Digha Nikaya


[Site Map]  [Home]  [Sutta Indexes]  [Glossology]  [Site Sub-Sections]


 

Diigha Nikaaya

Volume II

Suttas 14-23

Based on the edition by
T.W. Rhys Davids and J.E. Carpenter,
London: Pali Text Society 1903

This work is © Copyright the Pali Text Society and the Dhammakaya Foundation, 2015

This work is licensed under a
Creative Commons Attribution-ShareAlike 4.0 International License.
For details see Terms of Use.

Input by the Dhammakaya Foundation, Thailand, 1989-1996

 

Namo tassa Bhagavato arahato Sammaa-sambuddhassa

 

NOTICE: These files are provided by courtesy of the Pali Text Society for scholarly purposes only. In principle they represent a digital edition (without revision or correction) of the printed editions of the complete set of Pali canonical texts published by the PTS. While they have been subject to a process of checking, it should not be assumed that there is no divergence from the printed editions and it is strongly recommended that they are checked against the printed editions before quoting.

ALTERATIONS: Superficial re-formatting of headers, sutta titles, and page numbers adding 'ids,' and tag changes to make the file conform to HTML 5 standards. The lower-case mg [.m] has been substituted throughout for the lowercase m-underdot [.m]; the lower-case ng ['n] has been substituted throughout for the lowercase n-overdot ['n]. Content straddling page breaks has been moved to the preceding page. The notice of this change that appeared in the originals has been deleted. Both left- and right-hand-page Running heads have been eliminated as page numbers and internal headings make these redundant. Otherwise the internal text of the suttas remains untouched.

 


[page 001]

XIV. Mahaapadaana-Suttanta

1.1. Evam me suta.m. Eka.m samaya.m Bhagavaa Saavatthiya.m viharati Jetavane Anaathapi.n.dikassa aaraame Kareri-ku.tikaaya.m. Atha kho sambahulaana.m bhikkhuuna.m pacchaa-bhatta.m pi.n.dapaata-pa.tikkantaana.m Kareri-ma.n.dala-maa.le sannisinnaana.m sannipatitaana.m pubbe-nivaasa-pa.tisa.myuttaa dhammii kathaa udapaadi: 'Iti pubbe-nivaaso iti {pubbe-}nivaaso ti.'

2. Assosi kho Bhagavaa dibbaaya sota-dhaatuyaa visuddhaaya atikkanta-maanusikaaya tesa.m bhikkhuuna.m ima.m kathaasallaapa.m. Atha kho Bhagavaa u.t.thaay' aasanaa yena Karerima.n.dala-maa.lo ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa pa~n~natte aasane nisiidi. Nisajja kho Bhagavaa bhikkhuu aamantesi:

'Kaaya nu 'ttha bhikkhave etarahi kathaaya sannisinnaa, kaa ca pana vo antaraa kathaa vippakataa ti?'

Eva.m vutte te bhikkhuu Bhagavanta.m etad avocu.m:

'Idha bhante amhaaka.m pacchaa-bhatta.m pi.n.dapaatapa.tikkantaana.m Kareri-ma.n.dala-maa.le sannisinnaana.m sannipatitaana.m pubbe-nivaasa-pa.tisa.myuttaa dhammii kathaa udapaadi:

[page 002]

"Iti pubbe-nivaaso iti {pubbe-}nivaaso ti." Aya.m kho no bhante antaraa kathaa vippakataa atha Bhagavaa anuppatto ti.'

3. 'Iccheyyaatha no tumhe bhikkhave pubbe-nivaasapa.tisa.myutta.m dhammi.m katha.m sotun ti?'

'Etassa Bhagavaa kaalo, etasa Sugata kaalo, ya.m bhagavaa pubbe-nivaasa-pa.tisa.myutta.m dhammi.m katha.m kareyya, Bhagavato sutvaa bhikkhuu dhaaressantiiti.'

'Tena hi bhikkhave su.naatha, saadhuka.m manasikarotha, bhaasissaamiiti.'

'Eva.m bhante' ti kho te bhikkhuu Bhagavato paccassosu.m. Bhagavaa etad avoca:

4. 'Ito so bhikkhave eka-navuto kappo ya.m Vipassii bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho loke udapaadi. Ito so bhikkhave eka-ti.mso kappo ya.m Sikhii bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho loke udapaadi. Tasmi.m yeva kho bhikkhave eka-ti.mse kappe Vessabhuu bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho loke udapaadi. Imasmi.m yeva kho bhikkhave bhadda-kappe Kakusandho bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho loke udapaadi. Imasmi.m yeva kho bhikkhave bhadda-kappe Konaagamano bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho loke udapaadi. Imasmi.m yeva kho bhikkhave bhadda-kappe Kassapo bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho loke udapaadi. Imasmi.m yeva kho bhikkhave bhadda-kappe aha.m etarahi araha.m sammaasambuddho loke uppanno.

5. 'Vipassii bhikkhave bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho khattiyo jaatiyaa ahosi, khattiya-kule udapaadi.

Sikhii bhikkhave bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho khattiyo jaatiyaa ahosi,

[page 003]

khattiya-kule udapaadi. Vessabhuu bhikkhave bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho khattiyo jaatiyaa ahosi, khattiya-kule udapaadi. Kakusandho bhikkhave bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho braahma.no jaatiyaa ahosi, braahma.na-kule udapaadi. Konaagamano bhikkhave bhagavaa araha.m {sammaa-}sambuddho braahma.no jaatiyaa ahosi, braahma.na-kule udapaadi. Kassapo bhikkhave bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho braahma.no jaatiyaa ahosi, braahma.na-kule udapaadi. Aha.m bhikkhave etarahi araha.m sammaa-sambuddho khattiyo jaatiyaa ahosi.m, khattiya-kule uppanno.

6. 'Vipassii bhikkhave bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho Ko.n.da~n~no gottena ahosi. Sikhii bhikkhave bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho Ko.n.da~n~no gottena ahosi. Vessabhuu bhikkhave bhagavaa araha.m sammaasambuddho Ko.n.da~n~no gottena ahosi. Kakusandho bhikkhave bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho Kassapo gottena ahosi. Konaagamano bhikkhave bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho Kassapo gottena ahosi. Kassapo bhikkhave bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho Kassapo gottena ahosi. Aha.m bhikkhave etarahi araha.m sammaasambuddho Gotamo gottena.

7. 'Vipassissa bhikkhave bhagavato arahato sammaasambuddhassa asiiti.m vassa-sahassaani aayuppamaa.na.m ahosi. Sikhissa bhikkhave bhagavato arahato sammaasambuddhassa sattati vassa-sahassaani aayuppamaa.na.m ahosi. Vessabhussa bhikkhave bhagavato arahato sammaasambuddhassa sa.t.thi vassa-sahassaani aayuppamaa.na.m ahosi.

Kakusandhassa bhikkhave bhagavato arahato sammaasambuddhassa cattaariisa.m vassa-sahassaani aayuppamaa.na.m ahosi. Konaagamanassa bhikkhave bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa ti.msa vassa-sahassaani aayuppamaa.na.m ahosi.

[page 004]

Kassapassa bhikkhave bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa viisati.m vassa-sahassaani aayuppamaa.na.m ahosi. Mayha.m bhikkhave etarahi appaka.m aayuppamaa.na.m paritta.m lahusa.m, yo cira.m jiivati so vassasata.m appa.m vaa bhiyyo.

8. 'Vipassii bhikkhave bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho paa.taliyaa muule abhisambuddho. Sikhii bhikkhave bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho pu.n.dariikassa muule abhisambuddho. Vessabhuu bhikkhave bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho saalassa muule abhisambuddho. Kakusandho bhikkhave bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho siriisassa muule abhisambuddho. Konaagamano bhikkhave bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho udumbarassa muule abhisambuddho. Kassapo bhikkhave bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho nigrodhassa muule abhisambuddho Aha.m bhikkhave etarahi araha.m sammaa-sambuddho assatthassa muule abhisambuddho.

9. 'Vipassissa bhikkhave bhagavato arahato sammaasambuddhassa Kha.n.da-Tissa.m naama saavaka-yuga.m ahosi agga.m bhadda-yuga.m. Sakhissa bhikkhave bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa Abhibhuu-Sambhava.m naama saavaka-yuga.m ahosi agga.m bhadda-yuga.m.

Vessabhussa bhikkhave bhagavato arahato sammaasambuddhassa So.n-Uttara.m naama saavaka-yuga.m ahosi agga.m bhadda-yuga.m. Kakusandhassa bhikkhave bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa Vidhuura-Sa~njiiva.m naama saavaka-yuga.m ahosi agga.m bhadda-yuga.m. Konaagamanassa bhikkhave bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa Bhiyyos-Uttara.m naama saavaka-yuga.m ahosi agga.m bhadda-yuga.m.

[page 005]

kassapassa bhikkhave bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa Tissa-Bhaaradvaaja.m naama saavaka-yuga.m ahosi agga.m bhadda-yuga.m. Mayha.m bhikkhave etarahi Saariputta-Moggallaana.m naama saavakayuga.m ahosi agga.m bhadda-yuga.m.

10. 'Vipassissa bhikkhave bhagavato arahato sammaasambuddhassa tayo saavakaana.m sannipaataa ahesu.m. Eko saavakaana.m sannipaato ahosi a.t.tha-sa.t.thi-{bhikkhu-sata}sahassa.m. Eko saavakaana.m sannipaato ahosi {bhikkhu-sata}sahassa.m. Eko saavakaana.m sannipaato ahosi asiiti-bhikkhusahassaani. Vipassissa bhikkhave bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa ime tayo saavakaana.m sannipaataa ahesu.m sabbesa.m yeva khii.naasavaana.m.

'Sikhissa bhikkhave bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa tayo saavakaana.m sannipaataa ahesu.m. Eko saavakaana.m sannipaato ahosi bhikkhu-sata-{sahassa.m}. Eko saavakaana.m sannipaato ahosi asiiti.m bhikkhu-sahassaani.

Eko saavakaana.m sannipaato ahosi sattati bhikkhusahassaani. Sikhissa bhikkhave bhagavato arahato sammaasambuddhassa ime tayo saavakaana.m sannipaataa ahesu.m sabbesa.m yeva khii.naasavaana.m.

'Vessabhussa bhikkhave bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa tayo saavakaana.m sannipaataa ahesu.m. Eko saavakaana.m sannipaato ahosi asiiti.m bhikkhu-sahassaani.

Eko saavakaana.m sannipaato ahosi {sattati}bhikkhu-sahassaani.

Eko saavakaana.m sannipaato ahosi sa.t.thi bhikkhu-sahassaani.

Vessabhussa bhikkhave bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa ime tayo saavakaana.m sannipaataa ahesu.m sabbesa.m yeva khii.naasavaana.m.

'Kakusandhassa bhikkhave bhagavato arahato sammaasambuddhassa eko saavakaana.m sannipaato ahosi cattaariisa.m bhikkhu-sahassaani. Kakusandhassa bhikkhave bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa aya.m eko saavakaana.m sannipaato ahosi sabbesa.m yeva khii.naasavaana.m.

'Konaagamanassa bhikkhave bhagavato arahato sammaasambuddhassa eko saavakaana.m sannipaato ahosi ti.msa bhikkhu-sahassaani.

[page 006]

Konaagamanassa bhikkhave bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa aya.m eko saavakaana.m sannipaato ahosi sabbesa.m yeva khii.naasavaana.m.

'Kassapassa bhikkhave Bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa eko saavakaana.m sannipaato ahosi viisati.m bhikkhu-sahassaani. Kassapassa bhikkhave bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa aya.m eko saavakaana.m sannipaato ahosi sabbesa.m yeva khii.naasavaana.m.

'Mayha.m bhikkhave etarahi eko saavakaana.m sannipaato ahosi a.d.dha-te.lasaani bhikkhu-sataani. Mayha.m bhikkhave aya.m eko {saavakaana.m} sannipaato ahosi sabbesa.m yeva {khii.naasavaana.m}.

11. 'Vipassissa bhikkhave bhagavato arahato sammaasambuddhassa Asoko naama bhikkhu upa.t.thaako ahosi aggupa.t.thaako. Sikhissa bhikkhave bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa Khema.mkaro naama bhikkhu upa.t.thaako ahosi aggupa.t.thaako. Vessabhussa bhikkhave bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa Upasannako naama bhikkhu upa.t.thaako ahosi aggupa.t.thaako. Kakusandhassa bhikkhave bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa Buddhijo naama bhikkhu upa.t.thaako ahosi aggupa.t.thaako. Konaagamanassa bhikkhave bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa Sotthijo naama bhikkhu upa.t.thaako ahosi aggupa.t.thaako. Kassapassa bhikkhave bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa Sabbamitto naama bhikkhu upa.t.thaako ahosi aggupa.t.thaako. Mayha.m bhikkhave etarahi Aanando bhikkhu upa.t.thaako aggupa.t.thaako.

12. 'Vipassissa bhikkhave bhagavato arahato sammaasambuddhassa Bandhumaa naama raajaa pitaa ahosi, Bandhumatii naama devii maataa ahosi janettii.

[page 007]

Bandhumassa ra~n~no Bandhumatii naama nagara.m raaja-dhaanii ahosi.

'Sikhissa bhikkhave bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa Aru.no naama raajaa pitaa ahosi, Pabhaavatii naama devii maataa ahosi janettii. Aru.naassa ra~n~no Aru.navatii naama nagara.m raaja-dhaanii ahosi.

'Vessabhussa bhikkhave bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa Suppatiito naama raajaa pitaa ahosi, Yasavatii naama devii maataa ahosi janettii. Suppatiitassa ra~n~no Anopama.m naama nagara.m raaja-dhaanii ahosi.

'Kakusandhassa bhikkhave bhagavato arahato sammaasambuddhassa Aggidatto naama Braahma.no pitaa ahosi, Visaakhaa naama Braahma.nii maataa ahosi janettii. Tena kho pana bhikkhave samayena Khemo naama raaja ahosi.

Khemassa ra~n~no Khemavavatii naama nagara.m raajaa-dhaanii ahosi.

'Konaagamanassa bhikkhave bhagavato arahato sammaasambuddhassa Ya~n~nadatto naama Braahma.no pitaa ahosi, Uttaraa naama Braahma.nii maataa ahosi janettii. Tena kho pana bhikkhave samayena Sobho naama raajaa ahosi. Sobhassa ra~n~no Sobhavatii naama nagara.m raajaa-dhaanii ahosi.

'Kassapassa bhikkhave bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa Brahmadatto naama Braahma.no pitaa ahosi, Dhanavatii naama Braahma.nii maataa ahosi janettii. Tena kho pana bhikkhave samayena Kikii naama raajaa ahosi.

Kikissa ra~n~no Baaraa.nasii naama nagara.m raajaa-dhaanii ahosi.

'Mayha.m bhikkhave etarahi Suddhodano naama raajaa pitaa ahosi, Maayaa devii maataa janettii, Kapilavatthu nagara.m raaja-dhaanii ti.'

Idam avoca Bhagavaa. Ida.m vatvaa Sugato u.t.thaay' aasanaa vihaara.m paavisi.

[page 008]

13. Atha kho tesa.m bhikkhuuna.m acira-pakkantassa Bhagavato ayam antaraa kathaa udapaadi:

'Acchariya.m aavuso abbhuta.m aavuso Tathaagatassa mahiddhikataa mahaanubhaavataa, yatra hi naama Tathaagato atiite Buddhe parinibbute chinna-papa~nce chinna-va.tume pariyaadinna-va.t.te sabba-dukkha-viitivatte jaatito pi anussarissati, naamato pi anussarissati, gottato pi anussarissati, aayuppamaa.nato pi anussarissati, saavaka-yugato pi anussarissati, saavaka-sannipaatato pi anussarissati -- "Eva.mjaccaa te Bhagavanto ahesu.m iti pi, eva.m-naamaa eva.m-gottaa eva.m-siilaa eva.m-dhammaa eva.m-pa~n~na eva.m-vihaarii eva.mvimuttaa te Bhagavato ahesu.m iti piiti." Kin nu kho aavuso? Tathaagatass' eva nu kho esaa dhamma-dhaatu suppa.tividdhaa yassaa dhamma-dhaatuyaa suppa.tividdhattaa Tathaagato atiite Buddhe parinibbute chinna-papa~nce chinna-va.tume pariyaadinna-va.t.te sabba-dukkha-viitivatte jaatito pi anussarati, naamato pi anussarati, gottato pi anussarati, aayuppamaa.nato pi anussarati, saavaka-yugato pi anussarati, saavaka-sannipaatato pi anussarati "Eva.mjaccaa te Bhagavanto ahesu.m iti pi, eva.m-naamaa, eva.mgottaa, eva.m-siilaa, eva.m-dhammaa, eva.m-pa~n~naa, eva.m-vihaarii, {eva.m-vimuttaa} te Bhagavanto ahesu.m iti piiti"? Udaahu devataa Tathaagatassa etam attha.m aarocesu.m yena Tathaagato atiite Buddhe parinibbute chinna-papa~nce chinna-va.tume pariyaadinna-va.t.te sabba-dukkha-viitivatte jaatito pi anussarati,

[page 009]

naamato pi anussarati, gottato pi anussarati, aayuppamaa.nato pi anussarati, saavaka-yugato pi anussarati, saavaka-sannipaatato pi anussarati: "Eva.m-jaccaa te Bhagavanto ahesu.m iti pi, eva.m-naamaa {eva.m-gottaa} eva.msiitaa eva.m-dhammaa eva.m-pa~n~naa eva.m-vihaarii eva.mvimuttaa te Bhagavanto ahesu.m iti piiti"?'

Aya~n ca h' ida.m tesa.m bhikkhuuna.m antaraa kathaa vippakataa hoti.

14. Atha kho Bhagavaa saaya.nhaa-samaya.m {pa.tisallaanaa} vu.t.thito yena Kareri-ma.n.dala-maa.lo ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa pa~n~natte aasane nisiidi. Nisajja kho Bhagavaa bhikkhuu aamantesi:

'Kaaya nu 'ttha bhikkhave etarahi kathaaya sannisinnaa, kaa ca pana vo antaraa kathaa vippakataa ti?'

Eva.m vutte te bhikkhuu Bhagavanta.m etad avocu.m:

'Idha bhante amhaaka.m acira-pakkantassa Bhagavato aya.m antaraa kathaa udapaadi: "Acchariya.m aavuso abbhuta.m aavuso Tathaagatassa mahiddhikata mahaanubhaavaataa, yatra hi naama Tathaagato atiite Buddhe parinibbute chinna-papa~nce chinna-va.tume pariyaadinna-va.t.te sabbadukkha-viitivatte jaatito pi anussarati, naamato pi anussarati, gottato pi anussarati, aayuppamaa.nato pi anussarati, saavakayugato pi anussarati, saavaka-sannipaatato pi anussarati: 'Eva.m-jaccaa te Bhagavanto ahesu.m iti pi, eva.m-naamaa, eva.m-gottaa, eva.m-siilaa, eva.m-dhammaa, eva.m-pa~n~naa, eva.mvihaari, eva.m-vimuttaa te Bhagavanto ahesu.m iti piiti." Kin nu kho aavuso? Tathaagatass' eva nu kho esaa dhammadhaatu suppa.tividdhaa yassaa dhamma-dhaatuyaa suppa.tividdhattaa Tathaagato atiite Buddhe parinibbute chinnapapa~nce chinna-va.tume pariyaadinna-va.t.te sabba-dukkhaviitivatte jaatito pi anussarati, naamato pi anussarati, gottato pi anussarati, aayuppamaa.nato pi anussarati, saavaka-yugato pi anussarati, saavaka-sannipaatato pi anussarati: Eva.mjaccaa te Bhagavanto ahesu.m iti pi,

[page 010]

eva.m-naamaa, eva.m{gottaa}, eva.m-siilaa, eva.m-dhammaa, eva.m-pa~n~naa, eva.mvihaari, eva.m-vimuttaa te Bhagavanto ahesu.m iti piiti"?

Udaahu devataa {Tathaagatassa} etam attha.m aarocesu.m yena Tathaagato atiite Buddhe parinibbute chinna-papa~nce chinna-va.tume pariyaadinna-va.t.te sabba-dukkha-viitivatte jaatito pi anussarati, naamato pi anussarati, gottato pi anussarati, aayuppamaa.nato pi anussarati, saavaka-yugato pi anussarati, saavaka-sannipaatato pi anussarati: Eva.mjaccaa te Bhagavanto ahesu.m iti pi, {eva.m-naamaa} eva.m-gottaa eva.m-siilaa eva.m-dhammaa eva.m-pa~n~naa eva.mvihaarii eva.m-vimuttaa te Bhagavanto ahesu.m iti piiti"?'

'Aya.m kho no bhante antaraa kathaa vippakataa atha bhagavaa anuppatto ti.'

15. 'Tathaagatass' ev' esaa bhikkhave dhamma-dhaati suppa.tividdhaa yassaa dhamma-dhaatuyaa suppa.tividdhattaa Tathaagato atiite Buddhe parinibbute chinna-papa~nce chinna-va.tume pariyaadinna-va.t.te sabba-dukkha-viitivatte jaatito pi anussarati, naamato pi anussarati, gottato pi anussarati, aayuppamaa.nato pi anussarati, saavaka-yugato pi anussarati, saavaka-sannipaatato pi anussarati: "Eva.mjaccaa te Bhagavanto ahesu.m iti pi, eva.m-naamaa, eva.mgottaa, eva.m-siilaa, eva.m-dhammaa, eva.m-pa~n~naa, eva.m-vihaarii, eva.m-vimuttaa te Bhagavanto ahesu.m iti piiti." Devataa pi Tathaagatassa etam attha.m aarocesu.m yena Tathaagato atiite Buddhe parinibbute chinna-papa~nce chinna-va.tume pariyaadinna-va.t.te sabba-dukkha-viitivatte jaatito pi anussarati, naamato pi anussarati, gottato pi anussarati, aayuppamaa.nato pi anussarati, saavaka-yugato pi anussarati, saavaka-sannipaatato pi anussarati: "Eva.m-jaaccaa te Bhagavanto ahesu.m iti pi, eva.m-naamaa, eva.m-gottaa, eva.msiilaa, eva.m-dhammaa, eva.m-pa~n~naa,eva.m-vihaarii, eva.mvimuttaa te Bhagavanto ahesu.m iti piiti."

'Iccheyyaatha no tumhe bhikkhave bhiyyoso mattaaya pubbe-nivaasa-pa.tisa.myutta.m dhamimi.m katha.m sotun ti?'

[page 011]

'Etassa Bhagavaa kaalo, etassa Sugata kaalo. Ya.m Bhagavaa bhiyyoso mattaaya pubbe-nivaasa-pa.tisa.myutta.m dhammi.m katha.m kareyya, Bhagavato sutvaa bhikkhuu dhaaressantiiti.'

'Tena hi bhikkhave su.naatha, saadhuka.m manasikarotha, bhaasissaamiiti.'

'Eva.m bhante' ti kho te bhikkhuu Bhagavato paccassosu.m. Bhagavaa etad avoca:

16. 'Ito so bhikkhave eka-navuto kappo ya.m Vipassii bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho loke udapaadi. Vipassii bhikkhave bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho khattiyo jaatiyaa ahosi, khattiya-kule udapaadi. Vipassii bhikkhave bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho Ko.n.da~n~no gottena ahosi. Vipassissa bhikkhave bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa asiiti-vassa-sahassaani aayuppamaa.na.m ahosi. Vipassii bhikkhave bhagavaa araha.m sammaasambuddho paa.taliyaa muule abhisambuddho. Vipassissa bhikkhave bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa Kha.n.da-Tissa.m naama saavaka-yuga.m ahosi agga.m bhadda-yuga.m. Vipassissa bhikkhave bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa tayo saavakaana.m sannipaataa ahesu.m.

Eko saavakaana.m sannipaato ahosi a.t.tha-sa.t.thi-bhikkhusata-sahassa.m. Eko saavakaana.m sannipaato ahosi bhikkhusata-sahassa.m. Eko saavakaana.m sannipaato ahosi asiiti{bhikkhu-sahassaani}. Vipassissa bhikkhave bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa ime tayo saavakaana.m sannipaataa {ahesu.m} sabbesa.m yeva khii.naasavaana.m. Vipassissa bhikkhave bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa Asoko naama bhikkhu upa.t.thaako ahosi aggupa.t.thaako.

Vipassissa bhikkhave bhagavato arahato sammaa-sa.mbuddhassa Bandhumaa naama raajaa pitaa ahosi, Bandhumatii naama devii maataa ahosi janettii.

[page 012]

Bandhumassa ra~n~no Bandhumatii naama nagara.m raaja-dhaanii ahosi.

17. 'Atha kho bhikkhave Vipassii Bodhisatto Tusitaa kaayaa cavitvaa sato sampajaano maatu-kucchi.m okkami.

Ayam ettha dhammataa.

'Dhammataa esaa bhikkhave, yadaa Bodhisatto Tusitaa kaayaa cavitvaa maatu kucchi.m okkamati atha sadevake loke samaarake sabrahmake sassama.na-braahma.niyaa pajaaya sadeva-manussaaya appamaa.no u.laaro obbaaso paatubhavati atikkamma devaana.m devaanubhaava.m. Yaa pi taa lokantarikaa aghaa asa.mvutaa andhakaaraa andhakaara-timisaa, yaattha pi 'me candima-suriyaa eva.m mahiddhikaa eva.m mahaanubhaavaa aabhaaya naanubhonti, tattha pi appamaa.no u.laaro obhaaso paatubhavati atikkamm' eva devaana.m devaanubhaava.m. Ye pi tattha sattaa upapannaa, te pi ten' obhaasena a~n~na.m a~n~na.m sa~njaananti: "A~n~ne pi kira bho santi sattaa idhuupapannaa ti." Aya~n ca dasa-sahassii lokadhaatu sa.mkampati sampakampati sampavedhati. Appamaa.no ca u.laaro obhaaso loke paatubhavati atikkamm' eva devaana.m devaanubhaava.m. Ayam ettha dhammataa.

17. 'Dhammataa esaa bhikkhave, yadaa Bodhisatto maatu kucchi.m okkanto hoti, cattaaro na.m deva-puttaa catuddisa.m rakkhaaya upagacchanti: "Maata.m Bodhisatta.m vaa Bodhisatta-maatara.m vaa manusso vaa amanusso vaa koci vaa vihe.thesiiti." Ayam ettha dhammataa.

18. 'Dhammataa esaa bhikkhave, yadaa Bodhisatto maatu kucchi.m okkanto hoti, pakatiyaa siilavatii Bodhisatta-maataa hoti, virataa paa.naatipaataa, virataa adinnaadaanaa, virataa kaamesu micchaacaaraa,

[page 013]

virataa musaa-vaadaa, virataa suraa-meraya-majjapamaada.t.thaanaa. Ayam ettha dhammataa.

19. 'Dhammataa esaa bhikkhave, yadaa Bodhisatto maatu kucchi.m okkanto hoti, na Bodhisatta-maatu purisesu maanasa.m uppajjati kaama-gu.nuupasa.mhita.m, anatikkamaniyaa ca Bodhisatta-maataa hoti kenaci purisena rattacittena. Ayam ettha dhammataa.

20. 'Dhammataa esaa bhikkhave, yadaa Bodhisatto maatu kucchi.m okkanto hoti, laabhinii Bodhisatta-maataa hoti pa~ncanna.m kaama-gu.naana.m, saa pa~ncahi kaama-gu.nehi samappitaa sama'ngibhuutaa parivaareti. Ayam ettha dhammataa.

21. 'Dhammataa esaa bhikkhave, yadaa Bodhisatto maatu kucchi.m okkanto hoti, na Bodhisatta-maatu kocid eva aabaadho uppajjati, sukhinii Bodhisatta-maataa hoti akilantakaayaa, Bodhisatta~n ca Bodhisatta-maataa tiro-kucchi-gata.m passati sabba'nga-pacca'ngi.m abhinindriya.m.

'Seyyathaa pi bhikkhave ma.ni {ve.luriyo} subho jaatimaa a.t.tha.mso suparikamma-kato accho vippasanno sabbaakaarasampanno. Tatra 'ssa sutta.m aavuta.m niila.m vaa piita.m vaa lohita.m vaa odaata.m vaa pa.n.du-sutta.m vaa. Tam ena.m cakkhumaa puriso hatthe karitvaa {paccavekkheyya}: "Aya.m kho ma.ni {ve.luriyo} subho jaatimaa {a.t.tha.mso} suparikamma-kato accho vippasanno sabbaakaara-sampanno Tatr' ida.m sutta.m aavuta.m niila.m vaa piita.m vaa lohita.m vaa odaata.m vaa pa.n.du-sutta.m vaa ti." Evam eva kho bhikkhave yadaa Bodhisatto maatu kucchi.m okkanto hoti, na Bodhisatta-maatu kocid eva aabaadho uppajjati, sukhinii Bodhisatta-maataa hoti akilanta-kaayaa, Bodhisatta~n ca Bodhisatta-maataa tiro-kucchi-gata.m passati sabba'ngapacca'ngi.m abhinindriya.m.

[page 014]

Ayam ettha dhammataa.

22. 'Dhammataa esaa bhikkhave, sattaaha-jaate Bodhisatte Bodhisatta-maataa kaala.m karoti, Tusita.m kaaya.m uppajjati.

Ayam ettha dhammataa.

23. 'Dhammataa esaa bhikkhave, yathaa a~n~naa itthikaa nava vaa dasa vaa maase gabbha.m kucchinaa pariharitvaa vijaayanti, na h' eva.m Bodhisatta.m Bodhisatta-maataa vijaayati, das eva maasaani Bodhisatta.m Bodhisatta-maataa kucchinaa pariharitvaa vijaayati. Ayam ettha dhammataa.

24. 'Dhammataa esaa bhikkhave, yathaa a~n~naa itthikaa nisinnaa vaa nipannaa vaa vijaayanti, na h' eva.m Bodhisatta.m Bodhisatta-maataa vijaayati, .thitaa va Bodhisatta.m Bodhisattamaataa vijaayati. Ayam ettha dhammataa.

25. 'Dhammataa esaa bhikkhave, yadaa Bodhisatto maatu kucchismaa nikkhamati, devaa pa.thama.m pa.tigga.nhanti, pacchaa manussaa. Ayam ettha dhammataa.

26. 'Dhammataa esaa bhikkhave, yadaa Bodhisatto maatu kucchismaa nikkhamati appatto va Bodhisatto pa.thavi.m hoti, cattaaro na.m deva-puttaa {pa.tiggahetvaa} maatu purato .thapenti: "Attamanaa devii hohi, Mahesakkho te putto uppanno ti." Ayam ettha dhammataa.

27. 'Dhammataa esaa bhikkhave, yadaa Bodhisatto maatu kucchismaa nikkhamati, visado va nikkhamati, amakkhito uddena amakkhito semhena amakkhito ruhirena amakkhito kenaci asucinaa, suddho visado.

'Seyyathaa pi bhikkhave ma.ni-ratana.m Kaasike vatthe nikkhitta.m, n' eva ma.ni-ratana.m Kaasika.m vattha.m makkheti, na pi Kaasika.m vattha.m ma.ni-ratana.m makkheti -tam kissa hetu? ubhinna.m suddhattaa -- evam eva kho bhikkhave yadaa Bodhisatto maatu kucchismaa nikkhamati, visado va nikkhamati, amakkhito uddena amakkhito semhena amakkhito ruhirena amakkhito kenaci asucinaa,

[page 015]

suddho visado. Ayam ettha dhammataa.

28. 'Dhammataa esaa bhikkhave. Yadaa Bodhisatto maatu kucchismaa nikkhamati, dve udakassa dhaaraa antalikkhaa paatubhavanti, ekaa siitassa ekaa u.nhassa, yena Bodhisattassa udaka-kicca.m karonti maatucca. Ayam ettha dhammataa.

29. 'Dhammataa esaa bhikkhave. Sampati-jaato Bodhisatto samehi paadehi pati.t.thahitvaa uttaraabhimukho satvapada-viitihaarena gacchati, setamhi chatte anuhiiramaane sabbaa ca disaa viloketi aasabhi~n ca vaaca.m bhaasati: "Aggo 'ham asmi lokassa, je.t.tho 'ham asmi lokkassa, se.t.tho 'ham asmi lokassa, ayam anitimaa jaati, n' atthi {daani} punabbhavo ti." Ayam ettha dhammataa.

30. 'Dhammataa esaa bhikkhave. Yadaa Bodhisatto maatu kucchismaa nikkhamati, atha sadevake loke sammaarake sabrahmake sassama.na-braahma.niyaa pajaaya sadevamanussaaya appamaa.no u.laaro obhaaso paatubhavati, atikkamm' eva devaana.m devaanubhaava.m. Yaa pi taa lokantarikaa aghaa asa.mvutaa andhakaaraa andhakaaraa-timisaa, yattha pi 'me {candima-suriyaa} eva.m mahiddhikaa eva.m mahaanubhaavaa aabhaaya naanubhonti, tattha pi appamaa.no u.laaro obhaaso paatubhavati atikkamm' eva devaana.m devaanubhaava.m. Ye pi tattha sattaa upapannaa, te pi ten' obhaasena a~n~nam a~n~na.m sa~njaananti: "A~n~ne pi kira bho santi sattaa idhuupapannaa ti." Aya~n ca dasa-sahassii lokadhaatu sa.mkampati sampakampati sampavedhati. Appamaa.no ca u.laaro obhaaso loke paatubhavati atikkamm, eva devaana.m devaanubhaava.m. Ayam ettha dhammataa.

[page 016]

31. 'Jaate kho pana bhikkhave Vipassimhi kumaare, Bandhumato ra~n~no pa.tivedesu.m: "Putto te deva jaato, ta.m devo passatuuti." Addasaa kho bhikkhave Bandhumaa raajaa Vipassii-kumaara.m, disvaa nemitte braahma.ne aamantaapetvaa etad avoca: Passantu bhonto nemittaa braahma.naa kumaaran ti." Addasaasu.m kho bhikkhave nemittaa braahma.naa Vipassii-kumaara.m, disvaa Bandhuma.m raajaana.m etad avocu.m: "Attamano deva hohi, {mahesakkho} te deva putto uppanno. Laabhaa te Mahaaraaja, suladdha.m te Mahaaraaja, yassa te kule evaruupo putto uppanno. Aya.m hi deva kumaaro dvatti.msa Mahaapurisa-lakkha.nehi samannaagato, yehi samannaagatassa Mahaapurisassa dve gatiyo bhavanti ana~n~naa. Sace agaara.m ajjhaavasati, raajaa hoti cakka-vatti dhammiko dhamma-raajaa caaturanto vijitaavii janapadatthaavariyappatto satta-ratana-samannaagato.

Tass' imaani satta ratanaani bhavanti, seyyathiida.m cakkaratana.m hatthi-ratana.m assa-ratana.m ma.ni-ratana.m itthiratana.m gahapati-ratana.m pari.naayaka-ratanam eva sattama.m. {Paro-}sahassa.m kho pan' assa puttaa bhavanti suuraa viira'nga-ruupaa parasenappamaddanaa. So ima.m pa.thavi.m saagara-pariyanta.m ada.n.dena asatthena dhammena abhivijiya ajjhaavasati. Sace kho pana agaarasmaa anagaariya.m pabbajati, araha.m hoti {sammaa-sambuddho} loke vivattacchaddo.

32. "'Katamehi caaya.m deva kumaaro dvatti.msa Mahaapurisa-lakkha.nehi samannaagato yehi {samannaagatassa} Mahaapurisassa dve gatiyo bhavanti ana~n~naa? Sace agaara.m ajjhaavasati, raajaa hoti cakka-vatti dhammiko dhamma-raajaa caaturanto vijitaavii janapadatthaavariyappatto satta-ratana-samannaagato. Tass' imaani satta ratanaani bhavanti,

[page 017]

seyyathiida.m cakka-ratana.m hatthi-ratana.m assa-ratana.m ma.ni-ratana.m itthi-ratana.m gahapatiratana.m pari.naayaka-ratanam eva sattama.m. {Paro-}sahassa.m kho pan' assa puttaa bhavanti suuraa viira'nga-ruupaa parasenappamaddanaa. So ima.m pa.thavi.m saagarapariyanta.m ada.n.dena asatthena dhammena abhivijiya ajjhaavasati. Sace kho pana agaarasmaa anagaariya.m pabbajati, araha.m hoti {sammaa-}sambuddho loke vivattacchaddo.

"'Aya.m hi deva kumaaro suppati.t.thita-paado. Yam paaya.m deva kumaaro suppati.t.thita-paado, idam pi 'ssa Mahaapurisassa Mahaapurisa-lakkha.na.m bhavati.

"'Imassa deva kumaarassa {he.t.thaa}-paada-talesu cakkaani jaataani sahassaaraani sanemikaani sanaabhikaani sabbaakaaraparipuuraani. Yam pi deva imassa kumaarassa {he.t.thaa}-paadatalesu cakkaani jaataani sahassaaraani sanemikaani sanaabhikaani sabbaakaara-paripuuraani, idam pi 'ssa Mahaapurisassa Mahaapurisa-lakkha.na.m bhavati.

"'Aya.m hi deva kumaaro aayata-pa.nhii ... pe ...

"'Aya.m hi deva kumaaro diigha'ngulii ... pe ...

"'Aya.m hi deva kumaaro mudu-talu.na-hattha-paado ... pe ...

"'Aya.m hi deva kumaaro jaala-hattha-paado ... pe ...

"'Aya.m hi deva kumaaro ussa'nkha-paado ... pe ...

"'Aya.m hi deva kumaaro e.ni-ja'ngho ... pe ...

"'Aya.m hi deva kumaaro .thitako va anonamanto ubhohi paa.ni-talehi jannukaani parimasati parimajjati ... pe ...

"'Aya.m hi deva kumaaro kosohita-vatthaguyho ... pe ...

"'Aya.m hi deva kumaaro suva.n.na-va.n.no ka~ncana{sannibha-ttaco} ... pe ...

"'Aya.m hi deva kumaaro sukhumacchavii sukhumattaa chaviyaa rajojalla.m kaaye na upalimpati.

[page 018]

. . pe

. . .

"'Aya.m hi deva kumaaro ekeka-lomo ekekaani lomaani loma-kuupesu jaataani ... pe ...

"'Aya.m hi deva kumaaro uddhagga-lomo uddhaggaani lomaani jaataani niilaani a~njana-va.n.naani ku.n.dala-vattaani dakkhi.naavattaka-jaataani ... pe ...

"'Aya.m hi deva kumaaro brahmujju-gatto ... pe ...

"'Aya.m hi deva kumaaro sattussado ... pe ...

"'Aya.m hi deva kumaaro siiha-pubbaddhakaayo ... pe ...

"'Aya.m hi deva kumaaro citantara.mso ... pe ...

"'Aya.m hi deva kumaaro nigrodha-parima.n.dalo, {yaavatakv assa} kaayo taavatakvassa vyaamo, {yaavatakv assa} vyaamo taavatakvassa kaayo ... pe ...

"'Aya.m hi deva kumaaro {samavatta-kkhandho} ...

"'Aya.m hi deva kumaaro {rasaggas-aggii} ... pe ...

"'Aya.m hi deva kumaaro siiha-hanu ... pe ...

"'Aya.m hi deva kumaaro cattaaliisa-danto ... pe ...

"'Aya.m hi deva kumaaro sama-danto ... pe ...

"'Aya.m hi deva kumaaro avivara-danto ... pe ...

"'Aya.m hi deva kumaaro susukka-daa.tho ... pe ...

"'Aya.m hi deva kumaaro pahuuta-jivho ... pe ...

"'Aya.m hi deva kumaaro Brahmassaro karaviika-bhaa.nii ... pe ...

"'Aya.m hi deva kumaaro abhiniila-netto ... pe ...

"'Aya.m hi deva kumaaro go-pakhumo ... pe ...

"'Imassa deva kumaarassa u.n.naa bhamukantare jaataa odaataa mudu-tuula-sannibhaa. Yam pi deva imassa kumaarassa u.n.naa bhamukantare jaataa odaataa mudu-tuula-sannibhaa, idam pi 'ssa Mahaapurisassa Mahaapurisa-lakkha.na.m bhavati.

[page 019]

"'Aya.m hi deva kumaaro u.nhiisa-siiso. Yam paaya.m deva kumaaro u.nhiisa-siiso, idam pi 'ssa Mahaapurisassa Mahaapurisa-lakkha.na.m bhavati.

33. "'Imehi kho aya.m deva kumaaro dvatti.msa Mahaapurisa-lakkha.nehi samannaagato, yehi samannaagatassa Mahaapurisassa dve gatiyo bhavanti ana~n~naa. Sace agaara.m ajjhaavasati, raajaa hoti cakkavatti dhammiko dhamma-raajaa caaturanto vijitaavii janapadatthaavariyappatto satta-ratanasamannaagato. Tass' imaani satta-ratanaani bhavanti: seyyathiida.m cakka-ratana.m hatthi-ratana.m assa-ratana.m ma.ni-ratana.m itthi-ratana.m gahapati-ratana.m pari.naayakaratanam eva sattama.m. Paro-sahassa.m kho pan' assa puttaa bhavanti suuraa viira'nga-ruupaa {parasenappamaddanaa}.

So ima.m pa.thavi.m saagara-pariyanta.m ada.n.dena asatthena dhammena abhivijiya ajjhaavasati. Sace kho pana agaarasmaa anagaariya.m pabbajati, araha.m hoti {sammaa-} sambuddho loke vivattacchaddo ti."

'Atha kho bhikkhave Bandhumaa raajaa nemitte braahma.ne ahatehi vatthehi acchaadaapetvaa sabba-kaamehi santappesi.

34. 'Atha kho bhikkhave Bandhumaa raajaa Vipassissa kumaarassa dhaatiyo upa.t.thaapesi. A~n~naa suda.m paayenti, a~n~naa nahaapenti, a~n~naa dhaarenti, a~n~naa a'nkena pariharanti.

Jaatassa kho pana bhikkhave Vipassissa kumaarassa setacchatta.m dhaarayittha divaa c' eva ratti~n ca: "maa na.m siita.m vaa u.nha.m vaa ti.na.m vaa rajo vaa ussaavo vaa {baadhaa} ti." Jaato kho pana bhikkhave Vipassii kumaaro bahuno janassa piyo ahosi manaapo. Seyyathaa pi bhikkhave uppala.m vaa paduma.m vaa pu.n.dariika.m vaa bahuno janassa piya.m manaapa.m,

[page 020]

evam eva kho bhikkhave Vipassii kumaaro bahuno janassa piyo ahosi manaapo. Svaassuda.m a'nken' eva a'nka.m parihariiyati.

35. 'Jaato kho pana bhikkhave Vipassii kumaaro ma~njussaro ca ahosi vaggu-ssaro ca madhura-ssaro ca pemaniiya-ssaro ca. Seyyathaa pi bhikkhave Himavante pabbate karaviikaa naama saku.na-jaati ma~njussaraa ca vaggu-{madhura-ssaraa} ca pemaniiyassaraa ca, evam eva kho bhikkhave Vipassii kumaaro ma~njussaro ca ahosi {vaggu-ssaro} ca madhurassaro ca pemaniiyassaro ca.

36. 'Jaatassa kho pana bhikkhave Vipassissa kumaarassa kamma-vipaakaja.m dibba.m cakkhu.m paatur ahosi, yena suda.m samantaa yojana.m passati divaa c' eva ratti~n ca.

37. 'Jaato kho pana bhikkhave Vipassii kumaaro animisanto pekkhati, seyyathaa pi devaa Taavati.msaa. "Animisanto kumaaro pekkhatiiti" kho bhikkhave Vipassissa kumaarassa "Vipassii Vipassii" tveva sama~n~naa udapaadi. Atha kho bhikkhave Bandhumaa raajaa attha-kara.ne nisinno, Vipassi-kumaara.m a'nke nisiidaapetvaa atthe anusaasati.

[page 021]

Tatra suda.m bhikkhave Vipassii kumaaro pitu a'nke nisinno viceyya viceyya atthe panaayati ~naayena. "Viceyya viceyya kumaaro atthe panaayati ~naayenaati" kho bhikkhave Vipassissa kumaarassa bhiyyoso mattaaya "Vipassii Vipassii" tveva sama~n~naa udapaadi.

38. 'Atha kho bhikkhave Bandhumaa raajaa Vipassissa kumaarassa tayo paasaade kaaraapesi, eka.m vassika.m eka.m hemantika.m eka.m gimhika.m, pa~nca kaama-gu.naani upa.t.thaapesi. Tatra suda.m bhikkhave Vipassii kumaaro vassike paasaade vassike cattaaro maase nippurisehi turiyehi parivaarayamaano na he.t.thaa paasaada.m orohati.

11 Jaati-kha.n.da.m ni.t.thita.m.

2.1. 'Atha kho bhikkhave Vipassii kumaaro bahunna.m vassaana.m bahunna.m vassa-sataana.m bahunna.m vassasahassaana.m accayena saarathi.m aamantesi:

"'Yojehi samma saarathi bhaddaani bhaddaani yaanaani, uyyaana-bhumi.m gacchaama {bhuumi.m} dassanaayaati.

"'Eva.m devaati" kho bhikkhave saarathi Vipassissa kumaarassa pa.tissutvaa bhaddaani bhaddaani yaanaani yojaapetvaa Vipassissa kumaarassa pa.tivedesi: "Yuttaani kho te deva bhaddaani bhaddaani yaanaani, yassa {daani} kaala.m ma~n~nasiiti."

'Atha kho bhikkhave Vipassii kumaaro bhadda.m yaana.m abhiruhitvaa bhaddehi bhaddehi yaanehi uyyaanabhumi.m niyyaasi.

2. 'Addasaa kho bhikkhave Vipassii kumaaro uyyaanabhuumi.m niyyanto purisa.m ji.n.na.m gopaanasi-va'nka.m bhogga.m da.n.da-paraayana.m pavedhamaana.m gacchanta.m aatura.m gata-yobbana.m.

[page 022]

Disvaa saarathi.m aamantesi:

"'Ayam pana samma saarathi puriso ki.m kato, kesaa pi 'ssa na yathaa a~n~nesa.m, kaayo pi 'ssa na yathaa a~n~nesan ti?"

"'Eso kho deva ji.n.no naamaati.

"'Kim pan' eso samma saarathi ji.n.no naamaati?"

"'Eso kho deva ji.n.no naama: Na daani tena cira.m jiivitabba.m bhavissatiiti."

"'Kim pana samma saarathi aham pi jaraa-dhammo jara.m anatiitaa ti.?"

"'Tva~n ca deva maya~n c' amhaa sabbe jaraa-dhammaa jara.m anatiitaa ti."

"'Tena hi samma saarathi alan daan' ajja uyyaana-bhuumiyaa, ito va antepura.m paccaniyyaahiiti."

"'Eva.m devaati" kho bhikkhave saaraathi Vipassissa kumaarassa pa.tissutvaa tato va antepura.m paccaniyyaasi.

Tatra suda.m bhikkhave Vipassii kumaaro antepura-gato dukkhii dummano pajjhaayati: "{Dhi-r- atthu} kira bho jaati naama, yatra hi naama jaatassa jaraa pa~n~naayissatiiti."

3. 'Atha kho bhikkhave Bandhumaa raajaa saarathi.m aamantaapetvaa etad avoca:

"'Kacci samma saarathi kumaaro uyyaana-bhuumiyaa abhiramittha, kacci samma saarathi kumaaro uyyaana-bhuumiyaa attamano ahosiiti?"

"'Na kho deva kumaaro uyyaana-bhuumiyaa abhiramittha, na kho deva kumaaro uyyaana-bhuumiyaa attamano ahosiiti.

"'Kim pana samma saarathi addasa kumaaro uyyaanabhuumi.m niyyanto ti?"

[page 023]

"'Addasaa kho deva kumaaro uyyaana-bhuumi.m niyyanto purisa.m ji.n.na.m gopaanasi-va.mka.m bhogga.m da.n.da-paraayana.m pavedhamaana.m gacchanta.m aatura.m-gata-yobbana.m.

Disvaa ma.m etad avoca: 'Ayam pana samma saarathi puriso ki.m kato, kesaa pi 'ssa na yathaa a~n~nesa.m, kaayo pi 'ssa na yathaa a~n~nesan ti?' 'Eso kho deva ji.n.no naamaati.' 'Kim pana so samma saarathi ji.n.no naamaati?' 'Eso kho deva ji.n.no naama: na daani tena cira.m jiivitabba.m bhavissatiiti.' 'Kim pana samma saarathi aham pi jaraa-dhammo jara.m anatiito ti?' 'Tva~n ca deva maya~n c' amhaa sabbe jaraa-dhammaa jara.m anatiitaa ti.' 'Tena hi samma saarathi alan daan' ajja uyyaana-bhuumiyaa, ito va antepuram paccaniyyaahiiti.' 'Eva.m devaati' kho aha.m deva Vipassissa kumaarassa pa.tissutvaa tato va antepura.m paccaniyyaasi.m.

So kho deva kumaaro antepura-gato dukkhii dummano pajjhaayati: 'Dhi-r-atthu kira bho jaati naama, yatra hi naama jaatassa jaraa pa~n~naayissatiiti.' "

4. 'Atha kho bhikkhave Bandhumassa ra~n~no etad ahosi: "Maa h' eva kho Vipassii kumaaro na rajja.m kaaresi, maa h' eva Vipassii kumaaro agaarasmaa anagaariya.m pabbaji, maa h' eva nemittaana.m braahma.naana.m sacca.m assa vacanan ti."

'Atha kho bhikkhave Bandhumaa raajaa Vipassissa kumaarassa bhiyyoso mattaaya pa~nca kaama-gu.naani upa.t.thaapesi yathaa Vipassii kumaaro rajja.m kaareyya, yathaa Vipassii kumaaro na agaarasmaa anagaariya.m pabbajeyya, yathaa nemittaana.m braahma.naana.m micchaa assa vacana.m. Tatra suda.m bhikkhave Vipassii kumaaro pa~ncahi kaamagu.nehi samappito sama'ngi-bhuuto parivaareti.

5. 'Atha kho bhikkhave Vipassii kumaaro bahunna.m vassaana.m ... pe (1) . . .

[page 024]

6. 'Addasaa kho bhikkhave Vipassii kumaaro uyyaanabhuumi.m niyyanto purisa.m aabaadhika.m dukkhita.m baa.lha-gilaana.m sake mutta-kariise palipanna.m semaana.m a~n~nehi vu.t.thaapiyamaana.m a~n~nehi sa.mvesiyamaana.m. Disvaa saarathi.m aamantesi: "Ayam pana samma saarathi puriso ki.m kato, akkhiini pi 'ssa na yathaa a~n~nesa.m, saro pi 'ssa na yathaa a~n~nesan ti?"

"'Eso kho deva vyaadhito naamaati.

"'Kim pana eso samma saarathi vyaadhito naamaati?"

"'Eso kho deva vyaadhito naama: app eva naama tamhaa aabaadhaa vu.t.thaheyyaati.

"'Kim pana samma saarathi aham pi vyaadhi-dhammo vyaadhi.m anatiito ti?"

"'Tva~n ca deva maya~n c' amhaa sabbe vyaadhi-dhammaa vyaadhi.m anatiitaa ti.

"'Tena hi samma saarathi alan daan' ajja uyyaanaahuumiyaa, ito va antepura.m paccaniyyaahiiti."

"'Eva.m devaati" kho bhikkhave saarathi Vipassissa kumaarassa pa.tissutvaa tato va antepura.m paccaniyyaasi.

Tatra suda.m bhikkhave Vipassii kumaaro antepura-gato dukkhii dummano pajjhaayati: "Dhi-r-atthu kira bho jaati naama, yatra hi naama jaatassa jaraa pa~n~naayissati vyaadhi pa~n~naayissatiiti."

7. 'Atha kho bhikkhave Bandhumaa raajaa saarathi.m aamantaapetvaa etad avoca:

"'Kacci samma saarathi kumaaro uyyaana-bhuumiyaa abhiramittha, kacci samma saarathi kumaaro uyyaana-bhuumiyaa attamano ahosiiti?"

"'Na kho deva kumaaro uyyaana-bhuumiyaa abhiramittha, na kho deva kumaaro uyyaana-bhuumiyaa attamano ahosiiti.

"'Kim pana samma saarathi addasa kumaaro uyyaanabhuumi.m niyyanto ti?"

"'Addasaa kho deva kumaaro uyyaana-bhuumi.m niyyanto purisa.m aabaadhika.m dukkhita.m baa.lha-gilaana.m sake muttakariise palipanna.m semaana.m a~n~nehi vu.t.thaapiyamaana.m a~n~nehi sa.mvesiyamaana.m.

[page 025]

Disvaa ma.m etad avoca: 'Ayam pana samma saarathi puriso ki.m kato, akkhiini pi 'ssa na yathaa a~n~nesa.m, saro pi 'ssa na yathaa a~n~nesan ti?' 'Eso kho deva vyaadhito naamaati.' 'Kim pan' eso samma saarathi vyaadhito naamaati?' 'Eso kho deva vyaadhito naama: app eva naama tamhaa aabaadhaa vu.t.thaheyyaati.' 'Kim pana samma saarathi aham pi vyaadhi-dhammo vyaadhi.m anatiito ti?' 'Tva~n ca deva maya~n c' amhaa sabbe vyaadhi-dhammaa vyaadhi.m anatiitaa ti.' 'Tena hi samma saarathi alan daan' ajja uyyaana-bhuumiyaa, ito va antepura.m paccaniyyaahiiti.' 'Eva.m devaati' kho aha.m deva Vipassissa kumaarassa pa.tissutvaa tato va antepura.m paccaniyyaasi.m. So kho deva kumaaro antepura-gato dukkhii dummano pajjhaayati: Dhi-r-atthu kira bho jaati naama, yatra hi naama jaatassa jaraa pa~n~naayissati vyaadhi pa~n~naayissatiiti.' "

8. 'Atha kho bhikkhave Bandhumassa ra~n~no etad ahosi: "Maa h' eva kho Vipassii kumaaro na rajja.m' kaaresi, maa h' eva Vipassii kumaaro agaarasmaa anagaariya.m pabbaji, maa h' eva nemittaana.m braahma.naana.m sacca.m assa vacanan ti."

'Atha kho bhikkhave Bandhumaa raajaa Vipassissa kumaarassa bhiyyoso mattaaya pa~nca kaama-gu.naani upa.t.thaapesi, yathaa Vipassii kumaaro rajja.m kaareyya, yathaa Vipassii kumaaro na agaarasmaa anagaariya.m pabbajeyya, yathaa nemittaana.m braahma.naana.m micchaa assa vacana.m. Tatra suda.m bhikkhave Vipassii kumaaro pa~ncahi kaama-gu.nehi samappito sama'ngi-bhuuto parivaareti.

9. ... pe [1] ...

10. 'Addasaa kho bhikkhave Vipassii kumaaro uyyaanabhuumi.m niyyanto mahaajana-kaaya.m sannipatita.m naanaarattaana~n ca dussaana.m milaata.m kayiramaana.m. Disvaa saarathi.m aamantesi:

"'Kin nu kho so samma saarathi mahaajana-kaayo sannipatito naanaarattaana~n ca dussaana.m milaata.m kayiratiiti?"

[page 026]

"'Eso kho deva kaalakato naamaati.

"'Tena hi samma saarathi yena so kaalakato tena ratha.m pesehiiti."

"'Eva.m devaati" kho bhikkhave saarathi vipassissa kumaarassa pa.tissutvaa yena so kaalakato tena ratha.m pesesi. Addasaa kho bhikkhave Vipassii kumaaro peta.m kaalakata.m. Disvaa saarathi.m aamantesi:

"'Kim panaaya.m samma saarathi kaalakato naamaati?"

"'Eso kho deva kaalakato naama: na daani ta.m dakkhinti maataa vaa pitaa vaa a~n~ne vaa {~naati}-saalohitaa, so pi na dakkhissati maatara.m vaa pitara.m vaa a~n~ne vaa ~naati-saalohite ti."

"'Kim pana samma saarathi aham pi mara.na-dhammo mara.na.m anatiito ti? Mam pi na dakkhinti devo vaa devii vaa {a~n~ne} vaa ~naati-saalohitaa, aham pi na dakkhissaami deva.m vaa devi.m vaa a~n~ne vaa ~naati-saalohite ti?"

"'Tva~n ca deva maya~n c' amhaa sabbe mara.na-dhammaa mara.na.m anatiitaa. Tam pi na dakkhinti devo vaa devii vaa a~n~ne vaa ~naati-saalohitaa. Tvam pi na dakkhissasi deva.m vaa devi.m vaa a~n~ne vaa ~naati-saalohite ti.

"'Tena hi samma saarathi alan daan' ajja uyyaanabhuumiyaa, ito va antepura.m paccaniyyaahiiti."

"'Eva.m devaati kho bhikkhave saarathi Vipassissa kumaarassa pa.tissutvaa tato va antepura.m paccaniyyaasi.

Tatra suda.m bhikkhave Vipassii kumaaro antepura-gato dukkhii dummano pajjhaayati: "Dhi-r-atthu kira bho jaati naama, yatra hi naama jaatassa jaraa pa~n~naayissati, vyaadhi pa~n~naayissati, mara.na.m pa~n~naayissatiiti." . 'Atha kho bhikkhave Bandhumaa raajaa saarathi.m aamantaapetvaa etad avoca:

"'Kacci samma saarathi kumaaro uyyaana-bhuumiyaa abhiramittha, kacci samma saarathi kumaaro uyyaanabhuumiyaa attamano ahosiiti?"

[page 027]

"'Na kho deva kumaaro uyyaana-bhuumiyaa abhiramittha, no kho deva kumaaro uyyaana-{bhuumiyaa} attamano ahosiiti."

