja.m karoti seyyathaa pi udake. Udake'pi abhijjamaane gacchati seyyathaa pi pa.thaviya.m. Aakaase'pi palla'nkena kamati seyyathaa pi pakkhii saku.no. Ime'pi candimasuriye eva.mmahiddhike eva.mmahaanubhaave paa.ninaa paraamasati parimajjati. Yaava brahmalokaa'pi kaayena vasa.m vatteti. Samaahite citte parisuddhe pariyodaate ana'nga.ne vigatupakkilese mudubhuute kammaniye .thite aanejjappatte iddhividhaaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So aneka-vihita.m iddhividha.m paccanubhoti: eko pi hutvaa bahudhaa hoti bahudhaapi hutvaa eko hoti, aaviibhaava.m tirobhaava.m tiroku.d.da.m tiropaakaara.m tiropabbata.m asajjamaano gacchati seyyathaa pi aakaase, pa.thaviyaa'pi ummujjanimujja.m karoti seyyathaa pi udake, udake'pi abhijjamaane gacchati seyyathaa pi pa.thaviya.m, aakaase'pi palla'nkena kamati seyyathaa'pi pakkhii saku.no. Ime'pi candimasuriye eva.mmahiddhike eva.mmahaanubhaave paa.ninaa paraamasati parimajjati. Yaava brahmalokaapi kaayena vasa.m vatteti, idampi'ssa hoti pa~n~naaya.

78. Yasmi.m kho lohicca satthari saavako u'aara.m visesa.m adhigacchati ayam pi kho lohicca satthaa yo loke na codanaaraho yo ca pan'evaruupa.m satthaara.m codeti, saa codanaa abhuutaa atacchaa adhammikaa saavajjaa.

79. So eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate ana'nga.ne vigatupakkilese mudubhuute kammaniye .thite aanejjappatte dibbaaya sotadhaatuyaa vitta.m abhiniiharati abhininnaameti. So dibbaaya sotadhaatuyaa visuddhaaya atikkantamaanusikaaya ubho sadde su.naati dibbe ca maanuse ca ye duure santike ca. seyyathaa pi lohicca puriso addhaanamaggapa.tipanno so su.neyya bherisaddampi mudi'ngasaddampi sa'nkhapa.navade.n.dimasaddampi, tassa evam assa: bherisaddo i' ti pi mudi'ngasaddo i' ti pi sa'nkhapa.navade.n.dimasaddo i' ti.i. Evam eva kho mahaaraaja bhikkhu eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaane ana'nga.ne vigatuupakkilese mudubhuute kammaniye .thite aanejjappatte dibbaaya sotadhaatuyaa citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So dibbaaya sotadhaatuyaa visuddhaaya atikkantamaanusikaaya ubho sadde su.naati dibbe ca maanuse ca ye duure santike ca.

80. Yampi lehicca bhikkhu eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate ana'nga.ne vigatupakkilese mudubhuute kammaniye .thite aanejjappatte dibbaaya sotadhaatuyaa vitta.m abhiniiharati abhininnaameti. So dibbaaya sotadhaatuyaa visuddhaaya atikkantamaanusikaaya ubho sadde su.naati dibbe ca maanuse ca ye duure santike ca. seyyathaa pi lohicca puriso addhaanamaggapa.tipanno so su.neyya bherisaddampi mudi'ngasaddampi sa'nkhapa.navade.n.dimasaddampi, tassa evam assa: bherisaddo i' ti pi mudi'ngasaddo i' ti pi sa'nkhapa.navade.n.dimasaddo i' ti.i. Evam eva kho mahaaraaja bhikkhu eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaane ana'nga.ne vigatuupakkilese mudubhuute kammaniye .thite aanejjappatte dibbaaya sotadhaatuyaa citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So dibbaaya sotadhaatuyaa visuddhaaya atikkantamaanusikaaya ubho sadde su.naati dibbe ca maanuse ca ye duure santike ca, idampi'ssa hoti pa~n~naaya.

