Digha Nikaya


[Site Map]  [Home]  [Sutta Indexes]  [Glossology]  [Site Sub-Sections]


 

Diigha Nikaaya

Volume I

Suttas 1-13

Based on the edition by
T.W. Rhys Davids and J.E. Carpenter,
London: Pali Text Society 1890

This work is © Copyright the Pali Text Society and the Dhammakaya Foundation, 2015

This work is licensed under a
Creative Commons Attribution-ShareAlike 4.0 International License.
For details see Terms of Use.

Input by the Dhammakaya Foundation, Thailand, 1989-1996

 

Namo tassa Bhagavato arahato Sammaa-sambuddhassa

 

NOTICE: These files are provided by courtesy of the Pali Text Society for scholarly purposes only. In principle they represent a digital edition (without revision or correction) of the printed editions of the complete set of Pali canonical texts published by the PTS. While they have been subject to a process of checking, it should not be assumed that there is no divergence from the printed editions and it is strongly recommended that they are checked against the printed editions before quoting.

ALTERATIONS: Superficial re-formatting of headers, sutta titles, and page numbers adding 'ids,' and tag changes to make the file conform to HTML 5 standards. The lower-case mg [.m] has been substituted throughout for the lowercase m-underdot [.m]; the lower-case ng ['n] has been substituted throughout for the lowercase n-overdot ['n]. Content straddling page breaks has been moved to the preceding page. The notice of this change that appeared in the originals has been deleted. Both left- and right-hand-page Running heads have been eliminated as page numbers and internal headings make these redundant. Otherwise the internal text of the suttas remains untouched.

 


 

I. Brahmajaala Sutta

1.1. Evam me suta.m. Eka.m samaya.m Bhagavaa antaraa ca Raajagaha.m antaraa ca Naa.landa.m addhaana-magga-pa.tipanno hoti mahataa bhikkhu-sa.mghena saddhi.m pa~ncamattehi bhikkhu-satehi. Suppiyo pi kho paribbaajako antaraa ca Raajagaha.m antaraa ca Naa.landa.m addhaana-maggapa.tipanno hoti saddhi.m antevaasinaa Brahmadattena maa.navena. Tatra suda.m Suppiyo paribbaajako aneka-pariyaayena Buddhassa ava.n.na.m bhaasati Dhammassa ava.n.na.m bhaasati Sa.mghassa ava.n.na.m bhaasati, Suppiyassa pana paribbaajakassa antevaasii Brahmadatto maa.navo aneka-pariyaayena Buddhassa va.n.na.m bhaasati Dhammassa va.n.na.m bhaasati Sa.mghassa va.n.na.m bhaasati. Iti ha te ubho aacariyantevaasii a~n~nama~n~nassa uju-vipaccaniika-vaadaa Bhagavanta.m pi.t.thito pi.t.thito anubaddhaa honti bhikkhu-sa.mgha~n ca.

2. Atha kho Bhagavaa Ambala.t.thikaaya.m raajaagaarake eka-ratti-vaasa.m upaga~nchi saddhi.m bhikkhu-sa.mghena.

Suppiyo pi kho paribbaajako Ambala.t.thikaaya.m raajaagaarake eka-ratti-vaasa.m upaga~nchi saddhi.m antevaasinaa Brahmadattena maa.navena. Tatra pi suda.m Suppiyo paribbaajako aneka-pariyaayena Buddhassa ava.n.na.m bhaasati Dhammassa ava.n.na.m bhaasati Sa.mghassa ava.n.na.m bhaasati, Suppiyassa pana paribbaajakassa antevaasii Brahmadatto maa.navo anekapariyaayena Buddhassa va.n.na.m bhaasati Dhammassa va.n.na.m bhaasati Sa.mghassa va.n.na.m bhaasati.

[page 002]

Iti ha te ubho aacariyantevaasii a~n~nama~n~nassa uju-vipaccaniika-vaadaa Bhagavanta.m pi.t.thito pi.t.thito anubaddhaa honti bhikkhusa.mgha~n ca.

3. Atha kho sambahulaana.m bhikkhuunam rattiyaa paccuusasamaya.m paccu.t.thitaana.m ma.n.dala-maale sannisinnaana.m sannipatitaana.m aya.m sa'nkhiyaa-dhammo udapaadi: 'Acchariya.m aavuso abbhuta.m aavuso yaava~n c' ida.m tena Bhagavataa jaanataa passataa arahataa sammaa-sambuddhena sattaana.m naanaadhimuttikataa suppa.tividitaa. Aya.m hi Suppiyo paribbaajako aneka-pariyaayena Buddhassa ava.n.na.m bhaasati Dhammassa ava.n.na.m bhaasati Sa.mghassa ava.n.na.m bhaasati, Suppiyassa pana paribbaajakassa antevaasii Brahmadatto maa.navo aneka-pariyaayena Buddhassa va.n.na.m bhaasati Dhammassa va.n.na.m bhaasati Sa.mghassa va.n.na.m bhaasati.

Iti ha 'me ubho aacariyantevaasii a~n~nama~n~nassa uju-vipaccaniika-vaadaa Bhagavanta.m pi.t.thito pi.t.thito anubaddhaa honti {bhikkhu-sa.mgha~n} caati.'

4. Atha kho Bhagavaa tesa.m bhikkhuuna.m ima.m sa'nkhiyaadhamma.m viditvaa, yena ma.n.dala-maalo ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa pa~n~natte aasane nisiidi. Nisajja kho Bhagavaa bhikkhuu aamantesi: 'Kaaya nu 'ttha bhikkhave etarahi kathaaya sannisinnaa, kaa ca pana vo antaraakathaa vippakataa ti?' Eva.m vutte te bhikkhuu Bhagavanta.m etad avocu.m: 'Idha bhante amhaaka.m rattiyaa paccuusa-samaya.m paccu.t.thitaana.m ma.n.dala-maale sannisinnaana.m sannipatitaana.m aya.m sa'nkhiyaa-dhammo udapaadi "Acchariya.m ... pe (3) ... anubaddhaa honti bhikkhu-sa.mgha~n caati." Aya.m kho no bhante antaraa kathaa vippakataa atha Bhagavaa anuppatto ti.'

5. 'Mama.m vaa bhikkhave pare ava.n.na.m bhaaseyyu.m Dhammassa vaa ava.n.na.m bhaaseyyu.m Sa.mghassa vaa ava.n.na.m bhaaseyyu.m,

[page 003]

tatra tumhehi na aaghaato na appaccayo na cetaso anabhiraddhi kara.niiyaa. Mama.m vaa bhikkhave pare ava.n.na.m bhaaseyyu.m Dhammassa vaa ava.n.na.m bhaaseyyu.m Sa.mghassa vaa ava.n.na.m bhaaseyyum, tatra ce tumhe assatha kupitaa vaa anattamanaa vaa tumha.m yev' assa tena antaraayo. Mama.m vaa bhikkhave pare ava.n.na.m bhaaseyyu.m Dhammassa vaa ava.n.na.m bhaaseyyum Sa.mghassa vaa ava.n.na.m bhaaseyyum, tatra ce tumhe assatha kupitaa vaa anattamanaa vaa api nu tumhe paresa.m subhaasita.m dubbhaasita.m aajaaneyyaathaati?'

'No h' eta.m bhante.'

'Mama.m vaa bhikkhave pare ava.n.na.m bhaaseyyu.m Dhammassa vaa ava.n.na.m bhaaseyyu.m Sa.mghassa vaa ava.n.na.m bhaaseyyu.m, tatra tumhehi abhuuta.m abhuutato nibbe.thetabba.m: "Iti pi eta.m abhuuta.m, iti pi eta.m ataccha.m, n' atthi c' eta.m amhesu, na ca pan' eta.m amhesu sa.mvijjatiiti."'

6. 'Mama.m vaa bhikkhave pare va.n.na.m bhaaseyyu.m Dhammassa vaa va.n.na.m bhaaseyyu.m Sa.mghassa vaa vaa.n.na.m bhaaseyyu.m, tatra tumhe na aanando na somanassa.m na cetaso ubbillaavitatta.m kara.niiya.m. Mama.m vaa bhikkhave pare va.n.na.m bhaaseyyu.m Dhammassa vaa va.n.na.m bhaaseyyu.m Sa.mghassa vaa va.n.na.m bhaaseyyu.m, tatra ce tumhe assatha aanandino sumanaa ubbillaavitaa tumha.m yev' assa tena antaraayo. Mama.m vaa bhikkhave pare va.n.na.m bhaaseyyu.m Dhammassa vaa va.n.na.m bhaaseyyu.m Sa.mghassa vaa va.n.na.m bhaaseyyu.m, tatra tumhehi bhuuta.m bhuutato pa.tijaanitabba.m: "Iti p' eta.m bhuuta.m, iti p' eta.m taccha.m, atthi c' eta.m amhesu, sa.mvijjati ca pan' eta.m amhesuuti."'

7. 'Appamattaka.m kho pan' eta.m bhikkhave oramattaka.m siilamattaka.m yena puthujjano Tathaagatassa va.n.na.m vadamaano vadeyya. Katama~n ca ta.m bhikkhave appamattaka.m oramattaka.m siilamattaka.m yena puthujjano Tathaagatassa va.n.na.m vadamaano vadeyya?'

[page 004]

8.1 "'Paa.naatipaata.m pahaaya paa.naatipaataa pa.tivirato Sama.no Gotamo nihita-da.n.do nihita-sattho lajjii dayaapanno sabbapaa.na-bhuuta-hitaanukampii viharatiiti." Iti vaa hi bhikkhave puthujjano Tathaagatassa va.n.na.m vadamaano vadeyya.

"'Adinnaadaana.m pahaaya adinnaadaanaa pa.tivirato Sama.no Gotamo dinnaadaayii dinna-paa.tika'nkhii athenena suci-bhuutena attanaa viharatiiti." Iti vaa hi bhikkhave puthujjano Tathaagatassa va.n.na.m vadamaano vadeyya.

"'Abrahmacariya.m pahaaya brahmacaarii Sama.no Gotamo aaraa-caarii virato methunaa gaama-dhammaa ti." Iti vaa hi bhikkhave puthujjano Tathaagatassa va.n.na.m vadamaano vadeyya.

9. "'Musaa-vaada.m pahaaya musaa-vaadaa pa.tivirato Sama.no Gotamo sacca-vaadii sacca-sandho theto paccayiko avisa.mvaadako lokassaati." Iti vaa hi bhikkhave puthujjano Tathaagatassa va.n.na.m vadamaano vadeyya.

"'{Pisu.naa-} vaaca.m pahaaya {pisu.naaya} vaacaaya pa.tivirato Sama.no Gotamo, ito sutvaa na amutra akkhaataa imesa.m bhedaaya, amutra vaa sutvaa na imesa.m akkhaataa amuusa.m bhedaaya. Iti bhinnaana.m va sandhaataa sahitaana.m va anuppaadaataa samaggaaraamo samagga-rato samagga-nandii samagga-kara.ni.m vaacam bhaasitaa ti." Iti vaa hi bhikkhave puthujjano Tathaagatassa va.n.na.m vadamaano vadeyya.

"'Pharusaa-vaaca.m pahaaya pharusaaya vaacaaya pa.tivirato Sama.no Gotamo, Yaa saa vaacaa nelaa ka.n.na-sukhaa pemaniiyaa hadaya.m-gamaa porii bahujana-kantaa bahujana-manaapaa tathaa-ruupi.m vaacam bhaasitaa ti." Iti vaa hi bhikkhave puthujjano Tathaagatassa va.n.na.m vadamaano vadeyya.

"'Samphappalaapa.m pahaaya samphappalaapaa pa.tivirato Sama.no Gotamo kaala-vaadii bhuuta-vaadii attha-vaadii dhammavaadii vinaya-vaadii nidhaanavati.m vaacam bhaasitaa kaalena saapadesa.m pariyantavati.m attha-sa.mhitan ti."

[page 005]

Iti vaa hi bhikkhave puthujjano Tathaagatassa va.n.na.m vadamaano vadeyya.

10. "'Biijagaama-bhuutagaama-samaarambhaa pa.tivirato Sama.no Gotamo. Eka-bhattiko Sama.no Gotamo rattuuparato, vikaala-bhojanaa pa.tivirato Sama.no Gotamo. Nacca-giitavaadita-visuuka-dassanaa pa.tivirato Sama.no Gotamo. Maalaagandha-vilepana-dhaara.na-ma.n.dana-vibhuusana-.t.thaanaa pa.tivirato Sama.no Gotamo. Uccaasayana-mahaasayanaa pa.tivirato Sama.no Gotamo. Jaataruupa-rajata-pa.tiggaha.naa pa.tivirato Sama.no Gotamo. Aamaka-dha~n~na-pa.tiggaha.naa pa.tivirato Sama.no {Gotamo}. Aamaka-{ma.msa}-pa.tiggaha.naa pa.tivirato Sama.no Gotamo. Itthi-kumaarika-pa.tiggaha.naa pa.tivirato Sama.no Gotamo. Daasi-daasa-pa.tiggaha.naa pa.tivirato Sama.no Gotamo. {Aje.laka-pa.tiggaha.naa} pa.tivirato Sama.no Gotamo. Kukku.ta-suukara-pa.tiggaha.naa pa.tivirato Sama.no Gotamo. Hatthi-gavaassa-va.lavaa-pa.tiggaha.naa pa.tivirato Sama.no Gotamo. Khetta-vatthu-pa.tiggaha.naa pa.tivirato Sama.no Gotamo. Duuteyya-pahi.na-gamanaanuyogaa pa.tivirato Sama.no Gotamo. Kaya-vikkayaa pa.tivirato Sama.no Gotamo. Tulaakuu.ta-ka'nsakuu.ta-maanakuu.taa pa.tivirato Sama.no Gotamo. Ukko.tana-va~ncana-nikatisaaci-yogaa pa.tivirato Sama.no Gotamo. Chedana-vadhabandhana-viparaamosa-aalopa-sahasaakaaraa pa.tivirato Sama.no Gotamo ti." Iti vaa hi bhikkhave puthujjano Tathaagatassa va.n.na.m vadamaano vadeyya.

Cuula-Siila.m ni.t.thita.m.

11. "'Yathaa va pan' eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupa.m biijagaama-bhuutagaama-samaarambha.m anuyuttaa viharanti -- seyyathiida.m {muula-biija.m} khandha-biija.m phalu-biija.m agga-biija.m {biijabiijam} eva pa~ncama.m -- iti evaruupaa biijagaama-bhuutagaamasamaarambhaa pa.tivirato Sama.no Gotamo ti." Iti vaa hi bhikkhave puthujjano Tathaagatassa va.n.na.m vadamaano vadeyya.

[page 006]

12. "'Yathaa vaa pan' eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupa.m sannidhikaara-paribhoga.m anuyuttaa viharanti -- seyyathiida.m annasannidhi.m paana-sannidhi.m vattha-sannidhi.m yaana-sannidhi.m sayana-sannidhi.m gandha-sannidhi.m aamisa-sannidhi.m -- iti vaa iti evaruupaa sannidhi-kaara-paribhogaa pa.tivirato Sama.no Gotamo ti." Iti vaa hi bhikkhave puthujjano Tathaagatassa va.n.na.m vadamaano vadeyya.

13. "'Yathaa va pan' eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te {evaruupa.m} visuukadassana.m anuyuttaa viharanti -- seyyathiida.m nacca.m giita.m vaadita.m pekkha.m akkhaana.m paa.nissara.m vetaala.m kumbhathuu.na.m Sobha-nagaraka.m ca.n.daala.m {va.msa.m} dhopana.m hatthi-yuddha.m assa-yuddha.m mahisa-yuddha.m usabhayuddha.m aja-yuddha.m me.n.daka-yuddha.m kukku.ta-yuddha.m va.t.taka-yuddha.m da.n.da-yuddha.m mu.t.thi-yuddha.m nibbuddha.m uyyodhika.m balagga.m senaa-byuuham aniikadassana.m -- iti vaa iti evaruupaa visuuka-dassanaa pa.tivirato Sama.no Gotamo ti." Iti vaa hi bhikkhave puthujjano Tathaagatassa va.n.na.m vadamaano vadeyya.

14. "'Yathaa vaa pan' eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupa.m juuta-pamaada.t.thaanaanuyoga.m anuyuttaa viharanti -- seyyathiida.m a.t.thapada.m dasa-pada.m aakaasa.m parihaara-patha.m santika.m khalika.m gha.tika.m salaaka-hattha.m akkha.m pa'ngaciira.m va'nkaka.m mokkhacika.m ci'ngulika.m pattaa.lhaka.m rathaka.m dhanuka.m akkharika.m manesika.m yathaa-vajja.m -- iti vaa iti evaruupaa juuta-pamaada-.t.thaanaanuyogaa pa.tivirato Sama.no Gotamo ti."

[page 007]

Iti vaa hi bhikkhave puthujjano Tathaagatassa va.n.na.m vadamaano vadeyya.

15. "'Yathaa va pan' eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupam uccaasayana-mahaasayana.m anuyuttaa viharanti -- seyyathiida.m aasandi.m palla'nka.m gonaka.m cittaka.m pa.tika.m pa.talika.m tuulika.m vikatika.m udda-lomi.m ekanta-lomi.m ka.t.thissa.m koseyya.m kuttaka.m hatthatthara.m assatthara.m rathatthara.m ajina-ppave.ni.m kadali-miga-pavara-paccatthara.nam sa-uttara-cchada.m ubhato-lohitakuupadhaana.m -- iti vaa iti evaruupaa uccaasayana-mahaasayanaa pa.tivirato Sama.no Gotamo ti." Iti vaa hi bhikkhave puthujjano Tathaagatassa va.n.na.m vadamaano vadeyya.

16. "'Yathaa vaa pan' eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupa.m ma.n.danavibhuusana-.t.thaanaanuyoga.m anuyuttaa viharanti -- seyyathiida.m ucchaadana.m parimaddana.m nahaapana.m sambaahana.m aadaasa.m a~njana.m maalaa-vilepana.m {mukha}-cu.n.naka.m {mukhalepana.m} hattha-bandha.m sikhaa-bandha.m da.n.daka.m naa.likam khagga.m chatta.m citrupaahana.m {u.nhiisa.m} ma.nim vaala-viijani.m odaataani vatthaani diigha-dasaani -- iti vaa iti evaruupaa ma.n.dana-vibhuusana-.t.thaanaanuyogaa pa.tivirato Sama.no Gotamo ti." Iti vaa hi bhikkhave puthujjano Tathaagatassa va.n.na.m vadamaano vadeyya.

17. "'Yathaa vaa pan' eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani {bhu~njitvaa} te evaruupa.m tiracchaana-katha.m anuyuttaa viharanti -- {seyyathiida.m} raajakatha.m cora-katha.m mahaamatta-katha.m senaa-katha.m bhaya-katha.m yuddha-katha.m anna-katha.m paana-katha.m vattha-katha.m sayana-katha.m maalaa-katha.m gandhakatha.m ~naati-katha.m yaana-katha.m gaama-katha.m nigamakatha.m nagara-katha.m janapada-katha.m itthi-katha.m [purisa-katha.m] suura-katha.m visikhaa-katha.m {kumbha.t.thaana}-katha.m pubba-peta-katha.m naanatta-katha.m lokakkhaayika.m {samudda-kkhaayika.m} itibhavaabhava-katha.m -- iti vaa iti evaruupaaya tiracchaana-kathaaya {pa.tivirato} Sama.no Gotamo ti."

[page 008]

Iti vaa hi bhikkhave puthujjano Tathaagatassa va.n.na.m vadamaano vadeyya.

18. "'Yathaa vaa pan' eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupa.m viggaahikakatha.m anuyuttaa viharanti -- seyyathiida.m: 'Na tva.m ima.m dhamma-vinaya.m aajaanaasi, aha.m ima.m dhamma-{vinaya.m} aajaanaami, ki.m tva.m ima.m dhamma-vinaya.m aajaanissasi? -Micchaa-pa.tipanno tvam asi, aham asmi sammaa-pa.tipanno -- Sahitam me, asahitan te -- Pure vacaniiya.m pacchaa avaca, pacchaa vacaniiya.mpure avaca -- Avici.n.nan te viparaavatta.m -{Aaropito} te vaado, niggahiito 'si -- Cara {vaada-ppamokkhaaya,} nibbe.thehi vaa sace pahosiiti' -- iti vaa iti evaruupaaya viggaahikakathaaya pa.tivirato Sama.no Gotamo ti." Iti vaa hi bhikkhave puthujjano Tathaagatassa va.n.na.m vadamaano vadeyya.

19. "'Yathaa vaa pan' eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupa.m duuteyyapahi.na-gamanaanuyoga.m anuyuttaa viharanti -- seyyathiida.m ra~n~na.m raaja-mahaamattaana.m khattiyaana.m {braahma.naana.m} gahapatikaana.m {kumaaraana.m} -- 'Idha gaccha, amutraagaccha, ida.m hara, amutra ida.m aaharaati' -- iti vaa iti evaruupaa duuteyyapahi.na-gamanaanuyogaa pa.tivirato Sama.no Gotamo ti." Iti vaa hi bhikkhave puthujjano Tathaagatassa va.n.na.m vadamaano vadeyya.

20. "'Yathaa va pan' eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani {bhojanaani} bhu~njitvaa te kuhakaa ca honti lapakaa ca nemittikaa ca nippesikaa ca laabhena ca laabha.m nijigi.msitaaro -- iti evaruupaa kuhana-lapanaa pa.tivirato Sama.no Gotamo ti." Iti vaa hi bhikkhave puthujjano Tathaagatassa va.n.na.m vadamaano vadeyya.

Majjhima-Siila.m Ni.t.thita.m.

[page 009]

21. "'Yathaa vaa pan' eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te {evaruupaaya} tiracchaanavijjaaya micchaajiivenajiivika.m kappenti -- seyyathiida.m a'nga.m nimitta.m uppaada.m supina.m lakkha.na.m muusikaacchinna.m aggi-homa.m dabbi-homa.m thusa-homa.m ka.na-homa.m ta.n.dula-homa.m sappi-homa.m tela-homa.m mukha-homa.m lohita-homa.m a'nga-vijjaa vatthu-vijjaa khatta-vijjaa sivavijjaa bhuuta-vijjaa bhuuri-vijjaa ahi-vijjaa visa-vijjaa vicchika-vijjaa muusika-vijjaa saku.na-vijjaa vaayasa-vijjaa pakkajjhaana.m saraparittaana.m miga-cakka.m -- iti vaa iti evaruupaaya tiracchaanavijjaaya pa.tivirato Sama.no Gotamo ti." Iti vaa hi bhikkhave puthujjano Tathaagatassa va.n.na.m vadamaano vadeyya.

22. "'Yathaa vaa pan' eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaajiivena jiivika.m kappenti -- seyyathiida.m ma.ni-lakkha.na.m da.n.da-lakkha.na.m vattha-lakkha.na.m asilakkha.na.m usu-lakkha.na.m dhanu-lakkha.na.m aayudhalakkha.na.m itthi-lakkha.na.m purisa-lakkha.na.m kumaaralakkha.na.m kumaari-lakkha.na.m daasa-lakkha.na.m daasi-lakkha.na.m hatthi-lakkha.na.m assa-lakkha.na.m mahisa-lakkha.na.m usabha-lakkha.na.m go-lakkha.na.m aja-lakkha.na.m me.n.da-lakkha.na.m kukku.ta-lakkha.na.m va.t.taka-lakkha.na.m godhaa-lakkha.na.m ka.n.nikaa-lakkha.na.m kacchapalakkha.na.m miga-lakkha.na.m -- iti vaa iti evaruupaaya tiracchana-vijjaaya pa.tivirato Sama.no Gotamo ti." Iti vaa hi bhikkhave puthujjano Tathaagatassa va.n.na.m vadamaano vadeyya.

23. "'Yathaa vaa pan' eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaajiivena jiivika.m kappenti -- seyyathiida.m 'Ra~n~na.m niyyaana.m bhavissati, ra~n~na.m aniyyaana.m bhavissati -- Abbhantaraana.m ra~n~na.m upayaana.m bhavissati, baahiraana.m ra~n~na.m apayaana.m bhavissati -- {Baahiraana.m} ra~n~na.m upayaana.m bhavissati,

[page 010]

abbhantaraana.m ra~n~na.m apayaana.m bhavissati -- Abbhantaraana.m ra~n~na.m jayo bhavissati, baahiraana.m ra~n~na.m paraajayo bhavissati -- Baahiraana.m ra~n~na.m jayo bhavissati, abbhantaraana.m ra~n~na.m paraajayo bhavissati -- Iti imassa jayo bhavissati, imassa paraajayo bhavissati' -- iti vaa iti evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaajiivaa pa.tivirato Sama.no Gotamo ti." Iti vaa hi bhikkhave puthujjano Tathaagatassa va.n.na.m vadamaano vadeyya.

24. "'Yathaa vaa pan' eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaajiivena jiivika.m kappenti -- seyyathiida.m 'Canda-ggaaho bhavissati, suriya-ggaaho bhavissati, nakkhatta-ggaaho bhavissati. Candima-suriyaana.m patha-gamana.m bhavissati, candima-suriyaana.m uppatha-gamana.m bhavissati, nakkhattaana.m patha-gamana.m bhavissati, nakkhattaana.m uppatha-gamana.m bhavissati. Ukkaa-paato bhavissati. Disaa-.daaho bhavissati. Bhuumi-caalo bhavissati.

Deva-dundubhi bhavissati. Candima-suriya-nakkhattaana.m uggamana.m ogamana.m sa.mkilesa.m vodaana.m bhavissati. Eva.m-vipaako canda-ggaaho bhavissati, eva.mvipaako suriya-ggaaho bhavissati, eva.m-vipaako nakkhattaggaaho bhavissati, eva.m-vipaako candima-suriyaana.m pathagamana.m bhavissati, eva.m-vipaako candima-suriyaana.m uppatha-gamana.m bhavissati, eva.m-vipaako nakkhattaana.m patha-gamana.m bhavissati, eva.m-vipaako nakkhattaana.m uppatha-gamana.m bhavissati, eva.m-vipaako ukkaapaato bhavissati, eva.m-vipaako disaa-.daaho bhavissati, eva.m-vipaako bhuumi-caalo bhavissati, eva.m-vipaako deva-dundubhi bhavissati, eva.m-vipaaka.m candima-suriya-nakkhattaana.m uggamana.m ogamana.m sa.mkilesa.m vodaana.m bhavissati' -- iti vaa iti evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaajiivaa pa.tivirato Sama.no Gotamo ti."

[page 011]

Iti vaa hi bhikkhave puthujjano Tathaagatassa va.n.na.m vadamaano vadeyya.

25. "'Yathaa vaa pan' eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaajiivena jiivika.m kappenti -- seyyathiida.m: 'Subbu.t.thikaa bhavissati, dubbu.t.thikaa bhavissati, subhikkha.m bhavissati, dubbhikkha.m bhavissati, khema.m bhavissati, bhaya.m bhavissati, rogo bhavissati, aarogya.m bhavissati,' muddaa, ga.nanaa, sa.mkhaana.m, kaaveyya.m, lokaayata.m -- iti vaa iti evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaajiivaa pa.tivirato Sama.no Gotamo ti." Iti vaa hi bhikkhave puthujjano Tathaagatassa va.n.na.m vadamaano vadeyya.

26. "'Yathaa vaa pan' eke bhonto sama.na-{braahma.naa} {saddhaa-deyyaani} bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupaaya tiracchaanavijjaaya micchaajiivena jiivika.m kappenti -- seyyathiida.m aavaahana.m vivaahana.m sa.mvadana.m vivadana.m sa.mkira.na.m vikira.na.m subhaga-kara.na.m dubbhaga-kara.na.m viruddha-gabbha-kara.na.m jivhaa-nittaddana.m hanusa.mhanana.m hatthaabhijappana.m ka.n.na-jappana.m aadaasapa~nha.m kumaari-pa~nha.m deva-pa~nha.m aadiccupa.t.thaana.m Mahat-upa.t.thaana.m abbhujjalana.m Sir' -avhaayana.m -- iti vaa iti evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaajiivaa pa.tivirato Sama.no Gotamo ti." Iti vaa hi bhikkhave puthujjano Tathaagatassa {va.n.na.m} vadamaano vadeyya.

[page 012]

27. "'Yathaa vaa pan' eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaajiivena jiivika.m kappenti -- seyyathiida.m santi-kamma.m pa.nidhi-kamma.m bhuuri-kamma.m vassa-kamma.m vossa-kamma.m vatthu-kamma.m vatthu-parikira.na.m aacamana.m nahaapana.m juhana.m vamana.m virecana.m uddha-virecana.m adho-virecana.m siisa-virecana.m ka.n.na-tela.m netta-tappa.na.m natthukamma.m a~njana.m pacca~njana.m saalaakiya.m sallakattika.m daaraka-tikicchaa muula-bhesajjaana.m anuppaadaana.m osadhiina.m pa.timokkho -- iti vaa iti evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaajiivaa pa.tivirato Sama.no Gotamo ti." Iti vaa hi bhikkhave puthujjano Tathaagatassa va.n.na.m vadamaano vadeyya.

'Ida.m kho ta.m bhikkhave appamattaka.m oramattaka.m siilamattaka.m yena puthujjano Tathaagatassa va.n.na.m vadamaano vadeyya.

Mahaa-Siila.m ni.t.thita.m.

28. 'Atthi bhikkhave a~n~n' eva dhammaa gambhiiraa duddasaa duranubodhaa santaa pa.niitaa atakkaavacaraa nipu.naa pa.n.dita-vedaniiyaa, ye Tathaagato saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa pavedeti, yehi Tathaagatassa yathaa-bhucca.m va.n.na.m sammaa vadamaanaa vadeyyu.m.

'Katame ca pana te bhikkhave dhammaa gambhiiraa duddasaa duranubodhaa santaa pa.niitaa atakkaavacaraa nipu.naa pa.n.dita-vedaniiyaa, ye Tathaagato saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa pavedeti, yehi Tathaagatassa yathaa-bhucca.m va.n.na.m sammaa vadamaanaa vadeyyu.m?

29. 'Santi bhikkhave eke sama.na-braahma.naa pubbantakappikaa pubbantaanudi.t.thino, pubbanta.m aarabbha anekavihitaani adhivutti-padaani abhivadanti {a.t.thaadasahi} vatthuuhi.

[page 013]

Te ca bhonto sama.na-braahma.naa kim aagamma kim aarabbha pubbanta-kappikaa pubbantaanudi.t.thino pubbanta.m aarabbha aneka-vihitaani adhivutti-padaani abhivadanti {a.t.thaadasahi} vatthuuhi?

30. 'Santi bhikkhave eke sama.na-braahma.naa sassatavaadaa, sassata.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti catuuhi vatthuuhi. Te ca bhonto sama.na-braahma.naa kim aagamma kim aarabbha sassata-vaadaa sassata.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti catuhi vatthuuhi?

31. 'Idha bhikkhave ekacco sama.no vaa braahma.no vaa aatappam anvaaya padhaanam anvaaya anuyogam anvaaya appamaadam anvaaya sammaa-manasikaaram anvaaya tathaaruupa.m ceto-samaadhi.m phusati yathaa samaahite citte anekavihita.m pubbe nivaasa.m anussarati -- seyyathiida.m ekam pi jaati.m dve pi jaatiyo tisso pi jaatiyo catasso pi jaatiyo pa~nca pi jaatiyo dasa pi jaatiyo viisatim pi jaatiyo ti.msam pi jaatiyo {cattaariisam} pi jaatiyo pa~n~naasam pi jaatiyo jaati-satam pi jaatisahassam pi jaati-sata-sahassam pi anekaani pi jaati-sataani anekaani pi jaati-sahassaani anekaani pi jaati-sata-sahassaani. "Amutraasi.m eva.m-naamo eva.m-gotto eva.m-va.n.no evamaahaaro eva.m-sukha-{dukkha}-pa.tisa.mvedii evam-aayu-pariyanto.

So tato cuto amutra upapaadi.m. Tatraapaasi.m eva.m-naamo eva.m-gotto eva.m-va.n.no evam-aahaaro eva.m-sukha-dukkhapa.tisa.mvedii evam-aayu-pariyanto. So tato cuto idhuupapanno" ti iti saakaara.m sa-uddesa.m aneka-vihita.m pubbe nivaasa.m anussarati.

[page 014]

So evam aaha: "Sassato attaa ca loko ca va~njho kuu.ta.t.tho esika.t.thaayi.t.thito, te ca sattaa sandhaavanti sa.msaranti cavanti upapajjanti, atthi tveva sassatisama.m. Tam kissa hetu? Aha.m hi aatappam anvaaya padhaanam anvaaya anuyogam anvaaya appamaadam anvaaya sammaa manasikaaram anvaaya tathaa-ruupa.m ceto-samaadhi.m phusaami yathaa samaahite citte aneka-vihita.m pubbe nivaasa.m anussaraami -- seyyathiida.m ekam pi jaati.m ... pe ... anekaani pi jaati-sata-sahassaani. Amutraasim eva.m-naamo ... pe ... idhuupapanno ti iti saakaara.m sa-uddesa.m aneka-vihita.m pubbe nivaasa.m anussaraami. Iminaa p' aha.m eta.m jaanaami: yathaa sassato attaa ca loko ca va~njho kuu.ta.t.tho esika.t.thaayi.t.thito, te ca sattaa sandhaavanti sa.msaranti cavanti upapajjanti, atthi tveva sassati-saman ti."

Ida.m bhikkhave pa.thama.m .thaana.m yam aagamma yam aarabbha ekacce sama.na-braahma.naa sassata-vaadaa sassata.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti.

32. 'Dutiye ca bhonto sama.na-braahma.naa kim aarabbha kim aagamma sassata-vaadaa sassata.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti?

'Idha bhikkhave ekacco sama.no vaa braahma.no vaa aatappam anvaaya padhaanam anvaaya anuyogam anvaaya appamaadam anvaaya sammaa-manasikaaram anvaaya tathaaruupa.m ceto-samaadhi.m phusati yathaa samaahite citte anekavihita.m pubbe nivaasa.m anussarati -- seyyathiida.m ekam pi sa.mva.t.ta-viva.t.ta.m dve pi sa.mva.t.ta-viva.t.taani tii.ni pi sa.mva.t.ta-viva.t.taani cattaari pi sa.mva.t.ta-viva.t.taani pa~nca pi sa.mva.t.ta-viva.t.taani dasa pi sa.mva.t.ta-vivattaani. "Amutraasi.m eva.m-naamo eva.m-gotto eva.m-va.n.no evam-aahaaro eva.msukha-dukkha-pa.tisa.mvedii evam-aayu-pariyanto.

[page 015]

So tato cuto amutra upapaadi.m. Tatraapaasi.m eva.m-naamo eva.m-gotto eva.m-va.n.no evam-aahaaro eva.m-sukha-dukkha-pa.tisa.mvedii evam-aayu-pariyanto. So tato cuto idhuupapanno" ti iti {saakaara.m} sa-uddesa.m aneka-vihita.m pubbe nivaasa.m anussarati. So evam aaha: "Sassato attaa ca loko ca va~njho kuu.ta.t.tho esika.t.thaayi.t.thito, te ca sattaa sandhaavanti sa.msaranti cavanti upapajjanti, atthi tveva sassata-sama.m.

Ta.m kissa hetu? Aha.m hi aatappam anvaaya ... pe ... tathaa-ruupa.m ceto-samaadhi.m phusaami yathaa samaahite citte aneka-vihita.m pubbe nivaasa.m anussaraami -- seyyathiida.m ekam pi ... pe ... dasa pi sa.mva.t.ta-viva.t.taani. Amutraasi.m eva.m-naamo ... pe ... idhuupapanno ti iti saakaara.m sa-uddesa.m aneka-vihita.m pubbe nivaasa.m anussaraami.

Iminaa p' aha.m eta.m jaanaami: yathaa sassato attaa ca loko ca va~njho kuuta.t.tho esika.t.thaayi.t.thito, te ca sattaa sandhaavanti sa.msaranti cavanti upapajjanti, atthi tveva sassata-saman ti."

'Ida.m bhikkhave dutiya.m .thaana.m yam aagamma yam aarabbha eke sama.na-braahma.naa sassata-vaadaa sassata.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti.

33. 'Tatiye ca bhonto sama.na-braahma.naa kim aagamma kim aarabbha sassata-vaadaa sassata.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti?

'Idha bhikkhave ekacco sama.no vaa braahma.no vaa aatappam anvaaya padhaanam anvaaya anuyogam anvaaya appamaadam anvaaya sammaa-manasikaaram anvaaya tathaaruupa.m ceto-samaadhi.m phusati yathaa samaahite citte aneka-vihita.m pubbe nivaasa.m anussarati -- seyyathiida.m dasa pi sa.mva.t.ta-viva.t.taani viisatim pi sa.mva.t.ta-viva.t.taani ti.msam pi sa.mva.t.ta-viva.t.taani cattaariisam pi sa.mva.t.taviva.t.taani. "Amutraasi.m eva.m-naamo eva.m-gotto eva.mva.n.no evam-aahaaro eva.m-sukha-dukkha-{pa.tisa.mvedii} evamaayu-pariyanto. So tato cuto amutra upapaadi.m. Tatraapaasi.m eva.m-naamo eva.m-gotto eva.m-va.n.no evam-aahaaro eva.m-sukha-dukkha-pa.tisa.mvedii evam-aayu-pariyanto. So tato cuto idhuupapanno" ti iti saakaara.m sa-uddesa.m pubbe nivaasa.m anussarati. So evam aaha: "Sassato attaa ca loko ca va~njho kuu.ta.t.tho esika.t.thaayi.t.thito,

[page 016]

te ca sattaa sandhaavanti sa.msaranti cavanti upapajjanti, atthi tveva sassati-sama.m. Tam kissa hetu? Aha.m hi aatappam anvaaya ... pe ... tathaa-ruupa.m ceto-samaadhi.m phusaami yathaa samaahite citte aneka-vihita.m pubbe nivaasa.m anussaraami -- seyyathiida.m dasa pi sa.mva.t.ta-viva.t.taani ... pe ... cattaariisam pi sa.mva.t.ta-viva.t.taani. Amutraasi.m eva.m-naamo ... pe ... idhuupapanno ti iti saakaaram sauddesa.m aneka-vihita.m pubbe nivaasa.m anussaraami. Iminaa p' aha.m eta.m jaanaami: yathaa sassato attaa ca loko ca va~njho kuu.ta.t.tho esika.t.thaayi.t.thito, te ca sattaa sandhaavanti sa.msaranti cavanti upapajjanti, atthitveva sassati-saman ti."

'Ida.m bhikkhave tatiya.m .thaana.m yam aagamma yam aarabbha eke sama.na-braahma.naa sassata-vaadaa sassata.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti.

34. 'Catutthe ca bhonto sama.na-braahma.naa kim aagamma kim aarabbha sassataa-vaadaa sassata.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti?

'Idha bhikkhave ekacco sama.no vaa braahma.no vaa takkii hoti viima'nsii. So takka-pariyaahata.m viima'nsaanucarita.m saya.m-pa.tibhaana.m evam aaha: "Sassato attaa ca loka ca va~njho kuu.ta.t.tho esika.t.thaayi.t.thito, te ca sattaa sandhaayanti sa.msaranti cavanti upapajjanti, atthitveva sassati-saman ti."

'Ida.m bhikkhave catuttha.m .thaana.m yam aagamma yam aarabbha eke sama.na-braahma.naa sassata-vaadaa sassata.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti.

35. 'Ime kho te bhikkhave sama.na-braahma.naa sassatavaadaa sassata.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti catuhi vatthuuhi. Ye hi keci, bhikkhave, sama.naa vaa braahma.naa vaa sassata-vaadaa sassata.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti, sabbe te imeh' eva catuhi vatthuuhi etesa.m vaa a~n~natarena, n' atthi ito bahiddhaa.

36. 'Tayida.m bhikkhave Tathaagato pajaanaati: "Ime di.t.thi.t.thaanaa eva.m-gahitaa eva.m-paraama.t.thaa eva.m-gatikaa bhavissanti evam-abhisamparaayaa ti." Ta~n ca Tathaagato pajaanaati, tato ca uttaritara.m pajaanaati, ta~n ca pajaanana.m na paraamasati,

[page 017]

aparaamasato c' assa paccatta.m yeva nibbuti viditaa, vedanaana.m samudaya~n ca atthagama~n ca assaada~n ca aadiinava~n ca nissara.na~n ca yathaa-bhuuta.m viditvaa anupaadaa vimutto, bhikkhave, Tathaagato.

37. 'Ime kho te bhikkhave dhammaa gambhiiraa duddasaa duranubodhaa santaa pa.niitaa atakkaavacaraa nipu.naa pa.n.ditavedaniiyaa ye Tathaagato saya.m abhi~n~naa sacchi-katvaa pavedeti, yehi Tathaagatassa yathaa-bhucca.m va.n.na.m sammaa vadamaanaa vadeyyu.m.

Pa.thama-bhaa.navaara.m.

2.1. 'Santi, bhikkhave, eke sama.na-braahma.naa ekaccasassatikaa ekacca-asassatikaa, ekacca.m sassata.m ekacca.m asassata.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti catuhi vatthuuhi.

Te ca bhonto sama.na-braahma.naa kim aagamma kim aarabbha ekacca-sassatikaa ekacca-asassatikaa ekacca.m sassata.m ekacca.m asassata.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti catuhi vatthuuhi?

2. 'Hoti kho so, bhikkhave, samayo ya.m kadaaci karahaci diighassa addhuno accayena aya.m loko sa.mva.t.tati. Sa.mva.t.tamaano loko yebhuyyena sattaa Aabhassara-sa.mva.t.tanikaa honti. Te tattha honti manomayaa piiti-bhakkhaa saya.mpabhaa antalikkha-caraa subha.t.thaayino, ciira.m diigha.m addhaana.m ti.t.thanti.

3. 'Hoti kho so, bhikkhave, samayo ya.m kadaaci karahaci diighassa addhuno accayena aya.m loko viva.t.tati. Viva.t.tamaane loke su~n~na.m Brahma-vimaana.m paatu-bhavati. Ath' a~n~nataro satto aayukkhayaa vaa {pu~n~na-kkhayaa} vaa Aabhassarakaayaa cavitvaa su~n~na.m Brahma-vimaana.m upapajjati. So tattha hoti manomayo piiti-bhakkho saya.m-pabho antalikkha-caro subha.t.thaayii, ciira.m diigha.m addhaana.m ti.t.thati.

4. 'Tassa tattha ekakassa diigha-ratta.m nibbusitattaa anabhirati paritassanaa uppajjati: "Aho vata a~n~ne pi sattaa itthatta.m aagaccheyyun" ti. Atha a~n~natare pi sattaa aayukkhayaa vaa {pu~n~na-kkhayaa} vaa Aabhassara-kaayaa cavitvaa Brahmavimaana.m upapajjanti tassa sattassa sahavyata.m.

[page 018]

Te pi tattha honti manomayaa piiti-bhakkhaa saya.m-pabhaa antalikkhacaraa subha.t.thaayino, ciira.m diigha.m addhaana.m ti.t.thanti.

5. 'Tatra, bhikkhave, yo so satto pa.thama.m upapanno tassa eva.m hoti: "Aham asmi Brahmaa Mahaa-brahmaa abhibhuu anabhibhuuto {a~n~nadatthu}-daso vasavattii issaro kattaa nimmaataa se.t.tho sa~njitaa vasii pitaa bhuuta-bhavyaana.m. Mayaa ime sattaa nimmitaa. Ta.m kissa hetu? Mama.m hi pubbe etad ahosi: 'Aho vata a~n~ne pi sattaa itthatta.m aagaccheyyun {ti.} Iti mama~n ca mano-pa.nidhi, ime ca sattaa itthatta.m aagataa" ti. Ye pi te sattaa pacchaa upapannaa tesam pi eva.m hoti: "Aya.m kho bhava.m Brahmaa Mahaabrahmaa abhibhuu anabhibhuuto {a~n~nadatthu}-daso vasavattii issaro kattaa nimmaataa se.t.tho sa~njitaa vasii pitaa bhuutabhavyaana.m. Iminaa maya.m bhotaa Brahmunaa nimmitaa.

Ta.m kissa hetu? Ima.m maya.m hi addasaama idha pa.thama.m upapanna.m, maya.m pana amhaa pacchaa upapannaa ti."

6. 'Tatra, bhikkhave, yo so satto pa.thama.m upapanno so diighaayukataro ca hoti va.n.navantataro ca mahesakkhataro ca. Ye pana te sattaa pacchaa upapannaa te appaayukataraa ca honti dubba.n.nataraa ca appesakkhataraa ca. .Thaana.m kho pan' eta.m, bhikkhave, vijjati ya.m a~n~nataro satto tamhaa kaayaa cavitvaa itthatta.m aagacchati. Itthatta.m aagato samaano agaarasmaa anagaariya.m pabbajati. Agaarasmaa anagaariya.m pabbajito samaano aatappam anvaaya padhaanam anvaaya anuyogam anvaaya appamaadam anvaaya sammaamanasi-kaaram anvaaya tathaa-ruupa.m ceto-samaadhi.m phusati yathaa samaahite citte ta.m pubbe nivaasa.m anussarati, tato para.m naanussarati. So evam aaha: "Yo kho so bhava.m Brahmaa Mahaa-brahmaa abhibhuu anabhibhuuto {a~n~nadatthu}daso vasavattii issaro kattaa nimmaataa se.t.tho sa~njitaa vasii pitaa bhuuta-bhavyaana.m yena maya.m bhotaa Brahmunaa nimmitaa, so nicco dhuvo sassato avipari.naama-dhammo sassatisama.m tath' eva .thassati. Ye pana maya.m ahumha tena Brahmunaa nimmitaa te maya.m aniccaa addhuvaa appaayukaa cavana-dhammaa itthatta.m aagataa ti."

[page 019]

'Ida.m, bhikkhave, pa.thama.n .thaana.m yam aagamma yam aarabbha eke sama.na-{braahma.naa} ekacca-sassatikaa ekaccaasassatikaa ekacca.m sassata.m ekacca.m asassata.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti.

7. 'Dutiye ca bhonto sama.na-{braahma.naa} kim aagamma kim aarabbha ekacca-sassatikaa ekacca-asassatikaa ekacca.m sassata.m ekacca.m asassata.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti?

'Santi, bhikkhave, Khi.d.daa-padosikaa naama devaa. Te ativela.m hassa-khi.d.daa-rati-dhamma-samaapannaa viharanti.

Tesa.m ativela.m hassa-khi.d.daa-rati-dhamma-samaapannaana.m viharata.m sati mussati, satiyaa sammosaa te devaa tamhaa kaayaa cavanti.

8. '.Thaana.m kho pan' eta.m, bhikkhave, vijjati ya.m a~n~nataro satto tamhaa kaayaa cavitvaa itthatta.m aagacchati, itthatta.m aagato samaano agaarasmaa {anagaariya.m} pabbajati. Agaarasmaa anagaariya.m pabbajito samaano aatappam anvaaya padhaanam anvaaya anuyogam anvaaya appamaadam anvaaya sammaamanasi-kaaram anvaaya tathaa-ruupa.m ceto-samaadhi.m phusati yathaa samaahite citte ta.m pubbe nivaasa.m anussarati, tato para.m naanussarati.

9. 'So evam aaha: "Ye kho te bhonto devaa na Khi.d.daapadosikaa te na ativela.m hassa-khi.d.daa-rati-dhamma-samaapannaa viharanti. Tesa.m na ativela.m hassa-khi.d.daa-ratidhamma-samaapannaana.m viharata.m sati na mussati, satiyaa asammosaa te devaa tamhaa kaayaa na cavanti, niccaa dhuvaa sassataa avipari.naama-dhammaa sassati-sama.m tath' eva .thassanti.

[page 020]

Ye pana maya.m ahumha Khi.d.daa-padosikaa te maya.m ativela.m hassa-khi.d.daa-rati-dhamma-samaapannaa viharimha. Tesa.m no ativela.m hassa-khi.d.daa-rati-dhammasamaapannaana.m viharata.m sati mussati, satiyaa sammosaa eva maya.m tamhaa kaayaa cutaa aniccaa addhuvaa appaayukaa cavana-dhammaa itthatta.m aagataa ti."

'Ida.m, bhikkhave, dutiya.m .thaana.m yam aagamma yam aarabbha eke sama.na-braahma.naa ekacca-sassatikaa ekaccaasassatikaa ekacca.m sassata.m ekacca.m asassata.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti.

10. 'Tatiye ca bhonto sama.na-braahma.naa kim aagamma kim aarabbha ekacca-sassatikaa ekacca-asassatikaa ekacca.m sassata.m ekacca.m asassata.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti?

'Santi, bhikkhave, Mano-padosikaa naama devaa. Te ativela.m a~n~nama~n~na.m upanijjhaayanti. Te ativela.m a~n~nama~n~na.m upanijjhaayantaa a~n~nama~n~namhi cittaani paduusenti. Te a~n~nama~n~namhi padu.t.tha-cittaa kilanta-kaayaa kilantacittaa. Te devaa tamhaa kaayaa cavanti.

11. '.Thaana.m kho pan' eta.m, bhikkhave, vijjati ya.m a~n~nataro satto tamhaa kaayaa cavitvaa itthatta.m aagacchati, itthatta.m aagato samaano agaarasmaa anagaariya.m pabbajati. Agaarasmaa anagaariya.m pabbajito samaano aatappam anvaaya padhaanam {anvaaya} anuyogam anvaaya appamaadam anvaaya sammaa-manasikaaram anvaaya tathaa-ruupa.m ceto-samaadhi.m phusati yathaa samaahite citte ta.m pubbe nivaasa.m anussarati, tato para.m naanussarati.

12. 'So evam aaha: "Ye kho te bhonto devaa na Manopadosikaa te na ativela.m a~n~nama~n~na.m upanijjhaayanti, Te na ativela.m a~n~nama~n~na.m upanijjhaayantaa a~n~nama~n~namhi cittaani nappaduusenti. Te a~n~nama~n~namhi apadu.t.tha-cittaa akilanta-kaayaa akilanta-cittaa. Te devaa tamhaa kaayaa na cavanti, niccaa dhuvaa sassataa avipari.naama-dhammaa sassati-sama.m tath' eva .thassanti.

[page 021]

Ye pana maya.m ahumha Mano-padosikaa te maya.m ativela.m a~n~nama~n~nam upanijjhaayimha. Te maya.m ativela.m a~n~nama~n~nam upanijjhaayantaa a~n~nama~n~namhi cittaani paduusimha. Te maya.m a~n~nama~n~namhi padu.t.tha-cittaa kilanta-kaayaa kilanta-cittaa eva. Maya.m tamhaa kaayaa cutaa aniccaa addhuvaa appaayukaa cavana-dhammaa itthatta.m aagataa ti."

'Idam, bhikkhave, tatiya.m .thaana.m yam aagamma yam aarabbha eke sama.na-braahma.naa ekacca-sassatikaa ekaccaasassatikaa ekacca.m sassata.m ekacca.m asassata.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti.

13. 'Catutthe ca bhonto sama.na-braahma.naa kim aagamma kim aarabbha ekacca-sassatikaa ekacca-asassatikaa ekacca.m sassata.m ekacca.m asassata.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti?

'Idha, bhikkhave, ekacco sama.no vaa braahma.no vaa takkii hoti viima'nsii. So takka-pariyaahata.m viima'nsaanucarita.m saya.m-{pa.tibhaana.m} evam aaha: "Ya.m kho ida.m vuccati cakkhun ti pi sotan ti pi ghaanan ti pi jivhaa ti pi kaayo ti pi aya.m attaa anicco addhuvo asassato vipari.naama-dhammo.

Ya~n ca kho ida.m vuccati cittan ti vaa mano ti vaa vi~n~naa.nan ti vaa aya.m attaa nicco dhuvo sassato avipari.naama-dhammo sassati-sama.m tath' eva .thassatiiti."

'Idam, bhikkhave, catuttha.m .thaana.m yam aagamma yam aarabbha eke sama.na-{braahma.naa} ekacca-sassatikaa ekaccaasassatikaa ekacca.m sassata.m ekacca.m asassata.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti.

14. 'Ime kho te, bhikkhave, sama.na-{braahma.naa} ekaccasassatikaa ekacca-asassatikaa ekacca.m sassata.m ekacca.m asassata.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti catuhi vatthuuhi.

Ye hi keci, bhikkhave, sama.naa vaa braahma.naa vaa ekaccasassatikaa ekacca-asassatikaa ekacca.m sassata.m ekacca.m asassata.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti, sabbe te imeh' eva catuhi vatthuuhi etesa.m vaa a~n~natarena, n' atthi ito bahiddhaa.

15. 'Tayida.m, bhikkhave, Tathaagato pajaanaati: "Ime di.t.thi.t.thaanaa eva.m-gahitaa eva.m-paraama.t.thaa eva.m-gatikaa bhavissanti evam-abhisamparaayaa ti."

[page 022]

Ta~n ca Tathaagato pajaanaati, tato ca uttaritara.m pajaanaati, ta~n ca pajaanana.m na paraamasati, aparaamasato c' assa paccatta.m yeva nibbuti viditaa, vedanaana.m samudaya~n ca {atthagama~n} ca assaada~n ca aadiinava~n ca nissara.na~n ca yathaa-bhuuta.m viditvaa anupaadaa vimutto, bhikkhave, Tathaagato.

'Ime kho te, bhikkhave, dhammaa gambhiiraa duddasaa duranubodhaa santaa pa.niitaa atakkaavacaraa nipu.naa pa.n.ditavedaniiyaa ye Tathaagato saya.m abhi~n~naa sacchi-katvaa pavedeti, yehi Tathaagatassa yathaa-bhucca.m va.n.na.m sammaa vadamaanaa vadeyyu.m.

16. 'Santi, bhikkhave, eke sama.na-braahma.naa antaanantikaa, antaananta.m lokassa pa~n~naapenti catuuhi vatthuuhi. Te ca bhonto sama.na-braahma.naa kim aagamma kim aarabbha antaanantikaa antaananta.m loka.m pa~n~naapenti catuhi vatthuuhi?

17. 'Idha, bhikkhave, ekacco sama.no vaa braahma.no vaa aatappam anvaaya padhaanam anvaaya anuyogam anvaaya appamaadam anvaaya sammaa-{manasiikaaram} anvaaya tathaaruupa.m ceto-samaadhi.m phusati yathaa samaahite citte antasa~n~nii lokasmi.m viharati. So evam aaha: "Antavaa aya.m loko pariva.tumo. Ta.m kissa hetu? Aha.m hi aatappam anvaaya ... pe ... tathaa-ruupa.m ceto-samaadhi.m phusaami yathaa samaahite citte anta-sa~n~nii lokasmi.m viharaami.

{Iminaa paaha.m} etam jaanaami: yathaa antavaa aya.m loko pariva.tumo ti."

'Ida.m, bhikkhave, pa.thama.m .thaana.m yam aagamma yam aarabbha eke sama.na-braahma.naa antaanantikaa antaananta.m lokassa pa~n~naapenti.

18. 'Dutiye ca bhonto sama.na-braahma.naa kim aagamma kim aarabbha antaanantikaa antaananta.m lokassa pa~n~naapenti?

'Idha, bhikkhave, ekacco sama.no vaa braahma.no vaa aatappam anvaaya padhaanam anvaaya anuyogam anvaaya appamaadam anvaaya sammaa-manasi-kaaram anvaaya tathaa-ruupa.m ceto-samaadhi.m phusati yathaa samaahite citte ananta-sa~n~nii lokasmi.m viharati.

[page 023]

So evam aha: "Ananto aya.m loko apariyanto. Ye te sama.na-braahma.naa evam aaha.msu: 'Antavaa aya.m loko pariva.tumo' ti tesa.m musaa. Ananto aya.m loko apariyanto. Ta.m kissa hetu? Aha.m hi aatappam anvaaya ... pe ... tathaa-ruupa.m ceto-samaadhi.m phusaami yathaa samaahite citte ananta-sa~n~nii lokasmi.m viharaami. {Iminaa paaha.m} eta.m jaanaami: yathaa ananto aya.m loko apariyanto ti."

'Ida.m, bhikkhave, dutiya.m .thaana.m yam aagamma yam aarabbha eke sama.na-braahma.naa antaanantikaa antaananta.m lokassa pa~n~naapenti.

19. 'Tatiye ca bhonto sama.na-braahma.naa kim aagamma kim aarabbha antaanantikaa antaananta.m lokassa pa~n~naapenti?

'Idha, bhikkhave, ekacco sama.no vaa braahma.no vaa aatappam anvaaya padhaanam anvaaya anuyogam anvaaya appamaadam anvaaya sammaa-manasi-kaaram anvaaya tathaa-ruupa.m ceto-samaadhi.m phusati yathaa samaahite citte uddham-adho anta-sa~n~nii lokasmi.m viharati, tiriya.m ananta-sa~n~nii. So evam aaha: "Antavaa ca aya.m loko ananto ca. Ye te sama.na-braahma.naa evam aaha.msu: 'Antavaa aya.m loko pariva.tumo' ti tesa.m musaa. Ye pi te sama.na-braahma.naa evam aaha.msu: 'Ananto aya.m loko apariyanto' ti tesam pi musaa.

Antavaa ca aya.m loko ananto ca. Ta.m kissa hetu? Aha.m hi aatappam anvaaya ... pe ... tathaa ruupa.m ceto-samaadhi.m phusaami yathaa {samaahite} citte uddham-adho anta-sa~n~nii lokasmi.m viharaami, tiriya.m ananta-sa~n~nii. Iminaa {paaha.m} eta.m jaanaami: yathaa antavaa ca aya.m loko ananto caati."

'Ida.m, bhikkhave, tatiya.m .thaana.m yam aagamma yam aarabbha eke sama.na-braahma.naa antaanantikaa antaananta.m lokassa pa~n~naapenti.

20. 'Catutthe ca bhonto sama.na-braahma.naa kim aagamma kim aarabbha antaanantikaa antaananta.m lokassa pa~n~naapenti?

'Idha, bhikkhave, ekacco sama.no vaa braahma.no vaa takkii hoti viima'nsii. So takka-pariyaahata.m viima'nsaanucarita.m saya.m-pa.tibhaana.m evam aaha: "N' evaaya.m loko antavaa na panaananto. Ye te sama.na-braahma.naa evam aaha.msu: 'Antavaa aya.m loko pariva.tumo' ti tesa.m musaa. Ye pi te sama.nabraahma.naa evam aaha.msu:

[page 024]

'Ananto aya.m loko apariyanto' ti tesam pi musaa. Ye pi te sama.na-braahma.naa evam aaha.msu: 'Antavaa ca aya.m loko ananto caati' tesam pi musaa. N' evaaya.m loko antavaa na panaananto ti."

'Ida.m, bhikkhave, catuttha.m .thaana.m yam aagamma yam aarabbha eke sama.na-braahma.naa antaanantikaa antaananta.m lokassa pa~n~naapenti.

21. 'Ime kho te, bhikkhave, sama.na-braahma.naa antaanantikaa antaananta.m lokassa pa~n~naapenti catuhi vatthuuhi. Ye hi keci, bhikkhave, sama.naa vaa braahma.naa vaa antaanantikaa antaananta.m lokassa pa~n~naapenti, sabbe te imeh' eva catuhi vatthuuhi etesa.m vaa a~n~natarena, n' atthi ito bahiddhaa.

22. 'Tayida.m, bhikkhave, Tathaagato pajaanaati: "Ime di.t.thi.t.thaanaa eva.m-gahitaa eva.m-paraama.t.thaa eva.m-gatikaa bhavissanti evam-abhisamparaayaa ti." Ta~n ca Tathaagato pajaanaati, tato ca uttaritara.m pajaanaati, ta~n ca pajaanana.m na paraamasati, aparaamasato c' assa paccatta.m yeva nibbuti viditaa, vedanaana.m samudaya~n ca atthagama~n ca assaada~n ca aadiinava~n ca nissara.na~n ca yathaa-bhuuta.m viditvaa anupaadaa vimutto, bhikkhave, Tathaagato.

'Ime kho te, bhikkhave, dhammaa gambhiiraa duddasaa duranubodhaa santaa pa.niita atakkaavacaraa nipu.naa pa.n.ditavedaniiyaa ye Tathaagato saya.m abhi~n~naa sacchi-katvaa pavedeti, yehi Tathaagatassa yathaa-bhucca.m va.n.na.m sammaa vadamaanaa vadeyyu.m.

23. 'Santi, bhikkhave, eke sama.na-braahma.naa amaraavikkhepikaa, tattha tattha pa~nha.m pu.t.thaa samaanaa vaacaavikkhepa.m aapajjanti amaraa-vikkhepa.m catuhi vatthuuhi. Te ca bhonto sama.na-braahma.naa kim aagamma kim aarabbha amaraa-vikkhepikaa tattha tattha pa~nha.m pu.t.thaa samaanaa vaacaa-vikkhepa.m aapajjanti amaraa-vikkhepa.m catuhi vatthuuhi?

24. 'Idha, bhikkhave, ekacco sama.no vaa braahma.no vaa ida.m kusalan ti yathaa-bhuuta.m nappajaanaati, ida.m akusalan ti yathaa-bhuuta.m nappajaanaati. Tassa eva.m hoti: "Aha.m kho ida.m kusalan ti yathaa-bhuuta.m nappajaanaami, ida.m akusalan ti yathaa-bhuuta.m nappajaanaami.

[page 025]

Aha~n c' eva kho pana ida.m kusalan ti yathaa-bhuuta.m appajaananto, ida.m akusalan ti yathaa-bhuuta.m appajaananto, ida.m kusalan ti vaa vyaakareyya.m ida.m akusalan ti vaa vyaakareyya.m, tattha me assa chando vaa raago vaa doso vaa pa.tigho vaa. Yattha me assa chando vaa raago vaa doso vaa pa.tigho vaa ta.m mam' assa musaa. Ya.m mam' assa musaa so mam' assa vighaato. Yo mam' assa vighaato so mam' assa antaraayo ti." Iti so musaa-vaada-bhayaa musaa-vaada-parijegucchaa n' ev' ida.m kusalan ti vyaakaroti, na pana ida.m akusalan ti vyaakaroti, tattha tattha pa~nha.m pu.t.tho samaano vaacaa-vikkhepa.m aapajjati amaraa-vikkhepa.m: "Evam pi me no. Tathaa ti pi me no. A~n~nathaa ti pi me no. No ti pi me no. No no ti pi me no ti."

'Ida.m, bhikkhave, pa.thama.m .thaana.m yam aagamma yam aarabbha eke sama.na-braahma.naa amaraa-vikkhepikaa tattha tattha pa~nha.m pu.t.thaa samaanaa vaacaa-vikkhepa.m aapajjanti amaraa-vikkhepa.m.

25. 'Dutiye ca bhonto sama.na-braahma.naa kim aagamma kim aarabbha amaraa-vikkhepikaa tattha tattha pa~nha.m pu.t.thaa samaanaa vaacaa-vikkhepa.m aapajjanti amaraa-vikkhepa.m?

'Idha, bhikkhave, ekacco sama.no vaa braahma.no vaa ida.m kusalan ti yathaa-bhuuta.m nappajaanaati, ida.m akusalan ti yathaa-{bhuuta.m} nappajaanaati. Tassa {eva.m} hoti: "Aha.m kho ida.m kusalan ti yathaa-bhuuta.m nappajaanaami, ida.m akusalan ti yathaa-bhuuta.m nappajaanaami. Aha~n c' eva kho pana ida.m kusalan ti yathaa-bhuuta.m appajaananto, ida.m akusalan ti yathaa-bhuuta.m appajaananto, ida.m kusalan ti vaa vyaakareyya.m ida.m akusalan ti vaa vyaakareyya.m, tattha me assa chando vaa raago vaa doso vaa pa.tigho vaa. Yattha me assa chando vaa raago vaa doso vaa pa.tigho vaa ta.m mam' assa upaadaana.m. Ya.m mam' assa upaadaana.m, so mam' assa vighaato. Yo mam' assa vighaato so mam' assa antaraayo ti." Iti so upaadaana-bhayaa upaadaana-parijegucchaa n' ev' ida.m kusalan ti vyaakaroti na pana ida.m akusalan ti vyaakaroti,

[page 026]

tattha tattha pa~nham pu.t.tho samaano vaacaa-vikkhepa.m aapajjati amaraa-vikkhepa.m: "Evam pi me no. Tathaa ti pi me no. A~n~nathaa ti pi me no. No ti pi me no. No no ti pi me no ti."

'Ida.m, bhikkhave, dutiya.m .thaana.m yam aagamma yam aarabbha eke sama.na-braahma.naa amaraa-vikkhepikaa tattha tattha pa~nha.m pu.t.tha samaanaa vaacaa-vikkhepa.m aapajjanti amaraa-vikkhepa.m.

26. 'Tatiye ca bhonto sama.na-braahma.naa kim aagamma kim aarabbha amaraa-vikkhepikaa tattha tattha pa~nha.m pu.t.thaa samaanaa vaacaa-vikkhepa.m aapajjanti amaraa-vikkhepa.m?

'Idha, bhikkhave, ekacco sama.no vaa braahma.no vaa ida.m kusalan ti yathaa-bhuuta.m nappajaanati, ida.m akusalan ti yathaa-bhuuta.m {na ppajaanaati.} Tassa eva.m hoti: "Aha.m kho ida.m kusalan ti yathaa-bhuuta.m nappajaanaami, ida.m akusalan ti yathaa-bhuuta.m nappajaanaami. Aha~n c' eva kho pana ida.m kusalan ti yathaa-bhuuta.m appajaananto, ida.m akusalan ti yathaa-bhuuta.m appajaananto, ida.m kusalan ti vaa vyaakareyya.m ida.m akusalan ti vaa vyaakareyya.m -- santi hi kho pana sama.na-braahma.naa pa.n.ditaa nipu.naa kata-parappavaadaa vaala-vedhi-ruupaa vobhindantaa ma~n~ne caranti pa~n~naagatena di.t.thi-gataani -- te ma.m tattha samanuyu~njeyyu.m samanugaaheyyu.m samanubhaaseyyu.m. Ye ma.m tattha samanuyu~njeyyu.m samanugaaheyyu.m samanubhaaseyyu.m tesaaha.m na sampaayeyya.m. Yesaaha.m na sampaayeyya.m so mam' assa vighaato. Yo mam' assa vighaato so mam' assa antaraayo" ti. Iti so anuyoga-bhayaa anuyoga-parijegucchaa n' ev' ida.m kusalan ti vyaakaroti, na pan' ida.m akusalan ti vyaakaroti, tattha tattha pa~nha.m pu.t.tho samaano vaacaa-vikkhepa.m aapajjati amaraa-vikkhepa.m: "Evam pi me no.

Tathaa ti pi me no. A~n~nathaa ti pi me no. No ti pi me no.

No no ti pi me no ti."

'Ida.m, bhikkhave, tatiya.m .thaana.m ya.m aagamma yam aarabbha eke sama.na-braahma.naa amaraa-vikkhepikaa tattha tattha pa~nha.m pu.t.thaa samaanaa vaacaa-vikkhepa.m aapajjanti amaraa-vikkhepa.m.

[page 027]

27. 'Catutthe ca bhonto sama.na-braahma.naa kim aagamma kim aarabbha amaraa-vikkhepikaa tattha tattha pa~nha.m pu.t.thaa samaanaa vaacaa-vikkhepa.m aapajjanti amaraa-vikkhepa.m?

'Idha, bhikkhave, ekacco sama.no vaa braahma.no vaa mando hoti momuuho. So mandattaa momuuhattaa tattha tattha pa~nha.m pu.t.tho samaano vaacaa-vikkhepa.m aapajjati amaraa-vikkhepa.m: "'Atthi paro loko?' ti iti ce ma.m pucchasi, 'Atthi paro loko' ti iti ce me assa, 'atthi paro loko' ti iti te na.m vyaakareyya.m. Evam pi me no. Tathaa ti pi me no. A~n~nathaa ti pi me no. No ti pi me no. No no ti pi me no. 'N' atthi paro loko?' ti ... pe ... 'Atthi ca n' atthi ca paro loko? N' ev' atthi na n' atthi paro loko? -- Atthi sattaa opapaatikaa? N' atthi sattaa opapaatikaa?

Atthi ca n' atthi ca sattaa opapaatikaa? N' ev' atthi na n' atthi sattaa opapaatikaa? -- Atthi sukata-dukkataana.m kammaana.m phala.m vipaako? N' atthi sukata-dukkataana.m kammaana.m phala.m vipaako? Atthi ca n' atthi ca sukatadukkataana.m kammaana.m phala.m vipaako? N' ev' atthi na n' atthi sukata-dukkataana.m kammaana.m phala.m vipaako? -Hoti Tathaagato param mara.naa? Na hoti Tathaagato param mara.naa? Hoti ca na hoti ca Tathaagato param mara.naa?

N' eva hoti na na hoti Tathaagato param mara.naa?' ti iti ce ma.m pucchasi, 'n' eva hoti na na hoti Tathaagato param mara.naa' ti iti ce me assa, 'n' eva hoti na na hoti Tathaagato param {mara.naa'} ti iti te na.m vyaakareyya.m. Evam pi me no. Tathaa ti pi me no. A~n~nathaa ti pi me no. No ti pi me no. No no ti pi me no ti."

'Idam, bhikkhave, catuttha.m .thaana.m yam aagamma yam aarabbha eke sama.na-braahma.naa amaraa-vikkhepikaa tattha tattha pa~nha.m pu.t.thaa samaanaa vaacaa-vikkhepa.m aapajjanti amaraa-vikkhepa.m.

28. Ime kho te, bhikkhave, sama.na-braahma.naa amaraavikkhepikaa tattha tattha pa~nha.m pu.t.thaa samaanaa vaacaa-vikkhepa.m aapajjanti amaraa-vikkhepa.m catuhi vatthuuhi.

[page 028]

Ye hi keci, bhikkhave, sama.naa vaa braahma.naa vaa amaraa-vikkhepikaa tattha tattha pa~nha.m pu.t.thaa samaanaa vaacaa-vikkhepa.m aapajjanti amaraa-vikkhepa.m, sabbe te imeh' eva catuhi vatthuuhi etesa.m vaa a~n~natarena, n' atthi ito bahiddhaa.

29. 'Tayida.m, bhikkhave, Tathaagato pajaanaati: "Ime di.t.thi.t.thaanaa eva.m-gahitaa eva.m-paraama.t.thaa eva.m-gatikaa bhavissanti evam-abhisamparaayaa ti." Ta~n ca Tathaagato pajaanaati, tato ca uttaritara.m pajaanaati, ta~n ca pajaanana.m na paraamasati, aparaamasato c' assa paccatta.m yeva nibbuti viditaa, vedanaana.m samudaya~n ca atthagama~n ca assaada~n ca aadiinava~n ca nissara.na~n ca yathaa-bhuuta.m viditvaa anupaadaa vimutto, bhikkhave, Tathaagato.

'Ime kho te, bhikkhave, dhammaa gambhiiraa duddasaa duranubodhaa santaa pa.niitaa atakkaavacaraa nipu.naa pa.n.ditavedaniiyaa ye Tathaagato saya.m abhi~n~naa sacchi-katvaa pavedeti, yehi Tathaagatassa yathaa-bhucca.m va.n.na.m sammaa vadamaanaa vadeyyu.m.

30. Santi, bhikkhave, eke sama.na-braahma.naa adhiccasamuppannikaa, adhicca-samuppanna.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti dviihi vatthuuhi. Te ca bhonto sama.na-braahma.naa kim aagamma kim aarabbha adhicca-samuppannikaa adhicca-samuppanna.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti?

31. 'Santi, bhikkhave, Asa~n~na-sattaa naama devaa, {sa~n~nuppaadaa} ca pana te devaa tamhaa kaayaa cavanti. .Thaana.m kho pan' eta.m, bhikkhave, vijjati ya.m a~n~nataro satto tamhaa kaayaa cavitvaa itthatta.m aagacchati, itthatta.m aagato samaano agaarasmaa anagaariya.m pabbajati. Agaarasmaa anagaari{ya.m} pabbajito samaano aatappam anvaaya padhaanam anvaaya anuyogam anvaaya appamaadam anvaaya sammaamanasi-kaaram anvaaya tathaa-ruupa.m ceto-samaadhi.m phusati yathaa samaahite citte sa~n~nuppaadam anussarati, tato para.m naanussarati.

[page 029]

So evam aaha: "Adhicca-samuppanno attaa ca loko ca. Ta.m kissa hetu? Aha.m hi pubbe naahosi.m, so 'mhi etarahi ahutvaa sattattaaya pari.nato ti."

'Ida.m, bhikkhave, pa.thama.m .thaana.m yam aagamma yam aarabbha eke sama.na-braahma.naa adhicca-samuppannikaa adhicca-samuppanna.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti.

32. Dutiye ca bhonto sama.na-braahma.naa kim aagamma kim aarabbha adhicca-samuppannikaa adhicca-{samuppanna.m} attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti?

'Idha, bhikkhave, ekacco sama.no vaa braahma.no vaa takkii hoti viima'nsii. So takka-pariyaahata.m viima'nsaanucarita.m saya.m-pa.tibhaana.m evam aaha: "Adhicca-samuppanno attaa ca loko caati."

'Ida.m, bhikkhave, dutiya.m .thaana.m yam aagamma yam aarabbha eke sama.na-braahma.naa adhicca-samuppannikaa adhicca-samuppanna.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti.

33. Ime kho te, bhikkhave, sama.na-braahma.naa adhiccasamuppannikaa adhicca-samuppanna.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti dviihi vatthuuhi. Ye hi keci, bhikkhave, sama.naa vaa braahma.naa vaa adhicca-samuppannikaa adhiccasamuppanna.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti, sabbe te imeh' eva dviihi vatthuuhi etesa.m vaa a~n~natarena, n' atthi ito bahiddhaa.

34. 'Tayida.m, bhikkhave, Tathaagato pajaanaati: "Ime di.t.thi.t.thaanaa eva.m-gahitaa eva.m-paraama.t.thaa eva.m-gatikaa bhavissanti eva.m-abhisamparaayaa ti." Ta~n ca Tathaagato pajaanaati, tato ca uttaritara.m pajaanaati, ta~n ca pajaanana.m na paraamasati, aparaamasato c' assa paccatta.m yeva nibbuti viditaa, vedanaana.m samudaya~n ca atthagama~n ca assaada~n ca aadiinava~n ca nissara.na~n ca yathaa-bhuuta.m viditvaa anupaadaa vimutto, bhikkhave, Tathaagato.

'Ime kho te, bhikkhave, dhammaa gambhiiraa duddasaa duranubodhaa santaa pa.niitaa atakkaavacaraa nipu.naa pa.n.ditavedaniiyaa ye Tathaagato saya.m abhi~n~naa sacchi-katvaa pavedeti,

[page 030]

yehi Tathaagatassa yathaa-bhucca.m va.n.na.m sammaa vadamaanaa vadeyyu.m.

35. 'Ime kho te, bhikkhave, sama.na-braahma.naa pubbanta-kappikaa pubbantaanudi.t.thino pubbanta.m aarabbha aneka-vihitaani adhivutti-padaani abhivadanti a.t.thaadasahi vatthuuhi. Ye hi keci, bhikkhave, sama.naa vaa braahma.naa vaa pubbanta-kappikaa pubbaanudi.t.thino pubbanta.m aarabbha aneka-vihitaani adhivutti-padaani abhivadanti, sabbe te imeh' eva a.t.thaadasahi vatthuuhi etesa.m vaa a~n~natarena, n' atthi ito bahiddhaa.

36. 'Tayida.m, bhikkhave, Tathaagato pajaanaati: "Ime di.t.thi.t.thaanaa eva.m-gahitaa eva.m-paraama.t.thaa eva.m-gatikaa bhavissanti eva.m-abhisamparaayaa ti." Ta~n ca Tathaagato pajaanaati, tato ca uttaritara.m pajaanaati, ta~n ca pajaanana.m na paraamasati, aparaamasato c' assa paccatta.m yeva nibbuti viditaa, vedanaana.m samudaya~n ca atthagama~n ca assaada~n ca aadiinava~n ca nissara.na~n ca yathaa-bhuuta.m viditvaa anupaadaa vimutto, bhikkhave, Tathaagato.

'Ime kho te, bhikkhave, dhammaa gambhiiraa duddasaa duranubodhaa santaa pa.niitaa atakkaavacaraa nipu.naa pa.n.ditavedaniiyaa ye Tathaagato saya.m abhi~n~naa sacchi-katvaa pavedeti, yehi Tathaagatassa yathaa-bhucca.m va.n.na.m sammaa vadamaanaa vadeyyu.m.

37. 'Santi, bhikkhave, eke sama.na-braahma.naa aparantakappikaa aparantaanudi.t.thino, aparanta.m aarabbha anekavihitaani adhivutti-padaani abhivadanti catu-cattaariisaaya vatthuuhi. Te ca bhonto sama.na-braahma.naa kim aagamma kim aarabbha aparanta-kappikaa aparantaanudi.t.thino aparanta.m aarabbha aneka-vihitaani adhivutti-padaani abhivadanti catu-cattaariisaaya vatthuuhi?

38. 'Santi, bhikkhave, eke sama.na-braahma.naa uddhamaaghatanikaa sa~n~ni-vaadaa,

[page 031]

uddham aaghatanaa sa~n~ni.m attaana.m pa~n~naapenti so.lasahi vatthuuhi. Te ca bhonto sama.nabraahma.naa kim aagamma kim aarabbha uddham-aaghatanikaa sa~n~ni-vaadaa uddham aaghatanaa sa~n~ni.m attaana.m pa~n~naapenti so.lasahi vatthuuhi?

"'Ruupi attaa hoti arogo param mara.naa sa~n~nii" ti na.m pa~n~naapenti. "Aruupii attaa hoti arogo param mara.naa {sa~n~nii}" ti na.m pa~n~naapenti. "Ruupii ca aruupii ca ... pe ... "N' eva ruupii naaruupii ... "Antavaa attaa hoti ... "Anantavaa ... "Antavaa ca anantavaa ca ... "N' ev' antavaa naanantavaa ... "Ekatta-sa~n~nii attaa hoti ... "Naanattasa~n~nii ... "Parittaa-sa~n~nii ... "Appamaa.naa-sa~n~nii ... "Ekanta-sukhii attaa hoti ... "Ekanta-dukkhii ... "Sukha-dukkhii ... "Adukkham-asukhii attaa hoti arogo param mara.naa sa~n~nii" ti na.m pa~n~naapenti.