"'Kim pana samma saarathi addasa kumaaro uyyaanabhuumi.m niyyanto ti?"

"'Addasaa kho deva kumaaro uyyaana-bhuumi.m niyyanto mahaajana-kaaya.m sannipatita.m naanaarattaana~n ca dussaana.m milaata.m kayiramaana.m. Disvaa ma.m etad avoca: 'Kin nu kho so samma saarathi mahaajana-kaayo sannipatito naanaarattaana~n ca dussaana.m milaata.m kayiratiiti?' 'Eso kho deva kaalakato naamaati.' 'Tena hi samma saarathi yena so kaalakato tena ratha.m pesehiiti.' 'Eva.m devaati' kho aha.m deva Vipassissa kumaarassa pa.tissutvaa yena so kaalakato tena ratha.m pesesi.m. Addasaa kho deva kumaaro peta.m kaalakata.m. Disvaa ma.m etad avoca: 'Kim panaaya.m samma saarathi kaalakato naamaati?' 'Eso kho deva kaalakato naama: na daani ta.m dakkhinti maataa vaa pitaa vaa a~n~ne vaa ~naati-saalohitaa. So pi na dakkhissati maatara.m vaa pitara.m vaa a~n~ne vaa ~naati-saalohite ti.' 'Kim pana samma saarathi aham pi mara.na-dhammo mara.na.m anatiito?

Mam pi na dakkhinti devo vaa devii vaa a~n~ne vaa ~nati-saalohitaa, aham pi na dakkhissaami deva.m vaa devi.m vaa a~n~ne vaa ~naati-saalohite ti?' 'Tva~n ca deva maya~n c' amhaa sabbe mara.na-dhammaa mara.na.m anatiitaa. Tam pi na dakkhinti devo vaa devii vaa a~n~ne vaa ~naati-saalohitaa. Tvam pi na dakkhissasi deva.m vaa devi.m vaa a~n~ne vaa ~naati-saalohite ti.' 'Tena hi samma saarathi alan daan' ajja uyyaana-bhuumiyaa, ito va antepura.m paccaniyyaahiiti.' 'Eva.m devaati' kho aha.m deva Vipassissa kumaarassa pa.tissutvaa tato va antepura.m paccaniyyaasi.m. So kho deva kumaaro antepuragato dukkhii dummano pajjhaayati: 'Dhi-r-atthu kira bho jaati naama, yatra hi naama jaatassa jaraa pa~n~naayissati, vyaadhi pa~n~naayissati, mara.na.m pa~n~naayissatiiti.'

12 'Atha dho bhikkhave bandhumassa ra~n~no etad ahosi: "Maa h' eva kho Vipassii kumaaro na rajja.m kaaresi, maa h' eva Vipassii kumaaro agaarasmaa anagaariya.m pabbaji, maa h' eva nemittaana.m braahma.naana.m sacca.m assa vacanan ti."

[page 028]

'Atha kho bhikkhave Bandhumaa raajaa Vipassissa kumaarassa bhiyyoso mattaaya pa~nca kaama-gu.naani upa.t.thaapesi, yathaa Vipassii kumaaro rajja.m kaareyya, yathaa Vipassii kumaaro na agaarasmaa anagaariya.m pabbajeyya, yathaa nemittaana.m braahma.naana.m micchaa assa vacana.m.

Tatra suda.m bhikkhave Vipassii kumaaro pa~ncahi kaamagu.nehi samappito sama'ngi-bhuuto parivaareti.

13. 'Atha kho bhikkhave Vipassii kumaaro bahunna.m vassaana.m bahunna.m vassa-sataana.m bahunna.m vassasahassaana.m accayena saarathi.m aamantesi:

"'Yojehi samma saarathi bhaddaani bhaddaani yaanaani, uyyaana-bhuumi.m gacchaama bhuumi.m dassanaayaati."

"'Eva.m devaati" kho bhikkhave saarathi Vipassissa kumaarassa pa.tissutvaa bhaddaani bhaddaani yaanaani yojaapetvaa Vipassissa kumaarassa pa.tivedesi:

"'Yuttaani kho te deva bhaddaani bhaddaani yaanaani, yassa daani kaala.m ma~n~nasiiti." 'Athaa kho bhikkhave Vipassii kumaaro bhadda.m yaana.m abhiruhitvaa bhaddehi bhaddehi yaanehi uyyaana-bhuumi.m niyyaasi.

14. 'Addasaa kho bhikkhave Vipassii kumaaro uyyaanabhuumi.m niyyanto purisa.m bha.n.du.m pabbajita.m kaasaayavasana.m. Disvaa saarathi.m aamantesi:

"'Ayam pana samma saarathi puriso ki.m kato, siisam pi 'ssa na yathaa a~n~nesa.m, vatthaani pi 'ssa na yathaa a~n~nesan ti?"

"'Eso kho deva pabbajito naamaati."

"'Kim pan' eso samma saarathi pabbajito naamaati?"

"'Eso kho deva pabbajito naama: saadhu dhammacariyaa saadhu sama-cariyaa saadhu kusala-kiriyaa saadhu pu~n~na-kiriyaa saadhu avihi.msaa saadhu bhuutaanukampaa ti."

"'Saadhu kho so samma saarathi pabbajito naama, saadhu hi samma saarathi dhamma-cariyaa saadhu sama-cariyaa saadhu kusala-kiriyaa saadhu pu~n~naa-kiriyaa saadhu avihi.msaa saadhu bhuutaanukampaa.

[page 029]

Tena hi samma saarathi yena so pabbajito tena ratham pesehiti.

'Eva.m devaati kho bhikkhave saarathi Vipassissa kumaarassa pa.tissutvaa yena so pabbajito tena ratha.m pesesi. Atha kho bhikkhave Vipassii kumaaro ta.m pabbajita.m etad avoca:

"'Tva.m pana samma ki.m kato, siisam pi te na yathaa a~n~nesa.m, vatthaani pi te na yathaa a~n~nesan ti?"

"'Aha.m kho deva pabbajito naamaati.

"'Ki.m pana tva.m samma pabbajito naamaati?"

"'Aha.m kho deva pabbajito naama: saadhu dhammacariyaa saadhu sama-cariyaa saadhu kusala-kiriyaa saadhu pu~n~na-kiriyaa saadhu avihi.msaa saadhu bhuutaanukampaa ti."

"'Saadhu kho tva.m samma pabbajito naama, saadhu hi samma dhamma-cariyaa saadhu sama-cariyaa saadhu kusalakiriyaa saadhu pu~n~na-kiriyaa saadhu avihi.msaa saadhu bhuutaanukampaa ti."

15. 'Atha kho bhikkhave Vipassii kumaaro saarathi.m aamantesi:

"'Tena hi samma saarathi ratha.m aadaaya ito va antepura.m paccaniyyaahi. Aha.m pana idh' eva kesa-massu.m ohaaretvaa kaasaayaani vatthaani acchaadetvaa agaarasmaa anagaariya.m pabbajissaamiiti."

"'Evam devaati" kho saarathi Vipassissa kumaarassa pa.tissutvaa, ratha.m aadaaya tato va antepura.m paccaniyyaasi. Vipassii pana kumaaro tatth' eva kesa-massu.m ohaaretvaa kaasaayaani vatthaani acchaadetvaa agaarasmaa anagaariya.m pabbaji.

16. 'Assosi kho bhikkhave Bandhumatiyaa raajadhaaniyaa mahaa-jana-kaayo caturaasiiti-paa.na-sahassaani: "Vipassii kira kumaaro kesa-massu.m ohaaretvaa kaasaayaani vatthaani acchaadetvaa agaarasmaa anagaariya.m pabbajito ti."

[page 030]

Sutvaana tesa.m etad ahosi: "Na hi nuuna so orako dhammavinayo, na saa orikaa pabbajjaa, yattha Vipassii kumaaro kesa-massu.m ohaaretvaa kaasaayaani vatthaani acchaadetvaa agaarasmaa anagaariya.m pabbajito. Vipassii pi naama kumaaro kesa-massu.m ohaaretvaa kaasaayaani vatthaani acchaadetvaa agaarasmaa anagaariya.m pabbajissati, kim a'nga pana na mayan ti?" Atha kho so bhikkhave mahaa-janakaayo caturaasiiti-paa.na-sahassaani kesa-massu.m ohaaretvaa kaasaayaani vatthaani acchaadetvaa Vipassi.m Bodhisatta.m agaarasmaa anagaariya.m pabbajita.m anupabbaji.msu. Taaya suda.m bhikkhave parisaaya parivuto Vipassii Bodhisatto gaama-nigama-raajadhaaniisu caarika.m carati.

17. 'Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisatassa rahogatassa pa.tisalliinassa eva.m cetaso parivitakko udapaadi:

"'Na kho me ta.m {pa.tiruupa.m} yo 'ha.m aaki.n.no viharaami. Yan nuunaaha.m eko ga.nasmaa vuupaka.t.tho vihareyyan ti."

'Atha kho bhikkhave Vipassii Bodhisatto aparena samayena eko ga.nasmaa vuupaka.t.tho vihaasi. A~n~nen' eva taani caturaasiiti-{pabbajita}-sahassaani agama.msu, a~n~nena Vipassii Bodhisatto.

18. 'Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa vaasupagatassa rahogatassa pa.tisalliinassa eva.m cetaso parivitakko udapaadi:

"'Kiccha.m vataayam loko aapanno, jaayati ca jiiyati ca miiyati ca cavati ca uppajjati ca. Atha ca pan' imassa dukkhassa nissara.na.m nappajaanaati jaraa-mara.nassa,

[page 031]

kudaassu naama imassa dukkhassa nissara.na.m pa~n~naayissati jaraamara.nassaati?"

'Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa etad ahosi: "Kimhi nu kho sati jaraa-mara.na.m hoti, kim-paccayaa jaraa-mara.nan ti?" Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa yoniso-manasikaaraa ahu pa~n~naaya abhisamayo: "Jaatiyaa kho sati jaraa-mara.na.m hoti, jaatipaccayaa jaraa-mara.nan ti."

'Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa etad ahosi: "Kimhi nu kho sati jaati hoti, kim-paccayaa jaatiiti?" Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa yonisomanasikaaraa ahu pa~n~naaya abhisamayo: "Bhave kho sati jaati hoti bhava-paccayaa jaatiiti."

'Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa etad ahosi: "Kimhi nu kho sati bhavo hoti, kim-paccayaa bhavo ti?" Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa yoniso-manasikaaraa ahu pa~n~naaya abhisamayo: "Upaadaane kho sati bhavo hoti, upaadaana-paccayaa bhavo ti."

'Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa etad ahosi: "Kimhi nu kho sati upaadaana.m {hoti}, kim-paccayaa upaadaanan ti?" Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa yoniso-manasikaaraa ahu pa~n~naaya abhisamayo: "Ta.nhaaya kho sati upaadaana.m hoti, ta.nhaa-paccayaa upaadaanan ti."

'Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa etad ahosi: "Kimhi nu kho sati ta.nhaa hoti, kim-paccayaa ta.nhaa ti?" Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa yoniso-manasikaaraa ahu pa~n~naaya abhisamayo: "Vedanaaya kho sati ta.nhaa hoti, vedanaa-paccayaa ta.nhaa ti."

'Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa etad ahosi: "Kimhi nu kho sati vedanaa hoti, kim-paccayaa vedanaa ti?" Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa yoniso-manasikaaraa ahu pa~n~naaya abhisamayo:

[page 032]

"Phasse kho sati vedanaa hoti, phassa-paccayaa vedanaa ti."

'Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa etad ahosi: "Kimhi nu kho sati phasso hoti, kim-paccataa phasso ti?" Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa yoniso-manasikaaraa ahu pa~n~naaya abhisamayo: "Sa.laayatane kho sati phasso hoti, sa.laayatana-paccayaa phasso ti?"

'Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa etad ahosi: "Kimhi nu kho sati sa.laayatana.m hoti, kim-paccayaa sa.laayatanan ti?" Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa yoniso-manasikaaraa ahu pa~n~naya abhisamayo: "Naame-ruupe kho sati sa.laayatana.m hoti, naamaruupa paccayaa sa.laayatanan ti."

'Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa etad ahosi: "Kimhi nu kho sati naama-ruupa.m hoti, kim-paccayaa naama-ruupan ti?" Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa yoniso-manasikaaraa ahu pa~n~naaya abhisamayo: "Vi~n~naa.ne kho sati naama-ruupa.m hoti, vi~n~naa.napaccayaa naama-ruupan ti."

'Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa etad ahosi: "Kimhi nu kho sati vi~n~naa.na.m hoti, kim-paccayaa vi~n~naa.nan ti?" Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa yoniso-manasikaaraa ahu pa~n~naaya abhisamayo: "Naama-ruupe kho sati vi~n~naa.na.m hoti, naamaruupa-paccayaa vi~n~naa.nan ti."

19. 'Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa etad ahosi: "Paccudaavattati kho ida.m vi~n~naa.na.m naamaruupamhaa, naapara.m gacchati. Ettaavataa jaayetha vaa jiiyetha vaa miiyetha vaa cavetha vaa uppajjetha vaa, yadida.m naamaruupa-paccayaa vi~n~naa.na.m, vi~n~naa.na-paccayaa naamaruupa.m, naamaruupa-paccayaa sa.laayatana.m, sa.laayatana-paccayaa phasso, phassa-paccayaa vedanaa, vedanaa-paccayaa ta.nhaa,

[page 033]

ta.nhaa-paccayaa upaadaana.m, upaadaana-paccayaa bhavo, bhava-paccayaa jaati, jaati-paccayaa jaraa-mara.na.m soka-parideva-dukkha-domanass-upaayaasaa sambhavanti, evam etassa kevalassa dukkha-kkhandhassa samudayo hoti.

"'Samudayo samudayo" ti kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa pubbe ananussutesu dhammesu cakkhu.m udapaadi, naa.na.m udapaadi, pa~n~naa udapaadi, vijjaa udapaadi, aaloko udapaadi.

20. 'Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa etad ahosi: "Kimhi nu kho asati jaraa-mara.na.m na hoti, kissa nirodhaa jaraa-mara.na-nirodho ti?" Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa yoniso-manasikaaraa ahu pa~n~naaya abhisamayo: "Jaariyaa kho asati jaraa-mara.na.m na hoti, jaati-nirodhaa jaraa-mara.na-nirodho ti."

'Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa etad ahosi: "Kimhi nu kho asati jaati na hoti, kissa nirodhaa jaati-nirodho ti?" Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa yoniso-manasikaaraa ahu pa~n~naaya abhisamayo: "Bhave kho asati jaati na hoti, bhave-nirodhaa jaati-nirodho ti."

'Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa etad ahosi: "Kimhi nu kho asati bhavo na hoti, kissa nirodhaa bhava-nirodho ti?" Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa yoniso-manasikaaraa ahu pa~n~naaya abhisamayo: "Upaadaane kho asati bhavo na hoti, upaadaananirodhaa bhava-nirodho ti."

'Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa etad ahosi: "Kimhi nu kho asati upaadaana.m na hoti, kissa nirodhaa upaadaana-nirodho ti?" Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa yoniso-manasikaaraa ahu pa~n~naaya abhisamayo: "Ta.nhaaya kho asati upaadaana.m na hoti, ta.nhaanirodhaa upaadaana-nirodho ti."

'Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa etad ahosi: "Kimhi nu kho asati ta.nhaa na hoti, kissa nirodhaa ta.nhaa-nirodho ti?" Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa yoniso-manasikaaraa ahu pa~n~naaya abhisamayo:

[page 034]

"Vedanaaya kho asati ta.nhaa na hoti, {vedanaa-} nirodhaa ta.nhaa-nirodho ti."

'Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa etad ahosi: "Kimhi nu kho asati vedanaa na hoti, kissa nirodhaa vedanaa-nirodho ti?" Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa yoniso-manasikaaraa ahu pa~n~naaya abhisamayo: "Phasse kho asati vedanaa na hoti, phassa-nirodhaa vedanaa-nirodho ti."

'Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa etad ahosi: "Kimhi nu kho asati phasso na hoti, kissa nirodhaa phassa-nirodho ti?" Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa yoniso-manasikaaraa ahu pa~n~naaya abhisamayo: "Sa.laayatane kho asati phasso na hoti, sa.laayatananirodhaa phassa-nirodho ti."

'Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa etad ahosi: "Kimhi nu kho asati sa.laayatana.m na hoti, kissa nirodhaa sa.laayatana-nirodho ti?" Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa yoniso-manasikaaraa ahu pa~n~naaya abhisamayo: "Naama-ruupe kho asati sa.laayatana.m na hoti, naama-ruupa-nirodhaa sa.laayatana-nirodho ti."

'Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa etad ahosi: "Kimhi nu kho asati naama-ruupa.m na hoti, kissa nirodhaa naama-ruupa-nirodho ti?" Atha kho bhikkhave Vipassissa {Bodhisattissa} yoniso-manasikaaraa ahu pa~n~naaya abhisamayo: "Vi~n~naa.ne kho asati naama-ruupa.m na hoti, vi~n~naa.na-nirodhaa naama-ruupa-nirodho ti."

'Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa etad ahosi: "Kimhi nu kho asati vi~n~naa.na.m na hoti, kissa nirodhaa vi~n~naa.na-nirodho ti?" Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa yoniso-manasikaaraa ahu pa~n~naaya abhisamayo: "Naamaruupe kho asati vi~n~naa.na.m na hoti, naamaruupa-nirodhaa vi~n~naa.na-nirodho {ti}"

21. 'Atha kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa etad ahosi: "Adhigato kho myaaya.m vipassanaa-maggo bodhaaya,

[page 035]

yadida.m naamaruupa-nirodhaa vi~n~naa.na-nirodho, vi~n~naa.na-nirodhaa naamaruupa-nirodho, naamaruupa-nirodhaa sa.laayatana-nirodho, sa.laayatana-nirodhaa phassa-nirodho, phassa-nirodhaa vedanaa-nirodho, vedanaa-nirodhaa ta.nhaanirodho, ta.nhaa-nirodhaa upaadaana-nirodho, upaadaana-nirodhaa bhava-nirodho, bhava-nirodhaa jaati-nirodho, jaati-nirodhaa jaraa-mara.na.m soka-parideva-dukkha-domanass-upaayaasaa nirujjhanti, evam etassa kevalassa dukkha-kkhandhassa nirodho hoti.

"'Nirodho nirodho ti" kho bhikkhave Vipassissa Bodhisattassa pubbe ananussutesu dhammesu cakkhu.m udapaadi, ~naa.na.m udapaadi, pa~n~naa udapaadi, vijjaa udapaadi, aaloko udapaadi.

22. 'Atha kho bhikkhave Vipassii Bodhisatto aparena samayena pa~ncas' upaadaana-kkhandhesu udaya-vyayaanupassii vihaasi: "Iti ruupa.m, iti ruupassa samudayo, iti ruupassa atthagamo; Iti vedanaa, iti vedanaaya samudayo, iti vedanaaya atthagamo; iti sa~n~naa, iti sa~n~naaya samudayo iti sa~n~naaya atthagamo; iti sa.mkhaaraa, iti sa.mkhaaraana.m samudayo, iti sa.mkhaaraana.m atthagamo; iti vi~n~naa.na.m, iti vi~n~naa.nassa samudayo, iti vi~n~naa.nassa atthagamo ti."

'Tassa pa~ncas' upaadaana-{kkhandhesu} udaya-vyayaanupassino viharato na cirass' eva anupaadaaya aasavehi citta.m vimucci.

Dutiyaka-Bhaa.navaara.m Ni.t.thita.m.

3.1. 'Atha kho bhikkhave Vipassissa bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa etad ahosi: "Yannuunaaha.m dhamma.m deseyyan ti."

8 "Atha kho bhikkhave Vipassissa bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa etad ahosi:

[page 036]

"Adhigato kho me aya.m dhammo gambhiiro duddaso duranubodho santo pa.niito atakkaavacaro nipu.no pa.n.dita-vedaniiyo. Aalayaraamaa kho panaaya.m pajaa aalaya-rataa aalaya-sammuditaa. Aalaya-raamaaya kho pana pajaaya aalaya-rataaya aalaya-sammuditaaya duddasa.m ida.m {.thaana.m} yadida.m ida-paccayataa pa.ticcasamuppaado. Idam pi kho .thaana.m duddasa.m, yadida.m sabba-sa.mkhaara-samatho sabbuupadhi-pa.tinissaggo ta.nhakkhayo viraago nirodho nibbaana.m. Aha~n c' eva kho pana dhamma.m deseyya.m pare ca me na aajaaneyyu.m, so mam' assa kilamatho, saa mam' assa vihesaa ti."

2. 'Api 'ssu bhikkhave Vipassi.m bhagavanta.m arahanta.m sammaa-sambuddha.m imaa anacchariyaa gaathaa pa.tibha.msu pubbe assuta-pubbaa:

"Kicchena me adhigata.m halan daani pakaasitu.m,

Raaga-dosa-paretehi naaya.m dhammo susambuddho.

Pa.tisota-gaami.m nipu.na.m gambhiira.m duddasa.m a.nu.m

Raaga-rattaa na dakkhinti tamokkhandhena aava.taa ti."

'Iti ha bhikkhave Vipassissa bhagavato arahato sammaasambuddhassa pa.tisa~ncikkhato {appossukkataaya} citta.m nami no dhamma-desanaaya. Atha kho bhikkhave a~n~natarassa Mahaa-brahmuno Vipassissa bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa cetasaa ceto-parivitakkam a~n~naaya etad ahosi:

[page 037]

"Nassati vata bho loko, vinassati vata bho loko, yatra hi naama Vipassissa bhagavato arahato sammaasambuddhassa appossukkataaya citta.m namati, no dhamma-desanaayaati."

3. 'Atha kho so bhikkhave Mahaa-brahmaa, seyyathaa pi naama balavaa puriso sammi~njita.m vaa baaha.m pasaareyya, pasaarita.m vaa baaha.m sammi~njeyya, evam eva Brahmaloke antarahito Vipassissa bhagavato arahato sammaasambuddhassa purato paatur ahosi. Atha kho so bhikkhave Mahaa-brahmaa eka.msa.m uttaraasa'nga.m karitvaa dakkhi.na.m jaanu-ma.n.dala.m pa.thaviya.m nihantvaa, yena Vipassii bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho ten' a~njali.m pa.naametvaa Vipassi.m bhagavanta.m arahanta.m sammaasambuddha.m etad avoca:

"Desetu bhante bhagavaa dhamma.m, desetu sugato dhamma.m, santi sattaa appa-rajakkha-jaatikaa, assavanataa dhammassa parihaayanti, bhavissanti dhammassa a~n~naataaro ti."

4. 'Eva.m vutte bhikkhave Vipassii bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho Mahaa-brahmaana.m etad avoca:

"'Mayham pi kho Brahme etad ahosi: 'Yannuunaaha.m dhamma.m deseyyan ti.' Tassa mayha.m Brahme etad ahosi: 'Adhigato kho me aya.m dhammo gambhiiro duddaso duranubodho santo pa.niito atakkaavacaro nipu.no pa.n.dita-vedaniiyo. Aalaya-raamaa kho panaaya.m pajaa aalayarataa aalaya-sammuditaa. Aalaya-raamaaya kho {pana} pajaaya aalaya-rataaya {aalaya-}sammuditaaya duddasa.m ida.m .thaana.m yadida.m idappaccayataa {pa.ticcasamuppaado}. Idam pi kho .thaanam duddasa.m, yadidam sabba-sa.mkhaarasamatho sabbuupadhi-pa.tinissaggo tahakkhayo viraago nirodho nibbaana.m. Aha~n c' eva kho pana dhamma.m deseyya.m, pare ca me na aajaaneyyu.m, so mam' assa kilamatho, saa mam' assa vihesaa ti.' Api 'ssu ma.m Brahme imaa anacchariyaa gaathaa pa.tibha.msu pubbe assutapubbaa:

[page 038]

'Kicchena me adhigata.m halan daani pakaasitu.m

Raaga-dosa-paretehi naaya.m dhammo susambuddho.

Pa.tisota-gaami.m nipu.na.m gambhiira.m duddasa.m a.nu.m

Raaga-rattaa na dakkhinti {tamokkhandhena} aava.taa ti.'

"'Iti ha me Brahme pa.tisa~ncikkhato appossukkataaya citta.m nami no dhamma-desanaayaati."

5. 'Dutiyam pi kho bhikkhave so Mahaa-brahmaa ... pe ...

6. 'Tatiyam pi kho bhikkhave so Mahaa-brahmaa Vipassi.m Bhagavanta.m arahanta.m sammaa-sambuddha.m etad avoca:

"'Desetu bhante bhagavaa dhamma.m, desetu sugato dhamma.m, santi sattaa appa-rajakkha-jaatikaa assavanataa dhammassa parihaayanti, bhavissanti dhammassa a~n~naataaro ti.'

'Atha kho bhikkhave Vipassii bhagavaa araha.m sammaasambuddho Brahmuno ca ajjhesana.m viditvaa sattesu ca kaaru~n~natam {pa.ticca} buddha-cakkhunaa loka.m volokesi.

Addasaa kho bhikkhave Vipassii bhagavaa araha.m sammaasambuddho buddha-cakkhunaa loka.m volokento, satte appa-rajakkhe mahaa-rajakkhe tikkhindriye mudindriye svaakaare dvaakaare suvi~n~naapaye duvi~n~naapaye {app ekacce} paraloka-vajja-bhaya-dassaavino viharante. {Seyyatha pi} naama uppaliniya.m vaa paduminiya.m vaa pu.n.dariikiniya.m vaa {app ekaccaani} uppalaani vaa padumaani vaa pu.n.dariikaani vaa udake jaataani udake sa.mva.d.dhaani udakaanuggataani anto-nimugga-posiini, {app ekaccaani} uppalaani vaa padumaani vaa pu.n.dariikaani vaa udake jaataani udake sa.mva.d.dhaani samodaka.m .thitaani, {app ekaccaani} uppalaani vaa padumaani vaa pu.n.dariikaani vaa udake jaataani udake {sa.mva.d.dhaani} udakaa accuggamma .thanti anupalittaani udakena, --

[page 039]

evam eva kho bhikkhave Vipassii bhagavaa araha.m sammaasambuddho buddha-cakkhunaa loka.m volokento addasa satte appa-rajakkhe mahaa-rajakkhe tikkhindriye mudindriye svaakaare dvaakaare suvi~n~naapaye duvi~n~naapaye {app ekacce} paraloka-vajja-bhaya-dassaavino viharante.

7. 'Atha kho so bhikkhave Mahaa-brahmaa Vipassissa bhagavato arahato {sammaa}-sambuddhassa cetasaa cetoparivitakkam a~n~naaya Vipassi.m bhagavanta.m arahanta.m sammaa-sambuddha.m gaathaahi ajjhabhaasi:

"'Sele yathaa pabbata-muddhani.t.thito yathaa pi passe janata.m samantato,

Tathuupama.m dhammamaya.m Sumedha paasaadam aaruyha samanta-cakkhu,

Sokaavati.n.na.m janata.m apeta-soko avekkhassu jaatijaraabhibhuuta.m,

U.t.thehi viira vijita-sa.mgaama sattha-vaaha ana.na vicara loke.

Desetu bhagavaa dhamma.m, a~n~naataaro bhavissantiiti."

'Atha kho bhikkhave Vipassii bhagavaa araha.m sammaasambuddho ta.m Mahaa-brahmaana.m gaathaaya paccabhaasi.

"'Apaarutaa tesa.m amatassa dvaaraa
Ye sotavanto pamu~ncantu saddha.m
Vihi.msa-sa~n~nii pagu.nam n' abhaasi.m
Dhamma.m pa.niita.m manujesu Brahme ti."

'Atha kho so bhikkhave Mahaa-brahmaa "Kataavakaaso kho 'mhi Vipassinaa bhagavataa arahataa sammaa-sambuddhena dhamma-desanaayaati" Vipassi.m bhagavanta.m arahanta.m sammaa-sambuddha.m abhivaadetvaa padakkhi.na.m katvaa tatth' ev' antaradhaayi.

[page 040]

8. 'Atha kho bhikkhave Vipassissa bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa etad ahosi: "Kassa nu kho aha.m pa.thama.m dhamma.m deseyya.m, ko ima.m dhamma.m khippam eva aajaanissatiiti?"

'Atha kho bhikkhave Vipassissa bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa etad ahosi: "Aya.m kho Kha.n.do ca raaja-putto Tisso ca purohita-putto Bandhumatiyaa raaja-dhaaniyaa pa.tivasanti pa.n.ditaa vyattaa medhaavino diigha-ratta.m apparajakkha-jaatikaa. Yannuunaaha.m Kha.n.dassa ca raaja-puttassa Tissassa ca purohita-puttassa pa.thama.m dhamma.m deseyya.m, te ima.m dhamma.m khippam eva ajaanissantiiti."

'Atha kho bhikkhave Vipassii bhagavaa araha.m sammaasambuddho, seyyathaa pi naama balavaa puriso sammi~njita.m vaa baaha.m pasaareyya, pasaarita.m vaa baaha.m sammi~njeyya, evam eva kho bodhi-rukkha-muule antarahito Bandhumatiyaa raaja-dhaaniyaa Kheme miga-daaye {paatur ahosi}.

9. 'Atha kho bhikkhave Vipassii bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho daaya-paala.m aamantesi:

"'Ehi tva.m samma daaya-paala, Bandhumati.m raajadhaani.m pavisitvaa Kha.n.da~n ca raaja-putta.m Tissa.m ca purohita-putta.m eva.m vadehi: 'Vipassii bhante bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho Bandhumati.m raaja-dhaani.m anuppatto Kheme miga-daaye viharati. So tumhaaka.m dassana-kaamo ti.' "

"'Eva.m bhante" ti kho bhikkhave daaya-paalo Vipassissa bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa pa.tissutvaa Bandhumati.m raaja-dhaani.m pavisitvaa Kha.n.da~n ca raajaputta.m. Tissa~n ca purohita-putta.m etad avoca:

"'Vipassii bhante bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho Bandhumati.m raaja-dhaani.m anuppatto Kheme miga-daaye viharati. So tumhaaka.m dassana-kaamo ti."

10. 'Atha kho bhikkhave Kha.n.do ca raaja-putto Tisso ca purohita-putto bhaddaani bhaddaani yaanaani yojaapetvaa bhadda.m yaana.m abhiruhitvaa bhaddehi bhaddehi yaanehi Bandhumatiyaa raaja-dhaaniyaa niiyi.msu,

[page 041]

yena Khemo migadaayo tena paaya.msu, yaavatikaa yaanassa bhuumi yaanena gantvaa yaanaa paccorohitvaa pattikaa va yena Vipassii bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho ten' upasa.mkami.msu.

Upasa.mkamitvaa Vipassi.m bhagavanta.m arahanta.m sammaa-sambuddha.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi.msu.

11. 'Tesa.m Vipassii bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho aanupubbi-katha.m kathesi, seyyathiida.m daana-katha.m siila-katha.m sagga-katha.m kaamaana.m aadiinava.m okaara.m sa.mkilesa.m nekkhamme aanisa.msa.m pakaasesi. Yadaa te bhagavaa a~n~naasi kalla-citte mudu-citte viniivara.na-citte udagga-citte pasanna-citte, atha yaa Buddhaana.m {saamukka.msikaa} dhamma-desanaa tam pakaasesi, dukkha.m samudaya.m nirodha.m magga.m. Seyyathaa pi naama suddha.m vattha.m apagata-kaa.laka.m sammad eva rajana.m pa.tiga.nheyya, evam eva Kha.n.dassa ca raaja-puttassa Tissassa ca purohitaputtassa tasmi.m yeva aasane viraja.m viitamala.m dhammacakkhu.m udapaadi: "Ya.m ki~nci samudaya -- dhamma.m, sabban ta.m nirodha-dhamman ti."

12. 'Te di.t.tha-dhammaa patta-dhammaa vidita-dhammaa pariyogaa.lha-dhammaa ti.n.na-vicikicchaa vigata-katha.mkathaa vesaarajja-ppattaa apara-ppaccayaa satthu saasane Vipassi.m bhagavanta.m arahanta.m sammaa-sambuddha.m etad avocu.m:

"'Abhikkanta.m bhante, abhikkanta.m bhante! Seyyathaa pi bhante nikkujjita.m vaa ukkujjeyya, pa.ticchanna.m vaa vivareyya, muu.lhassa vaa magga.m aacikkheyya, andhakaare vaa tela-pajjota.m dhaareyya 'cakkhumanto ruupaani dakkhintiiti,' evam eva Bhagavataa anekka-pariyaayena dhammo pakaasito. Ete maya.m bhante Bhagavanta.m sara.na.m gacchaama,

[page 042]

dhamma~n ca. Labheyyaama maya.m bhante Bhagavato santike pabbajja.m, labheyyaama upasampadan ti."

13. 'Alatthu.m kho bhikkhave Kha.n.do ca raaja-putto Tisso ca purohita-putto Vipassissa bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa santike pabbajja.m, {alatthu.m} upasampada.m. Te Vipassii bhagavaa araha.m sammaasambuddho dhammiyaa kathaaya sandassesi samaadapesi samuttejesi sampaha'nsesi, sa.mkhaaraana.m aadiinava.m okaara.m sa.mkilesa.m nibbaane aanisa.msa.m pakaasesi.

Tesa.m Vipassinaa bhagavataa arahataa sammaa-sambuddhena dhammiyaa kathaaya sandassiyamaanaana.m samaadapiyamaanaana.m samuttejiyamaanaana.m sampaha'nsiyamaanaana.m na cirass' eva anupaadaaya aasavehi cittaani vimucci.msu.

14. 'Assosi kho bhikkhave Bandhumatiyaa raaja-dhaaniyaa mahaa-jana-kaayo caturaasiiti-paa.na-sahassaani: "Vipassii kira bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho Bandhumati.m raajadhaani.m anuppatto Kheme miga-daaye viharati. Kha.n.do ca kira raaja-putto Tisso ca purohita-putto Vipassissa bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa santike kesamassu.m ohaaretvaa kaasaayaani vatthaani acchaadetvaa agaarasmaa anagaariya.m pabbajitaa ti." Sutvaana tesa.m etad ahosi: "Na hi nuuna so orako dhamma-vinayo, na saa orikaa pabbajjaa, yattha Kha.n.do ca raaja-putto Tisso ca purohitaputto kesa-massu.m ohaaretvaa kaasaayaani vatthaani acchaadetvaa agaarasmaa anagaariya.m pabbajitaa. Kha.n.do ca hi naama raajaputto, Tisso ca purohita-putto Vipassissa bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa santike kesa-massu.m {ohaaretvaa} kaasaayaani vatthaani acchaadetvaa agaarasmaa anagaariya.m pabbajissanti, kim a'nga pana na mayan ti?"

'Atha kho so bhikkhave mahaa-jana-kaayo {caturaasiiti}paa.na-sahassaani Bandhumatiyaa raaja-dhaaniyaa nikkhamitvaa yena Khemo miga-daayo yena Vipassii bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho ten' upakami.msu,

[page 043]

upasa.mkamitvaa Vipassi.m bhagavanta.m arahanta.m sammaa-sambuddha.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi.msu.

15. 'Tesa.m Vipassii bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho aanupubbi-katha.m kathesi, seyyathiida.m daana-katha.m siilakatha.m sagga-katha.m kaamaana.m aadiinava.m okaara.m sa.mkilesa.m nekkhamme aanisa'nsa.m pakaasesi. Yadaa te bhagavaa a~n~naasi kalla-citte mudu-citte viniivara.na-citte udagga-citte pasanna-citte, atha yaa Buddhaana.m saamuk{ka.msikaa} dhamma-desanaa ta.m pakaasesi dukkha.m samudaya.m nirodha.m magga.m. Seyyathaa pi naama suddha.m vattha.m apagata-kaa.laka.m sammad eva rajana.m pa.tiga.nheyya, evam eva tesa.m caturaasiiti-paa.nasahassaana.m tasmi.m yeva aasane viraja.m viitamala.m dhamma-cakkhu.m udapaadi: "Ya.m ki~nci samudayadhamma.m sabban ta.m nirodha-dhamman ti."

16. 'Te di.t.tha-dhammaa patta-dhammaa vidita-dhammaa pariyogaa.lha-dhammaa ti.n.na-vicikicchaa vigata-katha.mkathaa vesaarajja-ppattaa apara-ppaccayaa satthu saasane Vipassi.m bhagavanta.m arahanta.m sammaa-sambuddha.m etad avocu.m:

"'Abhikkanta.m bhante, abhikkanta.m bhante! Seyyathaa pi bhante nikkujjita.m vaa {ukkujjeyya}, pa.ticchanna.m vaa vivareyya, muu.lhassa vaa magga.m aacikkheyya, andhakaare vaa tela-pajjota.m dhaareyya 'cakkhumanto ruupaani dakkhintiiti,' evam eva Bhagavataa aneka-pariyaayena dhammo pakaasito. Ete maya.m bhante Bhagavanta.m sara.na.m gacchaama dhamma~n ca. Labheyyaama maya.m bhante Bhagavato santike pabbajja.m, labheyyaama upasampadan ti."

17. 'Alatthu.m kho bhikkhave taani caturaasiiti-paa.nasahassaani Vipassissa bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa santike {pabbajja.m}, alatthu.m upasampada.m. Te Vipassii bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho dhammiyaa kathaaya sandassesi samaadapesi samuttejesi sa.mpaha.msesi, sa.mkhaaraana.m aadiinava.m okaara.m sa.mkilesa.m nibbaane aanisa.msa.m pakaasesi.

[page 044]

Tesa.m Vipassinaa bhagavataa arahataa sammaa-sambuddhena dhammiyaa kathaaya sandassiyamaanaana.m samaadapiyamaanaana.m samuttejiyamaanaana.m sampaha'nsiyamaanaana.m na cirass' eva anupaadaaya aasavehi cittaani vimucci.msu.

18. 'Assosu.m kho bhikkhave taani purimaani caturaasiiti.m pabbajita-sahassaani: "Vipassii kira bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho Bandhumati.m raaja-dhaani.m anuppatto Kheme miga-daaye viharati, dhamma~n ca kira desetiiti." Atha kho bhikkhave taani caturaasiiti pabbajita-sahassaani yena Bandhumati raaja-dhaanii yena Khemo miga-daayo yena Vipassii bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho ten' upasa.mkami.msu, upasa.mkamitvaa Vipassi.m bhagavanta.m arahanta.m sammaa-sambuddha.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi.msu.

19. 'Tesa.m Vipassii bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho aanupubbi-katha.m kathesi, seyyathiida.m daanakatha.m siila-katha.m sagga-katha.m kaamaana.m aadiinava.m okaara.m sa.mkilesa.m nekkhamme aanisa.msa.m pakaasesi.

Yadaa te bhagavaa a~n~naasi kalla-citte mudu-citte viniivara.nacitte udagga-citte pasanna-citte, atha yaa Buddhaana.m saamukka.msikaa dhamma-desanaa, ta.m pakaasesi dukkha.m samudaya.m nirodha.m magga.m. Seyyathaa pi naama suddha.m vattha.m apagata-kaa.laka.m sammad eva rajana.m pa.tiga.nheyya, evam eva tesa.m caturaasiiti.m pabbajitasahassaana.m tasmi.m yeva aasane viraja.m viitamala.m dhamma-cakkhu.m udapaadi: "Ya.m ki~nci samudayadhamma.m sabban ta.m nirodha-dhamman ti."

20. 'Te di.t.tha-dhammaa patta-dhammaa vidita-dhammaa pariyogaa.lha-dhammaa ti.n.na-vicikicchaa vigata-katha.mkathaa vesaarajja-ppattaa apara-ppaccayaa satthu saasane Vipassi.m bhagavanta.m arahanta.m sammaa-sambuddha.m etad avocu.m:

[page 045]

"'Abhikkanta.m bhante, abhikkanta.m bhante! Seyyathaa pi bhante nikkujjita.m vaa {ukkujjeyya}, pa.ticchanna.m vaa vivareyya, muu.lhassa vaa magga.m aacikkheyya, andhakaare vaa tela-pajjota.m dhaareyya "cakkhumanto ruupaani dakkhintiiti," evam eva Bhagavataa aneka-pariyaayena dhammo pakaasito. Ete maya.m bhante Bhagavanta.m sara.na.m gacchaama dhamma~n ca bhikkhu-sa.mgha~n ca. Labheyyaama maya.m bhante Bhagavato santike pabbajja.m, labheyyaama upasampadan ti."

21. 'Alatthu.m kho bhikkhave taani caturaasiiti.m pabbajita-sahassaani Vipassissa bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa santike pabbajja.m, alatthu.m upasampada.m.

Te Vipassii bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho dhammiyaa kathaaya sandassesi samaadapesi samuttejesi sampaha'nsesi, sa.mkhaaraana.m aadiinava.m okaara.m sa.mkilesa.m nibbaane aanisa.msa.m pakaasesi. Tesa.m Vipassinaa bhagavataa arahataa sammaa-sambuddhena dhammiyaa kathaaya sandassiyamaanaana.m samaadapiyamaanaana.m samuttejiyamaanaana.m sampaha'nsiyamaanaana.m na cirass' eva anupaadaaya aasavehi cittaani {vimucci.msu}.

22. 'Tena kho pana bhikkhave samayena Bandhumatiyaa raaja-dhaaniyaa mahaa-bhikkhu-sa.mgho pa.tivasati a.t.thasa.t.thi.m bhikkhu-sata-sahassa.m. Atha kho bhikkhave Vipassissa bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa {rahogatassa} pa.tisalliinassa eva.m cetaso parivitakko udapaadi:

"'Mahaa kho etarahi bhikkhu-sa.mgho Bandhumatiyaa raaja-dhaaniyaa pa.tivasati a.t.tha-sa.t.thi.m bhikkhu-sata-sahassam. Yannuunaaha.m bhikkhuu anujaaneyya.m: 'Caratha bhikkhave caarika.m bahujana-hitaaya bahujana-sukhaaya lokaanukampaaya atthaaya hitaaya sukhaaya devamanussaana.m. Maa ekena dve agamittha, desetha bhikkhave dhamma.m aadi-kalyaa.na.m majjhe kalyaa.na.m pariyosaana-kalyaa.na.m saattham savya~njana.m kevala-paripu.n.na.m parisuddham brahmacariya.m pakaasetha.

[page 046]

Santi sattaa appa-rajakkha-jaatikaa assavanataa dhammassa parihaayanti, bhavissanti dhammassa a~n~naataaro. Api ca channa.m channa.m vassaana.m accayena Bandhumatii raaja-dhaanii upasa.mkamitabbaa paatimokkhuddesaayaati.' "

23. 'Atha kho bhikkhave a~n~nataro Mahaa-brahmaa Vipassissa bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa cetasaa ceto-parivitakkam a~n~naaya, seyyathaa pi naama balavaa puriso sammi~njita.m vaa baaha.m pasaareyya, pasaarita.m vaa baaha.m sammi~njeyya, evam eva Brahma-loke antarahito Vipassissa bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa purato paatur ahosi. Atha kho bhikkhave Mahaabrahmaa eka.msa.m uttaraasa'nga.m karitvaa yena Vipassii bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho ten' a~njalim pa.naametvaa Vipassi.m bhagavanta.m arahanta.m sammaa-sambuddha.m etad avoca:

"'Evam eta.m Bhagavaa evam eta.m Sugata! Mahaa kho bhante etarahi bhikkhu-sa.mgho Bandhumatiyaa raajadhaaniyaa pa.tivasati a.t.tha-sa.t.thi.m bhikkhu-saka-sahassa.m, anujaanaatu bhante Bhagavaa bhikkhuu: 'Caratha bhikkhave caarika.m bahujana-hitaaya bahujana-sukhaaya lokaanukampaaya atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaana.m. Maa ekena dve agamittha, desetha bhikkhave dhamma.m aadikalyaa.na.m majjhe kalyaa.na.m pariyosaana-kalyaa.na.m saattha.m savya~njana.m kevala-paripu.n.na.m parisuddha.m brahmacariya.m pakaasetha. Santi sattaa appa-rajakkha-jaatikaa, assavanataa dhammassa parihaayanti, bhavissanti dhammassa {a~n~naataaro}. Api ca bhante maya.m tathaa karissaama yathaa bhikkhuu channa.m channa.m vassaana.m accayena Bandhumati.m raaja-dhaani.m upasa.mkamissanti paatimokkhuddesaayaati."

'Idam avoca bhikkhave so Mahaa-brahmaa. Ida.m vatvaa Vipassi.m bhagavanta.m arahanta.m sammaa-sambuddha.m abhivaadetvaa {padakkhi.na.m} katvaa tatth' ev' antaradhaayi.

[page 047]

24. 'Atha kho bhikkhave Vipassii bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho saaya.nha-samaye {pa.tisallaanaa} vu.t.thito bhikkhuu aamantesi:

"'Idha mayha.m bhikkhave {rahogatassa} {pa.tisalliinassa} eva.m cetaso parivitakko udapaadi: 'Mahaa kho etarahi bhikkhu-sa.mgho Bandhumatiyaa raaja-dhaaniyaa pa.tivasati a.t.tha-sa.t.thi.m bhikkhu-sata-sahassa.m. Yannuunaaha.m bhikkhu anujaaneyya.m: "Caratha bhikkhave caarika.m bahujana-hitaaya bahujana-sukhaaya lokaanukampaaya atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaana.m. Maa ekena dve agamittha, desetha bhikkhave dhamma.m aadi-kalyaa.na.m majjhe kalyaa.na.m pariyosaana-kalyaa.na.m saattha.m savya~njana.m kevala-paripu.n.na.m parisuddha.m brahmacariya.m pakaasetha. Santi sattaa appa-rajakkha-jaatikaa, assavanataa dhammassa parihaayanti, bhavissanti dhammassa a~n~naataaro.

Api ca channa.m channa.m vassaana.m accayena Bandhumatii raaja-dhaanii upasa.mkamitabbaa paatimokkhuddesaayaati."'

25. "'Atha kho bhikkhave a~n~nataro Mahaa-brahmaa mama cetaso ceto-parivitakkam a~n~naaya, seyyathaa pi naama balavaa puriso sammi~njita.m vaa baaha.m pasaareyya, pasaarita.m vaa baaha.m sammi~njeyya, evam eva Brahma-loke antarahito mama purato paatur ahosi. Atha kho so bhikkhave Mahaa-brahmaa eka.msa.m uttaraasa'nga.m karitvaa yenaaha.m ten' a~njalim pa.naametvaa ma.m etad avoca: 'Evam eta.m Bhagavaa, evam eta.m Sugata! Mahaa kho bhante etarahi bhikkhu-sa.mgho Bandhumatiyaa {raaja}-dhaaniyaa pa.tivasati {a.t.tha-}sa.t.thi.m bhikkhu-sata-sahassa.m, anujaanaatu bhante Bhagavaa bhikkhuu: "Caratha bhikkhave caarika.m bahujana-hitaaya bahujana-sukhaaya lokaanukampaaya atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaana.m. Maa ekena dve agamittha, desetha bhikkhave dhamma.m aadi-kalyaa.na.m majjhe kalyaa.na.m pariyosaana-kalyaa.na.m saattha.m savya~njana.m kevala-paripu.n.na.m parisuddha.m brahmacariya.m pakaasetha. Santi sattaa appa-rajakkha-jaatika, assavanataa dhammassa parihaayanti, bhavissanti dhammassa a~n~naataaro.

[page 048]

Api ca bhante maya.m tathaa karissaama, yathaa bhikkhuu channa.m channa.m vassaana.m accayena Bandhumati.m raaja-dhaani.m upasa.mkamissanti paatimokkhuddesaayaati.' Idam avoca so bhikkhave Mahaa-brahmaa. Ida.m vatvaa ma.m abhivaadetvaa {padakkhi.na.m} katvaa tatth' ev' antaradhaayi.

26. "'Anujaanaami bhikkhave! Caratha caarika.m bahujana-hitaaya bahujana-sukhaaya lokaanukampaaya atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaana.m. Maa ekena dve agamittha, desetha bhikkhave dhamma.m aadi-kalyaa.na.m majjhe kalyaa.na.m pariyosaana-kalyaa.na.m saattha.m savya~njana.m kevala-paripu.n.na.m parisuddha.m brahmacariya.m pakaasetha. Santi sattaa apparajakkha-jaatikaa, assavanataa dhammassa parihaayanti, bhavissanti dhammassa a~n~naataaro.

Api ca bhikkhave channa.m channa.m vassaana.m accayena Bandhumatii raaja-dhaanii upasa.mkamitabbaa paatimokkhuddesaayaati."

'Atha kho te bhikkhave bhikkhuu yebhuyyena ekaahen' eva janapada-caarika.m pakkami.msu.

27. 'Tena kho pana bhikkhave samayena Jambudiipe caturaasiiti.m aavaasa-sahassaani honti. Ekamhi vasse nikkhante devataa saddam anussaavesu.m: "Nikkhanta.m kho maarisaa eka.m vassa.m, pa~nca daani vassaani sesaani. Pa~ncanna.m vassaana.m accayena Bandhumatii raaja-dhaanii upasa.mkamitabbaa paatimokkhuddesaayaati."

Dviisu vassesu nikkhantesu devataa saddam anussaavesu.m: "Nikkhantaani kho maarisaa dve vassaani, cattaari daani vassaani sesaani. Catunna.m vassaana.m accayena Bandhumatii raaja-dhaanii upasa.mkamitabbaa paatimokkhuddesaayaati.

Tiisu vassesu nikkhantesu devataa saddam anussaavesu.m: "Nikkhantani kho maarisaa tii.ni vassaani, tii.ni daani vassaani sesaani.

[page 049]

Ti.n.na.m vassaana.m accayena Bandhumatii raajadhaanii upasa.mkamitabbaa paatimokkhuddesaayaati."

'Catusu vassesu nikkhantesu devataa saddam anussaavesu.m: "Nikkhantaani kho maarisaa cattaari vassaani, dve daani vassaani sesaani. Dvinna.m vassaana.m accayena Bandhumatii raaja-dhaanii upasa.mkamitabbaa paatimokkhuddesaayaati."

'Pa~ncasu vassesu nikkhantesu devataa saddam anussaavesu.m: "Nikkhantaani kho maarisaa pa~nca vassaani, eka.m daani vassa.m sesa.m. Ekassa vassassa accayena Bandhumati raaja-dhaanii upasa.mkamitabbaa paatimokkhuddesaayaati."

'Chasu vassesu nikkhantesu devataa saddam anussaavesu.m: "Nikkhantaani kho maarisaa cha vassaani, samayo daani Bandhumati.m raaja-dhaani.m {upasa.mkamitu.m} paatimokkhuddesaayaati."

'Atha kho te bhikkhave bhikkhuu, app ekacce saken' eva iddhaanubhaavena app ekacce devaana.m iddhaanubhaavena, ekaahen' eva Bandhumati.m raaja-dhaani.m upasa.mkami.msu paatimokkhuddesaayaati.

28. 'Tatra suda.m bhikkhave Vipassii bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho bhikkhu-sa.mghe eva.m paatimokkha.m uddisati:

"'Khantii parama.m tapo titikkhaa
Nibbaana.m parama.m vadanti Buddhaa.
Na hi pabbajito paruupaghaati,
Sama.no hoti para.m vihe.thayanto.

"'Sabba-paapassa akara.na.m, kusalassa upasampadaa,
Sacitta-pariyodapana.m, eta.m Buddhaana saasana.m.

"'Anupavaado anupaghaato paatimokkhe ca sa.mvaro,

[page 050]

Matta~n~nutaa ca bhattasmi.m panta~n ca sayanaasana.m,
Adhicitte ca aayogo, eta.m Buddhaana saasanan" ti.

29. 'Ekam idaaha.m bhikkhave samaya.m Ukka.t.thaaya.m viharaami Subhaga-vane saala-raaja-muule. Tassa mayha.m bhikkhave rahogatassa pa.tisalliinassa eva.m cetaso parivitakko udapaadi: "Na kho so sattaavaaso sulabha-ruupo yo mayaa anaavuttha-pubbo iminaa diighena addhunaa a~n~natra suddhaavaasehi devehi. Yan nuunaaha.m yena Suddhaavaasaa devaa ten' {upasa.mkameyyan} ti."

'Atha kho aha.m {bhikkhave} seyyathaa pi naama balavaa puriso sammi~njita.m vaa baaha.m pasaareyya, pasaarita.m vaa baaha.m sammi~njeyya, evam eva Ukka.t.thaaya.m Subhagavane saala-raaja-muule antarahito Avihesu devesu paatur {ahosi.m}. Tasmi.m bhikkhave deva-nikaaye 'nekaani devataa-sahassaani yenaaha.m ten' upasa.mkami.msu, upasa.mkamitvaa ma.m abhivaadetvaa ekamanta.m a.t.tha.msu. Ekamanta.m .thitaa kho bhikkhave taa devataa ma.m etad avocu.m:

"'Ito so maarisa eka-navute kappe ya.m Vipassii bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho loke udapaadi. Vipassii maarisa bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho Khattiyo jaatiyaa ahosi, Khattiya-kule udapaadi. Vipassii maarisa bhagavaa araha.m sammaa-{sambuddho} Ko.n.da~n~no gottena ahosi. Vipassissa maarisa bhagavato arahato sammaasambuddhassa asiiti-vassa-sahassaani aayuppamaa.na.m ahosi.

Vipassii maarisa bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho paa.taliyaa muule abhisambuddho. Vipassissa bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa Kha.n.da-Tissa.m naama saavakayuga.m ahosi agga.m bhadda-yuga.m. Vipassissa maarisa bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa tayo saavakaana.m sannipaataa ahesu.m,

[page 051]

eko saavakaana.m sannipaato ahosi a.t.thasa.t.thi-bhikkhu-sata-sahassa.m, eko saavakaana.m sannipaato ahosi bhikkhu-sata-sahassa.m, eko saavakaana.m sannipaato ahosi asiiti-bhikkhu-sata-sahassaani. Vipassissa maarisa bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa ime tayo saavakaana.m sannipaataa ahesu.m sabbesa.m yeva khii.naasavaana.m.

Vipassissa maarisa bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa Asoko naama bhikkhu upa.t.thaako ahosi aggupa.t.thaako. Vipassissa maarisa bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa Bandhumaa naama raajaa pitaa ahosi, Bandhumatii naama devii maataa ahosi janettii, Bandhumassa ra~n~no Bandhumatii naama raaja-nagara.m raajadhaanii ahosi.

Vipassissa maarisa bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa eva.m abhinikkhamana.m ahosi, eva.m pabbajjaa, eva.m padhaana.m, eva.m abhisambodhi, eva.m dhammacakka-pavattana.m. Te maya.m maarisa Vipassimhi bhagavati brahmacariya.m caritvaa kaamesu kaamacchanda.m viraajetvaa idh' uppannaa ti."

30. 'Tasmi.m yeva kho bhikkhave deva-nikaaye 'nekaani devataa-sahassaani ... pe ...' nekaani devataa-sataani yenaaha.m ten' upasa.mkami.msu, upasa.mkamitvaa ma.m abhivaadetvaa ekamanta.m a.t.tha.msu. Ekamanta.m .thitaa kho bhikkhave taa devataa ma.m etad avocu.m:

"'Imasmi.m yeva kho maarisa bhadda-kappe bhagavaa etarahi araha.m sammaa-sambuddho loke uppanno. Bhagavaa maarisa Khattiyo jaatiyaa Khattiya-kule uppanno.

Bhagavaa maarisa Gotamo gottena. Bhagavato maarisa appaka.m aayuppamaa.na.m paritta.m lahusa.m,

[page 052]

yo cira.m jiivati so vassa-sata.m appa.m vaa bhiyyo. Bhagavaa maarisa assatthassa muule abhisambuddho. Bhagavato maarisa Saariputta-Moggallaanaa saavaka-yuga.m agga.m bhaddayuga.m. Bhagavato maarisa eko saavakaana.m sannipaato ahosi a.d.dhate.lasaani bhikkhu-sataani. Bhagavato maarisa aya.m eko saavakaana.m sannipaato ahosi sabbesa.m yeva khii.naasavaana.m. Bhagavato maarisa Aanando bhikkhu upa.t.thaako ahosi aggupa.t.thaako. Bhagavato maarisa Suddhodano raajaa pitaa, Maayaa devii maataa janettii, Kapilavatthu-nagara.m raajadhaanii. Bhagavato maarisa eva.m abhinikkhamana.m ahosi, eva.m pabbajjaa, eva.m padhaana.m, eva.m abhisambodhi, eva.m dhammacakka-pavattana.m.

Te maya.m maarisa Bhagavati brahmacariya.m caritvaa kaamesu kaamacchanda.m viraajetvaa idh' uppannaa ti."

31. 'Atha kho 'ha.m bhikkhave Avihehi devehi saddhi.m yena Atappaa devaa ten' {upasa.mkami.m}. Atha khvaaha.m bhikkhave Avihehi ca devehi Atappehi ca devehi saddhi.m yena Sudassaa devaa ten' upasa.mkami.m. Atha khvaaha.m bhikkhave Avihehi ca devehi Atappehi ca devehi Sudassehi ca devehi saddhi.m yena Sudassii devaa ten'{upasa.mkami.m.} Atha khvaaha.m bhikkhave Avihehi ca devehi Atappehi ca devehi Sudassehi ca devehi Sudassiihi ca devehi saddhi.m yena Akani.t.thaa devaa ten' upasa.mkami.m.

Tasmi.m bhikkhave deva-nikaaye nekaani devataasahassaani yenaaha.m ten' upasa.mkami.msu, upasa.mkamitvaa ma.m abhivaadetvaa ekamanta.m a.t.tha.msu.