[BJT Page 584]

81. Yasmi.m kho lohicca satthari saavako u'aara.m visesa.m adhigacchati ayam pi kho lohicca satthaa yo loke na codanaaraho yo ca pan'evaruupa.m satthaara.m codeti, saa codanaa abhuutaa atacchaa adhammikaa saavajjaa.

82. So eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate ana'nga.ne vigatuupakkilese mudubhuute kammaniye .thite aanejjappatte cetopariya~naa.naaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So parasattaana.m parapuggalaana.m cetasaa ceto paricca pajaanaati: "saraaga.m vaa citta.m saraaga.m cittanti pajaanaati. Viitaraaga.m vaa citta.m viitaraaga.m cittantipajaanaati. Sadesaasa.m vaa citta.m sadosa.m cittatanti pajaanaati. Viitadosa.m vaa citta.m viitadosa.m cittanti pajaanaati. Samoha.m vaa citta.m samoha.m cittanti pajaanaati. Viitamoha.m vaa citta.m viitamoha.m cittanti pajaanaati. Sa'nkhitta.m vaa citta.m sa'nkhitta.m cittanti pajaanaati. Vikkhitta.m vaa citta.m vikkhitta.m cittanti pajaanaati. Mahaggata.m vaa citta.m mahaggata.m cittanti pajaanaati. Amahaggata.m vaa citta.m amahaggata.m cittanti pajaanaati. Sauttara.m vaa citta.m sauttara.m cintanti pajaanaati. Anuttara.m vaa citta.m anuttara.m cittanti pajaanaati. Samaahita.m vaa citta.m samaahita.m cittanti pajaanaati. Asamaahita.m vaa citta.m asamaahita.m cittanti pajaanaati. Vimutta.m vaa citta.m vimutta.m cittanti pajaanaati. Avimutta.m vaa citta.m avimutta.m cittanti pajaanaati.

83. seyyathaa pi lohicca itthi vaa puriso vaa daharo vaa yuvaa ma.n.danakajaatiko aadaase vaa parisuddhe pariyodaate acche vaa udakapatte saka.m mukhanimitta.m paccavekkhamaano saka.nika.m vaa sakikanti jaaneyya, aka.nika.m vaa aka.nikanti jaaneyya, evam eva kho lohicca bhikkhu eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate ana'nga.ne vigatuupakkilese mudubhuute kammaniye .thite aanejjappatte cetopariya~naa.naaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So parasattaana.m parapuggalaana.m cetasaa ceto paricca pajaanaati: saraaga.m vaa citta.m saraaga.m cittanti pajaanaati viitaraaga.m vaa citta.m viitaraaga.m cittanti pajaanaati. Sadosa.m vaa citta.m sadosa.m cittanti pajaanaati viitadosa.m vaa citta.m viitadosa.m cittanti pajaanaati. Samoha.m vaa citta.m samoha.m cittanti pajaanaati viitamoha.m vaa citta.m viitamoha.m cittanti pajaanaati. Sa'nkhitta.m vaa citta.m sa'nkhitta.m cittanti pajaanaata. Vikkhitta.m vaa citta.m vikkhitta.m cittanti pajaanaati. Mahaggata.m vaa citta.m mahaggata.m cittanti pajaanaati amahaggata.m vaa citta.m amahaggata.m cittanti pajaanaati. Sauttara.m vaa citta.m sauttara.m cittanti pajaanaati*. Anuttara.m vaa citta.m anuttara.m cittanti pajaanaati. Samaahita.m vaa citta.m samaahita.m cittanti pajaanaati asamaahita.m vaa citta.m asamaahita.m cittanti pajaanaati. Vimutta.m vaa citta.m vimutta.m cittanti pajaanaati avimutta.m vaa citta.m avimutta.m cittanti pajaanaati.