39. 'Ime kho te, bhikkhave, sama.na-braahma.naa uddhamaaghatanikaa sa~n~ni-vaadaa uddham aaghatanaa sa~n~ni.m attaana.m pa~n~naapenti so.lasahi vatthuuhi. Ye hi keci, bhikkhave, sama.naa vaa braahma.naa vaa uddham-aaghatanikaa sa~n~ni-vaadaa uddham aaghatanaa sa~n~ni.m attaana.m pa~n~naapenti, sabbe te imeh' eva so.lasahi vatthuuhi etesa.m vaa a~n~natarena, n' atthi ito bahiddhaa.

40. 'Tayida.m, bhikkhave, Tathaagato pajaanaati: "Ime di.t.thi.t.thaanaa eva.m-gahitaa eva.m-paraama.t.thaa eva.m-gatikaa bhavissanti evam-abhisamparaayaa ti." Ta~n ca Tathaagato pajaanaati, tato ca uttaritara.m pajaanaati, ta~n ca pajaanana.m na paraamasati, aparaamasato c' assa paccatta.m yeva nibbuti viditaa, vedanaana.m samudaya~n ca atthagama~n ca assaada~n ca aadiinava~n ca nissara.na~n ca yathaa-bhuuta.m viditvaa anupaadaa vimutto, bhikkhave, Tathaagato.

'Ime kho te, bhikkhave, dhammaa gambhiiraa duddasaa duranubodhaa santaa pa.niitaa atakkaavacaraa nipu.naa pa.n.ditavedaniiyaa ye Tathaagato saya.m abhi~n~naa sacchi-katvaa pavedeti,

[page 032]

yehi Tathaagatassa yathaa-bhucca.m va.n.na.m sammaa vadamaanaa vadeyyu.m.

Dutiya-bhaa.navaara.m.

3.1. 'Santi, bhikkhave eke sama.na-braahma.naa uddhamaaghatanikaa asa~n~ni-vaadaa, uddham aaghatanaa asa~n~ni.m {attaana.m} pa~n~naapenti a.t.thahi vatthuuhi. Te ca bhonto sama.na-braahma.naa kim aagamma kim aarabbha uddhamaaghatanikaa asa~n~ni-vaadaa uddham aaghatanaa {asa~n~ni.m} attaana.m pa~n~naapenti a.t.thahi vatthuuhi?

2. "'Ruupii attaa hoti arogo param mara.naa asa~n~nii" ti na.m pa~n~naapenti. "Aruupii ... pe ... "Ruupii ca aruupii ca ... "N' eva ruupii naaruupii ... "Antavaa ca ... "Anantavaa ... "Antavaa ca anantavaa ca ... "N' ev' antavaa naanantavaa attaa hoti arogo param mara.naa asa~n~nii ti" na.m pa~n~naapenti.

3. 'Ime kho te, bhikkhave, sama.na-braahma.naa uddhamaaghatanikaa asa~n~ni-vaadaa uddham aaghatanaa asa~n~ni.m attaana.m pa~n~naapenti a.t.thahi vatthuuhi. Ye hi keci, bhikkhave, sama.naa vaa braahma.naa vaa uddham-aaghatanikaa asa~n~ni-vaadaa uddham aaghatanaa asa~n~ni.m attaana.m pa~n~naapenti, sabbe te imeh' eva a.t.thahi vatthuuhi etesa.m vaa a~n~natarena, n' atthi ito bahiddhaa.

4. 'Tayida.m, bhikkhave, Tathaagato pajaanaati: "Ime di.t.thi.t.thaanaa eva.m-gahitaa eva.m-paraama.t.thaa eva.m-gatikaa bhavissanti evam-abhisamparaayaa ti." Ta~n ca Tathaagato pajaanaati, tato ca uttaritara.m pajaanaati, ta~n ca pajaanana.m na paraamasati, aparaamasato c' assa paccatta.m yeva nibbuti viditaa, vedanaana.m samudaya~n ca atthagama~n ca assaada~n ca aadiinava~n ca nissara.na~n ca yathaa-bhuuta.m viditvaa anupaadaa vimutto, bhikkhave, Tathaagato.

'Ime kho te, bhikkhave, dhammaa gambhiiraa duddasaa duranubodhaa santaa pa.niitaa atakkaavacaraa nipu.naa pa.n.ditavedaniiyaa ye Tathaagato saya.m abhi~n~naa sacchi-katvaa pavedeti,

[page 033]

yehi Tathaagatassa yathaa-bhucca.m va.n.na.m sammaa vadamaanaa vadeyyu.m.

5. 'Santi, bhikkhave, eke sama.na-braahma.naa uddham-{aagha-} tanikaa n' eva-sa~n~ni-naasa~n~ni-vaadaa, uddham aaghatanaa n' eva sa~n~ni.m naasa~n~ni.m attaana.m pa~n~naapenti a.t.thahi vatthuuhi.

Te ca bhonto sama.na-braahma.naa kim aagamma kim aarabbha uddham-aaghatanikaa n' eva-sa~n~ni-naasa~n~ni-vaadaa uddham aaghatanaa n' eva sa~n~ni.m naasa~n~ni.m attaana.m pa~n~naapenti a.t.thahi vatthuuhi?

6. "'{Ruupii} attaa hoti arogo param mara.naa n' eva sa~n~nii naasa~n~nii ti" na.m pa~n~naapenti. "Aruupii ... "Ruupii ca aruupii ca ... "N' eva ruupii naaruupii ... "Antavaa ... "Anantavaa ... "Antavaa ca anantavaa ca ... "N' ev' antavaa naanantavaa attaa hoti arogo param mara.naa n' eva sa~n~nii naasa~n~nii" ti na.m pa~n~naapenti.

7. 'Ime kho te, bhikkhave, sama.na-braahma.naa uddhamaaghatanikaa n' eva-sa~n~ni-{naasa~n~ni}-vaadaa uddham aaghatanaa n' eva sa~n~ni.m naasa~n~ni.m attaana.m pa~n~naapenti a.t.thahi vatthuuhi. Ye hi keci, bhikkhave, sama.naa vaa braahma.naa vaa uddham-aaghatanikaa n' eva-sa~n~ni-naasa~n~ni-vaadaa uddham aaghatanaa n' eva sa~n~ni.m naasa~n~ni.m attaana.m pa~n~naapenti, sabbe te imeh' eva a.t.thahi vatthuuhi etesa.m vaa a~n~natarena, n' atthi ito bahiddhaa.

8. 'Tayida.m, bhikkhave, Tathaagato pajaanaati: "Ime di.t.thi.t.thaanaa eva.m-gahitaa eva.m-paraama.t.thaa eva.m-gatikaa bhavissanti evam-abhisamparaayaa ti." Ta~n ca Tathaagato pajaanaati, tato ca uttaritara.m pajaanaati, ta~n ca pajaanana.m na paraamasati, aparaamasato c' assa paccatta.m yeva nibbuti viditaa, vedanaana.m samudaya~n ca atthagama~n ca assaada~n ca aadiinava~n ca nissara.na~n ca yathaa-bhuuta.m viditvaa anupaadaa vimutto, bhikkhave, Tathaagato.

'Ime kho te, bhikkhave, dhammaa gambhiiraa duddasaa duranubodhaa santaa pa.niita atakkaavacaraa nipu.naa pa.n.ditavedaniiyaa ye Tathaagato saya.m abhi~n~naa sacchi-katvaa pavedeti, yehi Tathaagatassa yathaa-bhucca.m va.n.na.m sammaa vadamaanaa vadeyyu.m.

[page 034]

9. 'Santi, bhikkhave, eke sama.na-{braahma.naa} ucchedavaadaa, sattassa uccheda.m vinaasa.m vibhava.m pa~n~naapenti sattahi vatthuuhi. Te ca bhonto sama.na-braahma.naa kim aagamma kim aarabbha uccheda-vaadaa sattassa uccheda.m vinaasa.m vibhava.m pa~n~naapenti sattahi vatthuuhi?

10. 'Idha, bhikkhave, ekacco sama.no vaa braahma.no vaa eva.m-vaadii hoti eva.m-di.t.thii: "Yato kho bho aya.m attaa ruupii caatum-mahaa-bhuutiko maataa-pettika-sambhavo, kaayassa bhedaa ucchijjati vinassati, na hoti param mara.naa, ettaavataa kho bho aya.m attaa sammaa samucchinno hotiiti." Itth' eke sato sattassa uccheda.m vinaasa.m vibhava.m pa~n~naapenti.

11. 'Ta.m a~n~no evam aaha: "Atthi kho bho eso attaa ya.m tva.m vadesi. N' eso n' atthiiti vadaami. No ca kho bho aya.m attaa ettaavataa sammaa samucchinno hoti. Atthi kho bho a~n~no attaa dibbo ruupii kaamaavacaro kabali'nkaaraahaara-bhakkho. Ta.m tva.m na jaanaasi na passasi. Ta.m aha.m jaanaami passaami. So kho bho attaa yato kaayassa bhedaa ucchijjati vinassati na hoti param mara.naa, ettaavataa kho bho aya.m attaa sammaa samucchinno hotiiti." Itth' eke sato sattassa uccheda.m vinaasa.m vibhava.m pa~n~naapenti.

12. 'Ta.m a~n~no evam aaha: "Atthi kho bho eso attaa ya.m tva.m vadesi. N' eso n' atthiiti vadaami. No ca kho bho aya.m attaa ettaavataa sammaa samucchinno hoti. Atthi kho bho a~n~no attaa dibbo ruupii manomayo sabba'nga-pacca'ngii ahiinindriyo. Ta.m tva.m na jaanaasi na passasi. Ta.m aha.m jaanaami passaami. So kho bho attaa yato kaayassa bhedaa ucchijjati vinassati na hoti param mara.naa, ettaavataa kho bho ayam attaa sammaa samucchinno hotiiti." Itth' eke sato sattassa uccheda.m vinaasa.m vibhava.m pa~n~naapenti.

13. 'Ta.m a~n~no evam aaha: "Atthi kho bho eso attaa ya.m tva.m vadesi. N' eso n' atthiiti vadaami. Na ca kho bho aya.m attaa ettaavataa sammaa samucchinno hoti. Atthi kho bho a~n~no attaa sabbaso ruupa-sa~n~naana.m samatikkamaa pa.tighasa~n~naana.m attha-gamaa naanatta-sa~n~naana.m amanasi-kaaraa 'Ananto aakaaso' ti aakaasaana~ncaayatanuupago. Ta.m tva.m na jaanaasi na passasi.

[page 035]

Ta.m aha.m jaanaami passaami. So kho bho attaa yato kaayassa bhedaa ucchijjati vinassati na hoti param mara.naa, ettaavataa kho bho aya.m attaa sammaa samucchinno hotiiti." Itth' eke sato sattassa uccheda.m vinaasa.m vibhava.m pa~n~naapenti.

14. 'Ta.m a~n~no evam aaha: "Atthi kho bho eso attaa ya.m tva.m vadesi. N' eso n' atthiiti vadaami. No ca kho bho aya.m attaa ettaavataa sammaa samucchinno hoti. Atthi kho bho a~n~no attaa sabbaso aakaasaana~ncaayatana.m samatikkamma 'Ananta.m {vi~n~naa.nan}' ti {vi~n~naanaa.na~ncaayatanuupago}. Ta.m tva.m na jaanaasi na passasi. Ta.m aha.m jaanaami passaami.

So kho bho attaa yato kaayassa bhedaa ucchijjati vinassati na hoti param mara.naa, ettaavataa kho bho aya.m attaa sammaa samucchinno hotiiti." Itth' eke sato sattassa uccheda.m vinaasa.m vibhava.m pa~n~naapenti.

15. 'Ta.m a~n~no evam aaha: "Atthi kho bho eso attaa ya.m tva.m vadesi. N' eso n' atthiiti vadaami. No ca kho bho aya.m attaa ettaavataa sammaa samucchinno hoti. Atthi kho bho a~n~no attaa sabbaso vi~n~naa.na~ncaayatana.m samatikkamma 'N' atthi ki~nciiti' {aaki~nca~n~naayatanuupago}. Ta.m tva.m na jaanaasi na passasi. Ta.m aha.m jaanaami passaami. So kho bho attaa yato kaayassa bhedaa ucchijjati vinassati na hoti param mara.naa, ettaavataa kho bho aya.m attaa sammaa samucchinno hotiiti." Itth' eke sato sattassa uccheda.m vinaasa.m vibhava.m pa~n~naapenti.

16. 'Ta.m a~n~no evam aaha: "Atthi kho bho eso attaa ya.m tva.m vadesi. N' eso n' atthiiti vadaami. No ca kho bho aya.m attaa ettaavataa {sammaa} samucchinno hoti. Atthi kho bho a~n~no attaa sabbaso {aaki~nca~n~naayatana.m} samatikkamma 'Santa.m eta.m pa.niitam etan' ti {n'eva}-sa~n~naa-naasa~n~naayatanuupago.

Ta.m tva.m na jaanaasi na passasi. Ta.m aha.m jaanaami passaami. So kho bho attaa yato kaayassa bhedaa ucchijjati vinassati na hoti param mara.naa, ettaavataa kho bho aya.m attaa sammaa samucchinno hotiiti." Itth' eke sato sattassa uccheda.m vinaasa.m vibhava.m pa~n~naapenti.

17. 'Ime kho te, bhikkhave, sama.na-braahma.naa ucchedavaadaa sato sattassa uccheda.m vinaasa.m vibhava.m pa~n~naapenti sattahi vatthuuhi. Ye hi keci, bhikkhave, sama.naa vaa braahma.naa vaa uccheda-vaadaa sato sattassa uccheda.m vinaasa.m vibhava.m pa~n~naapenti,

[page 036]

sabbe te imeh' eva sattahi vatthuuhi etesa.m vaa a~n~natarena, n' atthi ito bahiddhaa.

18. 'Tayida.m, bhikkhave, Tathaagato pajaanaati: "Ime di.t.thi.t.thaanaa eva.m-gahitaa eva.m-paraama.t.thaa eva.m-gatikaa bhavissanti evam-abhisamparaayaa ti." Ta~n ca Tathaagato pajaanaati, tato ca uttaritara.m pajaanaati, ta~n ca pajaanana.m na paraamasati, aparaamasato c' assa paccatta.m yeva nibbuti viditaa, vedanaana.m samudaya~n ca atthagama~n ca assaada~n ca aadiinava~n ca nissara.na~n ca yathaa-bhuuta.m viditvaa anupaadaa vimutto, bhikkhave, Tathaagato.

'Ime kho te, bhikkhave, dhammaa gambhiiraa duddasaa duranubodhaa santaa pa.niitaa atakkaavacaraa nipu.naa pa.n.ditavedaniiyaa ye Tathaagato saya.m abhi~n~naa sacchi-katvaa pavedeti, yehi Tathaagatassa yathaa-bhucca.m va.n.na.m sammaa vadamaanaa vadeyyu.m.

19. 'Santi, bhikkhave, eke sama.na-braahma.naa di.t.thadhamma-{nibbaana}-vaadaa, sato sattassa parama-di.t.thadhamma-nibbaana.m pa~n~naapenti pa~ncahi vatthuuhi. Te ca bhonto sama.na-braahma.naa kim aagamma kim aarabbha di.t.tha-dhamma-nibbaana-vaadaa sato sattassa di.t.tha-dhammanibbaana.m pa~n~naapenti pa~ncahi vatthuuhi?

20. 'Idha, bhikkhave, ekacco sama.no va braahma.no vaa eva.m-vaadii hoti eva.m-di.t.thii: "Yato kho bho aya.m attaa pa~ncahi kaama-gu.nehi samappito sama'ngi-bhuuto paricaareti, ettaavataa kho bho aya.m attaa parama-di.t.tha-dhamma-nibbaana.m patto hotiiti." Itth' eke sato sattassa parama-di.t.thadhamma-nibbaana.m pa~n~naapenti.

21. 'Ta.m a~n~no evam aaha: "Atthi kho bho eso attaa ya.m tva.m vadesi. N' eso n' atthiiti vadaami. No ca kho bho aya.m attaa ettaavataa parama-di.t.tha-dhamma-nibbaanappatto hoti. Ta.m kissa hetu? Kaamaa hi bho aniccaa dukkhaa vipari.naama-dhammaa, tesa.m vipari.naam-a~n~nathaa-bhaavaa uppajjanti soka-parideva-dukkha-domanass-upaayaasaa. Yato kho bho aya.m attaa vivicc' eva kaamehi vivicca akusaladhammehi savitakka.m savicaara.m vivekaja.m piiti-sukha.m pa.thamajjhaana.m upasampajja viharati,

[page 037]

ettaavataa kho bho aya.m attaa parama-di.t.tha-dhamma-nibbaana.m patto hotiiti." Itth' eke sato sattassa parama-di.t.tha-dhamma-nibbaana.m pa~n~naapenti.

22. 'Ta.m a~n~no evam aaha: "Atthi kho bho eso attaa ya.m tva.m vadesi. N' eso n' atthiiti vadaami. No ca kho bho aya.m attaa ettaavataa parama-di.t.tha-dhamma-nibbaanappatto hoti. Ta.m kissa hetu? Yad eva tattha vitakkita.m vicaarita.m etena eta.m o.laarika.m akkhaayati. Yato kho bho aya.m attaa vitakka-{vicaaraana.m} vuupasamaa ajjhatta.m sampasaadana.m cetaso ekodi-bhaava.m avitakka.m avicaara.m samaadhija.m piiti-sukha.m dutiyajjhaana.m upasampajja viharati, ettaavataa kho bho aya.m attaa parama-di.t.tha-dhamma-nibbaana.m patto hotiiti." Itth' eke sato sattassa parama-di.t.thadhamma-nibbaana.m pa~n~naapenti.

23. 'Ta.m a~n~no evam aaha: "Atthi kho bho eso attaa ya.m tva.m vadesi. N' eso n' atthiiti vadaami. No ca kho bho aya.m attaa ettaavataa parama-di.t.tha-dhamma-nibbaanappatto hoti. Tam kissa hetu? Yad eva tattha piiti-gata.m cetaso ubbillaavitatta.m etena eta.m o.laarika.m akkhaayati. Yato kho bho aya.m attaa piitiyaa ca viraagaa {upekhako} ca viharati sato ca sampajaano sukha~n ca kaayena pa.tisa.mvedeti yan ta.m ariyaa aacikkhanti 'upekhako satimaa sukha-{vihaarii}' ti tatiyajjhaana.m upasampajja viharati, ettaavataa kho bho aya.m attaa parama-di.t.tha-dhamma-nibbaana.m patto hotiiti." Itth' eke sato sattassa parama-di.t.tha-dhamma-nibbaana.m pa~n~naapenti.

24. 'Ta.m a~n~no evam aaha: "Atthi kho bho eso attaa ya.m tva.m vadesi. N' eso n' atthiiti vadaami. No ca kho bho aya.m attaa ettaavataa parama-di.t.tha-dhamma-nibbaanappatto hoti. Ta.m kissa hetu? Yad eva tattha sukham iti cetaso aabhogo etena eta.m o.laarika.m akkhaayati. Yato kho bho aya.m attaa sukhassa ca pahaanaa dukkhassa ca pahaanaa pubb' eva somanassa-domanassaana.m atthagamaa adukkha.m asukha.m upekhaa-sati-paarisuddhi.m catutthajjhaana.m upasampajja viharati,

[page 038]

ettaavataa kho bho aya.m attaa paramadi.t.tha-dhamma-nibbaana.m patto hotiiti." Itth' eke sato sattassa parama-di.t.tha-dhamma-nibbaana.m pa~n~naapenti.

25. 'Ime kho te, bhikkhave, sama.na-braahma.naa di.t.thadhamma-{nibbaana}-vaadaa sato sattassa parama-di.t.thadhamma-nibbaana.m pa~n~naapenti pa~ncahi vatthuuhi. Ye hi keci, bhikkhave, sama.naa vaa braahma.naa vaa di.t.tha-dhammanibbaana-vaadaa sato sattassa parama-di.t.tha-dhamma-nibbaana.m pa~n~naapenti, sabbe te imeh' eva pa~ncahi vatthuuhi etesa.m vaa a~n~natarena, n' atthi ito bahiddhaa.

26. 'Tayida.m, bhikkhave, Tathaagato pajaanaati: "Ime di.t.thi.t.thaanaa eva.m-gahitaa eva.m-paraama.t.thaa eva.m-gatikaa bhavissanti evam-abhisamparaayaa ti." Ta~n ca Tathaagato pajaanaati, tato ca uttaritara.m pajaanaati, ta~n ca pajaanana.m na paraamasati, aparaamasato c' assa paccatta.m yeva nibbuti viditaa, vedanaana.m samudaya~n ca atthagama~n ca assaada~n ca aadiinava~n ca nissara.na~n ca yathaa-bhuuta.m viditvaa anupaadaa vimutto, bhikkhave, Tathaagato.

'Ime kho te, bhikkhave, dhammaa gambhiiraa duddasaa duranubodhaa santaa pa.niitaa atakkaavacaraa nipu.naa pa.n.ditavedaniiyaa ye Tathaagato saya.m abhi~n~naa sacchi-katvaa pavedeti, yehi Tathaagatassa yathaa-bhucca.m va.n.na.m sammaa vadamaanaa vadeyyu.m.

27. 'Ime kho te, bhikkhave, sama.na-braahma.naa aparantakappikaa aparantaanudi.t.thino aparanta.m aarabbha anekavihitaani adhivutti-padaani abhivadanti catu-cattaariisaaya vatthuuhi. Ye hi keci, bhikkhave sama.naa vaa braahma.naa vaa aparanta-kappikaa aparantaanudi.t.thino aparanta.m aarabbha aneka-vihitaani adhivutti-padaani abhivadanti, sabbe te imeh' eva catu-cattaariisaaya vatthuuhi etesa.m vaa a~n~natarena, n' atthi ito bahiddhaa.

28. 'Tayida.m, bhikkhave, Tathaagato pajaanaati: "Ime di.t.thi.t.thaanaa eva.m-gahitaa eva.m-paraama.t.thaa eva.m-gatikaa bhavissanti evam-abhisamparaayaa ti." Ta~n ca Tathaagato pajaanaati, tato ca uttaritara.m pajaanaati, ta~n ca pajaanana.m na paraamasati,

[page 039]

aparaamasato c' assa paccatta.m yeva nibbuti viditaa, vedanaana.m samudaya~n ca atthagama~n ca assaada~n ca aadiinava~n ca nissara.na~n ca yathaa-bhuuta.m viditvaa anupaadaa vimutto, bhikkhave, Tathaagato.

'Ime kho te, bhikkhave, dhammaa gambhiiraa duddasaa duranubodhaa santaa pa.niitaa atakkaavacaraa nipu.naa pa.n.ditavedaniiyaa ye Tathaagato saya.m abhi~n~naa sacchi-katvaa pavedeti, yehi Tathaagatassa yathaa-bhucca.m va.n.na.m sammaa vadamaanaa vadeyyu.m.

29. 'Ime kho te, bhikkhave, sama.na-braahma.naa pubbantakappikaa ca aparanta-kappikaa ca pubbantaaparanta-kappikaa ca pubbantaaparantaanudi.t.thino pubbantaaparanta.m aarabbha aneka-vihitaani adhivutti-padaani abhivadanti dvaa-sa.t.thiyaa vatthuuhi. Ye hi keci, bhikkhave, sama.naa vaa braahma.naa vaa pubbanta-kappikaa ca aparanta-kappikaa ca pubbantaaparanta-kappikaa ca pubbantaaparantaanudi.t.thino pubbantaaparanta.m aarabbha aneka-vihitaani adhivutti-padaani abhivadanti, sabbe te imeh' eva dvaa-sa.t.thiyaa vatthuuhi etesa.m vaa a~n~natarena, n' atthi ito bahiddhaa.

30. 'Tayida.m, bhikkhave, Tathaagato pajaanaati: "Ime di.t.thi.t.thaanaa eva.m-gahitaa eva.m-paraama.t.thaa eva.m-gatikaa bhavissanti evam-abhisamparaayaa ti." Ta~n ca Tathaagato pajaanaati, tato ca uttaritara.m pajaanaati, ta~n ca pajaanana.m na paraamasati, aparaamasato c' assa paccatta.m yeva nibbuti viditaa, vedanaana.m samudaya~n ca atthagama~n ca assaada~n ca aadiinava~n ca nissara.na~n ca yathaa-bhuuta.m viditvaa anupaadaa vimutto, bhikkhave, Tathaagato.

'Ime kho te, bhikkhave, dhammaa gambhiiraa duddasaa duranubodhaa santaa pa.niitaa atakkaavacaraa nipu.naa pa.n.ditavedaniiyaa ye Tathaagato saya.m abhi~n~naa sacchi-katvaa pavedeti, yehi Tathaagatassa yathaa-bhucca.m va.n.na.m sammaa vadamaanaa vadeyyu.m.

32. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa sassatavaadaa sassata.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti catuhi vatthuuhi,

[page 040]

tad api tesa.m bhavata.m sama.na-braahma.naana.m ajaanata.m apassata.m vedayita.m ta.nhaa-gataana.m paritasitavipphanditam eva.

33. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa ekaccasassatikaa ekacca-asassatikaa ekacca.m sassata.m ekacca.m {asassata.m} attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti catuhi vatthuuhi, tad api tesa.m bhavata.m sama.na-braahma.naana.m ajaanata.m apassata.m vedayita.m ta.nhaa-gataana.m paritasitavipphanditam eva.

34. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa antaanantikaa antaananta.m lokassa pa~n~naapenti catuhi vatthuuhi, tad api tesa.m bhavata.m sama.na-braahma.naana.m ajaanata.m apassata.m vedayita.m ta.nhaa-gataana.m paritasita-vipphanditam eva.

35. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa amaraavikkhepikaa tattha tattha pa~nha.m pu.t.thaa samaanaa vaacaavikkhepa.m aapajjanti amaraa-vikkhepa.m catuhi vatthuuhi, tad api tesa.m bhavata.m sama.na-braahma.naana.m ajaanata.m apassata.m vedayita.m ta.nhaa-gataana.m paritasita-vipphanditam eva.

36. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa adhiccasamuppannikaa adhicca-samuppanna.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti dviihi vatthuuhi, tad api tesa.m bhavata.m {sama.na}braahma.naana.m ajaanata.m apassata.m vedayita.m ta.nhaa-gataana.m paritasita-vipphanditam eva.

37. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa pubbanta-kappikaa pubbantaanudi.t.thino pubbanta.m aarabbha aneka-vihitaani adhivutti-padaani abhivadanti a.t.thaadasahi vatthuuhi, tad api tesa.m bhavata.m sama.na-braahma.naana.m ajaanata.m apassata.m vedayita.m ta.nhaa-gataana.m paritasitavipphanditam eva.

38. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa uddhamaaghatanikaa sa~n~ni-vaadaa uddham aaghatanaa sa~n~ni.m attaana.m pa~n~naapenti so.lasahi vatthuuhi, tad api tesa.m bhavata.m sama.na-braahma.naana.m ajaanata.m apassata.m vedayita.m ta.nhaa-gataana.m paritasita-vipphanditam eva.

[page 041]

39. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa uddhamaaghatanikaa asa~n~ni-vaadaa uddham aaghatanaa asa~n~ni.m {attaana.m} pa~n~naapenti a.t.thahi vatthuuhi, tad api tesa.m bhavata.m sama.na-braahma.naana.m ajaanata.m apassata.m vedayita.m ta.nhaa-gataana.m paritasita-vipphanditam eva.

40. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa uddhamaaghatanikaa n' eva-sa~n~ni-naasa~n~ni-vaadaa uddham aaghatanaa n' eva sa~n~ni.m naasa~n~ni.m attaana.m pa~n~naapenti a.t.thahi vatthuuhi, tad api tesa.m bhavata.m sama.na-braahma.naana.m ajaanata.m apassata.m vedayita.m ta.nhaa-gataana.m paritasitavipphanditam eva.

41. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa ucchedavaadaa sato sattassa uccheda.m vinaasa.m vibhava.m pa~n~naapenti sattahi vatthuuhi, tad api tesa.m bhavata.m sama.na-braahma.naana.m ajaanata.m apassata.m vedayita.m ta.nhaa-gataana.m paritasita-vipphanditam eva.

42. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa paramadi.t.tha-dhamma-nibbaana-vaadaa sato sattassa parama-di.t.thadhamma-nibbaana.m pa~n~naapenti pa~ncahi vatthuuhi, tad api tesa.m bhavata.m sama.na-braahma.naana.m ajaanata.m apassata.m vedayita.m ta.nhaa-gataana.m paritasita-vipphanditam eva.

43. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa aparantakappikaa aparantaanudi.t.thino aparanta.m aarabbha anekavihitaani adhivutti-padaani abhivadanti catu-cattaariisaaya vatthuuhi, tad api tesa.m bhavata.m sama.na-braahma.naanam ajaanata.m apassata.m vedayita.m ta.nhaa-gataana.m paritasitavipphanditam eva.

44. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa pubbantakappikaa ca aparanta-kappikaa ca pubbantaaparanta-kappikaa ca pubbantaaparantaanudi.t.thino pubbantaaparanta.m aarabbha aneka-vihita.m adhivutti-padaani abhivadanti dvaa-sa.t.thiyaa vatthuuhi, tad api tesa.m bhavata.m sama.na-braahma.naana.m ajaanata.m apassata.m vedayita.m ta.nhaa-gataana.m paritasitavipphanditam eva.

45. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa sassatavaadaa sassata.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti catuhi vatthuuhi,

[page 042]

tad api phassa-paccayaa.

46. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa ekaccasassatikaa ekacca-asassatikaa ekacca.m sassata.m ekacca.m asassata.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti catuhi vatthuuhi, tad api phassa-paccayaa.

47. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa antaanantikaa antaananta.m lokassa pa~n~naapenti catuuhi vatthuuhi, tad api phassa-paccayaa.

48. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa amaraavikkhepikaa tattha tattha pa~nha.m pu.t.thaa samaanaa vaacaavikkhepa.m aapajjanti amaraa-vikkhepa.m catuhi vatthuuhi, tad api phassa-paccayaa.

49. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa adhiccasamuppannikaa adhicca-samuppanna.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti dviihi vatthuuhi, tad api phassa-paccayaa.

50. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa pubbantakappikaa pubbantaanudi.t.thino pubbanta.m aarabbha anekavihitaani adhivutti-padaani abhivadanti a.t.thaadasahi vatthuuhi, tad api phassa-paccayaa.

51. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa uddhamaaghatanikaa sa~n~ni-vaadaa uddham aaghatanaa sa~n~ni.m attaana.m pa~n~naapenti so.lasahi vatthuuhi, tad api phassa-paccayaa.

52. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa uddhamaaghatanikaa asa~n~ni-vaadaa uddham aaghatanaa asa~n~ni.m attaana.m pa~n~naapenti a.t.thahi vatthuuhi, tad api phassa-paccayaa.

53. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa uddhamaaghatanika n' eva-sa~n~ni-naasa~n~ni-vaadaa uddham aaghatanaa n' eva sa~n~ni.m naasa~n~ni.m attaana.m pa~n~naapenti a.t.thahi vatthuuhi, tad api phassa-paccayaa.

54. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa ucchedavaadaa sato sattassa uccheda.m vinaasa.m vibhava.m pa~n~naapenti sattahi vatthuuhi, tad api phassa-paccayaa.

55. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa paramadi.t.tha-dhamma-nibbaana-vaadaa sato sattassa parama-di.t.thadhamma-nibbaana.m pa~n~naapenti pa~ncahi vatthuuhi, tad api phassa-paccayaa.

56. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa aparantakappikaa aparantaanudi.t.thino aparanta.m aarabbha anekavihitaani adhivutti-padaani abhivadanti catu-{cattaariisaya} vatthuuhi,

[page 043]

tad api phassa-paccayaa.

57. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa pubbantakappikaa ca aparanta-kappikaa ca pubbantaaparanta-kappikaa ca pubbantaaparantaanudi.t.thino pubbantaaparanta.m aarabbha aneka-vihitaani adhivutti-padaani abhivadanti dvaa-sa.t.thiyaa vatthuuhi, tad api phassa-paccayaa.

58. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa sassatavaadaa sassata.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti catuhi vatthuuhi, te vata a~n~natra phassaa pa.tisa.mvedissantiiti n' eta.m .thaana.m vijjati.

59. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa ekaccasassatikaa ekacca-asassatikaa ekacca.m sassata.m ekacca.m asassata.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti catuhi vatthuuhi, te vata a~n~natra phassaa pa.tisa.mvedissantiiti n' eta.m .thaana.m vijjati.

60. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa antaanantikaa antaananta.m lokassa pa~n~naapenti catuhi vatthuuhi, te vata a~n~natra phassaa pa.tisa.mvedissantiiti n' eta.m .thaana.m vijjati.

61. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa amaraavikkhepikaa tattha tattha pa~nha.m pu.t.thaa samaanaa vaacaavikkhepa.m aapajjanti amaraa-vikkhepa.m catuhi vatthuuhi, te vata a~n~natra phassaa pa.tisa.mvedissantiiti n' eta.m .thaana.m vijjati.

62. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa adhiccasamuppannikaa adhicca-samuppanna.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti dviihi vatthuuhi, te vata a~n~natra phassaa pa.tisa.mvedissantiiti n' eta.m .thaana.m vijjati.

63. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa pubbantakappikaa pubbantaanudi.t.thino pubbanta.m aarabbha anekavihitaani adhivutti-padaani abhivadanti a.t.thaadasahi vatthuuhi, te vata a~n~natra phassaa pa.tisa.mvedissantiiti n' eta.m .thaana.m vijjati.

64. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa uddhamaaghatanikaa sa~n~ni-vaadaa uddham aaghatanaa sa~n~ni.m attaana.m pa~n~naapenti so.lasahi vatthuuhi,

[page 044]

te vata a~n~natra phassaa pa.tisa.mvedissantiiti n' eta.m .thaana.m {vijjati}.

65. 'Tatra, bhikkhave,ye te sama.na-braahma.naa uddhamaaghatanikaa asa~n~ni-vaadaa uddham aaghatanaa asa~n~ni.m attaana~n pa~n~naapenti a.t.thahi vatthuuhi, te vata a~n~natra phassaa pa.tisa.mvedissantiiti n' eta.m .thaana.m vijjati.

66. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa uddhamaaghatanikaa n' eva-sa~n~ni-naasa~n~ni-vaadaa uddham aaghatanaa n' eva sa~n~ni.m naasa~n~ni.m attaana.m pa~n~naapenti a.t.thahi vatthuuhi, te vata a~n~natra phassaa pa.tisa.mvedissantiiti n' eta.m .thaana.m vijjati.

67. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa ucchedavaadaa sato sattassa uccheda.m vinaasa.m vibhava.m pa~n~naapenti sattahi vatthuuhi, te vata a~n~natra phassaa pa.tisa.mvedissantiiti n' etam .thaana.m vijjati.

68. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa paramadi.t.tha-dhamma-nibbaana-vaadaa sato sattassa parama-di.t.thadhamma-nibbaana.m pa~n~naapenti pa~ncahi vatthuuhi, te vata a~n~natra phassaa pa.tisa.mvedissantiiti n' eta.m .thaana.m vijjati.

69. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa aparantakappikaa aparantaanudi.t.thino aparanta.m aarabbha anekavihitaani adhivutti-padaani abhivadanti catu-cattaariisaaya vatthuuhi, te vata a~n~natra phassaa pa.tisa.mvedissantiiti n' eta.m .thaana.m vijjati.

70. 'Tatra, bhikkhave, ye te sama.na-braahma.naa pubbantakappikaa ca aparanta-kappikaa ca pubbantaaparanta-kappikaaca pubbantaaparantaanudi.t.thino pubbantaaparanta.m aarabbha aneka-vihitaani adhivutti-padaani abhivadanti dvaa-sa.t.thiyaa vatthuuhi, te vata a~n~natra phassaa pa.tisa.mvedissantiiti n' eta.m .thaana.m vijjati.

71. 'Tatra, bhikkhave, ye te {sama.na-braahma.naa} sassatavaadaa sassata.m attaana~n ca loka~n ca pa~n~naapenti catuhi vatthuuhi, ye pi te sama.na-braahma.naa ekacca-sassatikaa ekacca-asassatikaa, ye pi te sama.na-braahma.naa antaanantikaa, ye pi te sama.na-braahma.naa amaraa-vikkhepikaa, ye pi te sama.na-braahma.naa adhicca-samuppannikaa,

[page 045]

ye pi te sama.nabraahma.naa pubbanta-kappikaa, ye pi te sama.na-braahma.naa uddham-aaghatanikaa sa~n~ni-vaadaa, ye pi te sama.nabraahma.naa uddham-aaghatanikaa asa~n~ni-vaadaa, ye pi te sama.nabraahma.naa uddham-aaghatanikaa n' eva-sa~n~ni-naasa~n~ni-vaadaa, ye pi te sama.na-braahma.naa uccheda-vaadaa, ye pi te sama.nabraahma.naa di.t.tha-dhamma-nibbaana-vaadaa, ye pi te sama.nabraahma.naa pubbanta-kappikaa, ye pi te sama.na-braahma.naa aparanta-kappikaa, ye pi te sama.na-braahma.naa pubbantakappikaa ca aparanta-kappikaa ca pubbantaaparanta-kappikaa pubbantaaparantaanudi.t.thino pubbantaaparanta.m aarabbha aneka-vihitaani adhivutti-padaani abhivadanti dvaa-sa.t.thiyaa vatthuuhi, sabbe te chahi phassaayatanehi phussa phussa pa.tisa.mvedenti, tesa.m vedanaa-paccayaa ta.nhaa, ta.nhaapaccayaa upaadaana.m, upaadaana-paccayaa bhavo, bhava-paccayaa jaati, jaati-paccayaa jaraa-mara.na.m soka-parideva-dukkhadomanass' -upaayaasaa sambhavanti. Yato kho, bhikkhave, bhikkhu channa.m phassaayatanaana.m samudaya~n ca atthagama~n ca assaada~n ca aadiinava~n ca nissara.na~n ca yathaabhuuta.m pajaanaati, aya.m imehi sabbeh' eva uttaritara.m pajaanaati.

72. 'Ye hi keci, bhikkhave, sama.naa vaa braahma.naa vaa pubbanta-kappikaa vaa aparanta-kappikaa vaa pubbantaaparantakappikaa vaa pubbantaaparantaanudi.t.thino pubbantaaparanta.m aarabbha aneka-vihitaani adhivutti-padaani abhivadanti, sabbe te imeh' eva dvaa-sa.t.thiyaa vatthuuhi anto-jaali-kataa, ettha sitaa va ummujjamaanaa ummujjanti, ettha pariyaapannaa antojaali-kataa va ummujjamaanaa ummujjanti.

'Seyyathaa pi, bhikkhave, dakkho keva.t.to vaa keva.t.tantevaasii vaa sukhumacchikena jaalena paritta.m udakadaha.m otthareyya, tassa evam assa: "Ye kho keci imasmi.m udaka-dahe o.laarikaa paa.naa, sabbe te anto-jaali-kataa, ettha sitaa va ummujjamaanaa ummujjanti, ettha pariyaapannaa anto-jaali-kataa va ummujjamaanaa ummujjantiiti"

[page 046]

-- evam eva kho, bhikkhave, ye hi keci sama.naa vaa braahma.naa vaa pubbanta-kappikaa vaa aparanta-kappikaa vaa pubbantaaparantakappikaa vaa pubbantaaparantaanudi.t.thino pubbantaaparanta.m aarabbha aneka-vihitaani adhivutti-padaani abhivadanti, sabbe te imeh' eva dvaa-sa.t.thiyaa vatthuuhi anto-jaali-kataa, ettha sitaa va ummujjamaanaa ummujjanti, ettha pariyaapannaa anto-jaalikataa va ummujjamaanaa ummujjanti.

1. 'Ucchinna-bhava-nettiko, bhikkhave, Tathaagatassa kaayo ti.t.thati. {Yaav'} assa kaayo .thassati taava na.m dakkhinti deva-manussaa. Kaayassa bhedaa uddha.m jiivita-pariyaadaanaa na dakkhinti deva-manussaa.

'Seyyathaa pi, bhikkhave, amba-pi.n.diyaa va.n.tacchinnaaya yaani kaanici ambaani va.n.tuupanibandhanaani, sabbaani taani tad-anvayaani bhavanti -- evam eva kho, bhikkhave, ucchinnabhava-nettiko Tathaagatassa kaayo ti.t.thati. Yaav' assa kaayo .thassati taava na.m dakkhinti deva-manussaa. Kaayassa bhedaa uddha.m jiivita-pariyaadaanaa na dakkhinti deva-manussaa ti.'

74. Eva.m vutte aayasmaa Aanando Bhagavanta.m etad avoca: 'Acchariya.m bhante, abbhuta.m bhante. Ko naamo aya.m, bhante, dhamma-pariyaayo ti?'

'Tasmaat iha tva.m, Aananda, ima.m dhamma-pariyaaya.m Attha-jaalan ti pi na.m dhaarehi, Dhamma-jaalan ti pi na.m dhaarehi, Brahma-jaalan ti pi na.m dhaarehi, Di.t.thi-jaalan ti pi na.m dhaarehi, Anuttaro sa'ngaama-vijayo ti pi na.m dhaarehiiti.'

Idam avoca Bhagavaa, attamanaa te bhikkhuu Bhagavato bhaasita.m abhinandun ti. Imasmi.m ca pana veyyaakara.nasmi.m {bha~n~namaane} sahassii loka-dhaatu akampitthaati.

BRAHMA-JAaLA-SUTTA.M.

[page 047]

 


 

II. Saama~n~na-Phala Sutta

1. Evam me suta.m. Eka.m samaya.m Bhagavaa Raajagahe viharati Jiivakassa komaarabhaccassa Amba-vane, mahataa bhikkhu-sa.mghena saddhi.m a.d.dha-{te.lasehi} bhikkhusatehi. Tena kho pana samayena raajaa Maagadho Ajaatasattu Vedehi-putto tadahu 'posathe {pa.n.narase} Komudiyaa caatumaasiniyaa pu.n.naaya pu.n.namaaya rattiyaa raajaamacca-parivuto upari-paasaada-vara-gato nisinno hoti. Atha kho raajaa Maagadho Ajaatasattu Vedehi-putto tadahu 'posathe udaana.m udaanesii: 'Rama.niiyaa vata bho dosinaa ratti, abhiruupaa vata bho dosinaa ratti, dassaniiyaa vata bho dosinaa ratti, paasaadikaa vata bho dosinaa ratti, lakkha~n~naa vata bho dosinaa ratti.

Ka.m nu kh' ajja sama.na.m vaa braahma.na.m vaa payirupaaseyyaama, ya.m no payirupaasato citta.m pasiideyyaati?'

2. Eva.m vutte a~n~nataro raajaamacco raajaana.m Maagadha.m Ajaatasattu.m Vedehi-putta.m etad avoca: 'Aya.m deva Puura.no Kassapo sa.mghii c' eva ga.nii ca ga.naacariyo ca ~naato yasassii titthakaro saadhu-sammato bahu-janassa ratta~n~nuu cira-pabbajito addhagato vayo anuppatto. Ta.m devo Puura.na.m Kassapa.m payirupaasatu, app eva naama devassa Puura.na.m Kassapa.m payirupaasato citta.m pasiideyyaati.' Eva.m vutte raajaa Maagadho Ajaatasattu Vedehi-putto tu.nhii ahosi.

3. A~n~nataro pi kho raajaamacco raajaana.m Maagadha.m Ajaatasattu.m Vedehi-putta.m etad avoca: 'Aya.m deva Makkhali-Gosaalo sa.mghii c' eva ga.nii ca ga.naacariyo ca ~naato yasassii titthakaro saadhu-sammato bahu-janassa ratta~n~nuu cira-pabbajito addhagato vayo anuppatto.

[page 048]

48 SAaMA~N~NA-PHALA-SUTTA.M [D. ii. 3

Ta.m devo Makkhali-Gosaala.m payirupaasatu, app eva naama devassa Makkhali-Gosaala.m payirupaasato citta.m pasiideyyaati.' Eva.m vutte raajaa Maagadho Ajaatasattu Vedehi-putto tu.nhii ahosi.

4. A~n~nataro pi kho raajaamacco raajaana.m Maagadha.m Ajaatasattu.m Vedehi-putta.m etad avoca: 'Aya.m deva Ajito Kesa-kambalo sa.mghii c' eva ga.nii ca ga.naacariyo ca ~naato yasassii titthakaro saadhu-sammato bahu-janassa ratta~n~nuu cira-pabbajito addhagato vayo anuppatto. Ta.m devo Ajita.m Kesa-kambala.m payirupaasatu, app eva naama devassa Ajita.m Kesa-kambala.m payirupaasato citta.m pasiideyyaati.' Eva.m vutte raajaa Maagadho {Ajaatasattu} Vedehi-putto tu.nhii ahosi.

5. A~n~nataro pi kho raajaamacco raajaana.m Maagadha.m Ajaatasattu.m Vedehi-putta.m etad avoca: 'Aya.m deva Pakudho Kaccaayano sa.mghii c' eva ga.nii ca ga.naacariyo ca ~naato yasassii titthakaro saadhu-sammato bahu-janassa ratta~n~nuu, cira-pabbajito addhagato vayo anuppatto. Ta.m devo Pakudha.m Kaccaayana.m payirupaasatu, app eva naama devassa Pakudha.m Kaccaayana.m payirupaasato citta.m pasiideyyaati.' Eva.m vutte raajaa Maagadho Ajaatasattu Vedehi-putto tu.nhii ahosi.

6. A~n~nataro pi kho raajaamacco raajaana.m Maagadha.m Ajaatasattu.m Vedehi-putta.m etad avoca: 'Aya.m deva Sa~njayo Bela.t.thi-putto sa.mghii c' eva ga.nii ca ga.naacariyo ca ~naato yasassii titthakaro saadhu-sammato bahu-janassa ratta~n~nuu cira-pabbajito addhagato vayo anuppatto. Ta.m devo {Sa~njaya.m} Bela.t.thi-putta.m payirupaasatu, app eva naama devassa Sa~njaaya.m Bela.t.thi-putta.m payirupaasato citta.m pasiideyyaati.' Eva.m vutte raajaa Maagadho Ajaatasattu Vedehi-putto tu.nhii ahosi.

7. A~n~nataro pi kho raajaamacco raajaana.m Maagadha.m Ajaatasattu.m Vedehi-putta.m etad avoca: 'Aya.m deva Niga.n.tho Naata-putto sa.mghii c' eva ga.nii ca ga.naacariyo ca ~naato yasassii titthakaro saadhu-sammato bahu-janassa ratta~n~nuu cira-pabbajito addhagato vayo anuppatto.

[page 049]

Ta.m devo Niga.n.tha.m Naata-putta.m payirupaasatu, app eva naama devassa Niga.n.tha.m Naata-putta.m payirupaasato citta.m pasiideyyaati.' Eva.m vutte raajaa Maagadho Ajaatasattu Vedehi-putto tu.nhii ahosi.

8. Tena kho pana samayena Jiivako komaarabhacco ra~n~no Maagadhassa Ajaatasattussa Vedehi-puttassa aviduure tu.nhiibhuuto nisinno hoti. Atha kho raajaa Maagadho Ajaatasattu Vedehi-putto Jiivaka.m komaarabhacca.m etad avoca: 'Tva.m pana samma Jiivaka ki.m tu.nhii ti?'

'Aya.m deva Bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho amhaaka.m Amba-vane viharati, mahataa bhikkhu-sa.mghena saddhi.m a.d.dha-{te.lasehi} bhikkhu-satehi. Ta.m kho pana Bhagavanta.m Gotama.m eva.m kalyaa.no kitti-saddo abbhuggato: "Iti pi so Bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho vijjaacara.na-sampanno sugato loka-viduu anuttaro purisa-dammasaarathi, satthaa deva-manussaana.m buddho bhagavaa ti." Ta.m devo Bhagavanta.m payirupaasatu, app eva naama devassa Bhagavanta.m payirupaasato citta.m pasiideyyaati.'

'Tena hi samma Jiivaka hatthi-yaanaani kappaapehiiti.'

9. 'Eva.m devaati' kho Jiivako komaarabhacco ra~n~no Maagadhassa Ajaatasattussa Vedehi-puttassa pa.tissutvaa pa~nca-mattaani hatthinikaa-sataani kappaapetvaa, ra~n~no ca aaroha.niiya.m naaga.m, ra~n~no Maagadhassa Ajaatasattussa Vedehi-puttassa pa.tivedesi: 'Kappitaani kho te deva hatthiyaanaani yassa daani kaala.m ma~n~nasiiti.' Atha kho raajaa Maagadho Ajaatasattu Vedehi-putto pa~ncasu hatthinikaasatesu paccekaa itthiyo aaropetvaa aaroha.niiya.m naaga.m abhiruuhitvaa, ukkaasu dhaariyamaanaasu Raajagahamhaa niyyaasi mahacca raajaanubhaavena, yena Jiivakassa komaarabhaccassa Amba-vana.m tena paayaasi.

10. Atha kho ra~n~no Maagadhassa Ajaatasattussa Vedehiputtassa aviduure Amba-vanassa ahud eva bhaya.m, ahu chambhitatta.m, ahu lomaha'nso. Atha kho raajaa Maagadho Ajaatasattu Vedehi-putto bhiito sa.mviggo loma-ha.t.tha-jaato Jiivaka.m komaarabhacca.m etad avoca:

[page 050]

'Kacci ma.m samma Jiivaka na va~ncesi? Kacci ma.m samma Jiivaka na palambhesi? Kacci ma.m samma Jiivaka na paccatthikaana.m desi? Katha.m hi naama taava mahato bhikkhu-sa.mghassa a.d.dha-te.lasaana.m bhikkhu-sataana.m n' eva khipita-saddo bhavissati na ukkaasita-saddo na nigghoso ti?'

'Maa bhaayi mahaa-raaja. Na ta.m deva va~ncemi, na ta.m deva palambhaami, na ta.m deva paccatthikaana.m demi.

Abhikkama mahaa-raaja. Abhikkama mahaa-raaja. Ete ma.n.dala-maa.le diipaa jhaayantiiti.'

11. Atha kho raajaa Maagadho Ajaatasattu Vedehi-putto yaavatikaa naagassa bhuumi naagena gantvaa, naagaa paccorohitvaa pattiko va yena ma.n.dala-maa.lassa dvaara.m ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Jiivaka.m komaarabhacca.m etad avoca: 'Kaha.m pana samma Jiivaka Bhagavaa ti?'

'Eso mahaa-raaja Bhagavaa. Eso mahaa-raaja Bhagavaa majjhima.m thambha.m nissaaya puratthaabhimukho nisinno purakkhato bhikkhu-sa.mghassaati.'

12. Atha kho raajaa Maagadho Ajaatasattu Vedehi-putto yena Bhagavaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa ekam anta.m a.t.thaasi, ekam anta.m .thito kho raajaa Maagadho Ajaatasattu Vedehi-putto tu.nhii-bhuuta.m tu.nhii-bhuuta.m bhikkhu-sa.mgha.m anuviloketvaa rahadam iva vippasanna.m udaana.m udaanesi: 'Iminaa me upasamena Udaayi-bhaddo kumaaro samannaagato hotu, yen' etarahi upasamena bhikkhusa.mgho samannaagato ti.'

'Agamaa kho tva.m mahaa-raaja yathaa peman ti?'

'Piyo me bhante Udaayi-bhaddo kumaaro. Iminaa me bhante upasamena Udaayi-bhaddo kumaaro samannaagato hotu, yen' etarahi upasamena bhikkhu-sa.mgho samannaagato ti.'

13. Atha kho raajaa Maagadho Ajaatasattu Vedehi-putto Bhagavanta.m abhivaadetvaa bhikkhu-sa.mghassa a~njali.m pa.naametvaa ekam anta.m nisiidi,

[page 051]

ekam anta.m nisinno kho raajaa Maagadho Ajaatasattu Vedehi-putto Bhagavanta.m etad avoca: 'Puccheyyaam' aha.m bhante Bhagavanta.m ka~ncid eva desa.m, sace me Bhagavaa okaasam karoti pa~nhassa veyyaakara.naayaati.'

'Puccha mahaa-raaja yad aaka'nkhasiiti.'

14. 'Yathaa nu kho imaani bhante puthu-sippaayatanaani -- seyyathiida.m hatthaarohaa assaarohaa rathikaa dhanuggahaa celakaa calakaa pi.n.da-daavikaa uggaa raaja-puttaa pakkhandino mahaa-naagaa suuraa camma-yodhino daasaka-puttaa aa.laarikaa kappakaa nahaapakaa suudaa maalaa-kaaraa rajakaa pesa-kaaraa na.lakaaraa kumbha-kaaraa ga.nakaa muddikaa yaani vaa pan' a~n~naani pi eva.m-gataani puthu-sippaayatanaani -- te {di.t.th eva} dhamme sandi.t.thika.m sippa-phala.m upajiivanti, te tena attaana.m sukhenti pii.nenti maataa-pitaro sukhenti pii.nenti putta-daara.m sukhenti pii.nenti mittaamacce sukhenti pii.nenti sama.nabraahma.nesu uddhaggika.m dakkhi.na.m pati.t.thaapenti sovaggika.m sukha-vipaaka.m sagga-sa.mvattanika.m. Sakkaa nu kho bhante evam eva.m {di.t.th eva} dhamme {sandi.t.thika.m} saama~n~na-phala.m pa~n~naapetun ti?'

15. 'Abhijaanaasi no tva.m mahaa-raaja ima.m pa~nha.m a~n~ne sama.na-braahma.ne pucchittho ti?'

'Abhijaanaam' aha.m bhante ima.m pa~nha.m a~n~ne {sama.na-}

Braahma.ne pucchitaa ti.'

'Yathaa kata.m pana te mahaa-raaja vyaaka.msu, sace te agaru, bhaasassuuti.'

'Na kho me bhante garu yatth' assa Bhagavaa nisinno Bhagavanta-ruupaa vaa ti.'

[page 052]

'Tena hi, mahaa-raaja, bhaasassuuti.'

16. 'Ekam idaaha.m bhante samaya.m yena Puura.no Kassapo ten' upasa.mkami.m. Upasa.mkamitvaa Puura.nena Kassapena saddhi.m sammodi.m sammodaniiya.m katha.m saaraa.niiya.m viitisaaretvaa ekam anta.m nisiidi.m. Ekam anta.m nisinno kho aha.m bhante Puura.na.m Kassapa.m etad avoca: Yathaa nu kho imaani bho Kassapa puthu-sippaayatanaani -- seyyathiida.m hatthaarohaa assaarohaa rathikaa dhanuggahaa celakaa calakaa pi.n.dadaavikaa uggaa raaja-puttaa pakkhandino mahaa-naagaa suuraa camma-yodhino daasaka-puttaa aa.laarikaa kappakaa nahaapakaa sudaa maalaa-kaaraa rajakaa pesa-kaaraa na.la-kaaraa kumbha-kaaraa ga.nakaa muddikaa yaani vaa pan' a~n~naani pi eva.m-gataani puthu sippaayatanaani -- te {di.t.th eva} dhamme sandi.t.thika.m sippaphala.m upajiivanti, te tena attaana.m sukhenti pii.nenti maataapitaro sukhenti pii.nenti putta-daara.m sukhenti pii.nenti mittaamacce sukhenti pii.nenti sama.na-braahma.nesu uddhaggika.m dakkhi.na.m pati.t.thaapenti sovaggika.m sukha-vipaaka.m saggasa.mvattanika.m. Sakkaa nu kho bho Kassapa evam eva.m {di.t.th eva} dhamme sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m pa~n~naapetun ti?"'

17. 'Eva.m vutte bhante Puura.no Kassapo ma.m etad avoca: "Karato kho mahaa-raaja kaarayato chindato chedaapayato pacato paacayato socayato kilamayato phandato phandaapayato paa.na.m atimaapayato adinna.m aadiyato sandhi.m chindato nillopa.m harato ekaagaarika.m karoto paripanthe ti.t.thato paradaara.m gacchato musaa bha.nato, karoto na kariiyati paapa.m. Khura-pariyantena ce pi cakkena yo imissaa pa.thaviyaa paa.ne eka-ma.msa-khala.m eka-ma.msa-pu~nja.m kareyya, n' atthi tato-nidaana.m paapa.m, n' atthi paapassa aagamo.

Dakkhi.na~n ce pi Ga'ngaa-tiira.m aagaccheyya hananto ghaatento chindanto chedaapento pacanto paacento, n' atthi tato nidaana.m paapa.m, n' atthi paapassa aagamo. Uttara~n ce pi Ga'ngaa-tiira.m gaccheyya dadanto daapento yajanto yajaapento, n' atthi tato nidaana.m pu~n~na.m, n' atthi pu~n~nassa aagamo.

[page 053]

Daanena damena sa.myamena sacca-vajjena n' atthi pu~n~na.m, n' atthi pu~n~nassa aagamo ti." Ittha.m kho me bhante Puura.no Kassapo sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m pu.t.tho samaano akiriya.m vyaakaasi. Seyyathaa pi bhante amba.m vaa pu.t.tho labuja.m vyaakareyya, labuja.m vaa pu.t.tho amba.m vyaakareyya, evam eva kho bhante Puura.no Kassapo sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m pu.t.tho samaano akiriya.m vyaakaasi.

Tassa mayha.m bhante etad ahosi: "Katha.m hi naama maadiso sama.na.m vaa braahma.na.m vaa vijite vasanta.m apasaadetabba.m ma~n~neyyaati?" So kho aha.m bhante Puura.nassa Kassapassa bhaasita.m n' eva abhinandi.m na pa.tikkosi.m,

anabhinanditvaa appa.tikkositvaa anattamano anattamanavaaca.m anicchaaretvaa tam eva vaaca.m anuga.nhanto anikkujjanto u.t.thaay' aasanaa pakkaami.m.

19. 'Ekam idaaha.m bhante samaya.m yena MakkhaliGosaalo ten' upasa.mkami.m, upasa.mkamitvaa MakkhaliGosaalena saddhi.m sammodi.m sammodaniiya.m katha.m saaraa.niiya.m viitisaaretvaa ekam anta.m nisiidi.m. Ekam anta.m nisinno kho aha.m bhante Makkhali-Gosaala.m etad avoca: "Yathaa nu kho imaani, bho Gosaala, puthu-sippaayatanaani seyyathiida.m hatthaarohaa ... pe [ 16] ... Sakkaa nu kho bho Gosaala evam eva {di.t.th eva} dhamme sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m pa~n~naapetun ti?"

20. Eva.m vutte bhante Makkhali-Gosaalo ma.m etad avoca: "N' atthi mahaa-raaja hetu n' atthi paccayo sattaana.m sa.mkilesaaya, ahetu-apaccayaa sattaa sa.mkilissanti. N' atthi hetu, n' atthi paccayo sattaana.m visuddhiyaa, ahetu-apaccayaa sattaa visujjhanti. N' atthi attakaare n' atthi para-kaare, n' atthi purisa-kaare, n' atthi bala.m n' atthi viriya.m, n' atthi purisa-thaamo n' atthi purisa-parakkamo. Sabbe sattaa sabbe paa.naa sabbe bhuutaa sabbe jiivaa avasaa abalaa aviriyaa niyati-sa'ngati-bhaava-pari.nataa chass' evaabhijaatisu sukha-dukkha.m pa.tisa.mvedenti. Cuddasa kho pan' imaani yoni-pamukha-sata-sahassaani sa.t.thi~n ca sataani cha ca sataani,

[page 054]

pa~nca ca kammuno sataani pa~nca ca kammaani tii.ni ca kammaani kamme ca a.d.dha-kamme ca, dva.t.thi pa.tipadaa, dva.t.th' antara-kappaa, cha.laabhijaatiyo, a.t.tha purisa-bhuumiyo, ekuuna-pa~n~naasa aajiiva-sate, ekuuna-pa~n~naasa paribbaajaka-sate, ekuuna-pa~n~naasa naagaavaasa-sate, {viise} indriya-sate, ti.mse {niraya}-sate, chatti.msa rajo-dhaatuyo, satta sa~n~ni-gabbhaa, satta asa~n~ni-gabbhaa, satta niga.n.thigabbhaa, satta devaa, satta maanusaa, satta pesaacaa, satta saraa, satta pa.tuvaa, satta pa.tuvaa-sataani, satta papaataa, satta papaata-sataani, satta supinaa, satta supina-sataani, cullaasiiti mahaa-kappuno sata-sahassaani yaani baale ca pa.n.dite ca sandhaavitvaa sa.msaritvaa dukkhass' anta.m karissanti. Tattha n' atthi: 'Iminaaha.m siilena vaa vatena vaa tapena vaa brahmacariyena vaa aparipakka.m vaa kamma.m paripaacessaami, paripakka.m vaa kamma.m phussa phussa vyanti-karissaamiiti.' H' eva.m n' atthi do.na-mite sukha-dukkhe pariyanta-ka.te sa.msaare, n' atthi haayana-va.d.dhane n' atthi ukka.msaavakka.mse. Seyyathaa pi naama sutta-gu.le khitte nibbe.thiyamaanam eva {paleti}, evam eva baale ca pa.n.dite ca sandhaavitvaa sa.msaritvaa dukkhass' anta.m karissantiiti.'

21. 'Ittha.m kho me bhante Makkhali-Gosaalo sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m pu.t.tho samaano sa.msaara-suddhi.m vyaakaasi. Seyyathaa pi bhante amba.m vaa pu.t.tho labuja.m vyaakareyya labuja.m vaa pu.t.tho amba.m vyaakareyya, evam eva kho bhante Makkhali-Gosaalo sandi.t.thika.m saama~n~naphala.m pu.t.tho samaano sa.msaara-suddhi.m vyaakaasi. Tassa mayha.m bhante etad ahosi: "Katha.m hi naama maadiso sama.na.m vaa braahma.na.m vaa vijite vasanta.m apasaadetabba.m ma~n~neyyaati?" So kho aha.m bhante Makkhalissa Gosaalassa bhaasita.m n' eva abhinandi.m na pa.tikkosi.m,

[page 055]

anabhinanditvaa appa.tikkositvaa anattamano anattamanavaaca.m anicchaaretvaa tam eva vaaca.m anuga.nhanto anikkujjanto u.t.thaay' aasanaa pakkaami.m.

22. 'Ekam idaaha.m bhante samaya.m yena Ajito Kesakambalii ten' upasa.mkami.m, upasa.mkamitvaa Ajitena Kesakambalinaa saddhi.m sammodi.m sammodaniiya.m katha.m saaraa.niiya.m viitisaaretvaa ekam anta.m nisiidi.m. Ekam anta.m nisinno kho aha.m bhante Ajita.m Kesa-kambali.m etad avoca: Yathaa nu kho imaani bho Ajita puthu-sippaayatanaani seyyathiida.m hatthaarohaa ... pe [ 16] ... Sakkaa nu kho bho Ajita evam eva {di.t.th eva} dhamme sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m pa~n~naapetun ti?"

23. 'Eva.m vutte bhante Ajito Kesa-kambalii ma.m etad avoca: "N' atthi mahaa-raaja dinna.m n' atthi yi.t.tha.m n' atthi huta.m, n' atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako, n' atthi aya.m loko n' atthi paro loko, n' atthi maataa n' atthi pitaa, n' atthi {sattaa opapaatikaa,} n' atthi loke sama.na-braahma.naa sammaggataa sammaa-{pa.tipannaa} ye ima~n ca loka.m para~n ca loka.m saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa pavedenti. Caatum-mahaabhuutiko aya.m puriso, yadaa kaala.m karoti pa.thavii pa.thavi-kaaya.m anupeti anupagacchati, aapo aapo-kaaya.m anupeti anupagacchati, tejo tejokaaya.m anupeti anupagacchati, vaayo vaayo-kaaya.m anupeti anupagacchati, aakaasa.m indriyaani sa'nkamanti. Aasandipa~ncamaa purisaa mata.m aadaaya gacchanti, yaava aa.laahanaa padaani pa~n~naapenti, kaapotakaani a.t.thiini bhavanti, bhassantaahutiyo. Dattu-pa~n~natta.m yad ida.m daana.m, tesa.m tuccha.m musaa vilaapo ye keci atthika-vaada.m vadanti. Baale ca pa.n.dite ca kaayassa bhedaa ucchijjanti vinassanti, na honti param mara.naa ti."

24. 'Ittha.m kho me bhante Ajito Kesa-kambalii sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m pu.t.tho samaano uccheda-vaada.m vyaakaasi. Seyyathaa pi bhante amba.m vaa pu.t.tho labuja.m vyaakareyya labuja.m vaa pu.t.tho amba.m vyaakareyya,

[page 056]

evam eva kho bhante Ajito Kesa-kambalii sandi.t.thika.m saama~n~naphala.m pu.t.tho samaano uccheda-vaada.m vyaakaasi. Tassa mayha.m bhante etad ahosi: "Katha.m hi naama maadiso sama.na.m vaa braahma.na.m vaa vijite vasanta.m apasaadetabba.m ma~n~neyyaati?" So kho aha.m bhante Ajitassa Kesakambalissa bhaasita.m n' eva abhinandi.m na pa.tikkosi.m, anabhinanditvaa appa.tikkositvaa anattamano anattamanavaaca.m anicchaaretvaa tam eva vaaca.m anuga.nhanto anikkujjanto u.t.thaay' aasanaa pakkaami.m.

25. 'Ekam idaaha.m bhante samaya.m yena Pakudho Kaccaayano ten' upasa.mkami.m, upasa.mkamitvaa Pakudhena {Kaccaayanena} saddhi.m sammodi.m sammodaniiya.m katha.m saaraa.niiya.m viitisaaretvaa ekam anta.m nisiidi.m. Ekam anta.m nisinno kho aha.m bhante Pakudha.m Kaccaayana.m etad avoca: "Yathaa nu kho imaani bho Kaccaayana puthu-sippaayatanaani seyyathiida.m hatthaarohaa ... [pe 16] ... Sakkaa nu bho Kaccaayana evam eva {di.t.th' eva} dhamme sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m pa~n~naapetun ti?"

26. 'Eva.m vutte bhante Pakudho Kaccaayano ma.m etad avoca: "Satt' ime mahaa-raaja kaayaa aka.taa aka.ta-vidhaa animmitaa animmaataa va~njhaa kuu.ta.t.thaa esika.t.thaayi.t.thitaa. Te na i~njanti na vipari.namanti na a~n~nama~n~na.m vyaabaadhenti naala.m a~n~nama~n~nassa sukhaaya vaa dukkhaaya vaa sukha-dukkhaaya vaa. Katame satta? Pa.thavi-kaayo aapo-kaayo tejo-kaayo vaayo-kaayo sukhe dukkhe jiiva-sattame. Ime satta kaayaa aka.taa aka.ta-vidhaa animmitaa animmaataa va~njhaa kuu.ta.t.thaa esika.t.thaayi.t.thitaa. Te na i~njanti na vipari.namanti na a~n~nam-a~n~na.m vyaabaadhenti naala.m a~n~nam-a~n~nassa sukhaaya vaa dukkhaaya vaa sukha-dukkhaaya vaa. Tattha n' atthi hantaa vaa ghaatetaa vaa sotaa vaa saavetaa vaa vi~n~naataa vaa vi~n~naapetaa vaa.

Yo pi ti.nhena satthena siisa.m chindati na koci ki~nci jiivitaa voropeti, sattanna.m yeva kaayaanam antarena satthavivara.m anupatatiiti."

[page 057]

27. 'Ittha.m kho me bhante Pakudho Kaccaayano sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m pu.t.tho samaano a~n~nena a~n~na.m vyaakaasi. Seyyathaa pi bhante amba.m vaa pu.t.tho labuja.m vyaakareyya labuja.m vaa pu.t.tho amba.m vyaakareyya, evam eva kho me bhante Pakudho Kaccaayano sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m pu.t.tho samaano a~n~nena a~n~na.m vyaakaasi.

Tassa mayha.m bhante etad ahosi: "Katha.m hi naama maadiso sama.naa vaa braahma.naa vaa vijite vasanta.m apasaadetabba.m ma~n~neyyaati?" So kho aha.m bhante Pakudhassa Kaccaayanassa bhaasita.m n' eva abhinandi.m na pa.tikkosi.m, anabhinanditvaa appa.tikkositvaa anattamano anattamanavaaca.m anicchaaretvaa tam eva vaaca.m anuga.nhanto anikkujjanto u.t.thaay' aasanaa pakkaami.m.

28. 'Eka.m idaaha.m bhante samaya.m yena Niga.n.tho Naataputto ten' upasa.mkami.m, upasa.mkamitvaa Niga.n.thena Naata-puttena saddhi.m sammodi.m sammodaniiya.m katha.m saaraa.niiya.m viitisaaretvaa ekam anta.m nisiidi.m. Ekam anta.m nisinno kho aha.m bhante Niga.n.tha.m Naata-putta.m etad avoca: "Yathaa nu kho imaani bho Aggi-vessana puthusippaayatanaani seyyathiida.m hatthaarohaa ... [pe 16] ... Sakkaa nu kho bho Aggi-vessana evam eva {di.t.th eva} dhamme sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m pa~n~naapetun ti?

29. 'Eva.m vutte bhante Niga.n.tho Naata-putto ma.m etad avoca: Idha mahaa-raaja niga.n.tho caatu-yaama-sa.mvarasa.mvuto hoti. Katha~n ca mahaa-raaja niga.n.tho caatu-yaamasa.mvara-sa.mvuto hoti? Idha mahaa-raaja niga.n.tho sabbavaarii-vaarito ca hoti, sabba-vaarii-yuto ca, sabba-vaarii-dhuto ca, sabba-vaarii-phu.t.tho ca. Eva.m kho mahaa-raaja niga.n.tho caatu-yaama-sa.mvara-sa.mvuto hoti. Yato kho mahaa-raaja niga.n.tho eva.m caatu-yaama-sa.mvara-sa.mvuto hoti, aya.m vuccati mahaa-raaja niga.n.tho gatatto ca yatatto ca .thitatto caati."

[page 058]

30. Ittha.m kho me bhante Niga.n.tho Naata-putto sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m pu.t.tho samaano caatu-yaama-sa.mvara.m vyaakaasi. Seyyathaa pi bhante amba.m vaa pu.t.tho labuja.m vyaakareyya labuja.m vaa pu.t.tho amba.m vyaakareyya, evam eva kho bhante Niga.n.tho Naataputto sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m pu.t.tho samaano caatu-yaama-sa.mvara.m vyaakaasi. Tassa mayha.m bhante etad ahosi: "Katha.m hi naama maadiso sama.na.m vaa braahma.na.m vaa vijite vasanta.m apasaadetabba.m ma~n~neyyaati?" So kho aha.m bhante Niga.n.thassa Naataputtassa bhaasita.m n' eva abhinandi.m na pa.tikkosi.m, anabhinanditvaa appa.tikkositvaa anattamano anattamana-vaaca.m anicchaaretvaa tam eva vaaca.m anuga.nhanto anikkujjanto u.t.thaay' aasanaa pakkaami.m.

31. 'Ekam idaaha.m bhante samaya.m yena Sa~njayo Bela.t.thi-putto ten' upasa.mkami.m, upasa.mkamitvaa Sa~njayena Bela.t.tha-puttena saddhi.m sammodi.m sammodaniiya.m katha.m saaraa.niiya.m viitisaaretvaa ekam anta.m nisiidi.m. Ekam anta.m nisinno kho aha.m bhante Sa~njaya.m Bela.t.thi-putta.m etad avoca: "Yathaa nu kho imaani bho Sa~njaya puthu-sippaayatanaani seyyathiida.m hatthaarohaa ... [pe 16] ... Sakkaa nu kho bho Sa~njaya evam eva {di.t.th eva} dhamme sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m pa~n~naapetun ti?"

32. 'Eva.m vutte bhante Sa~njayo Bela.t.thi-putto ma.m etad avoca: "'Atthi paro loko' ti iti ce ta.m pucchasi, 'atthi paro loko' ti iti ce me assa, 'atthi paro loko' ti iti te na.m vyaakareyya.m. Evam pi me no. Tathaa ti pi me no. A~n~nathaa ti pi me no. No ti pi me no. No no ti pi me no.

'N' atthi paro loko'? ti ... pe . . .'Atthi ca n' atthi ca paro loko? N' ev' atthi na n' atthi paro loko? -- Atthi sattaa opapaatikaa? N' atthi sattaa opapaatikaa? Atthi ca n' atthi ca sattaa {opapaatikaa}? N' ev' atthi na n' atthi sattaa opapaatikaa?

-- Atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako? N' atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako? Atthi ca n' atthi ca suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako? N' ev' atthi na n' atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako? -- Hoti Tathaagato param mara.naa,

[page 059]

na hoti Tathaagato param mara.naa? Hoti ca na hoti ca Tathaagato param mara.naa? N' eva hoti na na hoti Tathaagato param mara.naa?' ti iti ce ma.m pucchasi, 'n' eva hoti na na hoti Tathaagato param mara.naa' ti iti ce me assa, 'N' eva hoti na na hoti Tathaagato param mara.naa' ti iti te na.m vyaakareyya.m. Evam pi me no. Tathaa ti pi me no.

A~n~nathaa ti pi me no. No ti pi me no. No no ti pi me no ti."

33. 'Ittha.m kho me bhante Sa~njayo Bela.t.thi-putto sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m pu.t.tho samaano vikkhepa.m vyaakaasi. Seyyathaa pi bhante amba.m vaa pu.t.tho labuja.m vyaakareyya labuja.m vaa pu.t.tho amba.m vyaakareyya, evam eva kho me bhante Sa~njayo {Bela.t.thi-putto} sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m pu.t.tho samaano vikkhepa.m vyaakaasi. Tassa mayha.m bhante etad ahosi: "Aya~n ca imesa.m sama.nabraahma.naana.m sabba-baalo sabba-muu.lho. Katha.m hi naama sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m pu.t.tho samaano vikkhepa.m vyaakarissatiiti?" Tassa mayha.m bhante etad ahosi: "Katha.m hi naama maadiso sama.na.m vaa braahma.na.m vaa vijite vasanta.m apasaadetabba.m ma~n~neyyaati?" So kho aha.m bhante Sa~njayassa Bela.t.thi-puttassa bhaasita.m n' eva abhinandi.m na pa.tikkosi.m, anabhinanditvaa appa.tikkositvaa anattamano anattamana-vaaca.m anicchaaretvaa tam eva vaaca.m {anuga.nhanto} anikkujjanto {u.t.thaay'} aasanaa pakkaami.m.

34. 'So 'ha.m bhante Bhagavantam pi pucchaami: "Yathaa nu kho imaani bhante puthu-sippaayatanaani -- seyyathiida.m hatthaarohaa assaarohaa rathikaa dhanuggahaa celakaa calakaa pi.n.da-daavikaa uggaa raajaputtaa pakkhandino mahaanaagaa suuraa camma-yodhino daasaka-puttaa aa.laarikaa kappakaa nahaapakaa sudaa maalaa-kaaraa rajakaa pesa-kaaraa na.la-kaaraa kumbha-kaaraa ga.nakaa muddikaa yaani vaa pan' a~n~naani pi eva.mgataani puthu-sippaayatanaani, -- te {di.t.th eva} dhamme sandi.t.thika.m sippa-phala.m upajiivanti, te tena attaana.m sukhenti pii.nenti maataa-pitaro sukhenti pii.nenti putta-daara.m sukhenti pii.nenti mittaamacce sukhenti pii.nenti sama.nabraahma.nesu uddhaggika.m dakkhi.na.m pati.t.thaapenti sovaggika.m sukha-vipaaka.m sagga-sa.mvattanika.m. Sakkaa nu kho me bhante evam eva {di.t.th eva} dhamme sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m pa~n~naapetun ti?'

[page 060]

'Sakkaa nu kho mahaa-raaja. Tena hi mahaa-raaja ta.m yev' ettha pa.tipucchissaami, yathaa te khameyya tathaa na.m vyaakareyyaasi.

35. 'Ta.m ki.m ma~n~nasi mahaa-raaja? Idha te assa puriso daaso kamma-karo pubbu.t.thaayii pacchaa-nipaatii ki.m-kaarapa.tissaavii manaapa-caarii piya-vaadii mukhullokako. Tassa evam assa: "Acchariya.m vata bho abbhuta.m vata bho pu~n~naana.m gati pu~n~naana.m vipaako. Aya.m hi raajaa Maagadho Ajaatasattu. Vedehi-putto manusso, aham pi manusso.

Aya.m hi raajaa Maagadho Ajaatasattu Vedehi-putto pa~ncahi kaama-gu.nehi samappito sama'ngi-bhuuto paricaareti devo ma~n~ne, aham pan' amhi 'ssa daaso kamma-karo pubbu.t.thaayii pacchaa-nipaatii ki.m-kaara-pa.tissaavii manaapa-caarii piya-vaadii mukhullokako. So vat' assaaha.m pu~n~naani kareyya.m. Yan nuunaaha.m kesa-massu.m ohaaretvaa kaasaayaani vatthaani acchaadetvaa agaarasmaa anagaariya.m pabbajeyyan ti." So aparena samayena kesa-massu.m ohaaretvaa kaasaayaani vatthaani {acchaadetvaa} agaarasmaa anagaariya.m pabbajeyya. So eva.m pabbajito samaano kaayena sa.mvuto vihareyya vaacaaya sa.mvuto vihareyya manasaa sa.mvuto vihareyya ghaasacchaadana-paramataaya santu.t.tho abhirato paviveke. Ta.m ce te purisaa evam aaroceyyu.m: "Yagghe deva jaaneyyaasi yo te puriso daaso kammakaro pubbu.t.thaayii pacchaa-nipaatii ki.mkaara-pa.tissaavii manaapa-caarii piya-vaadii mukhullokako, so deva kesa-massu.m ohaaretvaa kaasaayaani vatthaani acchaadetvaa agaarasmaa anagaariya.m pabbajito. So eva.m pabbajito samaano kaayena sa.mvuto viharati vaacaaya sa.mvuto viharati manasaa sa.mvuto viharati ghaasacchaadana-paramataaya santu.t.tho abhirato paviveke ti." Api nu tva.m eva.m vadeyyaasi: "Etu me bho so puriso, punad eva hotu daaso kamma-karo pubbu.t.thaayii pacchaa-nipaatii ki.m-kaara-pa.tissaavii manaapa-caarii piya-vaadii mukhullokako ti?"'