[page 053]

Ekamanta.m .thitaa kho bhikkhave taa devataa ma.m etad avocu.m:

"'Ito so maarisa eka-navute kappe ya.m Vipassii bhagavaa araha.m {sammaa-}sambuddho loke udapaadi ... pe

32. 'Tasmi.m yeva kho bhikkhave deva-nikaaye nekaani devataa-sahassaani ... pe ... nekaani devataa sataani yenaaha.m ten' upasa.mkami.msu, upasa.mkamitvaa ma.m abhivaadetvaa ekamanta.m a.t.tha.msu. Ekamanta.m .thitaa kho bhikkhave taa devataa ma.m etad {avocu.m}:

"'Imasmi.m yeva kho maarisa bhadda-kappe bhagavaa etarahi araha.m sammaa-sambuddho loke uppanno.

pe.

33. 'Iti kho bhikkhave Tathaagatass' ev' esaa dhammadhaatu suppa.tividdhaa yassaa dhamma-{dhaatuyaa} suppa.tividdhattaa Tathaagato atiite Buddhe parinibbute chinna-papa~nce chinna-va.tume {pariyaadinna}-va.t.te sabba-dukkha-viitivatte jaatito pi anussarati, naamato pi anussarati, gottato pi anussarati,

[page 054]

aayuppamaa.nato pi anussarati, saavaka-yugato pi anussarati, saavaka-sannipaatato pi anussarati: "{Eva.mjaccaa} te Bhagavanto ahesu.m iti pi, eva.m-naamaa eva.mgottaa eva.m-siilaa eva.m-dhammaa eva.m-pa~n~naa eva.m-vihaarii eva.m-vimuttaa te Bhagavanto ahesu.m iti piiti."'

Idam avoca Bhagavaa. Attamanaa te bhikkhuu Bhagavato bhaasita.m abhinandun ti.

MAHAaPADAaNA-SUTTANTA.M SAMATTA.M.

[page 055]

 


 

XV. Mahaa-Nidaana Suttanta

1. Evam me suta.m.

Eka.m samaya.m Bhagavaa Kuruusu viharati, Kammaassadhamma.m naama Kuruuna.m nigamo. Atha kho aayasmaa Aanando yena Bhagavaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi. Ekamanta.m nisinno kho aayasmaa Aanando Bhagavanta.m etad avoca:

'Acchariya.m bhante abbhuta.m bhante yaava gambhiiro caaya.m bhante pa.ticca-samuppaado gambhiiraavabhaaso ca.

Atha ca pana me uttaanakuttaanako viya khaayatiiti.'

'Maa h' eva.m Aananda avaca, maa h' eva.m Aananda avaca.

Gambhiiro caaya.m Aananda pa.ticca-samuppaado gambhiiraavabhaaso ca. Etassa Aananda dhammassa ananubodhaa appa.tivedhaa evam aya.m pajaa tantaakulaka-jaataa gulaagu.n.thika-jaataa mu~nja-babbaja-bhuutaa apaaya.m duggati.m vinipaata.m sa.msaara.m naativattati.

2. "'Atthi idappaccayaa jaraa-mara.nan ti?" iti pu.t.thena sataa Aananda, "Atthiiti"' ssa vacaniiya.m. "Kim paccayaa jaraa-mara.nan ti"? iti ce vadeyya, "Jaati-paccayaa jaraamara.nan ti" icc assa vacaniiya.m.

"'Atthi idappaccayaa jaatiiti?" iti pu.t.thena sataa Aananda, "Atthiiti"' ssa vacaniiya.m.

[page 056]

"Kim paccayaa jaatiiti?" iti ce vadeyya, "Bhava-ppaccayaa jaatiiti" icc assa vacaniiya.m.

"'Atthi {idappaccayaa} bhavo ti?" iti pu.t.thena sataa Aananda, "Atthiiti"' ssa vacaniiya.m. "Kim paccayaa bhavo ti?" iti ce vadeyya, "Upaadaana-paccayaa bhavo ti" icc assa vacaniiya.m.

"'Atthi idappaccayaa upaadaanan ti?" iti pu.t.thena sataa Aananda, "Atthiiti"' ssa vacaniiya.m. "Kim paccayaa upaadaanan ti?" iti ce vadeyya, "Ta.nhaa-paccayaa upaadaanan ti" icc assa vacaniiya.m.

"'Atthi idappaccayaa upaadaanan ti?" iti pu.t.thena sataa Aananda, "Atthiiti"' ssa vacaniiya.m. "Kim paccayaa ta.nhaa ti?" iti ce vadeyya, "Vedanaa-paccayaa ta.nhaa ti" icc assa vacaniiya.m.

"'Atthi idappaccayaa vedanaa ti?" iti pu.t.thena sataa Aananda, "Atthiiti"' ssa vacaniiya.m. "Kim paccayaa vedanaa ti?" iti ce vadeyya, "Phassa-paccayaa vedanaa ti" icc assa vacaniiya.m.

"'Atthi idappaccayaa phasso ti?" iti pu.t.thena sataa Aananda Atthiiti"' ssa vacaniiya.m. Kim paccayaa phasso ti?" iti ce vadeyya, Naamaruupa-paccayaa phasso ti" icc assa vacaniiya.m.

"'Atthi idappaccayaa naama-ruupan ti?" iti pu.t.thena sataa Aananda "Atthiiti"' ssa vacaniiya.m. "Kim paccayaa naama-ruupan ti?" iti ce vadeyya, "Vi~n~naa.na-paccayaa naamaruupan ti" icc assa vacaniiya.m.

"'Atthi idappaccayaa vi~n~naa.nan ti?" iti pu.t.thena sataa Aananda "Atthiiti"' ssa vacaniiya.m. "Kim paccayaa vi~n~naa.nan ti?" iti ce vadeyya, "Naamaruupa-paccayaa vi~n~naa.nan ti" icc assa vacaniiya.m.

3. 'Iti kho Aananda naamaruupa-paccayaa vi~n~naa.na.m, vi~n~naa.na-paccayaa naamaruupa.m, naamaruupa-paccayaa phasso, phassapaccayaa vedanaa, vedanaa-paccayaa ta.nhaa, ta.nhaa-paccayaa upaadaana.m, upaadaana-paccayaa bhavo, bhava-paccayaa jaati, jaati-paccayaa jaraa-mara.na.m, jaraa-mara.na-paccayaa sokaparideva-dukkha-domanassupaayaasaa sambhavanti.

[page 057]

Evam etassa kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hoti.

4. "'Jaati-paccayaa jaraa-mara.nan ti" iti kho pan' eta.m vutta.m, tad Aananda iminaa p' eta.m pariyaayena veditabba.m yathaa jaati-paccayaa jaraa-mara.na.m. Jaati va hi Aananda naabhavissa sabbena sabba.m sabbathaa sabba.m kassaci kimhici, seyyathiida.m devaana.m vaa devattaaya, gandhabbaana.m vaa gandhabbattaaya, yakkhaana.m vaa yakkhattaaya, bhuutaana.m vaa bhuutattaaya, manussaana.m vaa manussattaaya, catuppadaanam vaa catuppadattaaya, pakkhiina.m vaa pakkhattaaya, siri.msapaana.m vaa siri.msapattaaya, tesa.m tesa.m va hi Aananda sattaana.m tathattaaya jaati naabhavissa, sabbaso jaatiyaa asati jaati-nirodhaa api nu kho jaraa-mara.na.m pa~n~naayethaati?'

'No h' eta.m bhante.'

'Tasmaat ih' Aananda es' eva hetu eta.m nidaana.m esa samudayo esa paccayo jaraa-mara.nassa, yadida.m jaati.

5. "'Bhava-paccayaa {jaatiiti}" iti kho pan' eta.m vutta.m, tad Aananda iminaa p' eta.m pariyaayena veditabba.m yathaa bhava-paccayaa jaati. Bhavo va hi Aananda naabhavissa sabbena sabba.m sabbathaa sabba.m kassaci kimhici, seyyathiida.m kaama-bhavo ruupa-bhavo aruupa-bhavo vaa, sabbasso bhave asati bhava-nirodhaa api nu kho jaati pa~n~naayethaati?'

'No h' eta.m bhante.'

'Tasmaat ih' Aananda es' eva hetu eta.m nidaana.m esa samudayo esa paccayo jaatiyaa, yadida.m bhavo.

6. "'Upaadaana-paccayaa bhavo ti" iti kho pan' eta.m vutta.m, tad Aananda iminaa p' eta.m pariyaayena veditabba.m yathaa upaadaana-paccayaa bhavo. Upaadaana.m va hi Aananda naabhavissa sabbena sabba.m sabbathaa sabba.m kassaci kimhici,

[page 058]

seyyathiida.m kaamuupaadana.m vaa di.t.thuupaadaana.m vaa siilabbatuupaadaana.m vaa attavaaduupaadaana.m vaa, sabbaso upaadaane asati upaadaana-nirodhaa api nu kho bhavo pa~n~naayethaati?'

'No h' eta.m bhante.'

'Tasmaat ih' Aananda es' eva hetu eta.m nidaana.m esa samudayo esa paccayo bhavassa, yadida.m upaadaana.m.

7. "'Ta.nhaa-paccayaa upaadaanan ti" iti kho pan' eta.m vutta.m, tad Aananda iminaa p' eta.m pariyaayena veditabba.m yathaa ta.nhaa-paccayaa upaadaana.m. Ta.nhaa va hi Aananda naabhavissa sabbena sabba.m sabbathaa sabba.m kassaci kimhici, seyyathiida.m ruupa-ta.nhaa sadda-ta.nhaa gandhata.nhaa rasa-ta.nhaa pho.t.thabba-ta.nhaa dhamma-ta.nhaa, sabbaso ta.nhaaya asati ta.nhaa-nirodhaa api nu kho upaadaana.m pa~n~naayethaati?'

'No h' eta.m bhante.'

'Tasmaat ih' Aananda es' eva hetu eta.m nidaana.m esa samudayo esa paccayo upaadaanassa, yadida.m ta.nhaa.

8. "'Vedanaa-paccayaa ta.nhaa ti" iti kho pan' eta.m vutta.m, tad Aananda iminaa p' eta.m pariyaayena veditabba.m yathaa vedanaa-paccayaa ta.nhaa. Vedanaa va hi Aananda naabhavissa sabbena sabba.m {sabbathaa} sabba.m kassaci kimhici, seyyathiida.m cakkhu-samphassajaa vedanaa, sotasamphassajaa vedanaa ghaana-samphassajaa vedanaa jivhaasamphassajaa vedanaa kaaya-samphassajaa vedanaa manosamphassajaa vedanaa, sabbaso vedanaaya asati vedanaanirodhaa api nu kho ta.nhaa pa~n~naayethaati?'

'No h' eta.m bhante.'

'Tasmaat ih' Aananda es' eva hetu eta.m nidaana.m esa samudayo esa paccayo ta.nhaaya, yadida.m vedanaa.

9. 'Iti kho Aananda vedana.m pa.ticca ta.nhaa, ta.nha.m pa.ticca pariyesanaa, pariyesana.m pa.ticca laabho, laabha.m pa.ticca vinicchayo, vinicchaya.m pa.ticca chanda-raago, chanda-raaga.m pa.ticca ajjhosaana.m, ajjhosaana.m pa.ticca pariggaho, pariggaha.m pa.ticca macchariya.m, macchariya.m pa.ticca aarakkho,

[page 059]

aarakkhaadhikara.na.m da.n.daadaana-satthaadaana-kalaha-viggaha-vivaada-tuva.mtuva-pesu~n~na-musaavaadaa aneke paapakaa akusalaa dhammaa sambhavanti.

10. "'{Aarakkhaadhikara.na.m} da.n.daadaana-satthaadaana-kalaha-viggaha-vivaada-tuva.mtuva-pesu~n~na-musaa-vaadaa aneke paapakaa akusalaa dhammaa sambhavantiiti" iti kho pan' eta.m vutta.m, tad Aananda iminaa p' eta.m pariyaayena veditabba.m, yathaa aarakkhaadhikara.na.m da.n.daadaana-satthaadaanakalaha-viggaha-vivaada-tuva.mtuva-pesu~n~na-musaa-vaadaa aneke paapakaa akusalaa dhammaa sambhavanti. Aarakkho va hi Aananda naabhavissa sabbena sabba.m sabbathaa sabba.m kassaci kimhici, sabbaso aarakkhe asati aarakkha-nirodhaa api nu kho da.n.daadaana-satthaadaana-kalaha-viggaha-vivaadatuva.mtuva-pesu~n~na-musaavaadaa aneke paapakaa akusalaa dhammaa sambhaveyyun ti?'

'No h' eta.m bhante.'

'Tasmaat ih' Aananda es' eva hetu eta.m nidaana.m esa samudayo esa paccayo da.n.daadaana-satthaadaana-kalahaviggaha-vivaada-tuva.mtuva-pesu~n~na-musaavaadaana.m anekesa.m paapakaana.m akusalaana.m dhammaana.m sambhavaaya, yadida.m aarakkho.

11. "'Macchariya.m pa.ticca aarakkho ti" iti kho pan' eta.m vutta.m, tad Aananda iminaa p' eta.m pariyaayena veditabba.m, yathaa macchariya.m pa.ticca aarakkho. Macchariya.m va hi Aananda naabhavissa sabbena sabba.m sabbathaa sabba.m kassaci kimhici, sabbaso macchariye asati macchariya-nirodhaa api nu kho aarakkho pa~n~naayethaati?'

'No h' eta.m bhante.'

'Tasmaat ih' Aananda es' eva hetu eta.m nidaana.m esa samudayo esa paccayo aarakkhassa, yadida.m macchariya.m.

12. "'Pariggaha.m pa.ticca macchariyan ti" iti kho pan' eta.m vutta.m, tad Aananda iminaa p' eta.m pariyaayena veditabba.m, yathaa pariggaha.m pa.ticca macchariya.m.

[page 060]

Pariggaho va hi Aananda naabhavissa sabbena sabba.m sabbathaa sabba.m kassaci kimhici, sabbaso pariggahe asati pariggaha-nirodhaa api nu kho macchariya.m pa~n~naayethaati?'

'No h' eta.m bhante.'

'Tasmaat ih' Aananda es' eva hetu eta.m nidaana.m esa samudayo esa paccayo macchariyassa, yadida.m pariggaho.

13. "'Ajjhosaana.m pa.ticca pariggaho ti" iti kho pan' eta.m vutta.m, tad Aananda iminaa p' eta.m pariyaayena veditabba.m, yathaa ajjhosaana.m pa.ticca pariggaho. Ajjhosaana.m va hi Aananda naabhavissa sabbena sabba.m sabbathaa sabba.m kassaci kimhici, sabbaso ajjhosaane asati ajjhosaana-nirodhaa api nu kho pariggaho pa~n~naayethaati?'

'No h' eta.m bhante.'

'Tasmaat ih' Aananda es' eva hetu eta.m nidaana.m esa samudayo esa paccayo pariggahassa, yadida.m ajjhosaana.m.

14. "'Chanda-raaga.m pa.ticca ajjhosaanan ti" iti kho pan' eta.m vutta.m, tad Aananda iminaa p' eta.m pariyaayena veditabba.m, yathaa chanda-raaga.m pa.ticca ajjhosaana.m.

Chanda-raago va hi Aananda naabhavissa sabbena sabba.m sabbathaa sabba.m kassaci kimhici, sabbaso chanda-raage asati chanda-raaga-nirodhaa api nu kho ajjhosaana.m pa~n~naayethaati?'

'No h' eta.m bhante.'

'Tasmaat ih' Aananda es' eva hetu eta.m nidaana.m esa samudayo esa paccayo ajjhosaanassa, yadida.m chandaraago.

15. "'Vinicchaya.m pa.ticca chanda-raago ti" iti kho pan' eta.m vutta.m, tad Aananda iminaa p' eta.m pariyaayena veditabba.m, yathaa vinicchaya.m pa.ticca chanda-raago.

Vinicchayo va hi Aananda naabhavissa sabbena sabba.m sabbathaa sabba.m kassaci kimhici, sabbaso vinicchaye asati vinicchaya-nirodhaa api nu kho chanda-raago pa~n~naayethaati?'

[page 061]

'No h' eta.m bhante.'

'Tasmaat ih' Aananda es' eva hetu eta.m nidaana.m esa samudayo esa paccayo chanda-raagassa, yadida.m vinicchayo.

16. "'Laabha.m pa.ticca vinicchayo ti" iti kho pan' eta.m vutta.m, tad Aananda iminaa p' eta.m pariyaayena veditabba.m, yathaa laabha.m pa.ticca vinicchayo. Laabho va hi Aananda naabhavissa sabbena sabba.m sabbathaa sabba.m kassaci kimhici, sabbaso laabhe asati laabha-nirodhaa api nu kho vinicchayo pa~n~naayethaati?'

'No h' eta.m bhante.'

'Tasmaat ih' Aananda es' eva hetu eta.m nidaana.m esa samudayo esa paccayo vinicchayassa, yadida.m laabho.

17. "'Pariyesana.m pa.ticca laabho ti" iti kho pan' eta.m vutta.m, tad Aananda iminaa p' eta.m pariyaayena veditabba.m, yathaa pariyesana.m pa.ticca laabho. Pariyesanaa va hi Aananda naabhavissa sabbena sabba.m sabbathaa sabba.m kassaci kimhici, sabbaso pariyesanaaya asati pariyesanaanirodhaa api nu kho laabho pa~n~naayethaati?'

'No h' eta.m bhante.'

'Tasmaat ih' Aananda es' eva hetu eta.m nidaana.m esa samudayo esa paccayo laabhassa, yadida.m pariyesanaa.

18. "'Ta.nha.m pa.ticca pariyesanaa ti" iti kho pan' eta.m vutta.m, tad Aananda iminaa p' eta.m pariyaayena veditabba.m, yathaa ta.nha.m pa.ticca pariyesanaa. Ta.nhaa va hi Aananda naabhavissa sabbena sabba.m sabbathaa sabba.m kassaci kimhici, seyyathiida.m kaama-ta.nhaa bhava-ta.nhaa vibhava-ta.nhaa, sabbaso ta.nhaaya asati ta.nhaa-nirodhaa api nu kho pariyesanaa pa~n~naayethaati?'

'No h' eta.m bhante.'

'Tasmaat ih' Aananda es' eva hetu esa.m nidaana.m esa samudayo esa paccayo pariyesanaaya, yadida.m ta.nhaa.

'Iti kho Aananda ime dve dhammaa dvayena vedanaaya eka-samosara.naa bhavanti.

[page 062]

19. "'Phassa-paccayaa vedanaa ti" iti kho pan' eta.m vutta.m, tad Aananda iminaa p' eta.m pariyaayena veditabba.m, yathaa phassa-paccayaa vedanaa. Phasso va hi Aananda naabhavissa sabbena sabba.m sabbathaa sabba.m kassaci kimhici, seyyathiida.m cakkhu-samphasso sota-samphasso ghaana-samphasso jivhaa-samphasso kaaya-samphasso manosamphasso, sabbaso phasse asati phassa-nirodhaa api nu kho vedanaa pa~n~naayethaati?'

'No h' eta.m bhante.'

'Tasmaat ih' Aananda es' eva hetu eta.m nidaana.m esa samudayo esa paccayo vedanaaya yadida.m phasso.

20. "'Naamaruupa-paccayaa phasso ti" iti kho pan' eta.m vutta.m, tad Aananda iminaa p' eta.m pariyaayena veditabba.m, yathaa naamaruupa-paccayaa phasso. Yehi Aananda aakaarehi yehi li'ngehi yehi nimittehi yehi uddesehi naama-kaayassa pa~n~natti hoti, tesu aakaaresu tesu li'ngesu tesu nimittesu tesu uddesesu asati, api nu kho ruupa-kaaye adhivacanasamphasso pa~n~naayethaati?'

'No h' eta.m bhante.'

'Yehi Aananda aakaarehi yehi li'ngehi yehi nimittehi yehi uddesehi ruupa-kaayassa pa~n~natti hoti, {tesu} aakaaresu tesu li'ngesu tesu nimittesu tesu uddesesu asati, api nu kho naama-kaaye pa.tigha-samphasso pa~n~naayethaati?'

'No h' eta.m bhante.'

'Yehi Aananda aakaarehi yehi li'ngehi yehi nimittehi yehi uddesehi naama-kaayassa ca ruupa-kaayassa ca pa~n~natti hoti, tesu aakaaresu tesu li'ngesu tesu nimittesu tesu uddesesu asati, api nu kho adhivacana-samphasso vaa pa.tighasamphasso vaa pa~n~naayethaati?'

'No h' eta.m bhante.'

'Yehi Aanandaa aakaarehi yehi li'ngehi yehi nimittehi yehi uddesehi naama-ruupassa pa~n~natti hoti, tesu aakaaresu tesu li'ngesu tesu nimittesu tesu uddesesu asati, api nu kho phasso pa~n~naayethaati?'

'No h' eta.m bhante.'

'Tasmaat ih' Aananda es' eva hetu eta.m nidaana.m esa samudayo esa paccayo phassassa, yadida.m naama-ruupa.m.

21. "'Vi~n~naa.na-paccayaa naama-ruupan ti" iti kho pan' eta.m vutta.m,

[page 063]

tad Aananda iminaa p' eta.m pariyaayena veditabba.m yathaa vi~n~naa.na-paccayaa naama-ruupa.m. Vi~n~naa.na.m va hi Aananda maatu kucchi.m na okkamissatha, api nu kho naama-ruupa.m maatu kucchismi.m samucchissathaati?'

'No h' eta.m bhante.'

'Vi~n~naa.na.m va hi Aananda maatu kucchi.m okkamitvaa vokkamissatha, api nu kho naama-ruupa.m itthattaaya abhinibbattissathaati?'

'No h' eta.m bhante.'

'Vi~n~naa.na.m va hi Aananda daharass' eva sato vocchijjissatha kumaarassa vaa kumaarikaaya vaa, api nu kho naama-ruupam vuddhi.m viruu.lhi.m vepulla.m aapajjissathaati?'

'No h' eta.m bhante.'

'Tasmaat ih' Aananda es' eva hetu eta.m nidaana.m esa samudayo esa paccayo naama-ruupassa, yadida.m vi~n~naa.na.m.

22. "'Naamaruupa-paccayaa vi~n~naa.nan ti" iti kho pan' eta.m vutta.m, tad Aananda iminaa p' eta.m pariyaayena veditabba.m, yathaa naamaruupa-paccayaa vi~n~naa.na.m. Vi~n~naa.na.m va hi Aananda naama-ruupe pati.t.tha.m naalabhissatha, api nu kho aayati jaati-jaraa-mara.na-dukkha-samudayasambhavo pa~n~naayethaati?'

'No h' eta.m bhante.'

'Tasmaat ih' Aananda es' eva hetu eta.m nidaana.m esa samudayo esa paccayo vi~n~naa.nassa, yadida.m naamaruupa.m.

'Ettaavataa kho Aananda jaayetha vaa jiiyetha vaa miiyetha vaa cavetha vaa uppajjetha vaa, ettaavataa adhivacana-patho, ettaavataa nirutti-patho, ettaavataa pa~n~nattipatho, ettaavataa pa~n~naavacara.m, ettaavataa va.t.ta.m va.t.tati itthatta.m pa~n~naapanaaya,

[page 064]

yadida.m naama-ruupa.m saha vi~n~naa.nena.

23. 'Kittaavataa ca Aananda attaana.m pa~n~naapento pa~n~naapeti? {Ruupi.m} vaa hi Aananda paritta.m attaana.m pa~n~naapento, pa~n~naapeti "Ruupii me paritto attaa ti." Ruupi.m vaa hi Aananda ananta.m attaana.m pa~n~naapento, pa~n~naapeti "Ruupii me ananto attaa ti." Aruupi.m vaa hi Aananda paritta.m attaana.m pa~n~naapento, pa~n~naapeti "Aruupii me paritto attaa ti"; aruupi.m vaa hi Aananda ananta.m attaana.m pa~n~naapento, pa~n~naapeti "Aruupii me ananto attaa ti."

24. 'Tatr' Aananda yo so ruupi.m paritta.m attaana.m pa~n~naapento pa~n~naapeti, etarahi vaa so ruupi.m paritta.m attaana.m pa~n~naapento pa~n~naapeti, tattha-bhaavi.m vaa so ruupi.m paritta.m attaana.m pa~n~naapento pa~n~naapeti, "Atatha.m va pana santa.m tathattaaya upakappessaamiiti iti vaa pan' assa hoti. Eva.m santa.m kho Aananda ruupi.m parittattaanudi.t.thi anusetiiti icc ala.m vacanaaya.

'Tatr' Aananda yo so ruupi.m ananta.m attaana.m pa~n~naapento pa~n~naapeti, etarahi vaa so ruupi.m ananta.m attaana.m pa~n~naapento {pa~n~naapeti}, tattha-bhaavi.m vaa so ruupi.m ananta.m attaana.m pa~n~naapento pa~n~naapeti, "Atatha.m vaa pana santa.m tathattaaya upakappessaamiiti" iti vaa pan' assa hoti.

Eva.m santa.m kho Aananda ruupi.m anantattaanudi.t.thi anusetiiti icc ala.m vacanaaya.

'Tatr' Aananda yo so aruupi.m paritta.m attaana.m pa~n~naapento pa~n~naapeti, etarahi vaa so aruupim paritta.m attaana.m pa~n~naapento pa~n~naapeti, tattha-bhaavi.m vaa so aruupi.m paritta.m attaana.m pa~n~naapento pa~n~naapeti ... pe ... tattha-bhaavi.m vaa so aruupi.m ananta.m attaana.m pa~n~naapento pa~n~naapeti, "Atatha.m vaa pana santa.m tathattaaya upakappessaamiiti" iti vaa pan' assa hoti.

[page 065]

Eva.m santa.m kho Aananda aruupi.m anantattaanudi.t.thi anusetiiti icc ala.m vacanaaya.

'Ettaavataa kho Aananda attaana.m pa~n~naapento pa~n~naapeti.

25. 'Kittaavataa ca Aananda attaana.m na pa~n~naapento na pa~n~naapeti? Ruupi.m vaa hi Aananda paritta.m attaana.m na pa~n~naapento na pa~n~naapeti "Ruupii me paritto attaa ti"; ruupi.m vaa hi Aananda ananta.m attaana.m na pa~n~naapento na pa~n~naapeti "Ruupii me ananto attaa ti"; aruupi.m vaa hi Aananda paritta.m attaana.m na pa~n~naapento na pa~n~naapeti "Aruupii me paritto attaa ti"; aruupi.m vaa hi Aananda ananta.m attaana.m na pa~n~naapento na pa~n~naapeti "Aruupii me ananto attaa ti."

26. 'Tatr' Aananda yo so ruupi.m paritta.m attaana.m na pa~n~naapento na pa~n~naapeti, etarahi vaa so ruupi.m paritta.m attaana.m na pa~n~naapento na pa~n~naapeti, tattha-bhaavi.m vaa so ruupi.m paritta.m attaana.m na pa~n~naapento na pa~n~naapeti, "Atatha.m vaa pana santa.m tathattaaya upakappessaamiiti" iti vaa pan' assa na hoti. Eva.m santa.m kho Aananda ruupi.m parittattaanudi.t.thi naanusetiiti icc ala.m vacanaaya.

'Tatr' Aananda yo so ruupi.m ananta.m attaana.m na pa~n~naapento na pa~n~naapeti, etarahi vaa so ruupi.m ananta.m attaana.m na pa~n~naapento na pa~n~naapeti, tattha-bhaavi.m vaa so ruupi.m ananta.m attaana.m na pa~n~naapento na pa~n~naapeti, "Atatha.m vaa pana santa.m tathattaaya upakappessaamiiti" iti vaa pan' assa na hoti. Eva.m santa.m kho Aananda ruupi.m anantattaanudi.t.thi naanusetiiti icc ala.m vacanaaya.

'Tatr' Aananda yo so aruupi.m ananta.m attana.m na pa~n~naapento na pa~n~naapeti, etarahi vaa so aruupi.m paritta.m attaana.m na pa~n~naapento na pa~n~naapeti, tattha-bhaavi.m vaa so aruupi.m ananta.m attaana.m na pa~n~naapento na pa~n~naapeti, "Atatha.m vaa pana santa.m tathattaaya upakappessaamiiti" iti vaa pan' assa na hoti.

[page 066]

Eva.m santa.m kho Aananda aruupi.m anantattaanudi.t.thi naanusetiiti icc ala.m vacanaaya.

'Ettaavataa kho Aananda attaana.m na pa~n~naapento na pa~n~naapeti.

27. 'Kittaavataa ca Aananda attaana.m samanupassamaano samanupassati? Vedana.m vaa hi Aananda attaana.m samanupassamaano samanupassati. "Vedanaa me attaa" ti. "Na h' eva kho me vedanaa attaa, appa.tisa.mvedano me attaa" ti, iti vaa hi Aananda attaana.m samanupassamaano samanupassati. "Na h' eva kho me vedanaa attaa, no pi appa.tisa.mvedano me attaa, attaa me vediyati vedanaa-dhammo hi me attaa" ti iti vaa hi Aananda attaana.m samanupassamaano samanupassati.

28. 'Tatr' Aananda yo so evam aaha "Vedanaa me attaa" ti, so evam assa vacaniiyo "Tisso kho imaa aavuso vedanaa, sukhaa vedanaa dukkhaa vedanaa adukkhaa-m-asukhaa vedanaa.

Imaasa.m tva.m tissanna.m vedanaana.m katama.m attano samanupassasiiti?"

'Yasmi.m Aananda samaye sukha.m vedana.m vedeti, n' eva tasmi.m samaye dukkha.m vedana.m vedeti, na adukkha-m-asukha.m vedana.m vedeti, sukha.m yeva tasmi.m samaye vedana.m vedeti, n' eva tasmi.m samaye dukkha.m vedana.m vedeti, n' eva tasmi.m samaye sukha.m vedana.m vedeti, na adukkha-m-asukha.m vedana.m vedeti, dukkha.m yeva tasmi.m samaye vedana.m vedeti. Yasmi.m Aananda samaye adukkha-m-asukha.m vedana.m vedeti, n' eva tasmi.m samaye sukha.m vedana.m vedeti, na dukkha.m vedana.m vedeti, adukkha-m-asukha.m yeva tasmi.m samaye vedana.m vedeti.

29. 'Sukhaa pi kho Aananda vedanaa aniccaa sa.mkhataa {pa.ticcasamuppannaa} khaaya-dhammaa vaya-dhammaa viraagadhammaa nirodha-dhammaa. Dukkhaa pi kho Aananda vedanaa aniccaa sa.mkhataa {pa.ticcasamuppannaa} khayadhammaa vaya-dhammaa viraaga-dhammaa nirodha-dhammaa.

[page 067]

Adukkha-m-asukhaa pi kho Aananda vedanaa aniccaa sa.mkhataa {pa.ticcasamupannaa} khaya-dhammaa vaya-dhammaa viraaga-dhammaa nirodha-dhammaa. Tassa sukha.m vedana.m vediyamaanassa "Eso me attaa" ti hoti, tassaa yeva sukhaaya vedanaaya nirodhaa "Vyaagaa me attaa" ti hoti.

Dukkha.m vedana.m vediyamaanassa "Eso me attaa ti" hoti, tassaa yeva dukkhaaya vedanaaya nirodhaa "Vyaagaa me attaa" ti hoti. Adukkha-m-asukha.m vedana.m vediyamaanassa "Eso me attaa" ti hoti, tassaa yeva adukkha-masukhaaya vedanaaya nirodhaa "Vyaagaa me attaa" ti hoti.

'Iti so di.t.the va dhamme anicca.m sukha-dukkhavoki.n.na.m uppaada-vaya-dhamma.m attaana.m samanupassamaano samanupassati yo so evam aaha "Vedanaa me attaa" ti. Tasmaat ih' Aananda etena p' eta.m nakkhamati "Vedanaa me attaa" ti samanupassitu.m.

30. 'Tatr' Aananda yo so evam aaha "Na h' eva kho me vedanaa attaa, appa.tisa.mvedano me attaa" ti, so evam assa vacaniiyo "Yattha pan' aavuso sabbaso vedayita.m n' atthi, api nu kho tattha 'Asmiiti' siyaati?"

'No h' eta.m bhante.'

'Tasmaat ih' Aananda etena p' eta.m nakkhamati "Na h' eva kho me vedanaa attaa, appa.tisa.mvedano me attaa" ti samanupassitu.m.

31. 'Tatr' Aananda yo so evam aaha "Na h' eva kho me vedanaa attaa, no pi appa.tisa.mvedano me attaa, attaa me vediyati, vedanaa-dhammo hi me attaa" ti, so evam assa vacaniiyo "Vedanaa va hi aavuso sabbena sabba.m sabbathaa sabba.m aparisesaa nirujjheyyu.m, sabbaso vedanaaya asati vedanaa-nirodhaa, api nu kho tattha 'Ayam aham asmiiti' siyaati?"

'No h' eta.m bhante.'

'Tasmaat ih' Aananda etena p' eta.m nakkhamati "Na h' eva kho me vedanaa attaa,

[page 068]

no pi appa.tisa.mvedano attaa, attaa me vediyati, vedanaa-dhammo hi me attaa" ti samanupassitu.m.

32. 'Yato kho Aananda bhikkhu n' eva vedana.m attaana.m samanupassati, no pi appa.tisa.mvedana.m attaana.m samanupassati, no pi "Attaa me vediyati, vedanaa-dhammo hi me attaa" ti samanupassati, so eva.m asamanupassanto na ki~nci loke upaadiyati, anupaadiya.m na paritassati, aparitassa.m paccatta.m yeva parinibbaayati, "Khii.naa jaati, vusita.m brahmacariya.m, kata.m kara.niiya.m, naapara.m itthattaayaati" pajaanaati. Eva.m-vimutta-citta.m kho Aananda bhikkhu.m yo eva.m vadeyya "Hoti Tathaagato param mara.naa" ti, iti 'ssa di.t.thiiti tad akalla.m. "Na hoti Tathaagato param mara.naa ti iti 'ssa di.t.thiiti tad akalla.m. "Hoti ca na ca hoti Tathaagato param mara.naa" ti, iti 'ssa di.t.thiiti tad akalla.m. "N' eva hoti na na hoti Tathaagato param mara.naa" ti, iti 'ssa {di.t.thiiti} tad akala.m.

11 Ta.m kissa hetu? Yaavat' Aananda adhivacana.m yaavataa adhivacana-patho,yaavataa nirutti yaavataa nirutti-patho, yaavataa pa~n~natti yaavataa pa~n~natti-patho, yaavataa pa~n~naa yaavataa pa~n~naavacara.m, yaavataa va.t.ta.m yaavataa va.t.ta.m va.t.tati, tad abhi~n~naa vimutto bhikkhu, tad abhi~n~naa vimutto bhikkhu na jaanaati na passati iti 'ssa di.t.thiiti tad akalla.m.

33. 'Satta kho imaa Aananda vi~n~naa.na.t.thitiyo, dve ca aayatanaani. Katamaa satta? Sant' Aananda sattaa naanattakaayaa naanatta-sa~n~nino,

[page 069]

seyyathaa pi manussaa ekacce ca devaa ekacce ca vinipaatikaa. Aya.m pa.thamaa vi~n~naa.na.t.thiti.

'Sant' Aananda sattaa naanatta-kaayaa ekatta-sa~n~nino, seyyathaa pi devaa Brahma-kaayikaa pa.thamaabhinibbattaa. Aya.m dutiyaa vi~n~naa.na.t.thiti.

'Sant' Aananda sattaa ekatta-kaayaa naanatta-sa~n~nino, seyyathaa pi devaa Aabhassaraa. Aya.m tatiyaa vi~n~naa.na.t.thiti.

'Sant' Aananda sattaa ekatta-kaayaa naanatta-sa~n~nino, seyyathaa pi devaa Subhaki.n.naa. Aya.m catutthaa vi~n~naa.na.t.thiti.

'Sant' Aananda {sattaa} sabbaso {ruupa-sa~n~naana.m} samatikkamaa pa.tigha-sa~n~naana.m atthagamaa naanatta-sa~n~naana.m amanasikaaraa "Ananto aakaaso" ti aakaasaana~ncaayatanuupagaa.

Aya.m pa~ncamii vi~n~naa.na.t.thiti.

'Sant' Aananda sattaa sabbaso aakaasaana~ncaayatana.m samatikkamma "Ananta.m vi~n~naa.nan" ti vi~n~naa.na~ncaayatanuupagaa. Aya.m cha.t.thaa vi~n~naa.na.t.thiti.

'Sant' Aananda sattaa sabbaso vi~n~naa.na~ncaayatana.m samatikkhamma "N' atthi ki~nciiti" aaki~nca~n~naayatanuupagaa.

Aya.m sattamii vi~n~naa.na.t.thiti.

'Asa~n~nasattaayatana.m {n'eva-sa~n~naa}-naasa~n~naayatanam eva dutiya.m.

34. 'Tatr' Aananda yaaya.m pa.thamaa vi~n~naa.na.t.thiti naanatta-kaayaa naanatta-sa~n~nino, seyyathaa pi manussaa ekacce ca devaa ekacce ca vinipaatikaa, yo nu kho Aananda ta~n ca pajaanaati, tassaa ca samudaya.m pajaanaati, tassaa ca atthagama.m pajaanaati, tassaa ca assaada.m pajaanaati, tassaa ca aadiinava.m pajaanaati, tassaa ca nissara.na.m pajaanaati, kalla.m nu kho tena tad abhinanditun ti?'

[page 070]

'No h' eta.m bhante.' ... pe ...

'Tatr' Aananda yaaya.m sattamii vi~n~naa.na.t.thiti sabbaso vi~n~naa.na~ncaayatana.m samatikkamma "N' atthi ki~nciiti" aaki~nca~n~naayatanuupagaa, yo nu kho Aananda ta~n ca pajaanaati, tassaa ca samudaya.m pajaanaati, tassaa ca atthagama.m pajaanaati, tassaa ca assaada.m pajaanaati, tassaa ca aadiinava.m pajaanaati, tassaa ca nissara.na.m pajaanaati, kalla.m nu kho tena tad abhinanditun ti?'

'No h' eta.m bhante.'

'Tatr' Aananda yam ida.m asa~n~nasattaayatana.m, yo nu kho Aananda ta~n ca pajaanaati, tassa ca samudaya.m pajaanaati, tassa ca atthagama.m pajaanaati, tassa ca assaada.m pajaanaati, tassa ca aadiinava.m pajaanaati, tassa ca nissara.na.m pajaanaati, kalla.m nu kho tena tad abhinanditun ti?'

'No h' eta.m bhante.'

'Tatr' Aananda yam ida.m {n'eva-sa~n~naa}-naasa~n~naayatana.m, yo nu kho Aananda ta~n ca pajaanaati, tassa ca samudaya.m pajaanaati, tassa ca atthagama.m pajaanaati, tassa ca assaada.m pajaanaati, tassa ca aadiinava.m pajaanaati, tassa ca nissara.na.m pajaanaati, kalla.m nu kho tena tad abhinanditun ti?'

'No h' eta.m bhante.'

'Yato kho Aananda bhikkhu imaasa~n ca sattanna.m vi~n~naa.na.t.thitiina.m imesa~n ca dvinna.m aayatanaana.m samudaya~n ca atthagama~n ca assaada~n ca aadiinava~n ca nissara.na~n ca yathaabhuuta.m viditvaa anupaadaa vimutto hoti, aya.m vuccati Aananda bhikkhu pa~n~naa-vimutto.

35. 'A.t.tha kho ime Aananda, vimokhaa. Katame a.t.tha?

Ruupii ruupaani passati. Aya.m pa.thamo vimokho.

'Ajjhatta.m aruupa-sa~n~nii bahiddhaa ruupaani passati. Aya.m dutiyo vimokho.

[page 071]

'Subhan' t' eva adhimutto hoti. Aya.m tatiyo vimokho.

'Sabbaso ruupa-sa~n~naana.m samatikkamaa pa.tigha-sa~n~naana.m atthagamaa naanatta-sa~n~naana.m amanasikaaraa "Ananto aakaaso" ti aakaasaana~ncaayatana.m upasampajja viharati.

Aya.m catuttho vimokho.

'Sabbaso aakaasaana~ncaayatana.m samatikkamma "Ananta.m vi~n~naa.nan" ti vi~n~naa.na~ncaayatana.m upasampajja viharati. Aya.m pa~ncamo vimokho.

'Sabbaso vi~n~naa.na~ncaayatana.m samatikkamma "N' atthi ki~nciiti" aaki~nca~n~naayatana.m upasampajja viharati. Aya.m cha.t.tho vimokho.

'Sabbaso aaki~nca~n~naayatana.m samatikkamma {n'eva-sa~n~naa}naasa~n~naayatana.m upasampajja viharati. Aya.m sattamo vimokho.

'Sabbaso {n'eva-sa~n~naa}-naasa~n~naayatana.m samatikkamma sa~n~naa-vedayita-nirodha.m upasampajja viharati. Aya.m a.t.thamo vimokho. Ime kho Aananda a.t.tha vimokhaa.

36. 'Yato kho Aananda bhikkhu ime a.t.tha vimokhe anulomam pi samaapajjati, pa.tilomam pi samaapajjati, anuloma-pa.tilomam pi samaapajjati, yatth' icchaka.m yad icchaka.m yaavad icchaka.m samaapajjati pi vu.t.thaati pi, aasavaana~n ca khayaa anaasava.m cetovimutti.m pa~n~naa-vimutti.m di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharati, aya.m vuccati Aananda bhikkhu ubhatobhaaga-vimutto, imaaya ca Aananda ubhato-bhaaga-vimuttiyaa a~n~naa ubhato-bhaaga-vimutti uttaritaraa vaa pa.niitataraa vaa n' atthiiti.'

Idam avoca Bhagavaa. Attamano aayasmaa Aanando Bhagavato bhaasita.m abhinandiiti.

MAHA-NIDAaNA-SUTTANTA.M.

[page 072]

 


 

XV. Mahaa-Parinibbaana Suttanta

1.1. Evam me suta.m.

Eka.m samaya.m Bhagavaa Raajagahe viharati Gijjhakuu.te pabbate. Tena kho pana samayena raajaa Maagadho Ajaatasattu Vedehiputto Vajjii abhiyaatu-kaamo hoti. So evam aaha: 'Aaha~nhi' me Vajjii eva.m-mahiddhike eva.m-mahaanubhaave, ucchejjaami Vajjii vinaasessaami Vajjii anayavyasana.m aapaadessaami Vajjii ti.'

2. Atha kho raajaa Maagadho Ajaatasattu Vedehiputto Vassakaara.m braahma.na.m Magadha-mahaamatta.m aamantesi:

'Ehi tva.m braahma.na yena Bhagavaa ten' upasa.mkama, upasa.mkamitvaa mama vacanena Bhagavato paade sirasaa vandaahi, appaabaadham appaata'nka.m {lahu-.t.thaana.m} bala.m phaasu-vihaara.m puccha: "Raajaa bhante Maagadho Ajaatasattu Vedehiputto Bhagavato paade sirasaa vandati, appaabaadha.m appaata'nka.m {lahu-.t.thaana.m} bala.m phaasu-vihaara.m pucchatiiti," eva~n ca vadehi: "Raajaa bhante Maagadho Ajaatasattu Vedehiputto Vajjii abhiyaatu-kaamo. So evam aaha: 'Aaha~nhi 'me Vajjii eva.m-mahiddhike eva.m-mahaanubhaave, ucchejjaami Vajjii vinaasessaami Vajjii anayavyasana.m aapaadessaami Vajjii ti' ";

[page 073]

yathaa ca te Bhagavaa vyaakaroti ta.m saadhuka.m uggahetvaa mama.m aaroceyyaasi, na hi Tathaagataa vitatha.m bha.nantiiti.

3. 'Eva.m bho ti' kho Vassakaaro braahma.no Magadhamahaamatto ra~n~no Maagadhassa Ajaatasattussa Vedehiputtassa pa.tissutvaa, bhaddaani bhaddaani yaanaani yojaapetvaa, bhadda.m yaana.m abhiruuhitvaa, bhaddehi bhaddehi yaanehi Raajagahamhaa niyyaasi, yena Gijjhakuu.to pabbato tena paayaasi, yaavatikaa yaanassa bhuumi yaanena gantvaa yaanaa paccorohitvaa pattiko va yena Bhagavaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Bhagavataa saddhi.m sammodi, sammodaniiya.m katha.m saaraa.niiya.m viitisaaretvaa ekamanta.m nisiidi.

Ekamanta.m nisinno kho Vassakaaro braahma.no Magadhamahaamatto Bhagavanta.m etad avoca:

'Raajaa bho Gotama Maagadho Ajaatasattu Vedehi-putto bhoto Gotamassa paade sirasaa vandati, appaabaadham appaata'nka.m lahu.t.thaana.m bala.m phaasu-vihaara.m pucchati. Raajaa bho Gotama Maagadho Ajaatasattu Vedehiputto Vajjii abhiyaatu-kaamo. So evam aaha: "Aaha~nhi 'me Vajjii eva.m-mahiddhike eva.m-mahaanubhaave, ucchejjaami Vajjii vinaasessaami Vajjii anaya-vyasana.m aapaadessaami Vajjii ti."

4. Tena kho pana samayena aayasmaa Aanando Bhagavato pi.t.thito .thito hoti Bhagavanta.m viijamaano. Atha kho Bhagavaa aayasmanta.m Aananda.m aamantesi:

'Kin ti te Aananda suta.m, Vajjii {abhi.nha.m-} sannipaataa sannipaata-bahulaa ti?'

'Suta.m me ta.m bhante Vajjii {abhi.nha.m-} sannipaataa sannipaata-bahulaa ti.'

'Yaavakiiva~n ca Aananda Vajjii {abhi.nha.m-} sannipaataa sannipaata-bahulaa bhavissanti, vuddhi yeva Aananda Vajjiina.m paa.tika'nkhaa no parihaani. Kin ti te Aananda suta.m,

[page 074]

Vajjii samaggaa sannipatanti samaggaa vu.t.thahanti samaggaa Vajjii-kara.niiyaani karontiiti?'

'Suta.m me ta.m bhante Vajjii samaggaa sannipatanti samaggaa vu.t.thahanti samaggaa Vajjii-kara.niiyaani karontiiti.

'Yaavakiiva~n ca Aananda Vajjii samaggaa sannipatissanti samaggaa vu.t.thahissanti samaggaa Vajji-kara.niiyaani karissanti, vuddhi yeva Aananda Vajjiina.m paa.tika'nkhaa no parihaani. Kin ti te Aananda suta.m Vajjii appa~n~nattam na pa~n~naapenti, pa~n~natta.m na samucchindanti, {yathaa-}pa~n~natte poraa.ne Vajji-dhamme samaadaaya vattantiiti?'

'Suta.m me ta.m bhante Vajjii appa~n~natta.m na pa~n~naapenti, pa~n~natta.m na samucchindanti, {yathaa-}pa~n~natte poraa.ne Vajji-dhamme samaadaaya vattantiiti.'

'Yaavakiiva~n ca Aananda Vajjii appa~n~natta.m na pa~n~naapessanti, pa~n~natta.m na samucchindissanti, {yathaa-} pa~n~natte poraa.ne Vajji-dhamme samaadaaya vattissanti, vuddhi yeva Aananda Vajjiina.m paa.tika'nkhaa no parihaani.

Kin ti te Aananda suta.m Vajjii ye te Vajjiina.m Vajjimahallakaa te sakkaronti garukaronti maanenti puujenti tesa~n ca sotabba.m ma~n~nantiiti?'

'Suta.m me ta.m bhante Vajjii ye te Vajjiina.m Vajjimahallakaa te sakkaronti garukaronti maanenti puujenti tesa~n ca sotabba.m ma~n~nantiiti.'

'Yaavakiiva~n ca Aananda Vajjii ye te Vajjiina.m Vajjiimahallakaa te sakkarissanti garukarissanti maanessanti puujessanti tesa~n ca sotabba.m ma~n~nissanti, vuddhi yeva Aananda Vajjiina.m paa.tika'nkhaa no parihaani. Kin ti te Aananda suta.m Vajjii yaa taa kulitthiyo kula-kumaariyo taa na okkassa pasayha vaasentiiti?'

'Suta.m me ta.m bhante Vajjii yaa taa kulitthiyo kulakumaariyo taa na okkassa pasayha vaasentiiti.'

'Yaavakiiva~n ca Aananda Vajjii yaa taa kulitthiyo kulakumaariyo taa na okkassa pasayha vaasessanti, vuddhi yeva Aananda Vajjiina.m paa.tika'nkhaa no parihaani. Kin ti te Aananda suta.m Vajjii yaani taani Vajjiina.m Vajji-cetiyaani abbhantaraani c' eva baahiraani ca taani sakkaronti garukaronti maanenti puujenti tesa~n ca dinna-pubba.m katapubba.m dhammika.m bali.m no parihaapentiiti?'

[page 075]

'Suta.m me ta.m bhante Vajjii yaani taani Vajjiina.m Vajjicetiyaani, abbhantaraani c' eva baahiraani ca, taani sakkaronti garukaronti maanenti puujenti, tesa~n ca dinna-pubba.m kata-pubba.m dhammika.m bali.m no parihaapentiiti.'

'Yaavakiiva~n ca Aananda Vajjii yaani taani Vajjiina.m Vajjicetiyaani, abbhantaraani c' eva baahiraani ca, taani sakkarissanti garukarissanti maanessanti puujessanti, tesa~n ca dinna-pubba.m kata-pubba.m dhammika.m bali.m no parihaapessanti, vuddhi yeva Aananda Vajjiina.m paa.tika'nkhaa no parihaani. Kin ti te Aananda suta.m Vajjiina.m arahantesu dhammikaarakkhaavara.na-gutti susa.mvihitaa, kin ti anaagataa ca arahanto vijita.m aagaccheyyu.m aagataa ca arahanto vijite phaasu.m vihareyyun ti?'

'Suta.m me ta.m bhante Vajjiina.m arahantesu dhammikaarakkhaavara.na-gutti susa.mvihitaa, kin ti anaagataa ca arahanto vijita.m aagaccheyyu.m aagataa ca arahanto vijite phaasu.m vihareyyun ti.'

'Yaavakiiva~n ca Aananda Vajjiina.m arahantesu dhammikaarakkhaavara.na-gutti susa.mvihitaa bhavissati, kin ti anaagataa ca arahanto vijita.m aagaccheyyu.m aagataa ca arahanto vijite phaasu.m vihareyyun ti, vuddhi yeva Aananda Vajjiina.m paa.tika'nkhaa no parihaaniiti.'

5. Atha kho Bhagavaa Vassakaara.m braahma.na.m Magadha-mahaamatta.m aamantesi:

'Ekam idaaha.m braahma.na samaya.m Vesaaliya.m viharaami Saarandade cetiye, tatraaha.m Vajjiina.m ime satta aparihaaniye dhamme desesi.m, yaavakiiva~n ca braahma.na ime satta aparihaaniyaa dhammaa Vajjiisu .thassanti, imesu ca sattasu aparihaaniyesu dhammesu Vajjii sandissanti, vuddhi yeva braahma.na Vajjiina.m paa.tika'nkhaa no parihaaniiti.'

Eva.m vutte Vassakaaro Braahma.no Magadha-mahaamatto Bhagavanta.m etad avoca:

'Ekamekena pi bho Gotama aparihaaniyena dhammena samannaagataana.m Vajjiina.m vuddhi yeva paa.tika'nkhaa no parihaani,

[page 076]

ko pana vaado sattahi aparihaaniyehi dhammehi?

Akara.niiyaa va bho Gotama Vajjii ra~n~naa Maagadhena Ajaatasattunaa Vedehiputtena yadida.m yuddhassa a~n~natra upalaapanaaya a~n~natra mithu-bhedaa. Handa ca daani maya.m bho Gotama gacchaama, bahukiccaa maya.m bahukara.niiyaa ti.'

'Yassa daani tva.m braahma.na kaala.m ma~n~nasiiti.'

Atha kho Vassakaaro braahma.no Magadha-mahaamatto Bhagavato bhaasita.m abhinanditvaa anumoditvaa u.t.thaay' aasanaa pakkaami.

6. Atha kho Bhagavaa acira-pakkante Vassakaare braahma.ne Magadha-mahaamatte aayasmanta.m Aananda.m aamantesi: 'Gaccha tva.m Aananda yaavatikaa bhikkhuu Raajagaha.m upanissaaya viharanti, te sabbe upa.t.thaanasaalaaya.m sannipaatehiiti.'

'Eva.m bhante' ti kho aayasmaa Aanando Bhagavato pa.tissutvaa yaavatikaa bhikkhuu Raajagaha.m upanissaaya viharanti te sabbe upa.t.thaana-saalaaya.m sannipaatetvaa yena Bhagavaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m a.t.thaasi, ekamanta.m .thito kho aayasmaa Aanando Bhagavanta.m etad avoca: 'Sannipatito bhante bhikkhu-sa.mgho, yassa daani bhante Bhagavaa kaala.m ma~n~nasiiti.'

Atha kho Bhagavaa u.t.thaay' aasanaa yena upa.t.thaana-saalaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa pa~n~natte aasane nisiidi, nisajja kho Bhagavaa bhikkhuu aamantesi:

3 'Satta vo bhikkhave aparihaaniye dhamme desessaami, ta.m su.naatha saadhuka.m manasi-karotha bhaasissaamiiti.'

'Eva.m bhante' ti kho te bhikkhuu Bhagavato paccassosu.m. Bhagavaa etad avoca:

'Yaavakiiva~n ca bhikkhave bhikkhuu {abhi.nha.m-} sannipaataa sannipaata-bahulaa bhavissanti, vuddhi yeva bhikkhuuna.m paa.tika'nkhaa no parihaani.

'Yaavakiiva~n ca bhikkhave bhikkhuu samaggaa sannipatissanti samaggaa vu.t.thahissanti samaggaa sa'ngha-kara.niiyaani karissanti,

[page 077]

vuddhi yeva bhikkhave bhikkhuuna.m paa.tika'nkhaa no parihaani.

'Yaavakiiva~n ca bhikkhave bhikkhuu appa~n~natta.m na pa~n~naapessanti, pa~n~natta.m na samucchindissanti, yathaapa~n~nattesu sikkhaa-padesu samaadaaya vattissanti, vuddhi yeva bhikkhave bhikkhuuna.m paa.tika'nkhaa no parihaani.

'Yaavakiiva~n ca bhikkhave bhikkhuu ye te bhikkhuu theraa {ratta~n~nuu} cira-pabbajitaa sa'ngha-pitaro sa'ngha-{pari.naayakaa} te sakkarissanti garukarissanti maanessanti puujessanti tesa~n ca sotabba.m ma~n~nissanti, vuddhi yeva bhikkhave bhikkhuuna.m paa.tika'nkhaa no parihaani.

'Yaavakiiva~n ca bhikkhave bhikkhuu uppannaaya ta.nhaaya ponobhavikaaya na vasa.m gacchanti, vuddhi yeva bhikkhave bhikkhuuna.m paa.tika'nkhaa no parihaani.

'Yaavakiiva~n ca bhikkhave bhikkhuu aara~n~nakesu senaasanesu saapekhaa bhavissanti, vuddhi yeva bhikkhave bhikkhuuna.m paa.tika'nkhaa no parihaani.

'Yaavakiiva~n ca bhikkhave bhikkhuu paccatta.m yeva sati.m upa.t.thaapessanti, kin ti anaagataa ca pesalaa sabrahmacaarii aagaccheyyu.m aagataa ca pesalaa sabrahmacaarii phaasu.m vihareyyun ti, vuddhi yeva bhikkhave bhikkhuuna.m paa.tika'nkhaa no parihaani.

'Yaavakiiva~n ca bhikkhave ime satta aparihaaniyaa dhammaa bhikkhuusu .thassanti imesu ca sattasu aparihaaniyesu dhammesu bhikkhuu sandissanti, vuddhi yeva bhikkhave bhikkhuuna.m paa.tika'nkhaa no parihaani.

7. 'Apare pi kho bhikkhave satta aparihaaniye dhamme desessaami, ta.m su.naatha, saadhuka.m manasi-karotha, bhaasissaamiiti.'

'Eva.m bhante' {ti} kho te bhikkhu Bhagavato paccassosu.m, Bhagavaa etad avoca:

10 'Yaavakiiva~n ca bhikkhave bhikkhuu na kammaaraamaa bhavissanti na kamma-rataa na kammaaraamata.m anuyuttaa,

[page 078]

vuddhi yeva bhikkhave bhikkhuuna.m paa.tika'nkhaa no parihaani.

'Yaavakiiva~n ca bhikkhave bhikkhuu na bhassaaraamaa bhavissanti na bhassa-rataa na bhassaaraamata.m anuyuttaa, vuddhi yeva bhikkhave bhikkhuuna.m paa.tika'nkhaa no parihaani.

'Yaavakiiva~n ca bhikkhave bhikkhuu na niddaaraamaa bhavissanti na niddaa-rataa na niddaaraamata.m anuyuttaa, vuddhi yeva bhikkhave bhikkhuuna.m paa.tika'nkhaa no parihaani.

'Yaavakiiva~n ca bhikkhave bhikkhu na sa'nga.nikaaraamaa bhavissanti na sa'nga.nikaa-rataa na sa'nga.nikaaraamata.m anuyuttaa, vuddhi yeva bhikkhave bhikkhuuna.m paa.tika'nkhaa no parihaani.

'Yaavakiiva~n ca bhikkhave bhikkhuu na paapicchaa bhavissanti na paapikaana.m icchaana.m vasa.m gataa, vuddhi yeva bhikkhave bhikkhuuna.m paa.tika'nkhaa no parihaani.

'Yaavakiiva~n ca bhikkhave bhikkhuu na paapa-mittaa bhavissanti na paapa-sahaayaa na paapa-sampava'nkaa, vuddhi yeva bhikkhave bhikkhuuna.m paa.tika'nkhaa no parihaani.