84. Yampi lohicca bhikkhu eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate ana'nga.ne vigatuupakkilese mudubhuute kammaniye .thite aanejjappatte cetopariya~naa.naaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So parasattaana.m parapuggalaana.m cetasaa ceto paricca pajaanaati: "saraaga.m vaa citta.m saraaga.m cittanti pajaanaati. Viitaraaga.m vaa citta.m viitaraaga.m cittantipajaanaati. Sadesaasa.m vaa citta.m sadosa.m cittatanti pajaanaati. Viitadosa.m vaa citta.m viitadosa.m cittanti pajaanaati. Samoha.m vaa citta.m samoha.m cittanti pajaanaati. Viitamoha.m vaa citta.m viitamoha.m cittanti pajaanaati. Sa'nkhitta.m vaa citta.m sa'nkhitta.m cittanti pajaanaati. Vikkhitta.m vaa citta.m vikkhitta.m cittanti pajaanaati. Mahaggata.m vaa citta.m mahaggata.m cittanti pajaanaati. Amahaggata.m vaa citta.m amahaggata.m cittanti pajaanaati. Sauttara.m vaa citta.m sauttara.m cintanti pajaanaati. Anuttara.m vaa citta.m anuttara.m cittanti pajaanaati. Samaahita.m vaa citta.m samaahita.m cittanti pajaanaati. Asamaahita.m vaa citta.m asamaahita.m cittanti pajaanaati. Vimutta.m vaa citta.m vimutta.m cittanti pajaanaati. Avimutta.m vaa citta.m avimutta.m cittanti pajaanaati, idampi'ssa hoti pa~n~naaya.

[BJT Page 586]

85. Yasmi.m kho lohicca satthari saavako u'aara.m visesa.m adhigacchati ayam pi kho lohicca satthaa yo loke na codanaaraho yo ca pan'evaruupa.m satthaara.m codeti, saa codanaa abhuutaa atacchaa adhammikaa saavajjaa.

86. So eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate ana'nga.ne vigatupakkilese mudubhuute kammaniye .thite aanejjappatte pubbenivaasaanussati~naa.naaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So aneka-vihita.m pubbenivaasa.m anussarati seyyathiida.m: ekam pi jaati.m dve pi jaatiyo tisso pi jaatiyo catasso pi jaatiyo pa~nca pi jaatiyo dasa pi jaatiyo viisampi jaatiyo tiisa.mmpi jaatiyo cattaariisam pi jaatiyo jaati-satam pi jaati-sahassam pi jaati-sata-sahassam pi aneke'pi sa.mva.t.takappe aneke'pi viva.t.takappe aneke'pi sa.mva.t.ta-viva.t.takappe amutraasi.m eva.mnaamo eva.mgotto eva.m-va.n.no evam-aahaaro eva.m sukhadukkhapa.tisa'nvedii evam-aayu-pariyanto. So tato cuto amutra upapaadi.m tatraapaasi.m eva.mnaamo eva.mgotto eva.m-va.n.no evam-aahaaro eva.m-sukha-dukkha-pa.tisa'nvedii evam-aayu-pariyanto. So tato cuto idhuupapanno'ti. Iti saakaara.m sa-uddesa.m aneka-vihita.m pubbenivaasa.m anussarati.