36. 'No h' eta.m bhante. Atha kho na.m mayam eva abhivaadeyyaama pi paccu.t.theyyaama pi aasanena pi nimanteyyaama abhinimanteyyaama pi na.m ciivara-pi.n.dapaatasenaasana-gilaana-paccaya-bhesajja-parikkhaarehi dhammikam pi 'ssa rakkhaavara.na-gutti.m sa.mvidaheyyaamaati.'

[page 061]

'Ta.m kim ma~n~nasi, mahaa-raaja? Yadi eva.m sante hoti vaa sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m, no vaa ti?'

'Addhaa kho bhante eva.m sante hoti sandi.t.thika.m saama~n~na-phalan ti.'

'Ida.m kho te mahaa-raaja mayaa pa.thama.m {di.t.th eva} dhamme sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m pa~n~nattan ti.'

37. 'Sakkaa pana bhante a~n~nam pi evam eva {di.t.th eva} dhamme sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m pa~n~naapetun ti?'

'Sakkaa mahaa-raaja. Tena hi mahaa-raaja ta.m yev' ettha pa.tipucchissaami, yathaa te khameyya tathaa na.m vyaakareyyaasi. Ta.m kim ma~n~nasi mahaa-raaja? Idha te assa puriso kassako gahapatiko kaara-kaarako raasi-va.d.dhako.

Tassa evam assa: "Acchariya.m vata bho abbhuta.m vata bho. Aya.m hi raajaa Maagadho Ajaatasattu Vedehi-putto manusso, aham pi manusso. Aya.m hi raajaa Maagadho Ajaatasattu Vedehi-putto pa~ncahi kaamagu.nehi samappito sama'ngi-bhuuto paricaareti devo ma~n~ne, aham pan' amhi 'ssa kassako gahapatiko kaara-kaarako raasi-va.d.dhako. So {v' assaaha.m} pu~n~naani kareyya.m. Yan {nuunaaha.m} kesamassu.m ohaaretvaa kaasaayaani vatthaani acchaadetvaa agaarasmaa anagaariya.m pabbajeyyan ti." So aparena samayena appa.m vaa bhoga-kkhandha.m pahaaya mahanta.m vaa bhogaakkhandha.m pahaaya, appam vaa ~naati-pariva.t.ta.m pahaaya mahanta.m vaa ~naati-pariva.t.ta.m pahaaya kesa-massu.m ohaaretvaa kaasaayaani vatthaani acchaadetvaa agaarasmaa anagaariya.m pabbajeyya. So eva.m pabbajito samaano kaayena sa.mvuto vihareyya vaacaaya sa.mvuto vihareyya manasaa-sa.mvuto vihareyya ghaasacchaadana-paramataaya santu.t.tho abhirato paviveke. Ta.m ce te purisaa evam aaroceyyu.m: "Yagghe deva jaaneyyaasi, yo te puriso kassako gahapatiko kaarakaarako raasi-va.d.dhako, so deva kesa-massu.m ohaaretvaa kaasaayaani vatthaani acchaadetvaa agaarasmaa anagaariya.m pabbajito. So eva.m pabbajito samaano kaayena sa.mvuto viharati vaacaaya sa.mvuto viharati manasaa sa.mvuto viharati ghaasacchaadana-paramataaya santu.t.tho abhirato paviveke ti."

[page 062]

Api nu tva.m eva.m vadeyyaasi: "Etu me bho so puriso, punad eva hotu kassako gahapatiko kaara-kaarako raasiva.d.dhako ti?"'

38. 'No h' eta.m bhante. Atha kho na.m mayam eva abhivadeyyaama pi paccu.t.theyyaama pi aasanena pi nimanteyyaama abhinimanteyyaama pi na.m ciivara-pi.n.dapaatasenaasana-gilaana-paccaya-bhesajja-parikkhaarehi dhammikam pi 'ssa rakkhaa-vara.na-gutti.m sa.mvidaheyyaamaati.'

'Ta.m kim ma~n~nasi mahaa-raaja? Yadi eva.m sante hoti vaa sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m, no vaa ti?'

'Addhaa kho ma.m bhante eva.m sante hoti sandi.t.thika.m saama~n~na-phalan ti.'

'Ida.m kho te mahaa-raaja dutiya.m {di.t.th eva} dhamme sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m pa~n~nattan ti.'

39. 'Sakkaa pana bhante a~n~nam pi {di.t.th eva} dhamme sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m pa~n~naapetu.m imehi sandi.t.thikehi saama~n~naa-phalehi {abhikkantatara~n} ca pa.niitatara~n caati?'

'Sakkaa mahaa-raaja. Tena hi mahaa-raaja su.nohi saadhuka.m manasikarohi bhaasissaamiiti.'

'Eva.m bhante' ti kho raajaa Maagadho Ajaatasattu Vedehiputto Bhagavato paccassosi. Bhagavaa etad avoca:

40. 'Idha mahaa-raaja Tathaagato loke uppajjati, araha.m sammaa-sambuddho vijjaa-cara.na-sampanno sugato loka-viduu anuttaro purisa-damma-saarathi satthaa deva-manussaana.m buddho bhagavaa. So ima.m loka.m sadevaka.m samaaraka.m sabrahmaka.m sassama.na-braahma.ni.m paja.m sadeva-manussa.m saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa pavedeti. So dhamma.m deseti aadi-kalyaa.na.m majjhe kalyaa.na.m pariyosaana-kalyaa.na.m saattha.m savya~njana.m, kevala-paripu.n.na.m parisuddha.m brahmacariya.m pakaaseti.

41. 'Ta.m dhamma.m su.naati gahapati vaa gahapati-putto vaa a~n~natarasmi.m vaa kule paccaajaato. So ta.m dhamma.m sutvaa Tathaagate saddha.m pa.tilabhati.

[page 063]

So tena saddhaapa.tilaabhena samannaagato iti pa.tisa~ncikkhati: "Sambaadho gharaavaaso rajo-patho, abbhokaaso pabbajjaa. Na ida.m sukara.m agaara.m ajjhaavasataa ekanta-paripu.n.na.m ekantaparisuddha.m sa.mkha-likhita.m brahmacariya.m caritu.m.

Yan {nuunaaha.m} kesa-massu.m ohaaretvaa kaasaayaani vatthaani acchaadetvaa agaarasmaa anagaariya.m pabbajeyyan ti." So aparena samayena appa.m vaa bhoga-kkhandha.m pahaaya mahanta.m vaa bhoga-kkhandha.m pahaaya, appa.m va ~naatipariva.t.ta.m pahaaya mahanta.m vaa ~naati-pariva.t.ta.m pahaaya, kesa-massu.m {ohaaretvaa} kaasaayaani vatthaani acchaadetvaa agaarasmaa anagaariya.m pabbajati.

42. 'Eva.m pabbajito samaano paatimokkha-sa.mvarasa.mvuto viharati aacaara-gocara-sampanno a.numattesu vajjesu bhaya-dassaavii samaadaaya sikkhati sikkhaapadesu kaaya-kamma-vacii-{kamme.na} samannaagato kusalena parisuddhaajiivo siila-sampanno indriyesu gutta-dvaaro satisampaja~n~nena samannaagato santu.t.tho.

43. 'Katha~n ca mahaa-raaja bhikkhu siila-sampanno hoti? Idha mahaa-raaja bhikkhu paa.naatipaata.m pahaaya paa.naatipaataa pa.tivirato hoti, nihita-da.n.do nihita-sattho lajjii dayaapanno sabba-paa.na-bhuuta-hitaanukampii viharati. Idam pi 'ssa hoti siilasmi.m.

'Adinnaadaana.m pahaaya adinnaadaanaa pa.tivirato hoti dinnaadaayii dinna-paa.tika'nkhii athenena suci-bhuutena attanaa viharati. Idam pi 'ssa hoti siilasmi.m.

'Abrahmacariya.m pahaaya brahmacaarii hoti aaraa-caarii virato methunaa gaama-dhammaa. Idam pi 'ssa hoti siilasmi.m.

44. 'Musaa-vaada.m pahaaya musaa-vaadaa pa.tivirato Sama.no Gotamo sacca-vaadii sacca-sandho theto paccayiko avisa.mvaadako lokassa. Idam pi 'ssa hoti siilasmi.m.

'Pisu.naa-vaaca.m pahaaya pisu.naaya vaacaaya pa.tivirato hoti, ito sutvaa na amutra akkhaataa imesa.m bhedaaya, amutra vaa sutvaa na imesa.m akkhaataa amuusa.m bhedaaya.

[page 064]

Iti bhinnaana.m va sandhaataa sahitaana.m va anuppaadaataa samaggaaraamo samagga-rato samagga-nandii samagga-kara.ni.m vaacam bhaasitaa. Idam pi 'ssa hoti siilasmi.m.

'Pharusaa-vaaca.m pahaaya pharusaaya vaacaaya pa.tivirato hoti. Yaa saa vaacaa nelaa ka.n.na-sukhaa pemaniiyaa hadaya.mgamaa porii bahujana-kantaa bahujana-manaapaa tathaaruupi.m vaacam bhaasitaa hoti. Idam pi 'ssa hoti siilasmi.m.

'Samphappalaapa.m pahaaya samphappalaapaa pa.tivirato hoti kaala-vaadii bhuuta-vaadii attha-vaadii dhammavaadii vinayavaadii, nidhaanavati.m vaacam bhaasitaa kaalena saapadesa.m pariyantavati.m attha-sa.mhita.m. Idam pi 'ssa hoti siilasmi.m.

45 'Biijagaama-bhuutagaama-samaarambhaa pa.tivirato hoti.

Eka-bhattiko hoti rattuuparato, virato vikaala-bhojanaa.

Nacca-giita-vaadita-visuuka-dassanaa pa.tivirato hoti. Maalaagandha-vilepana-dhaara.na-ma.n.dana-{vibhuusana-.t.thaanaa} pa.tivirato hoti. Uccaasayana-mahaasayanaa pa.tivirato hoti.

Jaataruupa-rajata-pa.tiggaha.naa pa.tivirato hoti. Aamaka-dha~n~na-pa.tiggaha.naa pa.tivirato hoti. Aamaka-{ma.msa}-pa.tiggaha.naa pa.tivirato hoti. Itthi-kumaarika-pa.tiggaha.naa pa.tivirato hoti. Daasi-daasa-pa.tiggaha.naa pa.tivirato hoti. Aje.laka-pa.tiggaha.naa pa.tivirato hoti. Kukku.ta-suukara-pa.tiggaha.naa pa.tivirato hoti. Hatthi-gavaassa-va.lavaa-pa.tiggaha.naa pa.tivirato hoti. Khetta-vatthu-pa.tiggaha.naa pa.tivirato hoti. Duuteyya-pahi.na-gamanaanuyogaa pa.tivirato hoti.

Kaya-vikkayaa pa.tivirato hoti. Tulaakuu.ta-{ka.msakuu.ta}-maanakuu.taa pa.tivirato hoti. Ukko.tana-va~ncana-nikati-saaci-yogaa pa.tivirato hoti. Chedana-vadha-bandhana-viparaamosaaalopa-sahasaakaaraa pa.tivirato hoti. Idam pi 'ssa hoti siilasmi.m.

46. 'Yathaa va pan' eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupa.m biijagaama-bhuutagaama-samaarambha.m anuyuttaa viharanti -- seyyathiida.m {muula-biija.m} khandha-biija.m phalu-biija.m agga-biija.m {biijabiijam} eva pa~ncama.m -- iti evaruupaa biijagaama-bhuutagaamasamaarambhaa {pa.tivirato} hoti.

[page 065]

Idam pi 'ssa hoti siilasmi.m.

47. 'Yathaa vaa pan' eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupa.m sannidhikaara-paribhoga.m anuyuttaa viharanti -- seyyathiida.m annasannidhi.m paana-sannidhi.m vattha-sannidhi.m yaana-sannidhi.m sayana-sannidhi.m gandha-sannidhi.m aamisa-sannidhi.m -- iti vaa iti evaruupaa sannidhi-kaara-paribhogaa pa.tivirato hoti. Idam pi 'ssa hoti siilasmi.m.

48. "'Yathaa va pan' eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani {bhu~njitvaa} te evaruupa.m visuukadassana.m anuyuttaa viharanti -- seyyathiida.m nacca.m giita.m vaadita.m pekkha.m akkhaana.m paa.nissara.m vetaala.m kumbha-thuu.na.m Sobha-nagaraka.m ca.n.daala.m va'nsa.m dhopana.m hatthi-yuddha.m assa-yuddha.m mahisa-yuddha.m usabha-yuddha.m aja-yuddha.m me.n.daka-yuddha.m kukku.ta-yuddha.m va.t.taka-yuddha.m da.n.dayuddha.m mu.t.thi-yuddha.m nibbuddha.m uyyodhika.m balagga.m senaa-byuuha.m aniika-dassana.m -- iti vaa iti evaruupaa visuuka-dassanaa pa.tivirato hoti. Idam pi 'ssa hoti siilasmi.m.

49. 'Yathaa vaa pan' eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupa.m juuta-pamaada.t.thaanaanuyoga.m anuyuttaa viharanti -- seyyathiida.m a.t.thapada.m dasa-pada.m aakaasa.m parihaara-patha.m santika.m khalika.m gha.tika.m salaaka-hattha.m akkha.m pa'ngaciira.m va'nkaka.m mokkhacika.m ci'ngulika.m pattaa.lhaka.m rathaka.m dhanuka.m akkharika.m manesika.m yathaa-vajja.m -- iti vaa iti evaruupaa juuta-pamaada-.t.thaanaanuyogaa pa.tivirato hoti. Idam pi 'ssa hoti siilasmi.m.

50. 'Yathaa va pan' eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupam uccaasayana-mahaasayana.m anuyuttaa viharanti -- seyyathiida.m aasandi.m palla'nka.m gonaka.m cittaka.m pa.tika.m pa.talika.m tuulika.m vikatika.m udda-lomi.m ekanta-lomi.m ka.t.thissa.m koseyya.m kuttaka.m hatthatthara.m assatthara.m rathatthara.m ajinappave.ni.m kadali-miga-pavara-paccatthara.na.m sa-uttara-cchada.m ubhato-lohitakuupadhaana.m -- iti vaa iti evaruupaa uccaasayana-mahaasayanaa pa.tivirato hoti.

[page 066]

Idam pi 'ssa hoti siilasmi.m.

51. 'Yathaa vaa pan' eke bhonto sama.na-braahma.naa {saddhaa-deyyaani} bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupa.m ma.n.dana{vibhuusana-.t.thaanaanuyoga.m} anuyuttaa viharanti -- seyyathiida.m ucchaadana.m parimaddana.m nahaapana.m sambaahana.m aadaasa.m a~njana.m maalaa-vilepana.m mukhaa-cu.n.naka.m mukhaalepana.m hattha-bandha.m sikhaa-bandha.m da.n.daka.m naa.lika.m khagga.m chatta.m citrupaahana.m u.nhiisa.m ma.ni.m vaala-viijani.m odaataani vatthaani diigha-dasaani -- iti vaa iti evaruupaa ma.n.dana-vibhuusana-.t.thaanaanuyogaa pa.tivirato hoti. Idam pi 'ssa hoti siilasmi.m.

52. 'Yathaa vaa pan' eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupa.m tiracchaana-katha.m anuyuttaa viharanti -- seyyathiida.m raajakatha.m cora-katha.m mahaamatta-katha.m senaa-katha.m bhaya-katha.m yuddha-katha.m anna-katha.m paana-katha.m vattha-katha.m sayana-katha.m maalaa-katha.m gandhakatha.m ~naati-katha.m yaana-katha.m gaama-katha.m nigamakatha.m nagara-katha.m janapada-katha.m itthi-katha.m [purisa-katha.m] suura-katha.m visikhaa-katha.m kumbha.t.thaanakatha.m pubba-peta-katha.m naanatta-katha.m lokakkhaayika.m {samudda-kkhaayika.m} itibhavaabhava-katha.m -- iti vaa iti evaruupaaya tiracchaana-kathaaya pa.tivirato hoti. Idam pi 'ssa hoti siilasmi.m.

53. 'Yathaa vaa pan' eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupa.m viggaahikakatha.m anuyuttaa viharanti -- seyyathiida.m: "Na tva.m ima.m dhamma-vinaya.m aajaanaasi, aha.m ima.m dhamma-vinaya.m aajaanaami, ki.m tva.m ima.m dhamma-vinaya.m aajaanissasi? -Micchaa-pa.tipanno tvam asi, aham asmi sammaa-pa.tipanno -- Sahitam me, asahitan te -- Pure vacaniiya.m pacchaa avaca, pacchaa vacaniiya.m pure avaca -- Avici.n.nan te viparaavatta.m -- Aaropito te vaado, niggahiito 'si -- Cara {vaada-ppamokkhaaya}, nibbe.thehi vaa sace pahosiiti" -- iti vaa iti evaruupaaya viggaahikakathaaya pa.tivirato hoti. Idam pi 'ssa hoti siilasmi.m.

54. 'Yathaa vaa pan' eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupa.m duuteyyapahi.na-gamanaanuyoga.m anuyuttaa viharanti -- seyyathiida.m ra~n~na.m raaja-mahaamattaana.m khattiyaana.m braahma.naana.m gahapatikaana.m {kumaaraanam} -- 'Idha gaccha,

[page 067]

amutraagaccha, ida.m hara, amutra ida.m aaharaati' -- iti vaa iti evaruupaa duuteyya-pahi.na-gamanaanuyogaa pa.tivirato hoti. Idam pi 'ssa hoti siilasmi.m.

55. 'Yathaa va pan' eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani {bhojanaani} bhu~njitvaa te kuhakaa ca honti lapakaa ca nemittikaa ca nippesikaa ca laabhena ca laabha.m nijigi.msitaaro -- iti evaruupaa kuhana-lapanaa pa.tivirato hoti.

Idam pi 'ssa hoti siilasmi.m.

56. 'Yathaa vaa pan' eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupaaya tiracchaanavijjaaya micchaajiivena jiivika.m kappenti -- seyyathiida.m a'nga.m nimitta.m uppaada.m supina.m lakkha.na.m muusikaacchinna.m aggi-homa.m dabbi-homa.m thusa-homa.m ka.na-homa.m ta.n.dula-homa.m sappi-homa.m tela-homa.m mukha-homa.m lohita-homa.m a'nga-vijjaa vatthu-vijjaa khatta-vijjaa sivavijjaa bhuuta-vijjaa bhuuri-vijjaa ahi-vijjaa visa-vijjaa vicchika-vijjaa muusika-vijjaa saku.na-vijjaa vaayasa-vijjaa pakkajjhaana.m saraparittaana.m miga-cakka.m -- iti vaa iti evaruupaaya tiracchaanavijjaaya pa.tivirato hoti. Idam pi 'ssa hoti siilasmi.m.

57. 'Yathaa vaa pan' eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaajiivena jiivika.m kappenti -- seyyathiida.m ma.ni-lakkha.na.m da.n.da-lakkha.na.m vattha-lakkha.na.m asilakkha.na.m usu-lakkha.na.m dhanu-lakkha.na.m aayudhalakkha.na.m itthi-lakkha.na.m purisa-lakkha.na.m kumaaralakkha.na.m kumaari-lakkha.na.m daasa-lakkha.na.m daasi-lakkha.na.m hatthi-lakkha.na.m assa-lakkha.na.m mahisa-lakkha.na.m usabha-lakkha.na.m go-lakkha.na.m aja-lakkha.na.m me.n.da-lakkha.na.m kukku.ta-lakkha.na.m va.t.taka-lakkha.na.m godhaa-lakkha.na.m ka.n.nikaa-lakkha.na.m kacchapalakkha.na.m miga-lakkha.na.m -- iti vaa iti evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya pa.tivirato hoti. Idam pi 'ssa hoti siilasmi.m.

58. 'Yathaa vaa pan' eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaajivena jiivika.m kappenti -- seyyathiida.m "Ra~n~na.m niyyaana.m bhavissati,

[page 068]

ra~n~na.m aniyyaana.m bhavissati -- Abbhantaraana.m ra~n~na.m upayaana.m bhavissati, baahiraana.m ra~n~na.m apayaana.m bhavissati -- Baahiraana.m ra~n~na.m upayaanam bhavissati, abbhantaraana.m ra~n~na.m apayaana.m bhavissati -- Abbhantaraana.m ra~n~na.m jayo bhavissati, baahiraana.m ra~n~na.m paraajayo bhavissati -- Baahiraana.m ra~n~na.m jayo bhavissati, abbhantaraana.m ra~n~na.m paraajayo bhavissati -- Iti imassa jayo bhavissati, imassa paraajayo bhavissati" -- iti vaa iti evaruupaaya tiracchaanavijjaaya micchaajiivaa pa.tivirato hoti. Idam pi 'ssa hoti siilasmi.m.

59. 'Yathaa vaa pan' eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaajiivena jiivika.m kappenti -- seyyathiida.m "Canda-ggaaho bhavissati, suriya-ggaaho bhavissati, nakkhatta-ggaaho bhavissati. Candima-suriyaana.m patha-gamana.m bhavissati, candima-suriyaana.m uppatha-gamana.m bhavissati, nakkhattaana.m patha-gamana.m bhavissati, nakkhattaana.m uppatha-gamana.m bhavissati. Ukkaa-paato bhavissati. Disaa-.daaho bhavissati. Bhuumi-caalo bhavissati.

Deva-dundubhi bhavissati. Candima-suriya-nakkhattaana.m uggamana.m ogamana.m sa.mkilesa.m vodaana.m bhavissati. Eva.m-vipaako canda-ggaaho bhavissati, eva.mvipaako suriya-ggaaho bhavissati, eva.m-vipaako nakkhattaggaaho bhavissati, eva.m-vipaako candima-suriyaana.m pathagamana.m bhavissati, eva.m-vipaako candima-suriyaana.m uppatha-gamana.m bhavissati, eva.m-vipaako nakkhattaana.m patha-gamana.m bhavissati, eva.m-vipaako nakkhattaana.m uppatha-gamana.m bhavissati, eva.m-vipaako ukkaapaato bhavissati, eva.m-vipaako disaa-.daaho bhavissati, eva.m-vipaako bhuumi-caalo bhavissati, eva.m-vipaako deva-dundubhi bhavissati, eva.m-vipaaka.m candima-suriya-nakkhattaana.m uggamana.m ogamana.m sa.mkilesa.m vodaana.m bhavissati" -- iti vaa iti evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaajiivaa pa.tivirato hoti. Idam pi 'ssa hoti siilasmi.m.

60. 'Yathaa vaa pan' eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaajiivena jiivika.m kappenti -- seyyathiida.m:

[page 069]

"Subbu.t.thikaa bhavissati, dubbu.t.thikaa bhavissati, subhikkha.m bhavissati, dubbhikkha.m bhavissati, khema.m bhavissati, bhaya.m bhavissati, rogo bhavissati, aarogya.m bhavissati," muddaa, ga.nanaa, sa.mkhaana.m, kaaveyya.m, lokaayata.m -- iti vaa iti evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaajiivaa pa.tivirato hoti. Idam pi 'ssa hoti siilasmi.m.

61. 'Yathaa vaa pan' eke bhonto sama.na-{braahma.naa} saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupaaya tiracchaanavijjaaya micchaajiivena jiivika.m kappenti -- seyyathiida.m aavaahana.m vivaahana.m sa.mvadana.m vivadana.m sa.mkira.na.m vikira.na.m subhaga-kara.na.m dubbhaga-kara.na.m viruddha-gabbha-kara.na.m jivhaa-nittaddana.m hanusa.mhanana.m hatthaabhijappana.m ka.n.na-jappana.m aadaasapa~nha.m kumaari-pa~nha.m deva-pa~nha.m aadiccupa.t.thaana.m Mahat-upa.t.thaana.m abbhujjalana.m Sir' -avhaayana.m -- iti vaa evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaajiivaa pa.tivirato hoti. Idam pi 'ssa hoti siilasmi.m.

62. 'Yathaa vaa pan' eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa te evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaajiivena jiivika.m kappenti -- seyyathiida.m santi-kamma.m pa.nidhi-kamma.m bhuuri-kamma.m [bhuuti-kamma.m] vassa-kamma.m vossa-kamma.m vatthu-kamma.m vatthu-pa.tikira.na.m aacamana.m nahaapana.m juhana.m vamana.m virecana.m uddha-virecana.m adho-virecana.m siisa-virecana.m ka.n.na-tela.m nettatappa.na.m natthu-kamma.m a~njana.m pacca~njana.m saalaakiya.m sallakattika.m daaraka-tikicchaa muula-bhesajjaana.m anuppaadaana.m osadhiina.m pa.timokkho -- iti vaa iti evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaajiivaa pa.tivirato hoti.

Idam pi 'ssa hoti siilasmi.m.

63. 'Sa kho so mahaa-raaja bhikkhu eva.m siila-sampanno na kuto ci bhaya.m samanupassati yad ida.m siila-sa.mvarato.

Seyyathaa pi mahaa-raaja khattiyo muddhaavasitto nihitapaccaamitto na kuto ci bhaya.m samanupassati yad ida.m paccatthikato,

[page 070]

evam eva kho mahaa-raaja bhikkhu eva.m siila-sampanno na kuto ci bhaya.m samanupassati yad ida.m siila-sa.mvarato. So iminaa ariyena siilakkhandhena samannaagato ajjhatta.m anavajja-sukha.m pa.tisa.mvedeti. Eva.m kho mahaaraaja bhikkhu siila-sampanno hoti.

64. 'Katha~n ca mahaa-raaja bhikkhu indriyesu guttadvaaro hoti? Idha mahaa-raaja bhikkhu cakkhunaa ruupa.m disvaa na nimittaggaahii hoti naanuvya~njanaggaahii. Yatvaadhikara.nam ena.m cakkhundriya.m asa.mvuta.m viharanta.m abhijjhaa-domanassaa paapakaa akusalaa dhammaa anvaassaveyyu.m tassa sa.mvaraaya pa.tipajjati, rakkhati cakkhundriyam, cakkhundriye sa.mvara.m aapajjati. Sotena sadda.m sutvaa ... pe ... ghaanena gandha.m ghaayitvaa ... pe ... jivhaaya rasa.m saayitvaa ... pe ... kaayena pho.t.thabba.m phusitvaa ... pe ... manasaa dhamma.m vi~n~naaya na nimittaggaahii hoti {naanuvya~njanaggaahii}. Yatvaadhikara.nam ena.m manindriya.m asa.mvuta.m viharanta.m {abhijjhaa}-domanassaa paapakaa akusalaa dhammaa anvaassaveyyu.m tassa sa.mvaraaya pa.tipajjati, rakkhati manindriya.m, manindriye sa.mvara.m aapajjati. So iminaa ariyena indriya{sa.mvarena} samannaagato ajjhatta.m avyaaseka-sukha.m pa.tisa.mvedeti. Eva.m kho mahaa-raaja bhikkhu indriyesu gutta-dvaaro hoti.

65. 'Katha~n ca mahaa-raaja bhikkhu sati-sampaja~n~nena samannaagato hoti? Idha mahaa-raaja bhikkhu abhikkante pa.tikkante sampajaana-kaarii hoti, aalokite vilokite sampajaanakaarii hoti, sammi~njite pasaarite sampajaana-kaarii hoti, sa.mghaa.ti-patta-ciivara-dhaara.ne sampajaana-kaarii hoti, asite {piite} khaayite saayite sampajaana-kaarii hoti, uccaara-passaava-kamme sampajaana-kaarii hoti, gate .thite nisinne sutte jaagarite bhaasite tu.nhii-bhaave sampajaana-kaarii hoti. Eva.m kho mahaa-raaja bhikkhu sati-sampaja~n~nena samannaagato hoti.

[page 071]

66. 'Katha~n ca mahaa-raaja bhikkhu santu.t.tho hoti?

Idha mahaa-raaja bhikkhu santu.t.tho hoti kaaya-parihaarikena ciivarena kucchi-parihaarikena pi.n.da-paatena, so yena yen' eva pakkamati samaadaay' eva pakkamati. Seyyathaa pi mahaa-raaja pakkhii saku.no yena yen' eva .deti sa-patta-bhaaro va .deti, evam eva mahaa-raaja bhikkhu santu.t.tho hoti kaayaparihaarikena ciivarena kucchi-parihaarikena pi.n.da-paatena, so yena yen' eva pakkamati samaadaay' eva pakkamati. Eva.m kho mahaa-raaja bhikkhu santu.t.tho hoti.

67. 'So iminaa ca ariyena siila-kkhandhena samannaagato iminaa ca ariyena indriya-{sa.mvarena} samannaagato iminaa ca ariyena sati-sampaja~n~nena samannaagato imaaya ca ariyaaya santu.t.thiyaa samannaagato vivitta.m senaasana.m bhajati, ara~n~na.m rukkha-muula.m pabbata.m kandara.m giri-guha.m susaana.m vana-pattha.m abbhokaasa.m palaala-pu~nja.m. So pacchaabhatta.m pi.n.dapaata-pa.tikkanto nisiidati palla'nka.m aabhujitvaa uju.m kaaya.m pa.nidhaaya parimukha.m sati.m upa.t.thapetvaa.

68. 'So abhijjha.m loke pahaaya vigataabhijjhena cetasaa viharati, abhijjhaaya citta.m parisodheti. Vyaapaada-padosa.m pahaaya avyaapanna-citto viharati, sabba-paa.na-bhuuta-hitaanukampii vyaapaada-padosaa citta.m parisodheti. Thiinamiddha.m pahaaya vigata-thiina-middho viharati, aaloka-sa~n~nii sato sampajaano thiina-middhaa citta.m parisodheti. Uddhacca-kukkucca.m pahaaya anuddhato viharati, ajjhatta.m vuupasanta-citto uddhacca-kukkuccaa citta.m parisodheti.

Vicikiccha.m pahaaya ti.n.na-vicikiccho viharati, akatha.mkathii kusalesu dhammesu vicikicchaaya citta.m parisodheti.

69. 'Seyyathaa pi mahaa-raaja puriso i.na.m aadaaya kammante payojeyya, tassa te kammantaa samijjheyyu.m, so yaani ca poraa.naani i.na-muulaani taani ca vyanti-kareyya, siyaa c' assa uttari.m avasi.t.tha.m daaraabhara.naaya. Tassa evam assa: "Aha.m kho pubbe i.na.m aadaaya kammante payojesi.m, tassa me te kammantaa samijjhi.msu,

[page 072]

so 'ha.m yaani ca poraa.naani i.na-muulaani taani ca vyanti-akaasi.m, atthi ca me uttari.m avasi.t.tha.m daaraabhara.naayaati." So tato-nidaana.m labhetha paamujja.m adhigacche somanassa.m.

70. 'Seyyathaa pi mahaa-raja puriso aabaadhiko assa dukkhito baa.lha-gilaano bhatta~n c' assa {na cchaadeyya,} na c' assa kaaye balamattaa. So aparena samayena tamhaa aabaadhaa mucceyya bhatta~n c' assa chaadeyya siyaa c' assa kaaye balamattaa. Tassa evam assa: "Aha.m kho pubbe aabaadhiko ahosi.m dukkhito baa.lha-gilaano {bhatta~n} ca me {na cchaadesi} na ca me aasi kaaye balamattaa, so 'mhi etarahi tamhaa aabaadhaa mutto bhatta~n ca me chaadeti, atthi ca kaaye balamattaa ti." So tato-nidaana.m labhetha paamujja.m adhigacche somanassa.m.

71. 'Seyyathaa pi mahaa-raaja puriso bandhanaagaare baddho assa. So {aparena} samayena tamhaa bandhanaa mucceyya sotthinaa avyayena, na c' assa ki~n ci bhogaana.m vayo.

Tassa evam assa: "Aha.m kho pubbe bandhanaagaare baddho ahosi.m, so 'mhi etarahi tamhaa bandhanaa mutto sotthinaa avyayena, n' atthi ca me ki~n ci bhogaana.m vayo ti." So tato-nidaana.m labhetha paamujja.m adhigacche somanassa.m.

72. 'Seyyathaa pi mahaa-raaja puriso daaso assa anattaadhiino paraadhiino na yena kaama.m gamo. So aparena samayena tamhaa daasavyaa mucceyya attaadhiino aparaadhiino bhujisso yena kaama.m gamo. Tassa evam assa: "Aha.m kho pubbe daaso ahosi.m anattaadhiino paraadhiino na yena kaama.m gamo, so 'mhi etarahi tamhaa daasavyaa mutto {attaadhiino} aparaadhiino bhujisso yena kaama.m gamo ti." So tato-nidaana.m labhetha paamujja.m adhigacche somanassa.m.

[page 073]

73. 'Seyyathaa pi mahaa-raaja puriso sadhano sabhogo kantaaraddhaanamagga.m {pa.tipajjeyya} dubbhikkha.m sappa.tibhaya.m. So aparena samayena ta.m kantaara.m nitthareyya, sotthinaa gaamanta.m anupaapu.neyya khema.m appa.tibhaya.m. Tassa evam assa: "Aha.m kho pubbe sadhano sabhogo kantaaraddhaanamagga.m pa.tipajji.m dubbhikkha.m sappa.tibhaya.m, so 'mhi etarahi ta.m kantaara.m nitthi.n.no, sotthinaa gaamanta.m anuppatto khema.m appa.tibhayan" ti. So tato-nidaana.m labhetha paamujja.m adhigacche somanassa.m.

74. 'Evam eva kho mahaa-raaja bhikkhu yathaa i.na.m yathaa roga.m yathaa bandhanaagaara.m yathaa daasavya.m yathaa kantaaraddhaanamagga.m ime pa~nca niivara.ne appahiine attani samanupassati. Seyyathaa pi mahaa-raaja aana.nya.m yathaa aarogya.m yathaa bandhanaa mokkha.m yathaa bhujissa.m yathaa khemanta-bhuumi.m, evam eva kho mahaa-raaja bhikkhu ime pa~nca niivara.ne pahiine attani samanupassati.

75. Tass' ime pa~nca niivara.ne pahiine attani samanupassato paamujja.m jaayati, pamuditassa piiti jaayati, piiti-manassa kaayo passambhati, passaddha-kaayo sukha.m vedeti, sukhino citta.m samaadhiyati. So vivicc' eva kaamehi vivicca akusalehi dhammehi savitakka.m savicaara.m vivekaja.m piiti-sukha.m pa.thamajjhaana.m upasampajja viharati. So imam eva kaaya.m vivekajena piiti-sukhena abhisandeti parisandeti paripuureti parippharati, naassa ki~nci sabbaavato kaayassa vivekajena piiti-sukhena apphuta.m hoti.

[page 074]

76. 'Seyyathaa pi mahaa-raaja dakkho nahaapako vaa nahaapakantevaasii vaa {ka.msa-thaale} nahaaniya-cu.n.naani aakiritvaa udakena paripphosaka.m paripphosaka.m sanneyya, saa 'ssa nahaaniya-pi.n.di snehaanugataa sneha-paretaa santara-baahiraa {phu.taa} sinehena, na ca pagghara.nii; eva.m eva kho mahaaraaja bhikkhu imam eva kaaya.m vivekajena piiti-sukhena abhisandeti parisandeti paripuureti parippharati, naassa ki~nci sabbaavato kaayassa vivekajena piiti-sukhena apphuta.m hoti.

'Idam pi kho mahaa-raaja sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m purimehi sandi.t.thikehi saama~n~na-phalehi abhikkantatara~n ca pa.niitatara~n ca.

77. 'Puna ca para.m mahaa-raaja bhikkhu vitakka-vicaaraana.m vuupasamaa ajjhatta.m sampasaadana.m cetaso ekodibhaava.m avitakka.m avicaara.m samaadhija.m piiti-sukha.m {dutiyajjhaana.m} upasampajja viharati. So imam eva kaaya.m samaadhijena piiti-sukhena abhisandeti parisandeti paripuureti parippharati, naassa ki~nci sabbaavato kaayassa samaadhijena piiti-sukhena apphuta.m hoti.

78. 'Seyyathaa pi mahaa-raaja udaka-rahado ubbhidodako, tassa n' ev' assa puratthimaaya disaaya udakass' aaya-mukha.m, na pacchimaaya disaaya udakass' aaya-mukha.m, na uttaraaya disaaya udakass' aayamukha.m, na dakkhi.naaya disaaya udakass' aaya-mukham, devo ca kaalena kaala.m sammaa dhaara.m anupaveccheyya. Atha kho tamhaa udaka-rahadaa siita-vaari-dhaaraa {ubbhijjitvaa} tam eva udaka-rahada.m siitena vaarinaa abhisandeyya parisandeyya paripuureyya paripphareyya, naassa ki~nci sabbaavato udaka-rahadassa siitena vaarinaa apphuta.m assa. Evam eva kho mahaa-raaja bhikkhu imam eva kaaya.m samaadhijena piiti-sukhena abhisandeti parisandeti paripuureti parippharati,

[page 075]

naassa ki~nci sabbaavato kaayassa samaadhijena piiti-sukhena apphuta.m hoti.

'Idam pi kho mahaa-raaja sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m purimehi sandi.t.thikehi saama~n~na-phalehi abhikkantatara~n ca pa.niitatara~n ca.

79. 'Puna ca para.m mahaa-raaja bhikkhu piitiyaa ca viraagaa ca upekhako ca viharati sato ca sampajaano, sukha~n ca kaayena pa.tisa.mvedeti yan ta.m ariyaa aacikkhanti: "upekhako satimaa sukha-vihaarii" ti tatiyajjhaana.m upasampajja viharati. So imam eva kaaya.m nippiitikena sukhena abhisandeti parisandeti paripuureti parippharati, naassa ki~nci sabbaavato kaayassa nippiitikena sukhena apphuta.m hoti.

80. 'Seyyathaa pi mahaa-raaja uppaliniya.m paduminiya.m pu.n.dariikiniya.m app ekaccaani uppalaani vaa padumaani vaa pu.n.dariikaani vaa udake-jaataani udake-sa.mvaddhaani udakaa 'nuggataani anto-nimuggaa-posiini, taani yaava c' aggaa yaava ca muulaa siitena vaarinaa abhisannaani parisannaani paripuuraani paripphu.t.thaani, naassa ki~nci sabbaavata.m uppalaana.m vaa padumaana.m vaa pu.n.dariikaana.m vaa siitena vaarinaa apphuta.m assa. Evam eva kho mahaa-raaja bhikkhu imam eva kaaya.m nippiitikena sukhena abhisandeti parisandeti paripuureti parippharati, naassa ki~nci sabbaavato kaayassa nippiitikena sukhena apphuta.m hoti.

'Idam pi kho mahaa-raaja, sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m purimehi sandi.t.thikehi saama~n~na-phalehi abhikkantatara~n ca pa.niitatara~n ca.

81. 'Puna ca para.m mahaa-raaja bhikkhu sukhassa ca pahaanaa dukkhassa ca pahaanaa pubb' eva somanassadomanassaana.m atthagamaa adukkha.m asukha.m upekhaasati-paarisuddhi.m catutthajjhaana.m upasampajja viharati.

So imam eva kaaya.m parisuddhena cetasaa pariyodaatena pharitvaa nisinno hoti,

[page 076]

naassa ki~nci sabbaavato kaayassa parisuddhena cetasaa pariyodaatena apphuta.m hoti.

82. 'Seyyathaa pi mahaa-raaja puriso odaatena vatthena sa-siisa.m paarupitvaa nisinno assa, naassa ki~nci sabbaavato kaayassa odaatena {vatthena} apphuta.m assa, evam eva kho mahaa-raaja bhikkhu imam eva kaaya.m parisuddhena cetasaa {pariyodaatena} pharitvaa nisinno hoti, naassa ki~nci sabbaavato kaayassa parisuddhena cetasaa pariyodaatena apphuta.m hoti.

'Ida.m pi kho mahaa-raaja sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m purimehi sandi.t.thikehi saama~n~na-phalehi abhikkantatara~n ca pa.niitatara~n ca.

83. 'So eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate ana'nga.ne vigatuupakkilese {mudu-bhuute} kammaniye .thite aanejjappatte ~naa.na-dassanaaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So eva.m pajaanaati: "Aya.m kho me kaayo ruupii caatum-mahaa-bhuutiko maataa-pettika-sambhavo odana-kummaas-upacayo anicc-ucchaadana-parimaddana-bhedana-vid{dha.msana}-dhammo, ida~n ca pana me vi~n~naa.na.m ettha sita.m ettha pa.tibaddhan ti." . 'Seyyathaa pi mahaa-raaja ma.ni ve.luriyo subho jaatimaa a.t.tha'nso suparikamma-kato accho vippasanno anaavilo sabbaakaara-sampanno, tatra sutta.m aavuta.m niila.m vaa piita.m vaa lohita.m vaa odaata.m vaa pa.n.du-sutta.m vaa. Tam eva cakkhumaa puriso hatthe karitvaa paccavekkheyya: "Aya.m kho ma.ni ve.luriyo subho jaatimaa a.t.tha.mso suparikamma-kato accho vippasanno anaavilo sabbaakaara-sampanno, tatr' ida.m sutta.m aavuta.m niila.m vaa piita.m vaa lohita.m vaa odaata.m vaa pa.n.du-sutta.m vaa ti." Evam eva kho mahaa-raaja bhikkhu eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate ana'nga.ne vigatuupakkilese mudu-bhuute kammaniye .thite aanejjappatte ~naa.na{dassanaaya} citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So eva.m pajaanaati; "Aya.m kho me kaayo ruupii caatum-mahaa-bhuutiko maataa-pettika-sambhavo odana-kummaas-upacayo anicc' ucchaadana-parimaddana-bhedana-{viddha.msana}-dhammo, ida~n ca pana me vi~n~naa.na.m ettha sita.m ettha pa.tibaddhan ti."

[page 077]

'Idam pi kho mahaa-raaja sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m purimehi sandi.t.thikehi saama~n~na-phalehi abhikkantatara~n ca pa.niitatara~n ca.

85. 'So eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate ana'nga.ne vigatuupakkilese mudu-bhuute kammaniye .thite aanejjappatte mano-maya.m kaaya.m abhinimminaaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So imamhaa kaayaa a~n~na.m kaaya.m abhinimminaati ruupi.m manomaya.m sabba'nga-pacca'ngi.m ahiinindriya.m.

86. 'Seyyathaa pi mahaa-raaja puriso mu~njamhaa isiika.m pavaaheyya. Tassa evam assa: "Aya.m mu~njo aya.m isiikaa, a~n~no mu~njo {a~n~naa isiikaa,} mu~njamhaa tv eva isiikaa pavaa.lhaa ti." Seyyathaa pi pana mahaa-raaja, puriso asi kosiyaa pavaaheyya. Tassa evam assa: "Aya.m asi aya.m kosi, a~n~no asi a~n~no kosi, kosiyaa tv eva asi pavaa.lho ti." Seyyathaa pi pana mahaa-raaja puriso ahi.m kara.n.daa uddhareyya. Tassa evam assa: "Aya.m ahi aya.m kara.n.do a~n~no ahi a~n~no kara.n.do, kara.n.daa tv eva ahi ubbhato" ti.

Eva.m eva kho mahaa-raaja bhikkhu eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate ana'nga.ne vigatuupakkilese mudubhuute kammaniye .thite aanejjappatte manomaya.m kaaya.m abhinimminaaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So imamhaa kaayaa a~n~na.m kaaya.m abhinimminaati ruupi.m manomaya.m {sabba'nga}-pacca'ngi.m ahiinindriya.m.

'Idam pi kho mahaa-raaja sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m purimehi sandi.t.thikehi saama~n~na-phalehi abhikkantatara~n ca pa.niitatara~n ca.

487. 'So eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate ana'nga.ne vigatuupakkilese mudu-bhuute kammaniye .thite aanejjappatte iddhi-vidhaaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti.

[page 078]

So aneka-vihita.m iddhi-vidha.m paccanubhoti -- eko pi hutvaa bahudhaa hoti, bahudhaa pi hutvaa eko hoti, aavibhaava.m tiro-bhaava.m tiro-ku.d.da.m tiro-paakaara.m tiro-pabbata.m asajjamaano gacchati seyyathaa pi aakaase, {pa.thaviyaa} pi ummujja-nimmujja.m karoti seyyathaa pi udake, udake pi abhijjamaano gacchati seyyathaa pi pa.thaviya.m, aakaase pi palla'nkena kamati seyyathaa pi pakkhii saku.no, ime pi candima-suriye eva.m mahiddhike eva.m mahaanubhaave paa.ninaa parimasati parimajjati, yaava Brahma-lokaa pi kaayena va sa.mvatteti.

88. 'Seyyathaa pi mahaa-raaja dakkho kumbha-kaaro vaa kumbhakaarantevaasii vaa {suparikamma-kataaya} mattikaaya ya.m yad eva bhaajana-vikati.m aaka'nkheyya ta.m tad eva kareyya abhinipphaadeyya. Seyyathaa pi pana mahaa-raaja dakkho danta-kaaro vaa dantakaarantevaasii vaa {suparikamma-katasmi.m} dantasmi.m ya.m yad eva danta-vikati.m aaka'nkheyya ta.m tad eva kareyya abhinipphaadeyya -- seyyathaa pi pana mahaaraaja dakkho suva.n.na-kaaro vaa suva.n.nakaarantevaasii vaa {suparikamma-katasmi.m} suva.n.nasmi.m ya.m yad eva suva.n.navikati.m aaka'nkheyya ta.m tad eva kareyya {abhinipphaadeyya,} evam eva kho mahaa-raaja bhikkhu eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate ana'nga.ne vigatuupakkilese mudubhuute kammaniye .thite aanejjappatte iddhi-vidhaaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So aneka-vihita.m iddhividha.m paccanubhoti -- eko pi hutvaa bahudhaa hoti, bahudhaa pi hutvaa eko hoti, aavi-bhaava.m tiro-bhaava.m tiro-ku.d.da.m tiropaakaara.m tiro-pabbata.m asajjamaano gacchati seyyathaa pi aakaase, {pa.thaviyaa} pi ummujja-nimmujja.m karoti seyyathaa pi udake, udake pi abhijjamaano gacchati seyyathaa pi pa.thaviya.m, aakaase pi palla'nkena kamati seyyathaa pi pakkhii saku.no, ime pi candima-suriye eva.m mahiddhike eva.m mahaanubhaave paa.ninaa parimasati parimajjati,

[page 079]

yaava Brahmalokaa pi kaayena va sa.mvatteti.

'Idam pi kho mahaa-raaja sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m purimehi sandi.t.thikehi saama~n~na-phalehi abhikkantatara~n ca pa.niitatara~n ca.

89. 'So eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate ana'nga.ne vigatuupakkilese mudu-bhuute kammaniye .thite aanejjappatte dibbaaya sota-dhaatuyaa citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So dibbaaya sotadhaatuyaa visuddhaaya atikkanta-maanusikaaya ubho sadde su.naati, dibbe ca maanuse ca, ye duure santike ca.

90. 'Seyyathaa pi mahaa-raaja puriso addhaana-maggapa.tipanno so su.neyya bheri-saddam pi muti'nga-saddam pi sa'nkha-pa.nava-de.n.dima-saddam pi. Tassa evam assa: "Bheri-saddo" iti pi, "muti'nga-saddo" iti pi "sa'nkha-pa.nava-de.n.dima-saddo" iti pi. Evam eva kho mahaa-raaja bhikkhu eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate {ana'nga.ne} vigatuupakkilese mudu-bhuute kammaniye .thite aanejjappatte dibbaaya sota-dhaatuyaa citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So dibbaaya sota-dhaatuyaa visuddhaaya atikkanta-maanusikaaya ubho sadde su.naati, dibbe ca maanuse ca, ye duure santike ca.

'Idam pi kho mahaa-raaja sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m purimehi sandi.t.thikehi saama~n~na-phalehi abhikkantatara~n ca pa.niitatara~n ca.

91. 'So eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate ana'nga.ne vigatuupakkilese mudu-bhuute kammaniye .thite aanejjappatte ceto-{pariya-~naa.naaya} citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So para-sattaana.m para-puggalaana.m cetasaa ceto paricca pajaanaati --

sa-raaga.m vaa citta.m sa-raaga.m cittan ti pajaanaati,
viita-raaga.m vaa citta.m viita-raaga.m cittan ti pajaanaati,

[page 080]

sa-dosa.m vaa citta.m sa-dosa.m cittan ti pajaanaati,
viita-dosa.m vaa citta.m viita-dosa.m cittan ti pajaanaati,
sa-moha.m vaa citta.m sa-moha.m cittan ti pajaanaati,
viita-moha.m vaa citta.m viita-moha.m cittan ti pajaanaati,
sa.mkhitta.m vaa citta.m sa.mkhitta.m cittan ti pajaanaati,
vikkhitta.m vaa citta.m vikkhitta.m cittan ti pajaanaati,
mahaggata.m vaa citta.m mahaggata.m cittan ti pajaanaati,
amahaggata.m vaa citta.m amahaggata.m cittan ti pajaanaati,
sa-uttara.m vaa citta.m sa-uttara.m cittan ti pajaanaati,
anuttara.m vaa citta.m anuttara.m cittan ti pajaanaati,
samaahita.m vaa citta.m samaahita.m cittan ti pajaanaati,
asamaahita.m vaa citta.m asamaahita.m cittan ti pajaanaati,
vimutta.m vaa citta.m vimutta.m cittan ti pajaanaati,
avimutta.m vaa citta.m {avimutta.m} cittan ti pajaanaati.|| ||

92. 'Seyyathaa pi mahaa-raaja itthii vaa puriso vaa daharo vaa yuvaa ma.n.dana-jaatiko aadaase vaa parisuddhe pariyodaate acche vaa udaka-patte saka.m mukha-nimitta.m paccavekkhamaano saka.nika.m vaa saka.nikan ti jaaneyya aka.nika.m vaa aka.nikan ti jaaneyya, evam eva kho mahaa-raaja bhikkhu eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate ana'nga.ne vigatuupakkilese mudu-bhuute kammaniye .thite aanejjappatte ceto-{pariya-~naa.naaya} citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So para-sattaana.m para-puggalaana.m cetasaa ceto paricca pajaanaati --

sa-raaga.m vaa citta.m sa-raaga.m cittan ti pajaanaati,
viita-raaga.m vaa citta.m viita-raaga.m cittan ti pajaanaati,
sa-dosa.m vaa citta.m sa-dosa.m cittan ti pajaanaati,
viita-dosa.m vaa citta.m viita-dosa.m cittan ti pajaanaati,
sa-moha.m vaa citta.m sa-moha.m cittan ti pajaanaati,
viita-moha.m vaa citta.m viita-moha.m cittan ti pajaanaati,
sa.mkhitta.m vaa citta.m sa.mkhitta.m cittan ti
vikkhitta.m vaa citta.m vikkhitta.m cittan ti pajaanaati,
mahaggata.m vaa citta.m mahaggata.m cittan ti pajaanaati,
amahaggata.m vaa citta.m amahaggata.m cittan ti pajaanaati,
sa-uttara.m vaa citta.m sa-uttara.m cittan ti pajaanaati,

[page 081]

anuttara.m vaa citta.m anuttara.m cittan ti pajaanaati,
samaahita.m vaa citta.m samaahita.m cittan ti pajaanaati,
asamaahita.m vaa citta.m asamaahita.m cittan ti pajaanaati,
vimutta.m vaa citta.m vimutta.m cittan ti pajaanaati,
avimutta.m vaa citta.m avimutta.m cittan ti pajaanaati,
'Idam pi kho mahaa-raaja sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m purimehi sandi.t.thikehi saama~n~na-phalehi abhikkantatara~n ca pa.niitatara~n ca.

93. 'So eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate ana'nga.ne vigatuupakkilese mudu-bhuute kammaniye .thite aanejjappatte pubbe-nivaasaanussati-~naa.naaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So aneka-vihita.m pubbe-nivaasa.m anussarati seyyathiida.m ekam pi jaati.m dve pi jaatiyo tisso pi jaatiyo catasso pi jaatiyo pa~nca pi jaatiyo dasa pi jaatiyo viisatim pi jaatiyo ti.msam pi jaatiyo {cattaariisam} pi jaatiyo pa~n~naasam pi jaatiyo jaati-satam pi jaati-sahassam pi jaati-satasahassam pi aneke pi sa.mva.t.ta-kappe aneke pi viva.t.ta-kappe aneke pi sa.mva.t.ta-viva.t.ta-kappe. Amutraasi.m eva.mnaamo eva.m-gotto eva.m-va.n.no evam-aahaaro eva.m-sukha{dukkha}-pa.tisa.mvedii evam-aayu-pariyanto. So tato cuto amutra upapaadi.m. Tatraapaasi.m eva.m-naamo eva.m-gotto eva.m-va.n.no evam-aahaaro eva.m-sukha-dukkha-pa.tisa.mvedii evam-aayu-pariyanto. So tato cuto idhuupapanno" ti iti saakaara.m sa-uddesa.m aneka-vihita.m pubbe nivaasa.m anussarati.

94. 'Seyyathaa pi mahaa-raaja puriso sakamhaa gaamaa a~n~na.m gaama.m gaccheyya, tamhaa pi gaamaa a~n~na.m gaama.m gaccheyya, tamhaa pi gaamaa saka.m yeva gaama.m {paccaagaccheyya.} Tassa eva.m assa: "Aha.m kho sakamhaa gaamaa amu.m gaama.m {aaga~nchi.m}, tatra eva.m a.t.thaasi.m eva.m nisiidi.m eva.m abhaasi.m eva.m tu.nhii ahosi.m, tamhaa pi gaamaa amu.m gaama.m {aaga~nchi.m}, tatraapi eva.m a.t.thaasi.m eva.m nisiidi.m eva.m abhaasi.m eva.m tu.nhii ahosi.m, so 'mhi tamhaa gaamaa saka.m yeva gaama.m paccaagato ti."

[page 082]

Evam eva kho mahaa-raaja bhikkhu eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate ana'nga.ne vigatuupakkilese mudu-bhuute kammaniye .thite aanejjappatte pubbe-nivaasaanussati-~naa.naaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So aneka-vihita.m pubbenivaasa.m anussarati -- seyyathiida.m ekam pi jaati.m dve pi jaatiyo tisso pi jaatiyo catasso pi jaatiyo pa~nca pi jaatiyo dasa pi jaatiyo viisatim pi jaatiyo ti.msam pi jaatiyo {cattaariisam} pi jaatiyo pa~n~naasam pi jaatiyo jaati-satam pi jaati-sahassam pi jaati-sata-sahassam pi aneke pi sa.mva.t.ta-kappe aneke pi viva.t.ta-kappe aneke pi sa.mva.t.ta-viva.t.ta-kappe. Amutraasi.m eva.m-naamo eva.m-gotto eva.m-va.n.no evam-aahaaro eva.msukha-{dukkha}-pa.tisa.mvedii evam-aayu-pariyanto. So tato cuto amutra upapaadi.m. Tatraapaasi.m eva.m-naamo eva.m-gotto eva.m-va.n.no evam-aahaaro eva.m-sukha-dukkha-pa.tisa.mvedii evam-aayu-pariyanto. So tato cuto idhuupapanno" ti iti saakaara.m sa-uddesa.m aneka-vihita.m pubbe nivaasa.m anussarati.

'Idam pi kho mahaa-raaja sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m purimehi sandi.t.thikehi saama~n~na-phalehi abhikkantatara~n ca pa.niitatara~n ca.

95. 'So eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate ana'nga.ne vigatuupakkilese mudu-bhuute kammaniye .thite aanejjappatte sattaana.m cutuupapaata-~naa.naaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So dibbena cakkhunaa visuddhena atikkanta-maanusakena satte passati cavamaane upapajjamaane, hiine pa.niite suva.n.ne dubba.n.ne sugate duggate yathaa-kammuupage satte pajaanaati: "Ime vata bhonto sattaa kaaya-duccaritena samannaagataa vacii-duccaritena samannaagataa mano-duccaritena samannaagataa ariyaana.m upavaadakaa micchaa-di.t.thikaa micchaa-di.t.thi-kamma-samaadaanaa. Te kaayassa bhedaa param mara.naa apaaya.m duggati.m vinipaata.m niraya.m upapannaa. Ime vaa pana bhonto sattaa kaaya-sucaritena samannaagataa vacii-sucaritena samannaagataa mano-sucaritena samannaagataa ariyaana.m anupavaadakaa sammaa-{di.t.thikaa} sammaa-di.t.thi-kamma-samaadaanaa, te kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m upapannaa ti." Iti dibbena cakkhunaa visuddhena atikkanta-maanusakena satte passati cavamaane upapajjamaane,

[page 083]

hiine pa.niite suva.n.ne dubba.n.ne sugate duggate yathaa-kammuupage satte pajaanaati.

96. 'Seyyathaa pi mahaa-raaja majjhe si'nghaa.take paasaado, tattha cakkhumaa puriso .thito passeyya manusse geha.m pavisante pi nikkhamante pi rathiyaa viithi sa~ncarante pi majjhe pi si'nghaa.take nisinne. Tassa evam assa: "Ete manussaa geha.m pavisanti ete nikkhamanti ete rathiyaa viithi sa~ncaranti ete majjhe si'nghaa.take nisinnaa ti." Evam eva kho mahaa-raaja bhikkhu eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate ana'nga.ne vigatuupakkilese mudu-bhuute kammaniye .thite aanejjappatte sattaana.m cutuupapaata-~naa.naaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So dibbena cakkhunaa visuddhena atikkanta-maanusakena satte passati cavamaane upapajjamaane, hiine pa.niite suva.n.ne dubba.n.ne sugate duggate {yathaa-}kammuupage satte pajaanaati: "Ime vata bhonto sattaa kaaya-duccaritena samannaagataa vacii-duccaritena samannaagataa mano-duccaritena samannaagataa ariyaana.m upavaadakaa micchaa-di.t.thikaa micchaa-di.t.thi-kamma-samaadaanaa. Te kaayassa bhedaa param mara.naa apaaya.m duggati.m vinipaata.m niraya.m upapannaa. Ime vaa pana bhonto sattaa kaaya-sucaritena samannaagataa vacii-sucaritena samannaagataa mano-sucaritena samannaagataa ariyaana.m anupavaadakaa sammaa-{di.t.thikaa} sammaa-di.t.thi-kamma-samaadaanaa, te kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m upapannaa ti." Iti dibbena cakkhunaa visuddhena atikkanta-maanusakena satte passati cavamaane upapajjamaane, hiine pa.niite suva.n.ne dubba.n.ne sugate duggate yathaa-kammuupage satte pajaanaati.

'Idam pi kho mahaa-raaja sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m purimehi sandi.t.thikehi saama~n~na-phalehi abhikkantatara~n ca pa.niitatara~n ca.

97. 'So eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate ana'nga.ne vigatuupakkilese mudu-bhuute kammaniye .thite aanejjappatte aasavaana.m khaya-~naa.naaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So "ida.m dukkhan" ti yathaa-bhuuta.m pajaanaati,

[page 084]

"aya.m dukkha-samudayo" ti yathaa-bhuuta.m pajaanaati, "aya.m dukkha-nirodho" ti yathaa-bhuuta.m pajaanaati, "aya.m dukkha-nirodha-gaaminii pa.tipadaa" ti yathaa-bhuuta.m pajaanaati, "ime aasavaa" ti yathaa-bhuuta.m pajaanaati, "aya.m aasava-samudayo" ti yathaa-bhuuta.m pajaanaati, "aya.m aasava-nirodho" ti yathaa-bhuuta.m pajaanaati, "aya.m aasava-nirodha-gaaminii pa.tipadaa" ti yathaa-bhuuta.m pajaanaati. Tassa eva.m jaanato eva.m passato kaamaasavaa pi citta.m vimuccati bhavaasavaa pi citta.m vimuccati avijjaasavaa pi citta.m vimuccati, "Vimuttasmi.m vimuttam" iti ~naa.na.m hoti, "Khii.naa jaati vusita.m brahmacariya.m kata.m kara.niiya.m naapara.m itthattaayaati" pajaanaati.

98. 'Seyyathaa pi mahaa-raaja pabbata-sa.mkhepe udakarahado accho vippasanno anaavilo, tattha cakkhumaa puriso tiire .thito passeyya sippi-sambukam pi sakkharaka.thalam pi maccha-gumbam pi carantam pi ti.t.thantam pi. Tassa evam assa: "Aya.m kho udaka-rahado accho vippasanno anaavilo, tatr' ime sippi-sambukaa pi sakkhara-ka.thalaa pi maccha-gumbaa pi caranti pi ti.t.thanti piiti." Evam eva kho mahaa-raaja bhikkhu samaahite citte parisuddhe pariyodaate ana'nga.ne vigatuupakkilese mudubhuute kammaniye .thite aanejjappatte aasavaana.m khaya~naa.naaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So ima.m dukkhan" ti yathaa-bhuuta.m pajaanaati, aya.m {dukkha}-samudayo" ti yathaa-bhuuta.m pajaanaati, "aya.m dukkha-nirodho" ti yathaa-bhuuta.m pajaanaati, aya.m dukkha-nirodha-gaaminii pa.tipadaa" ti yathaa-bhuuta.m pajaanaati, "ime aasavaa" ti yathaabhuuta.m pajaanaati, "aya.m aasava-samudayo" ti yathaa-bhuuta.m pajaanaati, "aya.m aasava-nirodho" ti yathaa-bhuuta.m pajaanaati, "aya.m aasava-nirodha-gaaminii pa.tipadaa" ti yathaabhuuta.m pajaanaati. Tassa eva.m jaanato eva.m passato kaamaasavaa pi citta.m vimuccati bhavaasavaa pi citta.m vimuccati avijjaasavaa pi citta.m vimuccati, Vimuttasmi.m vimuttam" iti ~naa.na.m hoti, "Khii.naa jaati vusita.m brahmacariya.m kata.m kara.niiya.m naapara.m itthattaayaati" pajaanaati.

[page 085]

'Ida.m kho mahaa-raja sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m purimehi sandi.t.thikehi saama~n~na-phalehi abhikkantatara~n ca pa.niitatara~n ca. Imamhaa mahaa-raaja sandi.t.thikehi saama~n~na-phalehi a~n~na.m sandi.t.thika.m saama~n~na-phala.m uttaritara.m vaa pa.niitatara.m vaa n' atthiiti.'

99. Eva.m vutte raajaa Maagadho Ajaatasattu Vedehi-putto Bhagavanta.m etad avoca: 'Abhikkanta.m bhante, abhikkanta.m bhante. Seyyathaa pi bhante nikkujjita.m vaa ukkujjeyya pa.ticchanna.m vaa vivareyya muu.lhassa vaa magga.m aacikkheyya andhakaare vaa tela-pajjota.m dhaareyya: cakkhumanto ruupaani dakkhintiiti, evam eva Bhagavataa aneka-pariyaayena dhammo pakaasito. So aha.m bhante Bhagavanta.m sara.na.m gacchaami dhamma~n ca bhikkhusa.mgha~n ca, upaasakam ma.m Bhagavaa dhaaretu ajjatagge paa.nupeta.m sara.na.m gata.m. Accayo ma.m bhante accagamaa yathaa-baala.m yathaa-muu.lha.m yathaa-akusala.m, so 'ha.m pitara.m dhammika.m dhamma-raajaana.m issariyassa kaara.naa jiivitaa voropesi.m. Tassa me bhante Bhagavaa accaya.m accayato patiga.nhaatu aayati.m sa.mvaraayaati.'

100. 'Taggha tva.m mahaa-raaja accayo accagamaa yathaabaala.m yathaa-muu.lha.m yathaa-akusala.m, ya.m tva.m pitara.m dhammika.m dhamma-raajaana.m jiivitaa voropesi. Yato ca kho tva.m mahaa-raaja accaya.m accayato disvaa yathaa dhamma.m pa.tikarosi, tan te maya.m patiga.nhaama. Vuddhi h' esaa mahaa-raaja ariyassa vinaye, yo accaya.m accayato disvaa yathaa dhamma.m pa.tikaroti aayati.m sa.mvara.m aapajjatiiti.'

101. Eva.m vutte raajaa Maagadho Ajaatasattu Vedehi-putto Bhagavanta.m etad avoca: 'Handa ca daani maya.m bhante gacchaama, bahu-kiccaa maya.m bahu-kara.niiyaa ti.'

'Yassa daani tva.m mahaa-raaja kaala.m ma~n~nasiiti.' Atha kho raajaa Maagadho Ajaatasattu Vedehi-putto Bhagavato bhaasita.m abhinanditvaa anumoditvaa u.t.thaay' aasanaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa padakkhi.na.m katvaa pakkaami.

102. Atha kho Bhagavaa acira-pakkantassa ra~n~no Maagadhassa Ajaatasattu-Vedehi-puttassa bhikkhuu aamantesi:

[page 086]

"Khataaya.m bhikkhave raajaa, upahataaya.m bhikkhave raajaa.

Sacaaya.m bhikkhave raajaa pitara.m dhammika.m dhammaraajaana.m jiivitaa na voropessatha, imasmi.m yeva aasane viraja.m viita-mala.m dhamma-cakkhu.m uppajjissathaati.'

Idam avoca Bhagavaa, attamanaa te bhikkhuu Bhagavato bhaasita.m abhinandun ti.

SAaMA~N~NA-PHALA-SUTTA.M.

[page 087]

 


 

III. Amba.t.tha Sutta

1.1. Evam me suta.m. Eka.m samaya.m Bhagavaa Kosalesu caarika.m caramaano mahataa bhikkhu-sa.mghena saddhi.m pa~nca-mattehi bhikkhu-satehi yena Icchaana'nkala.m naama Kosalaana.m braahma.na-gaamo tad avasari. Tatra suda.m Bhagavaa Icchaana'nkale viharati Icchaana'nkala-vana-sa.n.de.

Tena kho pana samayena Braahma.no Pokkharasaadi Ukka.t.tha.m ajjhaavasati sattussada.m sati.naka.t.thodaka.m sadha~n~na.m raaja-bhogga.m ra~n~naa Pasenadi-kosalena dinna.m raajadaaya.m brahma-deyya.m.

2. Assosi kho Braahma.no Pokkharasaadi: 'Sama.no khalu bho Gotamo Sakya-putto Sakya-kulaa pabbajito Kosalesu caarika.m caramaano mahataa bhikkhu-sa.mghena saddhi.m pa~nca-mattehi bhikkhu-satehi Icchaana'nkala.m anuppatto Icchaana'nkale viharati Icchaana'nkala-vana-sa.n.de. Ta.m kho pana bhavanta.m Gotama.m eva.m kalyaa.no kittisaddo abbhuggato: "Iti pi so Bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho vijjaa-cara.na-sampanno sugato loka-viduu anuttaro purisa-damma-saarathi satthaa deva-manussaana.m buddho bhagavaa." So ima.m loka.m {sadevaka.m} samaaraka.m sabrahmaka.m sassama.na-braahma.ni.m paja.m {sadeva-manussa.m} saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa pavedeti. So dhamma.m deseti aadi-kalyaa.na.m majjhe kalyaa.na.m pariyosaana-kalyaa.na.m saattha.m savya~njana.m, kevala-paripu.n.na.m parisuddha.m brahmacariya.m pakaaseti.

[page 088]

Saadhu kho pana tathaa-ruupaana.m arahata.m dassana.m hotiiti.'

3. Tena kho pana samayena braahma.nassa Pokkharasaadissa Amba.t.tho maa.navo antevaasii hoti ajjhaayako mantadharo ti.n.na.m vedaana.m paaraguu sanigha.n.du-ke.tubhaana.m {saakkhara-ppabhedaana.m} itihaasa-pa~ncamaana.m padako veyyaakara.no lokaayata-mahaapurisa-lakkha.nesu anavayo anu~n~naata-pa.ti~n~naato sake aacariyake tevijjake paavacane: 'Yam aha.m jaanaami ta.m tva.m jaanaasi, ya.m tva.m jaanaasi tam aha.m jaanaamiiti.'

4. Atha kho braahma.no Pokkharasaadi Amba.t.tha.m maa.nava.m aamantesi: 'Aya.m taata Amba.t.tha sama.no Gotamo Sakyaputto Sakya-kulaa pabbajito Kosalesu caarika.m caramaano mahataa bhikkhu-sa.mghena saddhi.m pa~nca-mattehi bhikkhu-satehi Icchaana'nkala.m anuppatto Icchaana'nkale viharati Icchaana'nkala-vana-sa.n.de. Ta.m kho pana bhavanta.m Gotama.m eva.m kalyaa.no kittisaddo abbhuggato: "Iti pi so Bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho" ... pe ... brahmacariya.m pakaaseti. Saadhu kho pana tathaa-ruupaana.m arahata.m dassana.m hotiiti. Ehi tva.m taata Amba.t.tha yena sama.no Gotamo ten' {upasa.mkama}, upasa.mkamitvaa sama.na.m Gotama.m jaanaahi yadi vaa ta.m bhavanta.m Gotama.m tathaa santa.m yeva saddo abbhuggato yadi vaa no tathaa, yadi vaa so bhava.m Gotamo taadiso yadi vaa na taadiso.

Tathaa maya.m ta.m bhavanta.m Gotama.m vedissaamaati.'

5. 'Yathaa katha.m panaaha.m bho ta.m bhavanta.m Gotama.m jaanissaami yadi vaa ta.m bhavanta.m Gotama.m tathaa santa.m yeva saddo abbhuggato yadi vaa no tathaa, yadi vaa so bhava.m Gotamo taadiso yadi vaa na taadiso ti?'

'Aagataani kho taata Amba.t.tha amhaaka.m mantesu dvatti.msa mahaapurisa-lakkha.naani yehi samannaagatassa mahaapurisassa dve gatiyo bhavanti ana~n~naa. Sace agaara.m ajjhaavasati raajaa hoti cakkavatti dhammiko dhamma-raajaa caaturanto vijitaavii janapadatthaavariyappatto satta-ratana-samannaagato.

[page 089]

Tass' imaani satta ratanaani bhavanti: seyyathiida.m cakka-ratana.m hatthi-ratana.m assa-ratana.m ma.niratana.m itthi-ratana.m gahapati-ratana.m pari.naayakaratana.m eva sattama.m. Paro sahassa.m kho pan' assa puttaa bhavanti suuraa viira'nga-ruupaa parasenappamaddanaa.

So ima.m pathavi.m saagara-pariyanta.m ada.n.dena asatthena dhammena abhivijiya ajjhaavasati. Sace kho pana agaarasmaa anagaariya.m pabbajati araha.m hoti sammaa-sambuddho loke vivattacchaddo. Aha.m kho pana taata Amba.t.tha mantaana.m daataa, tva.m mantaana.m pa.tiggahetaa ti.'

6. 'Eva.m bho ti' kho Amba.t.tho maa.navo braahma.nassa Pokkharasaadissa pa.tissutvaa, u.t.thaay' aasanaa braahma.na.m Pokkharasaadi.m abhivaadetvaa padakkhi.na.m katvaa va.lavaaratha.m aaruyha sambahulehi maa.navakehi saddhi.m yena Icchaana'nkala-vana-sa.n.do tena paayaasi. Yaavatikaa yaanassa bhuumi yaanena gantvaa yaanaa paccorohitvaa pattiko va aaraama.m paavisi.

7. Tena kho pana samayena sambahulaa bhikkhuu abbhokase ca'nkamanti. Atha kho Amba.t.tho maa.navo yena te bhikkhuu ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa te bhikkhuu etad avoca: 'Kaha.m nu kho bho etarahi so bhava.m Gotamo viharati? ta.m hi maya.m bhavanta.m Gotama.m dassanaaya idh' upasa.mkantaa ti.'

8. Atha kho tesa.m bhikkhuuna.m etad ahosi: 'Aya.m kho Amba.t.tho maa.navo abhi~n~naata-kola~n~no c' eva abhi~n~naatassa ca braahma.nassa Pokkharasaadissa antevaasii. Agaru kho pana Bhagavato evaruupehi kula-puttehi saddhi.m kathaasallaapo hotiiti.' Te Amba.t.tha.m maa.nava.m etad avocu.m: 'Eso Amba.t.tha vihaaro sa.mvuta-dvaaro, tena appa-saddo upasa.mkamitvaa ataramaano aalinda.m pavisitvaa ukkaasitvaa aggala.m aako.tehi. Vivarissati te Bhagavaa dvaaran ti.'

9. Atha kho Amba.t.tho maa.navo yena so vihaaro sa.mvuta-dvaaro tena appa-saddo upasa.mkamitvaa ataramaano aalinda.m pavisitvaa ukkaasitvaa aggala.m aako.tesi. Vivari Bhagavaa dvaara.m, paavisi Amba.t.tho maa.navo. Maa.navakaa pi pavisitvaa Bhagavataa saddhi.m sammodi.msu sammodaniiya.m katha.m saaraa.niiya.m viitisaaretvaa ekamanta.m nisiidi.msu. Amba.t.tho pana maa.navo ca'nkamanto pi nisinnena Bhagavataa ka~nci ka~nci katha.m saaraa.niiya.m viitisaareti,

[page 090]

.thito pi nisinnena Bhagavataa ka~nci ka~nci katha.m saaraa.niiya.m viitisaareti.

10. Atha kho Bhagavaa Amba.t.tha-maa.nava.m etad avoca: 'Eva.m nu kho te Amba.t.tha braahma.nehi vuddhehi mahallakehi aacariya-paacariyehi saddhi.m kathaa-sallaapo hoti yathayida.m cara.m ti.t.tha.m nisinnena mayaa ka~nci ka~nci katha.m saaraa.niiya.m viitisaaresiiti?'

'No h' ida.m bho Gotama. Gacchanto vaa hi bho Gotama gacchantena braahma.no braahma.nena saddhi.m sallapitu.m arahati, .thito vaa hi bho {Gotama} .thitena braahma.no braahma.nena saddhi.m sallapitu.m arahati, nisinno vaa hi bho Gotama nisinnena braahma.no braahma.nena saddhi.m sallapitu.m arahati, sayaano vaa hi bho Gotama sayaanena braahma.no braahma.nena saddhi.m sallapitu.m arahati. Ye ca kho te bho Gotama mu.n.dakaa sama.nakaa ibbhaa ki.nhaa bandhupaadaapaccaa tehi pi me saddhi.m eva.m kathaa-sallaapo hoti yathariva bhotaa Gotamenaati.'

11. 'Atthikavato kho pana te Amba.t.tha idh' aagamana.m ahosi, yaay' eva kho pan' atthaaya aagaccheyyaatho ta.m eva attha.m saadhukam manasikareyyaatho. Avusitavaa yeva kho pana Amba.t.tho maa.navo, vusitavaa-maanii kim a~n~natra avusitattaa ti.'

12. Atha kho Amba.t.tho maa.navo Bhagavataa avusitavaadena vuccamaano kupito anattamano, Bhagavanta.m yeva khu.msento Bhagavanta.m yeva vambhento Bhagavanta.m yeva upavadamaano: 'Sama.no ca me bho Gotamo paapiko bhavissatiiti' Bhagavanta.m etad avoca: 'Ca.n.daa bho Gotama Sakya-jaati, pharusaa bho Gotama Sakya-jaati, lahusaa bho Gotama Sakya-jaati,

[page 091]

rabhasaa bho Gotama Sakya-jaati.

Ibbhaa santaa ibbhaa samaanaa na braahma.ne sakkaronti na braahma.ne garukaronti na braahma.ne {maanenti} na braahma.ne puujenti na braahma.ne apacaayanti. Tayida.m bho Gotama {na cchanna.m} tayida.m {na ppatiruupa.m} yadime Sakyaa ibbhaa santaa ibbhaa samaanaa na braahma.ne sakkaronti na braahma.ne garukaronti na braahma.ne maanenti na braahma.ne puujenti na braahma.ne apacaayantiiti.' Iti ha Amba.t.tho maa.navo ida.m pa.thama.m Sakkesu ibbha-vaada.m nipaatesi.

13. 'Kim pana te Amba.t.tha Sakyaa aparaddhun ti?'

'Eka.m idaaha.m bho Gotama samaya.m aacariyassa braahma.nassa Pokkharasaatissa kenacid eva kara.niiyena {Kapilavatthu.m} agamaasi.m, yena Sakkaana.m santhaagaara.m ten' upasa.mkami.m. Tena kho pana samayena sambahulaa Sakyaa c' eva Sakyaa-kumaaraa ca santhaagaare uccesu aasanesu nisinnaa honti a~n~nama~n~na.m a'nguli-patodakena sa~njagghantaa sa'nkii.lantaa, a~n~nadatthu mama.m yeva ma~n~ne va anojagghantaa, na ma.m koci aasanena pi nimantesi. Tayida.m bho Gotama {na cchanna.m} tayida.m {na ppa.tiruupa.m} yad ime Sakyaa ibbhaa santaa ibbhaa samaanaa na braahma.ne sakkaronti na braahma.ne garukaronti na braahma.ne maanenti na braahma.ne puujenti na braahma.ne apacaayantiiti.' Iti ha Amba.t.tho maa.navo ida.m dutiya.m Sakkesu ibbha-vaadam nipaatesi.

14. 'La.tukikaa pi kho Amba.t.tha saku.nikaa sake kulaavake kaamalaapinii hoti. Saka.m kho pan' eta.m Amba.t.tha Sakyaana.m yad ida.m Kapilavatthu.m, na arahati yasmaa Amba.t.tho imaaya appamattaaya abhisajjitun ti.'