'Yaavakiiva~n ca bhikkhave bhikkhuu na oramattakena visesaadhigamena antaraa vosaana.m aapajjissanti, vuddhi yeva bhikkhave bhikkhuuna.m paa.tika'nkhaa no parihaani.

'Yaavakiva~n ca bhikkhave ime satta aparihaaniyaa dhammaa bhikkhuusu .thassanti imesu ca sattasu aparihaaniyesu dhammesu bhikkhuu sandissanti, vuddhi yeva bhikkhave bhikkhuuna.m paa.tika'nkhaa no parihaani.

8. 'Apare pi kho bhikkhave satta aparihaaniye dhamme desessaami, ta.m su.naatha saadhuka.m manasikarotha, bhaasissaamiiti.'

'Eva.m bhante' ti kho te bhikkhuu Bhagavato paccassosu.m, Bhagavaa etad avoca:

2 'Yaavakiiva~n ca bhikkhave bhikkhuu saddhaa bhavissanti, hirimanaa bhavissanti, ottaapii bhavissanti, bahussutaa bhavissanti,

[page 079]

aaraddha-viriyaa bhavissanti, upa.t.thita-satii bhavissanti, pa~n~naavanto bhavissanti, vuddhi yeva bhikkhave bhikkhuuna.m paa.tika'nkhaa no parihaani.

'Yaavakiiva~n ca bhikkhave ime satta aparihaaniyaa dhammaa bhikkhuusu .thassanti, imesu ca sattasu aparihaaniyesu dhammesu bhikkhuu sandissanti, vuddhi yeva bhikkhave bhikkhuuna.m paa.tika'nkhaa no parihaani.

9 'Apare pi kho bhikkhave satta aparihaaniye dhamme desessaami, ta.m su.naatha, {saadhuka.m} manasikarotha, bhaasissaamiiti.'

'Eva.m bhante' ti kho te bhikkhuu Bhagavato paccassosu.m, Bhagavaa etad avoca:

3 'Yaavakiiva~n ca bhikkhave bhikkhuu sati-sambojjha'nga.m bhaavessanti, dhammavicaya-sambojjha'nga.m bhaavessanti, viriya-sambojjha'nga.m bhaavessanti, piiti-sambojjha'nga.m bhaavessanti, passaddhi-sambojjha'nga.m bhaavessanti, samaadhi-sambojjha'nga.m bhaavessanti, upekhaa-sambojjha'nga.m bhaavessanti, vuddhi yeva bhikkhave bhikkhuuna.m paa.tika'nkhaa no parihaani.

'Yaavakiiva~n ca bhikkhave ime satta aparihaaniyaa dhammaa bhikkhuusu .thassanti imesu ca sattasu aparihaaniyesu dhammesu bhikkhuu sandissanti, vuddhi yeva bhikkhave bhikkhuuna.m paa.tika'nkhaa no parihaani.

10. 'Apare pi kho bhikkhave satta aparihaaniye dhamme desessaami, ta.m su.naatha saadhuka.m manasikarotha, bhaasissaamiiti.'

'Eva.m bhante' ti kho te bhikkhuu Bhagavato paccassosu.m, Bhagavaa etad avoca:

6 'Yaavakiiva~n ca bhikkhave bhikkhuu anicca-sa~n~na.m bhaavessanti, anatta-sa~n~na.m bhaavessanti, asubha-sa~n~na.m bhaavessanti, aadiinava-sa~n~na.m bhaavessanti, pahaana-sa~n~na.m bhaavessanti, viraaga-sa~n~na.m bhaavessanti, nirodha-sa~n~na.m bhaavessanti, vuddhi yeva bhikkhave bhikkhuuna.m paa.tika'nkhaa no parihaani.

[page 080]

Yaavakiiva~n ca bhikkhave ime satta aparihaaniyaa dhammaa bhikkhuusu .thassanti, imesu ca sattasu aparihaaniyesu dhammesu bhikkhuu sandissanti, vuddhi yeva bhikkhave bhikkhuuna.m paa.tika'nkhaa no parihaani.

11. 'Cha bhikkhave aparihaaniye dhamme desessaami, ta.m su.naatha saadhuka.m manasikarotha, bhaasissaamiiti,'

'Eva.m bhante' ti kho te bhikkhuu Bhagavato paccassosu.m, Bhagavaa etad avoca:

'Yaavakiiva~n ca bhikkhave bhikkhuu metta.m kaayakamma.m paccupa.t.thaapessanti sabrahmacaariisu aavii c' eva raho ca, vuddhi yeva bhikkhave bhikkhuuna.m paa.tika'nkhaa no parihaani.

'Yaavakiiva~n ca bhikkhave bhikkhuu metta.m vacii-kamma.m paccupa.t.thaapessanti sabrahmacaariisu ... pe ... metta.m mano-kamma.m paccupa.t.thaapessanti sabrahmacaariisu aavii c' eva raho ca, vuddhi yeva bhikkhave bhikkhuuna.m paa.tika'nkhaa no parihaani.

'Yaavakiiva~n ca bhikkhave bhikkhuu ye te laabhaa dhammikaa dhamma-laddhaa antamaso patta-pariyaapanna-mattam pi tathaaruupehi laabhehi appa.tivibhatta-bhogii bhavissanti siilavantehi sabrahmacaariihi saadhaara.na-bhogii, vuddhi yeva bhikkhave bhikkhuuna.m paa.tika'nkhaa no parihaani.

'Yaavakiiva~n ca bhikkhave bhikkhuu yaani taani siilaani akha.n.daani acchiddaani asabalaani akammaasaani bhujissaani vi~n~nuupasatthaani aparaama.t.thaani samaadhi-sa.mvattanikaani tathaaruupesu siilesu siila-saama~n~na-gataa viharissanti sabrahmacaariihi aavii c' eva raho ca, vuddhi yeva bhikkhave bhikkhuuna.m paa.tika'nkhaa no parihaani.

'Yaavakiiva~n ca bhikkhave bhikkhuu yaa 'ya.m di.t.thi ariyaa niyyaanikaa niyyaati takkarassa sammaa-dukkhakkhayaaya tathaaruupaaya di.t.thiyaa di.t.thi-saama~n~na-gataa viharissanti sabrahmacaariihi aavii c' eva raho ca, vuddhi yeva bhikkhave bhikkhuuna.m paa.tika'nkhaa no parihaani.

[page 081]

'Yaavakiiva~n ca bhikkhave ime cha aparihaaniyaa dhammaa bhikkhuusu .thassanti imesu ca chasu aparihaaniyesu dhammesu bhikkhuu sandissanti, vuddhi yeva bhikkhave bhikkhuuna.m paa.tika'nkhaa no parihaaniiti.'

12. Tatra suda.m Bhagavaa Raajagahe viharanto Gijjhakuu.te pabbate etad eva bahula.m bhikkhuuna.m dhammi.m katha.m karoti: Iti siila.m iti samaadhi iti pa~n~naa, siilaparibhaavito samaadhi mahapphalo hoti mahaanisa.mso, samaadhi-paribhaavitaa pa~n~naa mahapphalaa hoti mahaanisa.msaa, pa~n~naa-paribhaavita.m citta.m sammad eva aasavehi vimuccati, seyyathiida.m kaamaasavaa bhavaasavaa di.t.thaasavaa avijjaasavaa ti.

13. Atha kho Bhagavaa Raajagahe yathaabhiranta.m viharitvaa aayasmanta.m Aananda.m aamantesi: 'Aayaam' Aananda yena Ambala.t.thikaa ten' upasa.mkamissaamaati.'

'Eva.m bhante' ti kho aayasmaa Aanando Bhagavato paccassosi. Atha kho Bhagavaa mahataa bhikkhu-sa.mghena saddhi.m yena Ambala.t.thikaa tad avasari.

14. Tatra suda.m Bhagavaa Ambala.t.thikaaya.m viharati Raajaagaarake. Tatra pi suda.m Bhagavaa Ambala.t.thikaaya.m viharanto Raajaagaarake etad eva bahula.m bhikkhuuna.m dhammi.m katha.m karoti: Iti siila.m iti samaadhi iti pa~n~naa, siila-paribhaavito samaadhi mahapphalo hoti mahaanisa.mso, samaadhi-paribhaavitaa pa~n~naa mahapphalaa hoti mahaanisa.msaa, pa~n~naa-paribhaavita.m citta.m sammad eva aasavehi vimuccati seyyathiida.m kaamaasavaa bhavaasavaa di.t.thaasavaa avijjaasavaa ti.

15. Atha kho Bhagavaa Ambala.t.thikaaya.m yathaabhiranta.m viharitvaa aayasmanta.m Aananda.m aamantesi: 'Aayaam' Aananda yena Naa.landaa ten' upasa.mkamissaamaati.'

'Eva.m bhante' ti kho aayasmaa Aanando Bhagavato paccassosi. Atha kho Bhagavaa mahataa bhikkhu-sa.mghena saddhi.m yena Naa.landaa tad avasari. Tatra suda.m Bhagavaa Naa.landaaya.m viharati Paavaarikambavane.

16. Atha kho aayasmaa Saariputto yena Bhagavaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi.

[page 082]

Ekamanta.m nisinno kho aayasmaa Saariputto Bhagavanta.m etad avoca:

'Eva.m-pasanno aha.m bhante Bhagavati na caahu na ca bhavissati na c' etarahi vijjati a~n~no sama.no vaa braahma.no vaa Bhagavataa bhiyyo 'bhi~n~nataro yadida.m sambodhiyan' ti.

'U.laaraa kho te aya.m Saariputta aasabhii vaacaa bhaasitaa, eka.mso gahito siiha-naado nadito: "Eva.m-pasanno aha.m bhante Bhagavati na caahu na ca bhavissati na c' etarahi vijjati a~n~no sama.no vaa braahma.no vaa Bhagavataa bhiyyo 'bhi~n~nataro yadida.m sambodhiyan" ti. Kin nu Saariputta ye te ahesu.m atiitam addhaana.m arahanto sammaasambuddhaa, sabbe te Bhagavanto cetasaa ceto paricca viditaa Eva.m-siilaa te Bhagavanto ahesu.m iti pi, eva.mdhammaa eva.m-pa~n~naa eva.m-vihaarii eva.m-vimuttaa te Bhagavanto ahesu.m iti piiti?"'

'No h' eta.m bhante.'

Ki.m pana Saariputta ye te bhavissanti anaagatam addhaana.m arahanto sammaa-sambuddhaa, sabbe te Bhagavanto cetasaa ceto paricca viditaa "Eva.m-siilaa te Bhagavanto bhavissanti iti pi, eva.m-dhammaa eva.m-pa~n~naa eva.m-vihaarii eva.m-vimuttaa te Bhagavanto bhavissanti iti piiti?"'

'No h' eta.m bhante.'

'Ki.m pana Saariputta aha.m te etarahi araha.m sammaasambuddho cetasaa ceto paricca vidito "Eva.m-siilo Bhagavaa iti pi, eva.m-dhammo eva.m-pa~n~no eva.m-vihaarii eva.mvimutto Bhagavaa iti piiti?"'

'No h' eta.m bhante.'

'Etth' eva hi te Saariputta atiitaanaagata-paccuppannesu arahantesu sammaa-sambuddhesu ceto-pariya-~naa.na.m n' atthi. Atha ki~n carahi te aya.m Saariputta u.laaraa aasabhii vaacaa bhaasitaa eka.mso gahito siiha-naado nadito,

[page 083]

"Eva.m-pasanno aha.m bhante Bhagavati na caahu na ca bhavissati na c' etarahi vijjati a~n~no sama.no vaa braahma.no vaa Bhagavataa bhiyyo 'bhi~n~nataro yadida.m sambodhiyan" ti?'

17. 'Na kho me bhante atiitaanaagata-paccuppannesu arahantesu sammaa-sambuddhesu ceto-pariya-~naa.na.m atthi.

Api ca dhammanvayo vidito. Seyyathaa pi bhante ra~n~no paccantima.m nagara.m da.lhuddaapa.m {da.lha}-paakaaratora.na.m eka-dvaara.m, tatr' assa dovaariko pa.n.dito viyatto medhaavii a~n~naataana.m nivaaretaa ~naataana.m pavesetaa. So tassa nagarassa samantaa anupariyaaya patha.m anukkamamaano na passeyya paakaara-sandhi.m vaa paakaara-vivara.m vaa antamaso bi.laara-nissakkana-mattam pi. Tassa evam assa, ye kho keci o.laarikaa paa.naa ima.m nagara.m pavisanti vaa nikkhamanti vaa, sabbe te iminaa va dvaarena pavisanti vaa nikkhamanti vaa ti. Evam eva kho me bhante dhammanvayo vidito. Ye te bhante ahesu.m atiitam addhaana.m arahanto sammaa-sambuddhaa, sabbe te Bhagavanto pa~nca niivara.ne pahaaya cetaso upakkilese pa~n~naaya dubbaliikara.ne catusu satipa.t.thaanesu supati.t.thita-cittaa satta bojjha'nge yathaabhuuta.m bhaavetvaa anuttara.m sammaa-sambodhi.m abhisambujjhi.msu. Ye pi te bhante bhavissanti anaagata.m addhaana.m arahanto sammaa-sambuddhaa, sabbe te Bhagavanto pa~nca niivara.ne pahaaya cetaso upakkilese pa~n~naaya dubbaliikara.ne catusu satipa.t.thaanesu supati.t.thita-cittaa satta bojjha'nge yathaabhuuta.m bhaavetvaa anuttara.m sammaasambodhi.m abhisambujjhissanti. Bhagavaa pi bhante etarahi araha.m sammaa-sambuddho pa~nca niivara.ne pahaaya cetaso upakkilese pa~n~naaya dubbaliikara.ne catusu satipa.t.thaanesu supati.t.thita-citto satta bojjha'nge yathaabhuuta.m bhaavetvaa anuttara.m sammaa-sambodhi.m abhisambuddho' ti.

18. Tatra pi suda.m Bhagavaa Naa.landaaya.m viharanto Paavaarikambavane etad eva bahula.m bhikkhuuna.m dhammi.m katha.m karoti:

[page 084]

Iti siila.m iti samaadhi iti pa~n~naa, siilaparibhaavito samaadhi mahapphalo hoti mahaanisa.mso, samaadhi-paribhaavitaa pa~n~naa mahapphalaa hoti mahaanisa.msaa, pa~n~naa-paribhaavita.m citta.m sammad eva aasavehi vimuccati seyyathiida.m kaamaasavaa bhavaasavaa di.t.thaasavaa avijjaasavaa ti.

19. Atha kho Bhagavaa Naa.landaaya.m yathaabhiranta.m viharitvaa aayasmanta.m Aananda.m aamantesi: 'Aayaam' Aananda yena Paa.taligaamo ten' upasa.mkamissaamaati.'

'Eva.m bhante' ti kho aayasmaa Aanando Bhagavato paccassosi. Atha kho Bhagavaa mahataa bhikkhu-sa.mghena saddhi.m yena Paa.taligaamo tad avasari.

20. Assosu.m kho {Paa.taligaamiyaa} upaasakaa 'Bhagavaa kira Paa.taligaama.m anuppatto' ti. Atha kho Paa.taligaamiyaa upaasakaa yena Bhagavaa ten' upasa.mkami.msu, upasa.mkamitvaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi.msu.

Ekamanta.m nisinnaa kho Paa.taligaamiyaa upaasakaa Bhagavanta.m etad avocu.m: 'Adhivaasetu no bhante Bhagavaa aavasathaagaaran' ti. Adhivaasesi Bhagavaa tu.nhii-bhaavena.

21. Atha kho Paa.taligaamiyaa upaasakaa Bhagavato adhivaasana.m viditvaa, u.t.thaay' aasanaa, Bhagavanta.m abhivaadetvaa, {padakkhi.na.m} katvaa, yena aavasathaagaara.m ten' upasa.mkami.msu, upasa.mkamitvaa sabba-santhari.m aavasathaagaara.m santharitvaa aasanaani pa~n~naapetvaa udaka-ma.ni.m pati.t.thaapetvaa telappadiipa.m aaropetvaa yena Bhagavaa ten' upasa.mkami.msu, upasa.mkamitvaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamantam a.t.tha.msu. Ekamanta.m .thitaa kho Paa.taligaamiyaa upaasakaa Bhagavanta.m etad avocu.m:

'Sabba-santhari.m santhata.m bhante aavasathaagaara.m, aasanaani pa~n~nattaani, udaka-ma.niko pati.t.thaapito, telappadiipo aaropito, yassa daani bhante Bhagavaa kaala.m ma~n~natiiti.'

[page 085]

22. Atha kho Bhagavaa nivaasetvaa patta-ciivara.m aadaaya saddhi.m bhikkhu-sa.mghena yena aavasathaagaara.m ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa paade pakkhaaletvaa aavasathaagaara.m pavisitvaa majjhima.m thambha.m nissaaya puratthaabhimukho nisiidi. Bhikkhu-sa.mgho pi kho paade pakkhaaletvaa aavasathaagaara.m pavisitvaa pacchima.m bhitti.m nissaaya puratthaabhimukho nisiidi Bhagavanta.m yeva purakkhatvaa. Paa.taligaamiyaa pi kho upaasakaa paade pakkhaaletvaa aavasathaagaara.m pavisitvaa puratthima.m bhitti.m nissaaya pacchaabhimukhaa nisiidi.msu Bhagavanta.m yeva purakkhatvaa.

23. Atha kho Bhagavaa Paa.taligaamiye upaasake aamantesi: 'Pa~nc' ime gahapatayo aadiinavaa dussiilassa siila-vipattiyaa.

Katame pa~nca?

'Idha gahapatayo dussiilo siila-vipanno pamaadaadhikara.na.m mahati.m bhoga-jaani.m nigacchati. Aya.m pa.thamo aadiinavo dussiilassa siila-vipattiyaa.

'Puna ca para.m gahapatayo dussiilassa siila-vipannassa paapako kitti-saddo abbhuggacchati. Aya.m dutiyo aadiinavo dussiilassa siila-vipattiyaa.

'Puna ca para.m gahapatayo dussiilo siila-vipanno ya.m yad eva parisa.m upasa.mkamati, yadi khattiya-parisa.m yadi braahma.na-parisa.m yadi gahapati-parisa.m yadi sama.na-{parisa.m}, avisaarado upasa.mkamati ma'nku-bhuuto.

Aya.m tatiyo aadiinavo dussiilassa siila-vipattiyaa.

'Puna ca para.m gahapatayo dussiilo siila-vipanno sammuu.lho kaala.m karoti. Aya.m catuttho aadiinavo dussiilassa suula-vipattiyaa.

'Puna ca para.m gahapatayo dussiilo siila-vipanno kaayassa bhedaa param mara.naa apaaya.m duggati.m vinipaata.m niraya.m uppajjati. Aya.m pa~ncamo aadiinavo dussiilassa siilavipattiyaa. Ime kho gahapatayo pa~nca aadiinavaa dussiilassa siila-vipattiyaa.

[page 086]

24. 'Pa~nc' ime gahapatayo aanisa.msaa siilavato siilasampadaaya. Katame pa~nca?

'Idha gahapatayo siilavaa siila-sampanno appamaadaadhikara.na.m mahanta.m bhogakkhandha.m adhigacchati.

Aya.m pa.thamo aanisa.mso siilavato siila-sampadaaya.

'Puna ca para.m gahapatayo siilavato siila-sampannassa kalyaa.no kitti-saddo abbhuggacchati. Aya.m {dutiyo} aanisa.mso siilavato siila-sampadaaya.

'Puna ca para.m gahapatayo siilavaa siila-sampanno ya.m yad eva parisa.m upasa.mkamati, yadi khattiya-parisa.m yadi braahma.na-parisa.m yadi gahapati-parisa.m yadi sama.na-parisa.m, visaarado upasa.mkamati ama'nku-bhuuto.

Aya.m tatiyo aanisa.mso siilavato siila-sampadaaya.

'Puna ca para.m gahapatayo siilavaa siila-sampanno asammuu.lho kaala.m karoti. Aya.m catuttho aanisa.mso siilavato siila-sampadaaya.

'Puna ca para.m gahapatayo siilavaa siila-sampanno kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m uppajjati. Aya.m pa~ncamo aanisa.mso siilavato siila-sampadaaya. Ime kho gahapatayo pa~nca aanisa.msaa siilavato siilasampadaayaati.'

Atha kho Bhagavaa Paa.taligaamiye upaasake bahud eva ratti.m dhammiyaa kathaaya sandassetvaa samaadapetvaa samuttejetvaa sampaha.msetvaa uyyojesi, 'Abhikkantaa kho gahapatayo ratti, yassa daani kaala.m ma~n~nathaati.' 'Evam bhante' ti kho Paa.taligaamiyaa upaasakaa Bhagavato pa.tissutvaa u.t.thaay' aasanaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa padakkhi.na.m katvaa pakkami.msu. Atha kho Bhagavaa acirapakkantesu Paa.taligaamiyesu upaasakesu su~n~naagaara.m paavisi.

26. Tena kho pana samayena Suniidha-Vassakaaraa Magadha-mahaamattaa Paa.taligaame nagara.m maapenti Vajjiina.m pa.tibaahaaya. Tena kho pana samayena sambahulaa devataayo sahassass' eva Paa.taligaame vatthuuni pariga.nhanti.

[page 087]

Yasmi.m padese mahesakkhaa devataa vatthuuni pariga.nhanti, mahesakkhaana.m tattha ra~n~na.m raaja-mahaamattaana.m cittaani namanti nivesanaani maapetu.m. Yasmi.m padese majjhimaa devataa vatthuuni pariga.nhanti, majjhimaana.m tattha ra~n~na.m raaja-mahaamattaana.m cittaani namanti nivesanaani maapetu.m. Yasmi.m padese niicaa devataa vatthuuni pariga.nhanti, niicaana.m tattha ra~n~na.m raaja-mahaamattaana.m cittaani namanti nivesanaani maapetu.m.

27. Addasaa kho Bhagavaa dibbena cakkhunaa visuddhena atikkanta-maanusakena taa devataayo sahassass' eva Paa.taligaame vatthuuni pariga.nhantiyo. Atha kho Bhagavaa rattiyaa {paccuusa-}samaya.m paccu.t.thaaya aayasmanta.m Aananda.m aamantesi:

'Ko nu kho Aananda Paa.taligaame nagara.m maapetiiti?'

'Suniidha-Vassakaaraa bhante Magadha-mahaamattaa Paa.taligaame nagara.m maapenti Vajjiina.m pa.tibaahaayaati.'

28. 'Seyyathaa pi Aananda devehi Taavati.msehi saddhi.m mantetvaa, evam eva kho Aananda Suniidha-Vassakaaraa Magadha-mahaamattaa Paa.taligaame nagara.m maapenti Vajjiina.m pa.tibaahaaya. Idhaaha.m Aananda addasa.m dibbena cakkhunaa visuddhena atikkanta-maanusakena sambahulaa devataayo sahassass' eva Paa.taligaame vatthuuni pariga.nhantiyo. Yasmi.m padese mahesakkhaa devataa vatthuuni pariga.nhanti, mahesakkhaana.m tattha ra~n~na.m raaja-mahaamattaana.m cittaani namanti nivesanaani maapetu.m. Yasmi.m padese majjhimaa devataa vatthuuni pariga.nhanti, majjhimaana.m tattha ra~n~na.m raaja-mahaamattaana.m cittaani namanti nivesanaani maapetu.m. Yasmi.m padese niicaa devataa vatthuuni pariga.nhanti, niicaana.m tattha ra~n~na.m raajamahaamattaana.m cittaani namanti nivesanaani maapetu.m.

Yaavataa Aananda ariya.m aayatana.m yaavataa va.nippatho ida.m agga-nagara.m bhavissati Paa.taliputta.m pu.ta-bhedana.m.

[page 088]

Paa.taliputtassa kho Aananda tayo antaraayaa bhavissanti, aggito vaa udakato vaa mithubhedaa vaa' ti.

29. Atha kho Suniidha-Vassakaaraa Magadha-mahaamattaa yena Bhagavaa ten' upasa.mkami.msu, upasa.mkamitvaa Bhagavataa saddhi.m sammodi.msu, sammodaniiya.m katha.m saaraa.niiya.m viitisaaretvaa ekamanta.m a.t.tha.msu. Ekamanta.m .thitaa kho Suniidha-Vassakaaraa Magadha-mahaamattaa Bhagavanta.m etad avocu.m: 'Adhivaasetu no bhava.m Gotamo ajjatanaaya bhatta.m saddhi.m bhikkhu-sa.mghenaati.' Adhivaasesi Bhagavaa tu.nhii-bhaavena.

30. Atha kho Suniidha-Vassakaaraa Magadha-mahaamattaa Bhagavato adhivaasana.m viditvaa yena sako aavasatho ten' upasa.mkami.msu, upasa.mkamitvaa sake aavasathe pa.niita.m khaadaniya.m bhojaniya.m {pa.tiyaadaapetvaa} Bhagavato kaala.m aarocaapesu.m 'Kaalo bho Gotama ni.t.thita.m bhattan ti.'

27. Atha kho Bhagavaa pubba.nha-samaya.m nivaasetvaa patta-ciivaram aadaaya saddhi.m bhikkhu-sa.mghena yena Suniidha-Vassakaaraana.m Magadha-mahaamattaana.m aavasatho ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa pa~n~natte aasane nisiidi. Atha kho Suniidha-Vassakaaraa Magadha-mahaamattaa Buddha-pamukha.m bhikkhu-sa.mgha.m pa.niitena khaadaniyena bhojaniyena sahatthaa santappesu.m sampavaaresu.m. Atha kho Suniidha-Vassakaaraa Magadhamahaamattaa Bhagavanta.m bhuttaavi.m o.niita-patta-paa.ni.m a~n~natara.m niica.m aasana.m gahetvaa ekamanta.m nisiidi.msu.

31. Ekamanta.m nisinne kho Suniidha-Vassakaare Magadha-mahaamatte Bhagavaa imaahi gaathaahi anumodi:

Yasmi.m padese kappeti vaasa.m pa.n.dita-jaatiko
Siilavant' ettha bhojetvaa sa~n~nate brahmacaarayo,

Yaa tattha devataa assu taasa.m dakkhi.nam aadise,
Taa puujitaa puujayanti maanitaa maanayanti na.m.

[page 089]

Tato na.m anukampanti maataa putta.m va orasa.m
Devataanukampito poso sadaa bhadraani passatiiti.'|| ||

Atha kho Bhagavaa Suniidha-Vassakaare Magadha-mahaamatte imaahi gaathaahi anumoditvaa u.t.thaay' aasanaa pakkaami.

32. Tena kho pana samayena Suniidha-Vassakaaraa Magadha-mahaamattaa Bhagavanta.m pi.t.thito pi.t.thito anubaddhaa honti, 'Yen' ajja sama.no Gotamo dvaarena nikkhamissati ta.m Gotama-dvaara.m naama bhavissati, yena titthena Ga'nga.m nadi.m tarissati ta.m Gotamatittha.m bhavissatiiti.' Atha kho Bhagavaa yena dvaarena nikkhami ta.m Gotama-dvaara.m naama ahosi.

33. Atha kho Bhagavaa yena Ga'ngaa nadii ten' {upasa.mkami}. Tena kho pana samayena Ga'ngaa nadii puuraa hoti samatittikaa kaakapeyyaa. App ekacce manussaa naava.m pariyesanti app ekacce u.lumpa.m pariyesanti app ekacce kulla.m bandhanti aparaapara.m gantu-kaamaa. Atha kho Bhagavaa seyyathaa pi naama balavaa puriso sammi~njita.m vaa baaha.m pasaareyya pasaarita.m vaa baaha.m sammi~njeyya, evam eva.m Ga'ngaaya nadiyaa orima-tiire antarahito paarimatiire paccu.t.thaasi saddhi.m {bhikkhu-sa.mghena}.

34. Addasaa kho Bhagavaa te manusse app ekacce naava.m pariyesante app ekacce u.lumpa.m pariyesante app ekacce kulla.m bandhante aparaapara.m gantu-kaame. Atha kho Bhagavaa etam attha.m viditvaa, taaya.m velaaya.m ima.m udaana.m udaanesi: 'Ye taranti a.n.nava.m sara.m setu.m katvaana visajja pallalaani, Kulla.m hi jano pabandhati, ti.n.naa medhaavino janaa' ti.

PA.THAMAKA-BHAa.NAVAaRA.M.

[page 090]

2.1. Atha kho Bhagavaa aayasmanta.m Aananda.m aamantesi: 'Aayaam' Aananda yena Ko.tigaamo ten' upasa.mkamissaamaati.' 'Eva.m bhante ti' kho aayasmaa Aanando Bhagavato paccassosi. Atha kho Bhagavaa mahataa bhikkhu-sa.mghena saddhi.m yena Ko.tigaamo tad avasari. Tatra suda.m Bhagavaa {Ko.tigaame} viharati.

2. Tatra kho Bhagavaa bhikkhuu aamantesi:

'Catunna.m bhikkhave ariya-saccaana.m ananubodhaa appa.tivedhaa evam ida.m diigham addhaana.m sandhaavita.m sa.msarita.m mama~n c' eva tumhaaka~n ca. Katamesa.m catunna.m? Dukkhassa bhikkhave ariya-saccassa ananubodhaa appa.tivedhaa evam ida.m diigham addhaana.m sandhaavita.m sa.msarita.m mama~n c' eva tumhaaka~n ca.

'Dukkha-samudayassa bhikkhave ariya-saccassa ananubodhaa appa.tivedhaa evam ida.m diigham addhaana.m sandhaavita.m sa.msarita.m mama~n c' eva tumhaaka~n ca.

'Dukkha-nirodhassa bhikkhave ariya-saccassa ... pe ... Dukkha-nirodha-gaaminiyaa pa.tipadaaya bhikkhave ariya-saccassa ananubodhaa appa.tivedhaa evam ida.m diigham addhaana.m sandhaavita.m sa.msarita.m mama~n c' eva tumhaaka~n ca. Tayida.m bhikkhave dukkha.m ariya-sacca.m anubuddha.m pa.tividdha.m, dukkha-samudaya.m ariyasacca.m anubuddha.m pa.tividdha.m, dukkha-nirodha.m ariya-sacca.m anubuddha.m pa.tividdha.m, dukkha-nirodhagaaminii pa.tipadaa ariya-sacca.m anubuddha.m pa.tividdha.m, ucchinnaa bhava-ta.nhaa, khii.naa bhava-netti, n' atthi daani punabbhavo' ti.

3. {Idam avoca} Bhagavaa, ida.m vatvaa Sugato athaapara.m etad avoca Satthaa: 'Catunna.m ariya-saccaana.m yathaabhuuta.m adassanaa Sa.msita.m diigham addhaana.m taasu taas' eva jaatisu.

[page 091]

Taani etaani di.t.thaani bhava-netti samuuhataa Ucchinna.m muula.m dukkhassa n' atthi daani punabbhavo' ti.

4. Tatra pi suda.m Bhagavaa Ko.tigaame viharanto etad eva bahula.m bhikkhuuna.m dhammi.m katha.m karoti: Iti siila.m iti samaadhi iti pa~n~naa, siila-paribhaavito samaadhi mahapphalo hoti mahaanisa.mso, samaadhi-paribhaavitaa pa~n~naa mahapphalaa hoti mahaanisa.msaa, pa~n~naa-paribhaavita.m citta.m sammad eva aasavehi vimuccati seyyathiida.m kaamaasavaa bhavaasavaa di.t.thaasavaa avijjaasavaa ti.

5. Atha kho Bhagavaa Ko.tigaame yathaabhiranta.m viharitvaa aayasmanta.m Aananda.m aamantesi:

'Aayaam' Aananda yena Naadikaa ten' upasa.mkamissaamaati.'

'Eva.m bhante' ti kho aayasmaa Aanando Bhagavato paccassosi.

Atha kho Bhagavaa mahataa bhikkhu-sa.mghena saddhi.m yena Naadikaa tad avasari. Tatra suda.m Bhagavaa Naadike viharati Gi~njakaavasathe.

6. Atha kho aayasmaa Aanando yena Bhagavaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi. Ekamanta.m nisinno kho aayasmaa Aanando Bhagavanta.m etad avoca:

'Saa.lho naama bhante bhikkhu Naadike kaalakato, tassa kaa gati ko abhisamparaayo? Nandaa naama bhante bhikkhunii Naadike kaalakataa, tassaa kaa gati ko abhisamparaayo?

[page 092]

Sudatto naama bhante upaasako Naadike kaalakato, tassa kaa gati ko abhisamparaayo? Sujaataa naama bhante upaasikaa Naadike kaalakataa, tassaa kaa gati ko abhisamparaayo? Kakudho naama bhante upaasako Naadike kaalakato, tassa kaa gati ko abhisamparaayo? {Kaali'ngo} naama bhante upaasako ... pe ... Nika.to naama bhante upaasako ... Ka.tissabho naama bhante upaasako ... Tu.t.tho naama bhante upaasako ... Santu.t.tho naama bhante upaasako

. . . Bhaddo naama bhante upaasako ... Subhaddo naama bhante upaasako Naadike kaalakato, tassa kaa gati ko abhisamparaayo' ti?

7. 'Saa.lho Aananda bhikkhu aasavaana.m khayaa anaasava.m ceto-vimutti.m pa~n~naa-vimutti.m di.t.the 'va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja vihaasi. Nandaa Aananda bhikkhunii pa~ncanna.m orambhaagiyaana.m sa.myojanaana.m parikkhayaa opapaatikaa tattha-parinibbaayinii anaavattidhammaa tasmaa lokaa. Sudatto {Aananda} upaasako ti.n.na.m sa.myojanaana.m parikkhayaa raaga-dosa-mohaana.m tanuttaa sakadaagaamii sakid eva ima.m loka.m aagantvaa dukkhass' anta.m karissati. Sujaataa Aananda upaasikaa ti.n.na.m sa.myojanaana.m parikkhayaa sotaapannaa avinipaata-dhannaa niyataa sambodhi-paraayanaa. Kakudho Aananda upaasako pa~ncanna.m orambhaagiyaana.m sa.myojanaana.m parikkhayaa opapaatiko tattha-parinibbaayii anaavatti-dhammo tasmaa lokaa.

Kaali'ngo Aananda upaasako ... pe ... Nika.to Aananda upaasako ... Ka.tissabho Aananda upaasako ... Tu.t.tho Aananda upaasako ... Santu.t.tho Aananda upaasako ... Bhaddo Aananda upaasako ... Subhaddo Aananda upaasako pa~ncanna.m orambhaagiyaana.m sa.myojanaana.m parikkhayaa opapaatiko tattha-parinibbaayii anaavatti-dhammo tasmaa lokaa.

[page 093]

Paro-pa~n~naasa Aananda Naadike upaasakaa kaalakataa pa~ncanna.m orambhaagiyaana.m sa.myojanaana.m parikkhayaa opapaatikaa tattha-parinibbaayino anaavatti-dhammaa tasmaa lokaa. Saadhikaa navuti Aananda Naadike upaasakaa kaalakataa ti.n.na.m sa.myojanaana.m parikkhayaa raaga-dosa-mohaana.m tanuttaa sakadaagaamino sakid eva ima.m loka.m aagantvaa dukkhass' anta.m karissanti. Saatirekaani Aananda pa~ncasataani Naadike upaasakaa kaalakataa ti.n.na.m sa.myojanaana.m parikkhayaa sotaapannaa avinipaataa-dhammaa niyataa sambodhiparaayanaa.

8. 'Anacchariya.m kho pan' eta.m Aananda ya.m manussabhuuto kaala.m kareyya, tasmi.m tasmi.m ce kaalakate Tathaagatam upasa.mkamitvaa etam attha.m pucchissatha, vihesaa v' esaa Aananda Tathaagatassa. Tasmaat ih' Aananda Dhammaadaasa.m naama dhamma-pariyaaya.m desessaami yena samannaagato ariya-saavako aaka'nkhamaano attanaa va attaana.m vyaakareyya: "Khii.na-nirayo 'mhi khii.natiracchaana-yoniyo khii.na-petti-visayo khii.naapaaya-duggativinipaato, sotaapanno 'ham asmi avinipaata-dhammo niyato sambodhi-paraayano" ti.

9. 'Katamo ca so Aanando Dhammaadaaso dhammapariyaayo yena samannaagato ariya-saavako aaka'nkhamaano attanaa va attaana.m vyaakareyya "Khii.na-mirayo 'mhi khii.natiracchaana-yoniyo khii.na-petti-visayo khii.naapaaya-duggativinipaato, sotaapanno 'ham asmi avinipaata-dhammo niyato sambodhi-paraayano" ti? Idh' Aananda ariya-saavako Buddhe aveccappasaadena samannaagato hoti: "Iti pi so Bhagavaa araha.m sammaa-sambuddho vijjaa-cara.na-sampanno sugato loka-viduu anuttaro purisa-damma-saarathi satthaa deva-manussaana.m Buddho Bhagavaa" ti. Dhamme aveccappasaadena samannaagato hoti: "Svaakkhaato Bhagavataa dhammo sandi.t.thiko akaaliko ehi-passiko opanayiko paccatta.m veditabbo vi~n~nuuhiiti." Sa.mghe aveccappasaadena samannaagato hoti: "Supa.tipanno Bhagavato saavakasa.mgho, uju-pa.tipanno Bhagavato saavaka-sa.mgho, ~naayapa.tipanno Bhagavato saavaka-sa.mgho,

[page 094]

{saamiici}-pa.tipanno Bhagavato saavaka-sa.mgho, yadida.m cattaari purisa-yugaani a.t.tha purisa-puggalaa, esa Bhagavato saavaka-sa.mgho aahuneyyo paahu.neyyo dakkhi.neyyo a~njali-kara.niiyo anuttara.m {pu~n~na-kkhetta.m} lokassaati." Ariya-kantehi siilehi samannaagato hoti akha.n.dehi acchiddehi asabalehi akammaasehi bhujissehi vi~n~nuppasatthehi aparaama.t.thehi samaadhi-sa.mvattanikehi.

'Aya.m kho so Aananda dhammaadaaso dhamma-pariyaayo yena samannaagato ariya-saavako aaka'nkhamaano attanaa va attaana.m vyaakareyya "Khii.na-nirayo 'mhi, khii.na-tiracchaanayoniyo, khii.na-petti-visayo, khii.naapaaya-duggati-vinipaato, sotaapanno 'ha.m asmi avinipaata-dhammo niyato sambodhiparaayano"' ti.

10. Tatra suda.m Bhagavaa Naadike viharanto Gi~njakaavasathe etad eva bahula.m bhikkhuuna.m dhammi.m katha.m karoti: Iti siila.m iti samaadhi iti pa~n~naa ... pe ... seyyathiida.m kaamaasavaa bhavaasavaa di.t.thaasavaa avijjaasavaa ti.

11. Atha kho Bhagavaa Naadike yathaabhiranta.m viharitvaa aayasmanta.m Aananda.m aamantesi: 'Aayaam' Aananda yena Vesaali ten' upasa.mkamissaamaati.'

'Eva.m bhante' ti kho aayasmaa Aanando Bhagavato paccassosi.

Atha kho Bhagavaa mahataa bhikkhu-sa.mghena saddhi.m yena Vesaali tad avasari. Tatra suda.m Bhagavaa Vesaaliya.m viharati Ambapaali-vane.

12. Tatra kho Bhagavaa bhikkhuu aamantesi:

'Sato bhikkhave bhikkhu vihareyya sampajaano, aya.m vo amhaaka.m anusaasanii.

'Katha~n ca bhikkhave bhikkhu sato hoti? Idha bhikkhave bhikkhu kaaye kaayaanupassii viharati aataapii sampajaano satimaa vineyya loke abhijjhaa-domanassa.m vedanaasu

[page 095]

... pe ... citte ... pe ... dhammesu dhammaanupassii viharati, aataapii sampajaano satimaa vineyya loke abhijjhaadomanassa.m, eva.m kho bhikkhave bhikkhu sato hoti.

13. 'Katha~n ca bhikkhave bhikkhu sampajaano hoti?

Idha bhikkhave bhikkhu abhikkante pa.tikkante sampajaanakaarii hoti, aalokite vilokite sampajaana-kaarii hoti, sammi~njite pasaarite sampajaana-kaarii hoti, sa.mghaa.ti-patta-ciivaradhaara.ne sampajaana-kaarii hoti, asite piite khaayite saayite sampajaana-kaarii hoti, uccaara-passaava-kamme sampajaanakaarii hoti, gate .thite nisinne sutte jaagarite bhaasite tu.nhiibhaave sampajaana-kaarii hoti. Eva.m kho bhikkhave bhikkhu sampajaano hoti. Sato bhikkhave bhikkhu vihareyya sampajaano, aya.m vo amhaaka.m anusaasanii' ti.

14. Assosi kho Ambapaalii ga.nikaa 'Bhagavaa kira Vesaaliya.m anuppatto Vesaaliya.m viharati mayha.m {ambavane}' ti. Atha kho Ambapaalii ga.nikaa bhaddaani bhaddaani yaanaani yojaapetvaa, bhadda.m yaana.m abhiruuhitvaa bhaddehi bhaddehi yaanehi Vesaaliyaa niyyaasi, yena sako aaraamo tena paayaasi.

Yaavatikaa yaanassa bhuumi yaanena gantvaa yaanaa paccorohitvaa pattikaa va yena Bhagavaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi. Ekamanta.m nisinna.m kho Ambapaali.m ga.nika.m Bhagavaa dhammiyaa kathaaya sandassesi samaadapesi samuttejesi sampaha.msesi.

Atha kho {Ambabaali}-ga.nikaa Bhagavataa dhammiyaa kathaaya sandassitaa samaadapitaa samuttejitaa sampaha.msitaa Bhagavanta.m etad avoca:

'Adhivaasetu me bhante Bhagavaa svaatanaaya bhatta.m saddhi.m bhikkhu-sa.mghenaati.'

Adhivaasesi Bhagavaa tu.nhii-bhaavena. Atha kho Amba{paaliga.nikaa} Bhagavato adhivaasana.m viditvaa {u.t.thaay'} aasanaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa padakkhi.na.m katvaa pakkaami.

15. Assosu.m kho Vesaalikaa Licchavii 'Bhagavaa kira Vesaali.m anuppatto Vesaaliya.m viharati Ambapaali-vane' ti.

[page 096]

Atha kho te Licchavii bhaddaani bhaddaani yaanaani yojaapetvaa bhadda.m yaana.m abhiruuhitvaa bhaddehi bhaddehi yaanehi Vesaaliyaa niyyi.msu. Tatr' ekacce Licchavii niilaa honti niila-va.n.naa niila-vatthaa niilaala'nkaaraa, ekacce Licchavii piitaa honti piita-va.n.naa piita-vatthaa piitaala'nkaaraa, ekacce Licchavii lohitakaa honti lohita-va.n.naa lohita-vatthaa lohitaala'nkaaraa, ekacce Licchavii odaataa honti odaata-va.n.naa odaatavatthaa odaataala'nkaaraa.

16. Atha kho {Ambapaali}ga.nikaa daharaana.m daharaana.m Licchaviina.m akkhena akkha.m cakkena cakka.m yugena yuga.m pa.tiva.t.tesi. Atha kho Licchavii Ambapaali.m ga.nika.m etad avocu.m:

'Ki~n je Ambapaali daharaana.m daharaana.m Licchaviina.m akkhena akkha.m cakkena cakka.m yugena yuga.m pa.tiva.t.tesiiti?'

'Tathaa hi pana me ayyaputtaa Bhagavaa nimantito svaatanaaya bhatta.m saddhi.m bhikkhu-sa.mghenaati.'

'Dehi je Ambapaali eta.m bhatta.m sata-sahassenaati.'

'Sace pi me ayyaputta Vesaali.m saahaara.m dassatha eva.mmahanta.m bhatta.m na dassaamiiti.'

Atha kho te Licchavii a'ngulii po.thesu.m, 'Jit' amhaa vata bho ambakaaya, va~ncit' amhaa vata bho ambakaayaati.'

Atha kho te Licchavii yena Ambapaali-vana.m tena paayi.msu.

17. Addasaa kho Bhagavaa te Licchavii duurato va aagacchante, disvaa bhikkhuu aamantesi:

'Yesa.m bhikkhave bhikkhuuna.m devaa Taavati.msaa adi.t.thaa, oloketha bhikkhave Licchavi-parisa.m, avaloketha bhikkhave Licchavi-parisa.m,

[page 097]

upasa.mharatha bhikkhave Licchavi-parisa.m Taavati.msa-parisan' ti.

18. Atha kho te Licchavii yaavatikaa yaanassa bhuumi yaanena gantvaa yaanaa paccorohitvaa, pattikaa va yena Bhagavaa ten' upasa.mkami.msu, upasa.mkamitvaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi.msu. Ekamanta.m nisinne kho te Licchavii Bhagavaa dhammiyaa kathaaya sandassesi samaadapesi samuttejesi sampaha.msesi.

Atha kho te Licchavii Bhagavataa dhammiyaa kathaaya sandassitaa samaadapitaa samuttejitaa sampaha.msitaa Bhagavanta.m etad avocu.m:

'Adhivaasetu no bhante Bhagavaa svaatanaaya bhatta.m saddhi.m bhikkhu-sa.mghenaati.'

1 'Adhivuttha.m kho me Licchavii svaatanaaya Ambapaaliga.nikaaya bhattan' ti.

Atha kho te Licchavii a'ngulii po.thesu.m: 'Jit' amhaa vata bho ambakaaya, va~ncit' amhaa vata bho ambakaayaati.'

Atha kho te Licchavii Bhagavato bhaasita.m abhinanditvaa anumoditvaa u.t.thaay' aasanaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa padakkhi.na.m katvaa pakkami.msu.

19. Atha kho {Ambapaali}ga.nikaa tassaa rattiyaa accayena sake aaraame {pa.niita.m} khaadaniya.m bhojaniya.m pa.tiyaadaapetvaa Bhagavato kaala.m aarocaapesi: 'Kaalo bhante ni.t.thita.m bhattan' ti. Atha kho Bhagavaa pubba.nha-samaya.m nivaasetvaa patta-{ciivara.m} aadaaya saddhi.m bhikkhu-sa.mghena yena Ambapaali-ga.nikaaya parivesanaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa pa~n~natte aasane nisiidi. Atha kho {Ambapaali} ga.nikaa Buddha-pamukha.m bhikkhu-sa.mgha.m pa.niitena khaadaniyena bhojaniyena sahatthaa santappesi sampavaaresi.

Atha kho {Ambapaali}ga.nikaa Bhagavanta.m bhuttaavi.m o.niita-patta-paa.ni.m a~n~natara.m niica.m aasana.m gahetvaa ekamanta.m nisiidi.

[page 098]

Ekamanta.m nisinnaa kho Ambapaaliga.nikaa Bhagavanta.m etad avoca:

'Imaaha.m bhante aaraama.m Buddha-pamukhassa bhikkhu-sa.mghassa dammiiti.'

Pa.tiggahesi Bhagavaa aaraama.m. Atha kho Bhagavaa Ambapaali-ga.nika.m dhammiyaa kathaaya sandassetvaa samaadapetvaa samuttejetvaa sampaha.msetvaa u.t.thaay' aasanaa pakkaami.

20. Tatra pi suda.m Bhagavaa Vesaaliya.m viharanto Ambapaali-vane etad eva bahula.m bhikkhuuna.m dhammi.m katha.m karoti: Iti siila.m iti samaadhi iti pa~n~naa, siilaparibhaavito samaadhi mahapphalo hoti mahaanisa.mso, samaadhi-paribhaavitaa pa~n~naa mahapphalaa hoti mahaanisa.msaa, pa~n~naa-paribhaavita.m citta.m sammad eva aasavehi vimuccati seyyathiida.m kaamaasavaa bhavaasavaa di.t.thaasavaa avijjaasavaa ti.

21. Atha kho Bhagavaa Ambapaali-vane yathaabhiranta.m viharitvaa aayasmanta.m Aananda.m aamantesi:

'Aayaam' Aananda yena Beluva-gaamako ten' upasa.mkamissaamaati.'

'Eva.m bhante' ti kho aayasmaa Aanando Bhagavato paccassosi. Atha kho Bhagavaa mahataa bhikkhu-sa.mghena saddhi.m yena Beluva-gaamako tad avasari. Tatra suda.m Bhagavaa Beluva-gaamake viharati.

22. Tatra kho Bhagavaa bhikkhuu aamantesi:

'Etha tumhe bhikkhave, samantaa Vesaali.m yathaamitta.m yathaa-sandi.t.tha.m yathaa-sambhatta.m vassa.m upetha, aha.m pana idh' eva Beluva-gaamake vassa.m upagacchaamiiti.'

'Eva.m bhante' ti kho te bhikkhuu {Bhagavato} pa.tissutvaa samantaa Vesaali.m yathaa-mitta.m yathaa-sandi.t.tha.m yathaasambhatta.m vassa.m

[page 099]

{upaga~nchu.m,} Bhagavaa pana tatth' eva Beluva-gaamake vassa.m upaga~nchi.

23. Atha kho Bhagavato vassuupagatassa kharo aabaadho uppajji, baa.lhaa vedanaa vattanti maara.nantikaa. Taa suda.m Bhagavaa sato sampajaano adhivaaseti aviha~n~namaano.

Atha kho Bhagavato etad ahosi: 'Na kho me ta.m {pa.tiruupa.m} yo 'ha.m anaamantetvaa upa.t.thaake anapaloketvaa bhikkhu-sa.mgha.m parinibbaayeyya.m. Yan {nuunaaha.m} ima.m aabaadha.m viriyena pa.tippa.naametvaa jiivita-sa.mkhaara.m adhi.t.thaaya vihareyyan' ti.

Atha kho Bhagavaa ta.m aabaadha.m viriyena pa.tippa.naametvaa jiivita-sa.mkhaara.m adhi.t.thaaya vihaasi. Atha kho Bhagavato so aabaadho pa.tippassambhi.

24. Atha kho Bhagavaa gilaanaa vu.t.thito acira-vu.t.thito gela~n~naa vihaaraa nikkhamma vihaara-pacchaayaaya.m pa~n~natte aasane nisiidi. Atha kho aayasmaa Aanando yena Bhagavaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi. Ekamanta.m nisinno kho aayasmaa Aanando Bhagavanta.m etad avoca:

'Di.t.thaa me bhante Bhagavato phaasu, di.t.tha.m me bhante Bhagavato khamaniiya.m. Api hi me bhante madhuraka-jaato viya kaayo, disaa pi me na pakkhaayanti, dhammaa pi ma.m na pa.tibhanti Bhagavato gela~n~nena, api ca me bhante ahosi kaacid eva assaasamattaa, "na taava Bhagavaa parinibbaayissati na yaava Bhagavaa bhikkhusa.mgha.m aarabbha ki~ncid eva udaaharatiiti."'

[page 100]

25. 'Kim pan' Aananda bhikkhu-sa.mgho mayi paccaasi.msati? Desito Aananda mayaa dhammo anantara.m abaahiram karitvaa, na tatth' Aananda Tathaagatassa dhammesu aacariya-mu.t.thi. Yassa nuuna Aananda evam assa "Aha.m bhikkhu-sa.mgha.m pariharissaamiiti" vaa "Mam' uddesiko bhikkhu-sa.mgho" ti vaa, so nuuna Aananda bhikkhu-sa.mgha.m aarabbha ki~ncid eva udaahareyya.

Tathaagatassa kho Aananda na eva.m hoti "Aha.m bhikkhusa.mgha.m pariharissaamiiti" vaa "Mam' uddesiko bhikkhusa.mgho" ti vaa. Ki.m Aananda Tathaagato bhikkhusa.mgha.m aarabbha ki~ncid eva udaaharissati? Aha.m kho pan' Aananda etarahi ji.n.no vuddho mahallako addha-gato vayo anuppatto, asiitiko me vayo vattati. Seyyathaa pi Aananda jara-saka.ta.m vegha-missakena yaapeti, evam eva kho Aananda vegha-missakena ma~n~ne Tathaagatassa kaayo yaapeti. Yasmi.m Aananda samaye Tathaagato sabbanimittaana.m {amanasikaaraa} ekaccaana.m vedanaana.m nirodhaa animitta.m ceto-samaadhi.m upasampajja viharati, phaasukato Aananda tasmi.m samaye Tathaagatassa kaayo hoti.

26. 'Tasmaat ih' Aananda atta-diipaa viharatha atta-sara.naa ana~n~na-sara.naa, dhamma-diipaa dhamma-sara.naa ana~n~nasara.naa. Katha~n c' Aananda bhikkhu atta-diipo viharati atta-sara.no ana~n~na-sara.no, dhamma-diipo dhamma-sara.no ana~n~na-sara.no?

'Idh' Aananda bhikkhu kaaye kaayaanupassii viharati aataapii sampajaano satimaa vineyya loke abhijjhaa-domanassa.m, vedanaasu ... pe ... citte ... pe ..., dhammesu dhammaanupassii viharati aataapii sampajaano satimaa vineyya loke abhijjhaa-domanassa.m, eva.m kho Aananda bhikkhu atta-diipo viharati atta-sara.no ana~n~na-sara.no, dhammadiipo dhamma-sara.no ana~n~na-sara.no.

[page 101]

'Ye hi keci Aananda etarahi vaa mama.m vaa accayena atta-diipaa viharissanti atta-sara.naa ana~n~na-sara.naa, dhammadiipaa dhamma-sara.naa ana~n~na-sara.naa, tamatagge me te Aananda bhikkhuu bhavissanti ye keci sikkhaa-kaamaa' ti.

Dutiyaka-Bhaa.navaara.m ni.t.thita.m.

[page 102]

3.1. Atha kho Bhagavaa pubba.nha-samaya.m nivaasetvaa patta-ciivaram aadaaya Vesaali.m pi.n.daaya paavisi, Vesaaliya.m pi.n.daaya caritvaa pacchaabhatta.m {pi.n.dapaata}-pa.tikkanto aayasmanta.m Aananda.m aamantesi:

'Ga.nhaahi Aananda nisiidana.m. Yena Caapaala.m cetiya.m ten' upasa.mkamissaami divaa-vihaaraayaati.'

'Eva.m bhante' ti kho aayasmaa Aanando Bhagavato pa.tissutvaa nisiidana.m aadaaya Bhagavanta.m pi.t.thito pi.t.thito anubandhi.

2. Atha kho Bhagavaa yena Caapaala.m cetiya.m ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa pa~n~natte aasane nisiidi. Aayasmaa pi kho Aanando Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi. Ekamanta.m nisinna.m kho aayasmanta.m Aananda.m Bhagavaa etad avoca:

'Rama.niiyaa Aananda Vesaalii, rama.niiya.m Udena.m cetiya.m, rama.niiya.m Gotamaka.m cetiya.m, rama.niiya.m Sattambaka.m cetiya.m, rama.niiya.m Bahuputta.m cetiya.m, rama.niiya.m Saarandada.m cetiya.m, rama.niiya.m Caapaala.m cetiya.m.

[page 103]

3. 'Yassa kassaci Aananda cattaaro iddhipaadaa bhaavitaa bahulii-kataa yaani-kataa vatthu-kataa anu.t.thitaa paricitaa susamaaraddhaa, so {aaka'nkhamaano} kappa.m vaa ti.t.theyya kappaavasesa.m vaa. Tathaagatassa kho Aananda cattaaro iddhipaadaa bhaavitaa bahulii-kataa yaani-kataa vatthu-kataa anu.t.thitaa paricitaa susamaaraddhaa. So aaka'nkhamaano Aananda Tathaagato kappa.m vaa ti.t.theyya kappaavasesa.m vaa' ti.

4. Evam pi kho aayasmaa Aanando Bhagavataa o.laarike nimitte kayiramaane o.laarike obhaase kayiramaane naasakkhi pa.tivijjhitu.m, na Bhagavanta.m yaaci: 'Ti.t.thatu bhante Bhagavaa kappa.m, ti.t.thatu Sugato kappa.m bahujanahitaaya bahujana-sukhaaya lokaanukampaaya atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaanan' ti, yathaa ta.m Maarena pariyu.t.thita-citto.

5. Dutiyam pi kho Bhagavaa ... pe ... Tatiyam pi kho Bhagavaa aayasmantam Aananda.m aamantesi:

'Rama.niiyaa Aananda Vesaalii, rama.niiya.m Udena.m cetiya.m rama.niiya.m Gotamaka.m cetiya.m, rama.niiya.m Sattambaka.m cetiya.m, rama.niiya.m Bahuputta.m cetiya.m, rama.niiya.m Saarandada.m cetiya.m, rama.niiya.m Caapaala.m cetiya.m.

'Yassa kassaci Aananda cattaaro iddhipaadaa bhaavitaa bahulii-kataa yaani-kataa vatthu-kataa anu.t.thitaa paricitaa susamaaraddhaa, so {aaka'nkhamaano} kappa.m vaa ti.t.theyya kappaavasesa.m vaa. Tathaagatassa kho Aananda cattaaro iddhipaadaa bhaavitaa bahulii-kataa yaani-kataa vatthu-kataa anu.t.thitaa paricitaa {susamaaraddhaa,} so {aaka'nkhamaano} Aananda Tathaagato kappa.m vaa ti.t.theyya kappaavasesa.m vaa' ti.

Evam pi kho aayasmaa Aanando Bhagavataa o.laarike nimitte kayiramaane o.laarike obhaase kayiramaane naasakkhi pa.tivijjhitu.m,

[page 104]

na Bhagavanta.m yaaci: 'Ti.t.thatu bhante Bhagavaa kappa.m, ti.t.thatu Sugato kappa.m bahujana-hitaaya bahujana-sukhaaya lokaanukampaaya atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaanan' ti, yathaa ta.m Maarena pariyu.t.thitacitto.