87. seyyathaa pi lohicca puriso sakamhaa gaamaa a~n~na.m gaama.m gaccheyya tamhaa'pi gaamaa a~n~na.m gaama.m gaccheyya, so tamhaa gaamaa saka.m yeva gaama.m paccaagaccheyya. Tassa evam assa: 'aha.m kho sakamhaa gaamaa amu.m gaama.m agacchi.m tatra eva.m a.t.thaasi.m eva.m nisiidi.m eva.m abhaasi.m eva.m tu.nhii ahosi.m. Tamhaapi gaamaa agacchi.m tatraapi eva.m a.t.thaasi.m eva.m nisiidi.m eva.m abhaasi.m eva.m tu.nhii ahosi.m. So'mpi tamhaa gaamaa saka.m yeva gaama.m paccaagato'ti. Evam eva kho lohicca bhikkhu eva.m samaahite citte parisuddhe paraayodaate ana'nga.ne vigatuupakkilese mudubhuute kammaniye .thite aanejjappatte pubbenivaasaanussati~naa.naaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So aneka-vihita.m pubbenivaasa.m anussarati seyyathiida.m: ekam pi jaati.m dve pi jaatiyo tisso pi jaatiyo catasso pi jaatiyo pa~nca pi jaatiyo dasa pi jaatiyo viisampi jaatiyo ti.msam pi jaatiyo cattaariisam pi jaatiyo pa~n~naasam pi jaatiyo jaati-satam pi jaati-sahassam pi jaati-sata-sahassam pi aneke'pi sa.mva.t.takappe aneke'pi viva.t.takappe aneke'pi sa.mva.t.ta-viva.t.takappe amutraasi.m eva.mnaamo eva.mgotto eva.m-va.n.no evam-aahaaro eva.m-sukha-dukkha-pa.tisa'nvedii evam-aayu-pariyanto. So tato cuto amutra upapaadi.m taatrapaasi.m eva.mnaamo eva.mgotto eva.m-va.n.no evam-aahaaro eva.m-sukha-dukkha-pa.tisa'nvedi evam-aayu-pariyanto. So tato cuto idhuupapanno'ti.

[BJT Page 588]

Iti saakaara.m sa-uddesa.m aneka-vihita.m pubbenivaasa.m anussarati. Yampi lohicca bhikkhu eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate ana'nga.ne vigatupakkilese mudubhuute kammaniye .thite aanejjappatte pubbenivaasaanussati~naa.naaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So aneka-vihita.m pubbenivaasa.m anussarati seyyathiida.m: ekam pi jaati.m dve pi jaatiyo tisso pi jaatiyo catasso pi jaatiyo pa~nca pi jaatiyo dasa pi jaatiyo viisampi jaatiyo tiisa.mmpi jaatiyo cattaariisam pi jaatiyo jaati-satam pi jaati-sahassam pi jaati-sata-sahassam pi aneke'pi sa.mva.t.takappe aneke'pi viva.t.takappe aneke'pi sa.mva.t.ta-viva.t.takappe amutraasi.m eva.mnaamo eva.mgotto eva.m-va.n.no evam-aahaaro eva.m sukhadukkhapa.tisa'nvedii evam-aayu-pariyanto. So tato cuto amutra upapaadi.m tatraapaasi.m eva.mnaamo eva.mgotto eva.m-va.n.no evam-aahaaro eva.m-sukha-dukkha-pa.tisa'nvedii evam-aayu-pariyanto. So tato cuto idhuupapanno'ti. Iti saakaara.m sa-uddesa.m aneka-vihita.m pubbenivaasa.m anussarati, idampi'ssa hoti pa~n~naaya.

88. Yasmi.m kho lohicca satthari saavako u'aara.m visesa.m adhigacchati ayam pi kho lohicca satthaa yo loke na codanaaraho yo ca pan'evaruupa.m satthaara.m codeti, saa codanaa abhuutaa atacchaa adhammikaa saavajjaa.

89. So eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaane ana'nga.ne vigatu pakkilese mudubhuute kammaniye .thite aanejjappatte sattaana.m cutuupapaata.naaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So dibbena cakkhunaa visuddhena atikkantamaanusakena satte passati cavamaane upapajjamaane hiine pa.nite suva.n.ne dubba.n.ne sugate duggate yathaakammuupage satte pajaanaati: 'ime vata bhonto sattaa kaayaduccaritena samannaagataa vaciiduccaritena samannaagataa manoduccaritena samannaagataa ariyaana.m upavaadakaa micchaadi.t.thikaa micchaadi.t.thikammasamaadaanaa. Te kaayassa bhedaa param mara.naa apaaya.m duggati.m vinipaata.m Niraya.m upapannaa. Ime vaa pana bhonto sattaa kaayasucaritena samannaagataa vaciisucaritena samannaagataa manosucaritena samannaagataa ariyaana.m anupavaadakaa sammaadi.t.thikaa sammaadi.t.thikammasamaadaanaa. Te kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m upapannaa'ti. Iti dibbena cakkhunaa visuddhena atikkantamaanusakena satte passati cavamaane upapajjamaane hiine pa.nite suva.n.ne dubba.n.ne sugate duggate yathaakammupage satte pajaanaati.