15. 'Cattaaro 'me bho Gotama va.n.naa, khattiyaa braahma.naa vessaa suddaa. Imesa.m hi bho Gotama {catunna.m} va.n.naana.m tayo va.n.naa khattiyaa ca vessaa ca suddaa ca a~n~nadatthu braahma.nass' eva paricaarakaa sampajjanti. Tayida.m bho Gotama nacchanna.m tayida.m {na ppatiruupa.m} yad ime Sakyaa ibbhaa santaa ibbhaa samaanaa na braahma.ne sakkaronti na braahma.ne garukaronti na braahma.ne maanenti na braahma.ne puujenti na braahma.ne apacaayantiiti.'

[page 092]

Iti ha Amba.t.tho maa.navo ida.m tatiya.m Sakkesu ibbha-vaada.m nipaatesi.

16. Atha kho Bhagavato etad ahosi: 'Atibaa.lha.m kho aya.m Amba.t.tho maa.navo Sakkesu ibbha-vaadena nimmadeti. Yan nuunaaha.m gotta.m puccheyyan ti.' Atha Kho Bhagavaa Amba.t.tha.m maa.nava.m etad avoca: 'Katha.mgotto 'si Amba.t.thaati?'

'Ka.nhaayano 'ha.m asmi bho Gotamaati.'

{'Poraa.na.m} kho pana te Amba.t.tha maataapettika.m naamagotta.m anussarato ayya-puttaa Sakyaa bhavanti, daasi-putto tva.m asi Sakyaana.m. Sakyaa kho pan' Amba.t.tha raajaana.m Okkaaka.m pitaamaha.m dahanti. Bhuuta-pubba.m Amba.t.tha raajaa Okkaako yaa saa mahesii piyaa manaapaa tassaa puttassa rajja.m pari.naametukaamo je.t.tha-kumaare ra.t.thasmaa pabbaajesi, Okkaamukha.m Kara.n.du.m Hatthiniiya.m Siinipura.m. Te ra.t.thasmaa pabbaajitaa yattha Himavanta-passe pokkhara.niyaa tiire mahaa saaka-sa.n.do tattha vaasa.m kappesu.m.

Te jaati-sambheda-bhayaa sakaahi bhaginiihi saddhi.m {sa.mvaasa.m} kappesu.m.

'Atha kho Amba.t.tha raajaa Okkaako amacce paarisajje aamantesi: "Kaha.m nu kho bho etarahi kumaaraa sammantiiti?"

"'Atthi deva Himavanta-passe pokkhara.niyaa tiire mahaa saaka-sa.n.do tatth' etarahi kumaaraa sammanti. Te jaatisambheda-bhayaa sakaahi bhaginiihi saddhi.m {sa.mvaasa.m} kappentiiti."

'Atha kho Amba.t.tha raajaa Okkaako udaana.m udaanesi:

[page 093]

"Sakyaa vata bho kumaaraa, parama-sakyaa vata bho kumaaraa ti."

'Tadagge kho pana Amba.t.tha Sakyaa pa~n~naayanti. So va Sakyaana.m pubba-puriso. Ra~n~no kho pana Amba.t.tha Okkaakassa Disaa naama daasii ahosi. Saa ka.nha.m janesi.

Jaato Ka.nho paccaabhaasi: "Dhopetha ma.m amma, nahaapetha ma.m amma, imasmaa ma.m amma asucismaa parimocetha, atthaaya vo bhavissaamiiti." Yathaa kho pana Amba.t.tha etarahi manussaa pisaace pisaacaa ti sa~njaananti, evam eva kho Amba.t.tha tena samayena manussaa pisaace pi Ka.nhaa ti sa~njaananti. Te evam aaha.msu: "Aya.m sa~njaato paccaabhaasi. Ka.nho jaato pisaaco jaato ti." Tadagge kho pana Amba.t.tha Ka.nhaayanaa pa~n~naayanti. So ca Ka.nhaayanaana.m pubba-puriso. Iti kho te Amba.t.tha poraa.na.m maataapettika.m naama-gotta.m anussarato ayya-puttaa Sakyaa bhavanti, daasi-putto tvam asi Sakyaanan ti.'

17. Eva.m vutte te maa.navakaa Bhagavanta.m etadavocu.m: 'Maa bhava.m Gotama Amba.t.tha.m maa.nava.m atibaa.lha.m daasi-putta-vaadena nimmaadesi, sujaato ca bho Gotama Amba.t.tho maa.navo, kula-putto ca Amba.t.tho maa.navo, bahussutoca Amba.t.tho maa.navo, kalyaa.na-vaakkara.no ca Amba.t.tho maa.navo, pa.n.dito ca Amba.t.tho maa.navo, pahoti ca Amba.t.tho maa.navo bhotaa Gotamena saddhi.m asmi.m vacane patimantetun ti.'

18. Atha kho Bhagavaa te maa.navake etad avoca: 'Sace kho tumhaaka.m maa.navakaa eva.m hoti, "Dujjaato ca Amba.t.tho maa.navo, akula-putto ca Amba.t.tho maa.naavo, appassuto ca Amba.t.tho maa.navo,

[page 094]

akalyaa.na-vaakkara.no ca Amba.t.tho maa.navo, duppa~n~no ca Amba.t.tho maa.navo, na ca pahoti Amba.t.tho maa.navo sama.nena Gotamena saddhi.m asmi.m vacane patimantetun ti," ti.t.thatu Amba.t.tho maa.navo, tumhe mayaa saddhi.m asmi.m vacane mantavho. Sace pana tumhaaka.m maa.navakaa eva.m hoti: "Sujaato ca Amba.t.tho maa.navo, kula-putto ca Amba.t.tho maa.navo, bahussuto ca Amba.t.tho maa.navo, kalyaa.na-vaakkara.no ca Amba.t.tho maa.navo, pa.n.dito ca Amba.t.tho maa.navo, pahoti ca Amba.t.tho maa.navo sama.nena Gotamena saddhi.m vacane patimantetun ti," ti.t.thatha tumhe, Amba.t.tho maa.navo mayaa saddhi.m mantetuuti.'

19. 'Sujaato ca bho Gotama Amba.t.tho maa.navo, {kulaputto} ca Amba.t.tho maa.navo, bahussuto ca Amba.t.tho maa.navo, kalyaa.na-vaakkara.no ca Amba.t.tho maa.navo, pa.n.dito ca Amba.t.tho maa.navo, pahoti ca Amba.t.tho maa.navo sama.nena Gotamena saddhi.m asmi.m vacane patimantetu.m.

Tu.nhii maya.m bhavissaama. Amba.t.tho maa.navo bhotaa Gotamena saddhi.m asmi.m vacane patimantetuuti.'

20. Atha kho Bhagavaa Amba.t.tha.m maa.nava.m etad avoca: 'Aya.m kho pana te Amba.t.tha sahadhammiko pa~nho aagacchati, akaamaa vyaakaatabbo. Sace na vyaakarissasi a~n~nena vaa a~n~na.m pa.ticarissasi, tu.nhi vaa bhavissasi, pakkamissasi vaa, etth' eva te sattadhaa muddhaa phalissati.

Ta.m kim ma~n~nasi Amba.t.tha? Kin ti te suta.m braahma.naanam vuddhaana.m mahallakaana.m aacariya-paacariyaana.m bhaasamaanaana.m, kuto pabhutikaa Ka.nhaayanaa, ko ca Ka.nhaayanaana.m pubba-puriso ti?'

Eva.m vutte Amba.t.tho maa.navo tu.nhii ahosi. Dutiyam pi kho Bhagavaa Amba.t.tha.m maa.nava.m etad avoca: 'Ta.m kim ma~n~nasi Amba.t.tha? Kin ti te suta.m braahma.naanam vuddhaana.m mahallakaana.m ... pe ... ko ca Ka.nhaayanaana.m pubba-puriso ti?'

[page 095]

Dutiyam pi kho Amba.t.tho maa.navo tu.nhii ahosi.

Atha kho Bhagavaa Amba.t.tha.m maa.nava.m etad avoca: 'Vyaakarohi idaani Amba.t.tha, na daanite tu.nhii-bhaavassa kaalo.

Yo kho Amba.t.tha Tathaagatena yaava tatiyaka.m sahadhammika.m pa~nha.m pu.t.tho na vyaakaroti, etth' ev' assa sattadhaa muddhaa phalissatiiti.'

21. Tena kho pana samayena vajirapaa.nii yakkho mahanta.m ayo-kuu.ta.m aadaaya aaditta.m sampajjalita.m {sajoti-bhuuta.m} Amba.t.thassa maa.navassa upari vehaasa.t.thito hoti: 'Sacaaya.m Amba.t.tho maa.navo Bhagavataa yaava tatiyaka.m sahadhammika.m pa~nha.m pu.t.tho na vyaakarissati etth' ev' assa sattadhaa muddha.m phaalessaamiiti.' Ta.m kho pana vajirapaa.ni.m yakkha.m Bhagavaa c' eva passati Amba.t.tho ca maa.navo. Atha kho Amba.t.tho maa.navo ta.m disvaa bhiito sa.mviggo loma-ha.t.tha-jaato Bhagavanta.m yeva taa.na.m gavesii Bhagavanta.m yevale.na.m gavesii Bhagavanta.m yeva sara.na.m gavesii upanisiiditvaa Bhagavanta.m etad avoca: 'Ki.m eta.m bhava.m {Gotamo} aaha? Puna bhava.m Gotamo bruumetuuti.'

'Ta.m ki.m ma~n~nasi Amba.t.tha? Kin ti te suta.m braahma.naana.m vuddhaana.m mahallakaana.m aacariya-paacariyaana.m bhaasamaanaana.m, kuto-pabhutikaa Ka.nhaayanaa, ko ca Ka.nhayanaana.m pubba-puriso ti?'

'Evam eva me bho Gotama suta.m yath' eva bhava.m Gotamo aaha, tato-pabhutikaa Ka.nhaayanaa, so ca Ka.nhaayanaana.m pubba-puriso ti.'

22. Eva.m vutte maa.navakaa unnaadino uccaa-saddaa mahaasaddaa ahesu.m: 'Dujjaato kira bho Amba.t.tho maa.navo, akula-putto kira bho Amba.t.tho {maa.navo}, daasi-putto kira bho Amba.t.tho maa.navo Sakyaana.m, ayya-puttaa kira bho Amba.t.thassa maa.navassa Sakyaa bhavanti. Dhamma-vaadi.m yeva kira maya.m sama.na.m Gotama.m apasaadetabba.m ama~n~nimhaati.'

23. Atha kho Bhagavato etad ahosi: 'Atibaa.lha.m kho ime maa.navakaa Amba.t.tha.m maa.nava.m daasi-putta-vaadena nimmaadenti,

[page 096]

yan nuunaaham parimoceyyan ti.' Atha kho Bhagavaa te maa.navake etad avoca: 'Maa kho tumhe maa.navakaa Amba.t.tha.m maa.nava.m atibaa.lha.m daasi-putta-vaadena nimmaadetha. U.laaro so Ka.nho isi ahosi. So dakkhi.na.m janapada.m gantvaa, brahme mante adhiyitvaa raajaana.m Okkaaka.m upasa.mkamitvaa Khuddaruupi.m dhiitara.m yaaci. Tassa raajaa Okkaako "ko {n'eva} rem' aya.m daasi-putto samaano Khuddaruupi.m dhiitara.m yaacatiiti" kupito anattamano khurappa.m sannayhi. So ta.m khurappa.m n' eva asakkhi mu~ncitu.m no pa.tisa.mharitu.m. Atha kho maa.navakaa amaccaa paarisajjaa Ka.nha.m isi.m upasa.mkamitvaa etad avocu.m: "'Sotthi bhadante hotu ra~n~no, sotthi bhadante hotu ra~n~no ti."

"'Sotthi bhavissati ra~n~no api ca raajaa yadi adho khurappa.m mu~ncissati, yaavataa ra~n~no vijita.m ettaavataa pa.thavi.m udriiyissatiiti."

"'Sotthi bhadante hotu ra~n~no, sotthi janapadassaati."

"'Sotthi bhavissati ra~n~no sotthi janapadassa, api ca raajaa yadi uddha.m khurappa.m mu~ncissati, yaavataa ra~n~no vijita.m ettaavataa satta vassaani devo na vassissatiiti."

"'Sotthi bhadante hotu ra~n~no, sotthi janapadassa, devo ca vassatuuti."

"'Sotthi bhavissati ra~n~no, sotthi janapadassa, devo ca vassissati, api ca raajaa je.t.tha-kumaare khurappa.m pa.ti.t.thaapetu, sotthi kumaaro pallomo bhavissatiiti."

'Atha kho maa.navakaa amaccaa {Okkaakassa} aarocesu.m: "Okkaako je.t.tha-kumaare khurappa.m pati.t.thaapetu, sotthi kumaaro pallomo bhavissatiiti." Atha kho raajaa Okkaako je.t.thakumaare khurappa.m pati.t.thaapesi, sotthi kumaaro pallomo sambhavi. Atha kho tassa raajaa Okkaako bhiito brahmada.n.dena tajjito Khuddaruupi.m dhiitara.m adaasi.

[page 097]

Maa kho tumhe maa.navakaa {Amba.t.tha.m} maa.nava.m atibaa.lha.m daasiputta-vaadena nimmaadetha. U.laaro so Ka.nho isi ahosiiti.'

24. Atha kho Bhagavaa Amba.t.tha.m maa.nava.m aamantesi: 'Ta.m kim ma~n~nasi Amba.t.tha? Idha khattiya-kumaaro braahma.na-ka~n~naaya saddhi.m sa.mvaasa.m kappeyya. Tesa.m sa.mvaasam anvaaya putto jaayetha. Yo so khattiya-kumaarena braahma.na-ka~n~naaya putto uppanno api nu so labhetha braahma.nesu aasana.m vaa udaka.m vaa ti?'

'{Labhetha} bho Gotama.'

'Api nu na.m braahma.naa {bhojeyyu.m} saddhe vaa thaalipaake vaa ya~n~ne vaa paahu.ne vaa ti?'

"Bhojeyyu.m bho Gotama.'

'Api nu na.m braahma.naa mante vaaceyyu.m vaa no vaa ti?'

'Vaaceyyu.m bho Gotama.'

'Api nu 'ssa itthiisu aava.ta.m vaa assa anaava.ta.m vaa ti?'

'Anaava.ta.m hi' ssa bho Gotama.'

'Api nu na.m khattiyaa khattiyaabhisekena abhisi~nceyyun ti?'

'No h' eta.m bho Gotama.'

'Ta.m kissa hetu?'

'Maatito hi bho Gotama anuppanno ti.'

25. 'Ta.m kim ma~n~nasi Amba.t.tha? Idha braahma.nakumaaro khattiya-ka~n~naaya saddhi.m sa.mvaasa.m kappeyya.

Tesa.m sa.mvaasa.m anvaaya putto jaayetha. Yo so braahma.nakumaarena khattiya-ka~n~naaya putto uppanno api nu so labhetha braahma.nesu aasana.m vaa udaka.m vaa ti?'

'Labhetha bho Gotama.'

'Api nu na.m braahma.naa bhojeyyu.m saddhe vaa thaalipaake vaa ya~n~ne vaa paahu.ne vaa ti?'

'Bhojeyyu.m bho Gotama.'

'Api nu na.m braahma.naa mante vaaceyyu.m vaa no vaa ti?'

'Vaaceyyu.m bho Gotama.'

[page 098]

'Api nu 'ssa itthiisu aava.ta.m vaa assa anaava.ta.m vaa ti?' 'Anaava.ta.m hi 'ssa bho Gotama.'

'Api nu khattiyaa khattiyaabhisekena abhisi~nceyyunti?'

'No h' eta.m bho Gotama.'

'Ta.m kissa hetu?'

'Pitito hi bho Gotama anuppanno ti.'

26. 'Iti kho Amba.t.tha itthiyaa vaa itthi.m karitvaa purisena vaa purisa.m karitvaa khattiyaa va se.t.thaa hiinaa braahma.naa. Ta.m kim ma~n~nasi Amba.t.tha? Idha braahma.naa braahma.na.m kismicid eva pakara.ne khura-mu.n.da.m karitvaa assa-pu.tena vadhitvaa ra.t.thaa vaa nagaraa vaa pabbaajeyyu.m. Api nu so labhetha braahma.nesu aasana.m vaa udaka.m vaa ti?'

'No h' ida.m bho Gotama.'

'Api nu na.m braahma.naa bhojeyyu.m saddhe vaa thaalipaake vaa ya~n~ne vaa paahu.ne vaa ti?'

'No h' ida.m bho Gotama.'

Api nu na.m braahma.naa mante vaaceyyu.m vaa no vaa ti?'

'No h' ida.m bho Gotama.'

'Api nu 'ssa itthiisu aava.ta.m vaa assa anaava.ta.m vaa ti?'

'Aava.ta.m hi 'ssa bho Gotama.'

27. 'Ta.m kim ma~n~nasi Amba.t.tha? Idha khattiyaa khattiya.m kismicid eva pakara.ne khura-mu.n.da.m karitvaa assa-pu.tena vadhitvaa ra.t.thaa vaa nagaraa vaa pabbaajeyyu.m.

Api nu so {labhetha} braahma.nesu aasana.m vaa udaka.m vaa ti?'

'{Labhetha} bho Gotama.'

'Api nu na.m braahma.naa bhojeyyu.m saddhe vaa thaalipaake vaa ya~n~ne vaa paahu.ne vaa ti?'

'Bhojeyyu.m bho Gotama.'

'Api nu na.m braahma.naa mante vaaceyyu.m vaa no vaa ti?'

'Vaaceyyu.m bho Gotama.'

'Api nu 'ssa itthiisu aava.ta.m vaa assa anaava.ta.m vaa ti?'

'{Anaava.ta.m} hi 'ssa bho Gotama.'

'Ettaavataa kho Amba.t.tha khattiyo parama-nihiinata.m patto hoti yad eva na.m khattiyaa khura-mu.n.da.m karitvaa assa-pu.tena vadhitvaa ra.t.thaa vaa nagaraa vaa pabbaajenti.

[page 099]

Iti kho Amba.t.tha yadaa pi khattiyo parama-nihiinata.m patto hoti tadaa pi khattiyaa va se.t.thaa hiinaa braahma.naa.

28. 'Brahmunaa pi esaa Amba.t.tha {Sana.mkumaare.na} gaathaa bhaasitaa:

Khattiyo se.t.tho jane tasmi.m ye gotta-pa.tisaarino.
{Vijjaa-cara.na}-sampanno so se.t.tho deva-maanuse ti.

Saa kho pan' esaa Amba.t.tha brahmunaa Sana.m-kumaarena gaathaa sugiitaa na duggiitaa subhaasitaa na dubbhaasitaa atthasa.mhitaana anattha-sa.mhitaa anumataa mayaa pi. Aham pi Amba.t.tha eva.m vadaami:

Khattiyo se.t.tho {jane tasmi.m} ye gotta-pa.tisaarino
{Vijjaa-cara.na}-sampanno so se.t.tho deva-maanuse ti.'

Bhaa.navaara.m Pa.thama.m.

2.1. 'Katama.m pana ta.m bho Gotama {cara.na.m}, katamaa saa vijjaa ti?'

'Na kho Amba.t.tha anuttaraaya vijjaa-cara.na-sampadaaya jaati-vaado vaa vuccati, gotta-vaado vaa vuccati, maana-vaado vaa vuccati: "Arahasi vaa ma.m tva.m na vaa ma.m tva.m arahasiiti." Yattha kho Amba.t.tha aavaaho vaa hoti vivaaho vaa hoti aavaaha-{vivaaho} vaa hoti etth' eta.m vuccati jaati-vaado iti pi, gotta-vaado iti pi, maana-vaado iti pi: "Arahasi vaa ma.m tva.m na vaa ma.m tva.m arahasiiti." Ye hi keci Amba.t.tha jaati-vaada-vinibandhaa vaa gotta-vaada-vinibandhaa vaa maana-vaada-vinibandhaa vaa aavaaha-vivaaha-vinibandhaa vaa, aarakaa te anuttaraaya vijjaa-cara.na-sampadaaya. Pahaaya kho Amba.t.tha jaati-vaada-vinibandha~n ca gotta-vaadavinibandha~n ca maana-vaada-vinibandha~n ca aavaaha-vivaahavinibandha~n ca anuttaraaya vijjaa-cara.na-sampadaaya sacchikiriyaa hotiiti.'

[page 100]

2. 'Katama.m pana ta.m bho Gotama cara.na.m, katamaa saa vijjaa ti?'

'Idha Amba.t.tha Tathaagato loke uppajjati araha.m sammaasambuddho ... pe ... [yathaa {Saama~n~na-phala.m} eva.m vitthaaretabba.m] ... eva.m kho Amba.t.tha bhikkhu siilasampanno hoti.'

' ... pe ... pa.thamajjhaana.m upasampajja viharati.

Idam pi 'ssa hoti cara.nasmi.m.' ... pe ... catutthajjhaana.m upasampajja viharati. Idam pi 'ssa hoti cara.nasmi.m. Ida.m kho ta.m Amba.t.tha cara.na.m.

' ... pe ... ~naa.na-dassanaaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti ... pe ... Idam pi 'ssa hoti vijjaaya ... pe ... naapara.m itthattaayaati pajaanaati. Idam pi 'ssa hoti vijjaaya. Aya.m kho saa Amba.t.tha vijjaa.

'Aya.m vuccati Amba.t.tha bhikkhu vijjaa-sampanno iti pi cara.na-sampanno iti pi vijjaa-cara.na-sampanno iti pi. Imaaya ca Amba.t.tha vijjaa-cara.na-sampadaaya a~n~naa vijjasampadaa cara.na-sampadaa uttaritaraa vaa pa.niitataraa vaa n' atthi.

3. 'Imaaya kho Amba.t.tha anuttaraaya vijjaa-cara.nasampadaaya cattaari apaaya-mukhaani bhavanti.

[page 101]

Katamaani cattaari? Idha Amba.t.tha ekacco sama.no vaa braahma.no vaa ima.m yeva anuttara.m vijjaa-cara.na-sampada.m anabhisambhu.namaano khaari-vividham aadaaya ara~n~ne vanam ajjhogaahati "pavatta-phala-bhojano {bhavissaamiiti}." So a~n~nadatthu vijjaa-cara.na-sampannass' eva paricaarako sampajjati. Imaaya kho Amba.t.tha anuttaraaya vijja-cara.nasampadaaya ida.m pathama.m apaaya-mukha.m bhavati.

'Puna ca para.m Amba.t.tha idh' ekacco sama.no vaa braahma.no vaa ima~n ca anuttara.m vijjaa-cara.na-sampada.m anabhisambhu.namaano, pavattaphala-bhojanata~n ca anabhisambhu.namaano, kuddaala-{pi.taka.m} aadaaya ara~n~ne vanam ajjhogaahati "kandamuulaphala-bhojano bhavissaamiiti." So a~n~nadatthu vijjaa-cara.na-sampannass' eva paricaarako sampajjati. Imaaya kho Amba.t.tha anuttaraaya vijjaa-cara.nasampadaaya ida.m dutiya.m apaaya-mukha.m bhavati.

'Puna ca para.m Amba.t.tha idh' ekacco sama.no vaa braahma.no vaa ima.m c' eva anuttara.m vijjaa-cara.na-sampada.m anabhisambhu.namaano, pavattaphala-bhojanata~n ca anabhisambhu.namaano, kandamuulaphala-bhojanata~n ca anabhisambhu.namaano, gaama-saamanta.m vaa nigamasaamanta.m vaa agyaagaara.m karitvaa aggi.m paricaranto acchati. So a~n~nadatthu vijjaa-cara.na-sampannass' eva paricaarako sampajjati. Imaaya kho Amba.t.tha anuttaraaya vijjaa-cara.na-sampadaaya ida.m tatiya.m apaaya-mukha.m bhavati.

'Puna ca para.m Amba.t.tha idh' ekacco sama.no vaa braahma.no vaa ima~n c' eva anuttara.m vijjaa-cara.na-sampada.m anabhisambhu.namaano, pavattaphala-bhojanata~n ca anabhisambhu.namaano, kandamuulaphala-bhojanata~n ca anabhisambhu.namaano, aggi-paricariya~n ca anabhisambhu.namaano, caatummahaapathe catudvaara.m agaara.m karitvaa acchati:

[page 102]

"Yo imaahi catuhi disaahi aagamissati sama.no vaa braahma.no va tam aha.m yathaa satti.m yathaa bala.m pa.tipuujessaamiiti." So a~n~nadatthu vijjaa-cara.na-sampannass' eva paricaarako sampajjati. Imaaya kho Amba.t.tha anuttaraaya vijjaa-cara.na-sampadaaya ida.m catuttha.m apaaya-mukha.m bhavati.

'Imaaya kho Amba.t.tha anuttaraaya vijjaa-cara.na-sampadaaya imaani {cattaari} apaaya-mukhaani bhavanti.

4. 'Ta.m kim ma~n~nasi Amba.t.tha? Api nu tva.m imaaya anuttaraaya vijjaa-cara.na-sampadaaya sandissasi saacariyako ti?'

'No h' ida.m bho Gotama. Ko caaha.m bho Gotama saacariyako, kaa ca anuttaraa vijjaa-cara.na-sampadaa? Aarako 'ha.m bho Gotama anuttaraaya vijjaa-cara.na-sampadaaya saacariyako ti.'

'Ta.m kim ma~n~nasi Amba.t.tha? Api nu tva.m ima~n c' eva anuttara.m vijjaa-cara.na-sampada.m anabhisambhu.namaano khaari-vividha.m aadaaya ara~n~ne vanam ajjhogaahasi "saacariyako pavatta-phala-bhojano bhavissaamaati?"'

'No h' ida.m bho Gotama.'

'Ta.m kim ma~n~nasi Amba.t.tha? Api nu tva.m ima~n c' eva anuttara.m vijjaa-cara.na-sampada.m anabhisambhu.namaano pavattaphala-bhojanata~n ca anabhisambhu.namaano kuddaala-pi.taka.m aadaaya ara~n~ne vanam ajjhogaahasi "saacariyako kandamuulaphala-bhojano bhavissaamaati."'

'No h' ida.m bho Gotama.'

'Ta.m kim ma~n~nasi Amba.t.tha? Api nu tva.m ima.m c' eva anuttara.m vijjaa-cara.na-sampada.m anabhisambhu.namaano, pavattaphala-bhojanata~n ca anabhisambhu.namaano, kandamuulaphala-bhojanata~n ca anabhisambhu.namaano, gaama-saamanta.m vaa nigama-saamanta.m vaa agyaagaara.m karitvaa aggi.m paricaranto acchasi saacariyako ti?'

[page 103]

'No h' ida.m bho Gotama.'

'Ta.m kim ma~n~nasi Amba.t.tha? Api nu tva.m ima~n c' eva anuttara.m vijjaa-cara.na-sampada.m anabhisambhu.namaano, pavattaphala-bhojanata~n ca anabhisambhu.namaano, kandamuulaphala-bhojanata~n ca anabhisambhu.namaano, aggi-paricariya~n ca anabhisambhu.namaano, caatummahaapathe catudvaara.m agaara.m karitvaa acchasi saacariyako: "Yo imaahi catuhi disaahi aagamissati sama.no vaa braahma.no vaa ta.m maya.m yathaa satti.m yathaa bala.m pa.tipuujessaamaati"?'

'No h' ida.m bho Gotama.'

5. 'Iti kho Amba.t.tha imaaya c' eva tva.m anuttaraaya vijjaa-cara.na-sampadaaya parihiinako saacariyako, ye c' ime anuttaraaya vijjaa-cara.na-sampadaaya cattaari apaaya-mukhaani bhavanti tato c' asi parihiino saacariyako, bhaasitaa kho pana te esaa Amba.t.tha aacariyena braahma.nena Pokkharasaatinaa vaacaa: "Ke ca mu.n.dakaa sama.nakaa ibbhaa ki.nhaa bandhupadaapaccaa, kaa ca tevijjaana.m braahma.naana.m saakacchaa" ti attanaa aapaayiko pi aparipuuramaano. Pass' Amba.t.tha yaava aparaddha~n ca te ida.m aacariyassa braahma.nassa Pokkharasaatissa.

6. 'Braahma.no kho pan' Amba.t.tha Pokkharasaadi ra~n~no Pasenadissa Kosalassa dattika.m {bhu~njati}. Tassa raajaa Pasenadi Kosalo sammukhii-bhaava.m pi na dadaati. Yadaa pi tena manteti tiro dussan tena manteti. Yassa kho pan' Amba.t.tha dhammika.m payata.m bhikkha.m patiga.nheyya, katha.m tassa raajaa Pasenadi Kosalo sammukhii-bhaava.m pi na dadeyya? Pass' Amba.t.tha yaava aparaddha~n ca te ida.m aacariyassa braahma.nassa Pokkharasaatissa.

7. 'Ta.m kim ma~n~nasi Amba.t.tha? Idha raajaa Pasenadi Kosalo hatthi-giivaaya vaa nisinno assapi.t.the vaa nisinno rathuupatthare vaa .thito uggehi vaa {raaja~n~nehi} vaa ka~ncid eva mantana.m manteyya.

[page 104]

So tamhaa padesaa apakkamma ekamante ti.t.theyya atha aagaccheyya suddo vaa sudda-daaso vaa. So tasmi.m padese .thito tad eva mantana.m manteyya: "Eva.m pi raajaa Pasenadi Kosalo abhaasi." Api nu so raajaa-bha.nita.m vaa bha.nati, raajaa-mantana.m vaa manteti, taavataa so assa raajaa vaa raaja-matto vaa ti?'

'No h' ida.m bho Gotama.'

8. 'Evam eva kho tva.m Amba.t.tha: "Ye te ahesu.m braahma.naana.m pubbakaa isayo mantaana.m kattaaro mantaana.m pavattaaro yesam ida.m etarahi braahma.naa {poraa.na.m} mantapada.m giita.m pavutta.m samihita.m tad anugaayanti tad anubhaasanti bhaasita.m anubhaasanti vaacita.m anuvaacenti -seyyathiidam A.t.thako Vaamako Vaamadevo Vessaamitto Yamataggi A'ngiraso Bhaaradvaajo Vaase.t.tho Kassapo Bhagu -- tyaaha.m mante adhiyaami saacariyako" ti taavataa tva.m bhavissasi isi vaa isittaaya vaa pa.tipanno ti n' eta.m .thaana.m vijjati.

9. 'Ta.m kim ma~n~nasi Amba.t.tha? Kinti te suta.m braahma.naana.m vuddhaana.m mahallakaana.m aacariya-paacariyaana.m bhaasamaanaana.m? Ye te ahesu.m braahma.naana.m pubbakaa isayo mantaana.m kattaaro mantaana.m pavattaaro yesa.m ida.m etarahi braahma.naa poraa.na.m manta-pada.m giita.m pavutta.m samihita.m tad anugaayanti tad anubhaasanti bhaasita.m anubhaasanti vaacita.m anuvaacenti -- seyyathiida.m A.t.thako Vaamako {Vaamadevo} Vessaamitto Yamataggi A'ngiraso Bhaaradvaajo Vaase.t.tho Kassapo Bhagu -- eva.m su te sunahaataa suvilittaa kappita-kesa-massuu aamutta-maalaabhara.naa odaata-vattha-vasanaa pa~ncahi kaamagu.nehi samappitaa sama'ngi-bhuutaa paricaarenti seyyathaa pi tva.m etarahi saacariyako ti?'

[page 105]

'No h' ida.m bho Gotama.'

10. 'Eva.m su te saaliina.m odana.m vicita-kaa.laka.m anekasuupa.m aneka-bya~njana.m paribhu~njanti seyyathaa pi tva.m etarahi saacariyako ti?'

'No h' ida.m bho Gotama.'

' Eva.m su te ve.thaka-nata-passaahi naariihi paricaarenti seyyathaa pi tva.m etarahi saacariyako ti?'

'No h' ida.m bho Gotama.'

' Eva.m su te kutta-vaalehi va.lavaa-ratheni diighaahi patoda-la.t.thiihi vaahane vitudantaa vicaranti seyyathaa pi tva.m etarahi saacariyako ti?'

'No h' ida.m bho Gotama.'

' Eva.m su te ukki.n.na-parikhaasu okkhitta-palighaasu nagaruupakaarikaasu diighaasi-baddhehi purisehi rakkhaapenti seyyathaa pi tva.m etarahi saacariyako ti?'

'No h' ida.m bho Gotama.'

' Iti kho Amba.t.tha n' eva tva.m isi na pana isittaaya pa.tipanno saacariyako. Yassa kho pana Amba.t.tha mayi ka'nkhaa vaa vimati vaa, so ma.m pa~nhena, aha.m veyyaakara.nena sobhissaamiiti.'

11. Atha kho Bhagavaa vihaaraa nikkhamma ca'nkama.m abbhu.t.thaasi. Amba.t.tho pi maa.navo vihaaraa nikkhamma ca'nkama.m abbhu.t.thaasi. Atha kho Amba.t.tho maa.navo Bhagavanta.m ca'nkamanta.m anuca'nkamamaano Bhagavato kaaye dvatti.msa mahaapurisa-lakkha.naani sammannesi. Addasaa kho Amba.t.tho maa.navo Bhagavato kaaye dvatti.msa mahaapurisa-lakkha.naani yebhuyyena .thapetvaa dve.

[page 106]

Dviisu mahaapurisa-lakkha.nesu ka'nkhati vicikicchati naadhimuccati na sampasiidati, kosohite ca vattha-guyhe pahuuta-jivhataaya ca.

12. Atha kho Bhagavato etad ahosi: 'Passati kho me aya.m Amba.t.tho maa.navo dvatti.msa mahaapurisa-lakkha.naani yebhuyyena .thapetvaa dve. Dviisu mahaapurisa-lakkha.nesu ka'nkhati vicikicchati naadhimuccati na sampasiidati, kosohite ca vattha-guyhe pahuuta-jivhataaya caati.'

Atha kho Bhagavaa tathaaruupa.m iddhaabhisa.mkhaara.m abhisa.mkhaasi yathaa addasa Amba.t.tho maa.navo Bhagavato kosohita.m vattha-guyha.m. Atha kho Bhagavaa jivha.m ninnaametvaa ubho pi ka.n.na-sotaani anumasi pa.timasi, ubho pi naasika-sotaani anumasi pa.timasi, kevalam pi nalaa.tama.n.dala.m jivhaaya chaadesi.

Atha kho Amba.t.thassa maa.navassa etad ahosi:-'Samannaagato kho sama.no Gotamo dvatti.msa mahaapurisalakkha.nehi paripu.n.nehi no aparipu.n.nehiiti.' Bhagavanta.m etad avoca: 'Handa ca daani maya.m bho Gotama gacchaama, bahu-kiccaa maya.m bahu-kara.niiyaa ti.'

'Yassaa daani tva.m Amba.t.tha kaala.m ma~n~nasiiti.'

Atha kho Amba.t.tho {maa.navo} va.lavaa-ratha.m aaruyha pakkaami.

13. Tena kho pana samayena braahma.no Pokkharasaadi Ukka.t.thaaya nikkhamitvaa mahataa braahma.na-ga.nena saddhi.m sake aaraame nisinno hoti, Amba.t.tha.m yeva maa.nava.m patimaanento. Atha kho Amba.t.tho maa.navo yena sako aaraamo tena paayaasi. Yaavatikaa yaanassa bhuumi yaanena {gantvaa} yaanaa paccorohitvaa pattiko va yena braahma.no Pokkharasaadi ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa braahma.na.m Pokkharasaadi.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi. Ekamanta.m nisinna.m kho {Amba.t.tha.m} maa.nava.m braahma.no Pokkharasaadi etad avoca:--

14. 'Kacci taata Amba.t.tha addasa ta.m bhavanta.m Gotaman ti?'

'Addasaama kho maya.m bho ta.m bhavanta.m Gotaman ti.'

'Kacci taata Amba.t.tha ta.m bhavanta.m Gotama.m tathaasanta.m yeva saddo abbhuggato,

[page 107]

no a~n~nathaa? Kacci pana so bhava.m Gotamo taadiso, no a~n~naadiso ti?'

'Tathaa-santa.m yeva bho ta.m bhavanta.m Gotama.m tathaa saddo abbhuggato, no a~n~nathaa. Taadiso ca bho so bhava.m Gotamo, no a~n~naadiso. Samannaagato ca bho so bhava.m Gotamo dvatti.msa mahaapurisa-lakkha.nehi paripu.n.nehi no aparipu.n.nehiiti.'

'Ahu pana te taata Amba.t.tha sama.nena Gotamena saddhi.m kocid eva kathaa-sallaapo ti?'

'Ahu me bho sama.nena Gotamena saddhi.m kocid eva kathaa-sallaapo ti.'

'Yathaa katha.m pana te taata Amba.t.tha ahu sama.nena Gotamena saddhi.m kocid eva kathaa-sallaapo ti?'

Atha kho Amba.t.tho maa.navo yaavatako ahosi Bhagavataa saddhi.m kathaa-sallaapo ta.m sabba.m braahma.nassa Pokkharasaadissa aarocesi.

15. Eva.m vutte braahma.no Pokkharasaadi Amba.t.tha.m maa.nava.m etad avoca: 'Aho vata re amhaaka.m pa.n.ditaka, aho vata re amhaaka.m bahussutaka, aho vata re amhaaka.m tevijjaka! Evaruupena kira bho puriso atthacarakena kaayassa bhedaa param mara.naa apaaya.m duggati.m vinipaata.m niraya.m uppajjeyya. Yad eva kho tva.m Amba.t.tha ta.m bhavanta.m Gotama.m eva.m aasajja aasajja avacaasi, atha kho so bhava.m Gotamo amhehi pi eva.m upaniiyya upaniiyya avaca. Aho vata re amhaaka.m pa.n.ditaka, aho vata re amhaaka.m bahussutaka, aho vata re amhaaka.m tevijjaka ! Evaruupena kira bho puriso atthacarakena kaayassa bhedaa param mara.naa apaaya.m duggatim vinipaata.m niraya.m uppajjeyyaati.'

So kupito anattamano Amba.t.tha.m maa.nava.m padasaa yeva pavattesi, icchati ca taavad eva Bhagavanta.m dassanaaya upasa.mkamitu.m.

[page 108]

16. Atha kho te braahma.naa braahma.na.m Pokkharasaadi.m etad avocu.m: 'Ativikaalo kho bho ajja sama.na.m Gotama.m dassanaaya upasa.mkamitu.m, sve daani bhava.m Pokkharasaadi sama.na.m Gotama.m dassanaaya upasa.mkamissatiiti.'

Eva.m kho braahma.no Pokkharasaadi sake nivesane {pa.niita.m} khaadaniya.m bhojaniya.m pa.tiyaadetvaa yaanesu aaropetvaa ukkaasu dhaariiyamaanaasu Ukka.t.thaaya niyyaasi, yena Icchaana'nkala-vana-sa.n.do tena paayaasi. Yaavatikaa yaanassa bhuumi yaanena gantvaa, yaanaa paccorohitvaa pattiko va yena Bhagavaa ten' upasa.mkami. Upasa.mkamitvaa {Bhagavataa} saddhi.m sammodi sammodaniiya.m katha.m saaraa.niiya.m viitisaaretvaa, ekamanta.m nisiidi. Ekamanta.m nisinno kho braahma.no Pokkharasaadi Bhagavanta.m etad avoca:--

17. 'Aagama nuvidha bho Gotama amhaaka.m antevaasii Amba.t.tho maa.navo ti?'

'Aagamaa kho te idha braahma.na antevaasii Amba.t.tho maa.navo ti.'

'Ahu pana te bho Gotama Amba.t.thena maa.navena saddhi.m koci kathaa-sallaapo ti?'

'Ahu kho me braahma.na Amba.t.thena maa.navena saddhi.m kocid eva kathaa-sallaapo ti.'

'Yathaa katha.m pana te bho Gotama ahu Amba.t.thena maa.navena saddhi.m kocid eva kathaa-sallaapo ti?'

Atha kho Bhagavaa yaavatiko ahosi Amba.t.thena maa.navena saddhi.m kathaa-sallaapo ta.m sabba.m braahma.nassa Pokkharasaatissa aarocesi.

Eva.m vutte braahma.no Pokkharasaati Bhagavanta.m etad avoca: 'Baalo bho Gotama Amba.t.tho maa.navo. Khamata.m bhava.m Gotamo Amba.t.thassa maa.navassaati.'

'Sukhii hotu braahma.na Amba.t.tho maa.navo ti.'

[page 109]

18. Atha kho braahma.no Pokkharasaadi Bhagavato kaaye dvatti.msa mahaapurisa-lakkha.naani sammannesi. Addasaa kho braahma.no Pokkharasaadi Bhagavato kaaye dvatti.msa mahaapurisa-lakkha.naani yebhuyyena .thapetvaa dve. Dviisu mahaapurisa-lakkha.nesu ka'nkhati vicikicchati naadhimuccati na sampasiidati, kosohite ca vattha-guyhe pahuuta-jivhataaya ca.

19. Atha kho Bhagavato etad ahosi: 'Passati kho me aya.m braahma.no Pokkharasaadi dvatti.msa mahaapurisalakkha.naani yebhuyyena .thapetvaa dve. Dviisu mahaapurisalakkha.nesu ka'nkhati vicikicchati naadhimuccati na sampasiidati kosohite ca vattha-guyhe pahuuta-jivhataaya caati.'

Atha kho Bhagavaa tathaaruupa.m iddhaabhisa.mkhaara.m abhisa.mkhaasi yathaa addasa braahma.no Pokkharasaadi Bhagavato kosohita.m vattha-guyha.m. Atha kho Bhagavaa jivha.m ninnaametvaa ubho pi ka.n.na-sotaani anumasi pa.timasi, ubho pi naasika-sotaani anumasi pa.timasi, kevalam pi nalaa.ta-ma.n.dala.m jivhaaya chaadesi.

Atha kho braahma.nassa Pokkharasaadissa etad ahosi: 'Samannaagato bho sama.no Gotamo dvatti.msa mahaapurisalakkha.nehi paripu.n.nehi no aparipu.n.nehiiti.' Bhagavanta.m etad avoca: 'Adhivaasetu me bhava.m Gotamo ajjatanaaya bhatta.m saddhi.m bhikkhu-sa.mghenaati.' Adhivaasesi Bhagavaa tu.nhii-bhaavena.

20. Atha kho braahma.no Pokkharasaadi Bhagavato adhivaasana.m viditvaa Bhagavato kaala.m aarocesi: 'Kaalo bho Gotama, ni.t.thita.m bhattan ti.' Atha kho Bhagavaa pubba.nha-samaya.m nivaasetvaa patta-ciivara.m aadaaya saddhi.m bhikkhu-sa.mghena yena braahma.nassa Pokkharasaadissa parivesanaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa pa~n~natte aasane nisiidi. Atha kho braahma.no Pokkharasaadi Bhagavanta.m pa.niitena khaadaniiyena bhojaniiyena sahatthaa santappesi sampavaaresi, maa.navakaa ca bhikkhu-sa.mgha.m. Atha kho braahma.no Pokkharasaadi Bhagavanta.m bhuttaavi.m oniita-patta-paa.ni.m a~n~natara.m niica.m aasana.m gahetvaa ekamanta.m nisiidi.

21. Ekamanta.m nisinnassa kho braahma.nassa Pokkharasaadissa Bhagavaa aanupubbikatha.m kathesi seyyathiida.m daanakatha.m siilakatha.m {sagga-katha.m,}

[page 110]

kaamaana.m {aadiinava.m} okaara.m sa.mkilesa.m nekkhamme aanisa.msa.m pakaasesi.

Yadaa Bhagavaa a~n~naasi braahma.na.m Pokkharasaadi.m kallacitta.m mudu-citta.m viniivara.na-citta.m udagga-citta.m pasanna-citta.m atha yaa buddhaana.m saamukka.msikaa dhamma-desanaa ta.m pakaasesi: dukkha.m samudaya.m nirodha.m magga.m. Seyyathaa pi naama suddha.m vattha.m apagata-kaa.laka.m sammad eva rajana.m patiga.nheyya, evam eva braahma.nassa Pokkharasaadissa tasmi.m yeva aasane viraja.m viitamala.m dhamma-cakkhu.m udapaadi: "ya.m ki~nci samudaya-dhamma.m sabban ta.m nirodhadhamman ti."

22. Atha kho braahma.no Pokkharasaadi di.t.tha-dhammo patta-dhammo vidita-dhammo pariyogaa.lha-dhammo ti.n.navicikiccho vigata-katha.mkatho {vesaarajja-ppatto} aparapaccayo satthu saasane Bhagavanta.m etad avoca:--

'Abhikkanta.m bho Gotama, abhikkanta.m bho Gotama ! Seyyathaa pi bho Gotama nikkujjita.m vaa ukkujjeyya, pa.ticchanna.m vaa vivareyya, muu.lhassa vaa magga.m aacikkheyya, andhakaare vaa tela-{pajjota.m} dhaareyya "cakkhumanto ruupaani dakkhintiiti," evam eva bhotaa Gotamena {aneka-pariyaayena} dhammo pakaasito. Esaaha.m kho bho Gotama saputto sabhariyo sapariso saamacco bhagavanta.m Gotama.m sara.na.m gacchaami dhamma~n ca {bhikkhu-sa.mgha~n} ca. Upaasakam ma.m bhava.m Gotamo dhaaretu ajjatagge paa.nupeta.m sara.na.m gata.m. Yathaa ca bhava.m Gotamo Ukka.t.thaaya.m a~n~naani upaasaka-kulaani upasa.mkamati, evam eva bhava.m Gotamo Pokkharasaadi-kula.m upasa.mkamatu. Tattha ye te maa.navakaa vaa {maa.navikaa} vaa bhagavanta.m Gotama.m abhivaadissanti vaa paccu.t.thassanti vaa aasana.m vaa udaka.m vaa dassanti citta.m vaa pasaadessanti, tesa.m ta.m bhavissati diigharatta.m hitaaya sukhaayaati.'

'{Kalyaa.na.m} vuccati braahma.naati.'

AMBA.T.THA-SUTTA.M TATIYA.M.

[page 111]

 


 

IV. So.nada.n.da Sutta

1. Evam me suta.m. Eka.m samaya.m Bhagavaa A'ngesu caarika.m caramaano mahataa bhikkhu-sa.mghena saddhi.m pa~nca-mattehi bhikkhu-satehi yena Campaa tad avasari.

Tatra suda.m Bhagavaa Campaaya.m viharati Gaggaraaya Pok{khara.niyaa} tiire. Tena kho pana samayena So.nada.n.do Braahma.no Campa.m ajjhaavasati sattussada.m sati.naka.t.thodaka.m sadha~n~na.m raaja-bhogga.m ra~n~naa Maagadhena Seniyena Bimbisaarena dinna.m raaja-daaya.m brahma-deyya.m.

2. Assosu.m kho Campeyyakaa braahma.na-gahapatikaa: 'Sama.no khalu bho Gotamo Sakya-putto Sakya-kulaa pabbajito A'ngesu caarika.m caramaano mahataa bhikkhusa.mghena saddhi.m pa~nca-mattehi bhikkhu-satehi Campa.m anuppatto Campaaya.m viharati Gaggaraaya pokkhara.niyaa tiire. Ta.m kho pana Bhagavanta.m Gotama.m eva.m kalyaa.no kittisaddo abbhuggato: "Iti pi so Bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho vijjaa-cara.na-sampanno sugato loka-viduu anuttaro purisa-damma-saarathii satthaa deva-manussaana.m buddho bhagavaa." So ima.m loka.m sadevaka.m samaaraka.m sabrahmaka.m sassama.na-braahma.ni.m paja.m {sadeva-manussa.m} saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa pavedeti. So dhamma.m deseti aadi-kalyaa.na.m majjhe kalyaa.na.m pariyosaana-kalyaa.na.m saattha.m {savya~njana.m}, kevala-paripu.n.na.m parisuddha.m brahmacariya.m pakaaseti. Saadhu kho pana tathaa-ruupaana.m arahata.m dassana.m hotiiti.'

[page 112]

Atha kho Campeyyakaa braahma.na-gahapatikaa Campaaya.m nikkhamitvaa sa.mghaa sa.mghii ga.nii-bhuutaa yena Gaggaraa pokkhara.nii ten' upasa.mkamanti.

3. Tena kho pana samayena So.nada.n.do braahma.no uparipaasaade divaa-seyya.m upagato hoti. Addasaa kho So.nada.n.do braahma.no Campeyyake braahma.na-gahapatike Campaaya nikkhamitvaa sa.mghaa sa.mghii ga.nii-bhuute yena Gaggaraa pokkhara.nii ten' upasa.mkamante. Disvaa khatta.m aamantesi:

'Kin nu kho bho khatte Campeyyakaa braahma.na-gahapatikaa Campaaya nikkhamitvaa sa.mghaa sa.mghii ga.ni-bhuutaa yena Gaggaraa pokkhara.nii ten' upasa.mkamantiiti?'

'Atthi sama.no Gotamo Sakya-putto Sakya-kulaa pabbajito. A'ngesu caarika.m caramaano mahataa bhikkhu-sa.mghena saddhi.m pa~nca-mattehi bhikkhu-satehi Campa.m anuppatto {Campaaya.m} viharati {Gaggaraaya} pokkhara.niyaa tiire. Ta.m kho pana Bhagavanta.m Gotama.m eva.m kalyaa.no kittisaddo abbhuggato: "Iti pi so Bhagavaa araha.m sammaasambuddho vijjaa-cara.na-sampanno sugato lokaviduu anuttaro purisa-damma-saarathii satthaa deva-manussaana.m buddho {bhagavaa} ti." Tam ete bhavanta.m Gotama.m dassanaaya upasa.mkamantiiti.'

'Tena hi bho khatte yena Campeyyakaa braahma.na-gahapatikaa ten' upasa.mkama, {upasa.mkamitvaa} Campeyyake braahma.na-gahapatike eva.m vadehi; So.nada.n.do braahma.no evam aaha: "Aagamentu kira bhavanto, So.nada.n.do pi braahma.no sama.na.m Gotama.m dassanaaya upasa.mkamissatiiti."'

'Eva.m bho' ti kho so khattaa So.nada.n.dassa braahma.nassa pa.tissutvaa yena Campeyyakaa braahma.na-gahapatikaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Campeyyake braahma.na-gahapatike etad avoca:

[page 113]

'So.nada.n.do bho braahma.no evam aaha: "Aagamentu kira bhavanto, So.nada.n.do pi braahma.no sama.na.m Gotama.m dassanaaya upasa.mkamissatiiti."'

4. Tena kho pana samayena naanaa-verajjakaana.m braahma.naana.m pa~nca-mattaani braahma.na-sataani Campaaya.m pa.tivasanti kenacid eva kara.niiyena. Assosu.m bho te braahma.naa: 'So.nada.n.do kira braahma.no sama.na.m Gotama.m dassanaaya upasa.mkamissatiiti.' Atha kho te braahma.naa yena So.nada.n.do braahma.no ten' upasa.mkami.msu, upasa.mkamitvaa So.nada.n.da.m braahma.na.m etad avocu.m:

"Sacca.m kira bhava.m So.nada.n.do sama.na.m Gotama.m dassanaaya upasa.mkamissatiiti?'

'Eva.m kho me bho hoti, aham pi sama.na.m Gotama.m dassanaaya {upasa.mkamissaamiiti}.'

'Maa bhava.m So.nada.n.do sama.na.m Gotama.m dassanaaya upasa.mkami, na arahati bhava.m So.nada.n.do sama.na.m Gotama.m dassanaaya upasa.mkamitu.m. Sace bhava.m So.nada.n.do sama.na.m Gotama.m dassanaaya upasa.mkamissati, bhoto So.nada.n.dassa yaso haayissati, sama.nassa Gotamassa yaso abhiva.d.dhissati. Yam pi bhoto So.nada.n.dassa yaso haayissati sama.nassa Gotamassa yaso abhiva.d.dhissati, iminaa p' a'ngena na arahati bhava.m So.nada.n.do sama.na.m Gotama.m dassanaaya upasa.mkamitu.m, sama.no tveva Gotamo arahati bhavanta.m So.nada.n.da.m dassanaaya upasa.mkamitu.m. Bhava.m hi So.nada.n.do ubhato sujaato maatito ca pitito ca sa.msuddha-gaha.niko yaava sattamaa pitaamahaa-yugaa akkhitto anupakku.t.tho jaati-vaadena. Yam pi bhava.m So.nada.n.do ubhato sujaato maatito ca pitito sa.msuddha-gaha.niko yaava sattamaa pitaamahaa-yugaa akkhitto anupakku.t.tho jaativaadena, iminaa p' a'ngena na arahati bhava.m So.nada.n.do sama.na.m Gotama.m dassanaaya upasa.mkamitu.m, sama.no tveva Gotamo arahati bhavanta.m So.nada.n.dam dassanaaya upasa.mkamitu.m. Bhava.m hi So.nada.n.do a.d.dho mahaddhano mahaabhogo ... pe ... Bhava.m hi So.nada.n.do ajjhaayako mantadharo ti.n.na.m vedaana.m paaraguu sanigha.n.duke.tubhaana.m saakkhara-ppabhedaana.m itihaasa-pa~ncamaana.m padako veyyaakara.no lokaayata-mahaapurisa-lakkha.nesu anavayo.

[page 114]

Bhava.m hi So.nada.n.do abhiruupo dassaniiyo paasaadiko paramaaya va.n.na-pokkharataaya samannaagato brahma-va.n.nii brahma-vaccasii akkhuddaavakaaso dassanaaya. Bhava.m hi So.nada.n.do siilavaa vuddha-siilii vuddha-siilena samannaagato.

Bhava.m hi So.nada.n.do kalyaa.na-vaaco kalyaa.na-{vaakkara.no} poriyaa vaacaaya samannaagato vissa.t.thaaya ane.lagalaaya atthassa vi~n~naapaniyaa. Bhava.m hi So.nada.n.do bahunna.m aacariya-paacariyo tii.ni maa.navaka-sataani mante vaaceti, bahuu kho pana naanaa-disaa naanaa-janapadaa maa.navakaa aagacchanti bhoto So.nada.n.dassa santike mantatthikaa mante adhiyitukaamaa. Bhava.m hi So.nada.n.do ji.n.no vuddho mahallako addhagato vayo anuppatto, sama.no Gotamo taru.no c' eva taru.na-paribbaajako ca. Bhava.m hi So.nada.n.do ra~n~no Maagadhassa Seniyassa Bimbisaarassa sakkato garukato maanito puujito apacito. Bhava.m hi So.nada.n.do braahma.nassa Pokkharasaadissa sakkato garukato maanito puujito apacito.

Bhava.m hi So.nada.n.do Campa.m ajjhaavasati sattussada.m sati.naka.t.thodaka.m sadha~n~na.m raaja-bhogga.m ra~n~naa Maagadhena Seniyena Bimbisaarena dinna.m raaja-daaya.m brahma-deyya.m. Yam pi bhava.m So.nada.n.do Campa.m ajjhaavasati sattussada.m sati.naka.t.thodaka.m sadha~n~na.m raaja-bhogga.m ra~n~naa Maagadhena Seniyena Bimbisaarena dinna.m raaja-daaya.m brahma-deyyam, iminaa p' a'ngena na arahati bhava.m So.nada.n.do sama.na.m Gotama.m dassanaaya upasa.mkamitu.m, sama.no tveva Gotamo arahati bhavanta.m So.nada.n.da.m dassanaaya upasa.mkamitun ti.'

6. Eva.m vutte {So.nada.n.do} braahma.no te braahma.ne etad avoca:

[page 115]

'Tena hi bho mama pi su.naatha, yathaa mayam eva arahaama ta.m bhavanta.m Gotama.m dassanaaya upasa.mkamitu.m, na tv' eva arahati so bhava.m Gotamo amhaaka.m dassanaaya upasa.mkamitu.m. Sama.no khalu bho Gotamo ubhato sujaato maatito ca pitito ca sa.msuddha-gaha.niko yaava sattamaa pitaamahaa-yugaa akkhitto anupakku.t.tho jaati-vaadena. Yam pi bho sama.no Gotamo ubhato sujaato maatito ca pitito ca sa.msuddha-gaha.niko yaava sattamaa pitaamahaa-yugaa akkhitto anupakku.t.tho jaati-vadena, iminaa p' a'ngena na arahati so bhava.m Gotamo amhaaka.m dassanaaya upasa.mkamitu.m, atha kho mayam eva arahaama ta.m bhavanta.m Gotama.m dassanaaya upasa.mkamitu.m. Sama.no Gotamo mahanta.m ~naati-sa.mgha.m ohaaya pabbajito. Sama.no khalu bho Gotamo pahuuta.m hira~n~na-suva.n.na.m ohaaya pabbajito bhuumi-gata~n ca vehaasa.t.tha~n ca. Sama.no khalu bho Gotamo daharo va samaano susukaa.la-keso bhadrena yobbanena samannaagato pa.thamena vayasaa agaarasmaa anagaariya.m pabbajito.

Sama.no khalu bho Gotamo akaamakaana.m maataa-pitunna.m assu-mukhaana.m rudantaana.m kesa-massu.m ohaaretvaa kaasaayaani vatthaani acchaadetvaa agaarasmaa anagaariya.m pabbajito.

Sama.no khalu bho Gotamo abhiruupo dassaniiyo paasaadiko paramaaya va.n.na-pokkharataaya samannaagato brahma-va.n.nii brahma-vaccasii akkhuddaavakaaso dassanaaya. Sama.no khalu bho Gotamo siilavaa ariya-siilii kusala-siilii kusala-siilena samannaagato. Sama.no khalu bho Gotamo kalyaa.na-vaaco kalyaa.na-vaakkara.no poriyaa vaacaaya samannaagato vissa.t.thaaya ane.lagalaaya atthassa vi~n~naapaniyaa. Sama.no khalu bho Gotamo bahunna.m aacariya-paacariyo. Sama.no khalu bho Gotamo khii.na-kaama-raago vigata-caapallo. Sama.no khalu bho Gotamo kamma-vaadii kiriya-vaadii apaapa-purekkhaaro brahma~n~naaya pajaaya. Sama.no khalu bho Gotamo uccaa kulaa pabbajito aadiinakkhattiya-kulaa. Sama.no khalu bho Gotamo a.d.dha-kulaa pabbajito mahaddhanaa mahaa-bhogaa.

[page 116]

Sama.na.m khalu bho Gotama.m tiro ra.t.thaa tiro janapadaa sampucchitu.m aagacchanti. Sama.na.m khalu bho Gotama.m anekaani devataa-sahassaani paa.nehi sara.na.m gataani. Sama.na.m khalu bho Gotama.m eva.m kalyaa.no kittisaddo abbhuggato: "Iti pi so bhagavaa araha.m sammaasambuddho vijjaacara.na-sampanno sugato loka-viduu anuttaro purisa-dammasaarathii satthaa deva-manussaana.m buddho bhagavaa ti." Sama.no khalu bho Gotamo dvatti.msa-mahaapurisa-lakkha.nehi samannaagato. Sama.no khalu bho Gotamo ehisaagata-vaadii sakhilo sammodako abbhaaku.tiko uttaanamukho pubba-bhaasii. Sama.no khalu bho Gotamo catunna.m parisaana.m sakkato garukato maanito puujito apacito.

Sama.ne khalu bho Gotame bahuu devaa manussaa ca abhippasannaa. Sama.no khalu bho Gotamo yasmi.m gaame vaa nigame vaa pa.tivasati na tasmi.m gaame vaa nigame vaa amanussaa manusse vihe.thenti. Sama.no khalu bho Gotamo sa.mghii ga.nii ga.naacariyo puthu-tittha-karaana.m aggam akkhaayati. Yathaa kho pana bho ekesa.m sama.na-braahma.naana.m yathaa vaa tathaa vaa yaso samudaagacchati na h' eva.m sama.nassa Gotamassa yaso samudaagato, atha kho anuttaraaya vijjaa-cara.na-sampadaaya sama.nassa Gotamassa yaso samudaagato. Sama.na.m khalu bho Gotama.m raajaa Maagadho Seniyo Bimbisaaro saputto sabhariyo sapariso saamacco paa.nehi sara.na.m gato. Sama.na.m khalu bho Gotama.m raajaa Pasenadi Kosalo saputto sabhariyo sapariso saamacco paa.nehi sara.na.m gato. Sama.na.m khalu bho Gotama.m braahma.no Pokkharasaadi saputto sabhariyo sapariso saamacco paa.nehi sara.na.m gato. Sama.no khalu bho Gotamo ra~n~no Maagadhassa Seniyassa Bimbisaarassa sakkato garukato maanito puujito apacito. Sama.no khalu bho Gotamo ra~n~no Pasenadi-Kosalassa sakkato garukato maanito puujito apacito. Sama.no khalu bho Gotamo braahma.nassa Pokkharasaadissa sakkato garukato maanito puujito apacito.

[page 117]

Sama.no khalu bho Gotamo Campa.m anuppatto Campaaya.m viharati Gaggaraaya pokkhara.niyaa tiire. Ye kho pana keci sama.naa vaa braahma.naa vaa amhaaka.m {gaamakkhetta.m} aagacchanti atithii no te honti. Atithii pi kho pan' amhehi sakkaatabbaa garukaatabbaa maanetabbaa puujetabbaa apacetabbaa. Yam pi bho sama.no Gotamo Campa.m anuppatto Campaaya.m viharati Gaggaraaya pokkhara.niyaa tiire, atith' amhaaka.m sama.no Gotamo. Atithi kho pan' amhehi sakkaatabbo garukaatabbo maanetabbo puujetabbo apacetabbo. Iminaa p' a'ngena na {arahati so} bhava.m Gotamo amhaaka.m dassanaaya upasa.mkamitu.m, atha kho mayam eva arahaama ta.m bhavanta.m Gotama.m dassanaaya upasa.mkamitu.m. Ettake kho aha.m bho tassa bhoto Gotamassa va.n.ne pariyaapu.naami, no ca kho so bhava.m Gotamo ettaka-va.n.no, aparimaa.nava.n.no hi so bhava.m Gotamo ti.'

7. Eva.m vutte te braahma.naa So.nada.n.da.m braahma.na.m etad avocu.m: 'Yathaa kho bhava.m So.nada.n.do sama.nassa Gotamassa va.n.ne bhaasati ito ce pi so bhava.m Gotamo yojana-sate viharati alam eva saddhena kula-puttena dassanaaya upasa.mkamitu.m api {pu.ta.msenaapi}. Tena hi bho sabbe va sama.na.m Gotama.m dassanaaya upasa.mkamissaamaati.'

Atha kho So.nada.n.do braahma.no mahataa braahma.naga.nena saddhi.m yena Gaggaraa pokkhara.nii ten' upasa.mkami.

8. Atha kho So.nada.n.dassa braahma.nassa tiro-vana-sa.n.dagatassa eva.m cetasaa parivitakko udapaadi:

'Aha.m ce va kho pana sama.na.m Gotama.m pa~nha.m puccheyya.m, tatra ce ma.m sama.no Gotamo eva.m vadeyya: "Na c' esa braahma.na pa~nho eva.m pucchitabbo, eva.m naam' esa braahma.na pa~nho pucchitabbo" ti tena ma.m aya.m parisaa paribhaveyya: "Baalo So.nada.n.do braahma.no avyatto, naasakkhi sama.na.m Gotama.m yoniso pa~nha.m pucchitun ti."

[page 118]

Ya.m kho panaaya.m parisaa paribhaveyya yaso pi tassa haayetha, yassa kho pana yaso haayetha bhogaa pi tassa haayeyyu.m, yaso-laddhaa kho pan' amhaaka.m bhogaa. Ma.m ce va kho pana sama.no Gotamo pa~nha.m puccheyya, tassa caaham pa~nhassa veyyaakara.nena citta.m na aaraadheyya.m. Tatra ce ma.m sama.no Gotamo eva.m vadeyya, "Na c' esa braahma.na pa~nho eva.m vyaakaatabbo, eva.m naam' esa braahma.na pa~nho vyaakaatabbo" ti tena ma.m aya.m parisaa paribhaveyya: "Baalo So.nada.n.do braahma.no avyatto, naasakkhi sama.nassa Gotamassa pa~nhassa veyyaakara.nena citta.m aaraadhetun ti." Ya.m kho panaaya.m parisaa paribhaveyya yaso pi tassa haayetha, yassa kho pana yaso haayetha bhogaa pi tassa haayeyyu.m, yaso-laddhaa kho pan' amhaaka.m bhogaa. Aha.m ce va kho pana eva.m samiipa-gato samaano adisvaa sama.na.m Gotama.m nivatteyya.m tena ma.m aya.m parisaa paribhaveyya: "Baalo So.nada.n.do braahma.no avyatto maanatthaddho bhiito ca, no visahi sama.na.m Gotama.m dassanaaya upasa.mkamitu.m, katha.m hi naama eva.m samiipa-gato samaano adisvaa sama.na.m Gotama.m nivattissatiiti?" Ya.m kho panaaya.m parisaa paribhaveyya yaso pi tassa haayetha, yassa kho pana yaso haayetha bhogaa pi tassa haayeyyu.m, yaso-laddhaa kho pan' amhaaka.m bhogaa ti.'

9. Atha kho So.nada.n.do braahma.no yena Bhagavaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Bhagavataa saddhi.m sammodi sammodaniiya.m katha.m saaraa.niiya.m viitisaaretvaa ekamanta.m nisiidi. Campeyyakaa pi kho braahma.na-gahapatikaa app ekacce Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi.msu, app ekacce Bhagavataa saddhi.m sammodi.msu sammodaniiya.m katha.m saaraa.niiya.m viitisaaretvaa ekamanta.m nisiidi.msu, app ekacce yena Bhagavaa ten' a~njalim panaametvaa ekamanta.m nisiidi.msu, app ekacce naama-gotta.m saavetvaa ekamanta.m nisiidi.msu, app ekacce tu.nhii-bhuutaa ekamanta.m nisiidi.msu.

[page 119]

10. Tatra pi suda.m So.nada.n.do braahma.no bahulam anuvitakkento nisinno hoti:--

'Aha.m ce va kho pana sama.na.m Gotama.m pa~nha.m puccheyya.m, tatra ce ma.m sama.no Gotamo eva.m vadeyya: "Na c' esa braahma.na pa~nho eva.m pucchitabbo, eva.m naam' esa braahma.na pa~nho pucchitabbo" ti tena ma.m aya.m parisaa paribhaveyya: "Baalo So.nada.n.do braahma.no avyatto, naasakkhi sama.na.m Gotama.m yoniso pa~nha.m pucchitun ti." Ya.m kho panaaya.m parisaa paribhaveyya yaso pi tassa haayetha, yassa kho pana yaso haayetha bhogaa pi tassa haayeyyu.m, yaso-laddhaa kho pan' amhaaka.m bhogaa. Ma.m ce va kho pana sama.no Gotamo pa~nha.m puccheyya, tassa caaha.m pa~nhassa veyyaakara.nena citta.m na aaraadheyya.m, tatra ce ma.m sama.no Gotamo eva.m vadeyya: "Na c' esa braahma.na pa~nho eva.m vyaakaatabbo, eva.m naam' esa braahma.na pa~nho vyaakaatabbo" ti tena ma.m aya.m parisaa paribhaveyya: "Baalo So.nada.n.do braahma.no avyatto, naasakkhi sama.nassa Gotamassa pa~nhassa veyyaakara.nena citta.m aaraadhetun ti." Ya.m kho panaaya.m parisaa paribhaveyya yaso pi tassa haayetha, yassa pana yaso haayetha bhogaa pi tassa haayeyyu.m, yaso-laddhaa kho pan' amhaaka.m bhogaa.

Aho vata ma.m sama.no Gotamo sake aacariyake tevijjake pa~nha.m puccheyya. Addhaa vat' assaaha.m citta.m aaraadheyya.m pa~nhassa veyyaakara.nenaati!

11. Atha kho Bhagavato So.nada.n.dassa braahma.nassa cetasaa ceto-parivitakkam a~n~naaya etad ahosi: 'Viha~n~nati kho aya.m So.nada.n.do braahma.no sakena cittena. Yan nuunaaha.m So.nada.n.da.m braahma.na.m sake aacariyake tevijjake pa~nha.m puccheyyan ti.'

Atha kho Bhagavaa So.nada.n.da.m braahma.na.m etad avoca: 'Katihi pana braahma.na a'ngehi samannaagata.m braahma.naa braahma.na.m pa~n~naapenti, 'Braahma.no 'smiiti' ca vadamaano sammaa vadeyya na ca pana musaa-vaada.m aapajjeyyaati?'

12. Atha kho So.nada.n.dassa braahma.nassa etad ahosi:

[page 120]

'Ya.m vata no ahosi icchita.m ya.m aaka'nkhita.m ya.m adhippeta.m ya.m adhipatthita.m -- "Aho vata ma.m sama.no Gotamo sake aacariyake tevijjake pa~nha.m puccheyya, addhaa vat' assaaha.m citta.m aaraadheyya.m pa~nhassa veyyaakara.nenaati" -- tatra ma.m sama.no Gotamo sake aacariyake tevijjake pa~nha.m pucchati. Addhaa vat' assaaha.m citta.m aaraadhessaami pa~nhassa veyyaakara.nenaati.'

13. Atha kho So.nada.n.do braahma.no abbhunnaametvaa kaaya.m anuviloketvaa parisa.m Bhagavanta.m etad avoca: 'Pa~ncahi bho Gotama a'ngehi samannaagata.m braahma.naa braahma.na.m pa~n~naapenti, 'Braahma.no 'smiiti' ca vadamaano sammaa vadeyya na ca pana musaa-vaada.m aapajjeyya. Katamehi pa~ncahi? Idha bho braahma.no ubhato sujaato hoti maatito ca pitito ca sa.msuddha-gaha.niko yaava sattamaa pitaamahaa-yugaa akkhitto anupakku.t.tho jaati-vaadena. Ajjhaayako hoti manta-dharo ti.n.na.m vedaana.m paaraguu sanigha.n.duke.tubhaana.m {saakkhara-ppabhedaana.m} itihaasa-pa~ncamaana.m padako veyyaakara.no lokaayata-mahaapurisa-lakkha.nesu anavayo. Abhiruupo hoti dassaniiyo paasaadiko paramaaya va.n.napokkharataaya samannaagato brahma-va.n.nii brahma-vaccasii {akkhuddaavakaaso} dassanaaya. Siilavaa hoti vuddha-siilii vuddha-siilena samannaagato. Pa.n.dito ca hoti medhaavii pa.thamo vaa dutiyo vaa suja.m pagga.nhantaana.m. Imehi kho bho Gotama pa~ncahi a'ngehi samannaagata.m braahma.naa braahma.na.m pa~n~naapenti, 'Braahma.no 'smiiti' ca vadamaano sammaa vadeyya na ca pana musaa-vaada.m aapajjeyyaati.'

14. 'Imesa.m pana braahma.na pa~ncanna.m a'ngaana.m sakkaa eka.m a'nga.m .thapayitvaa catuhi a'ngehi samannaagata.m braahma.na.m pa~n~naapetu.m, 'Braahma.no 'smiiti' ca vadamaano sammaa vadeyya na ca pana musaa-vaada.m aapajjeyyaati?'

'Sakkaa bho Gotama. Imesa.m hi bho Gotama pa~ncanna.m a'ngaana.m va.n.na.m .thapayaama. Ki.m hi va.n.no karissati? Yato kho bho braahma.no ubhato sujaato hoti maatito ca {pitito} ca sa.msuddha-gaha.niko yaava sattamaa pitaamahaa-yugaa akkhitto anupakku.t.tho jaati-vaadena,

[page 121]

ajjhaayako ca hoti manta-dharo ti.n.na.m vedaana.m paaraguu sanigha.n.du-ke.tubhaana.m {saakkhara-ppabhedaana.m} itihaasa-pa~ncamaana.m padako veyyaakara.no lokaayata-mahaapurisa-lakkha.nesu anavayo, siilavaa ca hoti vuddha-siilii vuddha-siilena samannaagato, pa.n.dito ca hoti medhaavii pa.thamo vaa dutiyo vaa suja.m pagga.nhantaana.m -- imehi kho bho Gotama catuh' a'ngehi samannaagata.m braahma.naa braahma.na.m pa~n~naapenti, 'Braahma.no 'smiiti' ca vadamaano sammaa vadeyya na ca pana musaa-vaada.m aapajjeyyaati.'

15. 'Imesa.m pana braahma.na catunna.m a'ngaana.m sakkaa eka.m a'nga.m {.thapayitvaa} tiihi a'ngehi samannaagata.m braahma.na.m pa~n~naapetu.m, "Braahma.no 'smiiti" ca vadamaano sammaa vadeyya na ca pana musaa-vaada.m aapajjeyyaati?'

'Sakkaa bho Gotama. Imesa.m hi bho Gotama catunna.m a'ngaana.m mante {.thapayaama}. Ki.m hi mantaa karissanti? Yato kho bho braahma.no ubhato sujaato hoti maatito ca pitito ca sa.msuddha-gaha.niko yaava sattamaa pitaamahaa-yugaa akkhitto anupakku.t.tho jaati-vaadena, siilavaa ca hoti vuddhasiilii vuddha-siilena samannaagato, pa.n.dito ca hoti medhaavii pa.thamo vaa dutiyo vaa suja.m pagga.nhantaana.m -- imehi kho bho Gotama tiih' a'ngehi samannaagata.m braahma.naa braahma.na.m pa~n~naapenti, "Braahma.no 'smiiti" ca vadamaano sammaa vadeyya na ca pana musaa-vaada.m aapajjeyyaati.'

16. 'Imesa.m pana braahma.na ti.n.na.m a'ngaana.m sakkaa eka.m a'nga.m {.thapayitvaa} dviih' a'ngehi samannaagata.m braahma.na.m pa~n~naapetu.m, "Braahma.no 'smiiti" ca vadamaano sammaa vadeyya na ca pana musaa-vaada.m aapajjeyyaati?'

'Sakkaa bho Gotama. Imesa.m hi bho Gotama ti.n.na.m a'ngaana.m jaati.m {.thapayaama}. Ki.m hi jaati karissati? Yato kho bho braahma.no siilavaa ca hoti vuddha-siilii vuddhasiilena samannaagato, pa.n.dito ca hoti medhaavii pa.thamo vaa dutiyo vaa suja.m {pagga.nhantaana.m} -- imehi kho bho Gotama dviih' a'ngehi samannaagata.m braahma.naa braahma.na.m pa~n~naapenti, "Braahma.no 'smiiti" ca vadamaano sammaa vadeyya na ca pana musaa-vaada.m aapajjeyyaati.'

[page 122]

17. Eva.m vutte te braahma.naa So.nada.n.da.m braahma.na.m etad avocu.m:

'Maa bhava.m So.nada.n.do eva.m avaca ! Maa bhava.m {So.nada.n.do} eva.m avaca ! Apavadat' eva bhava.m {So.na-} da.n.do va.n.na.m apavadati mante apavadati jaati.m, eka'nsena bhava.m So.nada.n.do sama.nass' eva Gotamassa vaada.m anupakkhandatiiti.'

18. Atha kho Bhagavaa te {braahma.ne} etad avoca: 'Sace kho tumhaaka.m braahma.naa eva.m hoti, "Appassuto ca So.nada.n.do braahma.no, akalyaa.na-vaakkara.no ca So.nada.n.do braahma.no, duppa~n~no ca So.nada.n.do braahma.no, na ca pahoti So.nada.n.do braahma.no sama.nena Gotamena saddhi.m asmi.m vacane patimantetun ti," ti.t.thatu So.nada.n.do braahma.no, tumhe mayaa saddhi.m mantavho. Sace pana tumhaaka.m braahma.naa eva.m hoti: Bahussuto ca So.nada.n.do braahma.no, kalyaa.na-vaakkara.no ca So.nada.n.do braahma.no, pa.n.dito ca So.nada.n.do braahma.no, pahoti ca So.nada.n.do braahma.no sama.nena Gotamena saddhi.m asmi.m vacane patimantetun ti," ti.t.thatha tumhe, So.nada.n.do braahma.no mayaa saddhi.m mantetuuti.'

19. Eva.m vutte So.nada.n.do braahma.no Bhagavanta.m etad avoca: 'Ti.t.thatu bhava.m Gotamo, tu.nhii bhava.m Gotamo hotu, aham eva tesa.m saha dhammena pa.tivacana.m karissaamiiti.'

Atha kho So.nada.n.do braahma.no te braahma.ne etad avoca: 'Maa bhavanto eva.m avacuttha, maa bhavanto eva.m avacuttha -- "Apavadat' eva bhava.m So.nada.n.do va.n.na.m apavadati mante apavadati jaati.m, {eka.msena} bhava.m So.nada.n.do sama.nass' eva Gotamassa vaada.m anupakkhandatiiti."

[page 123]

Naaha.m bho apavadaami va.n.na.m vaa mante vaa jaati.m vaa ti.'

20. Tena kho pana samayena So.nada.n.dassa braahma.nassa bhaagineyyo A'ngako naama maa.navako tassa.m {parisaaya.m} nisinno hoti. Atha kho So.nada.n.do braahma.no te braahma.ne etad avoca: 'Passanti no bhonto ima.m A'ngaka.m maa.navaka.m amhaaka.m bhaagineyyan ti.'

'Eva.m bho.'

'A'ngako kho bho maa.navako abhiruupo dassaniiyo paasaadiko paramaaya va.n.na-pokkharataaya samannaagato brahma-va.n.nii brahma-vaccasii akkhuddaavakaaso dassanaaya, naassa imissaa parisaaya samasamo atthi va.n.nena {.thapetvaa} {sama.na.m} Gotama.m. A'ngako kho bho maa.navako ajjhaayako manta-dharo ti.n.na.m vedaana.m paaraguu sanigha.n.du-ke.tubhaana.m {saakkhara-ppabhedaana.m} itihaasa-pa~ncamaana.m padako veyyaakara.no lokaayata-mahaapurisa-lakkha.nesu anavayo. Aham assa mante vaacetaa. A'ngako kho bho maa.navako ubhato sujaato maatito ca pitito ca sa.msuddhagaha.niko yaava sattamaa pitaamahaa-yugaa akkhitto anupakku.t.tho jaati-vaadena. Aham assa maataa-pitaro jaanaami. A'ngako kho bho maa.navako paa.nam pi haneyya adinnam pi aadiyeyya paradaaram pi gaccheyya musaa pi bha.neyya majjam pi piveyya, ettha daani bho ki.m va.n.no karissati, ki.m manta.m, ki.m jaati? Yato kho bho braahma.no siilavaa ca hoti vuddha-siilii vuddha-siilena samannaagato, pa.n.dito ca hoti medhaavii pa.thamo vaa dutiyo vaa suja.m pagga.nhantaana.m, imehi kho bho dviih' a'ngehi samannaagata.m braahma.naa braahma.na.m pa~n~naapenti, "Braahma.no 'smiiti" ca vadamaano sammaa vadeyya na ca pana musaa-vaada.m aapajjeyyaati.'