6. Atha kho Bhagavaa aayasmanta.m Aananda.m aamantesi:

'Gaccha tva.m Aananda, yassa daani kaala.m ma~n~nasiiti.'

'Eva.m bhante' ti kho aayasmaa Aanando Bhagavato pa.tissutvaa u.t.thaay' aasanaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa padakkhi.na.m katvaa aviduure a~n~natarasmi.m rukkha-muule nisiidi.

7. Atha kho Maaro paapimaa acira-pakkante aayasmante Aanande yena Bhagavaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa ekamanta.m a.t.thaasi. Ekamanta.m .thito kho Maaro paapimaa Bhagavanta.m etad avoca:

'Parinibbaatu daani bhante Bhagavaa, parinibbaatu Sugato, parinibbaana-kaalo daani bhante Bhagavato. {Bhaasitaa} kho pan' esaa bhante Bhagavataa vaacaa: "Na taavaaha.m paapima parinibbaayissaami yaava me bhikkhuu na saavakaa bhavissanti viyattaa viniitaa visaaradaa bahussutaa dhamma-dharaa dhammaanudhamma-pa.tipannaa saamiici-pa.tipannaa anudhamma-caarino, saka.m aacariyaka.m uggahetvaa aacikkhissanti desessan{ti} pa~n~naapessanti pa.t.thapessanti vivarissanti vibhajissanti uttaani-karissanti, uppanna.m parappavaada.m saha dhammena suniggahiita.m niggahetvaa sappaa.tihaariya.m dhamma.m desessantiiti."

8. 'Etarahi kho pana bhante bhikkhuu Bhagavato saavakaa viyattaa viniitaa visaaradaa bahussutaa dhamma-dharaa dhammaanudhamma-pa.tipannaa saamiici-pa.tipannaa anudhammacaarino saka.m aacariyaka.m uggahetvaa aacikkhanti desenti pa~n~naapenti pa.t.thapenti vivaranti vibhajanti uttaani-karonti,

[page 105]

uppanna.m parappavaada.m saha dhammena suniggahiita.m niggahetvaa sappaa.tihaariya.m dhamma.m desenti. Parinibbaatu daani bhante Bhagavaa, parinibbaatu Sugato, parinibbaana-kaalo daani bhante Bhagavato.

'Bhaasitaa kho pan' esaa bhante Bhagavataa vaacaa: "Na taavaaha.m paapima parinibbaayissaami yaava me bhikkhuniyo na saavikaa bhavissanti viyattaa viniitaa ... pe ... yaava me upaasakaa na saavakaa bhavissanti viyattaa viniitaa visaaradaa bahussutaa dhamma-dharaa dhammaanudhamma-pa.tipannaa saamiici-pa.tipannaa anudhamma-caarino, saka.m aacariyaka.m uggahetvaa aacikkhissanti desessanti pa~n~naapessanti pa.t.thapessanti vivarissanti vibhajissanti uttaani-karissanti, uppanna.m parappavaada.m saha dhammena niggahiita.m niggahetvaa sappaa.tihaariya.m dhamma.m desessantiiti." Etarahi kho pana bhante upaasakaa Bhagavato saavakaa viyattaa viniitaa visaaradaa bahussutaa dhamma-dharaa dhammaanudhammapa.tipannaa saamiici-pa.tipannaa anudhamma-caarino saka.m aacariyaka.m uggahetvaa aacikkhanti desenti pa~n~naapenti pa.t.thapenti vivaranti vibhajanti uttaani-karonti, uppanna.m parappavaada.m saha dhammena suniggahiita.m niggahetvaa sappaa.tihaariya.m dhamma.m desenti. Parinibbaatu daani bhante Bhagavaa, parinibbaatu Sugato, parinibbaana-kaalo daani bhante Bhagavato.

'Bhaasitaa kho pan' esaa bhante Bhagavataa vaacaa: "Na taavaaha.m paapima parinibbaayissaami yaava me upaasikaa na saavikaa bhavissanti viyattaa viniitaa viniitaa visaaradaa bahussutaa dhamma-dharaa dhammaanudhamma-pa.tipannaa saamiici-pa.tipannaa anudhamma-caariniyo, saka.m aacariyaka.m uggahetvaa {aacikkhissanti} desessanti pa~n~naapessanti pa.t.thapessanti vivarissanti vibhajissanti uttaani-karissanti, uppanna.m parappavaada.m saha dhammena suniggahiita.m niggahetvaa sappaa.tihaariya.m dhamma.m desessantiiti." Etarahi kho pana bhante upaasikaa Bhagavato saavikaa viyattaa viniitaa visaaradaa bahussutaa dhamma-dharaa dhammaanudhammapa.tipannaa {saamiici}-pa.tipannaa anudhamma-caariniyo, saka.m aacariyaka.m uggahetvaa aacikkhanti desenti pa~n~naapenti pa.t.thapenti vivaranti vibhajanti uttaani-karonti,

[page 106]

uppanna.m parappavaada.m saha dhammena suniggahiita.m niggahetvaa sappaa.tihaariya.m dhamma.m desenti. Parinibbaatu daani bhante Bhagavaa, parinibbaatu Sugato, parinibbaana-kaalo daani bhante Bhagavato.

'Bhaasitaa kho pan' esaa bhante Bhagavataa vaacaa: "Na taavaaha.m paapima parinibbaayissaami yaava me ida.m brahmacariya.m na iddha~n c' eva bhavissati phiita~n ca vitthaarika.m baahu-ja~n~na.m puthu-bhuuta.m, yaavad eva manussehi suppakaasitan" ti. Etarahi kho pana bhante Bhagavato brahmacariya.m iddha~n c' eva phiita~n ca vitthaarika.m baahuja~n~na.m puthu-bhuuta.m yaavad eva manussehi suppakaasita.m.

Parinibbaatu daani bhante Bhagavaa, parinibbaatu Sugato, parinibbaana-kaalo daani bhante Bhagavato' ti.

9. Eva.m vutte Bhagavaa Maara.m paapimanta.m etad avoca:

'Appossukko tva.m paapima hohi, na cira.m Tathaagatassa parinibbaana.m bhavissati, ito ti.n.na.m maasaana.m accayena Tathaagato parinibbaayissatiiti.'

10. Atha kho Bhagavaa Caapaale cetiye sato sampajaano aayu-sa.mkhaara.m ossaji, ossa.t.the ca Bhagavato aayusa.mkhaare mahaa-{bhuumi-caalo} ahosi bhi.msanako lomaha.msano, deva-dundubhiyo ca phali.msu. Atha kho Bhagavaa etam attha.m viditvaa taaya.m velaaya.m imam udaana.m udaanesi:

[page 107]

'Tulam atula~n ca sambhava.m bhava-sa.mkhaaram avassajii munii,
Ajjhattarato samaahito abhida kavacam iv' atta-sambhavan' ti.

11. Atha kho aayasmato Aanandassa etad ahosi: 'Acchariya.m vata bho abbhuta.m vata bho mahaa vataaya.m bhuumicaalo sumahaa vataaya.m bhuumi-caalo bhi.msanako salomaha.mso, deva-dundubhiyo ca phali.msu. Ko nu kho hetu ko paccayo mahato bhuumi-caalassa paatubhaavaayaati?'

12. Atha kho aayasmaa Aanando yena Bhagavaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi. Ekamanta.m nisinno kho aayasmaa Aanando Bhagavanta.m etad avoca:

'Acchariya.m bhante abbhuta.m bhante mahaa vataaya.m bhante bhuumi-caalo sumahaa vataaya.m bhante bhuumi-caalo bhi.msanako saloma-ha.mso, deva-dundubhiyo ca phali.msu. Ko nu kho bhante hetu ko paccayo mahato bhuumicaalassa paatubhaavaayaati?'

13. 'A.t.tha kho ime Aananda hetuu a.t.tha paccayaa mahato bhuumi-caalassa paatubhaavaaya. Katame a.t.tha? Aya.m Aananda mahaa-pa.thavii udake pati.t.thitaa, udaka.m vaate pati.t.thita.m, vaato aakaasa.t.tho hoti. So kho {Aananda} samayo ya.m mahaa-vaataa vaayanti, mahaa-vaataa vaayantaa udaka.m kampenti, udaka.m kampita.m pa.thavi.m kampeti. Aya.m pa.thamo hetu pa.thamo paccayo mahato bhuumi-caalassa paatubhaavaaya.

[page 108]

14. 'Puna ca para.m Aananda sama.no vaa hoti braahma.no vaa iddhimaa cetovasippatto, devataa vaa mahiddhikaa mahaanubhaavaa, yassa parittaa pa.thavi-sa~n~naa bhaavitaa hoti appamaa.naa aapo-sa~n~naa, so ima.m pa.thavi.m kampeti sa.mkampeti sampakampeti sampavedheti. Aya.m dutiyo hetu dutiyo paccayo mahato bhuumi-caalassa paatubhaavaaya.

15. 'Puna ca para.m Aananda yadaa Bodhisatto Tusitaa kaayaa cavitvaa sato sampajaano maatu-kucchi.m okkamati, tadaa 'ya.m pa.thavii kampati sa.mkampati sampavedhati.

Aya.m tatiyo hetu tatiyo paccayo mahato bhuumi-caalassa paatubhaavaaya.

16. 'Puna ca para.m Aananda yadaa Bodhisatto sato sampajaano maatu-kucchismaa nikkhamati, tadaa 'ya.m pa.thavii kampati sa.mkampati sampakampati sampavedhati. Aya.m catuttho hetu catuttho paccayo mahato bhuumi-caalassa paatubhaavaaya.

17. 'Puna ca para.m Aananda yadaa Tathaagato anuttara.m sammaa-sambodhi.m abhisambujjhati, tadaa 'ya.m pa.thavii kampati sa.mkampati sampakampati sampavedhati. Aya.m pa~ncamo hetu pa~ncamo paccayo mahato bhuumi-caalassa paatubhaavaaya.

18. 'Puna ca para.m Aananda yadaa Tathaagato anuttara.m dhamma-cakka.m pavatteti, tadaa 'ya.m pa.thavii kampati sa.mkampati sampakampati sampavedhati. Aya.m cha.t.tho hetu cha.t.tho paccayo mahato bhuumi-caalassa paatubhaavaaya.

19. 'Puna ca para.m Aananda yadaa Tathaagato sato sampajaano aayu-sa'nkhaara.m ossajjati, tadaa 'ya.m pa.thavii kampati sa.mkampati sampakampati sampavedhati. Aya.m sattamo hetu sattamo paccayo mahato bhuumi-caalassa paatubhaavaaya.

20. 'Puna ca para.m Aananda yadaa Tathaagato anupaadisesaaya nibbaana-dhaatuyaa parinibbaayati,

[page 109]

tadaa 'ya.m pa.thavii kampati sa.mkampati sampakampati sampavedhati. Aya.m a.t.thamo hetu a.t.thamo paccayo mahato bhuumi-caalassa paatubhaavaaya. Ime kho Aananda a.t.tha hetuu a.t.tha paccayaa mahato bhuumi-caalassa paatubhaavaayaati.

21. 'A.t.tha kho imaa Aananda parisaa. Katamaa a.t.tha?

Khattiya-parisaa braahma.na-parisaa gahapati-parisaa sama.naparisaa Caatummahaaraajika-parisaa Taavati.msa-parisaa Maaraparisaa Brahma-parisaa.

22. 'Abhijaanaami kho panaaha.m Aananda aneka-sata.m khattiya-parisa.m upasa.mkamitvaa, tatra pi mayaa sannisinna-pubba~n c' eva sallapita-pubba~n ca saakacchaa ca samaapajjita-pubbaa. Tattha yaadisako tesa.m va.n.no hoti taadisako mayha.m va.n.no hoti, yaadisako tesa.m saro hoti taadisako mayha.m saro hoti, dhammiyaa ca kathaaya sandassemi samaadapemi samuttejemi sampaha.msemi. Bhaasamaana~n ca ma.m na jaananti "Ko nu kho aya.m bhaasati devo vaa manusso vaa" ti? Dhammiyaa ca kathaaya sandassetvaa samaadapetvaa samuttejetvaa sampaha.msetvaa antaradhaayaami, antarahita~n ca ma.m na jaananti "Ko nu kho aya.m antarahito devo vaa manusso vaa" ti?

23. 'Abhijaanaami kho panaaha.m Aananda aneka-sata.m braahma.na-parisa.m ... pe ... gahapati-parisa.m sama.naparisa.m ... Caatummahaaraajika-parisa.m ... Taavati.msaparisa.m ... Maara-parisa.m ... Brahma-parisa.m upasa.mkamitvaa, tatra pi mayaa sannisinna-pubba~n c' eva sallapita-pubba~n ca saakacchaa ca samaapajjita-pubbaa, tattha yaadisako tesa.m va.n.no hoti taadisako mayha.m va.n.no hoti, yaadisako tesa.m saro hoti taadisako mayha.m saro hoti, dhammiyaa ca kathaaya sandassemi samaadapemi samuttejemi sampaha.msemi. Bhaasamaana~n ca ma.m na jaananti "Ko nu kho aya.m bhaasati devo vaa manusso vaa" ti?

[page 110]

Dhammiyaa ca kathaaya sandassetvaa samaadapetvaa samuttejetvaa sampaha.msetvaa antaradhaayaami, antarahita~n ca ma.m na jaananti "Ko nu kho aya.m antarahito devo vaa manusso vaa" ti? Imaa kho Aananda a.t.tha parisaa.

24. 'A.t.tha kho imaani Aananda abhibhaayatanaani.

Katamaani a.t.tha?

25. 'Ajjhatta.m ruupa-sa~n~nii eko bahiddhaa-{ruupaani} passati parittaani suva.n.na-dubba.n.naani, "Taani abhibhuyya jaanaami passaamiiti" eva.m-sa~n~nii hoti, ida.m pa.thama.m abhibhaayatana.m.

26. 'Ajjhatta.m ruupa-sa~n~nii eko {bahiddhaa-ruupaani} passati appamaa.naani suva.n.na-dubba.n.naani, "Taani abhibhuyya jaanaami passaamiiti" eva.m-sa~n~nii hoti, ida.m dutiya.m abhibhaayatana.m.

27. 'Ajjhatta.m aruupa-sa~n~nii eko bahiddhaa-ruupaani passati parittaani suva.n.na-dubba.n.naani, "Taani abhibhuyya jaanaami passaamiiti" eva.m-sa~n~nii hoti, ida.m tatiya.m abhibhaayatana.m.

28. 'Ajjhatta.m aruupa-sa~n~nii eko bahiddhaa-ruupaani passati appamaa.naani suva.n.na-dubba.n.naani, "Taani abhibhuyya jaanaami passaamiiti" eva.m-sa~n~nii hoti, ida.m catuttha.m abhibhaayatana.m.

29. 'Ajjhatta.m aruupa-sa~n~nii eko bahiddhaa-ruupaani passati niilaani niila-va.n.naani niila-nidassanaani niila-nibhaasaani -seyyathaa pi naama ummaa-puppha.m niila.m niila-va.n.na.m niila-nidassana.m niila-nibhaasa.m -- seyyathaa vaa pana ta.m vattha.m Baaraa.naseyyaka.m ubhato-bhaaga-vima.t.tha.m niila.m niila-va.n.na.m niila-nidassana.m niila-nibhaasa.m -- evam eva ajjhatta.m aruupa-sa~n~nii eko bahiddhaa-ruupaani passati niilaani niila-va.n.naani niila-nidassanaani niila-nibhaasaani, "Taani abhibhuyya jaanaami passaamiiti" eva.m-sa~n~nii hoti, ida.m pa~ncama.m abhibhaayatana.m.

[page 111]

30. 'Ajjhatta.m aruupa-sa~n~nii eko bahiddhaa-ruupaani passati piitaani piita-va.n.naani piita-nidassanaani piita-nibhaasaani -seyyathaa pi naama ka.nikaara-puppha.m piita.m piita-va.n.na.m piita-nidassana.m piita-nibhaasa.m -- seyyathaa vaa pana ta.m vattha.m Baaraa.naseyyaka.m ubhato-bhaaga-vima.t.tha.m piita.m piita-va.n.na.m piita-nidassana.m piita-nibhaasa.m -- evam eva ajjhatta.m aruupa-sa~n~nii eko bahiddhaa-ruupaani passati piitaani piita-va.n.naani piita-nidassanaani piita-nibhaasaani, "Taani abhibhuyya jaanaami passaamiiti" eva.m-sa~n~nii hoti, ida.m cha.t.tha.m abhibhaayatana.m.

31. 'Ajjhatta.m aruupa-sa~n~nii eko bahiddhaa-ruupaani passati lohitakaani lohitaka-va.n.naani lohitaka-nidassanaani lohitakanibhaasaani -- seyyathaa pi naama {bandhu-jiivaka}-puppha.m lohitaka.m lohitaka-va.n.na.m lohitaka-nidassana.m lohitaka-nibhaasa.m -- seyyathaa vaa pana ta.m vattha.m Baaraa.naseyyaka.m ubhato-bhaaga-vima.t.tha.m lohitaka.m lohitaka-va.n.na.m lohitaka-nidassana.m lohitaka-nibhaasa.m -- evam eva ajjhatta.m aruupa-sa~n~nii eko bahiddhaa-ruupaani passati lohitakaani lohitaka-va.n.naani lohitaka-nidassanaani lohitaka-nibhaasaani, "Taani abhibhuyya jaanaami passaamiiti" eva.m-sa~n~nii hoti, ida.m sattama.m abhibhaayatana.m.

32. 'Ajjhatta.m aruupa-sa~n~nii eko bahiddhaa-ruupaani passati odaataani odaata-va.n.naani odaata-nidassanaani odaata-nibhaasaani -- seyyathaa pi naama osadhi-taarakaa odaataa odaata-va.n.naa odaata-nidassanaa odaata-nibhaasaa -- seyyathaa vaa pana ta.m vattha.m Baaraa.naseyyaka.m ubhato-bhaaga-vima.t.tha.m odaata.m odaata-va.n.na.m odaata-nidassana.m odaata-nibhaasa.m -evam eva ajjhatta.m aruupa-sa~n~nii eko bahiddhaa-ruupaani passati odaataani odaata-va.n.naani odaata-nidassanaani odaatanibhaasaani, "Taani abhibhuyya jaanaami passaamiiti" eva.msa~n~nii hoti, ida.m a.t.thama.m abhibhaayatana.m. Imaani kho Aananda a.t.tha abhibhaayatanaani.

33. 'A.t.tha kho ime Aananda vimokhaa. Katame a.t.tha?

'Ruupii {ruupaani} passati, aya.m pa.thamo vimokho.

[page 112]

'Ajjhatta.m aruupa-sa~n~nii bahiddhaa-ruupaani passati, aya.m dutiyo vimokho.

"'Subhan" t' eva adhimutto hoti, aya.m tatiyo vimokho.

'Sabbaso ruupa-sa~n~naana.m samatikkamaa pa.tigha-sa~n~naana.m atthagamaa, naanatta-sa~n~naana.m amanasikaaraa, "Ananto aakaaso" ti aakaasaana~ncaayatana.m upasampajja viharati, aya.m catuttho vimokho.

'Sabbaso aakaasaana~ncaayatana.m samatikkamma "Ananta.m vi~n~naanan" ti vi~n~naa.na~ncaayatana.m upasampajja viharati, aya.m pa~ncamo vimokho.

'Sabbaso vi~n~naa.na~ncaayatana.m samatikkamma "N' atthi ki~nciiti" aaki~nca~n~naayatana.m upasampajja viharati, aya.m cha.t.tho vimokho.

'Sabbaso aaki~nca~n~naayatana.m samatikkamma {n'eva-sa~n~naa}{naasa~n~naayatana.m} upasampajja viharati, aya.m sattamo vimokho.

'Sabbaso {n'eva-sa~n~naa}-naasa~n~naayatana.m samatikkamma sa~n~naa-vedayita-nirodha.m upasampajja viharati, aya.m a.t.thamo vimokho.

'Ime kho Aananda a.t.tha vimokhaa.

34. 'Eka.m idaaha.m Aananda samaya.m Uruvelaaya.m viharaami najjaa Nera~njaraaya tiire Ajapaala-nigrodhe pa.thamaabhisambuddho. Atha kho Aananda Maaro paapimaa yenaaha.m ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa ekamanta.m a.t.thaasi. Ekamanta.m .thito kho Aananda Maaro paapimaa ma.m etad avoca: "Parinibbaatu daani bhante Bhagavaa, parinibbaatu Sugato, parinibbaana-kaalo daani bhante Bhagavato" ti.

35. 'Eva.m vutte aha.m Aananda Maara.m paapima.m etad avoca.m:

"'Na taavaaha.m paapima parinibbaayissaami yaava me bhikkhuu na saavakaa bhavissanti viyattaa viniitaa visaaradaa bahussutaa dhamma-dharaa dhammaanudhamma-pa.tipannaa saamiici-pa.tipannaa anudhamma-caarino, saka.m aacariyaka.m uggahetvaa aacikkhissanti desessantii pa~n~naapessanti pa.t.thapessanti vivarissanti vibhajissanti uttaani-karissanti,

[page 113]

uppanna.m parappavaada.m saha dhammena suniggahiita.m niggahetvaa sappaa.tihaariya.m dhamma.m desessanti.

"'Na taavaaha.m paapima parinibbaayissaami yaava me bhikkhuniyo na saavikaa bhavissanti viyattaa viniitaa visaaradaa bahussutaa dhamma-dharaa dhammaanudhamma-pa.tipannaa saamiici-pa.tipannaa anudhamma-caariniyo, saka.m aacariyaka.m uggahetvaa aacikkhissanti desessanti pa~n~naapessanti pa.t.thapessanti vivarissanti vibhajissanti uttaani-karissanti, uppanna.m parappavaada.m saha dhammena suniggahiita.m niggahetvaa sappaa.tihaariya.m dhamma.m desessanti.

"'Na taavaaha.m paapima parinibbaayissaami yaava me upaasakaa na {saavakaa} bhavissanti viyattaa viniitaa visaaradaa bahussutaa dhamma-dharaa dhammaanudhamma-pa.tipannaa saamiicipa.tipannaa anudhamma-caarino, saka.m aacariyaka.m uggahetvaa aacikkhissanti desessanti pa~n~naapessanti pa.t.thapessanti vivarissanti vibhajissanti uttaani-karissanti, uppanna.m parappavaada.m saha dhammena suniggahiita.m niggahetvaa sappaa.tihaariya.m dhamma.m desessanti.

"'Na taavaaha.m paapima parinibbaayissaami yaava me upaasikaa na saavikaa bhavissanti viyattaa viniitaa visaaradaa bahussutaa dhamma-dharaa dhammaanudhamma-pa.tipannaa saamiici-pa.tipannaa anudhamma-caariniyo, saka.m aacariyaka.m uggahetvaa aacikkhissanti desessanti pa~n~naapessanti pa.t.thapessanti vivarissanti vibhajissanti uttaani-karissanti, uppanna.m parappavaada.m saha dhammena suniggahiita.m niggahetvaa sappaa.tihaariya.m dhamma.m desessanti.

"'Na taavaaha.m paapima parinibbaayissaami yaava me ida.m brahmacariya.m na iddha~n c' eva bhavissati phiita~n ca vitthaarika.m baahuja~n~na.m puthu-bhuuta.m, yaavad eva manussehi suppakaasitan" ti.

36. 'Idaani c' eva kho Aananda ajja Caapaale cetiye Maaro paapimaa yenaaha.m ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa ekamanta.m a.t.thaasi. Ekamanta.m .thito kho Aananda Maaro paapimaa ma.m etad avoca:

"'Parinibbaatu daani bhante Bhagavaa, parinibbaatu Sugato, parinibbaana-kaalo daani bhante Bhagavato. Bhaasitaa kho pan' esaa bhante Bhagavataa vaacaa: 'Na taavaaha.m paapima parinibbaayissaami yaava me bhikkhuu na saavakaa bhavissanti viyattaa viniitaa visaaradaa bahussutaa dhammadharaa dhammaanudhamma-pa.tipannaa saamiici-pa.tipannaa anudhamma-caarino,

[page 114]

saka.m aacariyaka.m uggahetvaa aacikkhissanti desessanti pa~n~naapessanti pa.t.thapessanti vivarissanti vibhajissanti uttaani-karissanti, uppanna.m parappavaada.m saha dhammena suniggahiita.m niggahetvaa sappaa.tihaariya.m dhamma.m desessantiiti.' Etarahi kho pana bhante bhikkhuu Bhagavato saavakaa viyattaa viniitaa visaaradaa bahussutaa dhamma-dharaa dhammaanudhammapa.tipannaa saamiici-pa.tipannaa anudhamma-caarino, saka.m aacariyaka.m uggahetvaa aacikkhanti desenti pa~n~naapenti pa.t.thapenti vivaranti vibhajanti uttaani-karonti, uppanna.m parappavaada.m saha dhammena suniggahiita.m niggahetvaa sappaa.tihaariya.m dhamma.m desenti. Parinibbaatu daani bhante Bhagavaa, parinibbaatu Sugato, parinibbaana-kaalo daani bhante Bhagavato. Bhaasitaa kho pan' esaa bhante Bhagavataa vaacaa: 'Na taavaaha.m paapima parinibbaayissaami yaava me bhikkhuniyo ... pe ... yaava me upaasakaa

. . . yaava me upaasikaa ... yaava me ida.m brahmacariya.m na iddha~n c' eva bhavissati phiita~n ca vitthaarika.m baahuja~n~na.m puthu-bhuuta.m, yaavad eva manussehi suppakaasitan' ti. Etarahi kho pana bhante Bhagavato brahmacariya.m iddha~n c' eva phiita~n ca vitthaarika.m baahuja~n~na.m puthu-bhuuta.m, yaavad eva manussehi suppakaasita.m.

Parinibbaatu daani bhante Bhagavaa, parinibbaatu Sugato, parinibbaana-kaalo daani bhante Bhagavato" ti.

37. 'Eva.m vutte aha.m Aananda Maara.m paapimanta.m etad avoca.m: "Appossukko tva.m paapima hohi, na cira.m Tathaagatassa parinibbaana.m bhavissati, ito ti.n.na.m maasaana.m accayena Tathaagato parinibbaayissatiiti."

'Idaan' eva kho Aananda ajja Caapaale cetiye Tathaagatena satena sampajaanena aayu-sa'nkhaaro ossa.t.tho' ti.

[page 115]

38. Eva.m vutte aayasmaa Aanando Bhagavanta.m etad avoca: 'Ti.t.thatu bhante Bhagavaa kappa.m, ti.t.thatu Sugato kappa.m, bahujana-hitaaya bahujana-sukhaaya lokaanukampaaya atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaanan' ti.

'Ala.m daani Aananda, maa Tathaagata.m yaaci, akaalo daani Aananda Tathaagata.m yaacanaayaati.'

39. Dutiyam pi kho aayasmaa Aanando ... pe ...

Tatiyam pi kho aayasmaa Aanando Bhagavanta.m etad avoca:

'Ti.t.thatu bhante Bhagavaa kappa.m, ti.t.thatu Sugato kappa.m, bahujana-hitaaya bahujana-sukhaaya lokaanukampaaya atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaanan' ti.

'Saddahasi tva.m Aananda Tathaagatassa bodhin' ti?

'Evam bhante.'

'Atha ki~n carahi tva.m Aananda Tathaagata.m yaava-{tati}yaka.m abhinippii.lesiiti' ?

40. 'Sammukhaa me ta.m bhante Bhagavato suta.m sammukhaa pa.tiggahiita.m: "Yassa kassaci Aananda cattaaro {iddhipaadaa} bhaavitaa bahulii-kataa yaani-kataa vatthu-kataa anu.t.thitaa paricitaa susamaaraddhaa, so aaka'nkhamaano kappa.m vaa ti.t.theyya kappaavasesa.m vaa. Tathaagatassa kho Aananda cattaaro iddhipaadaa ... pe ... kappaavasesa.m vaa ti."'

'Saddahasi tva.m Aanandaati?'

'Eva.m bhante.'

'Tasmaat ih' Aananda tuyh' ev' eta.m dukkata.m, tuyh' ev' eta.m aparaddha.m, ya.m tva.m Tathaagatena eva.m o.laarike nimitte kayiramaane, o.laarike obhaase kayiramaane, naasakkhi pa.tivijjhitu.m, na Tathaagata.m yaaci: "Ti.t.thatu Bhagavaakappa.m, ti.t.thatu Sugato {kappa.m}, bahujana-hitaaya bahujana-sukhaaya lokaanukampaaya atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaanan" ti. {Sace} tva.m Aananda Tathaagata.m yaaceyyaasi, dve va te vaacaa Tathaagato pa.tikkhipeyya, atha tatiyaka.m adhivaaseyya. Tasmaat ih' Aananda tuyh' ev' eta.m dukkata.m, tuyh' ev' eta.m aparaddha.m.

41. 'Ekam idaaha.m Aananda samaya.m Raajagahe viharaami Gijjha-kuu.te pabbate. Tatraapi kho taaha.m Aananda aamantesi.m:

[page 116]

"Rama.niiya.m Aananda Raajagaha.m, rama.niiyo Gijjha-kuu.to pabbato. Yassa kassaci Aananda cattaaro iddhipaadaa bhaavitaa bahulii-kataa yaani-kataa vatthu-kataa anu.t.thitaa paricitaa susamaaraddhaa, so aaka'nkhamaano kappa.m vaa ti.t.theyya kappaavasesa.m vaa. Tathaagatassa kho Aananda cattaaro iddhipaadaa bhaavitaa bahulii-kataa yaani-kataa vatthukataa anu.t.thitaa paricitaa susamaaraddhaa. Aaka'nkhamaano Aananda Tathaagato kappa.m vaa ti.t.theyya kappaavasesa.m vaa" ti. Evam pi kho tva.m Aananda Tathaagatena o.laarike nimitte kayiramaane, o.laarike obhaase kayiramaane, naasakkhi pa.tivijjhitu.m, na Tathaagata.m yaaci: "Ti.t.thatu Bhagavaa kappa.m, ti.t.thatu Sugato kappa.m, bahujana-hitaaya bahujana-sukhaaya lokaanukampaaya atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaanan" ti. Sace tva.m Aananda Tathaagata.m yaaceyyaasi, dve va te vaacaa Tathaagato pa.tikkhipeyya, atha tatiyaka.m adhivaaseyya. Tasmaat ih' Aananda tuyh' ev' eta.m dukkata.m, tuyh' ev' eta.m aparaddha.m.

42. 'Ekam idaaha.m Aananda {samaya.m tatth'} eva Raajagahe viharaami Nigrodhaaraame ... pe ... tatth' eva Raajagahe viharaami Cora-papaate ... tatth' eva Raajagahe viharaami Vebhaara-passe Sattapa.n.niguhaaya.m ... . tatth' eva Raajagahe viharaami Isigilipasse Kaa.la-silaaya.m ... . tatth' eva Rajagahe viharaami Siita-vane Sappaso.n.dika-pabbhaare ... . tatth' eva Raajagahe viharaami Tapodaaraame ... . tatth' eva Raajagahe viharaami Ve.luvane Kalandaka-nivaape ... . tatth' eva Raajagahe viharaami Jiivakambavane ... . tatth' eva Raajagahe viharaami Maddakucchismi.m migadaaye.

43. 'Tatraapi kho taaha.m Aananda aamantesi.m: "Rama.niiya.m Aananda Raajagaha.m, rama.niiyo Gijjha-kuu.to pabbato, rama.niiyo Gotama-nigrodho, rama.niiyo Cora-papaato, rama.niiyaa Vebhaara-passe Sattapa.n.ni-guhaa, rama.niiyaa Isigili-passe Kaa.la-silaa, rama.niiyo Siita-vane Sappaso.n.dikapabbhaaro,

[page 117]

rama.niiyo Tapodaaraamo, rama.niiyo {Ve.luvane} Kalandaka-nivaapo, rama.niiyo Jiivakambavana.m, rama.niiyo Maddakucchismi.m migadaayo.

44. "'Yassa kassaci Aananda cattaaro iddhipaadaa bhaavitaa bahulii-kataa yaani-kataa vatthu-kataa anu.t.thitaa paricitaa susamaaraddhaa, so aaka'nkhamaano kappa.m vaa ti.t.theyya kappaavasesa.m vaa. Tathaagatassa kho Aananda cattaaro iddhipaadaa bhaavitaa bahulii-kataa yaani-kataa vatthu-kataa anu.t.thitaa paricitaa susamaaraddhaa. Aaka'nkhamaano Aananda Tathaagato kappa.m vaa {ti.t.theyya} kappaavasesa.m vaa" ti.

Evam pi kho tva.m Aananda Tathaagatena o.laarike nimitte kayiramaane, o.laarike obhaase kayiramaane, naasakkhi pa.tivijjhitu.m, na Tathaagata.m yaaci: "Ti.t.thatu Bhagavaa kappa.m, ti.t.thatu Sugato kappa.m, bahujana-hitaaya bahujana-sukhaaya lokaanukampaaya atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaanan" ti. Sace tva.m Aananda Tathaagata.m yaaceyyaasi, dve va te vaacaa Tathaagato pa.tikkhipeyya, atha tatiyaka.m adhivaaseyya. Tasmaat ih' Aananda tuyh' ev' eta.m dukkata.m, tuyh' ev' eta.m aparaddha.m.

45. 'Ekam idaaha.m Aananda samaya.m idh' eva Vesaaliya.m viharaami Udene cetiye. Tatraapi kho taaha.m Aananda aamantesi.m: "Rama.niiyaa Aananda Vesaalii, rama.niiya.m Udena.m cetiya.m. Yassa kassaci Aananda cattaaro iddhipaadaa bhaavitaa bahulii-kataa yaani-kataa vatthu-kataa anu.t.thitaa paricitaa susamaaraddhaa, so aaka'nkhamaano kappa.m vaa ti.t.theyya kappaavasesa.m vaa. Tathaagatassa kho Aananda cattaaro iddhipaadaa bhaavitaa bahulii-kataa yaani-kataa vatthukataa anu.t.thitaa paricitaa susamaaraddhaa. Aaka'nkhamaano Aananda Tathaagato kappa.m vaa ti.t.theyya kappaavasesa.m vaa" ti. Evam pi kho tva.m Aananda Tathaagatena o.laarike nimitte kayiramaane, o.laarike obhaase kayiramaane, naasakkhi pa.tivijjhitu.m, na Tathaagata.m yaaci: "Ti.t.thatu Bhagavaa kappa.m, ti.t.thatu Sugato kappa.m, bahujana-hitaaya bahujana-sukhaaya lokaanukampaaya atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaanan" ti. Sace tva.m Aananda Tathaagata.m {yaaceyyaasi}, dve va te vaacaa Tathaagato {pa.tikkhippeyya}, atha tatiyaka.m adhivaaseyya. Tasmaat ih' Aananda tuyh' ev' eta.m dukkata.m, tuyh' ev' eta.m aparaddha.m.

[page 118]

46. 'Ekam idaaha.m Aananda samaya.m idh' eva Vesaaliya.m viharaami Gotamake cetiye ... . pe ... . idh' eva Vesaaliya.m viharaami Sattamba-cetiye ... . idh' eva Vesaaliya.m viharaami Bahuputte cetiye ... . idh' eva Vesaaliya.m viharaami Saarandade cetiye. . . .

47. 'Idaan' eva kho taaha.m Aananda ajja Caapaale cetiye aamantesi.m: "Rama.niiyaa Aananda Vesaalii, rama.niiya.m Udena.m cetiya.m, rama.niiya.m Gotamaka.m cetiya.m, rama.niiya.m Sattamba.m cetiya.m, rama.niiya.m Bahuputta.m cetiya.m, rama.niiya.m Saarandada.m cetiya.m, rama.niiya.m Caapaala.m cetiya.m. Yassa kassaci Aananda cattaaro iddhipaadaa bhaavitaa bahulii-kataa yaani-kataa vatthu-kataa anu.t.thitaa paricitaa susamaaraddhaa, so aaka'nkhamaano kappam. vaa ti.t.theyya kappaavasesa.m vaa. Tathaagatassa kho Aananda cattaaro iddhipaadaa bhaavitaa bahulii-kataa yaani-kataa vatthukataa anu.t.thitaa paricitaa susamaaraddhaa. Aaka'nkhamaano Aananda Tathaagato kappa.m vaa ti.t.theyya kappaavasesa.m vaa" ti. Evam pi kho tva.m Aananda Tathaagatena o.laarike nimitte kayiramaane, o.laarike obhaase kayiramaane, naasakkhi pa.tivijjhitu.m, na Tathaagata.m yaaci: "Ti.t.thatu Bhagavaa kappa.m, ti.t.thatu Sugato kappa.m, bahujana-hitaaya bahujana-sukhaaya lokaanukampaaya atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaanan" ti. Sace tva.m Aananda Tathaagata.m yaaceyyaasi, dve va te vaacaa Tathaagato pa.tikkhipeyya, atha tatiyaka.m adhivaaseyya. Tasmaat ih' Aananda tuyh' ev' eta.m dukkata.m, tuyh' ev' eta.m aparaddha.m.

48. 'Na nu eva.m Aananda mayaa pa.tigacc' eva akkhaata.m, sabbeh' eva piyehi manaapehi naanaa-bhaavo vinaa-bhaavo a~n~nathaa-bhaavo? Ta.m kut' ettha Aananda labbhaa? Ya.m ta.m jaata.m bhuuta.m sa'nkhata.m paloka-dhamma.m ta.m vata maa palujjiiti n' eta.m .thaanam vijjati. Ya.m kho pan' eta.m Aananda Tathaagatena catta.m vanta.m mutta.m pahiina.m pa.tinissa.t.tha.m, ossa.t.tho aayu-sa'nkhaaro. Eka.msena vaacaa Tathaagatena bhaasitaa: "Na cira.m Tathaagatassa parinibbaana.m bhavissati,

[page 119]

ito ti.n.na.m maasaana.m accayena Tathaagato parinibbaayissatiiti." Ta.m vacana.m Tathaagato jiivita-hetu puna paccaavamissatiiti, n' eta.m .thaana.m vijjati.

'Aayaam' Aananda yena Mahaa-vana.m {Kuu.taagaara-saalaa} ten' upasa.mkamissaamaati.'

'Eva.m bhante' ti kho aayasmaa Aanando Bhagavato paccassosi.

49. Atha kho Bhagavaa aayasmataa Aanandena saddhi.m yena Mahaa-vana.m Kuu.taagaara-saalaa ten' upasa.mkami.

Upasa.mkamitvaa aayasmanta.m Aananda.m aamantesi:

'Gaccha tva.m Aananda, yaavatikaa bhikkhuu Vesaali.m upanissaaya viharanti, te sabbe upa.t.thaana-saalaaya.m sannipaatehiiti.'

'Eva.m bhante' ti kho aayasmaa Aanando Bhagavato pa.tissutvaa, yaavatikaa bhikkhuu Vesaali.m upanissaaya viharanti, te sabbe upa.t.thaana-saalaaya.m sannipaatetvaa, yena Bhagavaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m a.t.thaasi. Ekamanta.m .thito kho aayasmaa Aanando Bhagavanta.m etad avoca:

'Sannipatito bhante bhikkhu-sa.mgho. Yassa daani bhante Bhagavaa kaala.m ma~n~natiiti.'

50. Atha kho Bhagavaa yena upa.t.thaana-saalaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa pa~n~natte aasane nisiidi.

Nisajja kho Bhagavaa bhikkhuu aamantesi:

'Tasmaat iha bhikkhave ye vo mayaa dhammaa abhi~n~naaya desitaa, te vo saadhuka.m uggahetvaa aasevitabbaa bhaavetabbaa bahulii-kaatabbaa, yathayida.m brahmacariya.m addhaniya.m assa cira.t.thitika.m, tad assa bahujana-hitaaya bahujana-sukhaaya lokaanukampaaya atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaana.m. Katame ca te bhikkhave dhammaa mayaa abhi~n~naaya desitaa, ye vo saadhuka.m uggahetvaa aasevitabbaa bhaavetabbaa bahulii-kaatabbaa yathayida.m brahmacariya.m addhaniya.m assa cira.t.thitika.m,

[page 120]

tad assa bahujana-hitaaya bahujana-sukhaaya lokaanukampaaya atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaana.m? Seyyathiida.m cattaaro satipa.t.thaanaa, cattaaro {samma-ppadhaana}, cattaaro iddhipaadaa, pa~nc' indriyaani, pa~nca balaani, satta bojjha'ngaa, ariyo a.t.tha'ngiko maggo. Ime kho bhikkhave dhammaa mayaa abhi~n~naaya desitaa,te vo saadhuka.m uggahetvaa aasevitabbaa bhaavetabbaa bahulii-kaatabbaa yathayida.m brahmacariya.m addhaniya.m assa cira.t.thitika.m, tad assa bahujana-hitaaya bahujana-sukhaaya lokaanukampaaya atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaanan' ti.

51. Atha kho Bhagavaa bhikkhuu aamantesi:

'Handa daani bhikkhave aamantayaami vo, vaya-dhammaa sa'nkhaaraa, appamaadena sampaadetha, na cira.m Tathaagatassa parinibbaana.m bhavissati, ito ti.n.na.m maasaana.m accayena Tathaagato parinibbaayissatiiti.'

Idam avoca Bhagavaa, ida.m vatvaa Sugato athaapara.m etad avoca Satthaa:

'Paripakko vayo mayha.m, paritta.m mama jiivita.m,
Pahaaya vo gamissaami, katam me sara.nam attano,
Appamattaa satiimanto susiilaa hotha bhikkhavo
Susamaahita-sa.mkappaa sacittam anurakkhatha.

[page 121]

Yo imasmi.m dhamma-vinaye appamatto vihessati
Pahaaya jaati-sa.msaara.m dukkhass' anta.m karissatiiti.'

Tatiyaka-Bhaa.navaara.m Ni.t.thita.m.

[page 122]

4.1. Atha kho Bhagavaa pubba.nha-samaya.m nivaasetvaa patta-ciivaram aadaaya Vesaali.m pi.n.daaya paavisi, Vesaaliya.m pi.n.daaya caritvaa pacchaa-bhatta.m pi.n.dapaata-pa.tikkanto naagaapalokita.m Vesaalim apaloketvaa aayasmanta.m Aananda.m aamantesi:

'Ida.m pacchimaka.m Aananda Tathaagatassa Vesaalidassana.m bhavissati, aayaam' Aananda yena Bha.n.dagaamo ten' upasa.mkamissaamaati.'

'Eva.m bhante' ti kho aayasmaa Aanando Bhagavato paccassosi. Atha kho Bhagavaa mahataa bhikkhu-sa.mghena saddhi.m yena Bha.n.dagaamo tad avasari. Tatra suda.m Bhagavaa Bha.n.dagaame viharati.

2. Tatra kho Bhagavaa bhikkhuu aamantesi:

'Catunna.m bhikkhave dhammaana.m ananubodhaa appa.tivedhaa evam ida.m diigham addhaana.m sandhaavita.m sa.msarita.m mama~n c' eva tumhaaka~n ca: katamesa.m catunna.m?

Ariyassa bhikkhave siilassa ananubodhaa appa.tivedhaa evam ida.m diigham addhaana.m sandhaavita.m sa.msarita.m mama~n c' eva tumhaaka~n ca. Ariyassa bhikkhave samaadhissa ananubodhaa appa.tivedhaa evam ida.m diigham addhaana.m sandhaavita.m sa.msarita.m mama~n c' eva tumhaaka~n ca.

Ariyaaya bhikkhave pa~n~naaya ananubodhaa appa.tivedhaa evam ida.m diigham addhaana.m sandhaavita.m sa.msarita.m mama~n c' eva tumhaaka~n ca. Ariyaaya bhikkhave vimuttiyaa ananubodhaa appa.tivedhaa evam ida.m diigham addhaana.m sandhaavita.m sa.msarita.m mama~n c' eva tumhaaka~n ca. Tayida.m bhikkhave ariya.m siilam anubuddha.m pa.tividdha.m,

[page 123]

ariyo samaadhi anubuddho pa.tividdho, ariyaa pa~n~naa anubuddhaa pa.tividdhaa, ariyaa vimutti anubuddhaa pa.tividdhaa, ucchinnaa bhava-ta.nhaa khii.naa bhava-netti, n' atthi daani punabbhavo' ti.

3. Idam avoca Bhagavaa, ida.m vatvaa Sugato athaapara.m etad avoca Satthaa:

'Siila.m samaadhi pa~n~naa ca vimutti ca anuttaraa,
Anubuddhaa ime dhammaa Gotamena yasassinaa.
Iti Buddho abhi~n~naaya dhammam akkhaasi bhikkhuna.m,
Dukkhass' anta-karo Satthaa cakkhumaa parinibbuto' ti.

4. Tatraapi suda.m Bhagavaa Bha.n.dagaame viharanto etad eva bahula.m bhikkhuuna.m dhammi.m katha.m karoti: Iti siila.m iti samaadhi iti pa~n~naa, siila-paribhaavito samaadhi mahapphalo hoti mahaanisa.mso, samaadhi-paribhaavitaa pa~n~naa mahapphalaa hoti mahaanisa.msaa, pa~n~naa-paribhaavita.m citta.m sammad eva aasavehi vimuccati, seyyathiida.m kaamaasavaa bhavaasavaa di.t.thaasavaa avijjaasavaa ti.

5. Atha kho Bhagavaa Bha.n.dagaame yathaabhiranta.m viharitvaa aayasmanta.m Aananda.m aamantesi:

'Aayaam' Aananda yena {Hatthi-gaamo} ... pe ... Ambagaamo ... Jambugaamo ... yena Bhoganagara.m ten' upasa.mkamissaamaati.'

6. 'Eva.m bhante' ti kho aayasmaa Aanando Bhagavato paccassosi. Atha kho Bhagavaa mahataa bhikkhu-sa.mghena saddhi.m yena Bhoganagara.m tad avasari.

7. Tatra suda.m Bhagavaa Bhoganagare viharati Aanande cetiye. Tatra kho Bhagavaa bhikkhuu aamantesi:

4 'Cattaaro 'me bhikkhave mahaa-padese desessaami, ta.m su.naatha saadhuka.m manasi-karotha bhaasissaamiiti.'

[page 124]

'Eva.m bhante' ti kho te bhikkhuu Bhagavato paccassosu.m. Bhagavaa etad avoca:

8. 'Idha bhikkhave bhikkhu eva.m vadeyya: "Sammukhaa me ta.m aavuso Bhagavato suta.m sammukhaa pa.tiggahiita.m, aya.m Dhammo aya.m Vinayo ida.m Satthu saasanan" ti, tassa bhikkhave bhikkhuno bhaasita.m n' eva abhinanditabba.m na pa.tikkositabba.m. Anabhinanditvaa appa.tikkositvaa taani pada-vya~njanaani saadhuka.m uggahetvaa Sutte otaaretabbaani Vinaye sandassetabbaani. Taani ce Sutte otaariyamaanaani Vinaye sandassiyamaanaani na c' eva Sutte otaranti na Vinaye sandissanti, ni.t.tham ettha gantabba.m: "Addhaa ida.m na c' eva tassa Bhagavato vacana.m, imassa ca bhikkhuno duggahiitan" ti, iti h' eta.m bhikkhave cha.d.deyyaatha. Taani ce Sutte otaariyamaanaani Vinaye sandassiyamaanaani Sutte c' eva otaranti Vinaye ca sandissanti, ni.t.tham ettha gantabba.m: "Addhaa ida.m tassa Bhagavato vacana.m imassa ca bhikkhuno suggahiitan" ti. Ida.m bhikkhave pa.thama.m mahaa-padesa.m dhaareyyaatha.

9. 'Idha pana bhikkhave bhikkhu eva.m vadeyya: "Amukasmi.m naama aavaase sa.mgho viharati satthero sapaamokkho. Tassa me sa.mghassa sammukhaa suta.m sammukhaa pa.tiggahiita.m, aya.m Dhammo aya.m Vinayo ida.m Satthu saasanan" ti, tassa bhikkhave bhikkhuno bhaasita.m n' eva abhinanditabba.m na pa.tikkositabba.m.

Anabhinanditvaa appa.tikkositvaa taani pada-vya~njanaani saadhuka.m uggahetvaa Sutte otaaretabbaani Vinaye sandassetabbaani. Taani ce Sutte otaariyamaanaani Vinaye sandassiyamaanaani {na} c' eva Sutte otaranti na Vinaye sandissanti, ni.t.tham ettha gantabba.m: "Addhaa ida.m na c' eva tassa Bhagavato vacana.m, tassa ca sa.mghassa duggahiitan" ti, iti h' eta.m bhikkhave cha.d.deyyaatha. Taani ce Sutte otaariyamaanaani Vinaye sandissayamaanaani Sutte c' eva otaranti Vinaye ca sandissanti, ni.t.tham ettha gantabba.m:

[page 125]

"Addhaa ida.m tassa Bhagavato vacana.m, tassa ca sa.mghassa suggahiitan" ti. Ida.m bhikkhave dutiya.m mahaa-padesa.m dhaareyyaatha.

10. 'Idha pana bhikkhave bhikkhu eva.m vadeyya: "Amukasmi.m naama aavaase sambahulaa theraa bhikkhuu viharanti bahussutaa aagataagamaa dhamma-dharaa vinayadharaa maatikaa-dharaa. Tesa.m me theraana.m sammukhaa suta.m sammukhaa pa.tiggahiita.m, aya.m Dhammo aya.m Vinayo aya.m Satthu saasanan" ti, tassa bhikkhave bhikkhuno bhaasita.m n' eva abhinanditabba.m na pa.tikkositabba.m. Anabhinanditvaa appa.tikkositvaa taani padavya~njanaani saadhuka.m uggahetvaa Sutte otaaretabbaani Vinaye sandassetabbaani. Taani ce Sutte otaariyamaanaani Vinaye sandassiyamaanaani na c' eva Sutte otaranti na Vinaye sandissanti, ni.t.tham ettha gantabba.m: "Addhaa ida.m na c' eva tassa Bhagavato vacana.m, tesa~n ca theraana.m duggahiitan" ti, iti h' eta.m bhikkhave cha.d{.deyyaatha}. Taani ce Sutte otaariyamaanaani Vinaye sandassiyamaanaani Sutte c' eva otaranti Vinaye ca sandissanti, ni.t.tham ettha gantabba.m: "Addhaa ida.m tassa Bhagavato vacana.m, tesa~n ca theraana.m suggahiitan" ti.

Ida.m bhikkhave tatiya.m mahaa-padesa.m dhaareyyaatha.

11. Idha pana bhikkhave bhikkhu eva.m vadeyya: "Amukasmi.m naama aavaase eko thero bhikkhu viharati bahussuto aagataagamo dhamma-dharo vinaya-dharo maatikaa-dharo. Tassa me therassa sammukhaa suta.m sammukhaa pa.tiggahiita.m, aya.m Dhammo aya.m Vinayo ida.m Satthu saasanan" ti, tassa bhikkhave {bhikkhuno} bhaasita.m n' eva abhinanditabba.m na pa.tikkositabba.m.

Anabhinanditvaa appa.tikositvaa taani pada-vya~njanaani saadhuka.m uggahetvaa Sutte otaaretabbaani Vinaye sandassetabbaani. Taani ce Sutte otaariyamaanaani Vinaye sandassiyamaanaani na c' eva Sutte otaranti na Vinaye sandissanti, ni.t.tham ettha gantabba.m: "Addhaa ida.m na c' eva tassa Bhagavato vacana.m, tassa ca therassa duggahiitan" ti, iti h' eta.m bhikkhave cha.d.deyyaatha. Taani ce Sutte otaariyamaanaani Vinaye sandassiyamaanaani Sutte c' eva otaranti Vinaye ca sandissanti, ni.t.tham ettha gantabba.m:

[page 126]

"Addhaa ida.m tassa Bhagavato vacana.m, tassa ca therassa suggahiitan" ti. Ida.m bhikkhave {catuttha.m} mahaapadesa.m dhaareyyaathaati.

'Ime kho bhikkhave cattaaro mahaa-padese dhaareyyaathaati.'

12. Tatra pi suda.m Bhagavaa Bhoganagare viharanto Aanande cetiye etad eva bahula.m bhikkhuuna.m dhammi.m katha.m karoti: Iti siila.m iti samaadhi iti pa~n~naa, siilaparibhaavito samaadhi mahapphalo hoti mahaanisa.mso, samaadhi-paribhaavitaa pa~n~naa mahapphalaa hoti mahaanisa.msaa, pa~n~naa-paribhaavita.m citta.m sammad eva aasavehi vimuccati, seyyathiida.m kaamaasavaa bhavaasavaa di.t.thaasavaa avijjaasavaa ti.

13. Atha kho Bhagavaa Bhoganagare yathaabhiranta.m viharitvaa aayasmanta.m Aananda.m aamantesi:

'{Aayaam'} Aananda yena Paavaa ten' upasa.mkamissaamaati.'

'Eva.m bhante' ti kho aayasmaa Aanando Bhagavato paccassosi.

Atha kho Bhagavaa mahataa bhikkhu-sa.mghena saddhi.m yena Paavaa tad avasari. Tatra suda.m Bhagavaa Paavaaya.m viharati Cundassa kammaara-puttassa ambavane.

14. Assosi kho Cundo kammaara-putto: 'Bhagavaa kira Paava.m anuppatto Paavaaya.m viharati mayha.m ambavane' ti. Atha kho Cundo kammaara-putto yena Bhagavaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi, ekamanta.m nisinna.m kho Cunda.m kammaara-putta.m Bhagavaa dhammiyaa kathaaya sandassesi samaadapesi samuttejesi sampaha.msesi.

15. Atha kho Cundo kammaara-putto Bhagavataa dhammiyaa kathaaya sandassito samaadapito samuttejito sampaha.msito Bhagavanta.m etad avoca: 'Adhivaasetu me bhante Bhagavaa svaatanaaya bhatta.m saddhi.m bhikkhusa.mghenaati.' Adhivaasesi Bhagavaa tu.nhii-bhaavena.

16. Atha kho Cundo kammaara-putto Bhagavato adhivaasana.m viditvaa,

[page 127]

u.t.thaay' aasanaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa padakkhi.na.m katvaa pakkaami.

17. Atha kho Cundo kammaara-putto tassaa rattiyaa accayena sake nivesane {pa.niita.m} khaadaniya.m bhojaniya.m pa.tiyaadaapetvaa pahuuta~n ca suukara-maddava.m Bhagavato kaala.m aarocaapesi: 'Kaalo bhante ni.t.thita.m bhattan' ti.

18. Atha kho Bhagavaa pubba.nha-samaya.m nivaasetvaa patta-ciivaram aadaaya saddhi.m bhikkhu-sa.mghena yena Cundassa kammaara-puttassa nivesana.m ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa pa~n~natte aasane nisiidi, nisajja kho Bhagavaa Cunda.m kammaara-putta.m aamantesi: 'Yan te Cunda suukara-maddava.m pa.tiyatta.m, tena ma.m parivisa, ya.m pan' a~n~na.m khaadaniya.m bhojaniya.m {pa.tiyatta.m}, tena bhikkhu-sa.mgha.m parivisaati.'

'Eva.m bhante' ti kho Cundo kammaara-putto Bhagavato pa.tissutvaa, ya.m ahosi suukara-maddava.m {pa.tiyatta.m}, tena Bhagavanta.m parivisi, ya.m pan' a~n~na.m khaadaniya.m bhojaniya.m pa.tiyatta.m tena bhikkhu-sa.mgha.m parivisi.

19. Atha kho Bhagavaa Cunda.m kammaara-putta.m aamantesi:

'Yan te Cunda suukara-maddava.m avasi.t.tha.m, ta.m sobbhe nikha.naahi, naahan ta.m Cunda passaami sadevake loke samaarake sabrahmake sassama.na-braahma.niyaa pajaaya sadeva-manussaaya yassa ta.m paribhutta.m sammaapari.naama.m gaccheyya a~n~natra Tathaagatassaati.'

'Eva.m bhante' ti kho Cundo kammaara-putto Bhagavato pa.tissutvaa, ya.m ahosi suukara-maddava.m avasi.t.tha.m ta.m sobbhe nikha.nitvaa, yena Bhagavaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi, ekamanta.m nisinna.m kho Cunda.m kammaaraputta.m Bhagavaa dhammiyaa kathaaya sandassetvaa samaadapetvaa samuttejetvaa sampaha.msetvaa u.t.thaay' aasanaa pakkaami.

20. Atha kho Bhagavato Cundassa kammaara-puttassa bhatta.m bhuttaavissa kharo aabaadho uppajji lohita-pakkhandikaa pabaa.lhaa vedanaa vattanti maara.nantikaa. Taa suda.m Bhagavaa sato sampajaano adhivaasesi aviha~n~namaano.

[page 128]

Atha kho Bhagavaa aayasmanta.m Aananda.m aamantesi: 'Aayaam' Aananda yena Kusinaaraa ten' upasa.mkamissaamaati.'

'Evam bhante' ti kho aayasmaa Aanando Bhagavato paccassosi.

Cundassa bhatta.m bhu~njitvaa kammaarassaati me suta.m
Aabaadha.m samphusii dhiiro pabaa.lha.m maara.nantika.m.

Bhuttassa ca suukara-maddavena
{Vyaadhi ppabaa.lhaa} udapaadi Satthuno.
Viriccamaano Bhagavaa avoca
Gacchaam' aha.m Kusinaara.m nagaran ti.

21. Atha kho {Bhagavaa} maggaa okkamma yen' a~n~natara.m rukkha-muula.m ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa aayasmanta.m Aananda.m aamantesi: 'I'ngha me tva.m Aananda catuggu.na.m sa.mghaa.ti.m pa~n~naapehi, kilanto 'smi Aananda, nisiidissaamiiti.'