90. seyyathaa pi lohicca majjhe si.mghaa.take paasaado. Tattha cakkhumaa puriso .thito passeyya manusse geha.m pavisante'pi rathiyaa viitisa~ncarante'pi majjhe si.mghaa.take nisinne'pi, tassa evam assa: ete manussaa geha.m pavisanti. Ete nikkhamanti. Ete rathiyaa viitisa~ncaranti. Ete majjhe sa.mghaa.take nisinnaa'ti. Evam eva kho lohicca bhikkhu eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate ana'nga.ne vigatupakkilese mudubhuute kammaniye .thite aanejjappatte sattaana.m cutuupapaata~naa.naaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So dibbena cakkhunaa visuddhena atikkantamaanusakena satte passati cavamaane upapajjamaane hiine pa.nite suva.n.ne dubba.n.ne sugate duggate yathaakammuupage satte pajaanaati: 'ime vata bhonto sattaa kaayaduccaritena samannaagataa vaciiduccaritena samannaagataa manoduccaritena samannaagataa ariyaana.m upavaadakaa micchaadi.t.thikaa micchaadi.t.thikammasamaadaanaa.

[BJT Page 590]

Te kaayassa bhedaa param mara.naa apaaya.m duggati.m vinipaata.m Niraya.m upapannaa. Ime vaa pana bhonto sattaa kaayasucaritena samannaagataa vaciisucaritena samannaagataa manosucaritena samannaagataa ariyaana.m anupavaadakaa sammaadi.t.thikaa sammaadi.t.thikammasamaadaanaa. Te kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m upapannaa'ti. Iti dibbena cakkhunaa visuddhena atikkantamaanusakena satte passati cavamaane upapajjamaane hiine pa.nite suva.n.ne dubba.n.ne sugate duggate yathaakammuupage satte pajaanaati. Yampi lohicca bhikkhu eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaane ana'nga.ne vigatu pakkilese mudubhuute kammaniye .thite aanejjappatte sattaana.m cutuupapaata.naaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So dibbena cakkhunaa visuddhena atikkantamaanusakena satte passati cavamaane upapajjamaane hiine pa.nite suva.n.ne dubba.n.ne sugate duggate yathaakammuupage satte pajaanaati: 'ime vata bhonto sattaa kaayaduccaritena samannaagataa vaciiduccaritena samannaagataa manoduccaritena samannaagataa ariyaana.m upavaadakaa micchaadi.t.thikaa micchaadi.t.thikammasamaadaanaa. Te kaayassa bhedaa param mara.naa apaaya.m duggati.m vinipaata.m Niraya.m upapannaa. Ime vaa pana bhonto sattaa kaayasucaritena samannaagataa vaciisucaritena samannaagataa manosucaritena samannaagataa ariyaana.m anupavaadakaa sammaadi.t.thikaa sammaadi.t.thikammasamaadaanaa. Te kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m upapannaa'ti. Iti dibbena cakkhunaa visuddhena atikkantamaanusakena satte passati cavamaane upapajjamaane hiine pa.nite suva.n.ne dubba.n.ne sugate duggate yathaakammupage satte pajaanaati, idampi'ssa hoti pa~n~naaya.

91. Yasmi.m kho lohicca satthari saavako u'aara.m visesa.m adhigacchati ayam pi kho lohicca satthaa yo loke na codanaaraho yo ca pan'evaruupa.m satthaara.m codeti, saa codanaa abhuutaa atacchaa adhammikaa saavajjaa.