21. 'Imesa.m pana braahma.na dvinna.m a'ngaana.m sakkaa eka.m a'nga.m {.thapayitvaa} ekena a'ngena samannaagata.m braahma.na.m pa~n~naapetu.m, "Braahma.no 'smiiti" ca vadamaano sammaa vadeyya na ca pana musaa-vaada.m aapajjeyyaati?'

[page 124]

'No h' ida.m bho Gotama. Siila-paridhotaa hi bho Gotama pa~n~naa, {pa~n~naa}-paridhota.m siila.m, yattha siila.m tattha pa~n~naa, yattha pa~n~naa tattha siila.m, siilavato pa~n~naa pa~n~naavato siila.m, siila-{pa~n~naa.na~n} ca pana lokasmi.m aggam akkhaayati. Seyyathaa pi bho Gotama hatthena vaa hattha.m dhopeyya, paadena vaa paada.m dhopeyya, evam eva kho bho Gotama siilaparidhotaa pa~n~naa, pa~n~naa-paridhota.m siila.m, yattha siila.m tattha pa~n~naa, yattha pa~n~naa tattha siila.m, siilavato pa~n~naa pa~n~naavato siila.m, siila-{pa~n~naa.na~n} ca pana lokasmi.m aggam akkhaayatiiti.'

22. 'Evam eta.m braahma.na. Siila-paridhotaa hi braahma.na pa~n~naa, pa~n~naa-paridhota.m siila.m, yattha siila.m tattha pa~n~naa, yattha pa~n~naa tattha siila.m, siilavato pa~n~naa pa~n~naavato siila.m, siila-{pa~n~naa.na~n} ca pana lokasmi.m aggam akkhaayati. Katama.m pana ta.m braahma.na siila.m, katamaa saa pa~n~naa ti?'

'Ettaka-paramaa va maya.m bho Gotama etasmi.m atthe.

Saadhu vata bhavanta.m yeva bho Gotama.m pa.tibhaatu etassa bhaasitassa attho ti.'

23. 'Tena hi braahma.na su.naahi, saadhuka.m manasikarohi, bhaasissaamiiti.'

'Eva.m bho' ti kho So.nada.n.do braahma.no Bhagavato paccassosi.

Bhagavaa etad avoca:

'Idha braahma.na Tathaagato loke uppajjati araha.m sammaa-sambuddho ... yathaa Saama~n~na-phale eva.m vitthaaretabba.m] . . .. Eva.m kho braahma.na bhikkhu siilasampanno hoti. Idam pi kho ta.m braahma.na siila.m.

' ... pe ... pa.thamajjhaana.m upasampajja viharati ... pe ... dutiyajjhaana.m ... pe ... tatiyajjhaana.m ... catutthajjhaana.m upasampajja viharati ... pe ... {~naa.na}-dassanaaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti ... pe ... idam pi 'ssa hoti pa~n~naaya ... pe ... naapara.m {itthattaayaati} pajaanaati. Idam pi 'ssa hoti pa~n~naaya. Aya.m kho saa braahma.na pa~n~naa ti.'

24. Eva.m vutte So.nada.n.do braahma.no Bhagavanta.m etad avoca: 'Abhikkanta.m bho Gotama, abhikkanta.m bho Gotama.

[page 125]

Seyyathaa pi bho Gotama nikkujjita.m vaa ukkujjeyya, pa.ticchanna.m vaa vivareyya, muu.lhassa vaa magga.m aacikkheyya, andhakaare vaa tela-{pajjota.m} dhaareyya: "cakkhumanto ruupaani dakkhintiiti," evam eva bhotaa Gotamena aneka-pariyaayena dhammo pakaasito. Esaaha.m Bhagavanta.m Gotama.m sara.na.m gacchaami dhamma~n ca bhikkhusa.mgha~n ca, upaasakam ma.m bhava.m Gotamo dhaaretu ajjatagge paa.nupeta.m sara.na.m gata.m. Adhivaasetu ca me bhava.m Gotamo svaatanaaya bhatta.m saddhi.m bhikkhusa.mghenaati.'

Adhivaasesi Bhagavaa tu.nhii-bhaavena. Atha kho {So.nada.n.do} braahma.no Bhagavato adhivaasana.m viditvaa u.t.thaay' aasanaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa padakkhi.na.m katvaa pakkaami. Atha kho So.nada.n.do braahma.no tassaa rattiyaa accayena sake nivesane pa.niita.m khaadaniya.m bhojaniya.m pa.tiyaadaapetvaa Bhagavato kaala.m aarocaapesi: 'Kaalo bho Gotama, ni.t.thita.m bhattan ti.'

25 Atha kho Bhagavaa pubba.nha-samaya.m nivaasetvaa patta-ciivara.m aadaaya saddhi.m bhikkhu-sa.mghena yena {So.nada.n.dassa} braahma.nassa nivesana.m ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa pa~n~natte aasane nisiidi. Atha kho So.nada.n.do braahma.no Buddha-pamukha.m bhikkhu-sa.mgha.m pa.niitena khaadaniyena bhojaniyena sahatthaa santappesi sampavaaresi.

Atha kho So.nada.n.do braahma.no Bhagavanta.m bhuttaavi.m oniita-patta-paa.ni.m a~n~natara.m niica.m aasana.m gahetvaa ekamanta.m nisiidi. Ekamanta.m nisinno kho So.nada.n.do braahma.no Bhagavanta.m etad avoca:

26. 'Aha~n ce va kho pana bho Gotama parisa-gato samaano aasanaa vu.t.thahitvaa Bhagavanta.m Gotama.m abhivaadeyya.m, tena ma.m saa parisaa paribhaveyya. Ya.m kho pana saa parisaa paribhaveyya yaso pi tassa haayetha, yassa kho pana yaso haayetha bhogaa pi tassa haayeyyu.m, yasoladdhaa kho pan' amhaaka.m bhogaa. Aha~n ce va kho pana bho Gotama parisa-gato samaano a~njali.m pagga.nheyya.m, aasanaa me ta.m bhava.m Gotamo paccu.t.thaana.m dhaaretu. Aha~n ce va kho pana bho Gotama parisa-gato samaano ve.thana.m omu~nceyya.m,

[page 126]

sirasaa me ta.m bhava.m Gotamo abhivaadana.m dhaaretu. -- Aha~n ce va kho pana bho Gotama yaana-gato samaano yaanaa paccorohitvaa Bhagavanta.m Gotama.m abhivaadeyya.m, tena ma.m saa parisaa paribhaveyya. Ya.m kho pana saa parisaa paribhaveyya, yaso pi tassa haayetha, yassa kho pana yaso haayetha bhogaa pi tassa haayeyyu.m, yasoladdhaa kho pan' {amhaaka.m} bhogaa. Aha~n ce va kho pana bho Gotama yaana-gato samaano patoda-la.t.thi.m {abbhunnaameyya.m}, yaanaa me ta.m bhava.m Gotamo paccorohana.m dhaaretu. Aha~n ce va kho pana bho Gotama yaanagato samaano hattha.m apanaameyya.m, sirasaa me ta.m bhava.m Gotamo abhivaadana.m dhaaretuuti.'

27. Atha kho Bhagavaa So.nada.n.da.m braahma.na.m dhammiyaa kathaaya sandassetvaa samaadapetvaa samuttejetvaa sampaha.msetvaa u.t.thaayaasanaa pakkaamiiti.

SO.NADA.N.DA-SUTTA.M.

[page 127]

 


 

V. Kuu.tadanta Sutta

1. Evam me suta.m. Eka.m samaya.m Bhagavaa Magadhesu caarika.m caramaano mahataa bhikkhu-sa.mghena saddhi.m pa~nca-mattehi bhikkhu-satehi yena Khaanumata.m naama Magadhaana.m Braahma.na-gaamo tad avasari. Tatra suda.m Bhagavaa Khaanumate viharati Ambala.t.thikaaya.m.

Tena kho pana samayena Kuu.tadanto braahma.no Khaanumata.m ajjhaavasati sattussada.m sati.naka.t.thodaka.m sadha~n~na.m raaja-bhogga.m ra~n~naa Maagadhena Seniyena Bimbisaarena dinna.m raaja-daaya.m brahma-deyya.m. Tena kho pana samayena Kuu.tadantassa braahma.nassa mahaa ya~n~no upakkha.to hoti, satta ca usabha-sataani satta ca vacchatarasataani satta ca {vacchatarii}-sataani satta ca aja-sataani satta ca urabbha-sataani {thuu.nuupaniitaani} honti ya~n~natthaaya.

2. Assosu.m kho Khaanumatakaa braahma.na-gahapatikaa: 'Sama.no khalu bho Gotamo Sakya-putto Sakya-kulaa pabbajito Magadhesu caarika.m caramaano mahataa bhikkhu-sa.mghena saddhi.m pa~nca-mattehi bhikkhu-satehi Khaanumata.m anuppatto Khaanumate viharati Ambala.t.thikaaya.m. Ta.m kho pana Bhagavanta.m Gotama.m eva.m kalyaa.no kittisaddo abbhuggato: "Iti pi so Bhagavaa araha.m sammaa-{sambuddho} vijjaa-cara.na-sampanno sugato loka-viduu anuttaro purisadamma-saarathi satthaa deva-manussaana.m buddho bhagavaa ti."

[page 128]

So ima.m loka.m sadevaka.m samaaraka.m sabrahmaka.m sassama.na-braahma.ni.m paja.m {sadeva-manussa.m} saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa pavedeti. So dhamma.m deseti aadikalyaa.na.m majjhe kalyaa.na.m pariyosaana-kalyaa.na.m saattha.m savya~njana.m, kevala-paripu.n.na.m parisuddha.m brahmacariya.m pakaaseti. {Saadhu} kho pana tathaa-ruupaana.m arahata.m dassana.m hotiiti.' Atha kho Khaanumatakaa {braahma.na}gahapatikaa Khaanumataa nikkhamitvaa sa.mghaa sa.mghii ga.niibhuutaa yena Ambala.t.thikaa ten' upasa.mkamanti.

3. Tena kho pana samayena Kuu.tadanto braahma.no uparipaasaade divaa-seyya.m upagato hoti. Addasaa kho Kuu.tadanto braahma.no Khaanumatake {braahma.na}-gahapatike Khaanumataa nikkhamitvaa sa.mghaa sa.mghii ga.nii-bhuute yena Ambala.t.thikaa ten' upasa.mkamante. Disvaa khatta.m aamantesi:

'Kin nu kho bho khatte Khaanumatakaa braahma.na-gahapatikaa Khaanumataa nikkhamitvaa sa.mghaa sa.mghii ga.nii-bhuutaa yena Ambala.t.thikaa ten' upasa.mkamantiiti?'

'Atthi kho bho sama.no Gotamo Sakya-putto Sakyakulaa pabbajito. Maagadhesu caarika.m caramaano mahataa bhikkhu-sa.mghena saddhi.m pa~nca-mattehi bhikkhu-satehi Khaanumata.m anuppatto Khaanumate viharati Ambala.t.thikaaya.m. Ta.m kho pana Bhagavanta.m Gotama.m eva.m kalyaa.no kittisaddo abbhuggato: "Iti pi so Bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho vijjaa-cara.na-sampanno sugato loka-viduu anuttaro purisa-damma-saarathi satthaa deva-manussaana.m buddho bhagavaa ti." Tam ete Bhagavanta.m Gotama.m dassanaaya upasa.mkamantiiti.'

4. Atha kho Kuu.tadantassa braahma.nassa etad ahosi: 'Suta.m kho pana me ta.m: "Sama.no Gotamo tividhaya~n~na-sampada.m so.lasa-parikkhaara.m jaanaatiiti." Na kho panaaha.m jaanaami tividha-ya~n~na-sampada.m so.lasa-parikkhaara.m, icchaami caaha.m mahaa-ya~n~na.m yajitu.m. Yan {nuunaa-} ha.m sama.na.m Gotama.m upasa.mkamitvaa tividha-ya~n~nasampada.m so.lasa-parikkhaara.m puccheyyan ti.'

[page 129]

Atha kho Kuu.tadanto Braahma.no ta.m khatta.m aamantesi: 'Tena hi bho khatte yena Khaanumatakaa braahma.na-gahapatikaa ten' upasa.mkama, upasa.mkamitvaa Khaanumatake braahma.na-gahapatike eva.m vadehi: "Kuu.tadanto bho braahma.no evam aaha: Aagamentu kira bhavanto, Kuu.tadanto pi braahma.no sama.na.m Gotama.m dassanaaya upasa.mkamissatiiti."'

'Eva.m bho' ti kho so khattaa Kuu.tadantassa braahma.nassa pa.tissutvaa yena Khaanumatakaa braahma.na-gahapatikaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Khaanumatake braahma.nagahapatike etad avoca: 'Kuu.tadanto bho braahma.no evam aaha: "Aagamentu kira bhavanto, Kuu.tadanto pi braahma.no sama.na.m Gotama.m dassanaaya upasa.mkamissatiiti."'

5. Tena kho pana samayena anekaani braahma.na-sataani Khaanumate pa.tivasanti: 'Kuu.tadantassa braahma.nassa mahaa-ya~n~na.m anubhavissaamaati.' Assosu.m kho te braahma.naa: 'Kuu.tadanto kira braahma.no sama.na.m Gotama.m dassanaaya upasa.mkamissatiiti.' Atha kho te braahma.naa yena Kuu.tadanto braahma.no ten' upasa.mkami.msu, upasa.mkamitvaa Kuu.tadanta.m braahma.na.m etad avocu.m:

'Sacca.m kira bhava.m Kuu.tadanto sama.na.m Gotama.m dassanaaya upasa.mkamissatiiti?'

'Eva.m kho me bho hoti, aham pi sama.na.m Gotama.m dassanaaya upasa.mkamissaamiiti.'

6. 'Maa bhava.m Kuu.tadanto sama.na.m Gotama.m dassanaaya upasa.mkami, na arahati bhava.m Kuu.tadanto sama.na.m Gotama.m dassanaaya upasa.mkamitu.m. Sace bhavam Kuu.tadanto sama.na.m Gotama.m dassanaaya upasa.mkamissati, bhoto Kuu.tadantassa yaso haayissati, sama.nassa Gotamassa yaso abhiva.d.dhissati. Yam pi bhotaa Kuu.tadantassa yaso haayissati, sama.nassa Gotamassa yaso abhiva.d.dhissati, iminaa p' a'ngena na arahati bhava.m Kuu.tadanto sama.na.m Gotama.m dassanaaya upasa.mkamitu.m. Sama.no tveva Gotamo arahati bhavanta.m Kuu.tadanta.m dassanaaya upasa'nkamitu.m.

[page 130]

Bhava.m hi Kuu.tadanto ubhato sujaato maatito ca pitito ca sa.msuddha-gaha.niko yaava sattamaa pitaamahaayugaa akkhitto anupakku.t.tho jaati-vaadena. Yam pi bhava.m Kuu.tadanto ubhato sujaato maatito ca pitito ca sa.msuddhagaha.niko yaava sattamaa pitaamahaa-yugaa akkhitto anupakku.t.tho jaati-vaadena, iminaa p' a'ngena na arahati bhava.m Kuu.tadanto sama.na.m Gotama.m dassanaaya upasa.mkamitu.m, sama.no tveva Gotamo arahati bhavanta.m Kuu.tadanta.m dassanaaya upasa.mkamitu.m. Bhava.m hi Kuu.tadanto a.d.dho mahaddhano mahaa-bhogo ... pe ... Bhava.m hi Kuu.tadanto ajjhaayako manta-dharo ti.n.nam vedaana.m paaraguu sanigha.n.duke.tubhaana.m saakkhara-ppabhedaana.m itihaasa-pa~ncamaana.m padako veyyaakara.no lokaayata-mahaapurisa-lakkha.nesu anavayo. Bhava.m hi Kuu.tadanto abhiruupo dassaniiyo paasaadiko paramaaya va.n.na-pokkharataaya samannaagato brahma-va.n.nii brahma-vaccasii akkhuddaavakaaso dassanaaya. Bhava.m hi Kuu.tadanto siilavaa vuddha-siilii vuddha-siilena samannaagato.

Bhava.m hi Kuu.tadanto kalyaa.na-vaaco kalyaa.na-vaakkara.no poriyaa vaacaaya samannaagato vissa.t.thaaya ane.lagalaaya atthassa vi~n~naapaniyaa. Bhava.m hi Kuu.tadanto bahunna.m aacariya-paacariyo tii.ni maa.navaka-sataani mante vaaceti, bahuu kho pana naanaa-disaa naanaa-janapadaa maa.navakaa aagacchanti bhoto Kuu.tadantassa santike mantatthikaa mante adhiyitukaamaa. Bhava.m hi Kuu.tadanto ji.n.no vuddho mahallako addhagato vayo anuppatto, sama.no Gotamo taru.no c' eva taru.na-paribbaajako ca. Bhava.m hi Kuu.tadanto ra~n~no Maagadhassa Seniyassa Bimbisaarassa sakkato garukato maanito puujito apacito. Bhava.m hi Kuu.tadanto braahma.nassa Pokkharasaadissa sakkato garukato maanito puujito apacito.

[page 131]

Bhava.m hi Kuu.tadanto Khaanumata.m ajjhaavasati sattussada.m sati.naka.t.thodaka.m sadha~n~na.m raaja-bhogga.m ra~n~naa Maagadhena Seniyena Bimbisaarena dinna.m raaja-daaya.m brahmadeyya.m. Ya.m pi bhava.m Kuu.tadanto Khaanumata.m ajjhaavasati sattussada.m sati.naka.t.thodaka.m sadha~n~na.m raajabhogga.m ra~n~naa Maagadhena Seniyena Bimbisaarena dinna.m raaja-daaya.m brahma-deyya.m, iminaa p' a'ngena na arahati bhava.m Kuu.tadanto sama.na.m Gotama.m dassanaaya upasa.mkamitu.m, sama.no tveva Gotamo arahati bhavanta.m Kuu.tadanta.m dassanaaya upasa.mkamitun ti.'

7. Eva.m vutte Kuu.tadanto braahma.no te braahma.ne etad avoca:

'Tena hi bho mama pi su.naatha, yathaa mayam eva arahaama ta.m bhavanta.m Gotama.m dassanaaya upasa.mkamitu.m, na tveva arahati so bhava.m Gotamo amhaaka.m dassanaaya upasa.mkamitu.m. Sama.no khalu bho Gotamo ubhato sujaato maatito ca pitito ca sa.msuddha-gaha.niko yaava sattamaa pitaamahaa-yugaa akkhitto anupakku.t.tho {jaati}-vaadena.

Yam pi bho sama.no {Gotamo} ubhato sujaato maatito ca pitito ca sa.msuddha-gaha.niko yaava sattamaa pitaamahaa-yugaa akkhitto anupakku.t.tho jaati-vaadena, iminaa p' a'ngena na arahati so bhava.m Gotamo amhaaka.m dassanaaya upasa.mkamitu.m, atha kho mayam eva arahaama ta.m bhavanta.m Gotama.m dassanaaya upasa.mkamitu.m. Sama.no khalu bho Gotamo mahanta.m ~naati-sa.mgha.m ohaaya pabbajito. Sama.no khalu bho Gotamo pahuuta.m hira~n~na-suva.n.na.m ohaaya pabbajito bhuumi-gata~n ca vehaasa.t.tha~n ca. Sama.no khalu bho Gotamo daharo va samaano susukaa.la-keso bhadrena yobbanena samannaagato pa.thamena vayasaa agaarasmaa anagaariya.m pabbajito. Sama.no khalu bho Gotamo akaamakaana.m maataapitunna.m assu-mukhaana.m rudantaana.m kesa-massu.m ohaaretvaa kaasaayaani vatthaani acchaadetvaa agaarasmaa anagaariya.m pabbajito. Sama.no khalu bho Gotamo abhiruupo dassaniiyo paasaadiko paramaaya va.n.na-pokkharataaya samannaagato brahma-va.n.nii brahma-vaccasii akkhuddaavakaaso dassanaaya.

[page 132]

Sama.no khalu bho Gotamo siilavaa ariya-siilii kusala-siilii kusala-siilena samannaagato. Sama.no khalu bho Gotamo kalyaa.na-vaaco kalyaa.na-vaakkara.no poriyaa vaacaaya samannaagato vissa.t.thaaya ane.lagalaaya atthassa vi~n~naapaniyaa. Sama.no khalu bho Gotamo bahunna.m aacariyapaacariyako. Sama.no khalu bho Gotamo khii.na-kaama-raago vigata-caapallo. Sama.no khalu bho Gotamo kamma-vaadii kiriya-vaadii apaapa-purekkhaaro brahma~n~naaya pajaaya. Sama.no khalu bho Gotamo uccaa kulaa pabbajito aadiinakkhattiyakulaa. Sama.no khalu bho Gotamo a.d.dha-kulaa pabbajito mahaddhanaa mahaa-bhogaa. Sama.na.m khalu bho Gotama.m tiro ra.t.thaa tiro janapadaa sa.mpucchitu.m aagacchanti. Sama.na.m khalu bho Gotama.m anekaani devataa-sahassaani paa.nehi sara.na.m gataani. Sama.na.m khalu bho Gotama.m eva.m kalyaa.no kittisaddo abbhuggato: "Iti pi so Bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho vijjaa-cara.na-sampanno sugato loka-viduu anuttaro purisa-damma-saarathi satthaa devamanussaana.m buddho bhagavaa ti." Sama.no khalu bho Gotamo dvatti.msa mahaapurisa-lakkha.nehi samannaagato.

Sama.no khalu bho Gotamo ehi-saagata-vaadii sakhilo sammodako abbhaaku.tiko uttaana-mukho pubba-bhaasii. Sama.no khalu bho Gotamo catunna.m parisaana.m sakkato garukato maanito puujito apacito. Sama.ne khalu bho Gotame bahuu devaa ca manussaa ca abhippasannaa. Sama.no khalu bho Gotamo yasmi.m gaame vaa nigame vaa pa.tivasati na tasmi.m gaame vaa nigame vaa amanussaa manusse vihe.thenti. Sama.no khalu bho Gotamo sa.mghii ga.nii ga.naacariyo puthu-titthakaraanam aggam akkhaayati. Yathaa kho pana bho ekesa.m sama.na-braahma.naana.m yathaa vaa tathaa vaa yaso samudaagacchati na h' eva sama.nassa Gotamassa yaso samudaagato, atha kho anuttaraaya vijjaa-cara.na-sampadaaya sama.nassa Gotamassa yaso samudaagato. Sama.na.m khalu bho Gotama.m raajaa Maagadho Seniyo Bimbisaaro saputto sabhariyo sapariso saamacco paa.nehi sara.na.m gato.

[page 133]

Sama.na.m khalu bho Gotama.m raajaa Pasenadi Kosalo saputto sabhariyo sapariso saamacco paa.nehi sara.na.m gato. Sama.na.m khalu bho Gotama.m braahma.no Pokkharasaadi saputto sabhariyo sapariso saamacco paa.nehi sara.na.m gato. Sama.no khalu bho Gotamo ra~n~no Maagadhassa Seniyassa Bimbisaarassa sakkato garukato maanito puujito apacito. Sama.no khalu bho Gotamo ra~n~no Pasenadissa Kosalassa sakkato garukato maanito puujito apacito. Sama.no khalu bho Gotamo Braahma.nassa Pokkharasaadissa sakkato garukato maanito puujito apacito. Sama.no khalu bho Gotamo Khaanumata.m anuppatto Khaanumate viharati Ambala.t.thikaaya.m. Ye kho pana keci sama.naa vaa braahma.naa vaa amhaaka.m gaamakkhetta.m aagacchanti atithii no te honti. Atithii kho pan' amhehi sakkaatabbaa garukaatabbaa maanetabbaa puujetabbaa apacetabbaa.

Yam pi bho sama.no Gotamo Khaanumata.m anuppatto Khaanumate viharati Ambala.t.thikaaya.m atith' amhaaka.m sama.no Gotamo. Atithi kho pan' amhehi sakkaatabbo garukaatabbo maanetabbo puujetabbo apacetabbo. Iminaa p' a'ngena na arahati so bhava.m Gotamo amhaaka.m dassanaaya upasa.mkamitu.m, atha kho mayam eva arahaama tam bhavanta.m Gotama.m dassanaaya upasa.mkamitu.m.

Ettake kho aham bho tassa bhoto Gotamassa va.n.ne pariyaapu.naami, no ca kho so bhava.m Gotamo ettaka-va.n.no, aparimaa.na-va.n.no hi so bhava.m Gotamo ti.'

8. Eva.m vutte te braahma.naa Kuu.tadanta.m braahma.na.m etad avocu.m: 'Yathaa kho bhava.m Kuu.tadanto sama.nassa Gotamassa va.n.ne bhaasati ito ce pi so bhava.m Gotamo yojana-sate viharati alam eva saddhena kula-puttena dassanaaya upasa.mkamitu.m api {pu.ta.msenaapi}. Tena hi bho sabbe va sama.na.m Gotama.m dassanaaya upasa.mkamissaamaati.'

Atha kho Kuu.tadanto braahma.no mahataa braahma.naga.nena saddhi.m yena Ambala.t.thikaa yena Bhagavaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Bhagavataa saddhi.m sammodi.m sammodaniiya.m katha.m saaraa.niiya.m viitisaaretvaa ekamanta.m nisiidi.

[page 134]

Khaanumatakaa pi kho braahma.na-gahapatikaa app ekacce Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi.msu, app ekacce Bhagavataa saddhi.m sammodi.msu sammodaniiya.m katha.m saaraa.niiya.m viitisaaretvaa ekamanta.m nisiidi.msu, {app} ekacce yena Bhagavaa ten' a~njali.m panaametvaa ekamanta.m nisiidi.msu, app ekacce naama-gotta.m saavetvaa ekamanta.m nisiidi.msu, app ekacce tu.nhii-bhuutaa ekamanta.m nisiidi.msu.

9. Ekamanta.m nisinno kho Kuu.tadanto braahma.no Bhagavanta.m etad avoca:

'Suta.m me ta.m bho Gotama: "Sama.no Gotamo tividhaya~n~na-sampada.m so.lasa-parikkhaara.m jaanaatiiti." Na kho panaaha.m jaanaami tividha-ya~n~na-sampada.m so.lasa-parikkhaara.m, icchaami caaha.m mahaa-ya~n~na.m yajitu.m. Saadhu me bhava.m Gotamo tividha-ya~n~na-sampada.m so.lasa-parikkhaara.m desetuuti.' 'Tena hi braahma.na su.nohi, saadhuka.m manasi-karohi, bhaasissaamiiti.'

'Eva.m bho ' ti kho Kuu.tadanto braahma.no Bhagavato paccassosi. Bhagavaa etad avoca:

10. 'Bhuuta-pubba.m braahma.na raajaa Mahaa-vijito naama ahosi a.d.dho mahaddhano mahaa-bhogo pahuuta-jaataruupa-rajato pahuuta-vittuupakara.no pahuuta-dhana-dha~n~no paripu.n.nakosa-ko.t.thaagaaro. Atha kho braahma.na ra~n~no Mahaa-vijitassa {rahogatassa} {patisalliinassa} eva.m cetaso parivitakko udapaadi: "Adhigataa kho me vipulaa maanusakaa bhogaa, mahanta.m pa.thavi-ma.n.dala.m abhivijiya ajjhaavasaami. Yan nuunaaha.m mahaa-ya~n~na.m yajeyya.m ya.m mama assa diigharatta.m hitaaya sukhaayaati." Atha kho braahma.na raajaa Mahaavijito purohita.m braahma.na.m aamantaapetvaa etad avoca: "Idha mayha.m braahma.na {rahogatassa} {patisalliinassa} eva.m cetaso parivitakko udapaadi: 'Adhigato me vipulaa maanusakaa bhogaa,

[page 135]

mahanta.m pa.thavi-ma.n.dala.m abhivijiya ajjhaavasaami. Yan nuunaaha.m mahaa-ya~n~na.m yajeyya.m, ya.m mama assa diigha-ratta.m hitaaya sukhaayaati.' Icchaam' aha.m braahma.na mahaa-ya~n~na.m yajitu.m. Anusaasatu ma.m bhava.m ya.m mama assa diigha-ratta.m hitaaya sukhaayaati."

11. 'Eva.m vutte braahma.na purohito braahma.no raajaana.m Mahaa-vijita.m etad avoca: "Bhoto kho ra~n~no janapado saka.n.tako sa-upapii.lo, gaama-ghaataa pi dissanti [nigamaghaataa pi dissanti] nagara-ghaataa pi dissanti pantha-duhanaa pi dissanti. Bhava~n ce kho pana raajaa eva.m saka.n.take janapade sa-upapii.le balim uddhareyya, akicca-kaarii assa tena bhava.m raajaa. Siyaa kho pana bhoto ra~n~no evam assa: 'Aham eta.m dassu-khiila.m vadhena vaa bandhena vaa jaaniyaa vaa garahaaya vaa pabbaajanaaya vaa samuuhanissaamiiti,' na kho pan' etassa dassu-khiilassa eva.m sammaa samugghaato hoti. Ye te hataavasesakaa bhavissanti, te pacchaa {ra~n~no} janapada.m vihe.thessanti. Api ca kho ida.m sa.mvidhaana.m aagamma evam etassa dassu-khiilassa sammaa {samugghaato} hoti. Tena hi bhava.m raajaa ye bhoto ra~n~no janapade ussahanti kasi-gorakkhe tesam bhava.m raajaa biijabhatta.m anuppaadetu, ye bhoto ra~n~no janapade ussahanti va.nijjaaya tesam bhava.m raajaa paabhata.m anuppaadetu, ye bhoto ra~n~no janapade ussahanti raaja-porise tesam bhava.m raajaa bhatta-vetana.m pakappetu, te ca manussaa sa-kammapasutaa ra~n~no janapada.m na vihe.thessanti, mahaa ca ra~n~no raasiko bhavissati, khema.t.thitaa janapadaa aka.n.takaa anupapii.laa, manussaa ca mudaa modamaanaa ure putte naccentaa apaaruta-gharaa ma~n~ne viharissantiiti."

"'Eva.m bho" ti kho braahma.na raajaa Mahaa-vijito purohitassa braahma.nassa pa.tissutvaa, ye ra~n~no janapade ussahi.msu kasi-{gorakkhe} tesam bhava.m raajaa {Mahaa}-vijito biijabhatta.m anuppaadesi,

[page 136]

ye ra~n~no janapade ussahi.msu va.nijjaaya tesa.m raajaa Mahaa-vijito paabhata.m anuppaadesi, ye ra~n~no janapade ussahi.msu raaja-porise, tesa.m raajaa Mahaa-vijito bhatta-vetana.m pakappesi, te ca manussaa sa-kamma-pasutaa ra~n~no janapada.m na vihe.thesu.m, mahaa ca ra~n~no raasiko ahosi, khema.t.thitaa janapadaa aka.n.takaa anupapii.laa, manussaa ca mudaa modamaanaa ure putte naccentaa apaaruta-gharaa ma~n~ne vihari.msu.

12. 'Atha kho braahma.na raajaa Mahaa-vijito purohita.m braahma.na.m aamantaapetvaa etad avoca: "Samuuhato kho me bho dassu-khiilo, bhoto sa.mvidhaana.m aagamma mahaa ca me raasiko khema.t.thitaa janapadaa aka.n.takaa anupapii.laa manussaa ca mudaa modamaanaa ure putte naccentaa apaaruta-gharaa ma~n~ne vihari.msu. Icchaam' aha.m braahma.na mahaaya~n~na.m yajitu.m. Anusaasatu ma.m bhava.m ya.m mama assa diigha-ratta.m hitaaya sukhaayaati."

"'Tena hi bhava.m raajaa ye bhoto ra~n~no janapade khattiyaa anuyuttaa negamaa c' eva jaanapadaa ca te bhava.m raajaa aamantayata.m: 'Icchaam' aha.m bho mahaa-ya~n~na.m yajitu.m, anujaanantu me bhonto ya.m mama assa diigha-ratta.m hitaaya sukhaayaati.' Ye bhoto ra~n~no janapade amaccaa paarisajjaa negamaa c' eva jaanapadaa ca ... pe ... braahma.na-mahaasaala negamaa c' eva jaanapadaa ca ... pe ... gahapati-necayikaa negamaa c' eva jaanapadaa ca, te bhava.m raajaa aamantayata.m: 'Icchaam' aha.m bho mahaa-ya~n~na.m yajitu.m, anujaanantu me bhavanto yam mama assa diigharatta.m hitaaya sukhaayaati."'

"'Eva.m bho" ti kho braahma.na raajaa Mahaa-vijito purohitassa braahma.nassa pa.tissutvaa ye ra~n~no janapade khattiyaa anuyuttaa negamaa c' eva jaanapadaa ca, te raajaa Mahaa-vijito aamantesi:

[page 137]

"Icchaam' aha.m bho mahaa-ya~n~na.m yajitu.m, anujaanantu me bhavanto ya.m mama assa diigha-ratta.m hitaaya sukhaayaati." "Yajata.m bhava.m raajaa ya~n~na.m, ya~n~na-kaalo mahaa-raajaati."

'Ye ra~n~no janapade amaccaa paarisajjaa negamaa c' eva jaanapadaa ca ... pe ... braahma.na-mahaasaalaa negamaa c' eva jaanapadaa ca, gahapati-necayikaa negamaa c' eva jaanapadaa ca, te raajaa Mahaa-vijito aamantesi: "Icchaam' aha.m bho mahaa-ya~n~na.m yajitu.m, anujaanantu me bhavanto ya.m mama assa diigha-ratta.m hitaaya sukhaayaati." "Yajata.m bhava.m raajaa ya~n~nam, ya~n~na-kaalo mahaa-raajaati."

'Iti 'me cattaaro anumati-pakkhaa tass' eva ya~n~nassa parikkhaaraa bhavanti.

13. 'Raajaa Mahaa-vijito a.t.tha'ngehi samannaagato -Ubhato sujaato maatito ca pitito ca sa.msuddha-gaha.niko yaava sattamaa pitaamahaa-yugaa akkhitto anupakku.t.tho jaati-vaadena -- Abhiruupo {dassaniiyo} paasaadiko paramaaya va.n.na-pokkharataaya samannaagato brahma-va.n.nii brahma-vaccasii akkhuddaavakaaso dassanaaya -- A.d.dho {mahaddhano} mahaabhogo pahuuta-jaataruupa-rajato pahuuta-vittuupakara.no pahuutadhana-dha~n~no paripu.n.na-kosa-ko.t.thaagaaro -- Balavaa catura'nginiyaa senaaya samannaagato assavaaya ovaada-patikaraaya patapati ma~n~ne paccatthike yasasaa -- Saddho daayako daana-pati anaava.ta-dvaaro sama.na-braahma.na-kapa.niddhika-va.nibbaka-yaacakaana.m opaana-bhuuto pu~n~naani karoti -- Bahussuto tassa tass' eva {suta-jaatassa} -- Tassa tass' eva kho pana bhaasitassa attha.m jaanaati: "Aya.m imassa bhaasitassa attho, aya.m imassa bhaasitassa attho" ti -Pa.n.dito viyatto medhaavii pa.tibalo atiitaanaagata-paccuppanne atthe cintetu.m. Raajaa Mahaa-vijito imehi a.t.tha'ngehi samannaagato. Iti imaani pi a.t.tha'ngaani tass' eva ya~n~nassa parikkhaaraa bhavanti.

[page 138]

14. Purohito braahma.no catuh' a'ngehi samannaagato -Ubhato sujaato maatito ca pitito ca sa.msuddha-gaha.niko yaava sattamaa pitaamahaa-yugaa akkhitto anupakku.t.tho jaativaadena -- Ajjhaayako manta-dharo ti.n.na.m vedaana.m paaraguu sanigha.n.du-ke.tubhaana.m saakkhara-ppabhedaana.m itihaasapa~ncamaana.m padako veyyaakara.no lokaayata-mahaapurisalakkha.nesu anavayo -- Siilavaa vuddha-siilii vuddha-siilena samannaagato -- Pa.n.dito viyatto medhaavii pa.thamo vaa dutiyo vaa suja.m pagga.nhantaana.m. Purohito braahma.no imehi catuh' a'ngehi samannaagato. Iti imaani pi cattaar' a'ngaani tass' eva ya~n~nassa parikkhaaraa bhavanti.

15. 'Atha kho braahma.na purohito braahma.no ra~n~no Mahaa-vijitassa pubbe va ya~n~naa tisso vidhaa desesi: "Siyaa kho pana bhoto ra~n~no mahaa-ya~n~na.m yi.t.thu-kaamassa kocid eva vippa.tisaaro: 'Mahaa vata me bhogakkhandho vigacchissatiiti,' so bhotaa ra~n~naa vippa.tisaaro na kara.niiyo. Siyaa kho pana bhoto ra~n~no mahaa-ya~n~na.m yajamaanassa kocid eva vippa.tisaaro: "Mahaa vata me bhogakkhandho vigacchatiiti," so bhotaa ra~n~naa vippa.tisaaro na kara.niiyo. Siyaa kho pana bhoto ra~n~no mahaa-ya~n~na.m yi.t.thassa kocid eva vippa.tisaaro: "Mahaa vata me bhogakkhandho vigato" ti. so bhotaa ra~n~naa vippa.tisaaro na kara.niiyo ti."

'Imaa kho braahma.na purohito braahma.no ra~n~no Mahaavijitassa pubbe va ya~n~naa tisso vidhaa desesi.'

16. 'Atha kho braahma.na purohito braahma.no ra~n~no Mahaa-vijitassa pubbe va ya~n~naa dasah' aakaarehi pa.tiggaahakesu vippa.tisaara.m pa.tivinodetu.m: "Aagamissanti kho bhoto ya~n~na.m paa.naatipaatino pi paa.naatipaataa pa.tivirataa. Ye tattha paa.naatipaatino tesa.m yeva tena, ye tattha paa.naatipaataa pa.tivirataa te aarabbha yajatam bhavam modatam bhava.m cittam eva bhava.m antara.m pasaadetu. Aagamissanti kho bhoto ya~n~na.m adinnaadaayino pi adinnaadaanaa pa.tivirataa ... pe ... kaamesu micchaacaarino pi kaamesu micchaacaaraa pa.tivirataa, musaa-vaadino pi muusaa-vaadaa pa.tivirataa, {pisu.naa}vaacaa pi {pisu.naa}-vaacaaya pa.tivirataa, pharusaa-vaacaa pi pharusaavaacaaya pa.tivirataa, samphappalaapino pi, samphappalaapaa pa.tivirataa,

[page 139]

abhijjhaaluno pi anabhijjhaaluno pi, vyaapannacittaa pi avyaap anna-cittaa pi, micchaa-di.t.thikaa pi sammaadi.t.thikaa pi. Ye tattha micchaa-di.t.thikaa tesa.m yeva tena, ye tattha sammaa-di.t.thikaa te aarabbha yajatam bhava.m modatam bhava.m cittam eva bhava.m antara.m pasaadetuuti." Imehi kho braahma.na purohito braahma.no ra~n~no Mahaavijitassa pubbe va ya~n~naa dasah' aakaarehi pa.tiggaahakesu vippa.tisaara.m pa.tivinodesi.

17. 'Atha kho braahma.na purohito braahma.no ra~n~no Mahaa-vijitassa mahaa-ya~n~na.m yajamaanassa so.lasehi aakaarehi citta.m sandassesi samaadapesi samuttejesi sampaha.msesi.

"Siyaa kho pana bhoto ra~n~no mahaa-ya~n~na.m yajamaanassa kocid eva vattaa: 'Raajaa kho Mahaa-vijito mahaa-ya~n~na.m yajati, no ca khvassa aamantitaa khattiyaa anuyuttaa negamaa c' eva jaanapadaa ca atha ca pana bhava.m raajaa evaruupa.m mahaa-ya~n~na.m yajatiiti.' Evam pi bhoto ra~n~no vattaa dhammato n' atthi, bhoto kho pana ra~n~no aamantitaa khattiyaa anuyuttaa negamaa c' eva jaanapadaa ca, iminaa ca p' eta.m bhava.m raajaa jaanaatu: 'Yajatam bhava.m modatam bhava.m cittam eva bhava.m antara.m pasaadetu.' -- Siyaa kho pana bhoto ra~n~no mahaa-{ya~n~na.m} yajamaanassa kocid eva vattaa: 'Raajaa kho Mahaa-vijito mahaa-ya~n~na.m yajati, no ca khvassa aamantitaa amaccaa paarisajjaa negamaa c' eva jaanapadaa ca ... pe ... braahma.na-mahaasaalaa negamaa c' eva jaanapadaa ca ... pe ... gahapati-necayikaa negamaa c' eva jaanapadaa ca atha ca pana bhava.m raajaa evaruupa.m ya~n~na.m yajatiiti.' Evam pi bhoto ra~n~no vattaa dhammato n' atthi, bhoto pana ra~n~no aamantitaa gahapati-necayikaa negamaa c' eva jaanapadaa ca, iminaa p' eta.m bhava.m raajaa jaanaatu: 'Yajatam bhava.m modatam bhava.m cittam eva bhava.m antara.m pasaadetu.' -- Siyaa kho pana bhoto ra~n~no mahaaya~n~na.m yajamaanassa kocid eva vattaa: 'Raajaa kho Mahaavijito mahaa-ya~n~na.m yajati, no ca kho ubhato sujaato maatito ca pitito ca sa.msuddha-gaha.niko ca yaava sattamaa pitaamahaayugaa akkhitto anupakku.t.tho jaati-vaadena,

[page 140]

atha ca pana bhava.m raajaa evaruupa.m mahaa-ya~n~na.m yajatiiti.' Evam pi kho bhoto ra~n~no vattaa dhammato n' atthi, bhava.m kho pana raajaa ubhato sujaato maatito ca pitito ca sa.msuddhagaha.niko ca yaava sattamaa pitaamahaa-yugaa akkhitto anupakku.t.tho {jaati-vaadena}, iminaa p' eta.m bhava.m raajaa jaanaatu: 'Yajatam bhava.m, modatam bhava.m, cittam eva bhava.m antara.m pasaadetu.' -- Siyaa kho pana bhoto ra~n~no mahaaya~n~na.m yajamaanassa kocid eva vattaa: 'Raajaa kho Mahaavijito mahaa-ya~n~na.m yajati, no ca kho abhiruupo dassaniiyo paasaadiko paramaaya va.n.na-pokkharataaya samannaagato brahma-va.n.nii brahma-vaccasii akkhuddaavakaaso dassanaaya ... pe ... no ca kho a.d.dho mahaddhano mahaabhogo pahuuta-jaataruupa-rajato pahuuta-vittuupakara.no pahuutadhana-dha~n~no paripu.n.na-kosa-ko.t.thaagaaro ... pe ... no ca kho balavaa catura'nginiyaa senaaya samannaagato assavaaya ovaada-patikaraaya patapati ma~n~ne paccatthike yasasaa ... pe ... no ca kho {saddho} daayako daana-pati anaava.ta-dvaaro sama.na-braahma.na-{kappa.niddhika}-{va.nibbaka}-yaacakaana.m opaana-{bhuuto} pu~n~naani karoti ... pe ... no ca kho bahussuto tassa tassa suta-jaatassa, ... pe ... no ca kho tassa tass' eva kho pana bhaasitassa attha.m jaanaati: 'Aya.m imassa bhaasitassa attho, aya.m imassa bhaasitassa attho ti.' ... pe ... no ca kho pa.n.dito viyatto medhaavii pa.tibalo atiitaanaagata-{paccuppanne} atthe cintetu.m ... pe ... atha ca pana bhava.m raajaa evaruupa.m mahaa-ya~n~na.m yajatiiti.' Evam pi bhoto ra~n~no vattaa dhammato n' atthi, bhava.m kho pana raajaa pa.n.dito viyatto medhaavii pa.tibalo atiitaanaagata-paccuppanne atthe cintetu.m, iminaa p' eta.m bhava.m raajaa jaanaatu: 'Yajatam bhava.m, modatam bhava.m, cittam eva bhava.m antara.m pasaadetu.' -- Siyaa kho pana bhoto ra~n~no mahaa-ya~n~na.m yajamaanassa kocid eva vattaa: 'Raajaa kho Mahaa-vijito mahaa-ya~n~na.m yajati, no ca kho tassa purohito braahma.no ubhato sujaato maatito ca pitito ca sa.msuddha-gaha.niko yaava sattamaa pitaamahaa-yugaa akkhitto anupakku.t.tho jaati-vaadena, atha ca pana bhava.m raajaa evaruupa.m ya~n~na.m yajatiiti.'

[page 141]

Evam pi bhoto ra~n~no vattaa dhammato n' atthi, bhoto kho ra~n~no purohito braahma.no ubhato sujaato maatito ca pitito ca sa.msuddha-gaha.niko yaava sattamaa pitaamahaa-yugaa akkhitto anupakku.t.tho jaati-vaadena, iminaa p' eta.m bhava.m raajaa jaanaatu: 'Yajata.m bhava.m, modata.m bhava.m, cittam eva bhava.m antara.m pasaadetu ... pe ... Siyaa kho pana bhoto ra~n~no mahaa-ya~n~na.m yajamaanassa kocid eva vattaa; 'Raajaa kho Mahaa-vijito mahaa-ya~n~na.m yajati, no ca khv assa purohito braahma.no ajjhaayako manta-dharo ti.n.na.m vedaana.m paaraguu sanigha.n.du ke.tubhaana.m saakkhara-ppabhedaana.m itihaasa-pa~ncamaana.m padako veyyaakara.no lokaayata-mahaapurisa-lakkha.nesu anavayo ... pe ... no ca khvassa purohito braahma.no siilavaa vuddha-siilii vuddhasiilena samannaagato ... pe ... no ca khvassa purohito braahma.no pa.n.dito viyatto medhaavii pa.thamo vaa dutiyo vaa suja.m pagga.nhantaana.m, atha ca pana bhava.m raajaa evaruupa.m mahaa-ya~n~na.m yajatiiti.' Evam pi bhoto ra~n~no vattaa dhammato n' atthi, bhoto kho pana ra~n~no purohito braahma.no pa.n.dito viyatto medhaavii pa.thamo vaa dutiyo vaa suja.m pagga.nhantaana.m, iminaa p' eta.m bhava.m raajaa jaanaatu: 'Yajatam bhava.m, modatam bhava.m, cittam eva bhava.m {antara.m} pasaadetuuti."

'Imehi kho braahma.na purohito braahma.no ra~n~no Mahaavijitassa mahaa-ya~n~na.m yajamaanassa so.lasehi aakaarehi citta.m sandassesi samaadapesi samuttejesi sampaha.msesi.

18. 'Tasmi.m kho braahma.na ya~n~ne n' eva gaavo ha~n~ni.msu na aje.lakaa ha~n~ni.msu na kukku.ta-suukaraa ha~n~ni.msu, na vividhaa paa.naa sa.mghaata.m aapajji.msu, na rukkhaa chijji.msu yuupatthaaya, na dabbhaa luuyi.msu barihisatthaaya, ye pi 'ssa ahesu.m daasaa ti vaa pessaa ti vaa kammakaraa ti vaa te pi na da.n.da-tajjitaa na bhaya-tajjitaa, na assu-mukhaa rudamaanaa parikammaani aka.msu. Atha kho ye icchi.msu te aka.msu, ye na icchi.msu te na aka.msu, ya.m icchi.msu ta.m aka.msu, ya.m na icchi.msu, na ta.m aka.msu. Sappi-tela-navaniitadadhi-madhu-phaa.nitena c' eva so ya~n~no ni.t.thaanam agamaasi.

[page 142]

19. 'Atha kho braahma.na khattiyaa anuyuttaa negamaa c' eva jaanapadaa ca, amaccaa paarisajjaa negamaa c' eva jaanapadaa ca, braahma.na-mahaasaalaa negamaa c' eva jaanapadaa ca, gahapati-necayikaa negamaa c' eva jaanapadaa ca pahuuta.m saapateyya.m aadaaya raajaana.m Mahaa-vijita.m upasa.mkamitvaa evam aaha.msu; "Ida.m, deva, pahuuta.m saapateyya.m deva.m yeva uddissa aabhata.m, ta.m devo patiga.nhaatuuti."

"Alam bho mama pi ida.m pahuuta.m saapateyya.m dhammikena [balinaa] abhisa.mkhitta.m. Ta~n ca vo hotu, ito ca bhiiyo harathaati."

'Te ra~n~naa pa.tikkhittaa ekamanta.m apakkamma eva.m sammantesu.m: "Na kho eta.m amhaaka.m patiruupa.m maya.m imaani saapateyyaani punad eva sakaani {gharaani} pa.tihareyyaama. Raajaa kho Mahaa-vijito mahaa-ya~n~na.m yajati, hand' assa maya.m anuyaagino homaati."

20. 'Atha kho braahma.na puratthimena ya~n~naavaa.tassa khattiyaa anuyuttaa negamaa c' eva jaanapadaa ca daanaani pa.t.thapesu.m, dakkhi.nena ya~n~naavaa.tassa amaccaa paarisajjaa negamaa c' eva jaanapadaa ca daanaani pa.t.thapesu.m, pacchimena ya~n~naavaa.tassa braahma.na-mahaasaalaa negamaa c' eva jaanapadaa ca daanaani pa.t.thapesum, uttarena ya~n~naavaa.tassa gahapati-necayikaanegamaa c' eva jaanapadaa ca daanaani pa.t.thapesu.m. Tesu pi braahma.naa ya~n~nesu n' eva gaavo ha~n~ni.msu na aje.lakaa ha~n~ni.msu na kukku.ta-suukaraa {ha~n~ni.msu}, na vividhaa paa.naa sa.mghaata.m aapajji.msu, na rukkhaa chijji.msu yuupatthaaya, na dabbhaa luuyi.msu barihisatthaaya, ye pi tesa.m ahesu.m daasaa ti vaa pessaa ti vaa {kammakaraa} ti vaa te pi na da.n.da-tajjitaa na bhaya-tajjitaa na assu-mukhaa rudamaanaa parikammaani aka.msu. Atha kho ye icchi.msu te aka.msu, ye na icchi.msu na te aka.msu, ya.m icchi.msu ta.m aka.msu, ya.m na icchi.msu na ta.m aka.msu. Sappi-tela-navaniitadadhi-madhu-phaa.nitena c' eva te ya~n~naa ni.t.thaanam aagama.msu.

[page 143]

'Iti cattaaro ca anumati-pakkhaa, raajaa Mahaa-vijito a.t.tha'ngehi samannaagato, purohito braahma.no catuh' a'ngehi samannaagato, tisso ca vidhaa. Aya.m vuccati braahma.na tividhaa ya~n~na-sampadaa so.lasa-parikkhaaraa ti.'

21. Eva.m vutte te braahma.naa unnaadino uccaa-saddaa mahaa-saddaa ahesu.m: 'Aho ya~n~no, aho ya~n~na-sampadaa ti.' Kuu.tadanto pana braahma.no tu.nhii-bhuuto va nisinno hoti.

Atha kho te braahma.naa Kuu.tadanta.m braahma.na.m etad avocu.m:

'Kasmaa pana bhava.m Kuu.tadanto sama.nassa Gotamassa subhaasita.m subhaasitato naabbhanumodatiiti.'

'Naaha.m bho sama.nassa Gotamassa subhaasita.m subhaasitato naabbhanumodaami, muddhaa pi tassa vipateyya yo sama.nassa Gotamassa subhaasita.m subhaasitato naabbhanumodeyya. Api ca me bho eva.m hoti: "Sama.no Gotamo na evam aaha: 'Evam me sutan' ti vaa, 'Eva.m arahati bhavitun' ti vaa, api ca sama.no Gotamo 'Evan tadaa aasi, ittha.m tadaa aasi,' tveva abhaasi." Tassa mayha.m bho eva.m hoti: "Addhaa sama.no Gotamo tena samayena raajaa vaa ahosi Mahaa-vijito ya~n~na-saami, purohito vaa braahma.no tassa ya~n~nassa yaajetaa ti." Abhijaanaati pana bhava.m Gotamo {evaruupa.m} ya~n~na.m yajitvaa vaa yaajetvaa vaa kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m {upapajjitaa} ti?'

'Abhijaanaam' aha.m braahma.na evaruupa.m ya~n~na.m yajitvaa vaa yaajetvaa vaa kaayassa-bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m {upapajjitaa}. Ahan tena samayena purohito braahma.no ahosi.m tassa ya~n~nassa yaajetaa ti.'

22. 'Atthi pana bho Gotama a~n~no ya~n~no imaaya ti-vidhaaya ya~n~na-sampadaaya so.lasa-parikkhaaraaya appa.t.thataro ca appa-samaarabbhataro ca mahapphalataro ca mahaanisa.msataro caati?'

[page 144]

'Atthi kho braahma.na a~n~no ya~n~no imaaya ti-vidhaaya ya~n~na-sampadaaya so.lasa-parikkhaaraaya appa.t.thataro ca appasamaarabbhataro ca mahapphalataro ca mahaanisa.msataro caati.'

'Katamo pana so bho Gotama ya~n~no imaaya ti-vidhaaya ya~n~na-sampadaaya so.lasa-parikkhaaraaya appa.t.thataro ca pa.niitataro ca appa-samaarabbhataro ca mahapphalataro ca mahaanisa.msataro caati?'

'Yaani kho taani braahma.na nicca-daanaani anukuula-ya~n~naani siilavante pabbajite uddissa diiyanti, aya.m kho braahma.na ya~n~no imaaya ti-vidhaaya ya~n~na-sampadaaya so.lasa-parikkhaaraaya appa.t.thataro ca appa-samaarabbhataro ca mahapphalataro ca mahaanisa.msataro caati.'

23. 'Ko nu kho bho Gotama hetu ko paccayo yena ta.m nicca-daana.m anukuula-ya~n~na.m imaaya ti-vidhaaya ya~n~nasampadaaya so.lasa-parikkhaaraaya appa.t.thatara~n ca appasamaarabbhatara~n ca mahapphalatara~n ca mahaanisa.msatara~n caati?'

'Na kho braahma.na evaruupa.m ya~n~na.m upasa.mkamanti arahanto vaa arahanta-magga.m vaa samaapannaa. Ta.m kissa hetu? Dissanti h' ettha braahma.na da.n.dappahaaraa pi galaggahaa pi. Tasmaa evaruupa.m ya~n~na.m na upasa.mkamanti arahanto vaa arahanta-magga.m vaa samaapannaa. Yaani kho pana taani nicca-daanaani anukuula-ya~n~naani siilavante pabbajite uddissa diiyanti, evaruupa.m kho braahma.na ya~n~na.m upasa'nkamanti arahanto vaa arahanta-magga.m vaa samaapannaa.

Ta.m kissa hetu? Na h' ettha braahma.na dissanti da.n.dappahaaraa pi galaggahaa pi. Tasmaa evaruupa.m ya~n~na.m upasa'nkamanti arahanto vaa arahanta-magga.m vaa samaapannaa.

Aya.m kho braahma.na hetu aya.m paccayo yen' eta.m niccadaana.m anukuula-ya~n~na.m imaaya ti-vidhaaya ya~n~na-sampadaaya so.lasa-parikkhaaraaya appa.t.thatara~n ca appa-samaarabbhatara~n ca mahapphalatara~n ca mahaanisa.msatara~n caati.'

24. 'Atthi pana bho Gotama a~n~no ya~n~no imaaya ca tividhaaya ya~n~na-sampadaaya so.lasa-parikkhaaraaya iminaa ca nicca-daanena anukuula-ya~n~nena appa.t.thataro ca appa-samaarabbhataro ca mahapphalataro ca mahaanisa.msataro caati?'

[page 145]

'Atthi kho braahma.na a~n~no ya~n~no imaaya ca ti-vidhaaya ya~n~na-sampadaaya so.lasa-parikkhaaraaya iminaa ca niccadaanena anukuula-ya~n~nena appa.t.thataro ca appa-samaarabbhataro ca mahapphalataro ca mahaanisa.msataro caati.

'Katamo pana so bho Gotama ya~n~no imaaya ca ti-vidhaaya ya~n~na-sampadaaya so.lasa-parikkhaaraaya iminaa ca niccadaanena anukuula-ya~n~nena appa.t.thataro ca appa-samaarabbhataro ca mahapphalataro ca mahaanisa.msataro caati?'

'Yo kho braahma.na caatuddisa.m sa.mgha.m uddissa vihaara.m karoti, aya.m kho braahma.na ya~n~no imaaya ca tividhaaya ya~n~na-sampadaaya so.lasa-parikkhaaraaya iminaa ca nicca-daanena anukuula-ya~n~nena appa.t.thataro ca appasamaarabbhataro ca mahapphalataro ca mahaanisa.msataro caati.

25. 'Atthi pana bho Gotama a~n~no ya~n~no imaaya ca tividhaaya ya~n~na-sampadaaya so.lasa-parikkhaaraaya iminaa ca nicca-daanena anukuula-ya~n~nena iminaa ca vihaara-daanena appa.t.thataro ca appa-samaarabbhataro ca mahapphalataro mahaanisa.msataro caati?'

'Atthi kho braahma.na a~n~no ya~n~no imaaya ca ti-vidhaaya ya~n~na-sampadaaya so.lasa-parikkhaaraaya iminaa ca niccadaanena anukuula-ya~n~nena iminaa ca vihaara-daanena appa.t.thataro ca appa-samaarabbhataro ca mahapphalataro ca mahaanisa.msataro caati.'

'Katamo pana so bho Gotama a~n~no ya~n~no imaaya ca tividhaaya ya~n~na-sampadaaya so.lasa-parikkhaaraaya iminaa ca nicca-daanena anukuula-ya~n~nena iminaa ca vihaara-daanena appa.t.thataro ca appa-samaarabbhataro ca mahapphalataro ca mahaanisa.msataro caati?'

'Yo kho braahma.na pasanna-citto Buddha.m sara.na.m gacchati Dhamma.m sara.na.m gacchati Sa.mgha.m sara.na.m gacchati, aya.m braahma.na ya~n~no imaaya ca ti-vidhaaya ya~n~na-sampadaaya so.lasa-parikkhaaraaya iminaa ca niccadaanena anukuula-ya~n~nena iminaa ca vihaara-daanena appa.t.thataro ca appa-samaarabbhataro ca mahapphalataro ca mahaanisa.msataro caati.

[page 146]

26. 'Atthi pana bho Gotama a~n~no ya~n~no imaaya ca tividhaaya ya~n~na-sampadaaya so.lasa-parikkhaaraaya iminaa ca nicca-daanena anukuula-ya~n~nena iminaa ca vihaara-daanena imehi ca sara.naagamanehi appa.t.thataro ca appa-samaarabbhataro ca mahapphalataro ca mahaanisa.msataro caati?'

'Atthi kho, braahma.na, a~n~no ya~n~no imaaya ca ti-vidhaaya ya~n~na-sampadaaya so.lasa-parikkhaaraaya iminaa ca niccadaanena anukuula-ya~n~nena iminaa ca vihaara-daanena imehi ca sara.naagamanehi appa.t.thataro ca appa-samaarabbhataro ca mahapphalataro ca mahaanisa.msataro caati.'

'Katamo pana so bho Gotama a~n~no ya~n~no imaaya ca tividhaaya ya~n~na-sampadaaya so.lasa-parikkhaaraaya iminaa ca nicca-daanena anukuula-ya~n~nena iminaa ca {vihaara}-daanena imehi ca sara.naagamanehi appa.t.thataro ca appa-samaarabbhataro ca mahapphalataro ca mahaanisa.msataro caati?'

'Yo kho braahma.na pasanna-citto sikkhaa-padaani samaadiyati, -- paa.naatipaataa verama.nii, adinnaadaanaa verama.nii, kaamesu micchaacaaraa verama.nii, musaa-vaadaa verama.nii, suraa-merayamajja-pamaada.t.thaanaa verama.nii -- aya.m kho braahma.na ya~n~no imaaya ca ti-vidhaaya ya~n~na-sampadaaya so.lasa-parikkhaaraaya iminaa ca nicca-daanena anukuula-ya~n~nena iminaa ca vihaaradaanena imehi ca sara.naagamanehi appa.t.thataro ca appasamaarabbhataro ca mahapphalataro ca mahaanisa.msataro caati.'

27. 'Atthi pana bho Gotama a~n~no ya~n~no imaaya ca ti-vidhaaya ya~n~na-sampadaaya so.lasa-parikkhaaraaya iminaa ca nicca-daanena anukuula-ya~n~nena iminaa ca vihaara-daanena imehi ca sara.naagamanehi imehi ca sikkhaa-padehi appa.t.thataro ca appa-samaarabbhataro ca mahapphalataro ca mahaanisa.msataro caati?'

'Atthi kho braahma.na a~n~no ya~n~no imaaya ca ti-vidhaaya ya~n~na-sampadaaya so.lasa-parikkhaaraaya iminaa ca niccadaanena anukuula-ya~n~nena iminaa ca vihaara-daanena imehi ca sara.naagamanehi imehi ca sikkhaa-padehi appa.t.thataro ca appa-samaarabbhataro ca mahapphalataro ca mahaanisa.msataro caati.'

[page 147]

'Katamo so bho Gotama ya~n~no imaaya ca ti-vidhaaya ya~n~na-sampadaaya so.lasa-parikkhaaraaya iminaa ca niccadaanena anukuula-ya~n~nena iminaa ca vihaara-daanena imehi ca sara.naagamanehi imehi ca sikkhaa-padehi appa.t.thataro ca appa-samaarabbhataro ca mahapphalataro ca mahaanisa.msataro caati?'

'Idha braahma.na Tathaagato loke uppajjati araha.m sammaasambuddho ... yathaa Saama~n~na-phale eva.m vitthaaretabba.m ... pe ... Eva.m kho braahma.na bhikkhu siila-sampanno hoti.

... pe ... pa.thamajjhaana.m upasampajja viharati.

Aya.m kho braahma.na ya~n~no purimehi ya~n~nehi appa.t.thataro ca appa-samaarabbhataro ca mahapphalataro ca mahaanisa.msataro ca.

... pe ... dutivajjhaana.m ... tatiyajjhaana.m . . .

catutthajjhaana.m upasampajja viharati. Ayam pi kho braahma.na ya~n~no purimehi ya~n~nehi appa.t.thataro ca appasamaarabbhataro ca mahapphalataro ca mahaanisa.msataro ca.

... pe ... ~naa.na-dassanaaya citta.m abhiniiharati abhi-

ninnaameti. Ayam pi kho braahma.na ya~n~no purimehi ya~n~nehi appa.t.thataro ca appa-samaarabbhataro ca mahapphalataro ca mahaanisa.msataro ca.

... pe ... "naapara.m itthattaayaati" pajaanaati. Aya.m kho

braahma.na ya~n~no purimehi ya~n~nehi appa.t.thataro ca appasamaarabbhataro ca mahapphalataro ca mahaanisa.msataro ca. Imaaya ca braahma.na ya~n~na-sampadaaya a~n~naa ya~n~nasampadaa uttariitaraa vaa pa.niitataraa vaa n' atthiiti.'

28. Eva.m vutte Kuu.tadanto braahma.no Bhagavanta.m etad avoca: 'Abhikkanta.m bho Gotama, abhikkanta.m bho Gotama. Seyyathaa pi bho Gotama nikkujjita.m vaa ukkujjeyya, pa.ticchanna.m vaa vivareyya, muu.lhassa vaa magga.m aacikkheyya, andha-kaare vaa tela-pajjota.m dhaareyya: "cakkhumanto ruupaani dakkhintiiti," evam eva bhotaa Gotamena aneka-pariyaayena dhammo pakaasito. Esaaha.m Bhagavanta.m Gotama.m sara.na.m gacchaami, dhamma~n ca bhikkhusa.mgha~n ca, upaasakam ma.m bhava.m Gotamo dhaaretu ajjatagge paa.nupeta.m sara.na.m gata.m. Esaaha.m bho {Gotama} satta ca usabha-sataani satta ca vacchatara-sataani satta ca vacchatarii-sataani satta ca aja-sataani satta ca urabbha-sataani mu~ncaapemi,

[page 148]

jiivita.m demi, haritaani c' eva ti.naani khaadantu siitaani ca paaniyaani pivantu, siito ca nesa.m vaato upavaayatan ti.'

29. Atha kho Bhagavaa Kuu.tadantassa braahma.nassa anupubbikatha.m kathesi seyyathiida.m daana-katha.m siilakatha.m sagga-katha.m kaamaana.m aadiinava.m okaara.m sa.mkilesa.m, nekkhamme aanisa.msa.m pakaasesi. Yadaa Bhagavaa a~n~naasi Kuu.tadanta.m braahma.na.m kalla-citta.m mudu-citta.m viniivara.na-citta.m udagga-citta.m pasanna-citta.m, atha yaa Buddhaana.m saamukka.msikaa dhamma-desanaa ta.m pakaasesi: dukkha.m samudaya.m nirodha.m magga.m. Seyyathaa pi naama suddha.m vattha.m apagata-kaa.laka.m sammad eva rajana.m patiga.nheyya, evam eva Kuu.tadantassa braahma.nassa tasmi.m yeva aasane viraja.m viita-mala.m dhamma-cakkhu.m udapaadi: 'ya.m ki~nci samudaya-dhamma.m sabban ta.m nirodha-dhamman ti.'

30. Atha kho Kuu.tadanto braahma.no di.t.tha-dhammo pattadhammo vidita-dhammo pariyogaa.lha-dhammo ti.n.na-vicikiccho vigata-katha.mkatho {vesaarajja-ppatto} aparappaccayo satthu saasane Bhagavanta.m etad avoca: 'Adhivaasetu me bhava.m Gotamo svaatanaaya bhatta.m saddhi.m bhikkhusa.mghenaati.'

Adhivaasesi Bhagavaa tu.nhii-bhaavena. Atha kho Kuu.tadanto braahma.no Bhagavato adhivaasana.m viditvaa, u.t.thaay' aasanaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa padakkhi.na.m katvaa pakkaami.

Atha kho Kuu.tadanto braahma.no tassaa rattiyaa accayena sake ya~n~naavaa.te pa.niita.m khaadaniya.m bhojaniya.m pa.tiyaadetvaa Bhagavato kaala.m aarocaapesi: 'Kaalo bho Gotama, ni.t.thita.m bhattan ti.'

Atha kho Bhagavaa pubba.nha-samaya.m nivaasetvaa pattaciivara.m aadaaya saddhi.m bhikkhu-sa.mghena yena Kuu.tadantassa braahma.nassa ya~n~naavaa.to ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa pa~n~natte aasane nisiidi. Atha kho Kuu.tadanto braahma.no Buddha-pamukha.m bhikkhu-sa.mgha.m pa.niitena khaadaniyena bhojaniyena sahatthaa santappesi sampavaaresi.

[page 149]

Atha kho Kuu.tadanto braahma.no Bhagavanta.m bhuttaavi.m oniita-patta-paa.ni.m a~n~natara.m niica.m aasana.m gahetvaa ekamanta.m nisiidi. Ekamanta.m nisinna.m kho Kuu.tadanta.m {braahma.na.m} Bhagavaa dhammiyaa kathaaya sandassetvaa samaadapetvaa samuttejetvaa {sampaha.msetvaa} u.t.thaay' aasanaa pakkaamiiti.

KUu.TADANTA-SUTTA.M.

[page 150]

 


 

VI. Mahaali Sutta

1. Evam me suta.m. Eka.m samaya.m Bhagavaa Vesaaliya.m viharati Mahaavane {kuu.taagaara-}saalaaya.m. Tena kho pana samayena sambahulaa Kosalakaa ca braahma.na-duutaa Maagadhakaa ca braahma.na-duutaa Vesaaliya.m pa.tivasanti kenacid eva kara.niiyena. Assosu.m kho te Kosalakaa ca braahma.naduutaa Maagadhakaa ca braahma.na-duutaa: 'Sama.no khalu bho Gotamo Sakya-putto Sakya-kulaa pabbajito Vesaaliya.m viharati Mahaavane kuu.taagaara-saalaaya.m. Ta.m kho pana Bhagavanta.m Gotama.m eva.m kalyaa.no kittisaddo abbhuggato: "Iti pi so Bhagavaa araha.m sammaasambuddho vijjaa-cara.na-{sampanno} sugato loka-viduu anuttaro purisadamma-saarathi satthaa deva-manussaana.m buddho bhagavaa." So ima.m loka.m sadevaka.m samaaraka.m sabrahmaka.m sassama.na-braahma.ni.m paja.m {sadeva-manussa.m} saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa pavedeti. So dhamma.m deseti aadi-kalyaa.na.m majjhe kalyaa.na.m pariyosaana-kalyaa.na.m saattha.m savya~njana.m, kevala-paripu.n.na.m parisuddha.m brahma-cariya.m pakaaseti. Saadhu kho pana tathaa-ruupaana.m arahata.m dassana.m hotiiti."'

2. Atha kho te Kosalakaa ca braahma.na-duutaa Maagadhakaa ca braahma.na-duutaa yena Mahaavana.m kuu.taagaara-saalaa ten' upasa.mkami.msu. Tena kho pana samayena aayasmaa Naagito Bhagavato upa.t.thaako hoti. Atha kho te Kosalakaa ca braahma.na-duutaa Maagadhakaa ca braahma.na-duutaa yen' aayasmaa Naagito ten' upasa.mkami.msu, upasa.mkamitvaa aayasmanta.m Naagita.m etad avocu.m: 'Kahan nu kho bho Naagita etarahi so bhava.m Gotama viharati, dassana-kaamaa hi maya.m ta.m Gotaman ti?'

[page 151]

'Akaalo kho aavuso Bhagavanta.m dassanaaya, patisalliino Bhagavaa ti.' Atha kho te Kosalakaa ca braahma.na-duutaa Maagadhakaa ca braahma.na-duutaa tatth' eva ekamanta.m nisiidi.msu: 'Disvaa va maya.m ta.m Bhagavanta.m Gotama.m gamissaamaati.'

3. O.t.thaddho pi Licchavi mahatiyaa Licchavi-parisaaya saddhi.m yena Mahaavana.m kuu.taagaara-saalaa yen' aayasmaa Naagito ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa aayasmanta.m Naagita.m abhivaadetvaa ekamanta.m a.t.thaasi. Ekamanta.m .thito kho O.t.thaddho Licchavi aayasmanta.m Naagita.m etad avoca: 'Kahan nu kho bhante Naagita etarahi so Bhagavaa viharati araha.m sammaa-sambuddho, dassana-kaamaa hi maya.m ta.m Bhagavantam arahanta.m sammaa-{sambud-} dhanti?'

'Akaalo kho Mahaali Bhagavanta.m dassanaaya, patisalliino Bhagavaa' ti. O.t.thaddho pi Licchavi tatth' eva ekamanta.m nisiidi: 'Disvaa v' ahan ta.m Bhagavanta.m gamissaami arahanta.m sammaa-sambuddhan ti.'

4. Atha kho Siiho sama.nuddeso yen' aayasmaa Naagito ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa aayasmanta.m Naagita.m abhi{vaadetvaa} ekamanta.m a.t.thaasi. Ekamanta.m .thito kho Siiho sama.nuddeso aayasmanta.m Naagita.m etad avoca: 'Ete bhante Kassapa sambahulaa Kosalakaa ca braahma.na-duutaa Maagadhakaa ca braahma.na-duutaa idh' upasa.mkantaa Bhagavanta.m dassanaaya. O.t.thaddho pi Licchavi mahatiyaa Licchaviparisaaya saddhi.m idh' upasa.mkanto Bhagavanta.m dassanaaya. Saadhu bhante Kassapa labhata.m esaa janataa dassanaayaati.'

'Tena hi Siiha tva.m yeva Bhagavato aarocehiiti.'

'Eva.m bhante' ti kho Siiho sama.nuddeso aayasmato Naagitassa pa.tissutvaa yena Bhagavaa ten' upasa.mkami, upasa'nkamitvaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m a.t.thaasi.

Ekamanta.m .thito kho Siiho sama.nuddeso Bhagavanta.m etad avoca: 'Ete bhante sambahulaa Kosalakaa ca braahma.naduutaa Maagadhakaa ca braahma.na-duutaa idh' upasa.mkantaa Bhagavanta.m dassanaaya. O.t.thaddho pi Licchavi mahatiyaa Licchavi-parisaaya saddhi.m idh' upasa.mkanto Bhagavanta.m dassanaaya.

[page 152]

Saadhu bhante labhata.m esaa janataa Bhagavanta.m dassanaayaati.'

'Tena hi Siiha vihaara-pacchaayaaya aasana.m pa~n~naapehiiti.'

'Evam bhante' ti kho Siiho sama.nuddeso Bhagavato pa.tissutvaa vihaara-pacchaayaaya aasana.m pa~n~naapesi. Atha kho Bhagavaa vihaaraa nikkhamma vihaara-pacchaayaaya pa~n~natte aasane nisiidi.

5. Atha kho te Kosalakaa ca braahma.na-duutaa Maagadhakaa ca braahma.na-duutaa yena Bhagavaa ten' upasa.mkami.msu.

Upasa.mkamitvaa Bhagavataa saddhi.m sammodi.msu sammodaniiya.m katha.m saaraa.niiya.m viitisaaretvaa ekamanta.m nisiidi.msu. O.t.thaddho pi Licchavi mahatiyaa Licchavi-parisaaya saddhi.m yena Bhagavaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi. Ekamanta.m nisinno kho O.t.thaddho Licchavi Bhagavanta.m etad avoca:

'Purimaani bhante divasaani purimataraani Sunakkhatto Licchavi-putto yenaaha.m ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa ma.m etad avoca: "Yad agge aha.m Mahaali Bhagavanta.m upanissaaya viharissaami na cira.m tii.ni vassaani, dibbaani hi kho {ruupaani} passaami piya-ruupaani kaamuupasa.mhitaani rajaniiyaani, no ca kho dibbaani saddaani su.naami piya-ruupaani kaamuupasa.mhitaani rajaniiyaaniiti." Santaan' eva nu kho bhante Sunakkhatto Licchavi-putto dibbaani saddaani naassosi piya-ruupaani kaamuupasa.mhitaani rajaniiyaani, no udaahu asantaaniiti?'

'Santaan' eva kho Mahaalii Sunakkhatto Licchavi-putto dibbaani saddaani naassosi piya-ruupaani kaamuupasa.mhitaani rajaniiyaani no asantaaniiti.'

6. 'Ko nu kho bhante hetu, ko paccayo, yena santaan' eva Sunakkhatto Licchavi-putto dibbaani saddaani naassosi piya-ruupaani kaamuupasa.mhitaani rajaniiyaani no asantaaniiti?'

[page 153]

'Idha Mahaali bhikkhuno puratthimaaya disaaya eka.msabhaavito samaadhi hoti dibbaana.m {ruupaana.m} dassanaaya piyaruupaana.m kaamuupasa.mhitaana.m rajaniiyaana.m, no ca kho dibbaana.m saddaana.m savanaaya piya-ruupaana.m {kaamuupasa.mhitaana.m} rajaniiyaana.m. So puratthimaaya disaaya eka.msabhaavite samaadhimhi dibbaana.m ruupaana.m dassanaaya piyaruupaana.m kaamuupasa.mhitaana.m rajaniiyaana.m, no ca kho dibbaana.m saddaana.m savanaaya piya-ruupaana.m kaamuupasa.mhitaana.m {rajaniiyaana.m}, puratthimaaya disaaya dibbaani ruupaani passati piya-ruupaani kaamuupasa.mhitaani rajaniiyaani, no ca kho dibbaani saddaani su.naati piya-ruupaani kaamuupasa.mhitaani rajaniiyaani. Ta.m kissa hetu? Eva.m h' eta.m Mahaali hoti bhikkhuno puratthimaaya disaaya eka.msa-bhaavite samaadhimhi dibbaana.m {ruupaana.m} dassanaaya piya-ruupaana.m kaamuupasa.mhitaana.m rajaniiyaana.m, no ca kho dibbaana.m saddaana.m savanaaya piya-ruupaana.m kaamuupasa.mhitaana.m rajaniiyaana.m.

7. 'Puna ca para.m Mahaali bhikkhuno ... pe ... {dakkhi.naaya} disaaya ... pacchimaaya disaaya ... uttaraaya disaaya ... uddham adho tiriya.m eka.msa-bhaavito samaadhi hoti dibbaana.m ruupaana.m dassanaaya piya-ruupaana.m kaamuupasa.mhitaana.m rajaniiyaana.m, no ca kho dibbaana.m saddaana.m savanaaya piya-ruupaana.m kaamuupasa.mhitaana.m rajaniiyaana.m.

So uddham adho tiriya.m eka.msa-bhaavite samaadhimhi dibbaana.m ruupaana.m dassanaaya piya-ruupaana.m kaamuupasa.mhitaana.m rajaniiyaana.m, no ca kho dibbaana.m saddaana.m savanaaya piya-ruupaana.m kaamuupasa.mhitaana.m rajaniiyaana.m, uddham adho tiriya.m dibbaani ruupaani passati piya-ruupaani kaamuupasa.mhitaani {rajaniiyaani}, no ca kho dibbaani saddaani su.naati piya-ruupaani kaamuupasa.mhitaani rajaniiyaani. Tam kissa hetu?

Eva.m h' eta.m Mahaali hoti bhikkhuno uddham adho tiriya.m eka.msa-bhaavite samaadhimhi dibbaana.m ruupaana.m dassanaaya piya-ruupaana.m kaamuupasa.mhitaana.m rajaniiyaana.m, no ca kho dibbaana.m saddaana.m savanaaya piya-ruupaana.m kaamuupasa.mhitaana.m rajaniiyaana.m.