'Eva.m bhante' ti kho aayasmaa Aanando Bhagavato pa.tissutvaa catuggu.na.m sa.mghaa.ti.m pa~n~naapesi.

22. Nisiidi Bhagavaa pa~n~natte aasane, nisajja kho Bhagavaa aayasmanta.m Aananda.m aamantesi, 'I'ngha me tva.m Aananda paaniiya.m aahara, pipaasito 'smi, Aananda, pivissaamiiti.'

Eva.m vutte aayasmaa Aanando Bhagavanta.m etad avoca:

'Idaani bhante pa~ncamattaani saka.ta-sataani atikkantaani, {ta.m} {cakka-cchinna.m} udaka.m paritta.m lu.lita.m aavila.m sandati. Aya.m bhante Kakutthaa nadii aviduure acchodikaa saatodikaa siitodikaa setakaa supatitthaa rama.niiyaa.

[page 129]

Ettha Bhagavaa paaniiya~n ca pivissati, gattaani ca siita.m karissatiiti.'

23. Dutiyam pi kho Bhagavaa aayasmanta.m Aananda.m aamantesi: 'I'ngha me tva.m Aananda paaniiya.m aahara, pipaasito 'smi Aananda, pivissaamiiti.'

Dutiyam pi kho aayasmaa Aanando Bhagavanta.m etad avoca:

'Idaani bhante pa~ncamattaani saka.ta-sataani atikkantaani.

Ta.m {cakka-cchinna.m} udaka.m paritta.m lu.lita.m aavila.m sandati. Aya.m bhante Kakutthaa nadii aviduure acchodikaa saatodikaa siitodikaa setakaa supatitthaa rama.niiyaa. Ettha Bhagavaa paaniiya~n ca pivissati, gattaani ca siita.m karissatiiti.'

24. Tatiyam pi kho Bhagavaa aayasmanta.m Aananda.m aamantesi: 'I'ngha me tva.m Aananda paaniiya.m aahara, pipaasito 'smi Aananda, pivissaamiiti.'

'Eva.m bhante' ti kho aayasmaa Aanando Bhagavato pa.tissutvaa patta.m gahetvaa yena saa nadikaa ten' upasa.mkami. Atha kho saa nadikaa {cakka-cchinnaa} parittaa lu.litaa aavilaa sandamaanaa aayasmante Aanande upasa.mkamante acchaa vippasannaa anaavilaa sandittha.

25. {Atha} kho aayasmato Aanandassa etad ahosi: "Acchariya.m vata bho, abbhuta.m vata bho, Tathaagatassa mahiddhikataa mahaanubhaavataa! Aya.m hi saa nadikaa cakkacchinnaa parittaa lu.litaa aavilaa sandamaanaa, mayi upasa.mkamante acchaa vippasannaa anaavilaa sandatiiti!' Pattena paaniiya.m aadaaya yena Bhagavaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Bhagavanta.m etad avoca:

'Acchariya.m bhante abbhuta.m bhante Tathaagatassa mahiddhikataa mahaanubhaavataa! Idaani saa bhante nadikaa cakkacchinnaa parittaa lu.litaa aavilaa sandamaanaa, mayi upasa.mkamante acchaa vippasannaa anaavilaa sandittha! Pivatu Bhagavaa paaniiya.m, pivatu Sugato paaniiyan' ti.

Atha kho Bhagavaa paaniiya.m apaayi.

[page 130]

26. Tena kho pana samayena Pukkuso Malla-putto Aa.laarassa Kaalaamassa saavako Kusinaaraaya Paava.m addhaanamagga-pa.tipanno hoti.

Addasaa kho Pukkuso Malla-putto Bhagavanta.m a~n~natarasmi.m rukkha-muule nisinna.m, disvaa yena Bhagavaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi. Ekamanta.m nisinno kho Pukkuso Malla-putto Bhagavanta.m etad avoca:

'Acchariya.m bhante, {abbhuta.m} bhante, santena vata bhante pabbajitaa vihaarena viharanti!

27. 'Bhuuta-pubba.m bhante Aa.laaro Kaalaamo addhaanamagga-pa.tipanno maggaa okkamma aviduure a~n~natarasmi.m rukkha-muule divaa-vihaare nisiidi. Atha kho bhante pa~ncamattaani saka.ta-sataani Aa.laara.m Kaalaama.m nissaaya nissaaya atikkami.msu. Atha kho bhante a~n~nataro puriso tassa saka.ta-satthassa pi.t.thito aagacchanto yena Aa.laaro Kaalaamo ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Aa.laara.m Kaalaama.m etad avoca:

"'Api bhante pa~ncamattaani saka.ta-sataani atikkamantaani addasaati?"

"'Na kho aha.m aavuso addasan" ti.

"'Kim pana bhante sadda.m assosiiti?"

"'Na kho aha.m aavuso sadda.m assosin" ti.

"'Kim pana bhante sutto ahosiiti?"

"'Na kho aha.m aavuso sutto ahosin" ti.

"'Kim pana bhante sa~n~nii ahosiiti?"

"'Evam aavuso" ti.

'So tva.m bhante sa~n~nii samaano jaagaro pa~ncamattaani {saka.ta}-sataani nissaaya nissaaya atikkamantaani n' eva addasa na pana sadda.m assosi, api hi te bhante sa.mghaa.ti rajena oki.n.naa' ti.

'Evam aavuso' ti.

'Atha kho bhante tassa purisassa etad ahosi: "Acchariya.m vata bho, abbhuta.m vata bho! Santena vata bho pabbajitaa vihaarena viharanti yatra hi naama sa~n~nii samaano jaagaro pa~ncamattaani saka.ta-sataani nissaaya nissaaya atikkamantaani n' eva dakkhiti na pana sadda.m sossatiiti."

[page 131]

Aa.laare Kaalaame u.laara.m pasaada.m pavedetvaa pakkaamiiti.'

28. 'Ta.m ki.m ma~n~nasi Pukkusa? Kataman nu kho dukkaratara.m vaa durabhisambhavatara.m vaa. yo sa~n~nii samaano jaagaro pa~ncamattaani saka.ta-sataani nissaaya nissaaya atikkamantaani n' eva passeyya na pana sadda.m su.neyya, yo vaa sa~n~nii samaano jaagaro deve vassante deve ga.laga.laayante vijjutaasu niccharantiisu asaniyaa phalantiyaa n' eva passeyya na pana sadda.m su.neyyaati?'

29. 'Ki.m hi bhante taani karissanti pa~nca vaa saka.tasataani cha vaa saka.ta-sataani satta vaa saka.ta-sataani a.t.tha vaa saka.ta-sataani nava vaa saka.ta-sataani dasa vaa saka.tasataani saka.ta-sata.m vaa saka.ta-sahassa.m vaa? Atha kho etad eva dukkaratara.m c' eva durabhisambhavatara~n ca yo sa~n~nii samaano jaagaro deve vassante deve ga.laga.laayante vijjutaasu niccharantiisu asaniyaa phalantiyaa n' eva passeyya na sadda.m su.neyyaati.'

30. 'Eka.m idaaha.m Pukkusa samaya.m Aatumaaya.m viharaami Bhusaagaare. Tena kho pana samayena deve vassante deve ga.laga.laayante vijjutaasu niccharantiisu asaniyaa phalantiyaa Bhusaagaarassa dve kassakaa bhaataro hataa cattaaro ca balivaddaa. Atha kho Pukkusa Aatumaaya mahaa-jana-kaayo nikkhamitvaa yena te dve kassakaa bhaataro hataa cattaaro ca balivaddaa ten' upasa.mkami.

31. Tena kho panaaha.m Pukkusa samayena Bhusaagaaraa nikkhamitvaa Bhusaagaara-dvaare abbhokaase ca.mkamaami.

Atha kho Pukkusa a~n~nataro puriso tamhaa mahaa-janakaayaa yenaaha.m ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa ma.m abhivaadetvaa ekamanta.m a.t.thaasi, ekamanta.m .thita.m kho aha.m Pukkusa ta.m purisa.m etad avoca.m:

32. "'Kin nu kho so aavuso mahaa-jana-kaayo sannipatito"? ti.

[page 132]

"'Idaani bhante deve vassante deve ga.laga.laayante vijjutaasu niccharantiisu asaniyaa phalantiyaa dve kassakaa bhaataro hataa cattaaro ca balivaddaa. Etth' eso mahaa-jana-kaayo sannipatito, tva.m pana bhante kva ahosiiti?"

"'Idh' eva kho aha.m aavuso ahosin" ti.

"'Kim pana bhante addasaati?"

"'Na kho aavuso addasan" ti.

"'Kim pana bhante sadda.m assosiiti?"

"'Na kho aha.m aavuso sadda.m assosin" ti.

"'Kim pana bhante sutto ahosiiti?"

"'Na kho aha.m aavuso sutto ahosin" ti.

"'Kim pana bhante sa~n~nii ahosiiti"?

"'Evam aavuso" ti.

"'So tva.m bhante sa~n~nii samaano jaagaro deve vassante deve ga.laga.laayante vijjutaasu niccharantiisu asaniyaa phalantiyaa n' eva addasa na pana sadda.m assosiiti."

"'Evam aavuso" ti.

33. 'Atha kho Pukkusa tassa purisassa etad ahosi: "Acchariya.m vata bho, abbhuta.m vata bho! Santena vata bho pabbajitaa vihaarena viharanti yatra hi naama sa~n~nii samaano jaagaro deve vassante deve ga.laga.laayante vijjutaasu niccharantiisu asaniyaa phalantiyaa n' eva dakkhiti na pana sadda.m sossatiiti." Mayi u.laara.m pasaada.m pavedetvaa ma.m abhivaadetvaa padakkhi.na.m katvaa pakkaamiiti.'

34. Eva.m vutte Pukkuso Malla-putto Bhagavanta.m etad avoca:

'Esaaha.m bhante yo me Aa.laare Kaa.laame pasaado ta.m mahaa-vaate vaa opunaami siigha-sotaaya vaa nadiyaa pavaahemi.

Abhikkanta.m bhante abhikkanta.m bhante! Seyyathaa pi bhante nikkujjita.m vaa ukkujjeyya, pa.ticchanna.m vaa vivareyya, muu.lhassa vaa magga.m aacikkheyya, andhakaare vaa tela-pajjotam dhaareyya cakkhumanto ruupaani dakkhintiiti, evam eva Bhagavataa aneka-pariyaayena dhammo pakaasito! Esaaha.m bhante Bhagavanta.m sara.na.m gacchaami Dhamma~n ca Bhikkhu-Sa.mgha~n ca.

[page 133]

Upaasaka.m ma.m Bhagavaa dhaaretu ajjat' agge paa.nupeta.m sara.na.m gatan' ti.

35. Atha kho Pukkuso Malla-putto a~n~natara.m purisa.m aamantesi: 'I'ngha me tva.m bha.ne si'ngi-va.n.na.m yuga.m ma.t.ta.m dhaara.niiya.m aaharaati.'

'Eva.m bhante' ti kho so puriso Pukkusassa Malla-puttassa pa.tissutvaa ta.m si'ngi-va.n.na.m yuga.m ma.t.ta.m dhaara.niiya.m aahari.

Atha kho Pukkuso Malla-putto ta.m si'ngi-va.n.na.m yuga.m ma.t.ta.m dhaara.niiya.m Bhagavato upanaamesi: 'Ida.m bhante si'ngi-va.n.na.m yuga.m ma.t.ta.m dhaara.niiya.m, tam me bhante Bhagavaa pa.tiga.nhaatu anukampa.m upaadaayaati.'

'Tena hi Pukkusa ekena ma.m acchaadehi ekena Aanandan' ti.

'Eva.m bhante' ti kho Pukkuso Malla-putto Bhagavato pa.tissutvaa ekena Bhagavanta.m acchaadesi, ekena aayasmanta.m Aananda.m.

36. Atha kho Bhagavaa Pukkusa.m Malla-putta.m dhammiyaa kathaaya sandassesi samaadapesi samuttejesi sampaha.msesi. Atha kho Pukkuso Malla-putto Bhagavataa dhammiyaa kathaaya sandassito samaadapito samuttejito sampaha.msito u.t.thaay' aasanaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa padakkhi.na.m katvaa pakkaami.

37. Atha kho aayasmaa Aanando acira-pakkante Pukkuse Malla-putte ta.m si'ngi-va.n.na.m yuga.m ma.t.ta.m dhaara.niiya.m Bhagavato kaaya.m upanaamesi, ta.m Bhagavato kaaya.m upanaamita.m viitaccika.m viya khaayati.

Atha kho aayasmaa Aanando Bhagavanta.m etad avoca:

'Acchariya.m bhante, abbhuta.m bhante, yaava parisuddho bhante Tathaagatassa chavi-va.n.no pariyodaato! Ida.m bhante si'ngi-va.n.na.m yuga.m ma.t.ta.m dhaara.niiya.m Bhagavato kaaya.m upanaamesi.m,

[page 134]

ta.m Bhagavato kaaya.m upanaamita.m viitaccika.m viya khaayatiiti' !

'Evam eta.m Aananda. Dviisu kho Aananda kaalesu ativiya Tathaagatassa parisuddho hoti chavi-va.n.no pariyodaato.

Katamesu dviisu? Ya~n ca Aananda ratti.m Tathaagato anuttara.m sammaasambodhi.m abhisambujjhati, ya~n ca ratti.m anupaadisesaaya nibbaana-dhaatuyaa parinibbaayati, imesu kho {Aananda} dviisu kaalesu ativiya Tathaagatassa parisuddho hoti chavi-va.n.no pariyodaato.

38. 'Ajja kho pan' Aananda rattiyaa pacchima-yaame Kusinaaraaya.m Upavattane Mallaana.m saala-vane antarena yamaka-saalaana.m Tathaagatassa parinibbaana.m bhavissati.

Aayaam' Aananda yena Kakutthaa nadii ten' upasa.mkamissaamaati.'

'Eva.m bhante' ti kho aayasmaa Aanando Bhagavato paccassosi.

Si'ngi-va.n.na-yuga.m ma.t.tam Pukkuso abhihaarayi.
Tena acchaadito Satthaa hema-va.n.no asobhathaati.

39. Atha kho Bhagavaa mahataa bhikkhu-sa.mghena saddhi.m yena Kakutthaa nadii ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Kakuttha.m nadi.m {ajjhogaahetvaa} {nahatvaa} ca pivitvaa ca paccuttaritvaa yena Ambavana.m ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa aayasmanta.m Cundaka.m aamantesi:

'I'ngha me tva.m Cundaka catuggu.na.m {sa.mghaa.ti.m} pa~n~naapehi, kilanto 'smi Cundaka, nipajjissaamiiti.'

'Eva.m bhante' ti kho aayasmaa {Cundako} Bhagavato pa.tissutvaa catuggu.na.m sa.mghaa.ti.m pa~n~naapesi.

40. Atha kho Bhagavaa dakkhi.nena passena siiha-seyya.m kappesi, paade paada.m accaadhaaya, sato sampajaano u.t.thaanasa~n~na.m manasikaritvaa.

[page 135]

Aayasmaa pana Cundako tatth' eva Bhagavato purato nisiidi.

41. Gantvaana Buddho nadiya.m Kakuttha.m
Acchodi-saatodika-vippasanna.m,
Ogaahi Satthaa sukilanta-ruupo
Tathaagato appa.timo va loke.
Nahatvaa pitvaa c' udataari Satthaa
Purakkhato bhikkhu-ga.nassa majjhe.
Satthaa pavattaa Bhagavaa 'dha dhamme
Upaagami {Ambavana.m} mahesi.
Aamantayi Cundaka.m naama bhikkhu.m,
'Catuggu.na.m patthara me nipajja.m.'
So modito bhaavitattena Cundo
Catuggu.na.m patthari khippam eva.
{Nipajji} Satthaa sukilanta-ruupo
Cundo pi tattha pamukhe nisiidiiti.

42. Atha kho Bhagavaa aayasmanta.m Aananda.m aamantesi:

'Siyaa kho pan' Aananda Cundassa kammaara-puttassa koci vippa.tisaara.m upadaheyya: "Tassa te aavuso Cunda alaabhaa, tassa te dulladdha.m, yassa te Tathaagato pacchima.m pi.n.dapaata.m bhu~njitvaa parinibbuto" ti. Cundassa Aananda kammaara-puttassa eva.m vippa.tisaaro pa.tivinetabbo:

"'Tassa te aavuso laabhaa, tassa te suladdha.m, yassa te Tathaagato pacchima.m pi.n.dapaata.m bhu~njitvaa parinibbuto.

Sammukhaa me ta.m aavuso Cunda Bhagavato suta.m sammukhaa pa.tiggahiita.m, dve 'me pi.n.dapaataa samasamaphalaa samasama-vipaakaa ativiya a~n~nehi pi.n.dapaatehi mahapphalataraa ca mahaanisa.msataraa ca.

[page 136]

Katame dve? Ya~n ca pi.n.dapaata.m bhu~njitvaa Tathaagato anuttara.m sammaasambodhi.m abhisambujjhati, ya~n ca pi.n.dapaata.m bhu~njitvaa Tathaagato anupaadisesaaya nibbaana-dhaatuyaa parinibbaayati.

Ime dve pi.n.dapaataa samasama-phalaa samasama-vipaakaa ativiya a~n~nehi pi.n.dapaatehi mahapphalataraa ca mahaanisa.msataraa ca. Aayu-sa.mvattanika.m aayasmataa Cundena kammaara-puttena kamma.m upacita.m, va.n.na-sa.mvattanika.m aayasmataa Cundena kammaara-puttena kamma.m upacita.m, sukha-sa.mvattanika.m aayasmataa Cundena kammaara-puttena kamma.m upacita.m, yasa-sa.mvattanika.m aayasmataa Cundena kammaara-puttena kamma.m upacita.m, sagga-sa.mvattanika.m aayasmataa Cundena kammaaraputtena kamma.m upacita.m, aadhipateyya-sa.mvattanika.m aayasmataa Cundena kammaara-puttena kamma.m upacitan" ti.

'Cundassa Aananda kammaara-puttassa eva.m vippaa.tisaaro pa.tivinetabbo' ti.

43. Atha kho Bhagavaa etam attha.m viditvaa taaya.m velaaya.m imam udaana.m udaanesi:

Dadato pu~n~na.m pava.d.dhati, sa.myamato vera.m na ciiyati,
Kusalo ca jahaati paapaka.m, {raaga-dosa-moha-kkhayaa} sa nibbuto ti.

Aa.laara-vedalla-Bhaa.navaara.m Ni.t.thita.m Catuttha.m.

[page 137]

CHAPTER V.

5.1. Atha kho Bhagavaa aayasmanta.m Aananda.m aamantesi: 'Aayaam' Aananda yena Hira~n~navatiyaa nadiyaa paarimatiira.m yena {Kusinaaraa} Upavattana.m Mallaana.m saala-vana.m ten' upasa.mkamissaamaati.'

'Eva.m bhante' ti kho aayasmaa Aanando Bhagavato paccassosi.

Atha kho Bhagavaa mahataa bhikkhu-sa.mghena saddhi.m yena Hira~n~navatiyaa nadiyaa paarima-tiira.m yena {Kusinaaraa} Upavattana.m Mallaana.m saala-vana.m ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa aayasmanta.m Aananda.m aamantesi:

'I'ngha me tva.m Aananda antarena yamaka-{saalaana.m} uttara-siisaka.m ma~ncaka.m pa~n~naapehi, kilanto 'smi Aananda, nipajjissaamiiti.'

'Eva.m bhante' ti kho aayasmaa Aanando Bhagavato pa.tissutvaa antarena yamaka-saalaana.m uttara-siisaka.m ma~ncaka.m pa~n~naapesi. Atha kho Bhagavaa dakkhi.nena passena siiha-seyya.m kappesi paade paada.m accaadhaaya sato sampajaano.

2. Tena kho pana samayena yamaka-saalaa sabba-phaaliphullaa honti akaala-pupphehi. Te Tathaagatassa sariira.m okiranti ajjhokiranti abhippakiranti Tathaagatassa puujaaya.

Dibbaani pi mandaarava-pupphaani antalikkhaa papatanti, taani Tathaagatassa sariira.m okiranti ajjhokiranti abhippakiranti Tathaagatassa puujaaya. Dibbaani pi candana-cu.n.naani antalikkhaa papatanti, taani Tathaagatassa sariira.m okiranti ajjhokiranti abhippakiranti Tathaagatassa puujaaya.

[page 138]

Dibbaani pi turiyaani antalikkhe vajjenti Tathaagatassa puujaaya. Dibbaani pi sa'ngiitaani antalikkhe vattanti Tathaagatassa puujaaya.

3. Atha kho Bhagavaa aayasmanta.m Aananda.m aamantesi:

'Sabba-phaaliphullaa kho Aananda yamaka-saalaa akaalapupphehi Tathaagatassa sariira.m okiranti ajjhokiranti abhippakiranti Tathaagatassa puujaaya. Dibbaani pi mandaarava-pupphaani antalikkhaa papatanti, taani Tathaagatassa sariira.m okiranti ajjhokiranti abhippakiranti Tathaagatassa puujaaya, dibbaani pi candana-cu.n.naani antalikkhaa papatanti, taani Tathaagatassa sariira.m okiranti ajjhokiranti abhippakiranti Tathaagatassa puujaaya. Dibbaani pi turiyaani antalikkhe vajjenti Tathaagatassa puujaaya. Dibbaani pi sa'ngiitaani antalikkhe vattanti Tathaagatassa puujaaya.

'Na kho Aananda ettaavataa Tathaagato sakkato vaa hoti garukato vaa maanito vaa puujito vaa apacito vaa. Yo kho Aananda bhikkhu vaa bhikkhunii vaa upaasako vaa upaasikaa vaa dhammaanudhamma-pa.tipanno viharati {saamiici}-pa.tipanno anudhamma-caarii, so Tathaagata.m sakkaroti garukaroti maaneti puujeti paramaaya puujaaya. Tasmaat ih' Aananda "dhammaanudhamma-pa.tipannaa viharissaama {saamiici}-pa.tipannaa anudhamma-caarino" ti, eva.m hi vo Aananda sikkhitabban' ti.

4. Tena kho pana samayena aayasmaa Upavaa.no Bhagavato purato .thito hoti Bhagavanta.m viijamaano. Atha kho Bhagavaa aayasmanta.m Upavaa.na.m apasaadesi: 'Apehi bhikkhu, maa me purato a.t.thaasiiti.'

Atha kho aayasmato Aanandassa etad ahosi: 'Aya.m kho aayasmaa Upavaa.no diigha-ratta.m Bhagavato upa.t.thaako santikaavacaro samiipa-caarii.

[page 139]

Atha ca pana Bhagavaa pacchime kaale aayasmanta.m Upavaa.na.m apasaadesi: "Apehi bhikkhu, maa me purato a.t.thaasiiti." Ko nu kho hetu ko paccayo ya.m Bhagavaa aayasmanta.m Upavaa.na.m apasaadesi: "Apehi bhikkhu, maa me purato a.t.thaasiiti?"'

5. Atha kho aayasmaa Aanando Bhagavanta.m etad avoca:

'Aya.m bhante aayasmaa Upavaa.no diigha-ratta.m Bhagavato upa.t.thaako santikaavacaro samiipa-caarii, atha ca pana Bhagavaa pacchime kaale aayasmanta.m Upavaa.na.m apasaadeti: "Apehi bhikkhu, maa me purato a.t.thaasiiti." Ko nu kho bhante hetu ko paccayo ya.m Bhagavaa aayasmanta.m Upavaa.na.m apasaadesi: "Apehi bhikkhu maa me purato {a.t.thaasiiti}"?'

'Yebhuyyena Aananda dasasu loka-dhaatusu devataa sannipatitaa Tathaagata.m dassanaaya. Yaavataa Aananda {Kusinaaraa} Upavattana.m Mallaana.m saala-vana.m {samantato} dvaadasa yojanaani n' atthi so padeso vaalagga-ko.ti-nittud{anamatto} pi mahesakkhaahi devataahi apphu.to. Devataa Aananda ujjhaayanti: "Duuraa vat' amhaa aagataa Tathaagata.m dassanaaya. Kadaaci karahaci Tathaagataa loke uppajjanti arahanto sammaa-sambuddhaa, ajja ca rattiyaa pacchima-yaame Tathaagatassa parinibbaana.m bhavissati, aya~n ca mahesakkho bhikkhu Bhavagato purato .thito ovaarento, na maya.m labhaama pacchime kaale Tathaagata.m dassanaayaati" devataa Aananda ujjhaayantiiti.'

6. 'Katha.m-bhuutaa pana bhante Bhagavaa devataa manasikarotiiti' ?

'Sant' Aananda devataa aakaase pa.thavi-sa~n~niniyo, kese pakiriya kandanti, baahaa paggayha kandanti, chinna-papaata.m papatanti aava.t.tanti viva.t.tanti:

[page 140]

"Atikhippa.m Bhagavaa parinibbaayissati, atikhippa.m Sugato parinibbaayissati, atikhippa.m cakkhu.m loke antaradhaayissatiiti!"

'Sant' Aananda devataa pa.thaviyaa pa.thavi-sa~n~niniyo, kese pakiriya kandanti, baahaa paggayha kandanti, chinna-papaa{ta.m} papatanti aava.t.tanti viva.t.tanti: "Atikhippa.m Bhagavaa parinibbaayissati, atikhippa.m Sugato parinibbaayissati, atikhippa.m cakkhu.m loke antaradhaayissatiiti!" Yaa pana taa devataa viita-raagaa, taa sataa sampajaanaa adhivaasenti: "Aniccaa sa.mkhaaraa, ta.m kut' ettha labbaa?" ti.'

7. 'Pubbe bhante disaasu vassa.m vutthaa bhikkhuu aagacchanti Tathaagata.m dassanaaya, te maya.m labhaama manobhaavaniiye bhikkhuu dassanaaya labhaama payirupaasanaaya.

Bhagavato pana maya.m bhante accayena na labhissaama manobhaavaniiye bhikkhuu dassanaaya na labhissaama payirupaasanaayaati.'

8. 'Cattaar' imaani Aananda saddhassa kula-puttassa dassaniiyaani sa.mvejaniiyaani .thaanaani. Katamaani cattaari?

"'Idha Tathaagato jaato" ti Aananda saddhassa kulaputtassa dassaniiya.m sa.mvejaniiya.m .thaana.m.

"'Idha Tathaagato anuttara.m sammaa-sambodhi.m abhisambuddho" ti Aananda saddhassa kula-puttassa dassaniiya.m sa.mvejaniiya.m .thaana.m.

"'Idha Tathaagatena anuttara.m dhamma-cakka.m pavattitan" ti Aananda saddhassa kula-puttassa dassaniiya.m sa.mvejaniiya.m .thaana.m.

"'Idha Tathaagato anupaadisesaaya nibbaana-dhaatuyaa parinibbuto" ti Aananda saddhassa kula-puttassa dassaniiya.m sa.mvejaniiya.m .thaana.m.

[page 141]

'Imaani kho Aananda cattaari saddhassa kula-puttassa dassaniiyaani sa.mvejaniiyaani .thaanaani. Aagamissanti kho Aananda saddhaa bhikkhu-bhikkhuniyo upaasaka-upaasikaayo "Idha Tathaagato jaato" ti pi, "'Idha Tathaagato anuttara.m sammaa-sambodhi.m abhisambuddho" ti pi, "Idha Tathaagatena anuttara.m dhamma-cakka.m pavattitan" ti pi, "Idha Tathaagato anupaadisesaaya nibbaanadhaatuyaa parinibbuto" ti pi.

'Ye hi keci Aananda cetiya-caarika.m aahi.n.dantaa pasannacittaa kaala.m karissanti, sabbe te kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m uppajjissantiiti.'

9. 'Katha.m maya.m bhante maatugaame pa.tipajjaamaati?'

'Adassana.m Aanandaati.'

'Dassane Bhagavaa sati katha.m pa.tipajjitabban?' ti.

'Anaalaapo Aanandaati.'

'Aalapantena pana bhante katha.m pa.tipajjitabban?' ti.

'Sati Aananda upa.t.thaapetabbaa' ti.

10. 'Katha.m maya.m bhante Tathaagatassa sariire {pa.tipajjaamaati}?'

'Avyaava.taa tumhe Aananda hotha Tathaagatassa sariira{puujaaya}, i'ngha tumhe Aananda sadatthe gha.tatha, sadattham anuyu~njatha, sadatthe appamattaa aataapino pahitattaa viharatha. Sant' Aananda khattiya-pa.n.ditaa pi braahma.napa.n.ditaa pi gahapati-pa.n.ditaa pi Tathaagate abhippasannaa, te Tathaagatassa sariira-puuja.m karissantiiti.'

11. 'Katha.m pana bhante Tathaagatassa sariire {pa.tipajjitabban}?' ti.

'Yathaa kho Aananda ra~n~no cakkavattissa sariire pa.tipajjanti, eva.m Tathaagatassa sariire pa.tipajjitabban' ti.

'Katha.m pana bhante ra~n~no cakkavattissa sariire {pa.tipajjantiiti}' ?

'Ra~n~no Aananda cakkavattissa sariira.m ahatena vatthena ve.thenti. Ahatena vatthena ve.thetvaa vihatena kappaasena ve.thenti, vihatena kappaasena ve.thetvaa ahatena vatthena ve.thenti.

[page 142]

Etena upaayena pa~ncahi yuga-satehi ra~n~no cakkavattissa sariira.m ve.thetvaa ayasaaya tela-do.niyaa pakkhipitvaa a~n~nissaa ayasaaya do.niyaa pa.tikujjetvaa sabbagandhaana.m citaka.m karitvaa ra~n~no cakkavattissa sariira.m jhaapenti, caatummahaapathe ra~n~no cakkavattissa thuupa.m karonti. Eva.m kho Aananda ra~n~no cakkavattissa sariire pa.tipajjanti.

'Yathaa kho Aananda ra~n~no cakkavattissa sariire pa.tipajjanti eva.m Tathaagatassa sariire pa.tipajjitabba.m. Caatummahaapathe Tathaagatassa thuupo kaatabbo. Tattha ye maala.m vaa gandha.m vaa va.n.naka.m vaa aaropessanti abhivaadessanti vaa, citta.m vaa pasaadessanti, tesa.m ta.m bhavissati diigharatta.m hitaaya sukhaaya.

12. 'Cattaaro 'me Aananda thuupaarahaa. Katame cattaaro?

6 'Tathaagato Araha.m Sammaa-Sambuddho thuupaaraho, Pacceka-Buddho thuupaaraho, Tathaagata-saavako thuupaaraho, raajaa cakkavattii thuupaaraho.

'Katama~n c' Aananda attha-vasa.m pa.ticca Tathaagato Araha.m Sammaa-Sambuddho thuupaaraho? "Aya.m tassa Bhagavato arahato Sammaa-Sambuddhassa thuupo" ti Aananda bahujano citta.m pasaadeti, te tattha citta.m pasaadetvaa kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m uppajjanti. Ida.m kho Aananda attha-vasa.m pa.ticca Tathaagato Araha.m Sammaa-Sambuddho thuupaaraho.

' Katama~n c' Aananda attha-vasa.m pa.ticca PaccekaSambuddho thuupaaraho? "Aya.m tassa Bhagavato Pacceka-Sambuddhassa thuupo" ti Aananda bahu-jano citta.m pasaadeti,

[page 143]

te tattha citta.m pasaadetvaa kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m uppajjanti. Ida.m kho Aananda attha-vasa.m pa.ticca Pacceka-Sambuddho thuupaaraho.

'Katama~n c' Aananda attha-vasa.m pa.ticca Tathaagatasaavako thuupaaraho? "Aya.m tassa Bhagavato Arahato Sammaa-Sambuddhassa saavaka-thuupo" ti Aananda bahujano citta.m pasaadeti, te tattha citta.m pasaadetvaa kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m uppajjanti.

Ida.m kho Aananda attha-vasa.m pa.ticca Tathaagata-saavako thuupaaraho.

' Katama~n c' Aananda attha-vasa.m pa.ticca raajaa cakkavattii thuupaaraho? "Aya.m tassa dhammikassa dhammara~n~no thuupo" ti Aananda bahu-jano citta.m pasaadeti, te tattha citta.m pasaadetvaa kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m uppajjanti. Ida.m kho Aananda attha-vasa.m pa.ticca raajaa cakkavattii thuupaaraho.

'Ime kho Aananda cattaaro thuupaarahaa' ti.

13. Atha kho aayasmaa Aanando vihaara.m pavisitvaa kapisiisa.m aalambitvaa rodamaano a.t.thaasi: "{Aha~n} ca vat' amhi sekho sakara.niiyo, Satthu ca me parinibbaana.m bhavissati yo mama.m anukampako' ti.

Atha kho Bhagavaa bhikkhuu aamantesi: 'Kahan nu kho bhikkhave Aanando'? ti.

'Eso bhante aayasmaa Aanando vihaara.m pavisitvaa kapisiisa.m aalambitvaa rodamaano .thito: "Aha~n ca vat' amhi sekho sakara.niiyo, Satthu ca me parinibbaana.m bhavissati yo mama.m anukampako" ti.'

Atha kho Bhagavaa a~n~natara.m bhikkhu.m aamantesi: 'Ehi tva.m bhikkhu, mama vacanena Aanandam aamantehi: "Satthaa ta.m aavuso Aananda aamantetiiti."'

[page 144]

'Eva.m bhante' ti kho so bhikkhu Bhagavato pa.tissutvaa yen' aayasmaa Aanando ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa aayasmanta.m Aananda.m etad avoca: 'Satthaa ta.m aavuso Aananda aamantetiiti.'

'Eva.m aavuso' ti kho aayasmaa Aanando tassa bhikkhuno pa.tissutvaa yena Bhagavaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi.

14. Ekamanta.m nisinna.m kho aayasmanta.m Aananda.m Bhagavaa etad avoca:

'Ala.m Aananda maa soci maa paridevi. Na nu eta.m Aananda mayaa {pa.tigacc' eva} akkhaata.m, sabbeh' eva piyehi manaapehi naanaa-bhaavo vinaa-bhaavo a~n~nathaa-bhaavo?

Ta.m kut' ettha Aananda labbhaa? yan ta.m jaata.m bhuuta.m sa'nkhata.m paloka-dhamma.m, ta.m vata maa palujjiiti n' eta.m .thaana.m vijjati. Diigha-ratta.m kho te Aananda Tathaagato paccupa.t.thito mettena kaaya-kammena hitena sukhena advayena appamaa.nena, mettena vacii-kammena ... pe ... mettena mano-kammena hitena sukhena advayena appamaa.nena. Katapu~n~no 'si tva.m Aananda.

Padhaana.m anuyu~nja khippa.m hohisi anaasavo' ti.

15. Atha kho Bhagavaa bhikkhuu aamantesi:

'Ye pi te bhikkhave ahesu.m atiitam addhaana.m arahanto sammaa-sambuddhaa, tesam pi Bhagavantaana.m eta-paramaa yeva upa.t.thaakaa ahesu.m seyyathaa pi mayha.m Aanando Ye pi te bhikkhave bhavissanti anaagatam addhaana.m arahanto sammaa-sambuddhaa, tesam pi Bhagavantaana.m eta-paramaa yeva upa.t.thaakaa bhavissanti seyyathaa pi mayha.m Aanando.

'Pa.n.dito kho bhikkhave Aanando, jaanaati: "Aya.m kaalo Tathaagata.m dassanaaya upasa.mkamitu.m bhikkhuuna.m, aya.m kaalo bhikkhuniina.m, aya.m kaalo upaasakaana.m, aya.m kaalo upaasikaana.m,

[page 145]

aya.m kaalo ra~n~no raaja-mahaamattaana.m titthiyaana.m titthiya-saavakaanan" ti.

16. 'Cattaaro 'me bhikkhave acchariyaa abbhutaa dhammaa Aanande. Katame cattaaro?

'Sace bhikkhave bhikkhu-parisaa Aananda.m dassanaaya upasa.mkamati, dassanena saa attamanaa hoti, tatra ce Aanando dhamma.m bhaasati bhaasitena pi saa attamanaa hoti, atittaa 'va bhikkhave bhikkhu-parisaa hoti atha Aanando tu.nhii hoti.

'Sace bhikkhave bhikkhunii-parisaa ... upaasaka-parisaa ... upaasikaa-parisaa Aananda.m dassanaaya upasa.mkamati, dassanena saa attamanaa hoti, tatra ce Aanando dhamma.m bhaasati bhaasitena pi saa attamanaa hoti, atittaa 'va bhikkhave {upaasikaa}-parisaa hoti atha Aanando tu.nhii hoti.

'Cattaaro 'me bhikkhave acchariyaa abbhutaa dhammaa ra~n~ne cakkavattimhi.

'Sace bhikkhave khattiya-parisaa ... braahma.na-parisaa ... gahapati-parisaa ... sama.na-parisaa raajaana.m cakkavatti.m dassanaaya upasa.mkamati, dassanena saa attamanaa hoti, tatra ce raajaa cakkavattii bhaasati bhaasitena pi saa attamanaa hoti, atittaa 'va bhikkhave sama.na-parisaa hoti atha raajaa cakkavattii tu.nhii hoti.

[page 146]

'Evam eva kho bhikkhave cattaaro acchariyaa abbhutaa dhammaa Aanande. Sace bhikkhave bhikkhu-parisaa bhikkhunii-parisaa ... upaasaka-parisaa ... upaasikaa-parisaa Aananda.m dassanaaya upasa.mkamati, dassanena pi saa attamanaa hoti, tatra ce Aanando dhamma.m bhaasati bhaasitena pi saa attamanaa hoti, atittaa 'va bhikkhave upaasikaaparisaa hoti atha Aanando tu.nhii hoti.

'Ime kho bhikkhave cattaaro acchariyaa abbhutaa dhammaa Aanande' ti.

17. Eva.m vutte aayasmaa Aanando Bhagavanta.m etad avoca:

'Maa bhante Bhagavaa imasmi.m ku.d.da-nagarake ujja'ngala-nagarake saakha-nagarake parinibbaayatu. Santi hi bhante a~n~naani mahaa-nagaraani seyyathiida.m Campaa Raajagaha.m Saavatthi Saaketa.m Kosambi Baaraa.nasi. Ettha Bhagavaa parinibbaayatu, ettha bahuu khattiya-mahaasaalaa braahma.na-{mahaasaalaa} gahapati-mahaasaalaa Tathaagate abhippasannaa, te Tathaagatassa sariira-puuja.m karissantiiti.'

'Maa h' eva.m Aananda avaca, maa h' eva.m Aananda avaca ku.d.da-nagaraka.m ujja'ngala-nagaraka.m saakha-nagarakan ti.

18. 'Bhuuta-pubba.m Aananda Raajaa Mahaa-Sudassano naama ahosi cakkavattii dhammiko dhamma-raajaa caaturanto vijitaavii janapadatthaavariyappatto satta-ratana-samannaagato. Ra~n~no Aananda Mahaa-Sudassanassa aya.m Kusinaaraa Kusaavaatii naama raajadhaanii ahosi, puratthimena ca pacchimena ca dvaadasa yojanaani aayaamena uttarena ca dakkhi.nena ca satta yojanaani vitthaarena.

'Kusaavatii Aananda raajadhaanii iddhaa c' eva ahosi phiitaa ca bahu-janaa ca aaki.n.na-manussaa ca subhikkhaa ca.

[page 147]

Seyyathaa pi Aananda devaana.m Aa.lakamandaa naama raajadhaanii iddhaa c' eva phiitaa ca bahu-janaa ca aaki.n.na-yakkhaa ca subhikkhaa ca, evam eva kho Aananda Kusaavatii raajadhaanii iddhaa c' eva ahosi phiitaa ca bahu-janaa ca aaki.n.na-manussaa ca subhikkhaa ca.

'Kusaavatii Aananda raajadhaanii dasahi saddehi avivittaa ahosi divaa c' eva rattii ca, seyyathiida.m hatthi-saddena assa-saddena ratha-saddena bheri-saddena muti'nga-saddena vii.naa-saddena giita-saddena samma-saddena taalasaddena asnaatha-pivatha-khaadathaati dasamena saddena.

19. 'Gaccha tva.m Aananda, Kusinaaraaya.m pavisitvaa Kosinaarakaana.m Mallaana.m aarocehi: "Ajja kho Vaase.t.thaa rattiyaa pacchime yaame Tathaagatassa parinibbaana.m bhavissati. Abhikkhamatha Vaase.t.thaa! {abhikkamatha} Vaase.t.thaa! maa pacchaa vippa.tisaarino ahuvattha: Amhaaka~n ca no gaamakkhette Tathaagatassa parinibbaana.m ahosi, na maya.m labhimhaa pacchime kaale Tathaagata.m dassanaayaati."'

'Eva.m bhante' ti kho aayasmaa Aanando Bhagavato pa.tissutvaa nivaasetvaa patta-ciivara.m aadaaya atta-dutiyo Kusinaaraaya.m paavisi.

20. Tena kho pana samayena Kosinaarakaa Mallaa santhaagaare sannipatitaa honti kenacid eva kara.niiyena. Atha kho aayasmaa Aanando yena Kosinaarakaana.m Mallaana.m santhaagaara.m ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Kosinaarakaana.m Mallaana.m aarocesi:

'Ajja kho Vaase.t.thaa rattiyaa pacchime yaame Tathaagatassa parinibbaana.m bhavissati. {Abhikkamatha} Vaase.t.thaa! {abhikkamatha} Vaase.t.thaa! maa pacchaa {vippa.tisaarino} ahuvattha: 'Amhaaka~n ca no gaamakkhette Tathaagatassa parinibbaana.m ahosi,

[page 148]

na maya.m labhimhaa pacchime kaale Tathaagata.m dassanaayaati.'

21. Idam aayasmato Aanandassa sutvaa Mallaa ca Mallaputtaa ca Malla-su.nisaa ca Malla-pajaapatiyo ca aghaavino dummanaa ceto-dukkha-samappitaa app ekacce kese pakiriya kandanti, baahaa paggayha kandanti, chinna-papaata.m papatanti aava.t.tanti viva.t.tanti: 'Atikhippam Bhagavaa parinibbaayissati, atikhippa.m Sugato parinibbaayissati, atikhippa.m cakkhu.m loke antaradhaayissatiiti.'

Atha kho Mallaa Malla-puttaa ca Malla-su.nisaa ca Mallapajaapatiyo ca aghaavino dummanaa ceto-dukkha-samappitaa yena Upavattana.m Mallaana.m saala-vana.m yen' aayasmaa Aanando ten' upasa.mkami.msu.

22. Atha kho aayasmato Aanandassa etad ahosi:

'Sace kho aha.m Kosinaarake Malle ekam-eka.m Bhagavanta.m vandaapessaami, avandito Bhagavaa Kosinaarakehi Mallehi bhavissati athaaya.m ratti vibhaayissati. Yan nuunaaha.m Kosinaarake Malle kula-parivattaso kula-parivattaso .thapetvaa Bhagavanta.m vandaapeyya.m: "Itthannaamo bhante Mallo saputto sabhariyo sapariso saamacco Bhagavato paade sirasaa vandatiiti."'

Atha kho aayasmaa Aanando Kosinaarake Malle kula-parivattaso kula-parivattaso .thapetvaa Bhagavanta.m vandaapesi: 'Itthannaamo bhante Mallo saputto sabhariyo sapariso saamacco Bhagavato paade sirasaa vandatiiti.'

Atha kho aayasmaa Aanando etena upaayena pa.thamen' eva yaamena Kosinaarake Malle Bhagavanta.m vandaapesi.

23. Tena kho pana samayena Subhaddo naama paribbaajako Kusinaaraaya.m pa.tivasati. Assosi kho Subhaddo paribbaajako: 'Ajj' eva kira rattiyaa pacchime yaame sama.nassa Gotamassa parinibbaana.m bhavissatiiti.'

[page 149]

Atha kho Subhaddassa paribbaajakassa etad ahosi:

'Suta.m kho pana me ta.m paribbaajakaana.m vuddhaana.m mahallakaana.m aacariya-paacariyaana.m bhaasamaanaana.m: "Kadaaci karahaci Tathaagataa loke uppajjanti Arahanto Sammaa-Sambuddhaa" ti. Ajja ca rattiyaa pacchime yaame sama.nassa Gotamassa parinibbaana.m bhavissati. Atthi ca me aya.m ka'nkhaa-dhammo uppanno, eva.m pasanno aha.m sama.ne Gotame, pahoti me sama.no Gotamo tathaa dhamma.m desetu.m yathaa aha.m ima.m ka'nkhaa-dhamma.m pajaheyyan' ti.

24. Atha kho Subhaddo paribbaajako yena Upavattana.m Mallaana.m saalavana.m yen' aayasmaa Aanando ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa aayasmanta.m Aananda.m etad avoca:

'Suta.m me ta.m bho Aananda paribbaajakaana.m vuddhaana.m mahallakaana.m aacariya-paacariyaana.m bhaasamaanaana.m: "Kadaaci karahaci Tathaagataa loke uppajjanti Arahanto Sammaa-Sambuddhaa" ti. Ajja ca rattiyaa pacchime yaame sama.nassa Gotamassa parinibbaana.m bhavissati. Atthi ca me aya.m ka'nkhaa-dhammo uppanno, eva.m pasanno aha.m sama.ne Gotame, pahoti me sama.no Gotamo tathaa dhamma.m desetu.m yathaa aha.m ima.m ka'nkhaa-dhamma.m pajaheyya.m. Svaaha.m bho Aananda labheyya.m sama.na.m Gotama.m dassanaayaati.'

Eva.m vutte aayasmaa Aanando Subhadda.m paribbaajaka.m etad avoca: 'Ala.m aavuso Subhadda, maa Tathaagata.m vihe.thesi. Kilanto Bhagavaa' ti.

Dutiyam pi kho Subhaddo paribbaajako ... pe ... Tatiyam pi kho Subhaddo paribbaajako aayasmanta.m Aananda.m etad avoca:

'Suta.m me ta.m bho Aananda paribbaajakaana.m vuddhaana.m mahallakaana.m aacariya-paacariyaana.m bhaasamaanaana.m: "Kadaaci karahaci Tathaagataa loke uppajjanti Arahanto Sammaa-Sambuddhaa" ti. Ajja ca rattiyaa pacchime yaame sama.nassa Gotamassa parinibbaana.m bhavissati.

[page 150]

Atthi ca me aya.m ka'nkhaa-{dhammo} uppanno, eva.m pasanno aha.m sama.ne Gotame, pahoti me sama.no Gotamo tathaa dhamma.m desetu.m yathaa aha.m ima.m ka'nkhaadhamma.m pajaheyya.m. Svaaha.m bho Aananda labheyya.m sama.na.m Gotama.m dassanaayaati.'

Tatiyam pi kho aayasmaa Aanando Subhadda.m paribbaajaka.m etad avoca: 'Ala.m aavuso Subhadda, maa Tathaagata.m vihe.thesi. Kilanto Bhagavaa' ti.

25. Assosi kho Bhagavaa aayasmato Aanandassa Subhaddena paribbaajakena saddhi.m ima.m kathaa-sallaapa.m. Atha kho Bhagavaa aayasmanta.m Aananda.m aamantesi:

'Ala.m Aananda, maa Subhadda.m vaaresi, labhata.m Aananda Subhaddo Tathaagata.m dassanaaya. Ya.m ki~nci ma.m Subhaddo pucchissati, sabban ta.m a~n~naa-pekho 'va pucchissati no vihesaa-pekho, ya~n c' assaaha.m pu.t.tho vyaakarissaami ta.m khippam eva aajaanissatiiti.'

Atha kho aayasmaa Aanando Subhadda.m paribbaajaka.m etad avoca: 'Gacch' aavuso Subhadda, karoti te Bhagavaa okaasan' ti.

26. Atha kho Subhaddo paribbaajako yena Bhagavaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Bhagavataa saddhi.m sammodi, sammodaniiya.m katha.m saaraa.niiya.m viitisaaretvaa ekamanta.m nisiidi. Ekamanta.m nisinno kho Subhaddo paribbaajako Bhagavanta.m etad avoca:

3 'Ye ' me bho Gotama sama.na-braahma.naa sa.mghino ga.nino ga.naacariyaa ~naataa yasassino titthakaraa saadhu-sammataa ca bahu-janassa, seyyathiida.m Puura.no Kassapo, Makkhali Gosaalo, Ajita-Kesakambalii, Pakudho Kaccaayano, Sa~njayo Bela.t.thi-putto, Niga.n.tho Naatha-putto, sabbe te sakaaya pa.ti~n~naaya abbha~n~na.msu, sabbe 'va na abbha~n~na.msu,

[page 151]

ekacce abbha~n~na.msu ekacce na abbha~n~na.msuuti' ?

1 'Ala.m Subhadda! Ti.t.that' eta.m "Sabbe te sakaaya pa.ti~n~naaya abbha~n~na.msu, sabbe va na abbha~n~na.msu, udaahu ekacce abbha~n~na.msu ekacce na abbha~n~na.msuuti?" Dhamma.m te Subhadda desessaami, ta.m su.naahi, saadhuka.m manasi-karohi, bhaasissaamiiti.'

'Eva.m bhante' ti kho Subhaddo paribbaajako Bhagavato paccassosi, Bhagavaa etad avoca:

27. 'Yasmi.m kho Subhadda dhamma-vinaye Ariyo A.t.tha'ngiko Maggo na upalabbhati, sama.no pi tattha na upalabbhati, dutiyo pi tattha sama.no na upalabbhati, tatiyo pi tattha sama.no na upalabbhati, catuttho pi tattha sama.no na upalabbhati. Yasmi~n ca kho Subhadda dhamma-vinaye Ariyo A.t.tha'ngiko Maggo upalabbhati, sama.no pi tattha upalabbhati, dutiyo pi tattha sama.no upalabbhati, tatiyo pi tattha sama.no upalabbhati, catuttho pi tattha sama.no upalabbhati. Imasmi.m kho Subhadda dhamma-vinaye Ariyo A.t.tha'ngiko Maggo upalabbhati, idh' eva Subhadda sama.no, idha dutiyo sama.no, idha tatiyo sama.no, idha catuttho sama.no.

Su~n~naa parappavaadaa sama.nehi a~n~ne, ime ca Subhadda bhikkhuu sammaa vihareyyu.m, asu~n~no loko arahantehi assa.

Ekuunati.mso vayasaa Subhadda
Ya.m pabbaji.m ki.m-kusalaanuesii.
Vassaani {pa~n~naasa samaadhikaani}
Yato aha.m pabbajito Subhadda,
~Naayassa dhammassa padesa-vattii.
Ito bahiddhaa sama.no pi n' atthi,

[page 152]

dutiyo pi sama.no n' atthi, tatiyo pi sama.no n' atthi, catuttho pi sama.no n' atthi. Su~n~naa parappavaadaa sama.nehi a~n~ne, ime ca Subhadda bhikkhuu sammaa vihareyyu.m, asu~n~no loko arahantehi assaati.'

28. Eva.m vutte Subhaddo paribbaajako Bhagavanta.m etad avoca: 'Abhikkanta.m bhante, abhikkanta.m bhante! Seyyathaa pi bhante nikkujjita.m vaa ukkujjeyya, pa.ticchanna.m vaa vivareyya, muu.lhassa vaa magga.m aacikkheyya, andhakaare vaa telappajota.m dhaareyya cakkhumanto ruupaani dakkhintiiti, evam eva Bhagavataa aneka-pariyaayena dhammo pakaasito. Esaaha.m bhante Bhagavanta.m sara.na.m gacchaami dhamma~n ca bhikkhu-sa.mgha~n ca.

Labheyyaaha.m Bhagavato santike pabbajja.m, labheyya.m upasampadan' ti.

3 'Yo kho Subhadda a~n~na-titthiya-pubbo imasmi.m dhamma-vinaye aaka'nkhati pabbajja.m, aaka'nkhati upasampada.m, so cattaaro maase parivasati. Catunna.m maasaana.m accayena aaraddha-cittaa bhikkhuu pabbaajenti upasampaadenti bhikkhu-bhaavaaya. Api ca m' ettha puggala-vemattataa viditaa' ti.

29. 'Sace bhante a~n~na-titthiya-pubbaa {imasmi.m} dhamma-vinaye aaka'nkhantaa pabbajja.m, aaka'nkhantaa upasampada.m, cattaaro maase parivasanti, catunna.m maasaana.m accayena aaraddha-cittaa bhikkhuu pabbaajenti upasampaadenti bhikkhu-bhaavaaya, aha.m cattaari vassaani parivasissaami, catunna.m vassaana.m accayena aaraddha-cittaa bhikkhuu pabbaajentu upasampaadentu bhikkhu-bhaavaayaati.'

Atha kho Bhagavaa aayasmanta.m Aananda.m aamantesi: 'Tena h' Aananda Subhadda.m pabbaajethaati.'

'Eva.m bhante' ti kho aayasmaa Aanando Bhagavato paccassosi.

30. Atha kho Subhaddo paribbaajako aayasmanta.m Aananda.m etad avoca:

'Laabhaa vo aavuso Aananda, suladdha.m vo aavuso Aananda, ye ettha Satthaaraa sammukhaa antevaasaabhisekena abhisittaa' ti.

[page 153]

Alattha kho Subhaddo paribbaajako Bhagavato santike pabbajja.m, alattha upasampada.m. Aciruupasampanno kho pan' aayasmaa Subhaddo eko vuupaka.t.tho appamatto aataapii pahitatto {viharanto Na} cirass' eva yass' atthaaya kulaputtaa sammad eva agaarasmaa anagaariya.m pabbajanti, tad anuttara.m brahmacariya-pariyosaana.m di.t.the 'va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja vihaasi: 'Khii.naa jaati, vusita.m brahmacariya.m, kata.m kara.niiya.m, naapara.m itthattaayaati' abbha~n~naasi.

A~n~nataro kho pan' aayasmaa Subhaddo arahata.m ahosi.

So Bhagavato pacchimo sakkhi-saavako ahosiiti.

Hira~n~navatiya-Bhaa.navaara.m Ni.t.thita.m Pa~ncama.m.

[page 154]

6.1. Atha kho Bhagavaa aayasmanta.m Aananda.m aamantesi:

'Siyaa kho pan' Aananda tumhaakam evam assa: "Atiitasatthuka.m paavacana.m, n' atthi no Satthaa" ti. Na kho pan' eta.m Aananda eva.m da.t.thabba.m. Yo vo Aananda mayaa Dhammo ca Vinayo ca desito pa~n~natto, so vo mam' accayena Satthaa.

2. 'Yathaa kho pan' Aananda etarahi bhikkhuu a~n~nama~n~na.m aavuso-vaadena samudaacaranti, na vo mam' accayena eva.m samudaacaritabba.m. Theratarena Aananda bhikkhunaa navakataro bhikkhu naamena vaa gottena vaa aavuso-vaadena vaa samudaacaritabbo, navakatarena bhikkhunaa therataro bhikkhu "bhante" ti vaa "aayasmaa" ti vaa samudaacaritabbo.

3. 'Aaka'nkhamaano Aananda sa.mgho mam' accayena khuddaanukhuddakaani sikkhaapadaani samuuhantu.

4. 'Channassa Aananda bhikkhuno mam' accayena brahma-da.n.do kaatabbo' ti.

'Katamo pana bhante brahma-da.n.do' ti?

'Channo Aananda bhikkhu ya.m iccheyya ta.m vadeyya, so bhikkhuuhi n' eva vattabbo na ovaditabbo na anusaasitabbo' ti.

5. Atha Bhagavaa bhikkhuu aamantesi:

'Siyaa kho pana bhikkhave eka-bhikkhussa pi ka'nkhaa vaa vimati vaa Buddhe vaa dhamme vaa sa.mghe vaa magge vaa pa.tipadaaya vaa. Pucchatha bhikkhave. Maa pacchaa vippa.tisaarino ahuvattha:

[page 155]

"Sammukhii-bhuuto no Satthaa ahosi, na maya.m sakkhimha Bhagavanta.m sammukhaa pa.tipucchitun"' ti.

Eva.m vutte te bhikkhuu tu.nhii ahesu.m.

Dutiyam pi kho Bhagavaa. . . .

Tatiyam pi kho Bhagavaa bhikkhuu aamantesi:

'Siyaa kho pana bhikkhave eka-bhikkhussa pi ka'nkhaa vaa vimati vaa Buddhe vaa dhamme vaa sa.mghe vaa magge vaa pa.tipadaaya vaa. Pucchatha bhikkhave. Maa pacchaa vippa.tisaarino ahuvattha: "Sammukhii-bhuuto no Satthaa ahosi, na maya.m sakkhimha Bhagavanta.m sammukhaa pa.tipucchitun"' ti.

Tatiyam pi kho te bhikkhuu tu.nhii ahesu.m.

Atha kho Bhagavaa bhikkhuu aamantesi:

'Siyaa kho pana bhikkhave Satthu-gaaravena pi na puccheyyaatha. Sahaayako pi bhikkhave sahaayakassa aarocetuuti.'

Eva.m vutte te bhikkhuu tu.nhii ahesu.m.

6. Atha kho aayasmaa Aanando Bhagavanta.m etad avoca:

'Acchariya.m bhante abbhuta.m bhante! Eva.m pasanno aha.m bhante imasmi.m bhikkhu-sa.mghe, n' atthi eka-bhikkhussa pi ka'nkhaa vaa vimati vaa Buddhe vaa dhamme vaa sa.mghe vaa magge vaa pa.tipadaaya vaa' ti.

'Pasaadaa kho tva.m Aananda vadesi. {~Naa.nam} eva h' ettha Aananda Tathaagatassa: "N' atthi imasmi.m bhikkhusa.mghe, n' atthi eka-bhikkhussa pi ka'nkhaa vaa vimati vaa Buddhe vaa dhamme vaa sa.mghe vaa magge vaa pa.tipadaaya vaa. Imesa.m hi Aananda pa~ncanna.m bhikkhu-sataana.m yo pacchimako bhikkhu so sotaapanno avinipaata-dhammo niyato sambodhi-paraayano' ti.