92. So eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate ana'nga.ne vigatuupakkilese mudubhuute kammaniye .thite aanejjappatte aasavaana.m khaya~naa.naaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti so ida.m dukkhan ti yathaabhuuta.m pajaanaati. Aya.m dukkhanirodhagaaminiipa.tipadaa'ti yathaabhuuta.m pajaanaati. Ime aasavaa'ti yathaabhuuta.m pajaanaati. Aya.m aasavasamudayo'ti yathaabhuuta.m pajaanaati. Aya.m aasavanirodho'ti yathaabhuuta.m pajaanaati. Aya.m aasavanirodhagaaminiipa.tipadaa'ti yathaabhuuta.m pajaanaati. Tassa eva.m jaanato eva.m passato kaamaasavaa pi citta.m vimuccati bhavaasavaa pi citta.m vimuccati avijjaasa vaapi citta.m vimuccati. Vimuttasmi.m vimuttamiti ~naa.na.m hoti. Khii.naa jaati vusita.m brahmacariya.m kata.m kara.niya.m naapara.m itthattaayaati pajaanaati.

[BJT Page 592]

93. seyyathaa pi lohicca pabbatasa'nkhepe udakarabhado accho vippasanno anaavilo. Tattha cakkhumaa puriso tiire .thito passeyya sippisambukampi sakkharaka.thalampi macchagumbampii carantampi ti.t.thantampi. Tassa evam assa: aya.m kho udakarahado accho vippasanno anaavilo. Tatrime sippisambukaa'pi sakkharaka.thalaa'pi caran' ti pi ti.t.than' ti.iiti.

94. Evam eva kho lohicca bhikkhu eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate ana'nga.ne vigatuupakkilese mudubhuute kammaniye .thite aanejjappatte aasavaana.m khaya~naa.naaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti so ida.m dukkhan ti yathaabhuuta.m pajaanaati. Aya.m dukkhasamudayo'ti yathaabhuuta.m pajaanaati. Aya.m dukkhanirodho'ti yathaabhuuta.m pajaanaati. Aya.m dukkhanirodhagaaminii pa.tipadaa'ti yathaabhuuta.m pajaanaati. Ime aasavaa'ti yathaabhuuta.m pajaanaati. Aya.m aasavanirodho'ti yathaabhuuta.m pajaanaati. Aya.m aasavanirodhagaaminii pa.tipadaa'ti yathaabhuuta.m pajaanaati.

95. Tassa eva.m jaanato eva.m passato kaamaasavaa'pi citta.m vimuccati bhavaasavaa pi citta.m vimuccati avijjaasa vaapi citta.m vimuccati. Vimuttasmi.m vimuttamiti ~naa.na.m hoti. Khii.naa jaati vusita.m brahmacariya.m kata.m kara.niya.m naapara.m itthattaayaati pajaanaati.

96. Yasmi.m kho lohicca satthari saavako u'aara.m visesa.m adhigacchati ayam pi kho lohicca satthaa yo [234] loke na codanaaraho yo ca pan'evaruupa.m satthaara.m codeti, saa codanaa abhuutaa atacchaa adhammikaa saavajjaa.

97. Eva.m vutte lohicco braahma.no Bhagavanta.m etad avoca: seyyathaa pi bho Gotama puriso purisa.m narakappapaata.m papatanta.m kesesu gahetvaa uddharitvaa thale pati.t.thaapeyya, evamevaaha.m bhotaa Gotamena narakappapaata.m papatanto uddharitvaa thale pati.t.thaapito. Abhikkanta.m bho Gotama. Abhikkanta.m bho Gotama. seyyathaa pi bho Gotama nikkujjita.m vaa ukkujjeyya pa.ticchanna.m vaa vivareyya muu.lhassa vaa magga.m aacikkheyya andhakaare vaa telapajjota.m dhaareyya cakkhumanto ruupaani dakkhintiiti, evam eva bhotaa Gotamena aneka-pariyaayena dhammo pakaasito. Esaaha.m bhavanta.m Gotama.m sara.na.m gacchaami dhamma~nca bhikkhu-sa'ngha~n ca. Upaasaka.m ma.m bhava.m Gotamo dhaaretu ajjatagge paa.nupeta.m sara.na.m gatanti.

Lohiccasutta.m ni.t.thita.m dvaadasama.m.


Contact:
E-mail
Copyright Statement