[page 154]

8. 'Idha Mahaali bhikkhuno puratthimaaya disaaya eka.msabhaavito samaadhi hoti dibbaana.m saddaana.m savanaaya piyaruupaana.m kaamuupasa.mhitaana.m rajaniiyaana.m, no ca kho dibbaana.m ruupaana.m dassanaaya piya-ruupaana.m kaamuupasa.mhitaana.m rajaniiyaana.m. So puratthimaaya disaaya eka.msabhaavite samaadhimhi dibbaana.m saddaana.m savanaaya piyaruupaana.m kaamuupasa.mhitaana.m rajaniiyaana.m, no ca kho dibbaana.m ruupaana.m dassanaaya piya-ruupaana.m kaamuupasa.mhitaana.m rajaniiyaana.m, puratthimaaya disaaya dibbaani saddaani su.naati piya-ruupaani kaamuupasa.mhitaani rajaniiyaani, no ca kho dibbaani ruupaani passati piya-ruupaani kaamuupasa.mhitaani rajaniiyaani. Tam kissa hetu? Eva.m h' eta.m Mahaali hoti bhikkhuno puratthimaaya disaaya eka.msa-bhaavite samaadhimhi dibbaana.m saddaana.m savanaaya piya-ruupaana.m kaamuupasa.mhitaana.m rajaniiyaana.m, no ca kho dibbaana.m ruupaana.m dassanaaya piya-ruupaana.m kaamuupasa.mhitaana.m rajaniiyaana.m.

9. 'Puna ca para.m Mahaali bhikkhuno dakkhi.naaya disaaya ... pacchimaaya disaaya ... uttaraaya disaaya ... uddham adho tiriya.m eka.msa-bhaavito samaadhi hoti dibbaana.m saddaana.m savanaaya piya-ruupaana.m kaamuupasa.mhitaana.m rajaniiyaana.m, no ca kho dibbaana.m ruupaana.m dassanaaya piyaruupaana.m kaamuupasa.mhitaana.m rajaniiyaana.m. So uddham adho tiriya.m eka.msa-bhaavite samaadhimhi dibbaana.m saddaana.m savanaaya piya-ruupaana.m kaamuupasa.mhitaana.m rajaniiyaana.m, no ca kho dibbaana.m ruupaana.m dassanaaya piya-ruupaana.m kaamuupasa.mhitaana.m rajaniiyaana.m, uddha.m adho tiriya.m dibbaani saddaani su.naati piya-ruupaani kaamuupasa.mhitaani rajaniiyaani, no ca kho dibbaani ruupaani passati piya-ruupaani kaamuupasa.mhitaani rajaniiyaani. Ta.m kissa hetu? Eva.m h' eta.m Mahaali hoti {bhikkhuno} uddham adho tiriya.m eka.msa-bhaavite samaadhimhi dibbaana.m saddaana.m savanaaya piya-ruupaana.m kaamuupasa.mhitaana.m rajaniiyaana.m, no ca kho dibbaana.m ruupaana.m dassanaaya piyaruupaana.m kaamuupasa.mhitaana.m rajaniiyaana.m.

10. 'Idha Mahaali bhikkhuno puratthimaaya disaaya ubhaya.msa-bhaavito samaadhi hoti dibbaana~n ca ruupaana.m dassanaaya piya-ruupaana.m kaamuupasa.mhitaana.m rajaniiyaana.m dibbaana.m saddaana.m savanaaya piya-ruupaana.m kaamuupasa.mhitaana.m rajaniiyaana.m.

[page 155]

So {puratthimaaya} disaaya ubhaya.msa-bhaavite samaadhimhi dibbaana.m ruupaana.m dassanaaya piyaa-ruupaana.m kaamuupasa.mhitaana.m rajaniiyaanam, dibbaana~n ca saddaana.m savanaaya piya-ruupaana.m kaamuupaasamhitaa.na.m rajaniiyaana.m, puratthimaaya disaaya dibbaani ca ruupaani passati piya-ruupaani kaamuupasa.mhitaani rajaniiyaani, dibbaani saddaani su.naati piya-ruupaani kaamuupasa.mhitaani rajaniiyaani.

Tam kissa hetu? Eva.m h' eta.m Mahaali hoti bhikkhuno puratthimaaya disaaya ubhaya.msa-bhaavite samaadhimhi dibbaana.m saddaana.m dassanaaya piya-ruupaana.m kaamuupasa.mhitaana.m rajaniiyaana.m, dibbaana~n ca saddaana.m savanaaya piya-ruupaana.m kaamuupasa.mhitaana.m rajaniiyaana.m.

11. 'Puna ca para.m Mahaali bhikkhuno {dakkhi.naaya} disaaya ... pe ... pacchimaaya disaaya ... uttaraaya disaaya ... uddham adho tiriya.m ubhaya.msa-bhaavito samaadhi hoti dibbaana~n ca ruupaana.m dassanaaya piyaruupaana.m kaamuupasa.mhitaana.m rajaniiyaana.m, dibbaana~n ca saddaana.m savanaaya piya-ruupaana.m kaamuupasa.mhitaana.m rajaniiyaana.m. So uddham adho tiriya.m ubhaya.msa-bhaavite samaadhimhi dibbaana~n ca {ruupaana.m} dassanaaya piya-ruupaana.m kaamuupasa.mhitaana.m rajaniiyaana.m, dibbaana~n ca saddaana.m savanaaya piya-ruupaana.m kaamuupasa.mhitaana.m rajaniiyaana.m, uddham adho tiriya.m dibbaani ruupaani passati piya-ruupaani kaamuupasa.mhitaani rajaniiyaani, dibbaani ca saddaani su.naati piya-ruupaani kaamuupasa.mhitaani rajaniiyaani. Ta.m kissa hetu? Eva.m h' eta.m Mahaali hoti bhikkhuno uddham adho tiriya.m ubhaya.msa-bhaavite samaadhimhi dibbaana~n ca ruupaana.m dassanaaya piya-ruupaana.m kaamuupasa.mhitaana.m rajaniiyaana.m, dibbaana~n ca saddaana.m savanaaya piya-ruupaana.m kaamuupasa.mhitaana.m rajaniiyaana.m.

'Aya.m kho Mahaali hetu, aya.m paccayo, yena santaan' eva Sunakkhatto Licchavi-putto dibbaani saddaani naassosi piya-ruupaani kaamuupasa.mhitaani rajaniiyaani, no asantaaniiti.'

12. 'Etaasa.m nuuna bhante samaadhi-bhaavanaana.m sacchikiriyaa-hetu bhikkhuu Bhagavati brahmacariya.m carantiiti?'

'Na kho Mahaali etaasa.m samaadhi-bhaavanaana.m sacchikiriyaa-hetu bhikkhuu mayi brahmacariya.m caranti.

[page 156]

Atthi kho Mahaali a~n~ne ca dhammaa uttaritaraa ca pa.niitataraa ca yesa.m sacchikiriyaa-hetu bhikkhuu mayi brahmacariya.m carantiiti.'

13. 'Katame pana te bhante dhammaa uttaritaraa ca pa.niitataraa ca yesa.m sacchikiriyaa-hetu bhikkhuu Bhagavati brahmacariya.m caranti?'

'Idha Mahaali bhikkhu ti.n.na.m sa.myojanaana.m parikkhayaa sotaapanno hoti avinipaata-dhammo niyato sambodhi-paraayano. Aya.m pi kho Mahaali dhammo uttaritaro ca pa.niitataro ca yassa sacchikiriyaa-hetu bhikkhuu mayi brahmacariya.m caranti.

'Puna ca para.m Mahaali bhikkhu ti.n.na.m sa.myojanaana.m parikkhayaa raaga-dosa-mohaana.m tanuttaa sakadaagaamii hoti, sakid eva ima.m loka.m aagantvaa dukkhass' anta.m karoti.

Aya.m pi kho Mahaali dhammo uttaritaro ca pa.niitataro ca yassa sacchikiriyaa-hetu bhikkhuu mayi brahmacariya.m caranti.

'Puna ca para.m Mahaali bhikkhu pa~ncanna.m orambhaagiyaana.m sa.myojanaana.m parikkhayaa opapaatiko hoti tatthaparinibbaayi anaavatti-dhammo tasmaa lokaa. Aya.m pi kho Mahaali dhammo uttaritaro ca pa.niitataro ca yassa sacchikiriyaa-hetu bhikkhuu mayi brahmacariya.m caranti.

'Puna ca para.m Mahaali bhikkhu aasavaana.m khayaa anaasava.m {ceto}-vimutti.m pa~n~naa-vimutti.m di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharati. Aya.m pi kho Mahaali dhammo uttaritaro ca pa.niitataro ca yassa sacchikiriyaa-hetu bhikkhuu mayi brahmacariya.m caranti.

'Ime kho Mahaali dhammaa uttaritaraa ca pa.niitataraa ca yesa.m sacchikiriyaa-hetu bhikkhuu mayi brahmacariya.m carantiiti.'

14. 'Atthi pana bhante maggo, atthi pa.tipadaa etesa.m dhammaana.m sacchikiriyaayaati?'

'Atthi kho Mahaali maggo, atthi pa.tipadaa etesa.m dhammaana.m sacchikiriyaayaati.'

[page 157]

'Katamo pana bhante maggo, katamo pa.tipadaa, etesa.m dhammaana.m sacchikiriyaayaati?'

'Aya.m eva ariyo a.t.tha'ngiko maggo seyyathiida.m sammaa-di.t.thi sammaa-sa'nkappo sammaa-vaacaa sammaa-kammanto sammaa-aajiivo sammaa-vaayaamo sammaa-sati sammaa-samaadhi.

Aya.m kho Mahaali maggo, aya.m pa.tipadaa etesa.m dhammaana.m sacchikiriyaaya.

15. 'Eka.m idaaha.m Mahaali samaya.m Kosambiya.m viharaami Ghositaaraame. Atha kho dve pabbajitaa Ma.n.disso ca paribbaajako Jaaliyo ca daarupattik-{antevaasii} yenaaha.m ten' upasa.mkami.msu, upasa.mkamitvaa mama saddhi.m sammodi.msu, sammodaniiya.m katha.m saaraa.niiya.m viitisaaretvaa ekamanta.m a.t.tha.msu. Ekamanta.m .thitaa kho dve pabbajitaa ma.m etad avocu.m:

"'Kin nu kho aavuso bho {Gotama} ta.m jiiva.m ta.m sariiram udaahu a~n~na.m jiiva.m a~n~na.m sariiran ti?"

"'Tena h' aavuso su.naatha saadhuka.m manasikarotha bhaasissaamiiti."

"'Eva.m aavuso" ti kho te dve pabbajitaa mama paccassosu.m. Atha kho caaha.m etad avoca.m:

16. 'Idh' aavuso Tathaagato loke uppajjati araha.m sammaasambuddho ... pe ... yathaa Saama~n~na-phale eva.m vitthaaretabba.m. ... Eva.m kho aavuso bhikkhu siila-sampanno hoti.

... pe ... pathamajjhaana.m upasampajja viharati.

Yo nu kho aavuso bhikkhu eva.m jaanaati eva.m passati, kallan nu kho tass' eta.m vacanaaya "ta.m jiiva.m ta.m sariiran" ti vaa "a~n~na.m jiiva.m a~n~na.m sariiran" ti vaa ti?'

'Yo so aavuso bhikkhu eva.m jaanaati eva.m passati kalla.m tass' eta.m vacanaaya "ta.m jiiva.m ta.m sariiran" ti vaa "a~n~na.m jiiva.m a~n~na.m sariiran" ti vaa ti.'

'Aha.m kho pan' eta.m aavuso eva.m jaanaami eva.m passaami.

Atha ca panaaha.m na vadaami "ta.m jiiva.m ta.m sariiran" ti vaa "a~n~na.m jiiva.m a~n~na.m sariiran" ti vaa.

17. 'Dutiyajjhaana.m ... pe ... tatiyajjhaanam ... catutthajjhaana.m upasampajja viharati.

[page 158]

Yo nu kho aavuso bhikkhu eva.m jaanaati eva.m passati, kallan nu kho tass' eta.m vacanaaya "ta.m jiiva.m ta.m sariiran" ti vaa "a~n~na.m jiiva.m a~n~na.m sariiran" ti vaa ti?'

'Yo so aavuso bhikkhu eva.m jaanaati eva.m passati, kalla.m tass' eta.m vacanaaya "ta.m jiiva.m ta.m sariiran" ti vaa "a~n~na.m jiiva.m a~n~na.m sariiran" ti vaa ti.'

'Aha.m kho pan' eta.m aavuso eva.m jaanaami eva.m passaami, atha ca panaaha.m na vadaami "ta.m jiiva.m ta.m sariiran" ti vaa "a~n~na.m jiiva.m a~n~na.m sariiran" ti vaa.

18. '~Naa.na-dassanaaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti. Yo nu kho aavuso bhikkhu eva.m jaanaati eva.m passati, kallan nu kho tass' eta.m vacanaaya "ta.m jiiva.m ta.m sariiran" ti vaa "a~n~na.m jiiva.m a~n~na.m sariiran" ti vaa ti?'

'Yo so aavuso bhikkhu eva.m jaanaati eva.m passati kalla.m tass' eta.m vacanaaya "ta.m jiiva.m ta.m sariiran" ti vaa "a~n~na.m jiiva.m a~n~na.m sariiran" ti vaa ti.'

'Aha.m kho pan' eta.m aavuso eva.m jaanaami eva.m passaami, atha ca panaaha.m na vadaami "ta.m jiiva.m ta.m sariiran" ti vaa "a~n~na.m jiiva.m a~n~na.m sariiran" ti vaa.

19. "'Naapara.m {itthattaayaati}" pajaanaati. Yo nu kho aavuso bhikkhu eva.m {jaanaati} eva.m passati, kallan nu kho tass' eta.m vacanaaya "ta.m jiiva.m ta.m sariiran" ti vaa "a~n~na.m jiiva.m a~n~na.m sariiran" ti vaa ti?

'Yo so aavuso bhikkhu eva.m jaanaati eva.m passati, na kalla.m tass' eta.m vacanaaya "ta.m jiiva.m ta.m sariiran" ti vaa "a~n~na.m jiiva.m a~n~na.m sariiran" ti vaa ti.'

'Aha.m kho pan' eta.m aavuso eva.m jaanaami eva.m passaami, atha ca panaaha.m na vadaami "ta.m jiiva.m ta.m sariiran" ti vaa "a~n~na.m jiiva.m a~n~na.m sariiran" ti vaa ti.'

Idam avoca Bhagavaa. Attamano O.t.thaddho Licchavi Bhagavato bhaasita.m abhinandiiti.

MAHAaLI SUTTANTA.M.

[page 159]

 


 

VII. Jaaliya Sutta

1. Evam me suta.m. Eka.m samaya.m Bhagavaa Kosambiya.m viharati Ghositaaraame. Atha kho dve pabbajitaa Ma.n.disso ca paribbaajako Jaaliyo ca daarupattik-antevaasii yena Bhagavaa ten' upasa.mkami.msu. Upasa.mkamitvaa Bhagavataa saddhi.m sammodi.msu, sammodaniiya.m katha.m {saaraa.niiya.m} {viitisaaretvaa} ekamanta.m a.t.tha.msu. Ekamanta.m {thitaa kho te dve pabbajitaa Bhagavanta.m etad avocu.m:

'Kin nu kho aavuso Gotama ta.m jiiva.m ta.m sariira.m udaahu a~n~na.m jiiva.m a~n~na.m sariiran ti?'

'Tena h' aavuso su.naatha saadhuka.m manasikarotha bhaasissaamiiti.'

'Evam aavuso' ti kho te dve pabbajitaa Bhagavato paccassosu.m. Bhagavaa etad avoca:

2. 'Idh' aavuso Tathaagato loke uppajjati araha.m sammaasambuddho . . .pe ... yathaa Saama~n~na-phale eva.m vitthaare tabba.m ... Eva.m kho aavuso bhikkhu siilasampanno hoti.

. . .pe ... pa.thamajjhaana.m upasampajja viharati.

Yo nu kho aavuso bhikkhu eva.m jaanaati eva.m passati, kallan nu kho tass' eta.m vacanaaya "ta.m jiiva.m ta.m sariran" ti vaa "a~n~na.m jiiva.m anna.m sariiran" ti vaa ti?'

'Yo so aavuso bhikkhu eva.m jaanaati eva.m passati, kalla.m tass' eta.m vacanaaya "ta.m jiiva.m ta.m sariiran" ti vaa "a~n~na.m jiiva.m a~n~na.m sariiran" ti vaa ti.'

'Aha.m kho pan' eta.m aavuso eva.m jaanaami eva.m passaami.

Atha ca panaaha.m na vadaami "ta.m jiiva.m ta.m sariiran" ti vaa "a~n~na.m jiiva.m a~n~na.m sariiran" ti vaa.

[page 160]

3. 'Dutiyajjhaana.m ... pe ... tatiyajjhaana.m ... catutthajjhaana.m upasampajja viharati. Yo nu kho aavuso bhikkhu eva.m jaanaati eva.m passati, kallan nu kho tass' eta.m vacanaaya "ta.m jiiva.m ta.m sariiran" ti vaa "a~n~na.m jiiva.m a~n~na.m sariiran" ti vaa ti?'

'Yo so aavuso bhikkhu eva.m jaanaati eva.m passati, kalla.m tass' eta.m vacanaaya "ta.m jiiva.m ta.m sariiran" ti vaa "a~n~na.m jiiva.m a~n~na.m sariiran" ti vaa ti.'

'Aha.m kho pan' etam aavuso eva.m jaanaami eva.m passaami, atha ca panaaha.m na vadaami "ta.m jiiva.m ta.m sariiran" ti vaa "a~n~na.m jiiva.m a~n~na.m sariiran" ti vaa.

4. '~Naa.na-dassanaaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti. Yo nu kho aavuso bhikkhu eva.m jaanaati eva.m passati, kallan nu kho tass' eta.m vacanaaya "ta.m jiiva.m ta.m sariiran" ti vaa "a~n~na.m jiiva.m a~n~na.m sariiran" ti vaa ti?'

'Yo so aavuso bhikkhu eva.m jaanaati eva.m passati, kallan tass' eta.m vacanaaya "ta.m jiiva.m ta.m sariiran" ti vaa "a~n~na.m jiiva.m a~n~na.m sariiran" ti vaa ti.'

'Aha.m kho pan' eta.m aavuso eva.m jaanaami eva.m passaami, atha ca panaaha.m na vadaami "ta.m jiiva.m ta.m sariiran" ti vaa "a~n~na.m jiiva.m a~n~na.m sariran" ti vaa.

5. "'Naapara.m itthattaayaati" pajaanaati. Yo nu kho aavuso bhikkhu eva.m jaanaati eva.m passati, kallan nu kho tass' eta.m vacanaaya "ta.m jiiva.m ta.m sariiran" ti vaa "a~n~nam jiiva.m a~n~na.m sariiran" ti vaa ti?"

'Yo so aavuso bhikkhu eva.m jaanaati eva.m passati, na kalla.m tass' eta.m vacanaaya "ta.m jiiva.m ta.m sariiran" ti vaa "a~n~na.m jiiva.m a~n~na.m sariiran" ti vaa ti.'

'Aha.m kho pan' eta.m aavuso eva.m jaanaami eva.m passaami, atha ca panaaha.m na vadaami "ta.m jiiva.m ta.m sariiran" ti vaa "a~n~na.m jiiva.m a~n~na.m sariiran" ti vaa ti.'

Idam avoca Bhagavaa. Attamanaa te dve pabbajitaa Bhagavato bhaasita.m abhinandun ti.

JAaLIYA-SUTTANTA.M.

[page 161]

 


 

VIII. Kassapa Siihanaada Sutta

1. Evam me suta.m. Eka.m samaya.m Bhagavaa Uju~n~naaya.m viharati Ka.n.nakatthale miga-daaye. Atha kho acelo Kassapo yena Bhagavaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Bhagavataa saddhi.m sammodi, sammodaniiya.m katha.m saaraa.niiya.m viitisaaretvaa ekamanta.m atthaasi. Ekamanta.m .thito kho acelo Kassapo Bhagavanta.m etad avoca:

2. 'Sutam m' eta.m bho Gotama: "Sama.no Gotamo sabban tapa.m garahati, sabban tapassi.m luukhaajiivi.m eka.msena upakkosati upavadatiiti." Ye te bho Gotama evam aaha.msu: "Sama.no Gotamo sabban tapa.m garahati, sabban tapassi.m luukhaajiivi.m eka.msena upakkosati upavadatiiti," kacci te bho Gotamassa vutta-vaadino, na ca Bhagavanta.m Gotama.m abhuutena abbhaacikkhanti, dhammassa caanudhamma.m vyaakaronti, na ca koci sahadhammiko vaadaanuvaado gaarayha.m .thaana.m aagacchati? Anabbhakkhaatukaamaa hi maya.m bhavantam Gotaman ti.'

3. 'Ye te Kassapa evam aaha.msu: "Sama.no Gotamo sabban tapa.m garahati, sabban tapassi.m luukhaajiivi.m eka.msena upakkosati upavadatiiti," na me te vutta-vaadino, abbhaacikkhanti ca pana man te asataa abhuutena. Idhaaha.m Kassapa ekaccan tapassi.m luukhaajiivi.m passaami, dibbena cakkhunaa visuddhena atikkanta-maanusakena

[page 162]

... pe ... kaayassa bhedaa param mara.naa apaaya.m duggati.m vinipaata.m niraya.m uppanna.m. Idha panaaha.m Kassapa ekacca.m tapassi.m luukhaajiivi.m passaami dibbena cakkhunaa visuddhena atikkanta-maanusakena ... pe ... kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m uppanna.m.

Idhaaha.m Kassapa ekacca.m tapassi.m appa-dukkha-vihaari.m passaami dibbena cakkhunaa visuddhena atikkanta-maanusakena ... pe ... kaayassa bhedaa param mara.naa apaaya.m duggati.m vinipaata.m niraya.m uppanna.m. Idha panaaha.m Kassapa ekacca.m tapassi.m appa-dukkha-vihaari.m passaami dibbena cakkhunaa visuddhena atikkanta-maanusakena ... pe ... kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m uppanna.m. {Yo 'ha.m} Kassapa imesa.m tapassiina.m eva.m aagati~n ca gati~n ca cuti~n ca uppatti~n ca yathaabhuuta.m pajaanaami, so 'ha.m ki.m sabba.m tapa.m garahissaami, sabba.m tapassi.m luukhaajiivi.m eka.msena upakkosissaami upavadissaami?

4. 'Santi Kassapa eke sama.na-braahma.naa pa.n.dita nipu.naa kata-para-ppavaadaa vaala-vedhiruupaa vobhindantaa ma~n~ne caranti pa~n~naa-gatena di.t.thi-gataani. Tehi pi me saddhi.m ekaccesu .thaanesu sameti, ekaccesu .thaanesu na sameti.

Yan te ekacca.m vadenti "saadhuuti," maya.m pi ta.m ekacca.m vadema "saadhuuti." Yan te ekacca.m vadenti "na saadhuuti," maya.m pi ta.m ekacca.m vadema "na saadhuuti." Yan te ekacca.m vadenti "saadhuuti," mayan ta.m ekacca.m vadema "na saadhuuti." Yan te ekacca.m vadenti "na saadhuuti," mayan ta.m ekacca.m vadema "saadhuuti." Ya.m maya.m ekacca.m vadema "saadhuuti," pare pi ta.m ekacca.m vadenti "saadhuuti." Ya.m maya.m ekacca.m vadema "na saadhuuti," pare pi ta.m ekacca.m vadenti "na saadhuuti."

[page 163]

Ya.m maya.m ekacca.m vadema "saadhuuti," pare pi ta.m ekacca.m vadenti "na saadhuuti." Ya.m maya.m ekacca.m vadema "na saadhuuti," pare pi ta.m ekacca.m vadenti "saadhuuti."

5. 'Tyaaha.m upasa.mkamitvaa eva.m vadaami: "Yesu no avuso .thaanesu na sameti, ti.t.thantu taani .thaanaani. Yesu .thaanesu sameti, tattha vi~n~nuu samanuyu~njanta.m samanugaahanta.m samanubhaasanta.m satthaaraa vaa satthaara.m sa.mghena vaa sa.mgha.m: 'Ye imesa.m bhavata.m dhammaa akusalaa akusala-{sa.mkhaataa}, saavajjaa saavajja-sa.mkhaataa asevitabbaa asevitabba-sa.mkhaataa naalam-ariyaa naalamariya-sa.mkhaataa ki.nhaa ki.nha-sa.mkhaataa, ko ime dhamme {anavasesa.m} pahaaya vattati, sama.no vaa Gotamo pare vaa pana bhonto ga.naacariyaa ti?' "

6. '.Thaana.m kho pan' eta.m Kassapa vijjati ya.m vi~n~nuu samanuyu~njantaa samanugaahantaa samanubhaasantaa eva.m vadeyyu.m: "Ye imesa.m bhavata.m dhammaa akusalaa akusala-sa.mkhaataa saavajjaa saavajja-sa.mkhaataa asevitabbaa asevitabbaa-sa.mkhaataa naalam-ariyaa naalamariya-sa.mkhaataa ki.nhaa ki.nhaa-sa.mkhaataa, sama.no Gotamo ime dhamme {anavesasa.m} pahaaya vattati, ya.m vaa pana bhonto pare ga.naacariyaa ti." Iti ha Kassapa vi~n~nuu samanuyu~njantaa samanugaahantaa samanubhaasantaa amhe va tattha yebhuyyena {pasa.mseyyu.m.}

7. 'Aparam pi no Kassapa vi~n~nuu samanuyu~njanta.m samanugaahanta.m samanubhaasanta.m satthaaraa vaa satthaara.m sa.mghena vaa sa.mgha.m: "Ye imesa.m bhavata.m dhammaa kusalaa kusala-sa.mkhaataa anavajjaa anavajja-sa.mkhaataa sevitabbaa sevitabba-sa.mkhaataa alam-ariyaa alamariya-sa.mkhaataa sukkaa sukka-sa.mkhaataa, ko ime dhamme anavasesa.m samaadaaya vattati, sama.no vaa Gotamo, pare vaa pana bhonto ga.naacariyaa ti?"

8. '.Thaana.m kho pan' eta.m Kassapa vijjati ya.m vi~n~nuu samanuyu~njantaa samanugaahantaa samanubhaasantaa eva.m vadeyyu.m:

[page 164]

"Ye imesa.m bhavata.m dhammaa kusalaa kusala-sa.mkhaataa anavajjaa anavajja-sa.mkhaataa sevitabbaa sevitabba-sa.mkhaataa alam-ariyaa alamariya-sa.mkhaataa sukkaa sukka-sa.mkhaataa, sama.no Gotamo ime dhamme anavasesa.m samaadaaya vattati, ya.m vaa pana bhonto pare ga.naacariyaa ti." Iti ha Kassapa vi~n~nuu samanuyu~njantaa samanugaahantaa samanubhaasantaa amhe va tattha yebhuyyena {pasa.m}seyyu.m.

9 'Aparam pi no Kassapa {vi~n~nuu} samanuyu~njanta.m samanugaahanta.m samanubhaasanta.m satthaaraa vaa satthaara.m sa.mghena vaa sa.mgha.m: "Ye imesa.m bhavata.m dhammaa akusalaa akusala-sa.mkhaataa saavajjaa saavajja-sa.mkhaataa asevitabbaa asevitabba-sa.mkhaataa naalam-ariyaa naalamariya-sa.mkhaataa ki.nhaa ki.nha-sa.mkhaataa, ko ime dhammaa {anavasesa.m} pahaaya vattati, Gotama-saavaka-sa.mgho vaa, pare vaa pana bhonto ga.naacariya-saavaka-sa.mghaa ti?"

10. '.Thaana.m kho pan' eta.m Kassapa vijjati ya.m vi~n~nuu samanuyu~njantaa samanugaahantaa samanubhaasantaa eva.m {vadeyyu.m}: "Ye imesa.m bhavata.m dhammaa akusalaa akusala-sa.mkhaataa saavajjaa saavajja-sa.mkhaataa asevitabbaa asevitabba-sa.mkhaataa naalam-ariyaa naalamariya-sa.mkhaataa ki.nhaa ki.nha-sa.mkhaataa, Gotama-saavaka-sa.mgho ime dhamme anavasesa.m pahaaya vattati, yam vaa pana bhonto pare ga.naacariya-saavaka-sa.mghaa ti." Iti ha Kassapa vi~n~nuu samanuyu~njantaa samanugaahantaa samanubhaasantaa amhe va tattha yebhuyyena {pasa.mseyyu.m.}

11. 'Aparam pi no Kassapa vi~n~nuu samanuyu~njanta.m samanugaahanta.m samanubhaasanta.m satthaaraa vaa {satthaara.m} sa.mghena vaa sa.mgha.m:

[page 165]

"Ye imesa.m bhavata.m dhammaa kusalaa kusala-sa.mkhaataa anavajjaa anavajja-sa.mkhaataa sevitabbaa sevitabba-sa.mkhaataa alam-ariyaa alamariya-sa.mkhaataa sukkaa sukka-sa.mkhaataa, ko ime dhamme anavasesa.m samaadaaya vattati, Gotama-saavaka-sa.mgho vaa pare vaa pana bhonto ga.naacariya-saavaka-sa.mghaa ti?"

12. '.Thaanam kho pan' eta.m Kassapa vijjati ya.m vi~n~nuu samanuyu~njantaa samanugaahantaa samanubhaasantaa eva.m vadeyyu.m: "Ye imesa.m bhavata.m dhammaa kusalaa kusala-sa.mkhaataa anavajjaa anavajja-sa.mkhaataa sevitabbaa sevitabba-sa.mkhaataa alam-ariyaa alamariya-sa.mkhaataa sukkaa sukka-sa.mkhaataa, Gotama-saavaka-sa.mgho ime dhamme anavasesa.m samaadaaya vattati, ya.m vaa pana bhonto pare vaa ga.naacariya-saavaka-sa.mghaa ti." Iti ha Kassapa vi~n~nuu samanuyu~njantaa samanugaahantaa samanubhaasantaa amhe va tattha yebhuyyena {pasa.mseyyu.m}.

13. 'Atthi Kassapa maggo, atthi pa.tipadaa, yathaa pa.tipanno saama.m yeva ~nassati saama.m {dakkhiti}: "Sama.no Gotamo kaala-vadii bhuuta-vaadii attha-vaadii dhamma-vaadii vinaya-vaadii ti." Katamo ca Kassapa maggo, katamaa pa.tipadaa, yathaa pa.tipanno saama.m yeva ~nassati saama.m {dakkhiti}: "Sama.no va Gotamo kaala-vaadii bhuuta-vaadii attha-vaadii dhamma-vaadii vinaya-vaadii ti"? Ayam eva Ariyo A.t.tha'ngiko Maggo, seyyathiida.m sammaa-di.t.thi sammaa-sa'nkappo sammaa-vaacaa sammaa-kammanto sammaa-aajiivo sammaa-vaayaamo sammaa-sati sammaa-samaadhi. Aya.m kho Kassapa maggo, aya.m pa.tipadaa, yathaa pa.tipanno saama.m yeva ~nassati saama.m {dakkhiti}: "Sama.no va Gotamo kaala-vaadii bhuuta-vaadii atthavaadii dhamma-vaadii vinaya-vaadii ti."'

14. Eva.m vutte acelo Kassapo Bhagavanta.m etad avoca: 'Ime kho aavuso Gotama tapo-pakkamaa ekesa.m sama.nabraahma.naana.m saama~n~na-sa.mkhaataa ca braahma~n~na-sa.mkhaataa ca.

[page 166]

Acelako hoti muttaacaaro hatthaapalekhano, na-ehibhadantiko, na-ti.t.tha-bhadantiko, naabhiha.ta.m na uddissaka.ta.m na nimantana.m saadiyati. So na kumbhi-mukhaa patiga.nhaati, na ka.lopi-mukhaa patiga.nhaati, na e.lakamantara.m na da.n.damantara.m na musalamantara.m, na dvinna.m bhu~njamaanaana.m, na gabbhiniyaa na paayamaanaaya na purisantara-gataaya, na sa.mkittisu, na yattha saa upa.t.thito hoti, na yattha makkhikaa sa.n.da-sa.n.da-caarinii, na maccha.m na {ma.msa.m,} na suuram na meraya.m na thusodaka.m pivati. So ekaagaariko va hoti ekaalopiko, dvaagaariko vaa hoti dvaalopiko, sattaagaariko vaa hoti sattaalopiko. Ekissaa pi dattiyaa yaapeti, dviihi pi dattiihi yaapeti, sattahi pi dattiihi yaapeti. Ekaahikam pi aahaara.m aahaareti, dviihikam pi aahaara.m aahaareti, sattaahikam pi aahaara.m aahaareti, iti evaruupa.m addha-maasikam pi pariyaaya-bhatta-bhojanaanuyogam anuyutto viharati.

Ime hi kho aavuso Gotama tapo-pakkamaa ekesa.m sama.na-braahma.naana.m saama~n~na-sa.mkhaataa ca braahma~n~nasa.mkhaataa ca. Saaka-bhakkho vaa hoti, saamaaka-bhakkho vaa hoti, niivaara-bhakkho vaa hoti, daddula-bhakkho vaa hoti, ha.ta-bhakkho vaa hoti, ka.na-bhakkho vaa hoti, aacaama-bhakkho vaa hoti, pi~n~naaka-bhakkho vaa hoti, ti.nabhakkho vaa hoti, gomaya-bhakkho vaa hoti, vana-muulaphalaahaaro yaapeti pavatta-phala-bhojii.

Ime hi kho aavuso Gotama tapo-pakkamaa ekesa.m sama.nabraahma.naanam saama~n~na-sa.mkhaataa ca braahma~n~na-sa.mkhaataa ca. Saa.naani pi dhaareti, masaa.naani pi dhaareti, chava-dussaani pi dhaareti, pa'nsu-kuulaani pi dhaareti, tirii.taani pi dhaareti,

[page 167]

ajinaani pi dhaareti, ajinakkhipam pi dhaareti, kusaciiram pi dhaareti vaakaa-ciiram pi dhaareti, phalaka-ciiram pi dhaareti, kesa-kambalam pi dhaareti, vaala-kambalam pi dhaareti, uluuka-pakkham pi dhaareti. Kesa-massu-locako pi hoti kesa-massu-locanaanuyogam anuyutto, ubbha.t.thako pi hoti aasana-pa.tikkhitto, ukku.tiko pi hoti {ukku.tika-ppadhaanam} anuyutto, ka.n.takaapassayiko pi hoti ka.n.takaapassaye seyya.m kappeti, phalaka-seyyam pi kappeti, tha.n.dila-seyyam pi kappeti, ekapassayiko pi hoti rajojalladhare, abbhokaasiko pi hoti yathaasanthatiko, veka.tiko pi hoti vika.ta-bhojanaanuyogam anuyutto, aapaanako pi hoti aapaanakattam anuyutto, saaya-tatiyakam pi udakorohanaanuyogam anuyutto viharatiiti.'

15. 'Acelako ce pi Kassapa hoti muttaacaaro hatthaapalekhano ... pe ... iti evaruupa.m addha-maasikam pi pariyaaya-bhatta-bhojanaanuyogam anuyutto viharati, tassa caaya.m siila-sampadaa citta-sampadaa pa~n~naa-sampadaa abhaavitaa hoti asacchikataa, atha kho so aarakaa va saama~n~naa, aarakaa va brahma~n~naa. Yato kho Kassapa bhikkhu avera.m avyaapajjha.m metta-citta.m bhaaveti, aasavaana~n ca khayaa anaasava.m ceto-vimutti.m pa~n~naa-vimutti.m di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharati, aya.m vuccati Kassapa bhikkhu Sama.no iti pi Braahma.no iti pi. Saaka-bhakkho ce pi Kassapa hoti, saamaaka-bhakkho ce pi Kassapa hoti, niivaara-bhakkho ... pe ... vana-muula-phalaahaaro yaapeti pavatta-phala-bhojii, tassa caaya.m siila-sampadaa citta-sampadaa pa~n~naa-sampadaa abhaavitaa hoti asacchikataa, atha kho so aarakaa va saama~n~naa aarakaa va brahma~n~naa. Yato kho Kassapa bhikkhu avera.m avyaapajjha.m metta-citta.m bhaaveti, aasavaana~n ca khayaa anaasava.m ceto-vimutti.m pa~n~naa-vimutti.m di.t.the va dhamme saya.m {abhi~n~naa} sacchikatvaa upasampajja viharati,

[page 168]

aya.m vuccati Kassapa bhikkhu Sama.no iti pi Braahma.no iti pi. {Saa.naani} ce pi Kassapa dhaareti, {masaa.naani} pi dhaareti ... pe ... saaya-tatiyakam pi udakorohanaanuyogam anuyutto viharati, tassa caaya.m siilasampadaa citta-sampadaa pa~n~naa-sampadaa abhaavitaa hoti asacchikataa, atha kho so aarakaa va saama~n~naa aarakaa va brahma~n~naa. Yato kho Kassapa bhikkhu avera.m avyaapajjha.m metta-cittam bhaaveti, aasavaana~n ca khayaa anaasava.m ceto-vimutti.m pa~n~naa-vimutti.m di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharati, aya.m vuccati Kassapa bhikkhu Sama.no iti pi Braahma.no iti piiti.'

16. Eva.m vutte acelo Kassapo Bhagavanta.m etad avoca: 'Dukkara.m bho Gotama saama~n~na.m, dukkara.m brahma~n~nan ti.'

'Pakati kho esaa Kassapa lokasmi.m "Dukkara.m saama~n~na.m dukkara.m brahma~n~nan" ti. Acelako ce pi Kassapa hoti, muttaacaaro hatthaapalekhano ... pe ... iti evaruupam addha-maasikam pi pariyaaya-bhatta-bhojanaanuyogam anuyutto viharati, imaaya ca Kassapa mattaaya iminaa ca tapo-pakkamena saama~n~na.m vaa abhavissa brahma~n~na.m vaa dukkara.m sudukkara.m, n' etam abhavissa kalla.m vacanaaya "Dukkara.m saama~n~na.m dukkara.m brahma~n~nan ti." Sakkaa ca pan' eta.m abhavissa kaatu.m gahapatinaa va gahapati-puttena vaa antamaso kumbha-daasiyaa pi: "Handaaha.m acelako homi muttaacaaro hatthaapalekhano ... pe ... iti evaruupa.m addha-maasikam pi pariyaaya-bhatta-bhojanaanuyogam anuyutto viharaamiiti." Yasmaa ca kho Kassapa a~n~natr' eva imaaya mattaaya a~n~natra iminaa tapo-pakkamena saama~n~na.m vaa hoti brahma~n~na.m vaa dukkara.m sudukkara.m, tasmaa eta.m kalla.m vacanaaya "Dukkara.m saama~n~na.m dukkara.m brahma~n~nan ti." Yato kho Kassapa bhikkhu avera.m avyaapajjha.m metta-citta.m bhaaveti, aasavaana~n ca khayaa anaasava.m ceto-vimutti.m pa~n~naa-vimutti.m {di.t.the} va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharati, aya.m vuccati Kassapa bhikkhu Sama.no iti pi Braahma.no iti pi.

[page 169]

Saaka-bhakkho ce pi Kassapa hoti, saamaaka-bhakkho ... pe ... vana-muula-phalaahaaro yaapeti pavatta-phala-bhojii, imaaya ca Kassapa mattaaya iminaa ca tapo-pakkamena saama~n~na.m vaa abhavissa brahma~n~na.m vaa dukkara.m sudukkaram, n' eta.m abhavissa kalla.m vacanaaya "Dukkara.m saama~n~na.m dukkara.m brahma~n~nan ti." Sakkaa ca pan' eta.m abhavissa kaatu.m gahapatinaa vaa gahapati-puttena vaa antamaso kumbha-daasiyaa pi: "Handaaha.m saaka-bhakkho vaa homi saamaaka-bhakkho ... pe ... vana-muula-phalaahaaro yaapemi pavatta-phalabhojii ti." Yasmaa ca kho Kassapa a~n~natr' eva imaaya mattaaya a~n~natra iminaa tapo-pakkamena saama~n~na.m vaa hoti brahma~n~na.m vaa dukkara.m sudukkara.m, tasmaa eta.m kalla.m vacanaaya "Dukkara.m {saama~n~na.m} dukkara.m brahma~n~nan ti." Yato kho Kassapa bhikkhu avera.m avyaapajjha.m metta-citta.m bhaaveti, aasavaana~n ca khayaa anaasava.m ceto-vimutti.m pa~n~naa-vimutti.m di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharati, aya.m vuccati Kassapa bhikkhu Sama.no iti pi Braahma.no iti pi.

{Saa.naani} ce pi Kassapa dhaareti, {masaa.naani} pi dhaareti ... pe ... saaya-tatiyakam pi udakorohanaanuyogam anuyutto viharati, imaaya ca Kassapa mattaaya iminaa tapo-pakkamena saama~n~na.m vaa abhavissa brahma~n~na.m vaa dukkara.m sudukkara.m, n' eta.m abhavissa kalla.m vacanaaya "Dukkara.m saama~n~na.m dukkara.m brahma~n~nan ti." Sakkaa ca pan' eta.m abhavissa kaatu.m gahapatinaa vaa gahapati-puttena vaa antamaso kumbha-daasiyaa pi: "Handaaha.m {saa.naani} pi dhaaremi, {masaa.naani} pi dhaaremi ... pe ... saaya-tatiyakam pi udakorohanaanuyogam anuyogo {viharaamiiti}." Yasmaa ca kho Kassapa a~n~natr' eva imaaya mattaaya a~n~natra iminaa tapo-pakkamena saama~n~na.m vaa hoti brahma~n~na.m vaa dukkara.m sudukkara.m, tasmaa eta.m kalla.m vacanaaya "Dukkara.m saama~n~na.m, dukkara.m brahma~n~nan ti." Yato kho Kassapa bhikkhu avera.m avyaapajjha.m metta-citta.m bhaaveti, aasavaana~n ca khayaa anaasava.m ceto-vimutti.m pa~n~naa-vimutti.m di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharati, aya.m vuccati Kassapa bhikkhu Sama.no iti pi Braahma.no iti piiti.'

[page 170]

17. Eva.m vutte acelo Kassapo Bhagavanta.m etad avoca: 'Dujjaano bho Gotama sama.no, dujjaano braahma.no ti.'

'Pakati kho esaa Kassapa lokasmi.m "Dujjaano sama.no, dujjaano braahma.no ti." Acelako ce pi Kassapa hoti, muttaacaaro hatthaapalekhano ... pe ... iti evaruupa.m addhamaasikam pi pariyaaya-bhatta-bhojanaanuyogam anuyutto viharati, imaaya ca Kassapa mattaaya iminaa tapo-pakkamena sama.no vaa abhavissa braahma.no vaa dujjaano sudujjaano, n' eta.m abhavissa kalla.m vacanaaya "Dujjaano sama.no, dujjaano braahma.no ti." Sakkaa ca pan' eso abhavissa ~naatu.m gahapatinaa vaa gahapati-puttena vaa antamaso kumbha-daasiyaa pi: "aya.m acelako muttaacaaro hatthaapalekhano ... pe ... iti evaruupa.m addha-maasikam pi pariyaaya-bhatta-bhojanaanuyogam anuyutto viharatiiti." Yasmaa ca kho Kassapa a~n~natr' eva imaaya mattaaya a~n~natra iminaa tapo-pakkamena sama.no vaa hoti braahma.no vaa dujjaano sudujjaano, tasmaa eta.m kalla.m vacanaaya "Dujjaano sama.no, dujjaano braahma.no ti." Yato kho Kassapa bhikkhu avera.m avyaapajjha.m metta-citta.m bhaaveti, aasavaana~n ca khayaa anaasava.m ceto-vimutti.m pa~n~naa-vimutti.m di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharati, aya.m vuccati Kassapa bhikkhu Sama.no iti pi Braahma.no iti pi. Saaka-bhakkho ce pi Kassapa hoti, saamaaka-bhakkho ... pe ... vana-muula-phalaahaaro yaapeti pavatta-phalabhojii, imaaya ca Kassapa mattaaya iminaa tapo-pakkamena sama.no vaa abhavissa braahma.no vaa dujjaano sudujjaano, n' eta.m abhavissa kalla.m vacanaaya "Dujjaano sama.no, dujjaano braahma.no ti." Sakkaa ca pan' eso abhavissa ~naatu.m gahapatinaa vaa gahapati-puttena vaa antamaso kumbha-dasiyaa pi, "aya.m saaka-bhakkho saamaaka-{bhakkho} ... pe ... vana-muula-phalaahaaro yaapeti pavatta-phalabhojii ti." Yasmaa ca kho Kassapa a~n~natr' eva imaaya mattaaya {a~n~natra} iminaa tapo-pakkamena sama.no vaa hoti braahma.no vaa dujjaano sudujjaano, tasmaa eta.m kalla.m vacanaaya "Dujjaano sama.no, dujjaano braahma.no ti." Yato kho Kassapa bhikkhu avera.m avyaapajjha.m metta-citta.m bhaaveti,

[page 171]

aasavaana~n ca khayaa anaasavam ceto-vimutti.m pa~n~naa-vimutti.m di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharati, aya.m vuccati Kassapa bhikkhu Sama.no iti pi Braahma.no iti pi. {Saa.naani} ce pi Kassapa dhaareti, {masaa.naani} pi dhaareti ... pe ... saayatatiyakam pi udakorohanaanuyogam anuyutto viharati, imaaya ca Kassapa mattaaya iminaa tapo-pakkamena sama.no vaa braahma.no vaa abhavissa dujjaano sudujjaano, n' etam abhavissa kalla.m vacanaaya "Dujjaano sama.no dujjaano braahma.no ti." Sakkaa ca pan' eso abhavissa ~naatu.m gahapatinaa vaa gahapati-puttena vaa antamaso kumbhadaasiyaa pi: "Aya.m {saa.naani} pi dhaareti {masaa.naani} pi dhaareti ... pe ... saaya-tatiyakam pi udakorohanaanuyogam anuyutto viharatiiti." Yasmaa ca kho Kassapa a~n~natr' eva imaaya mattaaya a~n~natra iminaa tapo-pakkamena sama.no vaa hoti braahma.no vaa dujjaano sudujjaano, tasmaa eta.m kalla.m vacanaaya "Dujjaano sama.no, dujjaano braahma.no ti." Yato kho Kassapa bhikkhu avera.m avyaapajjha.m metta-citta.m bhaaveti, aasavaana~n ca khayaa anaasava.m ceto-vimutti.m pa~n~naa-vimutti.m di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharati, aya.m vuccati Kassapa bhikkhu Sama.no iti pi Braahma.no {iti} piiti.'

18. Eva.m vutte acelo Kassapo Bhagavanta.m etad avoca: 'Katamaa pana saa bho Gotama siila-sampadaa, katamaa citta-sampadaa, katamaa pa~n~naa-sampadaa ti?'

'Idha Kassapa Tathaagato loke uppajjati araha.m sammaasambuddho ... pe ... bhaya-dassaavii, samaadaaya sikkhati sikkhaa-padesu, kaayakamma-{vacii-kammena} samannaagato kusalena, parisuddhaajiivo siila-sampanno, indriyesu gutta-dvaaro, sati-sampaja~n~nena samannaagato, santu.t.tho.

'Katha~n ca Kassapa bhikkhu siila-sampanno hoti? Idha Kassapa bhikkhu {paa.naatipaata.m} pahaaya paa.naatipaataa pa.tivirato hoti, nihita-da.n.do, nihita-sattho lajjii dayaapanno sabbapaa.nabhuuta-hitaanukampii viharati. Idam pi 'ssa hoti siila-sampadaaya [yathaa Saama~n~na-phale eva.m vitthaaretabba.m]

[page 172]

... 'Yathaa vaa pan' eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa, te eva-ruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaa-jiivena jiivika.m kappenti, seyyathiida.m santi-kamma.m pa.nidhi-kamma.m ... pe ... osadhiina.m pa.timokkho iti vaa iti evaruupaaya tiracchaanavijjaaya micchaa-jiivaa pa.tivirato hoti. Idam assa hoti {siila-} sampadaaya.

'Sa kho so Kassapa bhikkhu eva.m siila-sampanno na kutoci bhaya.m samanupassati, yad idam siila-sa.mvarato.

Seyyathaa pi Kassapa raajaa khattiyo muddhaavasitto nihitapaccaamitto na kutoci bhaya.m samanupassati, yad ida.m paccatthikato, evam eva kho Kassapa bhikkhu eva.m siilasampanno na kutoci bhaya.m samanupassati, yad ida.m siila-sa.mvarato. So iminaa ariyena siila-kkhandhena samannaagato ajjhatta.m anavajja-sukha.m pa.tisa.mvedeti. Eva.m kho Kassapa bhikkhu siila-sampanno hoti. Aya.m kho saa Kassapa siila-sampadaa.

19. 'Katha~n ca Kassapa bhikkhu indriyesu gutta-dvaaro hoti? Idha Kassapa bhikkhu cakkhunaa ruupa.m disvaana nimittaggaahii hoti ... pe ... manindriya.m asa.mvuta.m viharanta.m abhijjhaa domanassaa paapakaa akusalaa dhammaa anvaassaveyyu.m tassa sa.mvaraaya pa.tipajjati rakkhati manindriya.m, manindriya.m sa.mvara.m aapajjati. So iminaa ariyena indriya-sa.mvarena samannaagato ajjhatta.m avyaaseka-sukha.m pa.tisa.mvedeti. Eva.m kho Kassapa bhikkhu indriyesu gutta-{dvaaro} hoti ... pe ... tass' ime pa~nca niivara.ne pahiine attani samanupassato pamojja.m jaayati, pamuditassa piiti jayati, piiti-manassa kaayo passambhati, passaddha-kaayo sukha.m vedeti, sukhino citta.m samaadhiyati, so vivicc' eva kaamehi vivicca akusalehi dhammehi savitakka.m savicaara.m vivekaja.m piiti-sukham {pa.thama}-jjhaana.m upasampajja viharati.

[page 173]

So imam eva kaaya.m vivekajena piiti-sukhena abhisandeti parisandeti paripuureti parippharati, naassa ki~nci sabbaavato kaayassa vivekajena piiti-sukhena apphuta.m hoti. {Seyyathaa} pi Kassapa dakkho nahaapako vaa nahaapakantevaasii vaa {ka.msa-}thale nahaaniya-{cu.n.naani} aakiritvaa, udakena paripphosaka.m paripphosaka.m sanneyya, saa h' assa nahaaniya-pi.n.di snehaanugataa sneha-paretaa santara-baahiraa phu.taa snehena, na ca pagghara.nii -- evam eva kho Kassapa bhikkhu imam eva kaaya.m vivekajena piiti-sukhena abhisandeti parisandeti paripuureti parippharati, naassa ki~nci sabbaavato kaayassa vivekajena piiti-sukhena apphuta.m hoti. Idam pi 'ssa hoti citta-sampadaaya.

'Puna ca para.m Kassapa bhikkhu vitakka-vicaaraana.m vuupasamaa ajjhatta.m sampasaadana.m cetaso ekodi-bhaava.m avitakka.m avicaara.m samaadhija.m piiti-sukha.m dutiyajjhaana.m ... pe ... tatiyajjhaana.m ... pe ... catutthajjhaana.m upasampajja viharati ... pe ... Idam pi 'ssa hoti citta-sampadaaya. Aya.m kho saa Kassapa cittasampadaa.

20. 'So eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate {ana'nga.ne} vigatuupakkilese mudu-bhuute kammaniye .thite {aanejjappatte} ~naa.na-dassanaaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So eva.m pajaanaati: "Aya.m kho me kaayo ruupii caatummahaabhuutiko maataa-pettika-sambhavo odaata-kummaasuupacayo aniccucchaadana-parimaddana-bhedana-{viddha.msana}-dhammo, ida~n ca pana me {vi~n~naa.na.m} ettha sita.m ettha pa.tibaddhan ti."

'Seyyathaa pi Kassapa ma.ni ve.luriyo subho jaatimaa a.t.tha'nso suparikamma-kato accho vippasanno sabbaakaarasampanno, tatr' ida.m sutta.m aavuta.m niila.m vaa piita.m vaa lohita.m vaa odaata.m vaa pa.n.du-sutta.m vaa ti. Evam eva kho Kassapa bhikkhu eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate {ana'nga.ne} vigatuupakkilese mudu-bhuute kammaniye .thite {aanejjappatte} ~naa.na-dassanaaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti.

[page 174]

So eva.m pajaanaati: "Aya.m kho me kaayo ruupii caatummahaabhuutiko maataa-pettika-sambhavo odaatakummaasuupacayo aniccucchaadana-parimaddana-bhedana{viddha.msana}-dhammo, ida~n ca pana me {vi~n~naa.na.m} ettha sita.m ettha pa.tibaddhan ti." Idam pi 'ssa hoti pa~n~naasampadaaya ... pe ... "naapara.m itthattaayaati" pajaanaati.

Idam pi 'ssa hoti pa~n~naa-sampadaaya. Aya.m kho saa Kassapa pa~n~naa-sampadaa.

Imaaya ca Kassapa siila-sampadaaya citta-sampadaaya pa~n~naa-sampadaaya a~n~naa siila-sampadaa citta-sampadaa pa~n~naasampadaa {uttaritaraa} vaa pa.niitataraa vaa n' atthi.

21. 'Santi Kassapa eke sama.na-braahma.naa siila-vaadaa.

Te aneka-pariyaayena siilassa va.n.na.m bhaasanti. Yaavataa Kassapa ariyam parama.m siila.m, naaha.m tattha attano sama-sama.m samanupassaami kuto bhiiyyo. Atha kho aham eva tattha bhiiyyo yadida.m adhisiila.m.

'Santi Kassapa eke sama.na-braahma.naa tapo-jigucchaavaadaa. Te aneka-pariyaayena tapo-jigucchaaya va.n.na.m bhaasanti. Yaavataa Kassapa ariyaa paramaa tapo-jigucchaa naaha.m tattha attano sama-sama.m samanupassaami kuto bhiiyyo. Atha kho aham eva tattha bhiiyyo yadida.m adhijeguccha.m.

'Santi Kassapa eke sama.na-braahma.naa pa~n~naa-vaadaa. Te aneka-pariyaayena pa~n~naaya va.n.na.m bhaasanti. Yaavataa Kassapa ariyaa paramaa pa~n~naa, naaha.m tattha attano samasama.m {samanupassaami} kuto bhiiyyo. Atha kho aham eva tattha bhiiyyo yadidam adhipa~n~naa.

'Santi Kassapa eke sama.na-braahma.naa vimutti-vaadaa.

Te aneka-pariyaayena vimuttiyaa va.n.na.m bhaasanti. Yaavataa Kassapa ariyaa paramaa vimutti, naaha.m tattha attano samasama.m samanupassaami kuto bhiiyyo. Atha kho aham eva tattha bhiiyyo yadidam adhimutti.

[page 175]

22. '.Thaana.m kho pan' eta.m Kassapa vijjati ya.m a~n~natitthiyaa paribbaajakaa eva.m vadeyyu.m: "Siiha-naada.m kho Sama.no Gotamo nadati, ta~n ca kho su~n~naagaare nadati no parisaasuuti." Te "Maa h' evan" ti assu vacaniiyaa. "Siihanaada~n ca Sama.no Gotamo nadati, parisaasu ca nadatiiti," evam assu Kassapa vacaniiyaa. .Thaana.m kho pan' eta.m Kassapa vijjati yam a~n~na-titthiyaa paribbaajakaa eva.m vadeyyu.m: "Siiha-naada~n ca Sama.no Gotamo nadati, parisaasu ca nadati, na ca kho visaarado nadati." . . ..visaarado ca nadati -- ... pe ... "na ca kho na.m pa~nha.m pucchanti ... pa~nha~n ca na.m pucchanti, -- ... pe ... "na ca kho pan' eta.m pa~nha.m pu.t.tho vyaakaroti" ... "pa~nha~n ca nesa.m pu.t.tho vyaakaroti" -- ... pe ... "na ca kho pa~nhassa veyyaakara.nena citta.m aaraadheti" ... "pa~nhassa ca veyyaakara.nena citta.m aaraadheti" -- ... pe ... "na ca kho sotabba.m assa ma~n~nanti" ... "sotabba.m c' assa ma~n~nanti" -- ... pe ... "na ca kho sutvaa pasiidanti" ... "sutvaa c' assa pasiidanti" -- ... pe ... na ca kho pasannaa pasannaakaara.m karonti" ... "pasannaa pasannaakaara~n ca karonti" -- ... pe ... "na ca kho tathattaaya pa.tipajjanti" ... "tathattaaya ca pa.tipajjanti" -. . . pe ... "na ca kho pa.tipannaa aaraadhentiiti." Te "Maa h' evan" ti 'ssu vacaniiyaa. "Siiha-naada~n ca Sama.no Gotamo nadati, parisaasu ca nadati, visaarado ca nadati, pa~nha~n ca na.m pucchanti, pa~nha~n ca nesa.m pu.t.tho vyaakaroti, pa~nhassa veyyaakara.nena citta.m aaraadheti, sotabba~n c' assa ma~n~nanti, sutvaa ca pasiidanti, pasannaa ca pasannaakaara.m karonti, tathattaaya ca pa.tipajjanti, {pa.tipannaa} ca aaraadhentiiti," evam assu Kassapa vacaniiyaa.

23. 'Ekam idaaha.m Kassapa samaya.m Raajagahe viharaami Gijjha-kuu.te pabbate. Tatra ma.m a~n~nataro tapasa-brahmacaarii Nigrodho naama adhijegucche pa~nha.m pucchi.

[page 176]

Tassaaha.m adhijegucche pa~nha.m pu.t.tho vyaakaasi.m. Vyaakate ca pana me attamano ahosi, para.m viya mattaayaati.'

'Ko hi bhante Bhagavato dhamma.m sutvaa na attamano assa para.m viya mattaaya? Aham pi bhante Bhagavato dhamma.m sutvaa attamano para.m viya mattaaya. Abhikkanta.m bhante, abhikkanta.m bhante. Seyyathaa pi bhante nikkujjita.m vaa ukkujjeyya, pa.ticchanna.m vaa vivareyya, muu.lhassa vaa magga.m aacikkheyya, andhakaare vaa tela-pajjota.m dhaareyya: "Cakkhumanto ruupaani dakkhintiiti," -- evam eva.m Bhagavataa aneka-pariyaayena dhammo pakaasito. Esaaha.m bhante Bhagavanta.m sara.na.m gacchaami dhamma~n ca bhikkhu-sa.mgha~n ca. Labheyyaaha.m bhante Bhagavato santike pabbajja.m, labheyya.m upasampadan ti.'

24. 'Yo kho Kassapa a~n~na-titthiya-pubbo imasmi.m dhamma-vinaye aaka'nkhati {pabbajja.m} aaka'nkhati upasampada.m so cattaaro maase parivasati, catunna.m maasaana.m accayena aaraddha-citta bhikkhuu pabbaajenti upasampaadenti bhikkhu-bhaavaaya. Api ca m' ettha puggala-vemattataa viditaa ti.'

'Sace bhante a~n~na-titthiya-pubbaa imasmi.m dhammavinaye aaka'nkhantaa {pabbajja.m} aaka'nkhantaa upasampada.m cattaaro maase parivasanti, catunna.m maasaana.m accayena aaraddha-cittaa bhikkhuu pabbaajenti upasampaadenti bhikkhubhaavaaya, aha.m cattaari vassaani parivasissaami, catunna.m vassaana.m accayena aaraddha-cittaa bhikkhuu pabbaajentu upasampaadentu bhikkhu-bhaavaayaati.'

Alattha kho acelo Kassapo Bhagavato santike pabbajja.m,

[page 177]

alatthuupasampada.m. Aciruupasampanno kho pan' aayasmaa Kassapo eko vuupaka.t.tho appamatto aataapii pahitatto viharanto, na cirass' eva yass' atthaaya kula-puttaa sammad eva agaarasmaa {anagaariya.m} pabbajanti tad anuttara.m brahma-cariya-pariyosaana.m di.t.the va {dhamme} saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja vihaasi: '{Khii.naa} jaati, vusita.m brahmacariya.m, kata.m kara.niiya.m, naapara.m {itthattaayaati}' abbha~n~naasi. A~n~nataro ca kho pan' aayasmaa Kassapo arahata.m ahosiiti.

Kassapa-Siihanaada-Suttanta.m.

[page 178]

 


 

IX. Po.t.thapaada Sutta

1. Evam me suta.m. Eka.m samaya.m Bhagavaa Saavatthiya.m viharati Jetavane Anaathapi.n.dikassa aaraame. Tena kho pana samayena Po.t.thapaado paribbaajako samayappavaadake tindukaaciire eka-saalake Mallikaaya aaraame {pa.tivasati} mahatiyaa paribbaajaka-parisaaya saddhi.m timattehi paribbaajaka-satehi.

2. Atha kho Bhagavaa pubba.nha-samaya.m nivaasetvaa, patta-ciivara.m aadaaya Saavatthi.m pi.n.daaya paavisi. Atha kho Bhagavato etad ahosi: 'Atippago kho taava Saavatthiya.m pi.n.daaya caritu.m, yan nuunaaha.m yena samayappavaadako tindukaaciiro eka-saalako Mallikaaya aaraamo yena Po.t.thapaado paribbaajako ten' upasa.mkameyyan ti.' Atha kho Bhagavaa yena samayappavaadako tindukaaciiro eka-{saalako} Mallikaaya aaraamo ten' upasa.mkami.

3. Tena kho pana samayena Po.t.thapaado paribbaajako mahatiyaa paribbaajaka-parisaaya saddhi.m nisinno hoti unnaadiniyaa uccaasadda-mahaasaddaaya aneka-vihita.m tiracchaanakatha.m kathentiyaa, seyyathiida.m raaja-katha.m cora-katha.m mahaamatta-katha.m senaa-katha.m bhaya-katha.m yuddhakatha.m anna-katha.m paana-katha.m vattha-katha.m sayanakatha.m maalaa-katha.m gandha-katha.m ~naati-katha.m yaanakatha.m gaama-katha.m nigama-katha.m nagara-katham janapada-katha.m itthi-katha.m suura-katha.m visikhaakatha.m kumbha.t.thaana-katha.m pubba-peta-katha.m naanattakatha.m lokakkhaayika.m {samudda-kkhaayika.m} itibhavaabhavakatha.m iti vaa iti.

[page 179]

4. Addasaa kho Po.t.thapaado paribbaajako Bhagavanta.m duurato va aagacchanta.m, disvaa saka.m parisa.m sa.n.thaapesi:

'Appasaddaa bhonto hontu, maa bhonto saddam akattha.

Aya.m Sama.no Gotamo aagacchati, appasadda-kaamo kho pana so aayasmaa appasaddassa va.n.na-vaadii, appeva naama appasadda.m parisa.m viditvaa {upasa.mkamitabba.m} ma~n~neyyaati.'

Eva.m vutte te paribbaajakaa tu.nhii ahesu.m.

5. Atha kho Bhagavaa yena Po.t.thapaado paribbaajako ten' upasa.mkami. Atha kho Po.t.thapaado paribbaajako Bhagavanta.m etad avoca:

'Etu kho bhante Bhagavaa, saagata.m bhante Bhagavato, cirassa.m kho bhante Bhagavaa ima.m pariyaayam akaasi yadida.m idh' aagamanaaya, nisiidatu bhante Bhagavaa, idam aasana.m pa~n~nattan ti.'

Nisiidi Bhagavaa pa~n~natte aasane. Po.t.thapaado kho paribbaajako a~n~natara.m niica.m aasana.m {gahetvaa}, ekamanta.m nisiidi. Ekamanta.m nisinna.m kho Po.t.thapaada.m paribbaajaka.m Bhagavaa etad avoca:

'Kaaya nu 'ttha Po.t.thapaada etarahi kathaaya sannisinnaa, kaa ca pana vo antaraa kathaa vippakataa ti?'

6. Eva.m vutte Po.t.thapaado paribbaajako Bhagavanta.m etad avoca:

'Ti.t.that' esaa bhante kathaa yaaya maya.m etarahi kathaaya sannisinnaa, n' esaa bhante kathaa Bhagavato dullabhaa bhavissati pacchaa pi savanaaya. Purimaani bhante divasaani purimataraani naanaa-titthiyaana.m {sama.na-braahma.naana.m} kutuuhala-saalaaya sannisinnaana.m sannipatitaana.m abhisa~n~naanirodhe kathaa udapaadi:

[page 180]

"Kathan nu kho bho abhisa~n~nanirodho hotiiti?" Tatr' ekacce evam aaha.msu: "Ahetuapaccayaa purisassa sa~n~naa uppajjanti pi nirujjhanti pi.

Yasmi.m samaye uppajjanti sa~n~nii tasmi.m samaye hoti, yasmi.m samaye nirujjhanti, asa~n~nii tasmi.m samaye hotiiti." Itth' eke abhisa~n~naa-nirodha.m pa~n~naapenti. Tam a~n~no evam aaha: "Na kho naam' eta.m bho eva.m bhavissati.

Sa~n~naa hi bho purisassa attaa, saa ca kho upeti pi apeti pi.

Yasmi.m samaye upeti sa~n~nii tasmi.m samaye hoti, {yasmi.m} samaye apeti asa~n~nii tasmi.m samaye hotiiti." Itth' eke abhisa~n~naa-nirodha.m pa~n~naapenti. Tam a~n~no evam aaha: "Na kho naam' eta.m bho eva.m bhavissati. Santi hi bho sama.na-{braahma.naa} mahiddhikaa mahaanubhaavaa. Te imassa purisassa sa~n~na.m upaka.d.dhanti pi apaka.d.dhanti pi.

Yasmi.m samaye upaka.d.dhanti sa~n~nii tasmi.m samaye hoti, yasmi.m samaye apaka.d.dhanti asa~n~nii tasmi.m samaye hotiiti." Itth' eke abhisa~n~naa-nirodha.m pa~n~naapenti. Tam a~n~no evam aaha: "Na kho naam' eta.m bho evam bhavissati.

Santi hi bho devataa mahiddhikaa mahaanubhaavaa. Te imassa purisassa sa~n~na.m upaka.d.dhanti pi apaka.d.dhanti pi.

Yasmi.m samaye upaka.d.dhanti sa~n~nii tasmi.m samaye hoti, yasmi.m samaye apaka.d.dhanti asa~n~nii tasmi.m samaye hotiiti." Itth' eke abhisa~n~naa-nirodha.m pa~n~naapenti. Tassa mayha.m bhante Bhagavanta.m yeva aarabbha sati udapaadi: "Aho nuuna Bhagavaa aho nuuna Sugato, yo imesa.m dhammaana.m sukusalo ti." Bhagavaa pakata~n~nuu abhisa~n~naanirodhassa. Kathan nu kho bhante abhisa~n~naa-nirodho hotiiti?'

7. 'Tatra Po.t.thapaada ye te sama.na-braahma.naa evam aaha.msu: "Ahetu-appaccayaa purisassa sa~n~naa uppajjanti pi nirujjhanti piiti" aadiso va tesa.m aparaddha.m. Ta.m kissa hetu? Sahetuu hi Po.t.thapaada sappaccayaa purisassa sa~n~naa uppajjanti pi nirujjhanti pi.

[page 181]

Sikkhaa ekaa sa~n~naa uppajjanti, sikkhaa ekaa sa~n~naa nirujjhanti.

'Kaa ca sikkhaa?' ti Bhagavaa avoca. 'Idha Po.t.thapaada Tathaagato loke uppajjati, araha.m sammaa-sambuddho ... pe ... kaaya-kamma-vacii-kammena samannaagato kusalena parisuddhaajiivo siila-sampanno indriyesu gutta-dvaaro sati-sampaja~n~nena samannaagato santu.t.tho. Katha~n ca Po.t.thapaada bhikkhu siila-sampanno hoti? Idha Po.t.thapaada bhikkhu {paa.naatipaata.m} pahaaya paa.naatipaataa pa.tivirato hoti, nihita-da.n.do nihita-sattho lajjii dayaapanno sabbapaa.nabhuuta-hitaanukampii viharati. Idam pi 'ssa hoti siilasmi.m ... pe ... Yathaa vaa pan' eke bhonto sama.na-braahma.naa saddhaa-deyyaani bhojanaani bhu~njitvaa, te evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaa-jiivena jiivika.m kappenti, seyyathiida.m santi-kamma.m, pa.nidhi-kamma.m ... pe ... osadhiina.m pa.timokkho; iti vaa iti evaruupaaya tiracchaana-vijjaaya micchaajiivaa pa.tivirato hoti. Idam pi 'ssa hoti siilasmi.m.

8. 'Sa kho Po.t.thapaada eva.m siila-sampanno na kuto ci bhaya.m samanupassati yadida.m siila-sa.mvarato. Seyyathaa pi Po.t.thapaada raajaa khattiyo {muddhaavasitto} nihita-paccaamitto na kuto ci bhaya.m samanupassati yadida.m paccatthikato, evam eva kho Po.t.thapaada bhikkhu eva.m siila-sampanno na kuto ci bhaya.m samanupassati yadida.m siila-sa.mvarato. So iminaa ariyena siilakkhandhena samannaagato ajjhatta.m anavajja-{sukha.m} pa.tisa.mvedeti. Eva.m kho Po.t.thapaada bhikkhu siila-sampanno hoti.

9. 'Katha~n ca Po.t.thapaada bhikkhu indriyesu gutta-dvaaro hoti? Idha Po.t.thapaada bhikkhu cakkhunaa ruupa.m disvaa na nimittaggaahii hoti naanuvya~njanaggaahii. Yatvaadhikara.nam ena.m cakkhundriya.m asa.mvuta.m viharanta.m abhijjhaadomanassaa paapakaa akusalaa dhammaa anvaassaveyyu.m, tassa {sa.mvaraaya} pa.tipajjati, rakkhati cakkhundriya.m, cakkhundriye sa.mvara.m aapajjati.

[page 182]

Sotena sadda.m sutvaa ... pe ... ghaanena gandha.m ghaayitvaa, jivhaaya rasa.m sayitvaa, kaayena po.t.thabba.m phusitvaa, manasaa dhamma.m vi~n~naaya, na nimittaggaahii hoti naanuvya~njanaggaahii. Yatvaadhikara.nam ena.m manindriya.m asa.mvuta.m viharanta.m abhijjhaa-domanassaa paapakaa akusalaa dhammaa anvaassaveyyu.m tassa sa.mvaraaya pa.tipajjati, rakkhati manindriya.m, manindriye sa.mvara.m aapajjati. So iminaa ariyena indriyasa.mvarena samannaagato ajjhatta.m avyaaseka-sukha.m pa.tisa.mvedeti. Eva.m kho Po.t.thapaada bhikkhu indriyesu gutta-dvaaro hoti. ... pe [D. ii.-] . . .

10. 'Tass' ime pa~nca niivara.ne pahiine attani samanupassato paamujja.m jaayati, pamuditassa piiti jaayati, piitimanassa kaayo passambhati, passaddha-kaayo sukha.m vedeti, sukhino citta.m samaadhiyati. So vivicc' eva kaamehi vivicca akusalehi dhammehi savitakka.m savicaara.m vivekaja.m piiti-sukha.m pa.thamajjhaanam upasampajja viharati.

Tassa yaa purimaa kaama-sa~n~naa saa nirujjhati. Vivekaja-piitisukha-sukhuma-sacca-sa~n~naa tasmi.m samaye hoti, vivekaja-{piiti-sukha}-sukhuma-sacca-sa~n~nii yeva tasmi.m samaye hoti. Evam pi sikkhaa ekaa sa~n~naa uppajjanti, sikkhaa ekaa sa~n~naa nirujjhanti. Aya.m sikkhaa' ti Bhagavaa avoca.

11. 'Puna ca para.m Po.t.thapaada bhikkhu vitakkavicaaraana.m vuupasamaa ajjhatta.m sampasaadana.m cetaso ekodibhaava.m avitakka.m avicaara.m samaadhija.m piiti-sukha.m dutiyajjhaana.m upasampajja viharati. Tassa yaa purimaa vivekaja.m piiti-sukha.m sukhuma-sacca-sa~n~naa saa nirujjhati.

Samaadhija-{piiti-sukha}-sukhuma-sacca-sa~n~naa tasmi.m samaye hoti,

[page 183]

samaadhija-{piiti-sukha}-sukhuma-sacca-sa~n~nii yeva tasmi.m samaye hoti. Evam pi sikkhaa ekaa sa~n~naa uppajjanti, sikkhaa ekaa sa~n~naa nirujjhanti. Aya.m sikkhaa ti' Bhagavaa avoca.

12. 'Puna ca para.m Po.t.thapaada bhikkhu piitiyaa ca viraagaa upekhako ca viharati sato ca sampajaano, sukha~n ca kaayena {pa.tisa.mvedeti} yan ta.m ariyaa aacikkhanti: "Upekhako satimaa sukha-vihaarii ti," tatiyajjhaana.m upasampajja viharati. Tassa yaa purimaa samaadhija.m piiti-sukha.m sukhuma-sacca-sa~n~naa saa nirujjhati. Upekhaa-sukha-sukhumasacca-sa~n~naa tasmi.m samaye hoti, upekhaa-sukha-sukhumasacca-sa~n~nii yeva tasmi.m samaye hoti. Evam pi sikkhaa ekaa sa~n~naa uppajjanti, sikkhaa ekaa sa~n~naa nirujjhanti. Aya.m sikkhaa' ti Bhagavaa avoca.

13. 'Puna ca para.m Po.t.thapaada bhikkhu sukhassa ca pahaanaa dukkhassa ca pahaanaa pubb' eva somanassa-domanassaana.m atthagamaa {adukkha-m-asukha.m} upekhaa-sati-paarisuddhi.m catutthajjhaana.m upasampajja viharati. Tassa yaa purimaa upekhaa-sukha-sukhuma-sacca-sa~n~naa saa nirujjhati. {Adukkha-m-asukha}-sukhuma-sacca-sa~n~naa tasmi.m samaye hoti, {adukkha-m-asukha}-sukhuma-sacca-sa~n~nii yeva tasmi.m samaye hoti. Evam pi sikkhaa ekaa sa~n~naa uppajjanti, sikkhaa ekaa sa~n~naa nirujjhanti. Aya.m sikkhaa' ti Bhagavaa avoca.

14. 'Puna ca para.m Po.t.thapaada bhikkhu sabbaso ruupasa~n~naana.m samatikkamaa pa.tigha-sa~n~naana.m atthagamaa naanatta-sa~n~naana.m amanasi-kaaraa "ananto aakaaso ti" aakaasaana~ncaayatana.m upasampajja viharati. Tassa yaa purimaa ruupasa~n~naa saa nirujjhati. Aakaasaana~ncaayatana-sukha-sukhumasacca-sa~n~naa tasmi.m samaye hoti, aakaasaana~ncaayatanasukhuma-sacca-sa~n~nii yeva tasmi.m samaye hoti. Evam pi sikkhaa ekaa sa~n~naa uppajjanti, sikkhaa ekaa sa~n~naa nirujjhanti. Aya.m sikkhaa' ti Bhagavaa avoca.

15. 'Puna ca para.m Po.t.thapaada bhikkhu sabbaso aakaasaana~ncaayatana.m samatikkamma "ananta.m {vi~n~naa.nan} ti" {vi~n~naa.na~ncaayatana.m} upasampajja viharati.

[page 184]

Tassa yaa purimaa aakaasaana~ncaayatana-sukhuma-sacca-sa~n~naa, saa nirujjhati.

{Vi~n~naa.na~ncaayatana}-sukhuma-sacca-sa~n~naa tasmi.m samaye hoti, {vi~n~naa.na~ncaayatana}-sukhuma-sacca-sa~n~nii yeva tasmi.m samaye hoti. Evam pi sikkhaa ekaa sa~n~naa uppajjanti, sikkhaa ekaa sa~n~naa nirujjhanti. Aya.m sikkhaa' ti Bhagavaa avoca.

16. 'Puna ca para.m Po.t.thapaada bhikkhu sabbaso {vi~n~naa.na~ncaayatana.m} samatikkamma "n' atthi ki~nciiti" aaki~nca~n~naayatana.m upasampajja viharati. Tassa yaa purimaa {vi~n~naa.na~ncaayatana}-sukhuma-sacca-sa~n~naa, saa nirujjhati. Aaki~nca~n~naayatana-sukhuma-sacca-sa~n~naa tasmi.m samaye hoti, aaki~nca~n~naayatana-sukhuma-sacca-sa~n~nii yeva tasmi.m samaye hoti. Evam pi sikkhaa ekaa sa~n~naa uppajjanti, sikkhaa ekaa sa~n~naa nirujjhanti. Aya.m sikkhaa' ti Bhagavaa avoca.

17. 'Yato kho Po.t.thapaada bhikkhu idha saka-sa~n~nii hoti, so tato amutra tato amutra anupubbena sa~n~nagga.m phusati. Tassa sa~n~nagge .thitassa eva.m hoti: "Cetayamaanassa me paapiyo, acetayamaanassa me seyyo. Aha~n ce va kho pana ceteyya.m {abhisa'nkhareyya.m}, imaa ca me sa~n~naa nirujjheyyu.m, a~n~naa ca o.laarikaa sa~n~naa uppajjeyyu.m. Yan nuunaaham na ceteyya.m na abhisa.mkhareyyanti." So na c' eva ceteti na abhisa.mkharoti. Tassa acetayato anabhisa.mkharoto taa c' eva sa~n~naa nirujjhanti, a~n~naa ca o.laarikaa sa~n~naa na uppajjanti. So nirodha.m phusati. Eva.m kho Po.t.thapaada anupubbaabhisa~n~naa-nirodha-sampajaana-samaapatti hoti.

18. 'Ta.m kim ma~n~nasi, Po.t.thapaada? Api nu te ito pubbe evaruupaa anupubbaabhisa~n~naa-nirodha-sampajaana-samaapatti suta-pubbaa ti?'

'No h' eta.m bhante. Eva.m kho aha.m bhante Bhagavato bhaasita.m aajaanaami:-- "Yato kho Po.t.thapaada bhikkhu idha saka-sa~n~nii hoti, so tato amutra tato amutra anupubbena sa~n~nagga.m phusati. Tassa sa~n~nagge .thitassa eva.m hoti: 'Cetayamaanassa me paapiyo,

[page 185]

acetayamaanassa me seyyo.