7. Atha kho Bhagavaa bhikkhuu aamantesi:

[page 156]

'Handa daani bhikkhave aamantayaami vo: "Vayadhammaa sa.mkhaaraa, appamaadena sampaadethaati."

Aya.m Tathaagatassa pacchimaa vaacaa.

8. Atha kho Bhagavaa pa.thamajjhaana.m samaapajji. Pa.thamajjhaanaa vu.t.thahitvaa dutiyajjhaana.m samaapajji.

Dutiyajjhaanaa vu.t.thahitvaa tatiyajjhaana.m samaapajji.

Tatiyajjhaanaa vu.t.thahitvaa catutthajjhaana.m samaapajji.

Catutthajjhaanaa vu.t.thahitvaa aakaasaana~ncaayatana.m samaapajji. {Aakaasaana~ncaayatana}-samaapattiyaa vu.t.thahitvaa vi~n~naa.na~ncaayatana.m samaapajji. Vi~n~naa.na~ncaayatana-samaapattiyaa vu.t.thahitvaa aaki~nca~n~naayatana.m samaapajji. Aaki~nca~n~naayatana-samaapattiyaa vu.t.thahitvaa {n'eva-sa~n~naa}-naasa~n~naayatana.m samaapajji. {N'eva-sa~n~naa}-naasa~n~naayatana-samaapattiyaa vu.t.thahitvaa sa~n~naa-vedayita-nirodha.m samaapajji.

Atha kho aayasmaa Aanando {aayasmanta.m} Anuruddha.m etad avoca:

'Parinibbuto bhante Anuruddha Bhagavaa' ti.

'Na aavuso Aananda Bhagavaa parinibbuto, sa~n~naa-vedayita-nirodha.m samaapanno' ti.

9. Atha kho Bhagavaa sa~n~naa-vedayita-nirodha-sampattiyaa vu.t.thahitvaa {n'eva-sa~n~naa}-naasa~n~naayatana.m samaapajji.

{N'eva-sa~n~naa}-naasa~n~naayatana-samaapattiyaa vu.t.thahitvaa aaki~nca~n~naayatana.m samaapajji. Aaki~nca~n~naayatana-samaapattiyaa vu.t.thahitvaa vi~n~naa.na~ncaayatana.m samaapajji. Vi~n~naa.na~ncaayatana-samaapattiyaa vu.t.thahitvaa aakaasaana~ncaayatana.m samaapajji. Aakaasaana~ncaayatana-samaapattiyaa vu.t.thahitvaa catutthajjhaana.m samaapajji. Catutthajjhaanaa vu.t.thahitvaa tatiyajjhaana.m samaapajji. Tatiyajjhaanaa vu.t.thahitvaa dutiyajjhaana.m samaapajji. Dutiyajjhaanaa vu.t.thahitvaa pa.thamajjhaana.m samaapajji. Pa.thamajjhaanaa vu.t.thahitvaa dutiyajjhaana.m samaapajji. Dutiyajjhaanaa vu.t.thahitvaa tatiyajjhaana.m samaapajji. Tatiyajjhaanaa vu.t.thahitvaa catutthajjhaana.m samaapajji. Catutthajjhaanaa vu.t.thahitvaa samanantaraa Bhagavaa parinibbaayi.

10. Parinibbute Bhagavati saha parinibbaanaa mahaa{bhuumi-caalo} ahosi bhi.msanako lomaha.mso deva-dundubhiyo ca phali.msu.

[page 157]

Parinibbute Bhagavati saha parinibbaanaa Brahmaa Sahampati ima.m gaatha.m abhaasi:

'Sabbe 'va nikkhipissanti bhuutaa loke samussaya.m,
Yathaa etaadiso Satthaa loke appa.tipuggalo
Tathaagato balappatto sambuddho parinibbuto' ti.

Parinibbute Bhagavati saha parinibbaanaa Sakko devaanam indo ima.m gaatha.m abhaasi:

'Aniccaa vata sa.mkhaaraa uppaada-vaya-dhammino,
Uppajjitvaa nirujjhanti, tesa.m vupasamo sukho' ti.

Parinibbute Bhagavati saha parinibbaanaa aayasmaa Anuruddho imaa gaathaayo abhaasi:

'Naahu assaasa-passaaso .thita-cittassa taadino.
Anejo santim aarabbha ya.m kaalam akarii munii
Asalliinena cittena vedana.m ajjhavaasayi:
Pajjotass' eva nibbaana.m vimokho cetaso ahuuti.'

Parinibbute Bhagavati saha parinibbaanaa aayasmaa Aanando ima.m gaatha.m abhaasi:

'Tadaa 'si ya.m bhi.msanaka.m tadaa 'si loma-ha.msana.m
{Sabbaakaara}-varuupete Sambuddhe parinibbute' ti.

Parinibbute Bhagavati tattha ye te bhikkhuu aviita-raagaa {app ekacce} baahaa paggayha kandanti, chinna-papaata.m papatanti aava.t.tanti viva.t.tanti: 'Atikhippa.m Bhagavaa parinibbuto,

[page 158]

atikhippa.m Sugato parinibbuto, atikhippa.m cakkhu.m loke antarahitan' ti.

Ye pana te bhikkhuu viita-raagaa te sataa sampajaanaa adhivaasenti, 'Aniccaa sa.mkhaaraa, ta.m kut' ettha labbhaa' ti.

11. Atha kho aayasmaa Anuruddho bhikkhuu aamantesi:

'Ala.m aavuso maa socittha maa paridevittha. Na nu eta.m aavuso Bhagavataa pa.tigacc' eva akkhaata.m, sabbeh' eva piyehi manaapehi naanaa-bhaavo vinaa-bhaavo a~n~nathaabhaavo? Ta.m kut' ettha aavuso labbhaa? Yan ta.m jaata.m bhuuta.m sa.mkhata.m paloka-dhamma.m {ta.m} vata maa palujjiiti n' eta.m .thaana.m vijjati. Devataa aavuso ujjhaayantiiti.'

2 'Katha.m-bhuutaa pana bhante aayasmaa Anuruddho devataa manasikarotiiti?'

'Sant' aavuso Aananda devataa aakaase pa.thavi-sa~n~niniyo kese pakiriya kandanti, baahaa paggayha kandanti, chinnapapaata.m papatanti aava.t.tanti viva.t.tanti: "Atikhippa.m Bhagavaa parinibbuto, atikhippa.m Sugato parinibbuto, atikhippa.m cakkhu.m loke antarahitan" ti.

'Sant' aavuso {Aanando} devataa pa.thaviyaa pa.thavi-sa~n~niniyo kese pakiriya kandanti, baahaa paggayha kandanti, chinna-papaata.m papatanti aava.t.tanti viva.t.tanti: "Atikhippa.m Bhagavaa parinibbuto, atikhippa.m Sugato parinibbuto, atikhippa.m cakkhu.m loke antarahitan" ti.

'Yaa pana devataa viita-raagaa taa sataa sampajaanaa adhivaa senti, "Aniccaa sa.mkhaaraa, ta.m kut' ettha labbhaa"' ti.

12. Atha kho aayasmaa ca Anuruddho aayasmaa ca Aanando ta.m rattaavasesa.m dhammiyaa kathaaya viitinaamesu.m. Atha kho aayasmaa Anuruddho aayasmanta.m Aananda.m aamantesi:

'Gacch' aavuso Aananda, Kusinaara.m pavisitvaa Kosinaarakaana.m Mallaana.m aarocehi: "Parinibbuto Vaase.t.thaa Bhagavaa, yassa daani kaala.m ma~n~nathaati."'

'Eva.m bhante' ti kho aayasmaa Aananda aayasmato Anuruddhassa pa.tissutvaa pubba.nha-samaya.m nivaasetvaa patta-ciivara.m aadaaya atta-dutiyo Kusinaara.m paavisi.

[page 159]

Tena kho pana samayena Kosinaarakaa Mallaa santhaagaare sannipatitaa honti ten' eva kara.niiyena. Atha kho aayasmaa Aanando yena Kosinaarakaana.m Mallaana.m santhaagaara.m ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Kosinaarakaana.m Mallaana.m aarocesi: 'Parinibbuto Vaase.t.thaa Bhagavaa, yassa daani kaala.m ma~n~nathaati.'

Idam aayasmato Aanandassa sutvaa Mallaa ca Malla-puttaa ca Malla-su.nisaa ca Malla-pajaapatiyo ca aghaavino dummanaa ceto-dukkha-samappitaa app ekacce kese pakiriya kandanti, baahaa paggayha kandanti, chinna-papaatam papatanti aava.t.tanti viva.t.tanti: 'Atikhippa.m Bhagavaa parinibbuto, atikhippa.m Sugato parinibbuto, atikhippa.m cakkhu.m loke antarahitan' ti.

13. Atha kho Kosinaarakaa Mallaa purise aa.naapesu.m: 'Tena hi bha.ne Kusinaaraaya.m gandha-maala~n ca sabba~n ca taa.laavacara.m sannipaatethaati.'

Atha kho Kosinaarakaa Mallaa gandha-maala~n ca sabba~n ca taa.laavacara.m pa~nca ca dussa-yuga-sataani aadaaya yena Upavattana.m Mallaana.m saala-vana.m yena Bhagavato sariira.m ten'{upasa.mkami.msu}, upasa.mkamitvaa Bhagavato sariira.m naccehi giitehi vaaditehi maalehi gandhehi sakkarontaa garukarontaa maanentaa puujentaa cela-vitaanaani karontaa ma.n.dala-maalaani pa.tiyaadentaa eva.m ta.m divasa.m viitinaamesu.m.

Atha kho Kosinaarakaana.m Mallaana.m etad ahosi: "Ativikaalo kho ajja Bhagavato sariira.m jhaapetu.m. Sve daani maya.m Bhagavato sariira.m jhaapessaamaati.' Atha kho Kosinaarakaa Mallaa Bhagavato sariira.m naccehi giitehi vaaditehi maalehi gandhehi sakkarontaa garukarontaa maanentaa puujentaa cela-vitaanaani karontaa ma.n.dala-maalaani pa.tiyaadentaa dutiyam pi divasa.m viitinaamesu.m, tatiyam pi divasa.m viitinaamesu.m, catuttham pi divasa.m viitinaamesu.m, pa~ncamam pi divasa.m viitinaamesu.m, cha.t.tham pi divasa.m viitinaamesu.m.

14. Atha kho sattama.m divasa.m Kosinaarakaana.m Mallaana.m etad ahosi:

[page 160]

'Maya.m Bhagavato sariira.m naccehi giitehi vaaditehi maalehi gandhehi sakkarontaa garukarontaa {maanentaa} puujentaa, dakkhi.nena dakkhi.na.m nagarassa haritvaa baahirena baahira.m dakkhi.nato nagarassa Bhagavato sariira.m jhaapessaamaati.'

Tena kho pana samayena a.t.tha Malla-paamokkhaa siisa.m nahaataa ahataani vatthaani nivatthaa: 'Maya.m Bhagavato sariira.m uccaaressaamaati,' na sakkonti uccaaretu.m.

Atha kho Kosinaarakaa Mallaa aayasmanta.m Anuruddha.m etad avocum: 'Ko nu kho bhante hetu ko paccayo yena 'me a.t.tha Malla-paamokkhaa siisa.m nahaataa ahataani vatthaani nivatthaa, "Maya.m Bhagavato sariira.m uccaaressaamaati," na sakkonti uccaaretun'? ti.

'A~n~nathaa kho Vaase.t.thaa tumhaaka.m adhippaayo, a~n~nathaa devataana.m adhippaayo' ti.

15. 'Katha.m pana bhante devataana.m adhippaayo'? ti.

'Tumhaaka.m kho Vaase.t.thaa adhippaayo: "Maya.m Bhagavato sariira.m naccehi giitehi vaaditehi maalehi gandhehi sakkarontaa garukarontaa maanentaa puujentaa, dakkhi.nena dakkhi.na.m nagarassa haritvaa, baahirena baahira.m dakkhi.nato nagarassa Bhagavato sariira.m jhaapessaamaati." Devataana.m kho Vaase.t.thaa adhippaayo: "Maya.m Bhagavato sariira.m dibbehi naccehi giitehi vaaditehi maalehi gandhehi sakkarontaa garukarontaa maanentaa puujentaa, uttarena uttara.m nagarassa haritvaa, uttarena dvaarena nagara.m pavesetvaa, majjhena majjha.m nagarassa haritvaa, puratthimena dvaarena nikkhamitvaa puratthimato nagarassa Maku.ta-bandhana.m naama Mallaana.m cetiya.m, ettha Bhagavato sariira.m jhaapessaamaati."'

'Yathaa bhante devataana.m adhippaayo, tathaa hotuuti.'

16. Tena kho pana samayena Kusinaaraa yaava sandhisamala-sa'nka.tiiraa jannu-mattena odhinaa mandaaravapupphehi santhataa hoti. Atha kho devataa ca Kosinaarakaa ca Mallaa Bhagavato sariira.m dibbehi ca maanusakehi ca naccehi giitehi vaaditehi maalehi gandhehi sakkarontaa garukarontaa maanentaa puujentaa,

[page 161]

uttarena uttara.m nagarassa haritvaa, uttarena dvaarena nagara.m pavesetvaa, majjhena majjha.m nagarassa haritvaa, puratthimena dvaarena nikkhamitvaa -- puratthimato nagarassa Maku.ta-bandhana.m naama Mallaana.m cetiya.m -- ettha Bhagavato sariira.m nikkhipi.msu.

17. Atha kho Kosinaarakaa Mallaa aayasmanta.m Aananda.m etad avocum: 'Katha.m maya.m bhante Aananda Tathaagatassa sariire pa.tipajjaamaati?'

'Yathaa kho Vaase.t.thaa ra~n~no cakkavattissa sariire pa.tipajjanti, eva.m Tathaagatassa sariire pa.tipajjitabban' ti.

'Katha.m pana bhante Aananda ra~n~no cakkavattissa sariire pa.tipajjantiiti?'

'Ra~n~no Vaase.t.thaa cakkavattissa sariira.m ahatena vatthena ve.thenti, ahatena vatthena ve.thetvaa vihatena kappaasena ve.thenti, vihatena kappaasena ve.thetvaa ahatena vatthena ve.thenti, etena upaayena pa~ncahi yuga-satehi ra~n~no cakkavattissa sariira.m ve.thetvaa ayasaaya tela-do.niyaa pakkhipitvaa, a~n~nissaa ayasaaya do.niyaa pa.tikujjitvaa, sabbagandhaana.m citaka.m karitvaa ra~n~no cakkavattissa sariira.m jhaapenti, caatummahaapathe ra~n~no cakkavattissa thuupa.m karonti. Eva.m kho Vaase.t.thaa ra~n~no cakkavattissa sariire pa.tipajjanti.

'Yathaa kho Vaase.t.thaa ra~n~no cakkavattissa sariire pa.tipajjanti, eva.m Tathaagatassa sariire pa.tipajjitabba.m.

Caatummahaapathe Tathaagatassa thuupo kaatabbo. Tattha ye maala.m vaa gandha.m vaa va.n.naka.m vaa aaropessanti, abhivaadessanti vaa, citta.m vaa pasaadessanti, tesa.m ta.m bhavissati diigharatta.m hitaaya sukhaayaati.'

18. Atha kho Kosinaarakaa Mallaa purise aa.naapesu.m, 'Tena hi bha.ne Mallaana.m vihata.m kappaasa.m sannipaatethaati.'

Atha kho Kosinaarakaa Mallaa Bhagavato sariira.m ahatena vatthena ve.thesu.m, ahatena vatthena ve.thetvaa vihatena kappaasena ve.thesu.m, vihatena kappaasena ve.thetvaa ahatena vatthena ve.thesu.m,

[page 162]

etena upaayena pa~ncahi yuga-satehi Bhagavato sariira.m ve.thetvaa ayasaaya tela-do.niyaa pakkhipitvaa a~n~nissaa ayasaaya do.niyaa pa.tikujjitvaa sabba-gandhaana.m citaka.m karitvaa Bhagavato sariira.m citaka.m aaropesu.m.

19. Tena kho pana samayena aayasmaa Mahaa-Kassapo Paavaaya Kusinaara.m addhaana-magga-pa.tipanno hoti mahataa bhikkhu-sa.mghena saddhi.m pa~ncamattehi bhikkhu-satehi.

Atha kho aayasmaa Mahaa-Kassapo maggaa okkamma a~n~natarasmi.m rukkhamuule nisiidi.

Tena kho pana {samayena} a~n~nataro aajiivako Kusinaaraaya mandaarava-puppha.m gahetvaa Paava.m addhaana-maggapa.tipanno hoti.

Addasaa kho aayasmaa Mahaa-Kassapo aajiivaka.m duurato 'va aagacchanta.m. Disvaa tam aajiivaka.m etad avoca: 'Ap' aavuso amhaaka.m Satthaara.m jaanaasiiti.'

'Aama aavuso jaanaami. Ajja sattaaha-parinibbuto sama.no Gotamo. Tato me ida.m mandaarava-puppha.m gahitan' ti.

Tattha ye te bhikkhuu aviita-raagaa app ekacce baahaa paggayha kandanti, chinna-papaata.m papatanti aava.t.tanti viva.t.tanti: 'Atikhippa.m Bhagavaa parinibbuto, atikhippa.m Sugato parinibbuto, atikhippam cakkhu.m loke antarahitan' ti.

Ye pana te bhikkhuu viita-raagaa, te sataa sampajaanaa adhivaasenti: 'Aniccaa sa.mkhaaraa, ta.m kut' ettha labbhaa?' ti.

20. Tena kho pana samayena Subhaddo naama bu.d.dhapabbajito tassa.m parisaaya.m nisinno hoti. Atha kho Subhaddo bu.d.dha-pabbajito te bhikkhuu etad avoca:

'Ala.m aavuso maa socittha maa paridevittha. Sumuttaa maya.m tena mahaa-sama.nena. {Upaddutaa} ca homa "Ida.m vo kappati, ida.m vo na kappatiiti," idaani pana maya.m ya.m icchissaama ta.m karissaama, ya.m na icchissaama ta.m na karissaamaati.'

Atha kho aayasmaa Mahaa-Kassapo bhikkhuu aamantesi:

'Ala.m aavuso maa socittha maa paridevittha. Nanu eta.m aavuso Bhagavataa pa.tigacc' eva akkhaata.m:

[page 163]

"Sabbeh' eva piyehi manaapehi naanaa-bhaavo vinaa-bhaavo {a~n~nathaa}bhaavo, ta.m kut' ettha aavuso labbhaa? yan ta.m jaata.m bhuuta.m sa.mkhata.m paloka-dhamma.m, ta.m vata maa palujjiiti n' eta.m .thaana.m vijjatiiti."'

21. Tena kho pana samayena cattaaro Malla-paamokkhaa siisa.m nahaataa ahataani vatthaani nivatthaa: 'Maya.m Bhagavato citaka.m aalimpessaamaati' na sakkonti aalimpetu.m.

Atha kho Kosinaarakaa Mallaa aayasmanta.m Anuruddha.m etad avocu.m:

'Ko nu kho bhante Anuruddha hetu ko paccayo yena 'me cattaaro Malla-paamokkhaa siisa.m nahaataa ahataani {vatthaani} nivatthaa 'Maya.m Bhagavato citaka.m aalimpessaamaati' na sakkonti aalimpetun?' ti.

'A~n~nathaa kho Vaase.t.thaa devataana.m adhippaayo' ti.

'Katha.m pana bhante devataana.m adhippaayo'? ti.

'Devataana.m kho Vaase.t.thaa adhippaayo: "Aya.m aayasmaa Mahaa-Kassapo Paavaaya Kusinaara.m addhaana-magga-pa.tipanno mahataa bhikkhu-sa.mghena saddhi.m pa~ncamattehi bhikkhu-satehi, na taava Bhagavato citako pajjalissati yaav' aayasmaa Mahaa-Kassapo Bhagavato paade sirasaa na vandissatiiti."'

'Yathaa bhante devataana.m adhippaayo tathaa hotuuti.'

22. Atha kho aayasmaa Mahaa-Kassapo yena {Kusinaaraa} Maku.ta-bandhana.m Mallaana.m cetiya.m yena Bhagavato citako ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa eka.msa.m ciivara.m katvaa {a~njali.m} pa.naametvaa tikkhattu.m citaka.m padakkhi.na.m katvaa, paadato vivaritvaa Bhagavato paade sirasaa vandi.

Taani pi kho pa~nca bhikkhu-sataani eka.msa.m ciivara.m katvaa a~njalim pa.naametvaa tikkhattu.m citaka.m padakkhi.na.m katvaa Bhagavato paade sirasaa vandi.msu.

[page 164]

Vandite ca pan' aayasmataa Mahaa-Kassapena tehi ca pa~ncahi bhikkhu-satehi, sayam eva Bhagavato citako pajjali.

23. Jhaayamaanassa pana Bhagavato sariirassa, ya.m ahosi chaviiti vaa camman ti vaa ma.msan ti vaa nahaaruuti vaa lasikaa ti vaa tassa n' eva chaarikaa pa~n~naayittha na masi, sariiraan' eva avasissi.msu.

Seyyathaa pi naama sappissa vaa telassa vaa jhaayamaanassa n' eva chaarikaa pa~n~naayati na masi, evam eva Bhagavato sariirassa jhaayamaanassa ya.m ahosi chaviiti vaa camman ti vaa ma.msan ti vaa nahaaruuti vaa lasikaa ti vaa tassa n' eva chaarikaa pa~n~naayittha na masi, sariiraan' eva avasissi.msu.

Tesa~n ca pa~ncanna.m dussa-yuga-sataana.m dve va dussaani .dayhi.msu ya~n ca sabba-abbhantarima.m ya~n ca baahira.m.

Da.d.dhe kho pana Bhagavato sariire antalikkhaa udakadhaaraa paatu bhavitvaa Bhagavato citaka.m nibbaapesi,udakasaalato pi abbhunnamitvaa Bhagavato citaka.m nibbaapesi.

Kosinaarakaa pi Mallaa sabba-gandhodakena Bhagavato citaka.m nibbaapesu.m.

Atha kho Kosinaarakaa Mallaa Bhagavato sariiraani sattaaha.m santhaagaare satti-pa~njara.m karitvaa dhanu-paakaara.m parikkhipitvaa naccehi giitehi vaaditehi maalehi gandhehi sakkari.msu parikari.msu maanesu.m puujesu.m.

24. Assosi kho Raajaa Maagadho Ajaata-sattu Vedehi-putto: 'Bhagavaa kira Kusinaaraaya.m parinibbuto' ti.

Atha kho Raajaa Maagadho Ajaata-sattu Vedehi-putto Kosinaarakaana.m Mallaana.m duuta.m paahesi: 'Bhagavaa pi khattiyo {aham} pi khattiyo. Aham pi arahaami Bhagavato sariiraana.m bhaaga.m, aham pi Bhagavato sariiraana.m thuupa~n ca maha~n ca karissaamiiti.'

Assosu.m kho Vesaalikaa Licchavii: 'Bhagavaa kira Kusinaaraaya.m parinibbuto' ti. Atha kho Vesaalikaa Licchavii Kosinaarakaana.m Mallaana.m duuta.m paahesu.m: 'Bhagavaa pi khattiyo mayam pi khattiyaa. Mayam pi arahaama Bhagavato sariiraana.m bhaaga.m,

[page 165]

mayam pi Bhagavato sariiraana.m thuupa~n ca maha~n ca karissaamaati.'

Assosu.m kho Kaapilavatthavaa Sakyaa: 'Bhagavaa kira Kusinaaraaya.m {parinibbuto}' ti. Atha kho Kaapilavatthavaa Sakyaa Kosinaarakaana.m Mallaana.m duuta.m paahesu.m: 'Bhagavaa amhaaka.m ~naati-se.t.tho. Mayam pi arahaama Bhagavato sariiraana.m bhaaga.m, mayam pi Bhagavato sariiraana.m thuupa~n ca maha~n ca karissaamaati.'

Assosu.m kho Allakappakaa Bulayo: 'Bhagavaa {kira} Kusinaaraaya.m parinibbuto' ti. Atha kho Allakappakaa Bulayo Kosinaarakaana.m Mallaana.m duuta.m pahesu.m: 'Bhagavaa pi khattiyo mayam pi khattiyaa. Mayam pi arahaama Bhagavato sariiraana.m bhaaga.m, mayam pi Bhagavato sariiraana.m thuupa~n ca maha~n ca karissaamaati.'

Assosu.m kho Raamagaamakaa Koliyaa: 'Bhagavaa kira Kusinaaraaya.m parinibbuto' ti. Atha kho Raamagaamakaa Koliyaa Kosinaarakaana.m Mallaana.m duuta.m paahesu.m: 'Bhagavaa pi khaattiyo mayam pi khattiyaa. Mayam pi arahaama Bhagavato sariiraana.m bhaaga.m, mayam pi Bhagavato sariiraana.m thuupa~n ca maha~n ca karissaamaati.'

Assosi kho Ve.thadiipako braahma.no: 'Bhagavaa kira Kusinaaraaya.m parinibbuto' ti. Atha kho Ve.thadiipako braahma.no Kosinaarakaana.m Mallaana.m duuta.m paahesi: 'Bhagavaa pi khattiyo, aham asmi braahma.no. Aham pi arahaami Bhagavato sariiraana.m bhaaga.m, aham pi Bhagavato sariiraana.m thuupa~n ca maha~n ca karissaamiiti.'

Assosu.m kho Paaveyyakaa Mallaa: 'Bhagavaa kira Kusinaa{raaya.m} parinibbuto' ti. Atha kho Paaveyyakaa Mallaa Kosinaarakaana.m Mallaana.m duutam pahesu.m: 'Bhagavaa pi khattiyo mayam pi khattiyaa. Mayam pi arahaama Bhagavato sariiraana.m bhaaga.m, mayam pi Bhagavato sariiraana.m thuupa~n ca maha~n ca karissaamaati.'

25. Eva.m vutte Kosinaarakaa Mallaa te sa.mghe ga.ne etad avocu.m:

[page 166]

'Bhagavaa amhaaka.m gaama-kkhette parinibbuto. Na maya.m dassaama Bhagavato sariiraana.m bhaagan' ti.

Eva.m vutte Do.no braahma.no te sa.mghe ga.ne etad avoca:

Su.nantu bhonto mama eka-vaakya.m.
Amhaaka.m Buddho ahu khanti-vaado.
Na hi saadhu ya.m uttama-puggalassa
Sariira-bha'nge siya sampahaaro.
Sabbe {va} bhonto sahitaa samaggaa
Sammodamaanaa karom' a.t.tha bhaage,
Vitthaarikaa hontu disaasu thuupaa
Bahujjano cakkhumato pasanno' ti.

'Tena hi braahma.na tva.m yeva Bhagavato sariiraani a.t.thadhaa sama.m suvibhatta.m vibhajaahiiti.'

'Eva.m bho' ti kho Do.no braahma.no tesa.m sa.mghaana.m ga.naana.m pa.tissutvaa Bhagavato sariiraani a.t.thadhaa sama.m suvibhatta.m vibhajitvaa te sa.mghe ga.ne etad avoca:

'Ima.m me bhonto kumbha.m dadantu, aham pi kumbhassa thuupa~n ca maha~n ca karissaamiiti.'

Ada.msu kho te Do.nassa braahma.nassa kumbha.m.

26. Assosu.m kho Pipphalivaniyaa Moriyaa: 'Bhagavaa kira Kusinaaraaya.m parinibbuto' ti. Atha kho Pipphalivaniyaa Moriyaa Kosinaarakaana.m Mallaana.m duuta.m paahesu.m: 'Bhagavaa pi khattiyo mayam pi khattiyaa. Mayam pi arahaama Bhagavato sariiraana.m {bhaaga.m}, mayam pi Bhagavato sariiraana.m thuupa~n ca maha~n ca karissaamaati.'

'N' atthi Bhagavato {sariiraana.m} bhaago, vibhattaani Bhagavato sariiraani, ito a'ngaara.m harathaati.' Te tato {a'ngaara.m} hari.msu.

27. Atha kho Raajaa Maagadho Ajaatasattu Vedehi-putto Raajagahe Bhagavato sariiraana.m thuupa~n ca {maha~n} ca akaasi.

[page 167]

Vesaalikaa pi Licchavii Vesaaliya.m Bhagavato sariiraana.m thuupa~n ca maha~n ca aka.msu.

Kaapilavatthavaa pi Sakyaa kapila-vatthusmi.m Bhagavato sariiraana.m thuupa~n ca maha~n ca aka.msu.

Allakappakaa pi Bulayo {Allakappe} Bhagavato sariiraana.m thuupa~n ca maha~n ca aka.msu.

Raamagaamakaa pi Koliyaa Raamagaame Bhagavato sariiraana.m thuupa~n ca maha~n ca aka.msu.

Ve.thadiipako pi braahma.no Ve.thadiipe Bhagavato sariiraana.m thuupa~n ca maha~n ca akaasi.

Paaveyyakaa pi Mallaa Paavaaya.m Bhagavato sariiraana.m thuupa~n ca maha~n ca aka.msu.

Kosinaarakaa pi Mallaa Kusinaaraaya.m Bhagavato sariiraana.m thuupa~n ca maha~n ca aka.msu.

Do.no pi braahma.no kumbhassa thuupa~n ca maha~n ca akaasi.

Pipphalivaniyaa pi Moriyaa Pipphalivane a'ngaaraana.m thuupa~n ca maha~n ca aka.msu.

Iti a.t.th' assa sariira-thuupaa navamo kumbha-thuupo dasamo a'ngaara-thuupo.

Evam eta.m bhuuta-pubban ti.

28. A.t.tha-do.na.m cakkhumato sariira.m, satta-do.na.m {Jambudiipe} mahenti, Eka~n ca do.na.m purisa-varuttamassa Raamagaame naagaraajaa mahenti.

Ekaa pi daa.thaa Tidivehi puujitaa, ekaa pana Gandhaara-pure mahiiyati,

Kaali'nga-ra~n~no vijite pun' eka.m, eka.m puna naaga-raajaa mahenti.

Tass' eva tejena aya.m vasundharaa aayaaga-se.t.thehi mahii ala.mkataa.

Evam ima.m cakkhumato sariira.m susakkata.m sakkatasakkatehi.

[page 168]

Devinda-naaginda-narinda-puujito manussa-se.t.thehi tath'

eva puujito Ta.m vandatha pa~njalikaa bhavitvaa, Buddho have kappasatehi dullabho ti.]

Mahaa-Parinibbaana-Suttanta.m Ni.t.thita.m.

[page 169]

 


 

XVII. Mahaa-Sudassana Suttanta

1.1. Evam me suta.m. Eka.m samaya.m Bhagavaa Kusinaaraaya.m viharati Upavattane Mallaana.m saala-vane antarena yamaka-saalaana.m parinibbaana-samaye.

2. Atha kho aayasmaa Aanando yena Bhagavaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi. Ekamanta.m nisinno kho aayasmaa Aanando {Bhagavanta.m} etad avoca:

'Maa bhante Bhagavaa imasmi.m ku.d.da-nagarake ujja'ngala-nagarake saakha-nagarake parinibbaayi. Santi bhante a~n~naani mahaa-nagaraani seyyathiida.m Campaa Raajagaha.m Saavatthi Saaketa.m Kosambi Baaraa.nasi, ettha Bhagavaa parinibbaayatu. Ettha bahuu khattiyamahaasaalaa braahma.na-mahaasaalaa, gahapati-mahaasaalaa Tathaagate abhippasannaa, te Tathaagatassa {sariira}-puuja.m karis{santiiti.}

3. 'Maa h' eva.m Aananda avaca "ku.d.da-nagaraka.m ujja'ngala-nagaraka.m saakha-nagarakan ti." Bhuuta-pubba.m Aananda raajaa Mahaa-sudassano naama ahosi khattiyo muddhaavasitto caaturanto vijitaavii janapadatthaavariyappatto.

[page 170]

Ra~n~no Aananda Mahaa-sudassanassa aya.m Kusinaaraa Kusaavatii naama raajadhaani ahosi. Saa kho Aananda Kusaavatii pacchimena ca puratthimena ca dvaadasayojanaani ahosi aayaamena, uttarena ca dakkhi.nena ca satta-yojanaani vitthaarena. Kusaavatii Aananda raajadhaani iddhaa c' eva ahosi phiitaa ca bahu-janaa ca aaki.n.na-manussaa ca subhikkhaa ca. Seyyathaa pi Aananda devaana.m Aa.lakamandaa naama raajadhaani iddhaa c' eva phiitaa ca bahu-janaa ca aaki.n.na-yakkhaa ca subhikkhaa ca, evam eva kho Aananda Kusaavatii raajadhaani iddhaa c' eva ahosi phiitaa ca bahu-janaa ca aaki.n.na-manussaa ca subhikkhaa ca. Kusaavatii Aananda raajadhaani dasahi saddehi avivittaa ahosi divaa c' eva rattii ca, seyyathiida.m hatthi-saddena assa-saddena rathasaddena bheri-saddena muti'nga-saddena vii.naa-saddena giita-saddena samma-saddena taa.la-saddena "asnaatha pivatha khaadathaati" dasamena saddena.

4. 'Kusaavatii Aananda raajadhaani sattahi paakaarehi parikkhittaa ahosi. Tattha eko paakaaro sova.n.namayo, eko ruupimayo, eko ve.luriyamayo, eko phalikamayo, eko lohita'nkamayo, eko masaaragallamayo, eko sabbaratanamayo.

5. 'Kusaavatiyaa Aananda raajadhaaniyaa catunna.m va.n.naana.m dvaaraani ahesu.m. Eka.m dvaara.m sova.n.namaya.m, eka.m ruupimaya.m, eka.m ve.luriya-mayam, eka.m phalikamaya.m.

[page 171]

Ekam-ekasmi.m dvaare satta esikaa nikhaataa ahesu.m ti-porisa'ngaa catu-porisaa ubbedhena. Ekaa esikaa sova.n.namayaa, ekaa ruupimayaa, ekaa ve.luriyamayaa, ekaa phalikamayaa, ekaa lohita'nkamayaa, ekaa masaaragallamayaa, ekaa sabbaratana mayaa.

6. 'Kusaavatii Aananda raajadhaani sattahi taala-pantiihi parikkhittaa ahosi. Ekaa taala-panti sova.n.namayaa ekaa ruupimayaa, ekaa ve.luriyamayaa, ekaa phalikamayaa, ekaa lohita'nkamayaa, ekaa masaaragallamayaa, ekaa sabbaratanamayaa.

Sova.n.namayassa taalassa sova.n.namayo khandho ahosi, {ruupimayaani} pattaani ca phalaani ca. Ruupimayassa taalassa ruupimayo khandho ahosi sova.n.namayaani pattaani ca phalaani ca. Ve.luriyamayassa taalassa ve.luriyamayo khandho ahosi phalikamayaani pattaani ca phalaani ca.

Phalikamayassa taalassa phalikamayo khandho ahosi ve.luriyamayaani pattaani ca phalaani ca. Lohita'nkamayassa taalassa lohita'nkamayo khandho ahosi masaaragallamayaani pattaani ca phalaani ca. Masaaragallamayassa taalassa masaaragallamayo khandho ahosi lohita'nkamayaani pattaani ca phalaani ca. Sabbaratanamayassa taalassa sabbaratanamayo khandho ahosi sabbaratana-mayaani pattaani ca phalaani ca.

Taasa.m kho pan' Aananda taala-pantiina.m vaateritaana.m saddo ahosi vaggu ca rajaniiyo ca kamaniiyo ca madaniiyo ca. Seyyathaa pi Aananda pa~nca'ngikassa turiyassa suviniitassa suppa.tipataalitassa kusalehi samannaahatassa saddo hoti vaggu ca rajaniiyo ca kamaniiyo ca madaniiyo ca,

[page 172]

evam eva kho Aananda taasa.m taala-pantiina.m vaateritaana.m saddo ahosi vaggu ca rajaniiyo ca kamaniiyo ca madaniiyo ca. Ye kho pan' Aananda tena samayena Kusaavatiyaa raajadhaaniyaa dhuttaa ahesu.m {so.n.daa} pipaasaa, te taasa.m taala-pantiina.m vaateritaana.m saddena paricaaresu.m.

7. 'Raajaa Aananda Mahaa-sudassano sattahi ratanehi samannaagato ahosi catuuhi ca iddhiihi. Katamehi sattahi?

Idh' Aananda ra~n~no Mahaa-sudassanassa tadahu 'posathe pa.n.narase siisa.m nahaatassa uposathikassa upari-paasaadavara-gatassa dibba.m cakka-ratana.m paatur ahosi sahassaara.m sanemika.m sanaabhika.m sabbaakaara-paripuura.m.

Disvaa {ra~n~no} Mahaa-sudassanassa etad ahosi: "Suta.m kho pana m' eta.m: 'Yassa ra~n~no khattiyassa muddhaavasittassa tadahu 'posathe pa.n.narase siisa.m nahaatassa uposathikassa upari-paasaada-vara-gatassa dibba.m {cakka-ratana.m} paatu bhavati sahassaara.m sanemika.m sanaabhika.m sabbaakaara-paripuura.m, so hoti raajaa cakkavattiiti.

Assa.m nu kho aha.m raajaa cakkavattiiti."

8. 'Atha kho Aananda raajaa Mahaa-sudassano u.t.thaay' aasanaa, eka.msa.m uttaraasa'nga.m karitvaa, vaamena hatthena bhi'nkaara.m gahetvaa, dakkhi.nena hatthena cakkaratana.m abbhukkiri: "Pavattatu bhava.m cakkaratana.m, abhivijinaatu bhava.m cakka-ratanan ti." Atha kho ta.m Aananda cakka-ratana.m puratthima.m disa.m pavatti, anvad eva raajaa Mahaa-sudassano saddhi.m catura'nginiyaa senaaya. Yasmi.m kho pan' Aananda padese cakka-ratana.m pati.t.thaasi,

[page 173]

tattha raajaa Mahaa-sudassano vaasa.m upagacchi saddhi.m catura'nginiyaa senaaya.

9. 'Ye kho pan' Aananda puratthimaaya disaaya pa.tiraajaano te raajaana.m Mahaa-sudassana.m upasa.mkamitvaa evam aaha.msu:

"'Ehi kho Mahaaraaja, saagata.m Mahaaraaja, sakan te Mahaaraaja, anusaasa Mahaaraajaati."

'Raajaa Mahaa-sudassano evam aaha: "Paa.no na hantabbo.

Adinna.m n' aadaatabba.m. Kaamesu micchaa na caritabbaa.

Musaa na bhaasitabbaa. Majja.m na paatabba.m. Yathabhutta~n ca bhu~njathaati."

'Ye kho pan' Aananda puratthimaaya disaaya pa.tiraajaano te ra~n~no Mahaa-sudassanassa anuyuttaa ahesu.m.

10. 'Atha kho ta.m Aananda cakka-ratana.m puratthima.m samudda.m ajjhogahetvaa paccuttaritvaa dakkhi.na.m disa.m pavatti ... pe ... dakkhi.na.m samudda.m ajjhogahetvaa paccuttaritvaa pacchima.m disa.m pavatti ... pe ... pacchima.m samudda.m ajjhogahetvaa paccuttaritvaa uttara.m disa.m pavatti, anvad eva raajaa Mahaa-sudassano saddhi.m catura'nginiyaa senaaya. Yasmi.m kho pan' Aananda padese cakka-ratana.m pa.ti.t.thaasi, tattha raajaa Mahaasudassano vaasa.m upagacchi saddhi.m catura'nginiyaa senaaya.

'Ye kho pan' Aananda uttaraaya disaaya pa.tiraajaano, te raajaana.m Mahaa-sudassana.m upasa.mkamitvaa evam aaha.msu:

"'Ehi kho Mahaaraaja, saagata.m Mahaaraaja, sakan te Mahaaraaja, anusaasa Mahaaraajaati."

'Raajaa Mahaa-sudassano eva aaha: "Paa.no na hantabbo.

Adinna.m n' aadaatabba.m. Kaamesu micchaa na caritabbaa.

[page 174]

Musaa na bhaasitabbaa. Majja.m na paatabba.m. Yathaabhutta~n ca {bhu~njathaati}."

'Ye kho pan' Aananda uttaraaya disaaya pa.tiraajaano, te ra~n~no Mahaa-sudassanassa anuyuttaa ahesu.m.

11. 'Atha kho ta.m Aananda cakka-ratana.m samuddapariyanta.m pa.thavi.m abhivijinitvaa Kusaavati.m {raajadhaani.m} paccaagantvaa ra~n~no Mahaa-sudassanassa antepura-dvaare attha-kara.na-pamukhe akkhaahata.m ma~n~ne a.t.thaasi ra~n~no Mahaa-sudassanassa ante-pura.m upasobhayamaana.m.

{Ra~n~no} Aananda Mahaa-sudassanassa evaruupa.m cakkaratana.m paatur ahosi.

12. 'Puna ca para.m Aananda ra~n~no Mahaa-sudassanassa hatthi-ratana.m paatur ahosi, sabba-seto sattappati.t.tho iddhimaa vehaasa.m-gamo Uposatho naama naaga-raajaa. Disvaa ra~n~no Mahaa-sudassanassa citta.m pasiidi: "Bhaddaka.m vata bho hatthi-yaana.m sace damatha.m upeyyaati." Atha kho tam Aananda hatthi-ratana.m seyyathaa pi naama bhaddo hatthaajaaniiyo diigha-ratta.m suparidanto evam eva.m damatha.m upagacchi. Bhuuta-pubba.m Aananda raajaa Mahaa-sudassano tam eva hatthi-ratana.m {viima.msamaano} pubba.nha-samaya.m abhiruuhitvaa samudda-pariyanta.m pa.thavi.m anusa.msaayitvaa Kusaavati.m raajadhaani.m paccaagantvaa paataraasa.m akaasi. Ra~n~no Aananda Mahaa-sudassanassa evaruupa.m hatthi-ratana.m paatur ahosi.

13. 'Puna ca para.m Aananda ra~n~no Mahaa-sudassanassa assa-ratana.m paatur ahosi, sabba-seto kaaka-siiso mu~njakeso iddhimaa vehaasa.m-gamo Valaahako naama assa-raajaa. Disvaa ra~n~no Mahaa-sudassanassa citta.m pasiidi: "Bhaddaka.m vata bho assa-yaana.m sace damatha.m upeyyaati." Atha kho ta.m Aananda assa-ratana.m seyyathaa pi naama bhaddo assaajaaniiyo diigha-ratta.m suparidanto evam eva.m damatha.m upagacchi.

[page 175]

Bhuuta-pubba.m Aananda raajaa Mahaasudassano tam eva assa-ratana.m {viima.msamaano} pubba.nhasamaya.m abhiruuhitvaa samudda-pariyanta.m pa.thavi.m anusaayitvaa Kusaavati.m raajadhaani.m paccaagantvaa paataraasam akaasi. Ra~n~no Aananda Mahaa-sudassanassa evaruupa.m assa-ratana.m paatur ahosi.

14. 'Puna ca para.m Aananda ra~n~no Mahaa-sudassanassa ma.ni-ratana.m paatur ahosi. So ahosi ma.ni-ve.luriyo subho jaatimaa {a.t.tha.mso} suparikamma-kato accho vippasanno sabbaakaara-sampanno. Tassa kho pan' Aananda ma.ni-ratanassa aabhaa samantaa yojana.m phu.taa ahosi.

Bhuuta-pubba.m Aananda raajaa Mahaa-sudassano tam eva ma.ni-ratana.m {viima.msamaano} catura'ngini-sena.m sannayhitvaa ma.ni-dhajagga.m aaropetvaa rattandhakaaratimisaaya.m paayaati. Ye kho pan' Aananda samantaa gaamaa ahesu.m, te ten' obhaasena kammante payojesu.m "Divaa te" ma~n~namaanaa. Ra~n~no Aananda Mahaa-sudassanassa {evaruupa.m} ma.ni-ratana.m paatur ahosi.

15. 'Puna ca para.m Aananda ra~n~no Mahaa-Sudassanassa itthi-ratana.m paatur ahosi, abhiruupaa dassaniiyaa paasaadikaa paramaaya va.n.na-pokkharataaya samannaagataa, {naatidiighaa} naatirassaa naatikisaa {naatithuulaa} naatikaa.lii naaccodaataa, atikkantaa maanusa.m va.n.na.m appattaa dibba.m va.n.na.m.

Tassa kho pan' Aananda itthi-ratanassa evaruupo kaayasamphasso hoti, seyyathaa pi naama tuula-picuno vaa kappaasapicuno vaa. Tassa kho pan' Aananda itthi-ratanassa siite u.nhaani gattaani honti, u.nhe siitaani. Tassa kho pan' Aananda itthi-ratanassa kaayato candana-gandho vaayati, mukhato uppala-gandho. Ta.m kho pan' Aananda itthiratana.m ra~n~no Mahaa-Sudassanassa pubbu.t.thaayinii ahosi pacchaa-nipaatinii ki.mkaara-pa.tissaavinii manaapa-caarinii piyavaadinii.

[page 176]

Ta.m kho pan' Aananda itthi-ratana.m raajaana.m Mahaa-sudassana.m manasaa pi no {aticaari}, kuto pana kaayena. Ra~n~no Aananda Mahaa-sudassanassa evaruupa.m itthi-ratana.m paatur ahosi.

16. 'Puna ca para.m Aananda ra~n~no Mahaa-sudassanassa gahapati-ratana.m paatur ahosi. Tassa kamma-vipaakaja.m dibba-cakkhu.m paatur ahosi yena nidhi.m passati sassaamikam pi assaamikam pi. So raajaana.m Mahaa-sudassana.m upasa.mkamitvaa evam aaha: "Appossukko tva.m deva hohi, aha.m te dhanena dhana-kara.niiya.m karissaamiiti."

'Bhuuta-pubba.m Aananda raajaa Mahaa-sudassano tam eva gahapati-ratana.m {viima.msamaano} naava.m abhiruuhitvaa majjhe Ga'ngaaya nadiyaa sota.m ogaahetvaa gahapatiratana.m etad avoca:

"'Attho me gahapati hira~n~na-suva.n.nenaati."

"'Tena hi mahaa-raaja eka.m va tiira.m naavaa upetuuti."

"'Idh' eva me gahapati attho hira~n~na-suva.n.nenaati."

'Atha kho ta.m Aananda gahapati-ratana.m ubhohi hatthehi udaka.m omasitvaa puura.m hira~n~na-suva.n.nassa kumbhi.m uddharitvaa raajaana.m Mahaa-sudassana.m etad avoca: "Alam ettaavataa mahaa-raaja, katam ettaavataa mahaa-raajaati?"

'Raajaa Mahaa-sudassano evam aaha: "Alam ettaavataa gahapati, katam ettaavataa gahapati, puujitam ettaavataa gahapatiiti."

[page 177]

'Ra~n~no Aananda Mahaa-sudassanassa evaruupa.m gahapatiratana.m paatur ahosi.

17. 'Puna ca para.m Aananda ra~n~no Mahaa-sudassanassa pari.naayaka-ratana.m paatur ahosi, pa.n.dito viyatto medhaavii pa.tibalo raajaana.m Mahaa-sudassana.m upayaapetabba.m upayaapetu.m apayaapetabba.m apayaapetu.m .thapetabba.m .thapetu.m.

So raajaana.m Mahaa-sudassana.m upasa.mkamitvaa evam aaha: "Appossukko tva.m deva hohi, aham anusaasissaamiiti."

'Ra~n~no Aananda Mahaa-sudassanassa evaruupa.m pari.naayaka-ratana.m paatur ahosi.

'Raajaa Aananda Mahaa-sudassano imehi sattahi ratanehi samannaagato ahosi.

18. 'Puna ca para.m Aananda raajaa Mahaa-sudassano catuuhi iddhiihi samannaagato ahosi. Katamaahi catuuhi iddhiihi? Idh' Aananda raajaa Mahaa-sudassano abhiruupo ahosi dassaniiyo paasaadiko paramaaya va.n.na-pokkharataaya samannaagato ativiya a~n~nehi manussehi. Raajaa Aananda Mahaa-sudassano imaaya pa.thamaaya iddhiyaa samannaagato ahosi.

19. 'Puna ca para.m Aananda raajaa Mahaa-sudassano diighaayuko ahosi cira.t.thitiko ativiya a~n~nehi manussehi.

Raajaa Aananda Mahaa-sudassano imaaya dutiyaaya iddhiyaa samannaagato ahosi.

20. 'Puna ca para.m Aananda raajaa Mahaa-{sudassano} appaabaadho ahosi appaata'nko sama-vepaakiniyaa gaha.niyaa samannaagato naatisiitaaya naaccu.nhaaya ativiya a~n~nehi manussehi. Raajaa Aananda Mahaa-sudassano imaaya tatiyaaya iddhiyaa samannaagato ahosi.

[page 178]

21. 'Puna ca para.m Aananda raajaa Mahaa-sudassano braahma.na-gahapatikaana.m piyo ahosi manaapo. Seyyathaa pi Aananda pitaa puttaana.m piyo hoti manaapo, evam eva kho Aananda raajaa Mahaa-sudassano braahma.na-gahapatikaana.m piyo ahosi manaapo. Ra~n~no pi Aananda Mahaa-sudassanassa braahma.na-gahapatikaa piyaa ahesu.m manaapaa. Seyyathaa pi Aananda pitu puttaa piyaa honti manaapaa, evam eva kho Aananda ra~n~no Mahaa-sudassanassa braahma.na-gahapatikaa piyaa ahesu.m manaapaa. Bhuuta-pubba.m Aananda raajaa Mahaa-sudassano catura'nginiyaa senaaya uyyaana-bhuumi.m niyyaasi. Atha kho Aananda braahma.na-gahapatikaa raajaana.m Mahaa-sudassana.m upasa.mkamitvaa evam aaha.msu: "Ataramaano deva yaahi yathaa ta.m maya.m ciratara.m passeyyaamaati." Raajaa pi Aananda Mahaa-sudassano saarathi.m aamantesi: "Ataramaano saarathi ratha.m pesehi yathaa aha.m braahma.na-gahapatike ciratara.m passeyyan ti." Raajaa Aananda Mahaa-sudassano imaaya catutthaaya iddhiyaa samannaagato ahosi.

'Raajaa Aananda Mahaa-sudassano imaahi catuuhi iddhiihi samannaagato ahosi.

22. 'Atha kho Aananda ra~n~no Mahaa-sudassanassa etad ahosi: "Yan nuunaaha.m imaasu taalantarikaasu dhanu-sate dhanu-sate pokkhara.niiyo maapeyyan ti."

'Maapesi kho Aananda raajaa Mahaa-sudassano taasu taalantarikaasu dhanu-sate dhanu-sate pokkhara.niiyo. Taa kho pan' Aananda pokkhara.niiyo catunna.m va.n.naana.m {i.t.thakaahi} citaa ahesu.m, ekaa {i.t.thakaa} sova.n.namayaa, ekaa ruupi mayaa, ekaa ve.luriyamayaa, ekaa phalikamayaa. Taasu kho pan' Aananda pokkhara.niisu cattaari cattaari sopaanaani ahesu.m catunna.m va.n.naana.m, eka.m sopaana.m sova.n.namaya.m, eka.m ruupimaya.m, eka.m ve.luriyamaya.m, eka.m phalikamaya.m Sova.n.namayassa sopaanassa sova.n.namayaa thambhaa ahesu.m,

[page 179]

ruupimayaa suuciyo ca u.nhiisa~n ca; ruupimayassa sopaanassa ruupimayaa thambhaa ahesu.m, sova.n.namayaa suuciyo ca u.nhiisa~n ca; ve.luriyamayassa sopaanassa ve.luriyamayaa thambhaa ahesu.m, phalikamayaa suuciyo ca u.nhiisa~n ca; phalikamayassa sopaanassa phalikamayaa thambhaa ahesu.m, ve.luriyamayaa suuciyo ca {u.nhiisa~n} ca. Taa kho pan' Aananda pokkhara.niiyo dviihi vedikaahi parikkhittaa ahesu.m, ekaa vedikaa sova.n.namayaa ekaa ruupimayaa; sova.n.namayaaya vedikaaya sova.n.namayaa thambhaa ahesu.m ruupimayaa suuciyo ca u.nhiisa~n ca; ruupimayaaya vedikaaya ruupimayaa thambhaa ahesu.m sova.n.namayaa suuciyo ca u.nhiisa~n ca.

23. 'Atha kho Aananda ra~n~no Mahaa-sudassanassa etad ahosi: "Yan nuunaaha.m imaasu pokkhara.niisu {evaruupa.m} maala.m ropaapeyya.m uppala.m paduma.m kumuda.m pu.n.dariika.m sabbotuka.m sabba-janassa anaacaaran ti." Ropaapesi kho Aananda raajaa Mahaa-sudassano taasu pokkhara.niisu evaruupa.m maala.m uppala.m paduma.m kumuda.m pu.n.dariika.m sabbotuka.m {sabba-janassa} anaacaara.m.

'Atha kho Aananda ra~n~no Mahaa-sudassanassa etad ahosi: "Yan nuunaaha.m imaasa.m pokkhara.niina.m tiire nahaapake purise .thapeyya.m ye aagataagata.m jana.m nahaapessantiiti." .Thapesi kho Aananda raajaa Mahaa-sudassano taasa.m pokkhara.niina.m tiire nahaapake purise ye aagataagata.m jana.m nahaapeyyu.m.

'Atha kho Aananda ra~n~no Mahaa-sudassanassa etad ahosi: "Yan nuunaaha.m imaasa.m pokkhara.niina.m tiire evaruupa.m daana.m pa.t.thapeyya.m, anna.m annatthikassa paana.m paanatthikassa vattha.m vatthatthikassa {yaana.m} yaanatthikassa sayana.m sayanatthikassa itthi.m itthatthikassa hira~n~na.m hira~n~natthikassa suva.n.na.m suva.n.natthikassaati."

[page 180]

Pa.t.thapesi kho Aananda raajaa Mahaa-sudassano taasa.m pokkhara.niina.m tiire evaruupa.m daana.m, anna.m annatthikassa paana.m paanatthikassa vattha.m vatthatthikassa yaana.m yaanatthikassa sayana.m sayanatthikassa itthi.m itthatthikassa hira~n~na.m hira~n~natthikassa suva.n.na.m suva.n.natthikassa.

24. 'Atha kho Aananda braahma.na-gahapatikaa pahuuta.m saapateyya.m aadaaya raajaana.m Mahaa-sudassana.m upasa.mkamitvaa evam {aaha.msu}: "Ida.m deva pahuuta.m saapateyya.m deva.m yeva uddissa aahata.m, ta.m devo {pa.tiga.nhatuuti}."

"'Ala.m bho, mama pi pahuuta.m saapateyya.m dhammikena balinaa abhisa.mkhata.m. Ta.m vo hotu, ito ca bhiiyo harathaati."

"Te ra~n~naa pa.tikkhittaa ekamanta.m apakkamma eva.m samacintesu.m: "Na kho eta.m amhaaka.m pa.tiruupa.m ya.m maya.m imaani saapateyyaani punad eva sakaani gharaani pa.tihaaraama. Yan nuuna maya.m ra~n~no Mahaa-sudassanassa nivesana.m maapeyyaamaati."

'Te raajaana.m Mahaa-sudassana.m upasa.mkamitvaa eva.m aaha.msu: "Nivesana.m te deva maapessaamaati."

"'Adhivaasesi kho Aananda raajaa Mahaa-sudassano tu.nhiibhaavena."

25. 'Atha kho Aananda Sakko devaana.m indo ra~n~no Mahaa-sudassanassa cetasaa ceto-parivitakkam a~n~naaya Vissakamma.m deva-putta.m aamantesi: "Ehi tva.m samma Vissakamma ra~n~no Mahaa-sudassanassa nivesana.m maapehi Dhamma.m naama paasaadan ti."

"'Eva.m bhaddan tavaati" kho Aananda Vissakammo deva-putto Sakkassa devaanam indassa pa.tissutvaa,

[page 181]

seyyathaa pi naama balavaa puriso sammi~njita.m vaa baaha.m pasaareyya pasaarita.m vaa baaha.m sammi~njeyya, evam eva devesu Taavati.msesu antarahito ra~n~no Mahaa-sudassanassa purato paatur ahosi. Atha kho Aananda Vissakammo deva-putto raajaana.m Mahaa-sudassana.m etad avoca: "Nivesanan te deva maapessaami Dhamma.m naama paasaadan ti."

'Adhivaasesi kho Aananda raajaa Mahaa-sudassano tu.nhiibhaavena. Maapesi kho Aananda Vissakammo deva-putto ra~n~no Mahaa-sudassanassa nivesana.m Dhamma.m naama paasaada.m.

26. 'Dhammo Aananda paasaado puratthimena ca pacchimena ca yojana.m aayaamena ahosi, uttarena ca dakkhi.nena ca addha-yojana.m vitthaarena.

'Dhammassa Aananda paasaadassa ti-porisa.m uccattanena vatthu.m cita.m ahosi catunna.m va.n.naana.m i.t.thakaahi, ekaa i.t.thakaa {sova.n.namayaa}, ekaa ruupimayaa, ekaa ve.luriyamayaa, ekaa phalikamayaa.

'Dhammassa Aananda paasaadassa caturaasiiti-thambhasahassaani ahesu.m catunna.m va.n.naana.m, eko thambho sova.n.namayo, eko ruupimayo, eko ve.luriyamayo, eko phalikamayo.

'Dhammo Aananda paasaado catunna.m va.n.naana.m phalakehi santhato ahosi, eka.m phalaka.m sova.n.namaya.m, eka.m ruupimaya.m, eka.m ve.luriyamaya.m, eka.m phalikamaya.m.