Aha~n ce va kho pana ceteyya.m {abhisa'nkhareyya.m}, imaa ca me sa~n~naa nirujjheyyu.m, a~n~naa ca o.laarikaa sa~n~naa uppajjeyyu.m.

Yan nuunaaha.m na ceteyya.m na abhisa.mkhareyyan ti?' So na c' eva ceteti, na abhisa.mkharoti. Tassa acetayato anabhisa.mkharoto taa c' eva sa~n~naa nirujjhanti, a~n~naa ca o.laarikaa sa~n~naa na uppajjanti. So nirodha.m phusati. Eva.m kho Po.t.thapaada anupubbaabhisa~n~naa-nirodha-sampadaanasamaapatti hotiiti."'

'Eva.m kho Po.t.thapaadaati.'

19. 'Eka.m yeva nu kho bhante Bhagavaa sa~n~nagga.m pa~n~naapeti, udaahu puthu pi sa~n~nagge pa~n~naapetiiti?'

'Ekam pi kho aha.m Po.t.thapaada sa~n~nagga.m pa~n~naapemi, puthu pi sa~n~nagge pa~n~naapemiiti.'

'Yathaa katha.m pana bhante Bhagavaa ekam pi sa~n~nagga.m pa~n~naapeti, puthu pi sa~n~nagge pa~n~naapetiiti?'

'Yathaa yathaa kho Po.t.thapaada nirodha.m phusati, tathaa tathaa 'ha.m sa~n~nagga.m pa~n~naapemi, eva.m kho aha.m Po.t.thapaada ekam pi sa~n~nagga.m pa~n~naapemi, puthu pi sa~n~nagge pa~n~naapemiiti.'

20. 'Sa~n~naa nu kho bhante pa.thama.m uppajjati, pacchaa ~naa.na.m, udaahu pa.thama.m ~naa.na.m uppajjati, pacchaa sa~n~naa, udaahu sa~n~naa ca ~naa.na~n ca apubba.m acarima.m uppajjantiiti?'

'Sa~n~naa kho Po.t.thapaada pa.thama.m uppajjati, pacchaa ~naa.na.m, sa~n~nuppaadaa ca pana ~naa.nuppaado hoti. So eva.m pajaanaati: "Idappaccayaa kira me ~naa.na.m udapaadiiti." Iminaa p' eta.m Po.t.thapaada pariyaayena veditabba.m yathaa sa~n~naa pa.thama.m uppajjati pacchaa ~naa.na.m, sa~n~nuppaadaa ca pana ~naa.nuppaado hotiiti.'

21. 'Sa~n~naa nu kho bhante purisassa attaa, udaahu a~n~naa sa~n~naa, a~n~no attaa ti?'

'Kim pana tva.m Po.t.thapaada attaana.m paccesiiti?'

[page 186]

'O.laarikam kho aha.m bhante attaana.m paccemi ruupi.m caatummahaabhuutika.m {kabali'nkaaraahaara}-bhakkhan ti.'

'O.laariko ca hi te Po.t.thapaada attaa abhavissa ruupii {caatummahaabhuutiko} kabali'nkaaraahaara-bhakkho, eva.m santa.m kho te Po.t.thapaada a~n~naa va sa~n~naa bhavissati a~n~no attaa. Tad iminaa p' eta.m Po.t.thapaada pariyaayena veditabba.m, yathaa a~n~naa va sa~n~naa bhavissati a~n~no attaa.

Ti.t.that' evaaya.m Po.t.thapaada o.laariko attaa ruupii caatummahaabhuutiko kabali'nkaaraahaara-bhakkho, atha imassa purisassa a~n~naa va sa~n~naa uppajjanti, a~n~naa va sa~n~naa {nirujjhanti}.

Iminaa pi kho eta.m Po.t.thapaada pariyaayena veditabba.m, yathaa a~n~naa va sa~n~naa bhavissati, a~n~no attaa ti.'

22. 'Manomaya.m kho aha.m bhante attaana.m paccemi sabba'nga-pacca'ngi.m ahiinindriyan' ti.

'Manomayo ca hi te Po.t.thapaada attaa abhavissa sabba'nga-pacca'ngii ahiinindriyo eva.m santam pi kho te Po.t.thapaada a~n~naa va sa~n~naa bhavissati a~n~no attaa. Tad iminaa p' eta.m Po.t.thapaada pariyaayena veditabba.m, yathaa a~n~naa va sa~n~naa bhavissati a~n~no attaa. {Ti.t.that'} evaaya.m Po.t.thapaada manomayo {attaa} sabba'nga-pacca'ngii ahiinindriyo, atha imassa purisassa a~n~naa va sa~n~naa uppajjanti a~n~naa va sa~n~naa nirujjhanti. Iminaa pi kho eta.m Po.t.thapaada pariyaayena veditabba.m yathaa a~n~naa va sa~n~naa bhavissati a~n~no attaa ti.'

[page 187]

23. 'Aruupi.m kho aha.m bhante attaana.m paccemi sa~n~naamayan ti.'

'Aruupii ca hi te Po.t.thapaada attaa abhavissa sa~n~naamayo, eva.m santam pi kho te Po.t.thapaada a~n~naa va sa~n~naa bhavissati a~n~no attaa. Tad iminaa p' eta.m Po.t.thapaada pariyaayena veditabba.m yathaa a~n~naa va sa~n~naa bhavissati a~n~no attaa.

Ti.t.that' evaaya.m Po.t.thapaada aruupii attaa sa~n~naamayo, atha imassa purisassa a~n~naa va sa~n~naa uppajjanti, a~n~naa va sa~n~naa nirujjhanti. Iminaa pi kho eta.m Po.t.thapaada pariyaayena veditabba.m yathaa a~n~naa va sa~n~naa bhavissati a~n~no attaa ti.'

24. 'Sakkaa pan' eta.m bhante mayaa ~naatu.m: "Sa~n~naa purisassa attaa" ti vaa, "a~n~naa sa~n~naa a~n~no attaa" ti vaa?'

'Dujjaana.m kho eta.m Po.t.thapaada tayaa a~n~na-di.t.thikena a~n~na-khantikena a~n~na-rucikena a~n~natraayogena a~n~natthaacariyakena: "Sa~n~naa purisassa attaa" ti vaa, "a~n~naa sa~n~naa a~n~no attaa" ti vaa.'

25. 'Sac' eta.m bhante mayaa dujjaana.m a~n~na-di.t.thikena a~n~na-khantikena a~n~na-rucikena a~n~natraayogena a~n~natthaacariyakena: "Sa~n~naa purisassa attaa" ti vaa, "a~n~naa sa~n~naa a~n~no attaa" ti vaa, kim pana bhante, sassato loko? Idam eva sacca.m mogham a~n~nan ti?'

'Avyaakata.m kho Po.t.thapaada mayaa: "Sassato loko, idam eva sacca.m mogham a~n~nan ti."'

'Kim pana bhante, asassato loko? Idam eva sacca.m mogham a~n~nan ti?'

'Etam pi kho Po.t.thapaada avyaakata.m mayaa: "Asassato loko, idam eva sacca.m mogham a~n~nan ti."'

'Kim pana bhante, antavaa loko? Idam eva sacca.m mogham a~n~nanti?'

'Avyaakata.m kho eta.m Po.t.thapaada mayaa: "Antavaa loko, idam eva sacca.m mogham a~n~nan' ti.

'Kim pana bhante, anantavaa loko? Idam eva sacca.m mogham a~n~nan ti?'

[page 188]

'Etam pi kho Po.t.thapaada mayaa avyaakata.m: "Anantavaa loko, idam eva sacca.m mogham a~n~nan ti."'

26. 'Kim pana bhante, ta.m jiiva.m ta.m sariira.m? Idam eva sacca.m mogham a~n~nan ti?'

'Avyaakata.m kho eta.m Po.t.thapaada mayaa: "Ta.m jiiva.m ta.m sariira.m, idam eva sacca.m mogham a~n~nan ti."'

'Kim pana bhante, a~n~na.m jiiva.m a~n~na.m sariiran ti?

Idam eva sacca.m mogham a~n~nan ti?'

'Etam pi kho Po.t.thapaada mayaa avyaakata.m: "A~n~na.m jiiva.m a~n~na.m sariiran. Idam eva sacca.m mogham a~n~nan ti."'

27. 'Kim pana bhante, hoti Tathaagato param mara.naa?

Idam eva saccam mogham a~n~nan ti?'

'Avyaakata.m kho eta.m Po.t.thapaada mayaa: "Hoti Tathaagato param mara.naa. Idam eva sacca.m mogham a~n~nan ti."'

'Kim pana bhante, na hoti Tathaagato param mara.naa?

Idam eva sacca.m mogham a~n~nan ti?'

'Etam pi kho Po.t.thapaada mayaa avyaakata.m: "Na hoti Tathaagato param mara.naa. Idam eva sacca.m mogham a~n~nan ti."'

'Kim pana bhante, hoti ca na ca hoti Tathaagato param mara.naa? Idam eva sacca.m mogham a~n~nan ti?'

'Avyaakata.m kho eta.m Po.t.thapaada mayaa: "Hoti ca na ca hoti Tathaagato param mara.naa. Idam eva sacca.m mogham a~n~nan ti."'

'Kim pana bhante, n' eva hoti na na hoti Tathaagato param mara.naa? Idam eva sacca.m mogham a~n~nan ti?'

'Etam pi kho Po.t.thapaada mayaa avyaakata.m: "N' eva hoti na na hoti Tathaagato param {mara.naa}. Idam eva sacca.m mogham a~n~nan ti."'

28. 'Kasmaa bhante Bhagavataa avyaakatan' ti?

'Na h' eta.m Po.t.thapaada attha-sa.mhita.m na dhammasa.mhita.m na aadibrahmacariyaka.m,

[page 189]

na nibbidaaya na {viraa gaaya}na nirodhaaya na upasamaaya na abhi~n~naaya na sambodhaaya na nibbaanaaya sa.mvattati. Tasmaa ta.m mayaa avyaakatan ti.'

29. 'Kim pana bhante Bhagavataa vyaakatan ti?'

"'Idam dukkhan" ti Po.t.thapaada mayaa vyaakata.m.

"Aya.m dukkha-samudayo" ti kho Po.t.thapaada mayaa vyaakata.m. "Aya.m dukkha-nirodho" ti kho Po.t.thapaada mayaa vyaakata.m. "Aya.m dukkha-nirodha-gaaminii {pa.tipadaa}" ti kho Po.t.thapaada mayaa vyaakatan ti.'

30. 'Kasmaa pan' eta.m bhante Bhagavataa vyaakatan ti?'

'Eta.m hi kho Po.t.thapaada attha-sa.mhita.m eta.m dhamma-sa.mhita.m eta.m aadibrahmacariyaka.m, eta.m nibbidaaya viraagaaya nirodhaaya upasamaaya abhi~n~naaya sambodhaaya nibbaanaaya sa.mvattati. Tasmaata.m mayaa vyaakatan ti.'

'Evam eta.m Bhagavaa, evam eta.m Sugata. Yassa daani bhante Bhagavaa kaala.m ma~n~natiiti.'

Atha kho Bhagavaa u.t.thaay' aasanaa pakkaami.

31. Atha kho te paribbaajakaa acira-pakkantassa Bhagavato Po.t.thapaada.m paribbaajaka.m samantato vaacaaya sannitodakena sa~njambhariya.m aka.msu: 'Evam eva panaaya.m Po.t.thapaado ya.m yad eva Sama.no Gotamo bhaasati ta.m tad ev' assa abbhanumodati: "Evam eta.m Bhagavaa evam eta.m Sugataati." Na kho pana maya.m ki~nci Sama.nassa Gotamassa eka.msika.m dhamma.m desita.m aajaanaama "Sassato loko" ti vaa, "Asassato loko" ti vaa, "Antavaa loko" ti vaa, "Anantavaa loko" ti vaa, "Ta.m jiiva.m ta.m sariiran" ti vaa, "A~n~na.m jiiva.m a~n~na.m sariiran" ti vaa, "Hoti Tathaagato param mara.naa" ti vaa, "Na hoti Tathaagato param mara.naa" ti vaa,

[page 190]

"Hoti ca na ca hoti Tathaagato param mara.naa" ti vaa, "N' eva hoti na na hoti Tathaagato param mara.naa" ti vaa ti.'

Eva.m vutte Po.t.thapaado paribbaajako te paribbaajake etad avoca: 'Aham pi kho bho na ki~nci Sama.nassa Gotamassa eka.msika.m dhamma.m desita.m aajaanaami "Sassato loko" ti vaa, "Asassato loko" ti vaa ... pe ... "N' eva hoti na na hoti Tathaagato param mara.naa ti" vaa. Api ca Sama.no Gotamo bhuuta.m taccha.m tatha.m pa.tipada.m pa~n~naapeti dhamma.t.thita.m dhamma-niyaamaka.m. Bhuuta.m kho pana taccha.m tatha.m pa.tipada.m pa~n~naapentassa dhamma.t.thita.m dhamma-niyaamaka.m katha.m hi naama maadiso vi~n~nuu Sama.nassa Gotamassa subhaasita.m subhaasitato naabbhanumodeyyaati?'

32. Atha kho dviiha-tiihassa accayena Citto ca {Hatthisaari putto} Po.t.thapaado ca paribbaajako yena Bhagavaa ten' upasa.mkami.msu. Upasa.mkamitvaa Citto {Hatthisaariputto} Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi, Po.t.thapaado pana paribbaajako Bhagavataa saddhi.m sammodi, sammodaniiya.m katha.m saaraa.niiya.m katha.m {viitisaaretvaa} ekamanta.m nisiidi. Ekamanta.m nisinno kho Po.t.thapaado paribbaajako Bhagavanta.m etad avoca:

'Tadaa ma.m bhante paribbaajakaa acira-pakkantassa Bhagavato samantato vaacaaya sannitodakena sa~njambhariya.m aka.msu: "Evam eva panaaya.m Po.t.thapaado ya.m yad eva Sama.no Gotamo bhaasati, ta.m tad ev' assa abbhanumodati: 'Evam eta.m Bhagavaa evam eta.m Sugataati.' Na kho pana maya.m ki~nci Sama.nassa Gotamassa {eka.msika.m} dhamma.m desita.m aajaanaama: 'Sassato loko' ti vaa, 'Asassato loko' ti vaa, 'Antavaa loko' ti vaa, 'Anantavaa loko' ti va, 'Ta.m jiiva.m ta.m sariiran' ti vaa, 'A~n~na.m jiiva.m a~n~na.m sariiran' ti vaa, 'Hoti Tathaagato param mara.naa' ti vaa, 'Na hoti Tathaagato param mara.naa' ti vaa, 'Hoti ca na ca hoti Tathaagato param mara.naa' ti vaa,

[page 191]

'N' eva hoti na na hoti Tathaagato param mara.naa' ti vaa." Eva.m vuttaaha.m bhante te paribbaajake etad avoca.m: "Aham pi kho bho na ki~nci Sama.nassa Gotamassa {eka.msika.m} dhamma.m desita.m aajaanaami, 'Sassato loko' ti vaa, 'Asassato loko' ti vaa ... pe ... 'N' eva hoti na na hoti Tathaagato param mara.naa' ti vaa. Api ca Sama.no Gotamo bhuuta.m taccha.m tatha.m pa.tipada.m pa~n~naapeti dhamma-.t.thita.m dhamma-niyaamaka.m. Katha.m hi naama maadiso vi~n~nuu Sama.nassa Gotamassa subhaasita.m subhaasitato naabbhanumodeyyaati?"'

33. 'Sabbe va kho ete Po.t.thapaada paribbaajakaa andhaa acakkhukaa, tva.m yeva nesa.m eko cakkhumaa, {eka.msikaa} pi hi Po.t.thapaada mayaa dhammaa desitaa pa~n~nattaa, {aneka.msikaa} pi hi kho Po.t.thapaada mayaa dhammaa desitaa pa~n~nattaa.

Katame ca te Po.t.thapaada mayaa {aneka.msikaa} dhammaa desitaa pa~n~nattaa? "Sassato loko" ti vaa Po.t.thapaada mayaa ane{ka.msiko} dhammo desito pa~n~natto, "Asassato loko" ti kho Po.t.thapaada mayaa {aneka.msiko} dhammo desito pa~n~natto "Antavaa loko" ti kho Po.t.thapaadaa mayaa ... pe ... "Anantavaa loko" ti kho Po.t.thapaada ... "Ta.m jiiva.m ta.m sariiran" ti kho Po.t.thapaada ... "A~n~na.m jiiva.m a~n~na.m sariiran" ti kho Po.t.thapaada ... "Hoti Tathaagato param mara.naa" ti kho Po.t.thapaada ... "Na hoti Tathaagato param {mara.naa}" ti kho Po.t.thapaada ... "Hoti ca na hoti Tathaagato param mara.naa" ti kho Po.t.thapaada ... "N' eva hoti na na hoti Tathaagato param mara.naa" ti kho Po.t.thapaada mayaa {aneka.msiko} dhammo desito pa~n~natto.

'Kasmaa ca te Po.t.thapaada mayaa {aneka.msikaa} dhammaa desitaa pa~n~nattaa? Na h' ete Po.t.thapaada attha-sa.mhitaa, na dhamma-sa.mhitaa, na aadibrahmacariyakaa, na nibbidaaya na viraagaaya na nirodhaaya na upasamaaya na abhisa~n~naaya na sambodhaaya na nibbaanaaya sa.mvattanti. Tasmaa te mayaa {aneka.msikaa} dhammaa desitaa pa~n~nattaa.

'Katame ca te Po.t.thapaada mayaa {eka.msikaa} dhammaa desitaa pa~n~nattaa? "Ida.m dukkhan" ti kho Po.t.thapaada mayaa {eka.msiko} dhammo desito pa~n~natto.

[page 192]

"Aya.m dukkha-samudayo" ti kho Po.t.thapaada mayaa {eka.msiko} dhammo desito pa~n~natto. "Aya.m dukkha-nirodho" ti kho Po.t.thapaada mayaa {eka.msiko} dhammo desito pa~n~natto. "Aya.m dukkhanirodha-gaaminii pa.tipadaa" ti kho Po.t.thapaada mayaa {eka.msiko} dhammo desito pa~n~natto.

'Kasmaa ca te Po.t.thapaada mayaa {eka.msikaa} dhammaa desitaa pa~n~nattaa? Ete Po.t.thapaada attha-sa.mhitaa ete dhammasa.mhitaa ete aadibrahmacariyakaa, ete nibbidaaya viraagaaya nirodhaaya upasamaaya abhi~n~naaya sambodhaaya nibbaanaaya sa.mvattanti. Tasmaa te mayaa {eka.msikaa} dhammaa desitaa pa~n~nattaa.

34. 'Santi Po.t.thapaada eke sama.na-{braahma.naa} eva.mvaadino eva.m-di.t.thino: "Ekanta-sukhii attaa hoti arogo param mara.naa ti." Tyaaha.m upasa.mkamitvaa eva.m vadaami: "Sacca.m kira tumhe aayasmanto eva.m vaadino eva.m di.t.thino: 'Ekanta-sukhii attaa hoti arogo param mara.naa' ti?" Te ce me eva.m pu.t.thaa aamo ti pa.tijaananti. Tyaaha.m eva.m vadaami: "Api pana tumhe aayasmanto ekanta-sukha.m loka.m jaana.m passa.m viharathaati"? Iti pu.t.thaa no ti vadanti. Tyaaha.m eva.m vadaami: "Api pana tumhe aayasmanto eka.m vaa ratti.m eka.m vaa divasa.m upa.d.dha.m vaa ratti.m upa.d.dha.m vaa divasa.m ekanta-{sukhi.m} attaana.m sa~njaanaathaati?" Iti pu.t.thaa no ti vadanti. Tyaaha.m eva.m vadaami: "Api pana tumhe aayasmanto jaanaatha: 'Aya.m maggo aya.m pa.tipadaa ekanta-sukhassa lokassa sacchikiriyaayaati'?" Iti pu.t.thaa no ti vadanti. Tyaaha.m eva.m {vadaami}: "Api pana tumhe aayasmanto yaa taa devataa ekantasukha.m loka.m {uppannaa} taasa.m bhaasamaanaana.m sadda.m su.naatha: 'Suppa.tipann' attha maarisaa ujupa.tipann' attha maarisaa ekanta-sukhassa lokassa sacchikiriyaaya, mayam pi hi maarisaa evam pi pa.tipannaa ekanta-sukha.m loka.m uppannaa' ti?"

[page 193]

Iti pu.t.thaa no ti vadanti. Ta.m kim ma~n~nasi Po.t.thapaada? Na nu eva.m sante tesa.m sama.na-braahma.naana.m appaa.tihiirakata.m bhaasita.m sampajjatiiti?' . 'Seyyathaa pi puriso eva.m vadeyya: "Aha.m yaa imasmi.m janapade janapada-kalyaa.nii ta.m icchaami ta.m kaamemiiti." Tam ena.m eva.m vadeyyu.m: "Ambho purisa, yan tva.m janapada-kalyaa.ni.m icchasi kaamesi, jaanaasi ta.m janapada-kalyaa.ni.m Khattii vaa Braahma.nii vaa Vessii vaa Suddii vaa ti?" Iti pu.t.tho no ti vadeyya. Tam ena.m eva.m vadeyyu.m: "Ambho purisa ya.m tva.m janapada-kalyaa.ni.m icchasi kaamesi, jaanaasi ta.m janapada-kalyaa.ni.m eva.m-naamaa eva.m-gottaa ti vaa, diighaa vaa rassaa vaa majjhimaa ti vaa, kaa.lii vaa saamaa vaa ma'ngura-cchavii vaa ti, amukasmi.m gaame vaa nigame vaa nagare vaa ti?" Iti pu.t.tho no ti vadeyya. Tam ena.m eva.m vadeyyu.m: "Ambho purisa yan tva.m na jaanaasi na passasi, ta.m tva.m icchasi kaamesiiti?" Iti pu.t.tho aamo ti vadeyya. Ta.m kim ma~n~nasi Po.t.thapaada? Na nu eva.m sante tassa purisassa appaa.tihiirakata.m bhaasita.m sampajjatiiti'?

'Addhaa kho bhante, eva.m sante tassa purisassa appaa.tihiirakata.m bhaasita.m sampajjatiiti.'

36. 'Evam eva kho Po.t.thapaada, ye te sama.na-braahma.naa eva.m vaadino eva.m di.t.thino: "Ekanta-sukhii attaa hoti arogo param mara.naa ti," tyaaha.m upasa.mkamitvaa eva.m vadaami: "Sacca.m kira tumhe aayasmanto eva.mvaadino eva.m-di.t.thino: 'Ekanta-sukhii attaa hoti arogo param mara.naa ti?' Te ca me eva.m pu.t.thaa aamo ti pa.tijaananti. Tyaaha.m eva.m vadaami: "Api pana tumhe aayasmanto ekanta-sukha.m loka.m jaana.m passa.m viharathaati?" Iti pu.t.thaa no ti vadanti.

[page 194]

Tyaaha.m eva.m vadaami: "Api pana tumhe aayasmanto eka.m vaa ratti.m eka.m vaa divasa.m, upa.d.dha.m vaa ratti.m upa.d.dha.m vaa divasa.m, ekanta-sukhi.m attaana.m sa~njaanaathaati?" Iti pu.t.thaa no ti vadanti. Tyaaha.m eva.m vadaami; "Api pana tumhe aayasmanto jaanaatha: 'Aya.m maggo aya.m pa.tipadaa ekanta-sukhassa lokassa sacchikiriyaayaati'?" Iti pu.t.thaa no ti vadanti. Tyaaha.m eva.m vadaami; "Api pana tumhe aayasmanto yaa taa devataa ekantasukha.m loka.m uppannaa taasa.m bhaasamaanaana.m sadda.m su.naatha: 'Supa.tipann' attha maarisaa uju-{pa.tipann}' attha maarisaa ekanta-sukhassa lokassa sacchikiriyaaya, mayam pi hi maarisaa eva.m pa.tipannaa ekanta-sukha.m loka.m uppannaa' ti?" Iti pu.t.thaa no ti vadanti. Ta.m kim ma~n~nasi Po.t.thapada? Na nu eva.m sante tesa.m sama.na-braahma.naana.m appaa.tihiira-kata.m bhaasita.m sampajjatiiti?'

'Addhaa kho bhante eva.m sante tesa.m sama.na-braahma.naana.m appaa.tihiira-kata.m bhaasita.m sampajjatiiti.'

37. 'Seyyathaa pi Po.t.thapaada puriso caatummahaapathe nisse.ni.m kareyya paasaadassa aaroha.naaya. Tam ena.m eva.m vadeyyu.m: "Ambho purisa yassa tva.m paasaadassa aaroha.naaya nisse.ni.m karosi, jaanaasi ta.m paasaada.m puratthimaaya vaa disaaya, pacchimaaya vaa disaaya, uttaraaya vaa disaaya, dakkhi.naaya vaa disaaya, ucco vaa niico vaa majjhimo vaa ti?" Iti pu.t.tho va no ti vadeyya. Tam ena.m eva.m vadeyyu.m: "Ambho purisa yan tva.m na jaanaasi na passasi, tassa tva.m paasaadassa aaroha.naaya nisse.ni.m karosiiti." Iti pu.t.tho {aamo} ti vadeyya.

Ta.m kim ma~n~nasi Po.t.thapaada? Na nu eva.m sante tassa purisassa appaa.tihiirakata.m bhaasita.m sampajjatiiti?'

'Addhaa kho bhante eva.m sante tassa purisassa appaa.tihiirakata.m bhaasita.m sampajjatiiti.'

38. 'Evam eva kho Po.t.thapaada ye te sama.na-braahma.naa eva.m-vaadino eva.m-di.t.thino: "Ekanta-sukhii attaa hoti arogo param mara.naa ti," tyaaha.m upasa.mkamitvaa eva.m vadaami: "Sacca.m kira tumhe aayasmanto eva.m-vaadino eva.m-di.t.thino: 'Ekanta-sukhii attaa hoti arogo param mara.naa' ti?"

[page 195]

Te ce me eva.m pu.t.thaa aamo ti pa.tijaananti.

Tyaaha.m eva.m vadaami: "Api pana tumhe aayasmanto ekanta-sukha.m loka.m jaana.m passa.m viharathaati?" Iti pu.t.thaa no ti vadanti. Tyaaha.m eva.m vadaami: "Api pana tumhe aayasmanto eka.m vaa ratti.m eka.m vaa divasa.m, upa.d.dha.m vaa ratti.m upa.d.dha.m vaa divasa.m, ekanta-sukhi.m attaana.m sa~njaanaathaati?" Iti pu.t.thaa no ti vadanti. Tyaaha.m eva.m vadaami: "Api pana tumhe aayasmanto jaanaatha: "Aya.m maggo, aya.m pa.tipadaa ekanta-sukhassa lokassa sacchikiriyaayaati'?" Iti pu.t.thaa no ti vadanti. Tyaaha.m eva.m vadaami: "Api pana tumhe aayasmanto yaa taa devataa ekantasukha.m loka.m uppannaa, taasa.m bhaasamaanaana.m sadda.m su.naatha: 'Supa.tipann' attha maarisaa uju-pa.tipann' attha maarisaa ekanta-sukhassa lokassa sacchikiriyaaya, mayam pi hi maarisaa eva.m pa.tipannaa ekanta-sukha.m loka.m uppannaa' ti?" Iti pu.t.thaa no ti vadanti. Ta.m kim ma~n~nasi Po.t.thapaada? Na nu eva.m sante tesa.m sama.na-braahma.naana.m appaa.tihiirakata.m bhaasita.m sampajjatiiti?'

'Addhaa kho bhante eva.m sante tesa.m sama.na-braahma.naana.m appaa.tihiirakata.m bhaasita.m sampajjatiiti.'

39. 'Tayo kho 'me Po.t.thapaada atta-pa.tilaabhaa, o.laariko atta-pa.tilaabho, manomayo atta-pa.tilaabho, aruupo atta-pa.tilaabho. Katamo ca Po.t.thapaada o.laariko atta-pa.tilaabho?

Ruupii caatummahaabhuutiko {kabali'nkaaraahaara}-bhakkho, aya.m o.laariko atta-pa.tilaabho. Katamo manomayo atta-pa.tilaabho? Ruupii manomayo sabba'nga-pacca'ngii ahiinindriyo, aya.m manomayo atta-pa.tilaabho. Katamo ca aruupo atta-pa.tilaabho? Aruupii sa~n~naamayo, aya.m aruupo atta-pa.tilaabho.

40. 'O.laarikassa kho aha.m Po.t.thapaada atta-pa.tilaabhassa pahaanaaya dhamma.m desemi, yathaa pa.tipannaana.m vo sa.mkilesikaa dhammaa pahiiyissanti, vodaaniyaa dhammaa abhiva.d.dhissanti, pa~n~naa-paaripuuri.m vepullata~n ca di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharissathaati.

[page 196]

Siyaa kho pana te Po.t.thapaada evam assa: "Sa.mkilesikaa dhammaa pahiiyissanti, vodaaniyaa dhammaa abhiva.d.dhissanti, pa~n~naa-paaripuuri.m vepullata~n ca di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharissati, dukkho ca kho vihaaro ti." Na kho pan' eta.m Po.t.thapaada eva.m da.t.thabba.m. Sa.mkilesikaa c' eva dhammaa {pahiiyissanti}, vodaaniyaa dhammaa abhiva.d.dhissanti, pa~n~naa-paaripuuri.m vepullata~n ca di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharissati, paamujja.m c' eva bhavissati piiti ca passaddhi ca sati ca sampaja~n~na~n ca, sukho ca vihaaro.

41. 'Manomayassa pi kho aha.m Po.t.thapaada atta-pa.tilaabhassa pahaanaaya dhamma.m desemi yathaa pa.tipannaana.m vo sa.mkilesikaa dhammaa pahiiyissanti, vodaaniyaa dhammaa abhiva.d.dhissanti, pa~n~naa-paaripuuri.m vepullata~n ca di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharissathaati. Siyaa kho {pana} te Po.t.thapaada evam assa: "Sa.mkilesikaa dhammaa pahiiyissanti, vodaaniyaa dhammaa abhiva.d.dhissanti, {pa~n~naa}-paaripuuri.m vepullata~n ca {di.t.the} va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharissati, dukkho ca kho vihaaro caati." Na kho pan' eta.m Po.t.thapaada eva.m da.t.thabba.m. Sa.mkilesikaa c' eva dhammaa pahiiyissanti, vodaaniyaa dhammaa abhiva.d.dhissanti, pa~n~naa-paaripuuri.m {vepullata~n} ca di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharissati, paamujja.m c' eva bhavissati piiti ca passaddhi ca sati ca sampaja~n~na~n ca, sukho ca vihaaro.

42. 'Aruupassa pi kho aha.m Po.t.thapaada atta-pa.tilaabhassa pahaanaaya dhamma.m desemi yathaa pa.tipannaana.m vo sa.mkilesikaa dhammaa pahiiyissanti, vodaaniyaa dhammaa abhiva.d.dhissanti,

[page 197]

pa~n~naa-paaripuuri.m vepullata~n ca di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharissathaati. Siyaa kho pana te Po.t.thapaada evam assa:

Sa.mkilesikaa dhammaa pahiiyissanti, vodaaniyaa dhammaa abhiva.d.dhissanti, pa~n~naa-paaripuuri.m vepullata~n ca di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharissati, dukkho ca kho vihaaro ti." Na kho pan' eta.m Po.t.thapaada eva.m da.t.thabba.m. Sa.mkilesikaa c' eva dhammaa pahiiyissanti, vodaaniyaa dhammaa abhiva.d.dhissanti, pa~n~naapaaripuuri.m vepullata~n ca di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharissati, paamujja.m c' eva bhavissati piiti ca passaddhi ca sati ca sampaja~n~na~n ca, sukho ca vihaaro.

43. 'Pare ce Po.t.thapaada amhe eva.m puccheyyu.m: "Katamo pana so aavuso o.laariko atta-pa.tilaabho yassa tumhe pahaanaaya dhamma.m desetha yathaa pa.tipannaana.m vo sa.mkilesikaa dhammaa pahiiyissanti, vodaaniyaa dhammaa aabhiva.d.dhissanti, pa~n~naa-paaripuuri.m vepullata~n ca di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharissathaati?" tesa.m maya.m eva.m pu.t.thaa eva.m vyaakareyyaama: "Aya.m vaa so aavuso o.laariko atta-pa.tilaabho yassa maya.m pahaanaaya dhamma.m desema yathaa pa.tipannaana.m vo sa.mkilesikaa dhammaa pahiiyissanti, vodaaniyaa dhammaa abhiva.d.dhissanti, pa~n~naa-paaripuuri.m vepullata~n ca di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharissathaati.' "

44. 'Pare ce Po.t.thapaada amhe eva.m puccheyyu.m: "Katamo pana so aavuso manomayo atta-pa.tilaabho yassa tumhe pahaanaaya dhamma.m desetha {yathaa} pa.tipannaana.m vo sa.mkilesikaa dhammaa pahiiyissanti, vodaaniyaa dhammaa abhiva.d.dhissanti, pa~n~naa-paaripuuri.m vepullata~n ca di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharissathaati?" tesa.m maya.m eva.m pu.t.thaa eva.m vyaakareyyaama: "Aya.m vaa so aavuso manomayo atta-pa.tilaabho yassa maya.m pahaanaaya dhamma.m desema yathaa pa.tipannaana.m vo sa.mkilesikaa dhammaa pahiiyissanti, vodaaniyaa dhammaa abhiva.d.dhissanti,

[page 198]

pa~n~naa-paaripuuri.m vepullata~n ca di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharissathaati.' "

45. 'Pare ce {Po.t.thapaada} amhe eva.m puccheyyu.m: "Katamo pana so aavuso aruupo atta-pa.tilaabho yassa tumhe pahaanaaya dhamma.m desetha yathaa pa.tipannaana.m vo sa.mkilesikaa dhammaa pahiiyissanti, vodaaniyaa dhammaa abhiva.d.dhissanti, pa~n~naa-paaripuuri.m vepullata~n ca di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharissathaati'?" tesa.m maya.m eva.m pu.t.thaa eva.m vyaakareyyaama: "Aya.m vaa so aavuso aruupo atta-pa.tilaabho yassa maya.m pahaanaaya dhamma.m desema, yathaa pa.tipannaana.m vo sa.mkilesikaa dhammaa pahiiyissanti, vodaaniyaa dhammaa {abhiva.d.dhissanti}, pa~n~naa-paaripuuri.m vepullata~n ca di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharissathaati.' "

'Ta.m kim ma~n~nasi Po.t.thapaada? Nanu eva.m sante sappaa.tihiirakata.m bhaasita.m sampajjatiiti'?

'Addhaa kho bhante eva.m sante sappaa.tihiirakata.m bhaasita.m sampajjatiiti.'

46. 'Seyyathaa pi Po.t.thapaada puriso nisse.ni.m kareyya paasaadassa aaroha.naaya, tass' eva paasaadassa {he.t.thaa}. Tam ena.m eva.m {vadeyyu.m}: "Ambho purisa yassa tva.m paasaadassa aaroha.naaya nisse.ni.m karosi, jaanaasi ta.m paasaada.m puratthimaaya vaa disaaya, dakkhi.naaya vaa disaaya, pacchimaaya vaa disaaya, uttaraaya vaa disaaya, ucco vaa niico vaa majjho vaa ti?" So ce eva.m vadeyya: "Aya.m vaa so aavuso paasaado yassaaha.m {aaroha.naaya} nisse.ni.m karomi tass' eva paasaadassa {he.t.thaa} ti." Ta.m ki.m ma~n~nasi Po.t.thapaada? nanu eva.m sante tassa purisassa sappaa.tihiirakata.m bhaasita.m sampajjatiiti'?

'Addhaa kho bhante eva.m sante tassa purisassa sappaa.tihiirakata.m bhaasita.m sampajjatiiti.'

[page 199]

47. 'Evam eva kho Po.t.thapaada pare ce amhe eva.m puccheyyu.m: "Katamo pana so aavuso {o.laariko} atta-pa.tilaabho"? ... pe ... "Katamo pana so aavuso manomayo atta-pa.tilaabho?" ... pe ... Pare ce Po.t.thapaada amhe eva.m puccheyyu.m: "Katamo pana so aavuso aruupo attapa.tilaabho yassa tumhe pahaanaaya dhamma.m desetha yathaa pa.tipannaana.m vo sa.mkilesikaa dhammaa pahiiyissanti, vodaaniyaa dhammaa abhiva.d.dhissanti, pa~n~naa-paaripuuri.m vepullata~n ca di.t.the va dhamme abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharissathaati?" tesa.m maya.m eva.m pu.t.thaa eva.m vyaakareyyaama: "Aya.m vaa so aavuso aruupo atta-pa.tilaabho yassa maya.m pahaanaaya dhamma.m desema yathaa {pa.tipannaana.m} vo sa.mkilesikaa dhammaa pahiiyissanti, vodaaniyaa dhammaa abhiva.d.dhissanti, pa~n~naa-paaripuuri.m vepullata~n ca di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharissathaati."'

'Ta.m kim ma~n~nasi Po.t.thapaada? Na nu eva.m sante sappaa.tihiirakata.m bhaasita.m sampajjatiiti?'

'Addhaa kho bhante eva.m sante sappaa.tihiirakata.m bhaasita.m sampajjatiiti.'

48. Eva.m vutte Citto Hatthisaari-putto Bhagavanta.m etad avoca:

'Yasmi.m bhante samaye o.laariko atta-pa.tilaabho hoti, mogh' assa tasmi.m samaye manomayo atta-pa.tilaabho hoti, mogho aruupo atta-pa.tilaabho hoti. O.laariko assa attapa.tilaabho tasmi.m samaye sacco hoti. Yasmi.m bhante samaye manomayo atta-pa.tilaabho hoti, mogh' assa tasmi.m samaye o.laariko atta-pa.tilaabho hoti, mogho aruupo attapa.tilaabho hoti. Manomayo assa atta-{pa.tilaabho} tasmi.m samaye sacco hoti. Yasmi.m bhante samaye aruupo attapa.tilaabho hoti, mogh' assa tasmi.m samaye o.laariko attapa.tilaabho hoti, mogho manomayo atta-pa.tilaabho hoti.

Aruupo assa atta-pa.tilaabho tasmi.m samaye sacco hotiiti.'

49. 'Yasmi.m Citta samaye o.laariko atta-pa.tilaabho hoti, n' eva tasmi.m samaye manomayo atta-pa.tilaabho ti sa'nkha.m gacchati,

[page 200]

na aruupo atta-pa.tilaabho ti sa'nkha.m gacchati, o.laariko atta-pa.tilaabho tveva tasmi.m samaye {sa'nkha.m} gacchati. Yasmi.m Citta samaye manomayo atta-pa.tilaabho hoti, n' eva tasmi.m samaye o.laariko atta-pa.tilaabho ti sa'nkha.m gacchati, na aruupo atta-pa.tilaabho ti sa'nkha.m gacchati, manomayo atta-pa.tilaabho tveva tasmi.m samaye sa'nkha.m gacchati. Yasmi.m Citta samaye aruupo attapa.tilaabho hoti, n' eva tasmi.m samaye o.laariko atta-pa.tilaabho ti sa'nkha.m gacchati, na manomayo atta-pa.tilaabho ti sa'nkha.m gacchati, aruupo atta-pa.tilaabho tveva tasmi.m samaye sa'nkha.m gacchati. Sace ta.m Citta eva.m puccheyyu.m: "Ahosi tva.m atiitam addhaana.m, na tva.m na ahosi, bhavissasi tva.m anaagatam addhaana.m, na tva.m na bhavissasi, atthi tva.m etarahi, na tva.m n' atthiiti?", eva.m pu.t.tho tva.m Citta kin ti vyaakareyyaasiitii?'

'Sace ma.m bhante eva.m puccheyyu.m: "Ahosi tva.m atiitam addhaana.m na tva.m na ahosi, bhavissasi tva.m anaagatam addhaana.m, na tva.m na bhavissasi, atthi tva.m etarahi, na tva.m n' atthiiti?" eva.m pu.t.tho aha.m bhante eva.m vyaakareyya.m: "Ahos' aha.m atiitam addhaana.m naaham naahosi.m, bhavissaam' aha.m anaagatam addhaanam naaha.m {na} bhavissaami, atthaaha.m etarahi naaha.m {n' atthiiti.}" Eva.m pu.t.tho aha.m bhante eva.m vyaakareyyan ti.'

50. 'Sace pana ta.m Citta eva.m puccheyyu.m: "Yo te ahosi atiito atta-pa.tilaabho, sveva te atta-pa.tilaabho sacco, mogho anaagato mogho paccuppanno? Yo vaa te bhavissati anaagato atta-pa.tilaabho, sveva te atta-pa.tilaabho sacco, mogho anaagato mogho paccuppanno? Yo {vaa} te etarahi paccuppanno atta-pa.tilaabho, sveva te atta-pa.tilaabho sacco, mogho atiito mogho anaagato ti?", eva.m pu.t.tho tva.m Citta kin ti vyaakareyyaasiiti?'

'Sace pana ma.m bhante eva.m puccheyyu.m: "Yo te ahosi atiito atta-pa.tilaabho,

[page 201]

sveva te atta-pa.tilaabho sacco, mogho anaagato mogho paccuppanno? Yo vaa te bhavissati anaagato atta-pa.tilaabho, sveva te atta-pa.tilaabho sacco, mogho atiito mogho paccuppanno? Yo vaa te etarahi paccuppanno atta-pa.tilaabho, sveva te atta-pa.tilaabho sacco, mogho atiito mogho anaagato ti?", eva.m pu.t.tho aha.m bhante eva.m vyaakareyya.m: "Yo me ahosi atiito atta-pa.tilaabho sveva me atta-pa.tilaabho tasmi.m samaye sacco ahosi, mogho anaagato mogho paccuppanno. Yo vaa me bhavissati anaagato attapa.tilaabho, sveva me atta-pa.tilaabho tasmi.m samaye sacco bhavissati, mogho atiito bhavissati mogho paccuppanno.

Yo me etarahi paccuppanno atta-pa.tilaabho, sveva me attapa.tilaabho sacco, mogho atiito mogho anaagato ti." Eva.m pu.t.tho aha.m bhante vyaakareyyan ti.'

51. 'Evam eva kho Citta yasmi.m samaye o.laariko attapa.tilaabho hoti, n' eva tasmim samaye manomayo attapa.tilaabho ti sa'nkha.m gacchati, na aruupo atta-pa.tilaabho ti sa'nkha.m gacchati, o.laariko atta-pa.tilaabho tveva tasmi.m samaye sa'nkha.m gacchati. Yasmi.m Citta samaye manomayo atta-pa.tilaabho hoti ... pe ... Yasmi.m Citta samaye aruupo atta-pa.tilaabho hoti, n' eva tasmi.m samaye o.laariko atta-pa.tilaabho ti sa'nkha.m gacchati, na {manomayo} atta-pa.tilaabho ti sa'nkha.m gacchati, aruupo atta-pa.tilaabho tveva tasmi.m samaye sa'nkha.m gacchati.

52. 'Seyyathaa pi Citta gavaa khiira.m, khiiramhaa dadhi, dadimhaa navaniita.m, navaniitamhaa sappi, sappimhaa sappima.n.do, yasmi.m samaye khiira.m hoti n' eva tasmi.m samaye dadhiiti sa'nkha.m gacchati, na navaniitan ti sa'nkha.m gacchati, na sappiiti sa'nkha.m gacchati, na sappi-ma.n.do ti sa'nkha.m gacchati, khiiran tveva tasmi.m samaye sa'nkha.m gacchati; yasmi.m samaye dadhi hoti ... navaniita.m hoti ... sappi hoti ... sappi-ma.n.do hoti, n' eva tasmi.m samaye khiiran ti sa'nkha.m gacchati, na dadhiiti sa'nkha.m gacchati, na navaniitan ti sa'nkha.m gacchati, na sappiiti sa'nkha.m gacchati, sappi-ma.n.do tveva tasmi.m samaye sa'nkha.m gacchati.

[page 202]

53. 'Evam eva kho Citta yasmi.m samaye o.laariko attapa.tilaabho hoti ... pe ... {Yasmi.m} Citta samaye manomayo atta-pa.tilaabho hoti ... pe ... Yasmi.m Citta samaye aruupo atta-pa.tilaabho hoti, n' eva tasmi.m samaye o.laariko atta-pa.tilaabho ti sa'nkha.m gacchati, na manomayo atta-pa.tilaabho ti sa'nkha.m gacchati, aruupo atta-pa.tilaabho tveva tasmi.m samaye sa'nkha.m gacchati. Itimaa kho Citta loka-sama~n~naa loka-niruttiyo loka-vohaaraa loka-pa~n~nattiyo yaahi Tathaagato voharati aparaamasan ti.'

54. Eva.m vutte Po.t.thapaado paribbaajako Bhagavanta.m etad avoca:

'Abhikkanta.m bhante, abhikkanta.m bhante. Seyyathaa pi bhante nikkujjita.m vaa ukkujjeyya, paticchanna.m vaa vivareyya, muu.lhassa vaa magga.m {aacikkheyya}, andha-kaare vaa tela-pajjota.m dhaareyya: cakkhumanto ruupaani dakkhintiiti -- evam eva.m Bhagavataa aneka-pariyaayena dhammo pakaasito. Esaaha.m bhante Bhagavanta.m sara.na.m gacchaami dhamma~n ca bhikkhu-sa.mgha~n ca. Upaasaka.m ma.m Bhagavaa dhaaretu ajjatagge paa.nupeta.m sara.na.m gatan ti.'

55. Citto pana Hatthisaari-putto Bhagavanta.m etad avoca:

'Abhikkanta.m bhante, abhikkanta.m bhante. Seyyathaa pi bhante nikkujjita.m vaa ukkujjeyya, paticchanna.m vaa vivareyya, muu.lhassa vaa magga.m aacikkheyya, andhakaare vaa tela-pajjota.m dhaareyya: cakkhumanto ruupaani dakkhintiiti -- evam eva.m Bhagavataa aneka-pariyaayena dhammo pakaasito. Esaaha.m bhante Bhagavanta.m sara.na.m gacchaami dhamma~n ca bhikkhu-sa.mgha~n ca. Labheyyaaha.m bhante Bhagavato santike pabbajja.m, labheyya.m upasampadan ti.'

56. Alattha kho Citto Hatthisaari-putto Bhagavato santike pabbajja.m, alattha upasampada.m. Aciruupasampanno kho pan' aayasmaa Citto Hatthisaari-putto eko vuupaka.t.tho appamatto aataapii pahitatto viharanto, na cirass' eva yass' atthaaya kula-puttaa sammad eva agaarasmaa anagaariya.m {pabbajanti} tad anuttara.m brahmacariya.m pariyosaana.m di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja vihaasi,

[page 203]

'{khii.naa} jaati, vusita.m brahmacariya.m, kata.m kara.niiya.m, naaparam itthattaayaati' abbha~n~naasi. A~n~nataro kho pan' aayasmaa Citto Hatthisaari-putto arahata.m ahosiiti.

PO.T.THAPAaDA-SUTTANTA.M.

[page 204]

 


 

X. Subha Sutta

1.1. Evam me suta.m. Eka.m samaya.m aayasmaa Aanando Saavatthiya.m viharati Jetavane Anaathapi.n.dikassa aaraame, acira-parinibbute Bhagavati. Tena kho pana samayena Subho maa.navo Todeyya-putto Saavatthiya.m pa.tivasati kenacid eva kara.niiyena.

2. Atha kho Subho maa.navo Todeyya-putto a~n~natara.m maa.navaka.m aamantesi: 'Ehi tva.m maa.navaka, yena sama.no Aanando ten' upasa.mkama, upasa.mkamitvaa mama vacanena sama.na.m Aananda.m appaabaadha.m appaata'nka.m {lahu-.t.thaana.m} bala.m phaasu-vihaara.m puccha: "Subho maa.navo Todeyya-putto bhavanta.m Aananda.m appaabaadham appaata'nka.m {lahu-.t.thaana.m} bala.m phaasu-vihaara.m pucchatiiti," eva~n ca vadehi: "Saadhu kira bhava.m Aanando yena Subhassa maa.navassa Todeyya-puttassa nivesana.m ten' upasa.mkamatu anukampa.m upaadaayaati."'

3. 'Eva.m bho' ti kho so maa.navako Subhassa maa.navassa Todeyya-puttassa pa.tissutvaa yen' aayasmaa Aanando ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa aayasmataa Aanandena saddhi.m sammodi, sammodaniiya.m katha.m saaraa.niiya.m viitisaaretvaa ekamanta.m nisiidi. Ekamanta.m nisinno kho so maa.navako aayasmanta.m Aananda.m etad avoca:

'Subho maa.navo Todeyya-putto bhavanta.m Aananda.m appaabaadha.m appaata'nka.m {lahu-.t.thaana.m} bala.m phaasuvihaara.m pucchati, eva~n ca vadeti: "Saadhu kira bhava.m Aanando yena Subhassa maa.navassa Todeyyaputtassa nivesana.m ten' upasa.mkamatu anukampa.m upaadaayaati."'

[page 205]

4. Eva.m vutte aayasmaa Aanando ta.m maa.navakam etad avoca:

'Akaalo kho maa.navaka, atthi me ajja bhesajja-mattaa piitaa, {app} eva naama sve pi upasa.mkameyyaama, kaala~n ca samaya~n ca upaadaayaati.'

Atha kho so maa.navako u.t.thaay' aasanaa yena Subho maa.navo Todeyya-putto ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Subha.m maa.nava.m Todeyya-putta.m etad avoca:

'Avocumha kho maya.m bhoto vacanena ta.m bhavanta.m Aananda.m: "Subho maa.navo Todeyya-putto bhavanta.m Aananda.m appaabaadha.m appaata'nka.m {lahu-.t.thaana.m} bala.m phaasu-vihaara.m pucchati, eva~n ca vadeti: 'Saadhu kira bhava.m Aanando yena Subhassa maa.navassa Todeyyaputtassa nivesana.m ten' upasa.mkamatu anukampa.m upaadaayaati.' " Eva.m vutte bho sama.no Aanando ma.m etad avoca: "Akaalo kho maa.navaka, atthi me ajja bhesajjamattaa piitaa, {app} eva naama sve pi upasa.mkameyyaama kaala~n ca samaya~n ca upaadaayaati." Ettaavataa pi kho bho katam' eva eta.m yato kho so bhava.m Aanando okaasam akaasi svaatanaaya pi upasa.mkamanaayaati.'

5. Atha kho aayasmaa Aanando tassaa rattiyaa accayena pubba.nha-samaya.m nivaasetvaa patta-ciivara.m aadaaya Cetakena bhikkhunaa pacchaa sama.nena yena Subhassa maa.navassa Todeyya-puttassa nivesana.m ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa pa~n~natte aasane nisiidi. Atha kho Subho maa.navo Todeyya-putto yen' aayasmaa Aanando ten' {upasa.mkami}, upasa.mkamitvaa aayasmataa Aanandena saddhi.m sammodi, sammodaniiya.m katha.m saaraa.niiya.m viitisaaretvaa ekamanta.m nisiidi. Ekamaanta.m nisinno kho Subho maa.navo Todeyya-putto aayasmanta.m Aananda.m etad avoca:

[page 206]

'Bhava.m hi Aanando tassa bhoto Gotamassa diigharatta.m upa.t.thaako santikaavacaro samiipa-caarii. Bhava.m eta.m Aanando jaaneyya yesa.m so bhava.m Gotamo dhammaana.m va.n.na-vaadii ahosi, yattha ca ima.m janata.m samaadapesi nivesesi pati.t.thaapesi. Katamesaana.m kho bho Aananda dhammaana.m so bhava.m Gotamo va.n.na-vaadii ahosi, kattha ca ima.m janata.m samaadapesi nivesesi pati.t.thaapesiiti?'

6. 'Ti.n.na.m kho maa.nava khandhaana.m so Bhagavaa va.n.na-vaadii ahosi, ettha ca ima.m janata.m samaadapesi nivesesi pati.t.thaapesi. Katamesa.m ti.n.na.m? Ariyassa siilakkhandhassa, ariyassa samaadhikkhandhassa, ariyassa pa~n~nakkhandhassa. Imesa.m kho maa.nava ti.n.na.m khandhaana.m so Bhagavaa va.n.na-vaadii ahosi, ettha ca ima.m janata.m samaadapesi nivesesi pati.t.thaapesiiti.'

'Katamo pana so bho Aananda ariyo siilakkhandho yassa so bhava.m Gotamo va.n.na-vaadii ahosi yattha ca ima.m janata.m samaadapesi nivesesi pati.t.thaapesiiti?'

47. 'Idha maa.nava Tathaagato loke uppajjati araha.m sammaa-sambuddho ... eva.m kho maa.nava bhikkhu siilasampanno hoti.

[See Saama~n~na-Phala-Sutta, 40-63.]

30. 'Aya.m kho so maa.nava ariyo siilakkhandho yassa so Bhagavaa va.n.na-vaadi ahosi, ettha ca ima.m janata.m samaadapesi nivesesi pati.t.thaapesi. Atthi c' ev' ettha uttari.m kara.niiyan ti.'

'Acchariya.m bho Aananda, abbhuta.m bho Aananda. So caaya.m bho Aananda ariyo siilakkhandho paripu.n.no no aparipu.n.no, eva.m paripu.n.na.m vaaham bho Aananda ariya.m siilakkhandha.m ito {bahiddhaa} a~n~nesu sama.na-braahma.nesu na samanupassaami.

[page 207]

Eva.m paripu.n.na.m ca bho Aananda ariya.m siilakkhandha.m ito {bahiddhaa} a~n~ne sama.na-{braahma.naa} attani samanupasseyyu.m, te taavataken' eva attamanaa assu: "Alam ettaavataa katam ettaavataa anuppatto no saama~n~nattho, n' atthi no ki~nci uttari.m kara.niiyan ti"? Atha ca pana bhava.m Aanando evam aaha: 'Atthi c' ev' ettha uttari.m kara.niiyan ti.'

Subha-Suttamhi Pa.thamaka-{Bhaa.navaara.m}.

2.1. 'Katamo pana so bho Aananda ariyo samaadhikkhandho yassa so bhava.m Gotamo va.n.na-vaadii ahosi, yattha ca ima.m janata.m samaadapesi nivesesi pati.t.thaapesiiti'?

'Katha~n ca maa.nava bhikkhu indriyesu gutta-dvaaro hoti? ... naassa ki~nci sabbaavato kaayassa vivekajena piiti-sukhena apphuta.m hoti.

[Saama~n~na-Phala-Sutta, 64-76.]

13. 'Yam pi maa.nava bhikkhu vivicc' eva kaamehi vivicca akusalehi dhammehi savitakka.m savicaara.m vivekaja.m piitisukha.m pa.thamajjhaana.m upasampajja viharati, so imam eva kaaya.m vivekajena piiti-sukhena abhisandeti, parisandeti {paripuureti} parippharati, naassa ki~nci sabbaavato kaayassa vivekajena piiti-sukhena apphuta.m hoti. Idam pi 'ssa hoti samaadhismi.m.

14. 'Puna ca para.m maa.nava bhikkhu vitakka-{vicaaraa}na.m ... apphuta.m hoti.

[Saama~n~na-Phala-Sutta, 77,78.]

[page 208]

... pe ... Idam pi 'ssa hoti samaadhismi.m.

16. 'Puna ca para.m maa.nava bhikkhu piitiyaa ca viraagaa upekhako viharati ... apphuta.m hoti.

[Saama~n~na-Phala-Sutta, 79-82.]

... pe ... Idam pi 'ssa hoti samaadhismi.m.

19. 'Aya.m kho so maa.nava ariyo samaadhikkhandho yassa so Bhagavaa va.n.na-vaadi ahosi, ettha ca ima.m janata.m samaadapesi nivesesi pati.t.thaapesi. Atthi c' ev' ettha uttari.m kara.niiyan' ti.

'Acchariya.m bho Aananda, abbhuta.m bho Aananda. So caaya.m bho Aananda ariyo samaadhikkhandho paripu.n.no no aparipu.n.no, eva.m paripu.n.na.m 'vaaha.m bho Aananda ariya.m samaadhikkhandha.m ito bahiddhaa a~n~nesu sama.nabraahma.nesu na samanupassaami. Eva.m paripu.n.na~n ca bho Aananda ariya.m samaadhikkhandha.m ito bahiddhaa a~n~ne sama.na-braahma.naa attani samanupasseyyu.m, te taavataken' eva attamanaa assu: "Alam ettaavataa katam ettaavataa anuppatto saama~n~nattho, n' atthi no ki~nci uttari.m kara.niiyan ti." Atha ca pana bhava.m Aanando evam aha: 'Atthi c' ev' ettha uttari.m kara.niiyan ti.'

20. 'Katamo pana so bho Aananda ariyo {pa~n~naakhandho} yassa so bhava.m Gotamo va.n.na-vaadii ahosi, yattha ca ima.m janata.m samaadapesi nivesesi pati.t.thaapesiiti?'

'So eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate ... ettha pa.tibaddha.m.

[Saama~n~na-Phala-Sutta, 83,84.]

22. 'Yam pi maa.nava bhikkhu eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate {ana'nga.ne} vigatuupakkilese mudu-bhuute kammaniye .thite aanejjappatte ~naa.na-dassanaaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti,

[page 209]

so eva.m pajaanaati: "Aya.m kaayo ruupii caatummahaabhuutiko maataa-pettika-sambhavo odanakummaas-upacayo anicc-ucchaadana-parimaddana-bhedana{viddha.msana}-dhammo, ida~n ca pana me {vi~n~naa.na.m} ettha sita.m ettha paribaddhan ti." Idam pi 'ssa hoti pa~n~naaya.

23. 'So eva.m samaahite citte ... ahiinindriya.m.

[Saama~n~na-Phala-Sutta, 85,86.]

Idam pi 'ssa hoti pa~n~naaya.

25. 'So eva.m samaahite citte ... naapara.m itthattaayaati {pajaanaati}.

[Saama~n~na-Phala-Sutta, 87-98.]

36. 'Yam pi maa.nava bhikkhu eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate {ana'nga.ne} vigatuupakkilese mudu-bhuute kammaniye .thite aanejjappatte aasavaana.m khayaa ~naa.naaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti, so "Ida.m dukkhan" ti yathaabhuuta.m pajaanaati, "Aya.m dukkha-samudayo" ti yathaabhuuta.m pajaanaati, "Aya.m dukkha-nirodho" ti yathaabhuuta.m pajaanaati, "Aya.m dukkha-nirodha-gaamini-pa.tipadaa" ti yathaabhuuta.m pajaanaati; "Ime aasavaa" ti yathaabhuuta.m pajaanaati, "Aya.m aasava-samudayo" ti yathaabhuuta.m pajaanaati, "Aya.m aasava-nirodho" ti yathaabhuuta.m pajaanaati, "Aya.m aasava-nirodha-gaamini-pa.tipadaa" ti yathaabhuuta.m pajaanaati. Tassa eva.m jaanato eva.m passato kaamaasavaa pi citta.m vimuccati, bhavaasavaa pi citta.m vimuccati, avijjaasavaa pi citta.m vimuccati, vimuttasmi.m vimuttam iti ~naa.na.m hoti, "{khii.naa} jaati, vusita.m brahmacariya.m, kata.m kara.niiya.m, naapara.m itthattaayaati" pajaanaati. Idam pi 'ssa hoti pa~n~naaya.

37. 'Aya.m kho so maa.nava ariyo {pa~n~naakhandho} yassa so Bhagavaa va.n.na-vaadii ahosi, ettha ca ima.m janata.m samaadapesi nivesesi pati.t.thaapesi. N' atthi c' ev' ettha uttari.m kara.niiyan ti.'

[page 210]

'Acchariya.m bho Aananda, abbhutam bho Aananda.So caaya.m bho Aananda ariyo pa~n~nakkhandho paripu.n.no no aparipu.n.no, eva.m paripu.n.na.m caaha.m bho Aananda ariya.m pa~n~nakkhandha.m ito bahiddhaa a~n~nesu sama.na-braahma.nesu na samanupassaami. N' atthi c' ev' ettha uttari.m kara.niiyan ti. Abhikkanta.m bho Aananda, abhikkanta.m bho Aananda. Seyyathaa pi bho Aananda nikkujjita.m vaa ukkujjeyya, pa.ticchanna.m vaa vivareyya, muu.lhassa vaa magga.m aacikkheyya, andhakaare vaa tela-pajjota.m dhaareyya: cakkhumanto ruupaani dakkhintiiti -- evam eva bhotaa Aanandena aneka-pariyaayena dhammo pakaasito. Esaaha.m bho Aananda Bhagavanta.m Gotama.m sara.na.m gacchaami dhamma~n ca bhikkhu-sa.mgha~n ca. Upaasaka.m ma.m bhava.m Aanando dhaaretu, ajjatagge paa.nupeta.m sara.na.m gatan ti.'

SUBHA-SUTTANTA.M.

[page 211]

 


 

XI. Kevaddha Sutta

1. Evam me suta.m. Eka.m samaya.m Bhagavaa Naa.landaaya.m viharati Paavaarikambavane. Atha kho Kevaddho gahapati-putto yena Bhagavaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi. Ekamanta.m nisinno kho Kevaddho gahapati-putto Bhagavanta.m etad avoca:

'Aya.m bhante Naa.landaa iddhaa c' eva phiitaa ca bahujanaa aaki.n.na-manussaa Bhagavati abhippasannaa. Saadhu bhante Bhagavaa eka.m bhikkhu.m samaadisatu, yo uttari-manussadhammaa iddhi-paa.tihaariya.m karissati. Evaaya.m Naa.landaa {bhiyyoso mattaaya} Bhagavati abhippasiidissatiiti.'

Eva.m vutte Bhagavaa Kevaddha.m gahapati-putta.m etad avoca: 'Na kho aha.m Kevaddha bhikkhuuna.m eva.m dhamma.m desemi: "Etha tumhe bhikkhave gihiina.m odaatavasanaana.m uttari-manussa-dhammaa iddhi-paa.tihaariya.m karothaati."'

2. Dutiyam pi kho Kevaddho gahapati-putto Bhagavanta.m etad avoca:

'Naaha.m bhante Bhagavanta.m {dha.msemi}. Api ca eva.m vadaami: "Aya.m bhante Naa.landaa iddhaa {c' eva} phiitaa ca bahujanaa aaki.n.na-manussaa Bhagavati abhippasannaa. Saadhu bhante Bhagavaa eka.m bhikkhu.m samaadisatu yo uttarimanussa-dhammaa iddhi-paa.tihaariya.m karissati.

[page 212]

Evaaya.m Naa.landaa {bhiyyoso mattaaya} Bhagavati abhipasiidissatiiti.'

Dutiyam pi kho Bhagavaa Kevaddha.m gahapati-putta.m etad avoca: 'Na kho aha.m Kevaddha bhikkhuuna.m eva.m dhamma.m desemi: "Etha tumhe bhikkhave gihiina.m odaata-vasanaana.m uttari-manussa-dhammaa iddhi-paa.tihaariya.m karothaati."'

3. Tatiyam pi kho Kevaddho gahapati-putto Bhagavanta.m etad avoca:

'Naaha.m bhante Bhagavanta.m {dha.msemi}. Api ca eva.m vadaami: "Aya.m bhante Naa.landaa iddhaa c' eva phiitaa ca bahujanaa aaki.n.na-manussaa Bhagavati abhippasannaa. Saadhu bhante Bhagavaa eka.m bhikkhu.m samaadisatu yo uttarimanussa-dhammaa iddhi-paa.tihaariya.m karissati. Evaaya.m Naa.landaa {bhiyyoso mattaaya} Bhagavati abhippasiidissatiiti.'

'Tii.ni kho imaani Kevaddha paa.tihaariyaani mayaa saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa paveditaani. Katamaani {tii.ni}? Iddhipaa.tihaariya.m aadesanaa-paa.tihaariya.m anusaasani-paa.tihaariya.m.

4. 'Katama~n ca Kevaddha iddhi-{paa.tihaariya.m}? Idha Kevaddha bhikkhu aneka-vihita.m iddhi-vidha.m paccanubhoti.

Eko pi hutvaa bahudhaa hoti, bahudhaa pi hutvaa eko hoti.

Aavi-bhaava.m tiro-bhaava.m tiro-ku.d.da.m tiro-paakaara.m tiropabbata.m asajjamaano gacchati seyyathaa pi aakaase, pa.thaviyaa pi ummujja-nimujja.m karoti seyyathaa pi udake, udake pi abhijjamaano gacchati seyyathaa pi pa.thaviya.m, aakaase pi palla'nkena kamati seyyathaa pi pakkhii saku.no, ime pi candima-suriye eva.m mahiddhike eva.m mahaanubhaave paa.ninaa parimasati parimajjati, yaava Brahma-lokaa pi kaayena va sa.mvatteti. Tam ena.m a~n~nataro saddho pasanno passati ta.m bhikkhu.m aneka-vihita.m iddhi-vidha.m paccanubhonta.m eko pi hutvaa bahudhaa bhonta.m, bahudhaa pi hutvaa eko bhonta.m, aavi-bhaava.m tiro-bhaava.m tiro-ku.d.da.m tiropaakaara.m tiro-pabbata.m asajjamaana.m gacchanta.m seyyathaa pi aakaase, pa.thaviyaa pi ummujja-nimujja.m karonta.m seyyathaa pi udake,

[page 213]

udake pi abhijjamaana.m gacchanta.m seyyathaa pi pa.thaviya.m, aakaase pi palla'nkena kamanta.m seyyathaa pi pakkhii saku.no, ime pi candima-suriye eva.m mahiddhike eva.m mahaanubhaave paa.ninaa parimasanta.m parimajjanta.m, yaava Brahma-lokaa pi kaayena va sa.mvattenta.m.

5. 'Tam ena.m so saddho pasanno a~n~natarassa {assaddhassa} appasannassa aaroceti: "Acchariya.m vata bho, abbhuta.m vata bho, sama.nassa mahiddhikataa mahaanubhaavataa.

Amaaham bhikkhu.m addasa.m aneka-vihita.m iddhi-vidha.m paccanubhonta.m, eko pi hutvaa bahudhaa bhontam ... pe ... yaava Brahma-lokaa pi kaayena va sa.mvattentan ti."

Tam ena.m so assaddho appasaddho tam saddha.m pasanna.m eva.m vadeyya: "Atthi kho bho Gandhaarii naama vijjaa.

Taaya so bhikkhu aneka-vihita.m iddhi-vidha.m paccanubhoti. Eko pi hutvaa bahudhaa hoti ... pe ... yaava Brahma-lokaa pi kaayena va sa.mvattetiiti." Ta.m kim ma~n~nasi Kevaddha? Api nu so assaddho appasanno ta.m saddha.m pasanna.m eva.m vadeyyaati?'

'Vadeyya bhante ti.'

'Ima.m kho aha.m Kevaddha iddhi-paa.tihaariye aadiinava.m sampassamaano iddhi-paa.tihaariyena a.t.tiyaami haraayaami jigucchaami.

6. 'Katama~n ca Kevaddha aadesanaa-paa.tihaariya.m? Idha Kevaddha bhikkhu parasattaana.m parapuggalaana.m cittam pi aadisati cetasikam pi aadisati vitakkitam pi aadisati vicaaritam pi aadisati: "Evam pi te mano ittham pi te mano iti pi te cittan ti." Tam ena.m a~n~nataro saddho pasanno passati ta.m bhikkhu.m parasattaana.m parapuggalaana.m cittam pi aadisanta.m cetasikam pi aadisanta.m vitakkitam pi aadisanta.m vicaaritam pi aadisanta.m: "Evam pi te mano ittham pi te mano iti pi te cittan ti."

7. 'Tam ena.m so saddho pasanno a~n~natarassa assaddhassa appasannassa aaroceti: 'Acchariya.m vata bho,

[page 214]

abbhuta.m vata bho, sama.nassa mahiddhikataa mahaanubhaavataa. Amaaha.m bhikkhu.m addasa.m parasattaana.m parapuggalaana.m cittam pi aadisanta.m cetasikam pi aadisanta.m vitakkitam pi aadisanta.m vicaaritam pi aadisanta.m: "Evam pi te mano ittham pi te mano iti pi te cittan ti." Tam ena.m so assaddho appasanno ta.m saddha.m pasanna.m eva.m vadeyya: "Atthi kho bho Ma.niko naama vijjaa. Taaya so bhikkhu parasattaana.m parapuggalaana.m cittam pi aadisati cetasikam pi aadisati ... pe ... evam pi te mano ittham pi te mano iti pi te cittan ti." Ta.m kim ma~n~nasi Kevaddha? Api nu so assaddho appasanno ta.m saddha.m pasanna.m eva.m vadeyyaati?'

'Vadeyya bhante ti.'

'Ima.m kho aha.m Kevaddha aadesanaa-paa.tihaariye aadiinava.m sampassamaano aadesanaa-paa.tihaariyena a.t.tiyaami haraayaami jigucchaami.

8. 'Katama~n ca Kevaddha anusaasani-paa.tihaariya.m?

Idha Kevaddha bhikkhu evam anusaasati: "Eva.m vitakketha maa evam vitakkayittha, evam manasikarotha maa {eva.m} manasaakattha, idam pajahatha ida.m upasampajja viharathaati." Idam pi vuccati Kevaddha anusaasani-paa.tihaariya.m.

9. 'Puna ca para.m Kevaddha idha Tathaagato loke uppajjati araha.m sammaasambuddho ... pe ... yathaa {Saama~n~na-phale} eva.m vitthaaretabba.m . . .

44. 'Tass' ime pa~nca niivara.ne pahiine attani samanupassato paamojja.m jaayati, pamuditassa piiti jaayati, piitimanassa kaayo passambhati, {passaddha}-kaayo sukha.m vedeti, {sukhino} citta.m samaadhiyati. So vivicc' eva kaamehi vivicca akusalehi dhammehi savitakka.m savicaara.m vivekaja.m piitisukha.m pa.thamajjhaana.m upasampajja viharati. So imam eva kaaya.m vivekajena piiti-sukhena abhisandeti parisandeti paripuureti parippharati,

[page 215]

naassa ki~nci sabbaavato kaayassa vivekajena piiti-sukhena {apphuta.m} hoti.

45. 'Seyyathaa pi Kevaddha dakkho nahaapako vaa nahaapakantevaasii vaa {ka.msa-thaale} nahaaniya-cu.n.naani aakiritvaa udakena paripphosaka.m paripphosaka.m sanneyya, saa 'ssa nahaaniya-pi.n.di snehaanugataa sneha-paretaa santara-baahiraa phu.taa sinehena na ca pagghara.nii -- evam eva Kevaddha bhikkhu imam eva kaaya.m vivekajena piiti-sukhena abhisandeti parisandeti paripuureti parippharati, naassa ki~nci sabbaavato kaayassa vivekajena piiti-sukhena apphuta.m hoti. Idam pi vuccati Kevaddha anusaasani-paa.tihaariya.m.

50. ... 'catutthajjhaana.m upasampajja viharati ... pe ... Idam pi vuccati Kevaddha anusaasani-paa.tihaariya.m.

52. 'So eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate {ana'nga.ne} vigatuupakkilese mudu-bhuute kammaniye .thite aanejjappatte ~naa.na-dassanaaya citta.m abhiniiharati ... pe ... Idam pi vuccati Kevaddha anusaasanii-paa.tihaariya.m.

53. ... naapara.m itthattaayaati pajaanaati. Ida.m vuccati Kevaddha anusaasani-paa.tihaariya.m.

67. 'Imaani kho Kevaddha tii.ni paa.tihaariyaani mayaa saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa paveditaani. Bhuutapubba.m Kevaddha imasmi.m yeva bhikkhu-sa.mghe a~n~natarassa bhikkhuno eva.m cetaso parivitakko udapaadi: "Kattha nu kho ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thavii-dhaatu aapo-dhaatu tejo-dhaatu vaayo-dhaatuuti?" Atha kho so Kevaddha bhikkhu tathaa-ruupa.m samaadhi.m samaapajji yathaa samaahite citte devayaaniyo maggo paatur ahosi.

68. 'Atha kho so Kevaddha bhikkhu yena Caatummahaaraajikaa devaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Caatummahaaraajike deve etad avoca: "Kattha nu kho aavuso ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thaviidhaatu aapo-dhaatu tejo-dhaatu vaayo-dhaatuuti?"

'Eva.m vutte Kevaddha {Caatummahaaraajikaa} devaa ta.m bhikkhum etad avocu.m:

[page 216]

"Mayam pi kho bhikkhu na jaanaama yatth' ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thavii-dhaatu aapo-dhaatu, tejo-dhaatu, vaayo-dhaatu. Atthi kho bhikkhu cattaaro Mahaaraajaa amhehi abhikkantataraa ca pa.niitataraa ca. Te kho eva.m jaaneyyu.m yatth' ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thavii-dhaatu aapo-dhaatu tejo-dhaatu vaayo-dhaatuuti."'

69. 'Atha kho so Kevaddha bhikkhu yena cattaaro Mahaaraajaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa cattaaro Mahaaraaje etad avoca: "Kattha nu kho aavuso ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thavii-dhaatu aapo-dhaatu tejo-dhaatu vaayo-{dhaatuuti}?"

'Eva.m vutte Kevaddha cattaaro Mahaaraajaa ta.m bhikkhu.m etad avocu.m: "Mayam pi kho bhikkhu na jaanaama yatth' ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thavii-{dhaatu} aapo-dhaatu tejo-dhaatu vaayo-dhaatu. Atthi kho bhikkhu {Taavati.msaa} naama devaa amhehi abhikkantataraa ca pa.niitataraa ca. Te kho eva.m jaaneyyu.m yatth' ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thaviidhaatu ... pe ... vaayo-dhaatuuti."

70. 'Atha kho so Kevaddha bhikkhu yena Taavati'nsaa devaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Taavati'nse deve etad avoca: "Kattha nu kho aavuso ime cattaaro {mahaabhuutaa} aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thavii-dhaatu ... pe ... vaayo-dhaatuuti?"

'Eva.m vutte Kevaddha Taavati'nsaa devaa ta.m bhikkhu.m etad avocu.m: "Mayam pi kho bhikkhu na jaanaama yatth' ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thavii-dhaatu ... pe ... vaayo-{dhaatu}. Atthi kho bhikkhu Sakko naama devaanam indo amhehi abhikkantataro ca pa.niitataro ca. So kho eta.m jaaneyya yatth' ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thaviidhaatu ... pe ... vaayo-dhaatuuti."

[page 217]

71. 'Atha kho so Kevaddha bhikkhu yena Sakko devaanam indo ten upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Sakka.m devaanam inda.m etad avoca: "Kattha nu kho aavuso ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thaviidhaatu ... pe ... vaayo-dhaatuuti?"

'Eva.m vutte Kevaddha Sakko devaanam indo ta.m bhikkhu.m etad avoca: "Aham pi kho bhikkhu na jaanaami yatth' ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, sey{yathiida.m} pa.thavii-dhaatu ... pe ... vaayo-dhaatu. Atthi kho bhikkhu Yaamaa naama devaa amhehi abhikkantataraa ca pa.niitataraa ca. Te kho eta.m jaaneyyu.m yatth' ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thaviidhaatu ... pe ... vaayo-dhaatuuti."

72. 'Atha kho so Kevaddha bhikkhu yena Yaamaa devaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Yaame deve etad avoca: "Kattha nu kho aavuso ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thavii-dhaatu ... pe ... vaayodhaatuuti?"

"Eva.m vutte Kevaddha Yaamaa devaa ta.m bhikkhu.m etad avocu.m: "Mayam pi kho bhikkhu na jaanaama yatth' ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thavii-dhaatu ... pe ... vaayo-dhaatu. Atthi kho bhikkhu Suyaamo naama deva-putto amhehi abhikkantataro ca pa.niitataro ca. So kho eta.m jaaneyya yatth' ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m {pa.thavii}dhaatu ... pe ... vaayo-dhaatuuti."

73. 'Atha kho so Kevaddha bhikkhu yena Suyaamo devaputto ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Suyaama.m devaputta.m etad avoca: "Kattha nu kho aavuso ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thaviidhaatu ... pe ... vaayo-dhaatuuti?"

'Eva.m vutte Kevaddha Suyaamo deva-putto ta.m bhikkhu.m etad avoca: "Aham pi kho bhikkhu na jaanaami yatth' ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thavii-dhaatu

[page 218]

... pe ... vaayo-dhaatu. Atthi kho bhikkhu Tusitaa naama devaa amhehi abhikkantataraa ca pa.niitataraa ca. Te kho eta.m jaaneyyu.m yatth' ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thaviidhaatu ... pe ... vaayo-dhaatuuti."

74. 'Atha kho so Kevaddha bhikkhu yena Tusitaa devaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Tusite deve etad avoca: "Kattha nu kho aavuso ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thavii-dhaatu ... pe ... vaayodhaatuuti?"

'Eva.m vutte Kevaddha Tusitaa devaa ta.m bhikkhu.m etad avocu.m: "Mayam pi kho bhikkhu na jaanaama yatth' ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thavii-dhaatu ... pe ... vaayo-dhaatu. Atthi kho bhikkhu Santusito naama deva-putto amhehi abhikkantataro ca pa.niitataro ca. So kho eta.m jaaneyya yatth' ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thaviidhaatu ... pe ... vaayo-dhaatuuti."

75. 'Atha kho so Kevaddha bhikkhu yena Santusito deva-putto ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Santusita.m deva-putta.m etad avoca: "Kattha nu kho aavuso ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thavii-dhaatu ... pe ... vaayo-dhaatuuti?"

'Eva.m vutte Kevaddha Santusito deva-putto ta.m bhikkhu.m etad avoca: "Aham pi kho bhikkhu na jaanaami yatth' ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thavii-dhaatu ... pe ... vaayo-dhaatu. Atthi kho bhikkhu Nimmaanaratii naama devaa amhehi abhikkantataraa ca pa.niitataraa ca. Te kho eta.m jaaneyyu.m yatth' ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thavii-dhaatu ... pe ... vaayo-dhaatuuti."

76. 'Atha kho so Kevaddha bhikkhu yena Nimmaanaratii devaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Nimmaanaratii deve etad avoca: "Kattha nu kho aavuso ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thaviidhaatu ... pe ... vaayo-dhaatuuti?"

[page 219]

'Eva.m vutte Kevaddha Nimmaanaratii devaa ta.m bhikkhu.m etad {avocu.m}: Mayam pi kho bhikkhu na jaanaama yatth' ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thavii-dhaatu ... pe ... vaayo-dhaatu. Atthi kho Sunimmito naama deva-putto amhehi abhikkantataro ca pa.niitataro ca. So kho eta.m jaaneyya yatth' ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thaviidhaatu ... pe ... vaayo-dhaatuuti."

77. 'Atha kho so Kevaddha bhikkhu yena Sunimmito deva-putto ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Sunimitta.m deva-putta.m etad avoca: "Kattha nu kho aavuso ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thavii-dhaatu ... pe ... vaayo-dhaatuuti?"

'Eva.m vutte Kevaddha Sunimmito deva-putto ta.m bhikkhu.m etad avoca: "Aham pi kho bhikkhu na jaanaami yatth' ime cattaaro mahaabhuuta aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thavii-dhaatu ... pe ... vaayo-dhaatu. Atthi kho bhikkhu Paranimmita-Vasavattii naama devaa amhehi abhikkantataraa ca pa.niitataraa ca. Te kho eta.m jaaneyyu.m yatth' ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thavii-dhaatu ... pe ... vaayo-dhaatuuti."

78. 'Atha kho so Kevaddha bhikkhu yena ParanimmitaVasavattii devaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Paranimmita-Vasavattii deve etad avoca: "Kattha nu kho aavuso ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thavii-dhaatu ... vaayo-dhaatuuti?"

'Eva.m vutte Kevaddha Paranimmita-Vasavattii devaa ta.m bhikkhu.m etad avocu.m: "Mayam pi kho bhikkhu na jaanaama yatth' ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thavii-dhaatu ... pe ... vaayo-dhaatu. Atthi kho bhikkhu Vasavattii naama deva-putto amhehi abhikkantataro ca pa.niitataro ca. So kho eta.m jaaneyya yatth' ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti seyyathiida.m pa.thavii-dhaatu ... pe ... vaayo-dhaatuuti."

79. 'Atha kho so Kevaddha bhikkhu yena Vasavattii deva-putto ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Vasavatti.m deva-putta.m etad avoca:

[page 220]

"Kattha nu kho aavuso ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thavii-dhaatu ... pe ... vaayo-dhaatuuti?"

'Eva.m vutte Kevaddha Vasavattii deva-putto ta.m bhikkhu.m etad avoca: "Aham pi kho bhikkhu na jaanaami yatth' ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thavii-dhaatu ... pe ... vaayo-dhaatu. Atthi kho bhikkhu Brahma-kaayikaa naama devaa amhehi abhikkantataraa ca pa.niitataraa ca. Te kho eta.m jaaneyyu.m yatth' ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thavii-dhaatu ... pe ... vaayo-dhaatuuti."

80. 'Atha kho so Kevaddha bhikkhu tathaa-ruupa.m samaadhi.m samaapajji yathaa samaahite citte Brahma-yaaniyo maggo paatur ahosi. Atha kho so Kevaddha bhikkhu yena Brahma-kaayikaa devaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Brahma-kaayike deve etad avoca: "Kattha nu kho aavuso ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thavii-dhaatu ... pe ... vaayo-dhaatuuti?"

'Eva.m vutte Kevaddha Brahma-kaayikaa devaa ta.m bhikkhu.m etad avocu.m: "Mayam pi kho bhikkhu na jaanaama yatth' ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thavii-dhaatu ... pe ... vaayo-dhaatu. Atthi kho bhikkhu Brahmaa Mahaa-brahmaa abhibhuu anabhibhuuto a~n~nadatthu-daso {vasavattii} issaro kattaa nimmaataa se.t.tho sa~njitaa vasii pitaa bhuutaa-bhavyaana.m amhehi abhikkantataro ca pa.niitataro ca. So kho eta.m jaaneyya yatth' ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thaviidhaatu ... pe ... vaayo-dhaatuuti."

"'Kaha.m pan' aavuso etarahi so Mahaa-brahmaa ti?"

"'Mayam pi kho bhikkhu na jaanaama yattha vaa Brahmaa yena vaa Brahmaa {yahi.m} vaa Brahmaa. Api ca bhikkhu yathaa nimittaa dissanti aaloko sa~njaayati obhaaso paatu bhavati Brahmaa paatu {bhavissati}. {Brahmuno} eta.m pubbe nimitta.m paatubhaavaaya yad ida.m aaloko sa~njaayati obhaaso paatu bhavatiiti."

81. 'Atha kho so Kevaddha Mahaa-brahmaa na cirass' eva paatur ahosi.

[page 221]

Atha kho so Kevaddha bhikkhu yena so Mahaa-brahmaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Brah{maana.m} etad avoca: "Kattha nu kho aavuso ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thaviidhaatu ... pe ... vaayo-dhaatuuti?"

'Eva.m vutte Kevaddha so Mahaa-brahmaa ta.m bhikkhu.m etad avoca:--

"'Aham asmi bhikkhu Brahmaa Mahaa-brahmaa abhibhuu anabhibhuuto a~n~nadatthu-daso vasavattii issaro kattaa nimmaataa se.t.tho sa~njitaa vasii pitaa bhuuta-bhavyaanan ti."

82. 'Dutiyam pi kho Kevaddha so bhikkhu ta.m Brah{maana.m} etad avoca: "Na kho ahan ta.m aavuso eva.m pucchaami: 'Tva.m 'si Brahmaa Mahaa-brahmaa abhibhuu anabhibhuuto a~n~nadatthu-daso vasavattii issaro kattaa nimmaataa se.t.tho sa~njitaa vasii pitaa bhuuta-bhavyaanan ti?' Eva~n ca kho ahan ta.m aavuso pucchaami: "Kattha nu kho aavuso ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thavii-dhaatu ... pe ... vaayo-dhaatuuti?"

'Dutiyam pi kho Kevaddha so Mahaa-brahmaa ta.m bhikkhu.m etad avoca: "Aham asmi bhikkhu Brahmaa Mahaabrahmaa abhibhuu anabhibhuuto a~n~nadatthu-daso vasavattii issaro kattaa nimmaataa se.t.tho sa~njitaa vasii pitaa bhuuta-bhavyaanan ti."

83. 'Tatiyam pi kho Kevaddha so bhikkhu ta.m Mahaabrahmaana.m etad avoca: "Na kho ahan ta.m aavuso eva.m pucchaami: 'Tva.m 'si Brahmaa Mahaa-brahmaa abhibhuu anabhibhuuto a~n~nadatthu-daso vasavattii issaro kattaa nimmaataa se.t.tho sa~njitaa vasii pitaa bhuuta-bhavyaanan ti?" Eva~n ca kho ahan ta.m aavuso pucchaami: "Kattha nu kho aavuso ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thavii-dhaatu ... pe ... vaayo-dhaatuuti?"'

'Atha kho so Kevaddha Mahaa-brahmaa ta.m bhikkhu.m baahaaya.m gahetvaa ekamanta.m apanetvaa ta.m bhikkhu.m etad avoca:

[page 222]

"Idha bhikkhu Brahma-kaayikaa devaa eva.m jaananti: 'N' atthi ki~nci Brahmuno {adi.t.tha.m}, n' atthi ki~nci {Brahmuno} aviditam, n' atthi ki~nci Brahmuno asacchikatan ti.' Tasmaa aha.m tesa.m sammukhaa na vyaakaasi.m.

Aham pi kho bhikkhu na jaanaami yatth' ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thavii-dhaatu ... pe ... vaayo-dhaatu. Tasmaat iha bhikkhu tumh' ev' eta.m dukkata.m, tumh' ev' eta.m aparaddha.m, ya.m tva.m ta.m Bhagavanta.m atisitvaa bahiddhaa pariye.t.thi.m aapajjasi imassa pa~nhassa veyyaakara.naaya. Gaccha tva.m bhikkhu tam eva Bhagavanta.m upasa.mkamitvaa ima.m pa~nha.m puccha, yathaa ca te Bhagavaa vyaakaroti tathaa na.m dhaareyyaasiiti."

84. 'Atha kho so Kevaddha bhikkhu seyyathaa pi naama balavaa puriso sammi~njita.m vaa baaha.m pasaareyya, pasaarita.m vaa baaha.m sammi~njeyya, evam eva Brahma-loke antarahito mama purato paatur ahosi. Atha kho Kevaddha bhikkhu ma.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi. Ekamanta.m nisinno kho Kevaddha so bhikkhu ma.m etad avoca: "Kattha nu kho bhante ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thavii-dhaatu aapo-dhaatu tejo-dhaatu vaayodhaatuuti?"

85. 'Eva.m vutte aha.m Kevaddha ta.m bhikkhu.m etad avoca: "Bhuutapubba.m bhikkhu saamuddikaa vaa.nijaa tiiradassi.m saku.na.m gahetvaa naavaaya samudda.m ajjhogaahanti.

Te atiira-dakkhi.niyaa naavaaya tiira-dassi.m saku.na.m mu~ncanti.

So gacchat' eva puratthima.m disa.m, gacchati dakkhi.na.m disa.m, gacchati pacchima.m disa.m, gacchati uttara.m disa.m, gacchati uddha.m, gacchati anudisa.m. Sace so samantaa tiira.m passati, tathaa gatako va hoti. Sace pana so samantaa tiira.m na passati, tam eva naava.m pacchaagacchati. Evam eva kho tva.m bhikkhu yaava yato yaava Brahma-lokaa pariyesamaano imassa pa~nhassa veyyaakara.na.m naajjhagaa,

[page 223]

atha ma.m yeva santike paccaagato. Na kho eso bhikkhu pa~nho eva.m pucchitabbo: 'Kattha nu kho bhante ime cattaaro mahaabhuutaa aparisesaa nirujjhanti, seyyathiida.m pa.thavii-dhaatu aapo-dhaatu tejo-dhaatu vaayo-dhaatuuti?' Eva~n ca kho eso bhikkhu pa~nho pucchitabbo:

Kattha aapo ca pa.thavii tejo vaayo na gaadhati?

Kattha diigha~n ca rassa~n ca {a.nu.m} thuula.m subhaasubha.m?

Kattha naama~n ca ruupa~n ca asesa.m uparujjhatiiti?

Tatra veyyaakara.na.m bhavati:

{Vi~n~naa.na.m} anidassana.m ananta.m {sabbato-paha.m}.

Ettha aapo ca pa.thavii tejo vaayo na gaadhati,

Ettha diigha~n ca rassa~n ca {a.nu.m} thuula.m subhaasubha.m,

Ettha naama~n ca ruupa~n ca asesa.m uparujjhati,

Vi~n~naa.nassa nirodhena etth' eta.m uparujjhatiiti."'

Idam avoca Bhagavaa. Attamano Kevaddho gahapatiputto bhaasita.m abhinandiiti.

KEVADDHA-SUTTANTA.M.

[page 224]

 


 

XII. Lohicca Sutta

1. Evam me suta.m. Eka.m samaya.m Bhagavaa Kosalesu caarika.m caramaano mahataa bhikkhu-sa.mghena saddhi.m pa~nca-mattehi bhikkhu-sattehi yena Saalavatikaa tad avasari.

Tena kho pana samayena Lohicco braahma.no Saalavatika.m ajjhaavasati sattussada.m sati.naka.t.thodaka.m sadha~n~na.m raaja-bhogga.m ra~n~naa Pasenadi-Kosalena dinna.m raajadaaya.m brahma-deyya.m.

2. Tena kho pana samayena Lohiccassa braahma.nassa evaruupa.m paapaka.m di.t.thi-gata.m uppanna.m hoti: 'Idha sama.no vaa {braahma.no} vaa kusala.m dhamma.m adhigaccheyya, kusala.m dhamma.m adhigantvaa na parassa aaroceyya, ki.m hi paro parassa karissati? Seyyathaa pi naama puraa.na.m bandhana.m chinditvaa a~n~na.m nava.m bandhana.m kareyya, eva.m-sampadam ida.m paapaka.m lobha-dhamma.m vadaami.

Ki.m hi paro parassa karissatiiti.'

3. Assosi kho Lohicco Braahma.no: 'Sama.no khalu bho Gotamo Sakya-putto Sakya-kulo pabbajito Kosalesu caarika.m caramaano mahataa bhikkhu-sa.mghena saddhi.m pa~ncamattehi bhikkhu-satehi Saalavatika.m anuppatto. Ta.m kho pana Bhagavanta.m Gotama.m eva.m kalyaa.no kitti-saddo abbhuggato: "Iti pi so Bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho vijjaa-cara.na-sampanno sugato loka-viduu anuttaro purisa-damma-saarathi satthaa deva-manussaana.m buddho bhagavaa. So ima.m loka.m sadevaka.m samaaraka.m sabrahmaka.m sassama.na-braahma.ni.m paja.m sadeva-manussa.m saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa pavedeti.

[page 225]

So dhamma.m deseti aadi-kalyaa.na.m majjhe kalyaa.na.m pariyosaana-{kalyaa.na.m} saattha.m savya~njana.m kevala-paripu.n.na.m parisuddha.m brahmacariya.m pakaaseti. Saadhu kho pana tathaa-ruupaana.m arahata.m dassana.m hotiiti."'

4. Atha kho Lohicco braahma.no Bhesika.m nahaapita.m aamantesi: 'Ehi tva.m samma Bhesike, yena Sama.no Gotamo ten' upasa.mkama, upasa.mkamitvaa mama vacanena sama.na.m Gotama.m appaabaadha.m appaata'nka.m {lahu-.t.thaana.m} bala.m phaasu-vihaara.m puccha: "Lohicco bho Gotama {braahma.no} bhagavanta.m Gotama.m appaabaadha.m appaata'nka.m lahu.t.thaana.m bala.m phaasu-vihaara.m pucchatiiti"; eva~n ca vadehi: "Adhivaasetu kira bhava.m Gotamo Lohiccassa braahma.nassa svaatanaaya bhatta.m saddhi.m bhikkhu-sa.mghenaati."'

5. 'Eva.m bhante' ti kho Bhesiko nahaapito Lohiccassa braahma.nassa pa.tissutvaa yena Bhagavaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi. Ekamanta.m nisinno kho Bhesiko nahaapito Bhagavanta.m etad avoca:

'Lohicco bhante braahma.no Bhagavanta.m appaabaadha.m appaata'nka.m {lahu-.t.thaana.m} bala.m phaasu-vihaara.m pucchati, eva~n ca vadeti: "Adhivaasetu kira bhante Bhagavaa Lohiccassa braahma.nassa svaatanaaya bhatta.m saddhi.m bhikkhusa.mghenaati."'

Adhivaasesi Bhagavaa tu.nhii-bhaavena.

6. Atha kho Bhesiko nahaapito Bhagavato adhivaasana.m viditvaa u.t.thaay' aasanaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa padakkhi.na.m katvaa yena Lohicco braahma.no ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Lohicca.m braahma.na.m etad avoca:--

'Avocumha bho maya.m bhante tava vacanena ta.m bhagavanta.m: "Lohicco bhante braahma.no Bhagavanta.m appaabaadha.m appaata'nka.m {lahu-.t.thaana.m} bala.m phaasu-vihaara.m pucchati,

[page 226]

eva~n ca vadeti: "Adhivaasetu kira bhante Bhagavaa Lohiccassa braahma.nassa svaatanaaya bhatta.m saddhi.m bhikkhu-sa.mghenaati." Adhivattha~n ca pana tena bhagavataa ti.'

7. Atha kho Lohicco Braahma.no tassaa rattiyaa accayena sake nivesane pa.niita.m khaadaniya.m bhojaniya.m pa.tiyaadetvaa, Bhesika.m nahaapita.m aamantesi:

'Ehi tva.m samma Bhesike yena sama.no Gotamo ten' upasa.mkama, upasa.mkamitvaa sama.nassa Gotamassa kaala.m aarocehi: "Kaalo bho Gotama, ni.t.thita.m bhattan ti."'

'Eva.m bhante' ti kho Bhesiko nahaapito Lohiccassa {braahma.nassa} pa.tissutvaa, yena Bhagavaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m a.t.thaasi. Ekamanta.m .thito kho Bhesiko nahaapito Bhagavato kaala.m aarocesi: 'Kaalo bhante, ni.t.thita.m bhattan ti.' Atha kho Bhagavaa pubba.nha-samaya.m nivaasetvaa patta-ciivara.m aadaaya saddhi.m bhikkhu-sa.mghena yena Saalavatikaa ten' upasa.mkami.

8. Tena kho pana samayena Bhesiko nahaapito Bhagavanta.m pi.t.thito pi.t.thito anubaddho hoti. Atha kho Bhesiko nahaapito Bhagavanta.m etad avoca:

'Lohiccassa braahma.nassa evaruupa.m paapaka.m di.t.thigata.m uppanna.m: "Idha sama.no vaa braahma.no vaa kusala.m dhamma.m adhigaccheyya, kusala.m dhamma.m adhigantvaa na parassa aaroceyya, ki.m hi paro parassa karissati?

Seyyathaa pi naama puraa.na.m bandhana.m chinditvaa a~n~na.m nava.m bandhana.m kareyya, eva.m-sampadam ida.m paapaka.m lobha-dhamma.m vadaami. Ki.m hi paro parassa karissati?" Saadhu bhante Bhagavaa Lohicca.m braahma.na.m etasmaa paapakaa {di.t.thigataa} vivecetuuti.'

'{App} eva naama siyaa Bhesike, {app} eva naama siyaa Bhesike ti.'

9. Atha kho Bhagavaa yena Lohiccassa braahma.nassa nivesana.m ten' {upasa.mkami}, upasa.mkamitvaa pa~n~natte aasane nisiidi.

[page 227]

Atha kho Lohicco braahma.no Buddha-pamukha.m bhikkhu-sa.mgha.m {pa.niitena khaadaniyena} bhojaniyena sahatthaa santappesi sampavaaresi. Atha kho Lohicco braahma.no Bhagavanta.m bhuttaavi.m oniita-patta-paa.ni.m a~n~natara.m niica.m aasana.m gahetvaa ekamanta.m nisiidi, ekamanta.m nisinna.m kho Lohicca.m Braahma.na.m Bhagavaa etad avoca:

'Sacca.m kira te Lohicca evaruupa.m paapaka.m di.t.thi-gata.m uppanna.m: "Idha sama.no vaa braahma.no vaa kusala.m dhamma.m adhigaccheyya, kusala.m dhamma.m adhigantvaa na parassa aaroceyya. Ki.m hi paro parassa karissati? Seyyathaa pi naama puraa.na.m bandhana.m chinditvaa a~n~na.m nava.m bandhana.m kareyya, eva.m-sampadam ida.m paapaka.m lobha-dhamma.m vadaami. Ki.m hi paro parassa karissatiiti"?'

'Evam bho Gotama.'

10. 'Ta.m kim ma~n~nasi Lohicca? Nanu tva.m Saalavatika.m ajjhaavasii ti?'

'Evam bho Gotama.'

'Yo nu kho Lohicca eva.m vadeyya: "Lohicco braahma.no Saalavatika.m ajjhaavasati, yaa Saalavatikaaya samudaya-sa~njaati Lohicco va ta.m braahma.no ekako paribhu~njeyya, na a~n~nesa.m dadeyyaati," eva.m-vaadii so ye ta.m upajiivanti tesa.m antaraaya-karo vaa hoti, no vaa ti?'

'Antaraaya-karo bho Gotama.'

'Antaraaya-karo samaano Lohicca hitaanukampii vaa tesa.m hoti, ahitaanukampii vaa'? ti.

'Ahitaanukampi bho Gotama.'

'Ahitaanukampissa metta.m vaa tesu citta.m paccupa.t.thita.m hoti, sapattaka.m vaa ti?'

'Sapattaka.m bho Gotama.'

'Sapattake citte paccupa.t.thite micchaa-di.t.thii vaa hoti, sammaa-di.t.thii vaa ti?'

'Micchaa-di.t.thii bho Gotama.'

[page 228]

'Micchaa-di.t.thissa kho aha.m Lohicca dvinna.m gatiina.m a~n~natara.m gati.m vadaami, niraya.m vaa tiracchaana-yoni.m vaa.

11. 'Ta.m kim ma~n~nasi Lohicca? Nanu raajaa PasenadiKosalo Kaasi-Kosala.m ajjhaavasatiiti?'

'Eva.m bho Gotama.'

'Yo nu kho Lohicca eva.m vadeyya: "Raajaa PasenadiKosalo Kaasi-Kosala.m ajjhaavasati, yaa Kaasi-Kosale samudayasa~njaati raajaa va ta.m Pasenadi-Kosalo ekako paribhu~njeyya, na a~n~nesa.m dadeyyaati," eva.m-vaadii so ye raajaana.m PasenadiKosala.m upajiivanti, tumhe c' eva a~n~ne ca, tesa.m antaraayakaro vaa hoti, no vaa ti?'

'Antaraaya-karo bho Gotama.'

'Antaraaya-karo samaano, hitaanukampii vaa tesa.m hoti, ahitaanukampii vaa ti?'

'Ahitaanukampii bho Gotama.'

'Ahitaanukampissa metta.m vaa tesu citta.m paccupa.t.thita.m hoti, sapattaka.m vaa ti?'

'Sapattaka.m bho Gotama.'

'Sapattake citte paccupa.t.thite, micchaa-di.t.thii vaa hoti, sammaa-di.t.thii vaa ti'?

'Micchaa-di.t.thii bho Gotama.'

'Micchaa-di.t.thissa kho aha.m Lohicca dvinna.m gatiina.m a~n~natara.m gati.m vadaami, niraya.m vaa tiracchaana-yoni.m vaa.

12. 'Iti kira Lohicca yo eva.m vadeyya: "Lohicco braahma.no Saalavatika.m ajjhaavasati, yaa Salavatikaaya samudayasa~njaati Lohicco va ta.m braahma.no ekako paribhu~njeyya, na a~n~nesa.m dadeyyaati," eva.m-vaadii so ye ta.m upajiivanti, tesa.m antaraaya-karo hoti, antaraaya-karo samaano ahitaanukampii hoti, ahitaanukampissa sapattaka.m citta.m paccupa.t.thita.m hoti, sapattake citte paccupa.t.thite micchaa-di.t.thii hoti.'

13. 'Evam eva kho Lohicca yo eva.m vadeyya: "Idha sama.no vaa braahma.no vaa kusala.m dhamma.m adhigaccheyya, kusala.m dhamma.m adhigantvaa na parassa aaroceyya, ki.m hi paro parassa karissati? Seyyathaa pi naama puraa.na.m bandhana.m chinditvaa, a~n~na.m nava.m bandhana.m kareyya, eva.m-sampadam ida.m paapaka.m lobha-dhamma.m vadaami.

[page 229]

Ki.m hi paro parassa karissatiiti?" eva.m-vaadii so ye te kulaputtaa Tathaagatappavedita.m Dhamma-Vinaya.m aagamma evaruupa.m u.laara.m visesa.m adhigacchanti -- sotaapattiphalam pi sacchikaronti, sakadaagaami-phalam pi sacchikaronti, anaagaami-phalam pi sacchikaronti, arahattam pi sacchikaronti -- ye keci 'me dibbaa gabbhaa paripaacenti dibbaana.m bhavaana.m abhinibbattiyaa, tesa.m antaraaya-karo hoti, antaraaya-karo samaano ahitaanukampii hoti, ahitaanukampissa sapattaka.m citta.m paccupa.t.thita.m hoti, sapattake citte paccupa.t.thite micchaa-di.t.thii hoti. Micchaa-di.t.thissa kho aha.m Lohicca dvinna.m gatiina.m a~n~natara.m gati.m vadaami, niraya.m vaa tiracchaana-yoni.m vaa.

14. 'Iti kira Lohicca yo eva.m vadeyya: "Raajaa PasenadiKosalo Kaasi-Kosala.m ajjhaavasati. Yaa Kaasi-Kosale samudaya-sa~njaati raajaa va ta.m Pasenadi-Kosalo ekako paribhu~njeyya, na a~n~nesa.m dadeyyaati," eva.m-vaadii so ye raajaana.m Pasenadi-Kosala.m upajiivanti, tumhe c' eva a~n~ne ca, tesa.m antaraaya-karo hoti, antaraaya-karo samaano ahitaanukampii hoti, ahitaanukampissa sapattaka.m citta.m paccupa.t.thita.m hoti, sapattake citte paccupa.t.thite micchaa-{di.t.thii} hoti.

15. 'Evam eva kho Lohicca yo eva.m vadeyya: "Idha sama.no vaa braahma.no vaa kusala.m dhamma.m adhigaccheyya, kusala.m dhamma.m adhigantvaa na parassa aaroceyya, ki.m hi paro parassa karissati? Seyyathaa pi naama puraa.na.m bandhana.m chinditvaa a~n~na.m nava.m bandhana.m kareyya, eva.m-sampadam ida.m paapaka.m lobha-dhamma.m vadaami, ki.m hi paro parassa karissatiiti?" eva.m-vaadii so ye te kula-puttaa Tathaagatappavedita.m Dhamma-Vinaya.m aagamma evaruupa.m u.laara.m vivesa.m adhigacchanti -- sotaapatti-phalam pi sacchikaronti, sakadaagaami-phalam pi sacchikaronti, anaagaami-phalam pi sacchikaronti, arahattam pi sacchikaronti -- ye keci 'me dibbaa gabbhaa paripaacenti dibbaana.m bhavaana.m abhinibbattiyaa, tesa.m antaraaya-karo hoti, antaraaya-karo samaano ahitaanukampii hoti,

[page 230]

ahitaanukampissa sapattaka.m citta.m paccupa.t.thita.m hoti, sapattake citte paccupa.t.thite micchaa-di.t.thii hoti. Micchaa-di.t.thissa kho aha.m Lohicca dvinna.m gatiina.m a~n~natara.m gati.m vadaami, niraya.m vaa tiracchaana-yoni.m vaa.

16. 'Tayo kho 'me Lohicca satthaaro ye loke codanaarahaa, yo ca pan' evaruupe satthaaro codeti, saa codanaa bhuutaa tacchaa dhammikaa anavajjaa. Katame tayo? Idha Lohicca ekacco satthaa yass' atthaaya agaarasmaa anagaariya.m pabbajito hoti svaassa saama~n~nattho ananuppatto hoti. So ta.m saama~n~nattha.m ananupaapu.nitvaa saavakaana.m dhamma.m deseti: "Ida.m vo hitaaya, ida.m vo sukhaayaati." Tassa te saavakaa na sussuusanti, na sota.m odahanti, na a~n~naa citta.m upa.t.thapenti, vokkamma ca satthu saasanaa vattanti. So evam assa codetabbo: "Aayasmaa kho yass' atthaaya agaarasmaa anagaariya.m pabbajito so te saama~n~nattho naanuppatto, ta.m tva.m saama~n~nattha.m ananupaapu.nitvaa saavakaana.m dhamma.m desesi: 'Ida.m vo hitaaya, ida.m vo sukhaayaati.' Tassa te saavakaa na sussuusanti, na sota.m odahanti, na a~n~naa citta.m upa.t.thapenti, vokkamma ca satthu saasanaa vattanti.

Seyyathaa pi naama ossakkantiyaa vaa ussukkeyya, parammukhi.m vaa aali'ngeyya, eva.m-sampadam ida.m paapaka.m lobha-dhamma.m vadaami, ki.m hi paro parassa karissatiiti?"

'Aya.m Lohicca pa.thamo satthaa yo loke codanaaraho, yo ca pan' evaruupa.m satthaara.m codeti, saa codanaa bhuutaa tacchaa dhammikaa anavajjaa.

17. 'Puna ca para.m Lohicca idh' ekacco satthaa yass' atthaaya agaarasmaa anagaariya.m pabbajito hoti svaassa saama~n~nattho ananuppatto hoti. So ta.m saama~n~nattha.m ananupaapu.nitvaa saavakaana.m dhamma.m deseti: "Ida.m vo hitaaya, ida.m vo sukhaayaati." Tassa te saavakaa sussuusanti, sota.m odahanti,

[page 231]

a~n~naa citta.m upa.t.thapenti, na ca vokkamma satthu saasanaa vattanti. So evam assa codetabbo: "Aayasmaa kho yass' atthaaya agaarasmaa anagaariya.m pabbajito so te saama~n~nattho ananuppatto, ta.m tva.m saama~n~nattha.m ananupaapu.nitvaa saavakaana.m dhamma.m desesi: 'Idam vo hitaaya, ida.m vo sukhaayaati.' Tassa te saavakaa sussuusanti, sota.m odahanti, a~n~naa citta.m upa.t.thapenti, na ca vokkamma satthu saasanaa vattanti. Seyyathaa pi naama saka.m khetta.m ohaaya para.m khetta.m niddaayitabba.m ma~n~neyya, eva.m-sampadam ida.m paapaka.m lobha-dhamma.m vadaami, ki.m hi paro parassa karissatiiti?"

'Aya.m kho Lohicca dutiyo satthaa yo loke codanaaraho, yo ca pan' evaruupa.m satthaara.m codeti, saa codanaa bhuutaa tacchaa dhammikaa anavajjaa.

18. 'Puna ca para.m Lohicca idh' ekacco satthaa yass' atthaaya agaarasmaa anagaariya.m pabbajito hoti svaassa saama~n~nattho anuppatto hoti. So ta.m saama~n~nattha.m anupaapu.nitvaa saavakaana.m dhamma.m deseti: "Ida.m vo hitaaya, ida.m vo sukhaayaati." Tassa te saavakaa na sussuusanti, na sota.m odahanti, na a~n~naa citta.m upa.t.thapenti, na ca vokkamma satthu saasanaa vattanti. So evam assa codetabbo: "Aayasmaa kho yass' atthaaya agaarasmaa anagaariya.m pabbajito so te saama~n~nattho anuppatto, ta.m tva.m saama~n~nattha.m anupaapu.nitvaa saavakaana.m dhamma.m desesi: 'Ida.m vo hitaaya, ida.m vo sukhaayaati."' Tassa te saavakaa na sussuusanti, na sota.m odahanti, na a~n~naa citta.m upa.t.thapenti, vokkamma ca satthu saasanaa vattanti. Seyyathaa pi naama puraa.na.m bandhana.m chinditvaa a~n~na.m nava.m bandhana.m kareyya, eva.m-sampadam ida.m paapaka.m lobha-dhamma.m vadaami, ki.m hi paro parassa karissatiiti?"

'Aya.m kho Lohicca tatiyo satthaa yo loke codanaaraho, yo ca pan' evaruupa.m satthaara.m codeti, saa codanaa bhuutaa tacchaa dhammikaa anavajjaa.

[page 232]

'Ime kho Lohicca tayo satthaaro ye loke codanaarahaa, yo ca pan' evaruupe satthaaro codeti, saa codanaa bhuutaa tacchaa dhammikaa anavajjaa ti.'

19. Eva.m vutte Lohicco Braahma.no Bhagavanta.m etad avoca: 'Atthi pana bho Gotama koci satthaa yo loke na codanaaraho ti?'

'Atthi kho Lohicca satthaa yo loke na codanaaraho ti.'

'Katamo pana so bho Gotama satthaa yo loke na codanaaraho ti?'

'Idha Lohicca Tathaagato loke uppajjati araha.m sammaasambuddho vijjaa-cara.na-sampanno sugato loka-viduu anuttaro {purisa}-damma-saarathi satthaa deva-manussaana.m Buddho Bhagavaa ... yathaa Saama~n~na-phale eva.m vitthaaretabba.m.

54. 'Tass' ime pa~nca niivara.ne pahiine attani samanupassato paamujja.m jaayati, pamuditassa piiti jaayati, piitimanassa kaayo passambhati, passaddha-kaayo sukha.m vedeti, sukhino citta.m samaadhiyati. So vivicc' eva kaamehi vivicca akusalehi dhammehi savitakka.m savicaara.m vivekaja.m piiti-sukha.m pa.thamajjhaana.m upasampajja viharati. So imam eva kaaya.m vivekajena piiti-sukhena abhisandeti parisandeti paripuureti parippharati, naassa ki~nci sabbaavato kaayassa vivekajena piiti-sukhena {apphuta.m} hoti.

55. 'Seyyathaa pi Lohicca dakkho nahaapako vaa nahaapakantevaasii vaa {ka.msa-thaale} nahaaniya-cu.n.naani aakiritvaa udakena paripphosaka.m paripphosaka.m sanneyya, saa 'ssa nahaaniya-pi.n.di snehaanugataa sneha-paretaa santara-baahiraa phu.taa sinehena na ca pagghara.nii -- evam eva kho Lohicca bhikkhu imam eva kaaya.m vivekajena piiti-sukhena abhisandeti parisandeti paripuureti parippharati,

[page 233]

naassa ki~nci sabbaavato kaayassa vivekajena piiti-sukhena apphuta.m hoti.

'Yasmi.m kho Lohicca satthari saavako evaruupa.m u.laara.m vivesa.m adhigacchati, ayam pi kho Lohicca satthaa yo loke na codanaaraho. Yo ca pan' evaruupa.m satthaara.m codeti, saa codanaa abhuutaa atacchaa adhammikaa saavajjaa.

56. 'Puna ca para.m Lohicca bhikkhu vitakka-vicaaraana.m {vuupasamaa} ajjhatta.m sampasaadana.m cetaso ekodi-bhaava.m avitakka.m avicaara.m samaadhija.m piiti-sukha.m dutiyajjhaana.m ... pe ... tatiyajjhaana.m ... catutthajjhaana.m upasampajja viharati.

'Yasmi.m kho Lohicca satthari saavako evaruupa.m u.laara.m visesa.m adhigacchati, ayam pi kho Lohicca satthaa yo loke na codanaaraho. Yo ca pan' evaruupa.m satthaara.m codeti saa codanaa abhuutaa atacchaa adhammikaa saavajjaa.

62. 'So eva.m {samaahite} citte parisuddhe pariyodaate {ana'nga.ne} vigatuupakkilese mudu-bhuute kammaniye aanejjappatte ~naa.na-dassanaaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti.

'Yasmi.m kho Lohicca satthari saavako evaruupa.m u.laara.m vivesa.m adhigacchati, ayam pi kho Lohicca satthaa yo loke na codanaaraho. Yo ca pan' evaruupa.m satthaara.m codeti, saa codanaa abhuutaa atacchaa adhammikaa saavajjaa.

... Pe . . .

76. 'So eva.m samaahite citte parisuddhe pariyodaate {ana'nga.ne} vigatuupakkilese mudu-bhuute kammaniye .thite aanejjappatte aasavaana.m khayaa-~naa.naaya citta.m abhiniiharati abhininnaameti. So "Idam dukkhan" ti yathaa-bhuuta.m pajaa{naati} ... naapara.m itthattaayaati pajaanaati.

'Yasmi.m kho Lohicca satthari saavako evaruupa.m u.laara.m visesa.m adhigacchati, aya.m kho Lohicca satthaa yo loke na codanaaraho.

[page 234]

Yo ca pan' evaruupa.m satthaara.m codeti, saa codanaa abhuutaa atacchaa adhammikaa saavajjaa ti.'

78. Eva.m vutte Lohicco Braahma.no Bhagavanta.m etad avoca:--

'Seyyathaa pi bho Gotama puriso purisa.m naraka-papaata.m papatanta.m kesesu gahetvaa uddharitvaa thale pati.t.thapeyya, evam eva.m bhotaa Gotamena naraka-papaata.m papatanto uddharitvaa thale pati.t.thaapito. Abhikkanta.m bho Gotama, abhikkanta.m bho Gotama. Seyyathaa pi bho Gotama nikkujjita.m vaa ukkujjeyya, pa.ticchanna.m vaa vivareyya, muu.lhassa vaa magga.m aacikkheyya, andhakaare vaa tela-pajjota.m dhaareyya: "{cakkhumanto} ruupaani dakkhintiiti," evam eva.m bhotaa Gotamena aneka-pariyaayena dhammo pakaasito. Esaaha.m Bhagavanta.m Gotama.m sara.na.m gacchaami, dhamma~n ca {bhikkhu-sa'ngha~n} ca. Upaasakam ma.m bhava.m Gotamo dhaaretu, ajjatagge {paa.nupeta.m} sara.na.m gatan ti.'

LOHICCA-SUTTANTA.M.

[page 235]

 


 

XIII. Tevijja Sutta

1. Evam me suta.m. Eka.m samaya.m Bhagavaa Kosalesu caarika.m caramaano mahataa bhikkhu-sa.mghena saddhi.m pa~nca-mattehi bhikkhu-satehi yena Manasaaka.ta.m naama Kosalaana.m braahma.na-gaamo tad avasari. Tatra suda.m Bhagavaa Manasaaka.te viharati uttarena Manasaaka.tassa Aciravatiyaa nadiyaa tiire amba-vane.

2. Tena kho pana samayena sambahulaa abhi~n~naataa abhi~n~naataa braahma.na-mahaasaalaa {Manasaakaa.te} pa.tivasanti, seyyathiida.m Ca'nkii braahma.no Taarukkho braahma.no Pokkharasaati braahma.no Jaa.nusso.ni braahma.no, TodeyyaBraahma.no, a~n~ne ca abhi~n~naataa abhi~n~naataa braahma.namahaasaalaa.

3. Atha kho Vaase.t.tha-Bhaaradvaajaana.m ja'nghaa-vihaara.m anuca'nkamantaana.m anuvicarantaana.m maggaamagge kathaa udapaadi.

4. Vaase.t.tho maa.navo evam aaha: 'Ayam eva uju-maggo, aya.m a~njasaayano niyyaaniko niyyaati takkarassa Brahmasahavyataaya, svaaya.m akkhaato braahma.nena Pokkharasaatinaa ti.'

5. Bhaaradvaajo maa.navo evam aaha: 'Ayam eva uju-maggo, aya.m a~njasaayano niyyaaniko niyyaati takkarassa Brahmasahavyataaya,

[page 236]

svaaya.m akkhaato Braahma.nena Taarukkhenaati.'

6. {N'eva} kho asakkhi Vaase.t.tho maa.navo Bhaaradvaaja.m maa.nava.m sa~n~naapetu.m, na pana asakkhi Bhaaradvaajo maa.navo Vaase.t.tha.m maa.nava.m sa~n~naapetu.m.

7. Atha kho Vaase.t.tho maa.navo Bhaaradvaaja.m maa.nava.m aamantesi:

'Aya.m kho Bhaaradvaaja Sama.no Gotamo Sakya-putto Sakya-kulaa pabbajito Manasaaka.te viharati uttarena Manasaaka.tassa Aciravatiyaa nadiyaa tiire amba-vane. Ta.m kho pana bhavanta.m Gotama.m eva.m kalyaa.no kitti-saddo abbhuggato: "Iti pi so Bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho vijjaa-cara.na-sampanno sugato loka-viduu anuttaro purisadamma-saarathi, satthaa deva-manussaana.m buddho bhagavaa ti." Aayaama bho Bhaaradvaaja yena Sama.no Gotamo ten' {upasa.mkaamissaama}, upasa.mkamitvaa etam attha.m Sama.na.m Gotama.m pucchissaama. Yathaa no Sama.no Gotamo vyaakarissati, tathaa na.m dhaaressaamaati.'

'Eva.m bho' ti kho Bhaaradvaajo maa.navo Vaase.t.thassa maa.navassa paccassosi.

8. Atha kho Vaase.t.tha-Bhaaradvaajaa maa.navaa yena Bhagavaa ten' upasa.mkami.msu. Upasa.mkamitvaa Bhagavataa saddhi.m sammodi.msu, sammodaniiya.m katha.m saaraa.niiya.m viitisaaretvaa ekamanta.m nisidi.msu. Ekamanta.m nisinno kho Vaase.t.tho maa.navo Bhagavanta.m etad avoca:--

'Idha bho Gotama amhaaka.m ja'nghaa-vihaara.m anuca'nkamantaana.m anuvicarantaana.m maggaamagge kathaa udapaadi.

Aha.m eva.m vadaami: "Ayam eva uju-maggo, ayam a~njasaayano niyyaaniko niyyaati takkarassa Brahma-sahavyataaya, svaaya.m akkhaato Braahma.nena Pokkharasaatinaa ti." Bhaaradvaajo maa.navo evam aaha: "Ayam eva uju-maggo, ayam a~njasaayano niyyaaniko niyyaati takkarassa Brahma-sahavyataaya, svaaya.m akkhaato Braahma.nena Taarukkhenaati." Ettha bho Gotama atth' eva viggaho, atthi vivaado, atthi naanaavaado ti.'

[page 237]

9. 'Iti kira Vaase.t.tha tva.m eva.m vadesi: "Ayam eva uju-maggo, ayam a~njasaayano niyyaaniko niyyaati takkarassa Brahma-sahavyataaya, svaaya.m akkhaato Braahma.nena Pokkharasaatinaa ti." Bhaaradvaajo maa.navo evam aaha: "Ayam eva uju-maggo, ayam a~njasaayano niyyaaniko niyyaati takkarassa Brahma-sahavyataaya, svaaya.m akkhaato Braahma.nena Taarukkhenaati." Atha kismi.m pana vo Vaase.t.tha viggaho, kismi.m vivaado, kismi.m {naanaa-vaado} ti?'

10. 'Maggaamagge bho Gotama. Ki~ncaapi bho Gotama braahma.naa naanaa-magge pa~n~naapenti -- Addhariyaa braahma.naa, Tittiriyaa braahma.naa, Chandokaa braahma.naa, Chandaavaa braahma.naa, {Braahmacariyaa} braahma.naa -- atha kho sabbaani taani niyyaanikaani niyyanti takkarassa Brahma-sahavyataaya?

Seyyathaa pi bho Gotama gaamassa vaa nigamassa vaa aviduure bahuuni ce pi naanaa-maggaani bhavanti, atha kho sabbaani taani gaama-samosara.naani bhavanti, evam eva kho bho Gotama ki~ncaapi braahma.naa naanaa-magge pa~n~naapenti -Addhariyaa braahma.naa, Tittiriyaa braahma.naa, Chandokaa braahma.naa, Chandaavaa braahma.naa, Brahmacariyaa braahma.naa -- atha kho sabbaani taani niyyaanikaani niyyanti takkarassa Brahma-sahavyataayaati?'

11. "'Niyyantiiti" Vaase.t.tha vadesi?'

"'Niyyantiiti" bho Gotama vadaami.'

"'Niyyantiiti" Vaase.t.tha vadesi?'

"'Niyyantiiti" bho Gotama vadaami.'

"'Niyyantiiti" Vase.t.tha vadesi.'

"'Niyyantiiti" bho Gotama vadaami.'

[page 238]

12. 'Kim pana Vaase.t.tha? atthi koci {tevijjaana.m} braahma.naana.m eka-braahma.no pi yena Brahmaa sakkhi-di.t.tho ti?'

'No h' ida.m bho Gotama.'

'Kim pana Vaase.t.tha? atthi koci tevijjaana.m braahma.naana.m ekaacariyo pi yena Brahmaa sakkhi-di.t.tho ti?'

'No h' ida.m bho Gotama.'

'Ki.m pana Vaase.t.tha? atthi koci tevijjaana.m braahma.naana.m ekaacariya-paacariyo pi yena Brahmaa sakkhi-di.t.tho ti?'

'No h' ida.m bho Gotama.'

'Kim pana Vaase.t.tha? atthi koci tevijjaana.m braahma.naana.m yaava sattamaa aacariya-mahaayugaa yena Brahmaa sakkhidi.t.tho ti?'

'No h' ida.m bho Gotama.'

13. 'Kim pana, Vaase.t.tha? ye pi tevijjaana.m braahma.naana.m pubbakaa isayo, mantaana.m kattaaro mantaana.m pavattaaro, yesam ida.m etarahi tevijjaa braahma.naa poraa.na.m mantapada.m giita.m pavutta.m samihita.m tad anugaayanti tad anubhaasanti, bhaasitam anubhaasanti vaacitam anuvaacenti -- seyyathiida.m A.t.thako, Vaamako, Vaamadevo, Vessaamitto, Yamataggi, A'ngiraso, Bhaaradvaajo, Vaase.t.tho, Kassapo, Bhagu -- te pi evam aaha.msu: "Mayam eta.m jaanaama maya.m eta.m passaama yattha vaa Brahmaa yena vaa Brahmaa yahi.m vaa Brahmaa ti?"'

'No h' ida.m bho Gotama.'

14. 'Iti kira Vaase.t.tha n' atthi koci tevijjaana.m braahma.naana.m eka-braahma.no pi yena Brahmaa sakkhi-di.t.tho, n' atthi koci tevijjaana.m braahma.naana.m ekaacariyo pi yena Brahmaa sakkhi-di.t.tho, n' atthi koci tevijjaana.m braahma.naana.m ekaacariya-paacariyo pi yena Brahmaa sakkhi-di.t.tho, n' atthi koci tevijjaana.m braahma.naana.m yaava sattamaa aacariyamahaayugaa yena Brahmaa sakkhi-di.t.tho.

[page 239]

Ye pi kira tevijjaana.m braahma.naana.m pubbakaa isayo, mantaana.m kattaaro mantaana.m pavattaaro, yesam ida.m etarahi tevijjaa braahma.naa poraa.na.m mantapada.m giita.m pavutta.m samihita.m tad anugaayanti tad anubhaasanti, bhaasita.m anubhaasanti vaacitam anuvaacenti -- seyyathiida.m A.t.thako Vaamako Vaamadevo Vessaamitto Yamataggi A'ngiraso Bhaaradvaajo Vaase.t.tho Kassapo Bhagu -- te pi na evam aaha.msu: "Mayam eta.m jaanaama mayam eta.m passaama yattha vaa Brahmaa yena vaa Brahmaa yahi.m vaa Brahmaa ti." Te vata tevijjaa braahma.naa evam aaha.msu: "Ya.m na jaanaama ya.m na passaama tassa sahavyataaya magga.m desema, ayam eva uju-maggo ayam a~njasaayano niyyaaniko niyyaati takkarassa Brahma-sahavyataayaati."

'Ta.m kim ma~n~nasi Vaase.t.tha? Nanu eva.m sante tevijjaana.m braahma.naana.m appaa.tihiirakata.m bhaasita.m sampajjatiiti'?

'Addhaa kho bho Gotama eva.m sante tevijjaana.m braahma.naana.m appaa.tihiirakata.m bhaasita.m sampajjatiiti.'

15. 'Te vata Vaase.t.tha tevijjaa braahma.naa ya.m na jaananti ya.m {na} passanti tassa sahavyataaya magga.m desessanti: "Ayam eva uju-maggo ayam a~njasaayano niyyaaniko niyyaati takkarassa Brahma-sahavyataayaati," n' eta.m .thaana.m vijjati.

Seyyathaa pi Vaase.t.tha andha-ve.ni paramparaa sa.msattaa purimo pi na passati majjhimo pi na passati pacchimo pi na passati -- evam eva kho Vaase.t.tha andha-ve.nuupama.m yeva tevijjaana.m braahma.naana.m bhaasitam, purimo pi na passati majjhimo pi na passati pacchimo pi na passati.

[page 240]

Tesa.m ida.m tevijjaana.m braahma.naana.m bhaasita.m hassaka.m yeva sampajjati, naamaka.m yeva sampajjati, rittaka.m yeva sampajjati tucchaka.m yeva sampajjati.

16. 'Ta.m kim ma~n~nasi Vaase.t.tha? Passanti tevijjaa braahma.naa candima-suriye, a~n~no vaa pi bahujano, yato ca candima-suriyaa uggacchanti yattha ca ogacchanti aayaacanti thomayanti pa~njalikaa namassamaanaa anuparivattantiiti'?

'Eva.m bho Gotama. Passanti tevijjaa braahma.naa candima-suriye, a~n~no vaa pi bahujano, yato ca candimasuriyaa uggacchanti yattha ca ogacchanti aayaacanti thomayanti pa~njalikaa namassamaanaa anuparivattantiiti.'

17. 'Ta.m kim ma~n~nasi Vaase.t.tha? Yam passanti tevijjaa braahma.naa candima-suriye, a~n~no vaa pi bahujano, yato candima-suriyaa uggacchanti yattha ca ogacchanti aayaacanti thomayanti pa~njalikaa namassamaanaa anuparivattanti -- pahonti candima-suriyaana.m sahavyataaya magga.m desetu.m: "Ayam eva uju-maggo, ayam a~njasaayano niyyaaniko niyyaati takkarassa candima-suriyaana.m sahavyataayaati"?'

'No h' ida.m bho Gotama.'

18. 'Iti kira Vaase.t.tha ya.m passanti tevijjaa braahma.naa candima-suriye, a~n~no vaa pi bahujano, yato ca candimasuriyaa uggacchanti yattha ca ogacchanti aayaacanti thomayanti pa~njalikaa namassamaanaa anuparivattanti -- tesam pi {na ppahonti} candima-suriyaana.m sahavyataaya magga.m desetu.m: "Ayam eva uju-maggo, ayam a~njasaayano niyyaaniko niyyaati takkarassa candima-suriyaana.m sahavyataayaati." Kim pana na kira tevijjehi braahma.nehi Brahmaa sakkhi-di.t.tho, na pi kira tevijjaana.m braahma.naana.m aacariyehi Brahmaa sakkhi-di.t.tho, na pi kira tevijjaana.m braahma.naana.m aacariya-paacariyehi Brahmaa sakkhi-di.t.tho,

[page 241]

na pi kira tevijjaana.m braahma.naana.m yaava sattamaacariyamahaayugehi Brahmaa sakkhi-di.t.tho. Ye pi kira tevijjaana.m braahma.naana.m pubbakaa isayo, mantaana.m kattaaro mantaana.m pavattaaro, yesam ida.m etarahi tevijjaa braahma.naa poraa.na.m manta-pada.m giita.m pavutta.m samihita.m tad anugaayanti tad anubhaasanti, bhaasitam anubhaasanti vaacitam anuvaacenti -- seyyathiida.m A.t.thako Vaamako Vaamadevo Vessaamitto Yamataggi A'ngiraso Bhaaradvaajo Vaase.t.tho Kassapo Bhagu -- te pi na evam aaha.msu: "Mayam eta.m jaanaama mayam eta.m passaama yattha vaa Brahmaa yena vaa Brahmaa yahi.m va Brahmaa ti." Te vata tevijjaa braahma.naa evam aaha.msu: "Ya.m na jaanaama, ya.m na passaama, tassa sahavyataaya magga.m desema: "Ayam eva ujumaggo, ayam a~njasaayano niyyaaniko niyyaati takkarassa Brahma-sahavyataayaati."' Ta.m kim ma~n~nasi Vaase.t.tha?

Nanu eva.m sante tevijjaana.m braahma.naana.m appaa.tihiirakata.m bhaasita.m sampajjatiiti?'

'Addhaa bho Gotama eva.m sante tevijjaana.m braahma.naana.m appaa.tihiirakata.m bhaasita.m sampajjatiiti.'

'Saadhu Vaase.t.tha. Te vata Vaase.t.tha tevijjaa braahma.naa ya.m na jaananti ya.m na passanti tassa sahavyataaya magga.m desessanti: "Ayam eva uju-maggo, ayam a~njasaayano niyyaaniko niyyaati takkarassa Brahma-sahavyataayaati," n' eta.m .thaana.m vijjati.

19. 'Seyyathaa pi Vaase.t.tha puriso eva.m vadeyya: "Aha.m yaa imasmi.m janapade janapada-kalyaa.nii ta.m icchaami ta.m kaamemiiti." Tam ena.m eva.m vadeyyu.m: "Ambho purisa ya.m tva.m janapada-kalyaa.ni.m icchasi kaamesi, jaanaasi ta.m janapada-kalyaa.ni.m Khattiyii vaa Braahma.nii vaa Vessii vaa Suddii vaa?' Iti pu.t.tho no ti vadeyya.

Tam ena.m eva.m vadeyyu.m: "Ambho purisa ya.m tva.m janapada-kalyaa.ni.m icchasi kaamesi, jaanaasi ta.m janapadakalyaa.ni.m eva.m-naamaa eva.m-gottaa ti vaa,

[page 242]

diighaa vaa rassaa vaa kaa.lii vaa saamaa vaa {ma'ngura-cchavii} vaa ti, amukasmi.m gaame vaa nigame vaa nagare vaa ti?" Iti pu.t.tho no ti vadeyya.

Tam ena.m eva.m vadeyyu.m: "Ambho purisa ya.m tva.m na jaanaasi na passasi, ta.m tva.m icchasi kaamesiiti?" Iti pu.t.tho aamo ti vadeyya. Ta.m kim ma~n~nasi Vaase.t.tha?

Nanu eva.m sante tassa purisassa appaa.tihiirakata.m bhaasita.m sampajjatiiti'?

'Addhaa kho bho Gotama eva.m sante tassa purisassa appaa.tihiirakata.m bhaasita.m sampajjatiiti.'

20. 'Evam eva kho Vaase.t.tha, na kira tevijjehi braahma.nehi Brahmaa sakkhi-di.t.tho, na pi kira tevijjaana.m braahma.naana.m aacariyehi Brahmaa sakkhi-di.t.tho, na pi kira tevijjaana.m braahma.naana.m aacariya-paacariyehi Brahmaa sakkhi-di.t.tho, na pi kira tevijjaana.m braahma.naana.m yaava sattamaacariya-mahaayugehi Brahmaa {sakkhi-} di.t.tho. Ye pi kira tevijjaana.m braahma.naana.m pubbakaa isayo, mantaana.m kattaaro mantaana.m pavattaaro, yesam ida.m etarahi tevijjaa braahma.naa poraa.na.m mantapada.m giita.m pavutta.m samihita.m, tad anugaayanti tad anubhaasanti, bhaasitam anubhaasanti vaacitam anuvaacenti -- seyyathiida.m A.t.thako Vaamako Vaamadevo Vessaamitto Yamataggi A'ngiraso Bhaaradvaajo Vaase.t.tho Kassapo Bhagu -- te pi na evam aaha.msu: "Mayam eta.m jaanaama mayam eta.m passaama yattha vaa Brahmaa yena vaa Brahmaa yahi.m vaa Brahmaa ti." Te vata tevijjaa braahma.naa evam aaha.msu -- "Ya.m na jaanaama, ya.m na passaama, tassa sahavyataaya magga.m desema: 'Ayam eva uju-maggo, ayam a~njasaayano niyyaaniko niyyaati takkarassa Brahma-sahavyataayaati."' Ta.m kim ma~n~nasi Vaase.t.tha?

Nanu eva.m sante tevijjaana.m braahma.naana.m appaa.tihiirakata.m bhaasita.m sampajjatiiti?'

'Addhaa kho bho Gotama eva.m sante tevijjaana.m braahma.naana.m appaa.tihiirakata.m bhaasita.m sampajjatiiti.'

'Saadhu Vaase.t.tha. Te vata Vaase.t.tha tevijjaa braahma.naa ya.m na jaananti, ya.m na passanti, tassa sahavyataaya magga.m desessanti:

[page 243]

"Ayam eva uju-maggo, ayam a~njasaayano niyyaaniko niyyaati takkarassa Brahma-sahavyataayaati," n' eta.m .thaana.m vijjati.

21. 'Seyyathaa pi Vaase.t.tha puriso caatummahaapathe nisse.ni.m kareyya paasaadassa aaroha.naaya. Tam ena.m eva.m vadeyyu.m: "Ambho purisa, yassa paasaadassa {aaroha.naaya} nisse.ni.m karosi, jaanaasi ta.m paasaada.m puratthimaaya disaaya, dakkhi.naaya disaaya, pacchimaaya disaaya, uttaraaya disaaya, ucco vaa niico vaa majjho vaa ti?" Iti pu.t.tho no ti vadeyya. Tam ena.m eva.m vadeyyu.m: "Ambho purisa, ya.m tva.m na jaanaasi na passasi, tassa tva.m paasaadassa aaroha.naaya nisse.ni.m karosiiti?" Iti pu.t.tho aamo ti vadeyya.

Ta.m kim ma~n~nasi, Vaase.t.tha? Nanu eva.m sante tassa purisassa appaa.tihiirakata.m bhaasita.m sampajjatiiti?'

'Addhaa kho bho Gotama eva.m sante tassa purisassa appaa.tihiirakata.m bhaasita.m sampajjatiiti.'

22. 'Evam eva kho Vaase.t.tha, na kira tevijjehi braahma.nehi Brahmaa sakkhi-di.t.tho, na pi kira tevijjaana.m braahma.naana.m aacariyehi Brahmaa sakkhi-di.t.tho, na pi kira tevijjaana.m braahma.naana.m aacariya-paacariyehi Brahmaa sakkhi-di.t.tho, na pi kira tevijjaana.m braahma.naana.m yaava sattamaacariya-mahaayugehi braahma.nehi Brahmaa sakkhidi.t.tho. Ye pi kira tevijjaana.m braahma.naana.m pubbakaa isayo, mantaana.m kattaaro mantaana.m pavattaaro, yesam ida.m etarahi tevijjaa braahma.naa poraa.na.m mantapada.m giita.m pavutta.m samihita.m tad anugaayanti tad anubhaasanti, bhaasitam anubhaasanti vaacitam anuvaacenti -- seyyathiida.m A.t.thako Vaamako Vaamadevo Vessaamitto Yamataggi A'ngiraso Bhaaradvaajo Vaase.t.tho Kassapo Bhagu -- te pi na evam aaha.msu: "Mayam eta.m jaanaama mayam eta.m passaama yattha vaa Brahmaa yena vaa Brahmaa yahi.m vaa Brahmaa ti." Te vata tevijjaa braahma.naa evam aaha.msu: "Ya.m na jaanaama, ya.m na passaama, tassa sahavyataaya magga.m desema:

[page 244]

'Ayam eva uju-maggo, ayam a~njasaayano niyyaaniko niyyaati takkarassa Brahma-sahavyataayaati."' Ta.m kim ma~n~nasi Vaase.t.tha? Nanu eva.m sante tevijjaana.m braahma.naana.m appaa.tihiirakata.m bhaasita.m sampajjatiiti'?

'Addhaa kho bho Gotama eva.m sante tevijjaana.m braahma.naana.m appaa.tihiirakata.m bhaasita.m sampajjatiiti.'

23. 'Saadhu Vaase.t.tha. Te vata Vase.t.tha tevijjaa braahma.naa ya.m na jaananti, ya.m na passanti, tassa sahavyataaya magga.m desessanti: "Ayam eva uju-maggo, ayam a~njasaayano niyyaaniko niyyaati takkarassa Brahma-sahavyataayaati," n' eta.m .thaanam vijjati.

24. 'Seyyathaa pi Vaase.t.tha ayam Aciravatii nadii puuraa udakassa samatittikaa kaakapeyyaa atha puriso aagaccheyya paaratthiko [paara-gavesii] paara-gaamii paaran taritu-kaamo. So orima-tiire .thito paarima.m tiira.m avheyya: "Ehi paaraa paara.m, ehi paaraa paaran ti." Ta.m kim ma~n~nasi Vase.t.tha?

Api nu tassa purisassa avhaayana-hetu vaa aayaacana-hetu vaa patthana-hetu vaa abhinandana-hetu vaa Aciravatiyaa nadiyaa paariman tiira.m oriman tiira.m aagaccheyyaati?'

'No h' ida.m bho Gotama.'

25. 'Evam eva kho Vaase.t.tha tevijjaa braahma.naa ye dhammaa braahma.na-kara.naa te dhamme pahaaya vattamaanaa, ye dhammaa abraahma.nakara.naa te dhamme samaadaaya vattamaanaa, evam aaha.msu: "Indam avhayaama, Somam avhayaama, Varu.nam avhayaama, Isaanam avhayaama, Pajaapatim avhayaama, Brahmam avhayaama, Mahiddhim avhayaama, Yamam avhayaamaati." Te vata Vaase.t.tha tevijjaa braahma.naa ye dhammaa braahma.na-kara.naa te dhamme pahaaya vattamaanaa,

[page 245]

ye dhammaa abraahma.nakara.naa te dhamme samaadaaya vattamaanaa, avhaayana-hetu vaa aayaacana-hetu vaa patthana-hetu vaa abhinandana-hetu vaa kaayassa bhedaa param mara.naa {Brahmaana.m} sahavyuupagaa bhavissantiiti -n' eta.m .thaana.m vijjati.

26. 'Seyyathaa pi Vaase.t.tha ayam Aciravatii nadii puuraa udakassa samatittikaa kaakapeyyaa atha puriso aagaccheyya paaratthiko [paara-gavesii] paara-gaamii paaran taritu-kaamo. So orima-tiire da.lhaaya anduyaa pacchaa-baaha.m gaa.lha-bandhana.m baddho. Ta.m kim ma~n~nasi Vaase.t.tha? Api nu so puriso Aciravatiyaa nadiyaa orima-tiiraa paariman tiira.m gaccheyyaati?'

'No h' ida.m bho Gotama.'

27. 'Evam eva kho Vaase.t.tha pa~nc' ime kaama-gu.naa ariyassa vinaye anduuti pi vuccanti, bandhanan ti pi vuccanti. Katame pa~nca? Cakkhu-vi~n~neyyaa ruupaa i.t.thaa kantaa manaapaa piya-ruupaa kaamuupasa.mhitaa rajaniiyaa, sotavi~n~neyyaa saddaa ... pe ... ghaana-vi~n~neyyaa gandhaa ... jivhaa-vi~n~neyyaa rasaa ... kaaya-vi~n~neyyaa po.t.thabbaa i.t.thaa kantaa manaapaa piya-ruupaa kaamuupasa.mhitaa rajaniiyaa. Ime kho Vaase.t.tha pa~nca kaama-gu.naa ariyassa vinaye anduuti pi vuccanti, bandhanan ti pi vuccanti. Ime kho Vaase.t.tha pa~nca kaama-gu.ne tevijjaa braahma.naa gathitaa mucchitaa ajjhaapannaa anaadiinava-dassaavii anissara.na-pa~n~naa paribhu~njanti.

28. 'Te vata Vaase.t.tha tevijjaa braahma.naa ye dhammaa braahma.na-kara.naa te dhammaa pahaaya vattamaanaa, ye dhammaa abraahma.nakara.naa te dhamme samaadaaya vattamaanaa,

[page 246]

pa~nca kaama-gu.ne gathitaa mucchitaa ajjhaapannaa anaadiinava-dassaavii anissara.na-pa~n~naa paribhu~njantaa kaamaanubandhana-baddhaa kaayassa bhedaa param mara.naa {Brahmaana.m} sahavyuupagaa bhavissantiiti -- n' eta.m .thaana.m vijjati.

29. 'Seyyathaa pi Vaase.t.tha aya.m Aciravatii nadii puuraa udakassa samatittikaa kaakapeyyaa atha puriso aagaccheyya paaratthiko [paara-gavesii] paara-gaamii paariman taritu-kaamo.

So orime tiire sasiisa.m paarupitvaa nipajjeyya. Ta.m kim ma~n~nasi Vaase.t.tha? Api nu so puriso Aciravatiyaa nadiyaa orima-tiiraa paarima.m tiira.m gaccheyyaati'?

'No h' ida.m bho Gotama.'

30. 'Evam eva kho Vaase.t.tha pa~nc' ime niivara.naa ariyassa vinaye aavara.naa ti pi vuccanti, niivara.naa ti pi vuccanti, onahaa ti pi vuccanti, pariyonahaa ti pi vuccanti. Katame pa~nca?

Kaamacchanda-niivara.na.m vyaapaada-niivara.na.m thiina-middha-niivara.na.m uddhacca-kukkucca-niivara.na.m vicikicchaa{niivara.na.m}. Ime kho Vaase.t.tha pa~nca niivara.naa ariyassa vinaye aavara.naa ti pi vuccanti, niivara.naa ti pi vuccanti, onahaa ti pi vuccanti, pariyonahaa ti pi vuccanti. Imehi kho Vaase.t.tha pa~nca niivara.nehi tevijjaa braahma.naa aava.taa nivutaa ophutaa pariyonaddhaa. Te vata Vaase.t.tha tevijjaa braahma.naa ye dhammaa {braahma.na}-kara.naa te dhamme pahaaya vattamaanaa, ye dhammaa abraahma.nakara.naa te dhamme samaadaaya vattamaanaa, pa~nca niivara.nehi aava.taa nivutaa ophutaa pariyonaddhaa kaayassa bhedaa param mara.naa Brahmaana.m sahavyuupagaa bhavissantiiti

[page 247]

-- n' eta.m .thaana.m vijjati.

31. 'Ta.m kim ma~n~nasi Vaase.t.tha? Ki~nci te suta.m braahma.naana.m vuddhaana.m mahallakaana.m aacariya-paacariyaana.m bhaasamaanaana.m? Sapariggaho vaa Brahmaa apariggaho vaa ti?'

'Apariggaho bho Gotama.'

'Savera-citto vaa avera-citto vaa ti?'

'Avera-citto bho Gotama.'

'Savyaapajjha-citto vaa avyaapajjha-citto vaa ti?'

'Avyaapajjha-citto bho Gotama.'

'Sa.mkili.t.tha-citto vaa asa.mkili.t.tha-citto vaa ti?'

'Asa.mkili.t.tha-citto bho Gotama.'

'Vasavattii vaa avasavattii vaa ti?'

'Vasavattii bho Gotama.'

32. Ta.m kim ma~n~nasi Vaase.t.tha? Sapariggahaa vaa tevijjaa braahma.naa apariggahaa vaa ti?'

'Sapariggahaa bho Gotama.'

'Savera-cittaa vaa avera-cittaa vaa ti?'

'Savera-cittaa bho Gotama.'

'Savyaapajjha-cittaa vaa avyaapajjha-cittaa vaa ti?'

'Savyaapajjha-cittaa bho Gotama.'

'Sa.mkili.t.tha-cittaa vaa asa.mkili.t.tha-cittaa vaa ti?'

'Sa.mkili.t.tha-cittaa bho Gotama.'

'Vasavattii vaa avasavattii vaa ti?'

'Avasavattii bho Gotama.'

33. 'Iti kira Vase.t.tha sapariggahaa tevijjaa {brahma.naa}, apariggaho Brahmaa. Api nu kho sapariggahaana.m tevijjaana.m braahma.naana.m apariggahena Braahmunaa saddhi.m sa.msandati sametiiti'?

'No h' ida.m bho Gotama.'

34. 'Saadhu Vaase.t.tha. Te vata Vaase.t.tha sapariggahaa tevijjaa braahma.naa kaayassa bhedaa param mara.naa apariggahassa Brahmuno sahavyuupagaa bhavissantiiti

[page 248]

-- n' eta.m .thaana.m vijjatiiti.

35. 'Iti kira Vaase.t.tha savera-cittaa tevijjaa braahma.naa, avera-citto Brahmaa ... pe ... savyaapajjha-cittaa tevijjaa braahma.naa, avyaapajjha-citto Brahmaa ... pe ... sa.mkili.t.tha-cittaa tevijjaa braahma.naa, asa.mkili.t.tha-citto Brahmaa ... pe ... avasavattii tevijjaa braahma.naa, vasavattii Brahmaa. Api nu kho avasavattiina.m tevijjaana.m braahma.naana.m vasavattinaa Brahmunaa saddhi.m sa.msandati sametiiti'?

'No h' ida.m bho Gotama.'

36. 'Saadhu Vaase.t.tha. Te vata Vaase.t.tha avasavattii tevijjaa braahma.naa kaayassa bhedaa param mara.naa vasavattissa Brahmuno sahavyuupagaa bhavissantiiti -- n' eta.m .thaana.m vijjati. Idha kho pana Vaase.t.tha tevijjaa braahma.naa aasiiditvaa sa.msiidanti sa.msiiditvaa visaada.m va paapu.nanti {sukha}tara.m ma~n~ne pataranti. Tasmaa ida.m tevijjaana.m braahma.naana.m tevijjaa-iiri.nan ti pi vuccati, tevijjaa-vipinan ti pi vuccati, tevijjaa-vyasanan ti pi vuccatiiti.'

37. Eva.m vutte Vaase.t.tho maa.navo Bhagavantam etad avoca: 'Suta.m m' eta.m bho Gotama: "Sama.no Gotamo Brahmaana.m sahavyataaya magga.m jaanaatiiti."'

'Ta.m kim ma~n~nasi Vaase.t.tha? Aasanne ito Manasaaka.ta.m, na yito duure Manasaaka.tan ti?'

'Eva.m bho Gotama aasanne ito Manasaaka.ta.m, na yito duure Manasaaka.tan ti.'

'Ta.m kim ma~n~nasi Vaase.t.tha? Idh' assa puriso Manasaaka.te jaato vaddho. Tam ena.m Manasaaka.tato taavad eva avassa.ta.m Manasaaka.tassa magga.m puccheyyu.m.

[page 249]

Siyaa nu kho Vaase.t.tha tassa purisassa Manasaaka.te jaata-vaddhassa Manasaaka.tassa magga.m pu.t.thassa dandhaayitatta.m vaa vitthaayitatta.m vaa ti?'

'No h' ida.m bho Gotama. Ta.m kissa hetu? Asu hi bho Gotama puriso Manasaaka.te jaato vaddho, tassa sabbaan' eva Manasaaka.tassa maggaani suviditaaniiti.'

38. 'Siyaa kho Vaase.t.tha tassa purisassa Manasaaka.te jaata-vaddhassa Manasaaka.tassa magga.m pu.t.thassa dandhaayitatta.m vaa vitthaayitatta.m vaa, no tveva Tathaagatassa Brahma-loke vaa Brahmaloka-gaaminiyaa vaa pa.tipadaaya pu.t.thassa dandhaayitatta.m vaa vitthaayitatta.m vaa. Brahmaana.m p' aha.m Vaase.t.tha pajaanaami Brahma-loka~n ca Brahmalokagaamini~n ca pa.tipada.m, yathaa pa.tipanno ca Brahma-loka.m uppanno ta~n ca pajaanaamiiti.'

39. Eva.m vutte Vaase.t.tho maa.navo Bhagavanta.m etad avoca: 'Suta.m m' eta.m bho Gotama: "Sama.no Gotamo Brahmaana.m sahavyataaya magga.m desetiiti." Saadhu no bhava.m Gotamo Brahmaana.m sahavyataaya magga.m desetu, ullumpatu bhava.m Gotamo {Braahma.ni.m} pajan ti.'

'Tena hi Vaase.t.tha su.naahi, saadhuka.m manasikarohi, bhaasissaamiiti.'

'Evam bho' ti kho Vaase.t.tho maa.navo Bhagavato paccassosi. Bhagavaa etad avoca:

40. 'Idha Vaase.t.tha Tathaagato loke uppajjati araha.m sammaa-sambuddho vijjaa-cara.na-sampanno sugato lokaviduu anuttaro purisa-damma-saarathi satthaa deva-manussaana.m buddho bhagavaa.

[page 250]

So ima.m loka.m sadevaka.m samaaraka.m sabrahmaka.m sassama.na-braahma.ni.m paja.m {sadeva-manussa.m} saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa pavedeti.

So dhamma.m deseti aadi-kalyaa.na.m majjhe kalyaa.na.m pariyosaane kalyaa.na.m saattha.m savya~njana.m, kevala-paripu.n.na.m parisuddha.m brahmacariya.m pakaaseti.

41. 'Ta.m dhamma.m su.naati {gahapati} vaa gahapati-putto vaa a~n~natarasmi.m vaa kule paccaajaato. So ta.m dhamma.m sutvaa Tathaagate saddha.m pa.tilabhati. So tena saddhaa-pa.tilaabhena samannaagato iti pa.tisa~ncikkhati: "Sambaadho gharaavaaso rajaapatho,"abbhokaaso pabbajjaa. Na sukara.m agaara.m ajjhaavasataa ekanta-{paripu.n.na.m} ekanta-parisuddha.m sa'nkhalikhita.m brahmacariya.m caritu.m. Yan nuunaaha.m kesamassu.m ohaaretvaa kaasaayaani vatthaani acchaadetvaa agaarasmaa anagaariya.m pabbajeyyan ti." So aparena samayena appa.m vaa bhoga-kkhandha.m pahaaya mahanta.m vaa bhogakkhandham pahaaya, appa.m vaa ~naati-pariva.t.ta.m pahaaya mahanta.m vaa ~naati-pariva.t.ta.m pahaaya, kesamassu.m ohaaretvaa kasaayaani vatthaani acchaadetvaa agaarasmaa anagaariya.m pabbajati.

42. 'So eva.m pabbajito samaano Paatimokkha-sa.mvarasa.mvuto viharati aacaara-gocara-sampanno a.numattesu vajjesu bhaya-dassaavii samaadaaya sikkhati sikkhaa-padesu kaayakamma-{vacii-kammena} samannaagato kusalena parisuddhaajiivo siila-sampanno indriyesu gutta-dvaaro sati-sampaja~n~nena samannaagato santu.t.tho.

43. 'Katha~n ca Vaase.t.tha bhikkhu siila-sampanno hoti?

'Idha Vaase.t.tha bhikkhu paa.naatipaata.m pahaaya paa.naatipaataa pa.tivirato hoti ... pe ... sukhino citta.m samaadhiyati ... pe . . .

76. 'So mettaa-sahagatena cetasaa eka.m disa.m pharitvaa viharati,

[page 251]

tathaa dutiya.m, tathaa tatiya.m, tathaa catuttha.m.

Iti uddham adho tiriya.m sabbadhi sabbattataaya sabbaavanta.m loka.m mettaa-sahagatena cetasaa vipulena mahaggatena appamaa.nena {averena} avyaapajjhena pharitvaa viharati.

77. 'Seyyathaa pi Vaase.t.tha balavaa sa'nkha-dhamo appakasiren' eva catuddisaa vi~n~naapeyya,eva.m bhaavitaaya kho Vaase.t.tha mettaaya ceto-vimuttiyaa ya.m pamaa.na-kata.m kamma.m na ta.m tatraavasissati na ta.m tatraavati.t.thati.

Ayam pi kho Vaase.t.tha {Brahmaana.m} sahavyataaya maggo.

78. 'Puna ca para.m Vaase.t.tha bhikkhu karu.naa-sahagatena cetasaa ... pe ... muditaa-sahagatena cetasaa ... pe ... upekhaa-sahagatena cetasaa eka.m disa.m pharitvaa viharati, tathaa dutiya.m, tathaa tatiya.m, tathaa catuttha.m.

Iti uddham adho tiriya.m sabbadhi sabbattataaya sabbaavanta.m loka.m upekhaa-sahagatena cetasaa vipulena mahaggatena appamaa.nena averena avyaapajjhena pharitvaa viharati.

79. 'Seyyathaa pi Vaase.t.tha balavaa sa'nkha-dhamo appakasiren' eva catuddisaa vi~n~naapeyya, eva.m bhaavitaaya kho Vaase.t.tha upekhaaya ceto-vimuttiyaa ya.m pamaa.na-kata.m kamma.m na ta.m tatraavasissati na ta.m tatraavati.t.thati.

Ayam pi kho Vaase.t.tha Brahmaana.m sahavyataaya maggo.

80. 'Ta.m kim ma~n~nasi Vaase.t.tha? Eva.m-vihaarii bhikkhu sapariggaho vaa apariggaho vaa ti?'

'Apariggaho bho Gotama.'

'Savera-citto vaa avera-citto vaa ti?'

'Avera-citto bho Gotama.'

'Savyaapajjha-citto vaa avyaapajjha-citto vaa ti?'

'Avyaapajjha-citto bho Gotama.'

'Sa.mkili.t.tha-citto vaa asa.mkili.t.tha-citto vaa ti?'

'Asa.mkili.t.tha-citto bho Gotama.'

'Vasavattii vaa avasavattii vaa ti?'

'Vasavattii bho Gotama.'

[page 252]

81. 'Iti kira Vaase.t.tha apariggaho bhikkhu, apariggaho Brahmaa. Api nu kho apariggahassa bhikkhuno apariggahena Brahmunaa saddhi.m sa.msandati sametiiti?'

'Eva.m bho Gotama.'

'Saadhu Vaase.t.tha. So vata Vaase.t.tha apariggaho bhikkhu kaayassa bhedaa param mara.naa apariggahassa {Brahmuno} sahavyuupago bhavissatiiti -- .thaanam eta.m vijjati.

'Iti kira Vaase.t.tha avera-citto bhikkhu, avera-citto Brahmaa ... pe ... avyaapajjha-citto bhikkhu, avyaapajjha-citto Brahmaa ... pe ... asa.mkili.t.tha-citto bhikkhu, asa.mkili.t.tha-citto Brahmaa; vasavattii bhikkhu, vasavattii Brahmaa. Api nu kho vasavattissa bhikkhuno vasavattinaa Brahmunaa saddhi.m sa.msandati sametiiti?'

'Eva.m bho Gotama.'

'Saadhu Vaase.t.tha. So vata Vaase.t.tha vasavattii bhikkhu kaayassa bhedaa param mara.naa vasavattissa Brahmuno sahavyuupago {bhavissatiiti} -- .thaanam eta.m vijjatiiti.'

82. Eva.m vutte Vaase.t.tha-Bhaaradvaajaa maa.navaa Bhagavanta.m etad avocu.m:

'Abhikkanta.m bho Gotama, abhikkanta.m bho Gotama.

Seyyathaa pi bho Gotama nikkujjita.m vaa ukkujjeyya, pa.ticchanna.m vaa vivareyya, muu.lhassa vaa magga.m aacikkheyya, andha-kaare vaa tela-pajjota.m dhaareyya: cakkhumanto ruupaani dakkhintiiti -- evam eva bhotaa Gotamena anekapariyaayena dhammo pakaasito. Ete maya.m bhavanta.m Gotama.m sara.na.m gacchaama dhamma~n ca bhikkhusa.mgha~n ca. Upaasake no bhava.m Gotamo dhaaretu ajjatagge paa.nupetam sara.na.m gate' ti.

TEVIJJA-SUTTANTA.M.

SiiLAKKHANDHA-VAGGO.

[page 253]

Brahma-Saama~n~na-Amba.t.tha-So.na-Ku.ta-Mahaa-Jaalaa-Siiha-Po.t.tha-Subha-Kevaddha-Lohicca-Tevijja-terasaa-ti.


Contact:
E-mail
Copyright Statement   Webmaster's Page