'Dhammassa Aananda paasaadassa catu-viisati sopaanaani ahesu.m catunna.m va.n.naana.m, eka.m sopaana.m sova.n.namaya.m, eka.m ruupimaya.m, eka.m ve.luriyamaya.m, eka.m phalikamaya.m. Sova.n.namayassa sopaanassa sova.n.namayaa thambhaa ahesu.m, ruupimayaa suuciyo ca u.nhiisa~n ca; ruupimayassa sopaanassa ruupimayaa thambhaa ahesu.m, sova.n.namayaa suuciyo ca u.nhiisa~n ca; ve.luriyamayassa sopaanassa ve.luriyamayaa thambhaa ahesu.m,

[page 182]

phalikamayaa suuciyo ca u.nhiisa~n ca; phalikamayassa sopaanassa phalikamayaa thambhaa ahesu.m, ve.luriyamayaa suuciyo ca unhiisa~n ca.

'Dhamme Aananda paasaade caturaasiiti-kuu.taagaara-sahassaani ahesu.m catunna.m va.n.naana.m; eka.m kuu.taagaara.m sova.n.namaya.m, eka.m ruupimaya.m, eka.m ve.luriyamaya.m, eka.m phalikamaya.m. Sova.n.namaye kuu.taagaare ruupimayo palla.mko pa~n~natto ahosi; ruupimaye kuu.taagaare sova.n.namayo palla.mko pa~n~natto ahosi; ve.luriyamaye kuu.taagaare dantamayo palla.mko pa~n~natto ahosi; phalikamaye kuu.taagaare saaramayo palla.mko pa~n~natto ahosi. Sova.n.namayassa kuu.taagaarassa dvaare ruupimayo taalo .thito ahosi; tassa ruupimayo khandho sova.n.namayaani pattaani ca phalaani ca.

Ruupimayassa kuu.taagaarassa dvaare sova.n.namayo taalo .thito ahosi; tassa sova.n.namayo khandho ruupimayaani pattaani ca phalaani ca. Ve.luriyamayassa kuu.taagaarassa dvaare phalikamayo taalo .thito ahosi; tassa phalikamayo khandho ve.luriyamayaani pattaani ca phalaani ca. Phalikamayassa kuu.taagaarassa dvaare ve.luriyamayo taalo .thito ahosi;

tassa ve.luriyamayo khandho phalikamayaani pattaani ca phalaani ca.

27. 'Atha kho Aananda ra~n~no Mahaa-sudassanassa etad ahosi: "Yan nuunaaha.m Mahaa-vyuuhassa kuu.taagaarassa dvaare sabba-sova.n.namaya.m taala-vana.m maapeyya.m yattha divaa vihaara.m nisiidissaamiiti."

'Maapesi kho Aananda raajaa Mahaa-sudassano mahaa-vyuuhassa {kuu.taagaarassa} dvaare sabba-sova.n.namaya.m taala-vana.m, yattha divaa vihaara.m nisiidi.

28. 'Dhammo Aananda paasaado dviihi vedikaahi parikkhitto ahosi,

[page 183]

ekaa vedikaa sova.n.namayaa ekaa ruupimayaa; sova.n.namayaaya vedikaaya sova.n.namayaa thambhaa ahesu.m, ruupimayaa suuciyo ca u.nhiisa~n ca; ruupimayaaya vedikaaya ruupimayaa thambhaa ahesu.m, sova.n.namayaa suuciyo ca u.nhiisa~n ca.

29. 'Dhammo Aananda paasaado dviihi ki'nki.nika-jaalaahi parikkhitto ahosi, eka.m jaala.m sova.n.namaya.m eka.m jaala.m ruupimaya.m; sova.n.namayassa jaalassa ruupimayaa ki'nki.niyo ahesu.m, ruupimayassa jaalassa sova.n.namayaa ki'nki.niyo ahesu.m. Tesa.m kho pan' Aananda ki'nki.nika-jaalaana.m vaateritaana.m saddo ahosi vaggu ca rajaniiyo ca kamaniiyo ca madaniiyo ca. Seyyathaa pi Aananda pa~nca'ngikassa turiyassa suviniitassa suppa.tipataalitassa kusalehi samannaahatassa saddo hoti vaggu ca rajaniiyo ca kamaniiyo ca madaniiyo ca, evam eva kho Aananda tesa.m ki'nki.nikajaalaana.m vaateritaana.m saddo ahosi vaggu ca rajaniiyo ca kamaniiyo ca madaniiyo ca. Ye kho pan' Aananda tena samayena Kusaavatiyaa raajadhaaniyaa dhuttaa ahesu.m so.n.daa pipaasaa, te tesa.m ki'nki.nika-jaalaana.m vaateritaana.m saddena paricaaresu.m.

30. 'Ni.t.thito kho pan' Aananda Dhammo paasaado dudikkho ahosi musati cakkhuuni. Seyyathaa pi Aananda vassaana.m pacchime maase sarada-samaye viddhe vigata-valaahake deve aadicco nabha.m abbhussukkamaano dudikkho hoti musati cakkhuuni,

[page 184]

evam eva kho Aananda Dhammo paasaado dudikkho ahosi musati cakkhuuni.

31. 'Atha kho Aananda ra~n~no Mahaa-sudassanassa etad ahosi: "Yan {nuunaaha.m} Dhammassa paasaadassa purato Dhamma.m naama pokkhara.ni.m maapeyyan ti."

'Maapesi kho Aananda raajaa Mahaa-sudassano Dhammassa paasaadassa purato Dhamma.m naama pokkhara.ni.m.

'Dhammo Aananda pokkhara.nii puratthimena ca pacchimena ca yojana.m aayaamena ca ahosi, uttarena ca dakkhi.nena ca addha-yojana.m vitthaarena.

'Dhammo Aananda pokkhara.nii catunna.m va.n.naana.m i.t.thakaahi citaa ahosi, ekaa i.t.thakaa sova.n.namayaa, ekaa ruupimayaa, ekaa {ve.luriyamayaa}, ekaa phalikamayaa.

'Dhammaaya ca Aananda pokkhara.niyaa catu-viisatisopaanaani ahesu.m catunna.m va.n.naana.m, eka.m sopaana.m sova.n.namaya.m, eka.m ruupimaya.m, eka.m ve.luriyamaya.m, eka.m phalikamaya.m. Sova.n.namayassa sopaanassa sova.n.namayaa thambhaa ahesu.m ruupimayaa suuciyo ca u.nhiisa~n ca; ruupimayassa sopaanassa ruupimayaa thambhaa ahesu.m sova.n.namayaa suuciyo ca u.nhiisa~n ca; {ve.luriyamayassa} sopaanassa {ve.luriyamayaa} thambhaa ahesu.m phalikamayaa suuciyo ca u.nhiisa~n ca; phalikamayassa sopaanassa phalikamayaa thambhaa ahesu.m ve.luriyamayaa suuciyo ca u.nhiisa~n ca.

'Dhammo Aananda pokkhara.nii dviihi vedikaahi parikkhittaa ahosi, ekaa vedikaa sova.n.namayaa ekaa ruupimayaa; sova.n.namayaaya vedikaaya sova.n.namayaa thambhaa ahesu.m ruupimayaa suuciyo ca u.nhiisa~n ca; ruupimayaaya vedikaaya ruupimayaa thambhaa ahesu.m sova.n.namayaa suuciyo ca u.nhiisa~n ca.

32. 'Dhammo Aananda pokkhara.nii sattahi taala-pantiihi parikkhittaa ahosi, ekaa taala-panti sova.n.namayaa, ekaa ruupimayaa, ekaa ve.luriyamayaa, ekaa phalikamayaa, ekaa lohita'nkamayaa, ekaa masaaragallamayaa, ekaa sabbaratanamayaa.

Sova.n.namayassa taalassa sova.n.namayo khandho ahosi ruupimayaani pattaani ca phalaani ca.

[page 185]

Ruupimayassa taalassa ruupimayo khandho ahosi sova.n.namayaani pattaani ca phalaani ca. Ve.luriyamayassa taalassa ve.luriyamayo khandho ahosi phalikamayaani pattaani ca phalaani ca. Phalikamayassa taalassa phalikamayo khandho ahosi ve.luriyamayaani pattaani ca phalaani ca. Lohita'nkamayassa taalassa lohita'nkamayo khandho ahosi masaaragallamayaani pattaani ca phalaani ca. Masaaragallamayassa taalassa masaaragallamayo khandho ahosi lohita'nkamayaani pattaani ca phalaani ca. Sabbaratanamayassa taalassa sabbaratanamayo khandho ahosi sabbaratanamayaani pattaani ca phalaani ca. Taasa.m kho pan' Aananda taala-pantiina.m vaateritaana.m saddo ahosi vaggu ca rajaniiyo ca kamaniiyo ca madaniiyo ca. Seyyathaa pi Aananda pa~nca'ngikassa turiyassa suviniitassa suppa.tipataalitassa kusalehi samannaahatassa saddo hoti vaggu ca rajaniiyo ca kamaniiyo ca madaniiyo ca, evam eva kho Aananda taasa.m taala-pantiina.m vaateritaana.m saddo ahosi vaggu ca rajaniiyo ca kamaniiyo ca madaniiyo ca. Ye kho pan' Aananda tena samayena Kusaavatiyaa rajadhaaniyaa dhuttaa ahesu.m so.n.daa pipaasaa, te taasa.m taala-pantiina.m vaateritaana.m saddena paricaaresu.m.

33. 'Ni.t.thite kho pan' Aananda Dhamme ca paasaade Dhammaaya ca pokkhara.niyaa, raajaa Mahaa-sudassano ye tena samayena sama.nesu vaa sama.na-sammataa braahma.nesu vaa braahma.na-sammataa te sabba-kaamehi santappetvaa Dhamma.m paasaada.m abhiruuhi.

Pa.thamaka-Bhaa.navaara.m.

2.1. 'Atha kho Aananda ra~n~no Mahaa-sudassanassa etad ahosi: "Kissa nu kho me ida.m kammassa phala.m, kissa kammassa vipaako, yenaaha.m etarahi eva.m mahiddhiko eva.m mahaanubhaavo ti?"

[page 186]

'Atha kho Aananda ra~n~no Mahaa-sudassanassa etad ahosi: "Ti.n.na.m kho me ida.m kammaana.m phala.m, ti.n.na.m kammaana.m vipaako, yenaaha.m etarahi eva.m mahiddhiko eva.m mahaanubhaavo, seyyathiida.m daanassa damassa sa.myamassaati."

2. 'Atha kho Aananda raajaa Mahaa-sudassano yena Mahaavyuuha.m kuu.taagaara.m ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Mahaa-vyuuhassa kuu.taagaarassa dvaare .thito udaana.m udaanesi: "Ti.t.tha kaama-vitakka! Ti.t.tha vyaapaada-vitakka! Ti.t.tha vihi.msaa-vitakka! Ettaavataa kaama-vitakka! Ettaavataa vyaapaada-vitakka! Ettaavataa vihi.msaa-vitakkaati!"

3. 'Atha kho Aananda raajaa Mahaa-sudassano Mahaavyuuha.m {kuu.taagaara.m} pavisitvaa sova.n.namaye palla'nke nisinno, vivicc' eva kaamehi vivicca akusalehi dhammehi savitakka.m savicaara.m vivekaja.m piiti-sukha.m pa.thamajjhaana.m upasampajja vihaasi. {Vitakka}-vicaaraana.m vuupasamaa ajjhatta.m sampasaadana.m cetaso ekodibhaava.m avitakka.m avicaara.m samaadhija.m {piiti}-sukha.m dutiyajjhaana.m upasampajja vihaasi. Piitiyaa ca viraagaa upekhako ca vihaasi sato sampajaano sukha~n ca kaayena pa.tisa.mvedeti yan ta.m ariyaa aacikkhanti "upekhako satimaa sukha-vihaarii" ti tatiyajjhaana.m upasampajja vihaasi. Sukhassa ca pahaanaa dukkhassa ca pahaanaa pubb' eva somanassa-domanassaana.m atthagamaa {adukkha-.m-asukha.m} upekhaa-sati-paarisuddhi.m catutthajjhaana.m upasampajja vihaasi.

4. 'Atha kho Aananda raajaa Mahaa-sudassano Mahaavyuuhaa kuu.taagaaraa nikkhamitvaa sova.n.namaya.m kuu.taagaara.m pavisitvaa ruupimaye palla'nke nisinno mettaa-sahagatena cetasaa eka.m disa.m pharitvaa vihaasi, tathaa dutiya.m, tathaa tatiya.m, tathaa catuttha.m. Iti uddham adho tiriya.m sabbadhi sabbattataaya sabbaavanta.m loka.m mettaa-sahagatena cetasaa vipulena mahaggatena appamaa.nena averena avyaapajjhena pharitvaa vihaasi ... karu.naa-sahagatena cetasaa ... muditaa-sahagatena cetasaa ... upekhaasahagatena cetasaa eka.m disa.m pharitvaa vihaasi,

[page 187]

tathaa dutiya.m tathaa tatiya.m, tathaa catuttha.m. Iti uddham adho tiriya.m sabbadhi sabbattataaya sabbaavanta.m loka.m upekhaa-sahagatena cetasaa vipulena mahaggatena appamaa.nena averena avyaapajjhena pharitvaa vihaasi.

5. 'Ra~n~no Aananda Mahaa-sudassanassa caturaasiitinagara-sahassaani ahesu.m Kusaavatii-raajadhaani-pamukhaani;

'Caturaasiiti-paasaada-sahassaani ahesu.m Dhamma-paasaadapamukhaani;

'Caturaasiiti-{kuu.taagaara}-sahassaani ahesu.m Mahaa-vyuuha{kuu.taagaara}-pamukhaani;

'Caturaasiiti-palla'nka-sahassaani ahesu.m sova.n.namayaani ruupimayaani dantamayaani saaramayaani {go.nakatthataani} pa.talikatthataani kadali-miga-paccatthara.naani sa-uttaracchadanaani ubhato lohitakuupadhaanaani;

'{Caturaasiiti}-naaga-sahassaani ahesu.m sova.n.naala'nkaaraani sova.n.na-dhajaani hema-jaala-pa.ticchannaani Uposathanaagaraaja-pamukhaani;

'Caturaasiiti-assa-sahassaani ahesu.m sova.n.naala'nkaaraani sova.n.na-dhajaani hema-jaala-pa.ticchannaani Valaahakaassaraaja-pamukhaani;

'Caturaasiiti-ratha-sahassaani ahesu.m siiha-camma-parivaaraani vyaggha-camma-parivaaraani diipi-camma-parivaaraani pa.n.du-kambala-parivaaraani sova.n.naala'nkaaraani sova.n.nadhajaani hema-jaala-pa.ticchannaani Vejayanta-ratha-pamukhaani;

'Caturaasiiti-ma.ni-sahassaani ahesu.m ma.ni-ratana-pamukhaani;

'Caturaasiiti-itthi-sahassaani ahesu.m Subhadda-deviipamukhaani;

[page 188]

'Caturaasiiti-gahapati-sahassaani ahesu.m gahapati-ratanapamukhaani;

'Caturaasiiti-khattiya-sahassaani ahesu.m anuyuttaani pari.naayaka-ratana-pamukhaani;

'Caturaasiiti-dhenu-sahassaani ahesu.m dukuula-sandanaani {ka.msuupadhaara.naani};

'Caturaasiiti-vattha-ko.ti-sahassaani ahesu.m khomasukhumaana.m kappaasika-sukhumaana.m koseyya-sukhumaana.m kambala-sukhumaana.m;

'Caturaasiiti-thaalipaaka-sahassaani ahesu.m saayapaata.m bhattaabhihaaro abhihariyittha.

6. 'Tena kho pan' Aananda samayena ra~n~no Mahaasudassanassa caturaasiiti-naaga-sahassaani saayapaata.m upa.t.thaana.m aagacchanti. Atha kho Aananda ra~n~no Mahaasudassanassa etad ahosi: "Imaani kho me caturaasiitinaaga-sahassaani saayapaata.m upa.t.thaana.m aagacchanti. Yan nuuna vassa-satassa vassa-satassa accayena dve cattaariisa.m naaga-sahassaani dve cattaariisa.m naaga-sahassaani saki.m saki.m upa.t.thaana.m aagaccheyyun ti."

'Atha kho Aananda raajaa Mahaa-sudassano pari.naayakaratana.m aamantesi: "Imaani kho me samma pari.naayakaratana caturaasiiti-naaga-sahassaani saayapaata.m upa.t.thaana.m aagacchanti, tena hi samma pari.naayaka-ratana vassa-satassa vassa-satassa accayena dve cattaariisa.m naaga-sahassaani dve cattaariisa.m naaga-sahassaani saki.m saki.m upa.t.thaana.m aagacchantuuti."

[page 189]

"'Eva.m devaati" kho Aananda pari.naayaka-ratana.m ra~n~no Mahaa-sudassanassa paccassosi. Atha kho Aananda ra~n~no Mahaa-sudassanassa aparena samayena vassa-satassa vassa-satassa accayena dve cattaariisa.m naaga-sahassaani dve cattaariisa.m naaga-sahassaani saki.m saki.m upa.t.thaana.m aagama.msu.

7. 'Atha kho Aananda Subhaddaaya deviyaa bahunna.m vassaana.m bahunna.m vassa-sataana.m bahunnu.m vasa-satasahassaana.m accayena etad ahosi: "Cira-di.t.tho kho me raajaa Mahaa-sudassano, yan nuunaaha.m raajaana.m Mahaasudassana.m dassanaaya upasa.mkameyyan ti."

'Atha kho Aananda Subhaddaa devii itthaagaara.m aamantesi: "Etha tumhe siisaani nahaayatha piitaani vatthaani paaruupatha, cira-di.t.tho no raajaa Mahaa-sudassano, raajaana.m Mahaa-sudassana.m dassanaaya upasa.mkamissaamaati."

"'Eva.m ayye ti" kho Aananda itthaagaara.m Subhaddaaya deviyaa pa.tissutvaa siisa.m nahaayitvaa piitaani vatthaani paaruupitvaa yena subhaddaa devii ten' upasa.mkami.

'Atha kho Aananda Subhaddaa devii pari.naayaka-ratana.m aamantesi: "Kappehi samma pari.naayaka-ratana catura'ngini.m sena.m. Cira-di.t.tho no raajaa Mahaa-sudassano, raajaana.m Mahaa-sudassana.m dassanaaya upasa.mkamissaamaati."

"'Eva.m devii" ti kho Aananda pari.naayaka-ratana.m Subhaddaaya deviyaa pa.tissutvaa catura'ngini.m sena.m kappaapetvaa Subhaddaaya deviyaa pa.tivedesi: "Kappitaa kho te devi catura'ngini-senaa, yassa daani kaala.m ma~n~nasiiti."

[page 190]

8. 'Atha kho Aananda Subhaddaa devii catura'nginiyaa senaaya saddhi.m itthaagaarena yena Dhammo paasaado ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Dhamma.m paasaada.m abhiruuhitvaa yena Mahaa-vyuuha.m kuu.taagaara.m ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Mahaa-vyuuhassa kuutaagaarassa dvaara-baaha.m aalambitvaa a.t.thaasi.

'Atha kho Aananda raajaa Mahaa-sudassano: "Kin nu kho mahato viya jana-kaayassa saddo?" ti Mahaavyuuhaa kuu.taagaaraa nikkhamanto addasa Subhadda.m devi.m dvaara-baaha.m aalambitvaa .thita.m. Disvaa Subhadda.m devi.m etad avoca: "Etth' eva devi ti.t.tha, maa paavisiiti."

9. 'Atha kho Aananda raajaa Mahaa-sudassano a~n~natara.m purisa.m aamantesi: "Ehi tva.m ambho purisa Mahaa-vyuuhaa kuu.taagaaraa sova.n.namaya.m palla'nka.m niiharitvaa sabbasova.n.namaye taala-vane pa~n~naapehiiti."

"'Eva.m devaati" kho Aananda so puriso ra~n~no Mahaasudassanassa pa.tissutvaa Mahaa-vyuuhaa kuu.taagaaraa sova.n.namaya.m palla'nka.m niiharitvaa sabba-sova.n.namaye taala-vane pa~n~naapesi.

'Atha kho Aananda raajaa Mahaa-sudassano dakkhi.nena passena siiha-seyya.m kappesi paade paada.m accaadhaaya sato sampajaano.

10. 'Atha kho Aananda Subhaddaaya deviyaa etad ahosi: "Vippasannaani kho ra~n~no Mahaa-sudassanassa indriyaani, parisuddho chavi-va.n.no pariyodaato, maa h' eva kho raajaa Mahaa-sudassano kaalam akaasiiti."

'Raajaana.m Mahaa-sudassana.m etad avoca: "Imaani kho te deva caturaasiiti-nagara-sahassaani Kusaavatii-raajadhaanipamukhaani, ettha deva chanda.m janehi, jiivite apekha.m karohi.

[page 191]

"'Imaani te deva caturaasiiti-paasaada-sahassaani Dhammapaasaada-pamukhaani, ettha deva chanda.m janehi, jiivite apekha.m karohi.

"'Imaani te deva caturaasiiti-kuu.taagaara-sahassaani Mahaavyuuha-kuu.taagaara-pamukhaani, ettha deva chanda.m janehi, jiivite apekha.m karohi.

"'Imaani te deva caturaasiiti-palla'nka-sahassaani sova.n.namayaani ruupimayaani dantamayaani saaramayaani go.nakatthataani pa.talikatthataani kadali-miga-paccatthara.naani sauttaracchadanaani ubhato lohitakuupadhaanaani, ettha deva chanda.m janehi, jiivite apekha.m karohi.

"'Imaani te deva caturaasiiti-naaga-sahassaani sova.n.naala'nkaaraani sova.n.na-dhajaani hema-jaala-pa.ticchannaani Uposathanaagaraaja-pamukhaani, ettha deva chanda.m janehi jiivite apekha.m karohi.

"'Imaani te deva caturaasiiti-assa-sahassaani {sova.n.naala'n}kaaraani sova.n.na-dhajaani hema-jaala-pa.ticchannaani Valaahakaassaraaja-pamukhaani, ettha deva chanda.m janehi, jiivite apekha.m karohi.

"'Imaani te deva caturaasiiti-ratha-sahassaani siiha-cammaparivaaraani vyaggha-camma-parivaaraani diipi-cammaparivaaraani pa.n.du-kambala-parivaaraani sova.n.naala'nkaaraani sova.n.na-dhajaani hema-jaala-pa.ticchannaani Vejayanta-rathapamukhaani, ettha deva chanda.m janehi, jiivite apekha.m karohi.

"'Imaani te deva caturaasiiti-ma.ni-sahassaani Ma.ni-ratanapamukhaani, ettha deva chanda.m janehi, jiivite apekha.m karohi.

"'Imaani te deva caturaasiiti-itthi-sahassaani Itthi-ratanapamukhaani, ettha deva chanda.m janehi, jiivite apekha.m karohi.

"'Imaani te deva caturaasiiti-gahapati-sahassaani Gahapatiratana-pamukhaani, ettha deva chanda.m janehi, jiivite apekha.m karohi.

"'Imaani te deva caturaasiiti-khattiya-sahassaani anuyuttaani pari.naayaka-ratana-pamukhaani, ettha deva chanda.m janehi, jiivite apekha.m karohi.

"'Imaani te deva caturaasiiti-dhenu-sahassaani dukuulasandanaani {ka.msuupadhaaraani},

[page 192]

ettha deva chanda.m janehi, jiivite apekha.m karohi.

"'Imaani te deva caturaasiiti-vattha-ko.ti-sahassaani khomasukhumaana.m kappaasika-sukhumaana.m koseyya-sukhumaana.m kambala-sukhumaana.m, ettha deva chanda.m janehi, jiivite apekha.m karohi.

"'Imaani te deva thaalipaaka-sahassaani saayapaata.m bhattaabhihaaro abhihariyittha, ettha deva chanda.m janehi, jiivite apekha.m kaarohiiti."

11. 'Eva.m vutte Aananda raajaa Mahaa-sudassano Subhadda.m devi.m etad avoca: "Diigha-ratta.m kho ma.m tva.m devi i.t.thehi kantehi manaapehi samudaacaritvaa, atha ca pana ma.m tva.m pacchime kaale ani.t.thehi akantehi amanaapehi samudaacarasiiti."

"'Katha~n carahi ta.m deva samudaacaraamiiti?"

"'Eva.m kho ma.m tva.m devi samudaacara: Sabbeh' eva deva piyehi manaapehi naanaa-bhaavo vinaa-bhaavo a~n~nathaa-bhaavo. Maa kho tva.m deva saapekho kaalam akaasi. Dukkhaa saapekhassa kaala-kiriyaa, garahitaa ca saapekhassa kaala-kiriyaa.

"'Imaani te deva caturaasiiti-nagara-sahassaani Kusaavatiiraajadhaani-pamukhaani, ettha deva chanda.m pajaha, jiivite apekha.m maa akaasi.

"'Imaani te deva caturaasiiti-paasaada-sahassaani Dhammapaasaada-pamukhaani, ettha deva chanda.m pajaha, jiivite apekha.m maa akaasi.

[page 193]

"'Imaani te deva caturaasiiti-kuu.taagaara-sahassaani Mahaavyuuha-kuu.taagaara-pamukhaani, ettha deva chanda.m pajaha, jiivite apekha.m maa akaasi.

"'Imaani te deva caturaasiiti-palla'nka-sahassaani sova.n.namayaani ruupimayaani dantamayaani saaramayaani go.nakatthataani pa.talikatthataani kadali-miga-paccatthara.naani sauttaracchadanaani ubhato lohitakuupadhaanaani, ettha deva chanda.m pajaha, jiivite apekha.m maa akaasi.

"'Imaani te deva {caturaasiiti-}naaga-sahassaani, sova.n.naala'nkaaraani sova.n.na-dhajaani hema-jaala-pa.ticchannaani Uposatha-naagaraaja-pamukhaani, ettha deva chanda.m pajaha, jiivite apekha.m maa akaasi.

"'Imaani te deva {caturaasiiti-}assa-sahassaani sova.n.naala'nkaaraani sova.n.na-dhajaani hema-jaala-pa.ticchannaani Valaahaka-assaraaja-pamukhaani, ettha deva chanda.m pajaha, jiivite apekha.m maa akaasi.

"'Imaani te deva {caturaasiiti-}ratha-sahassaani siiha-cammaparivaaraani vyaggha-camma-parivaaraani pa.n.du-kambalaparivaaraani sova.n.naala'nkaaraani sova.n.na-dhajaani hema-jaalapa.ticchannaani Vejayanta-ratha-pamukhaani, ettha deva chanda.m pajaha, jiivite apekha.m maa akaasi.

"'Imaani te deva {caturaasiiti-}ma.ni-sahassaani Ma.niratana-pamukhaani, ettha deva chanda.m pajaha, jiivite apekha.m maa akaasi.

"'Imaani te deva {caturaasiiti-}itthi-sahassaani Subhaddaadevi-pamukhaani, ettha deva chanda.m pajaha, jiivite apekha.m maa akaasi.

"'Imaani te deva caturaasiiti-gahapati-sahassaani Gahapati-{ratana-}pamukhaani, ettha deva chanda.m pajaha, jiivite apekha.m maa akaasi.

"'Imaani te deva caturaasiiti-khattiya-sahassaani anuyuttaani Pari.naayaka-ratana-pamukhaani, ettha deva chanda.m pajaha, jiivite apekha.m maa akaasi.

"'Imaani te deva caturaasiiti-dhenu-sahassaani dukuulasandanaani {ka.msuupadhaara.naani}, ettha deva chanda.m pajaha, jiivite apekha.m maa akaasi.

[page 194]

"'Imaani te deva caturaasiiti-vattha-ko.ti-sahassaani khomasukhumaana.m kappaasika-sukhumaana.m koseyya-sukhumaana.m kambala-sukhumaana.m, ettha deva chanda.m pajaha, jiivite apekha.m maa akaasi.

"'Imaani te deva caturaasiiti-thaalipaaka-sahassaani saayapaata.m bhattaabhihaaro abhihariyittha, ettha deva chanda.m pajaha, jiivite apekha.m maa akaasiiti."

12. 'Eva.m vutte Aananda Subhaddaa devii parodi assuuni pavattesi. Atha kho Aananda Subhaddaa devii assuuni pamajjitvaa {raajaana.m} Mahaa-{sudassana.m} etad avoca: "Sabbeh' eva deva piyehi manaapehi naanaa-bhaavo vinaabhaavo a~n~nathaa-bhaavo. Maa kho tva.m deva saapekho kaalam akaasi. Dukkhaa saapekhassa kaala-kiriyaa, garahitaa ca saapekhassa kaala-kiriyaa.

"'Imaani te deva caturaasiiti-nagara-sahassaani Kusaavatiiraajadhaani-pamukhaani, ettha deva chanda.m pajaha, jiivite apekha.m maa akaasi.

"'Imaani te deva caturaasiiti-paasaada-sahassaani Dhammapaasaada-pamukhaani, ettha deva chanda.m pajaha, jiivite apekha.m maa {akaasi}.

"'Imaani te deva caturaasiiti-kuu.taagaara-sahassaani {Mahaa-} vyuuha-kuu.taagaara-pamukhaani, ettha deva chanda.m pajaha, jiivite apekha.m maa akaasi.

"'Imaani te deva caturaasiiti-palla'nka-sahassaani sova.n.namayaani ruupimayaani dantamayaani saaramayaani go.nakatthataani pa.talikatthataani kadali-miga-paccatthara.naani sauttaracchadanaani ubhato lohitakuupadhaanaani, ettha deva chanda.m pajaha, jiivite apekha.m maa akaasi.

"'Imaani te deva {caturaasiiti-}naaga-sahassaani, sova.n.naala'nkaaraani sova.n.na-dhajaani hema-jaala-pa.ticchannaani Uposatha-naagaraaja-pamukhaani, ettha deva chanda.m pajaha, jiivite apekha.m maa akaasi.

"'Imaani te deva {caturaasiiti-}assa-sahassaani sova.n.naala'nkaaraani sova.n.na-dhajaani hema-jaala-pa.ticchannaani Valaahaka-assaraaja-pamukhaani,

[page 195]

ettha deva chanda.m pajaha, jiivite apekha.m maa akaasi.

"'Imaani te deva {caturaasiiti-}ratha-sahassaani siihacamma-parivaaraani vyaggha-camma-parivaaraani pa.n.dukambala-parivaaraani sova.n.naala'nkaaraani sova.n.na-dhajaani hema-jaala-pa.ticchannaani Vejayanta-ratha-pamukhaani, ettha deva chanda.m pajaha, jiivite apekha.m maa akaasi.

"'Imaani te deva {caturaasiiti-}ma.ni-sahassaani Ma.niratana-pamukhaani, ettha deva chanda.m pajaha, jiivite apekha.m maa akaasi.

"'Imaani te deva {caturaasiiti-}itthi-sahassaani Subhaddaadevi-pamukhaani, ettha deva chanda.m pajaha, jiivite apekha.m maa akaasi.

"'Imaani te deva caturaasiiti{-gahapati-}sahassaani Gahapati{ratana-}pamukhaani, ettha deva chanda.m pajaha, jiivite apekha.m maa akaasi.

"'Imaani te deva caturaasiiti-khattiya-sahassaani anuyuttaani Pari.naayaka-ratana-pamukhaani, ettha deva chanda.m pajaha, jiivite apekha.m maa akaasi.

"'Imaani te deva caturaasiiti-dhenu-sahassaani dukuulasandanaani {ka.msuupadhaara.naani}, ettha deva chanda.m pajaha, jiivite apekha.m maa akaasi.

"'Imaani te deva caturaasiiti-vattha-ko.ti-sahassaani khomasukhumaana.m kappaasika-sukhumaana.m koseyya-sukhumaana.m kambala-sukhumaana.m, ettha deva chanda.m pajaha, jiivite apekha.m maa akaasi.

"'Imaani te deva caturaasiiti-thaalipaaka-sahassaani saayapaata.m bhattaabhihaaro abhihariyittha, ettha deva chanda.m pajaha, jiivite apekha.m maa akaasiiti."

13. 'Atha kho Aananda raajaa Mahaa-sudassano na cirass' eva kaalam akaasi. Seyyathaa pi Aananda gahapatissa vaa gahapati-puttassa vaa manu~n~na.m {bhojana.m} bhuttaavissa bhatta-sammado hoti, evam eva kho ra~n~no Mahaasudassanassa maara.nantikaa vedanaa ahosi.

[page 196]

Kaala-kato Aananda raajaa Mahaa-sudassano sugati.m brahma-loka.m uppajji. Raajaa Aananda Mahaa-sudassano caturaasiiti-vassasahassaani kumaara-kii.lika.m kii.li, caturaasiiti-vassa-sahassaani oparajja.m kaaresi, caturaasiiti-vassa-sahassaani rajja.m kaaresi caturaasiiti-vassa-sahassaani gihii-bhuuto Dhamme paasaade brahmacariya.m cari. So cattaaro brahma-vihaare bhaavetvaa kaayassa bhedaa param mara.naa Brahmalokuupago ahosi.

14. 'Siyaa kho pana te Aananda evam assa: "A~n~no nuuna tena samayena raajaa Mahaa-sudassano ahosiiti." Na kho pana ta.m Aananda eva.m da.t.thabba.m. Aha.m tena samayena raajaa Mahaa-sudassano ahosi.m.

'Mama taani caturaasiiti-nagara-sahassaani Kusaavatiiraajadhaani-pamukhaani;

'Mama taani caturaasiiti-paasaada-sahassaani Dhammapaasaada-pamukhaani;

'Mama taani caturaasiiti-{kuu.taagaara}-sahassaani Mahaavyuuha{kuu.taagaara}-pamukhaani;

'Mama taani caturaasiiti-palla'nka-sahassaani sova.n.namayaani {ruupimayaani} dantamayaani saaramayaani {go.nakatthataani} pa.talikatthataani kadali-miga-paccatthara.naani sa-uttaracchadanaani ubhato lohitakuupadhaanaani;

'Mama taani caturaasiiti-naaga-sahassaani sova.n.naala'nkaaraani sova.n.na-dhajaani hema-jaala-pa.ticchannaani Uposatha-naagaraaja-pamukhaani;

'Mama taani caturaasiiti-assa-sahassaani sova.n.naala'nkaaraani sova.n.na-dhajaani hema-jaala-pa.ticchannaani Valaahaka-assaraaja-pamukhaani;

'Mama taani caturaasiiti-ratha-sahassaani siiha-cammaparivaaraani vyaggha-camma-parivaaraani diipi-cammaparivaaraani pa.n.du-kambala-parivaaraani sova.n.naala'nkaaraani sova.n.na-dhajaani hema-jaala-pa.ticchannaani Vejayanta-rathapamukhaani;

[page 197]

'Mama taani caturaasiiti-ma.ni-sahassaani ma.ni-ratanapamukhaani;

'Mama taani caturaasiiti-itthi-sahassaani Subhadda-deviipamukhaani;

'Mama taani caturaasiiti-gahapati-sahassaani gahapatiratana-pamukhaani;

'Mama taani caturaasiiti-khattiya-sahassaani anuyuttaani pari.naayaka-ratana-pamukhaani;

'Mama taani caturaasiiti-dhenu-sahassaani dukuula-sandanaani {ka.msuupadhaara.naani};

'Mama taani caturaasiiti-vattha-ko.ti-sahassaani khomasukhumaana.m kappaasika-sukhumaana.m koseyya-sukhumaanam kambala-sukhumaana.m;

'Mama taani caturaasiiti-thaalipaaka-sahassaani saayapaata.m bhattaabhihaaro abhihariyittha.

15. 'Tesa.m kho pan' Aananda caturaasiiti-nagara-sahas{saana.m} eka.m yeva ta.m nagara.m hoti yan tena samayena ajjhaavasaami, yadida.m Kusaavatii raaja-dhaanii.

'Tesa.m kho pan' Aananda caturaasiiti-paasaada-sahassaana.m eko yeva so paasaado hoti yan tena samayena ajjhaavasaami yadida.m Dhammo paasaado.

'Tesa.m kho pan' Aananda caturaasiiti-{kuu.taagaara}-sahassaana.m eka.m yeva ta.m {kuu.taagaara.m} hoti, yan tena samayena ajjhaavasaami, yadida.m Mahaa-vyuuha.m {kuu.taagaara.m}.

'Tesa.m kho pan' Aananda caturaasiiti-palla'nka-sahassaana.m, eko yeva so palla'nko hoti yan tena samayena paribhu~njaami yadida.m sova.n.namayo vaa ruupimayo vaa dantamayo vaa saaramayo vaa.

'Tesa.m kho pan' Aananda caturaasiiti-naaga-sahassaana.m eko yeva so naago hoti yan tena samayena abhiruuhaami yadida.m Uposatho naaga-raajaa.

[page 198]

'Tesa.m kho pan' Aananda caturaasiiti-assa-{sahassaana.m}, eko yeva asso hoti yan tena samayena abhiruuhaami, yadida.m Valaahako assa-raajaa.

'Tesa.m kho pan' Aananda caturaasiiti-ratha-sahassaana.m eko yeva so ratho hoti yan tena samayena abhiruuhaami, yadida.m {Vejayanta-}ratho.

'Tesa.m kho pan' Aananda caturaasiiti-itthi-sahassaana.m ekaa yeva saa itthi hoti yaa ma.m tena samayena paccupa.t.thaati {khattiyaanii} vaa {velaamikaanii} vaa.

'Tesa.m kho pan' Aananda caturaasiiti-vattha-ko.ti-sahassaana.m eka.m yeva ta.m dussa-yuga.m hoti yan tena samayena paridahaami khoma-sukhuma.m vaa kappaasikasukhuma.m vaa koseyya-sukhuma.m vaa kambala-sukhuma.m vaa.

'Tesa.m kho pan' Aananda {caturaasiiti-}thaalipaaka-sahassaana.m eko yeva so thaalipaako hoti yato naa.likodanaparama.m bhu~njaami taduupiya~n ca suupeyya.m.

16. 'Pass' Aananda sabbe te sa.mkhaaraa atiitaa niruddhaa vipari.nataa. Eva.m aniccaa kho Aananda sa.mkhaaraa, eva.m addhuvaa kho Aananda sa.mkhaaraa, eva.m anassaasikaa kho Aananda sa.mkhaaraa, yaava~n c' ida.m Aananda alam eva sabbasa.mkhaaresu nibbinditu.m, ala.m virajjitu.m ala.m vimuccitu.m.

17. 'Chakkhattu.m kho panaaha.m Aananda abhijaanaami imasmi.m padese sariira.m nikkhipita.m, ta~n ca kho raajaa vasamaano cakkavattii dhammiko dhamma-raajaa caaturanto vijitaavii janapadatthaavariyappatto satta-ratana-samannaagato, aya.m sattamo sariira-nikkhepo. Na kho panaaha.m Aananda ta.m padesa.m samanupassaami sadevake loke samaarake sabrahmake sassama.na-braahma.niyaa pajaaya sadeva-manussaaya yattha Tathaagato a.t.thama.m sariira.m nikkhipeyyaati.'

[page 199]

Idam avoca Bhagavaa. Ida.m vatvaa Sugato athaapara.m etad avoca Satthaa:

'Aniccaa vata sa.mkhaaraa uppaadavaya-dhammino,

Uppajjitvaa nirujjhanti, tesa.m vuupasamo sukho ti.'

Mahaa-Sudassana-Suttanta.m Ni.t.thita.m.

[page 200]

 


 

XVIII. Janavasabha Suttanta

Evam me suta.m.

1. Eka.m samaya.m Bhagavaa Naadike viharati Gi~njakaavasathe. Tena kho pana samayena Bhagavaa parito parito janapadesu paricaarake abbhatiite kaalakate uppattiisu vyaakaroti Kaasi-Kosalesu Vajji-Mallesu Ceti-{Va.msesu} Kuru-Pa~ncaalesu Maccha-Suurasenesu: 'Asu amutra uppanno,asu amutra uppanno. Paro-pa~n~naasa Naadikiyaa paricaarakaa abbhatiitaa kaalakataa pa~ncanna.m orambhaagiyaana.m sa.myojanaana.m parikkhayaa opapaatikaa, tattha parinibbaayino anaavatti-dhammaa tasmaa lokaa.

Saadhikaa navuti Naadikiyaa paricaarakaa abbhatiitaa kaalakataa ti.n.na.m sa.myojanaana.m parikkhayaa raaga-dosa-mohaana.m tanuttaa sakadaagaamino, sakid eva ima.m loka.m aagantvaa dukkhass' anta.m karissanti. Saatirekaani pa~nca-sataani Naadikiyaa paricaarakaa abbhatiitaa kaalakataa ti.n.na.m sa.myojanaana.m parikkhayaa sotaapannaa avinipaata-dhammaa niyataa sambodhi-paraayanaa' ti.

[page 201]

2. Assosu.m kho Naadikiyaa paricaarakaa: 'Bhagavaa kira parito parito janapadesu paricaarake abbhatiite kaala-kate uppattiisu vyaakaroti Kaasi-Kosalesu Vajji-Mallesu {Ceti-va.msesu} Kuru-Pa~ncaalesu Maccha-Suurasenesu: 'Asu amutra uppanno, asu amutra uppanno. Paro-pa~n~naasa Naadikiyaa paricaarakaa abbhatiitaa kaala-kataa pa~ncanna.m orambhaagiyaana.m sa.myojanaana.m parikkhayaa opapaatikaa, tattha parinibbaayino anaavatti-dhammaa tasmaa lokaa. Saadhikaa navuti Naadikiyaa paricaarakaa abbhatiitaa kaalakataa ti.n.na.m sa.myojanaana.m parikkhayaa raaga-dosa-mohaana.m tanuttaa sakadaagaamino, sakid eva ima.m loka.m aagantvaa dukkhass' anta.m karissanti. Saatirekaani pa~nca-sataani Naadikiyaa paricaarakaa abbhatiitaa kaalakataa ti.n.na.m sa.myojanaana.m parikkhayaa sotaapannaa, avinipaata-dhammaa niyataa sambodhi-paraayanaa"' ti. Tena ca Naadikiyaa paricaarakaa attamanaa ahesu.m pamuditaa {piiti-somanassa}-jaataa Bhagavato {pa~nha-}veyyaakara.na.m sutvaa.

3. Assosi kho aayasmaa Aanando: 'Bhagavaa kira parito parito janapadesu paricaarake abbhatiite kaalakate uppattiisu vyaakaroti Kaasi-Kosalesu Vajji-Mallesu {Ceti-va.msesu} KuruPa~ncaalesu Maccha-Suurasenesu: 'Asu amutra uppanno asu amutra uppanno. Paro-pa~n~naasa Naadikiyaa paricaarakaa abbhatiitaa kaala-kataa {pa~ncanna.m} orambhaagiyaana.m sa.myojanaana.m parikkhayaa opapaatikaa, tattha parinibbaayino anaavatti-dhammaa tasmaa lokaa. Saadhikaa navuti Naadikiyaa paricaarakaa abbhatiitaa kaalakataa ti.n.na.m sa.myojanaana.m parikkhayaa raaga-dosa-mohaana.m tanuttaa sakadaagaamino, sakid eva ima.m loka.m aagantvaa dukkhass' anta.m karissanti. Saatirekaani pa~nca sataani Naadikiyaa paricaarakaa abbhatiitaa kaalakataa ti.n.na.m sa.myojanaana.m parikkhayaa sotaapannaa avinipaata-dhammaa niyataa sambodhi-paraayanaa" ti. Tena ca Naadikiyaa paricaarakaa attamanaa ahesu.m pamuditaa piitisomanassa-jaataa Bhagavato pa~nha-veyyaakara.na.m sutvaa' ti.

4. Atha kho aayasmato Aanandassa etad ahosi: 'Ime kho pana pi ahesu.m Maagadhakaa paricaarakaa bahuu {c' eva} ratta~n~nuu ca abbhatiitaa kaalakataa,

[page 202]

su~n~naa ma~n~ne A'ngaMagadhaa Maagadhakehi paricaarakehi abbhatiitehi kaalakatehi. Te kho pana pi ahesu.m Buddhe pasannaa Dhamme pasannaa Sa.mghe pasannaa, siilesu paripuurakaarino. Te abbhatiitaa kaalakataa Bhagavataa avyaakataa, tesam p' assa saadhu veyyaakara.na.m, bahujano pasiideyya, tato gaccheyya {sugati.m}. Aya.m kho pana pi ahosi raajaa Maagadho Seniyo Bimbisaaro dhammiko dhamma-raajaa hito braahma.na-gahapatikaana.m negamaana~n c' eva jaanapadaana~n ca. Api ssuda.m manussaa kittayamaana-ruupaa viharanti: "Eva.m no so dhammiko dhamma-raajaa sukhaapetvaa kaalakato, eva.m maya.m tassa dhammikassa dhamma-ra~n~no vijite phaasu viharimhaati." So kho pana pi ahosi Buddhe pasanno Dhamme pasanno Sa.mghe pasanno siilesu paripuurakaarii. Api ssuda.m manussaa evam aaha.msu: "Yaava mara.na-kaalaa pi raajaa Maagadho Seniyo Bimbisaaro Bhagavanta.m kittayamaana-ruupo kaalakato" ti. So abbhatiito kaalakato Bhagavataa avyaakato, tassa p' assa saadhu veyyaakara.na.m, bahujano pasiideyya, tato gaccheyya sugati.m.

Bhagavato kho pana sambodhi Magadhesu. Yattha kho pana Bhagavato sambodhi Magadhesu, katha.m tattha Bhagavaa Maagadhake paricaarake abbhatiite kaalakate uppattiisu na vyaakareyya? Bhagavaa ce kho pana Maagadhake paricaarake abbhatiite kaalakate uppattiisu na vyaakareyya diinamaanaa tena 'ssu Maagadhakaa paricaarakaa.

[page 203]

Yena kho pana 'ssu diinamaanaa Maagadhakaa paricaarakaa, katha.m ta.m Bhagavaa na vyaakareyyaati?'

5. Idam aayasmaa Aanando Maagadhake paricaarake aarabbha eko raho anuvicintetvaa, rattiyaa paccuusa-samaya.m paccu.t.thaaya, yena Bhagavaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi. Ekamanta.m nisinno kho aayasmaa Aanando Bhagavanta.m etad avoca:

'Suta.m me ta.m bhante: Bhagavaa kira parito parito janapadesu paricaarake abbhatiite kaalakate uppattiisu vyaakaroti Kaasi-Kosalesu Vajji-Mallesu Ceti-Va.msesu KuruPa~ncaalesu Maccha-Suurasenesu: "Asu amutra uppanno, asu amutra uppanno. Paro-pa~n~naasa Naadikiyaa paricaarakaa abbhatiitaa kaalakataa pa~ncanna.m orambhaagiyaana.m sa.myojanaana.m parikkhayaa opapaatikaa, tattha parinibbaayino anaavatti-dhammaa tasmaa lokaa. Saadhikaa navuti Naadikiyaa paricaarakaa abbhatiitaa {kaalakataa} ti.n.na.m, sa.myojanaana.m parikkhayaa raaga-dosa-mohaana.m tanuttaa sakadaagaamino sakid eva ima.m loka.m aagantvaa dukkhass' anta.m karissanti. Saatirekaani pa~nca sataani Naadikiyaa paricaarakaa abbhatiitaa kaalakataa ti.n.na.m sa.myojanaana.m parikkhayaa sotaapannaa, avinipaata-dhammaa niyataa sambodhi-paraayanaa" ti.

Tena ca Naadikiyaa paricaarakaa attamanaa pamuditaa piitisomanassa-jaataa Bhagavato pa~nha-veyyaakara.na.m sutvaa.

6. 'Ime kho pana pi bhante ahesu.m Maagadhakaa paricaarakaa bahuu c' eva ratta~n~nuu ca abbhatiitaa {kaalakataa}.

Su~n~naa ma~n~ne A'nga-Magadhaa Maagadhakehi paricaarakehi abbhatiitehi kaalakatehi. Te kho pana pi bhante ahesu.m Buddhe pasannaa Dhamme pasannaa Sa.mghe pasannaa, siilesu paripuurakaarino. Te abbhatiitaa kaalakataa Bhagavataa avyaakataa. Tesa.m p' assa saadhu veyyaakara.na.m, bahujano pasiideyya, tato gaccheyya sugati.m. Aya.m kho pana pi bhante ahosi raajaa Maagadho Seniyo Bimbisaaro dhammiko dhamma-raajaa hito braahma.na-gahapatikaana.m negamaana~n c' eva {janapadaana~n} ca.

[page 204]

Api ssuda.m manussaa kittayamaana-ruupaa viharanti: "Eva.m no so dhammiko dhammaraajaa sukhaapetvaa kaalakato, eva.m maya.m tassa dhammikassa dhamma-ra~n~no vijite phaasu viharimhaati." So kho pana pi bhante ahosi Buddhe pasanno Dhamme pasanno Sa.mghe pasanno, siilesu paripuurakaarii. Api ssuda.m manussaa evam aaha.msu: "Yaava mara.na-kaalaa pi raajaa Maagadho Seniyo Bimbisaaro Bhagavanta.m kittayamaanaruupo kaalakato" ti. So abbhatiito kaalakato Bhagavataa avyaakato, tassa p' assa saadhu veyyaakara.na.m, bahujano pasiideyya, tato gaccheyya sugati.m. Bhagavato kho pana bhante sambodhi Magadhesu. Yattha kho pana bhante Bhagavato sambodhi Magadhesu, katha.m tattha Bhagavaa Maagadhake paricaarake abbhatiite kaalakate uppattiisu na vyaakareyya? Bhagavaa ce kho pana bhante Maagadhake paricaarake abbhatiite kaalakate uppattiisu na vyaakareyya, diinamaanaa tena 'ssu Maagadhakaa paricaarakaa. Yena kho pana 'ssu bhante diinamaanaa Maagadhakaa paricaarakaa, katha.m ta.m Bhagavaa na vyaakareyyaati?'

Idam aayasmaa Aanando Maagadhake paricaarake aarabbha Bhagavato sammukhaa parikatha.m katvaa u.t.thaay' aasanaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa padakkhi.na.m katvaa pakkaami.

7. Atha kho Bhagavaa acira-pakkante {aayasmato} Aanande pubba.nha-samaya.m nivaasetvaa patta-ciivara.m aadaaya Naadika.m pi.n.daaya paavisi. Naadike pi.n.daaya caritvaa pacchaabhatta.m pi.n.dapaata-pa.tikkanto paade pakkhaaletvaa Gi~njakaavasatha.m pavisitvaa Maagadhake paricaarake aarabbha a.t.thikatvaa manasikatvaa sabba-cetaso samannaaharitvaa pa~n~natte aasane nisiidi: 'Gati.m tesa.m jaanissaami abhisamparaaya.m, ya.m-gatikaa te bhavanto yam-abhisamparaayaa' ti. Addasaa kho Bhagavaa Maagadhake paricaarake ya.m-gatikaa te bhavanto yam-abhisamparaayaa.

[page 205]

Atha kho Bhagavaa saaya.nha-samaya.m patisallaanaa vu.t.thito Gi~njakaavasathaa nikkhamitvaa vihaara-pacchaayaaya.m pa~n~natte aasane nisiidi.

8. Atha kho aayasmaa Aanando yena Bhagavaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi. Ekamanta.m nisinno kho aayasmaa Aanando Bhagavanta.m etad avoca: 'Upasantappadisso bhante Bhagavaa, bhaati-r-iva Bhagavato mukha-va.n.no pasannattaa indriyaana.m. Santena nuun' ajja bhante Bhagavaa vihaarena vihaasiiti.'

9. 'Yad eva kho me tva.m Aananda Maagadhake paricaarake aarabbha sammukhaa parikatha.m katvaa, u.t.thaay' aasanaa pakkanto, tad evaaha.m Naadike pi.n.daaya caritvaa pacchaabhatta.m {pi.n.dapaato} pa.tikkanto paade pakkhaaletvaa Gi~njakaavasatha.m pavisitvaa Maagadhake paricaarake aarabbha a.t.thikatvaa manasikatvaa sabba-cetaso samannaaharitvaa pa~n~natte aasane nisiidi.m: "Gati.m tesa.m jaanissaami abhisamparaaya.m, ya.m-gatikaa te bhavanto yam-abhisamparaayaa ti." Addasa.m kho aha.m Aananda Maagadhake paricaarake ya.m-gatikaa te bhavanto yam-abhisamparaayaa. Atha kho Aananda antarahito yakkho saddam anussaavesi: "Janavasabho aha.m Bhagavaa, Janavasabho aha.m Sugataati." Abhijaanaasi no tva.m Aananda ito pubbe evaruupam naamadheyya.m sutvaa yadida.m Janavasabho ti?'

'Na kho aha.m bhante abhijaanaami ito pubbe evaruupa.m naama-dheyya.m sutvaa yadida.m Janavasabho ti. Api hi me bhante lomaani na.t.thaani "Janavasabho" ti naamadheyya.m sutvaa. Tassa mayha.m bhante etad ahosi: "Na ha nuuna so orako yakkho bhavissati {yass' ida.m} evaruupa.m naama-dheyya.m yadida.m Janavasabho ti."'

[page 206]

10. 'Anantaraa kho Aananda sadda-paatubhaavaa u.laarava.n.no so me yakkho sammukhe paatur ahosi. Dutiyakam pi saddam anussaavesi: "Bimbisaaro aha.m Bhagavaa, Bimbisaaro aha.m Sugata. Ida.m sattama.m kho aha.m bhante Vessava.nassa mahaaraajassa sahavyata.m uppajjaami.

So tato cuto manussa-raajaa, amanussa-raajaa divi homi.

Ito satta tato satta sa.msaaraani catuddasa
Nivaasam abhijaanaami yattha me vusita.m pure.

"'Diigha-ratta.m kho aha.m bhante avinipaato avinipaata.m sa~njaanaami, aasaa ca pana me santi.t.thati sakadaagaamitaayaati."

'Acchariyam ida.m aayasmato Janavasabhassa yakkhassa, abbhutam ida.m aayasmato Janavasabhassa yakkhassa: 'Diigha-ratta.m kho aha.m bhante avinipaato avinipaata.m sa~njaanaamiiti' ca vadesi, 'Aasaa ca pana me santi.t.thati sakadaagaamitaayaati' ca vadesi. Kuto nidaana.m pan' aayasmaa Janavasabho yakkho evaruupa.m u.laara.m visesaadhigama.m sa~njaanaatiiti?'

11. "'Na a~n~nattha Bhagavaa tava saasanaa, na a~n~nattha Sugata tava saasanaa. Yad-agge aha.m bhante Bhagavati ekantagato abhipasanno, tad-agge aha.m bhante diigharatta.m avinipaato avinipaata.m sa~njaanaami,

[page 207]

aasaa ca pana me santi.t.thati sakadaagaamitaaya. Idhaaha.m bhante Vessava.nena mahaaraajena pesito Viruu.lhakassa mahaaraajassa santike kenacid eva kara.niiyena addasa.m Bhagavanta.m antaraa magge Gi~njakaavasatha.m pavisitvaa Maagadhake paricaarake aarabbha a.t.thikatvaa manasikatvaa sabba-cetaso samannaaharitvaa nisinna.m: 'Gati.m tesa.m jaanissaami abhisamparaaya.m, ya.m-gatikaa te bhavanto yam-abhisamparaayaati.' Anacchariya.m kho pan' eta.m bhante ya.m Vessava.nassa mahaaraajassa ya.m parisaaya.m bhaasato sammukhaa suta.m sammukhaa pa.tiggahita.m '{ya.m-gatikaa} te bhavanto yam-abhisa.mparaayaa {ti}.' Tassa mayha.m bhante etad ahosi: 'Bhagavanta~n ca dakkhaami ida~n ca Bhagavato aaroceyyaamiiti.' Ime kho bhante dve paccayaa Bhagavanta.m dassanaaya pakkamitu.m.

12. Purimaani bhante divasaani purimataraani tadahu 'posathe pa.n.narase vassuupanaayikaaya pu.n.naaya pu.n.namaaya rattiyaa kavalakappaa ca deva Taavati.msaa Sudhammaaya.m sabhaaya.m sannisinnaa honti sannipatitaa, mahatii ca dibbaa parisaa samantato nisinnaa honti, cattaaro ca mahaaraajaa catuddisaa nisinnaa honti. Puratthimaaya disaaya Dhatara.t.tho mahaaraajaa pacchaamukho nisinno hoti deve purakkhatvaa. Dakkhi.naaya disaaya Viruu.lhako mahaaraajaa uttaraabhimukho nisinno hoti deve purakkhatvaa. Pacchimaaya disaaya Viruupakkho mahaaraajaa puratthimaabhimukho nisinno hoti deve purakkhatvaa. Uttaraaya disaaya Vessava.no mahaaraajaa dakkhi.naabhimukho nisinno hoti deve purakkhatvaa.

[page 208]

Yadaa bhante kevalakappaa ca devaa Taavati.msaa {Sudhammaaya.m} sabhaaya.m sannisinnaa honti sannipatitaa, mahatii ca dibbaa parisaa samantato nisinnaa honti cattaaro ca mahaaraajaa catuddisaa nisinnaa honti, ida.m tesa.m hoti aasanasmi.m. Atha pacchaa amhaaka.m aasana.m hoti. Ye te bhante devaa Bhagavati brahmacariya.m caritvaa adhunuppannaa Taavati.msakaaya.m, te a~n~ne deve atirocanti va.n.nena c' eva yasasaa ca. Tena suda.m bhante devaa Taavati.msaa attamanaa honti pamuditaa piitisomanassa-jaataa: "Dibbaa vata bho kaayaa paripuurenti haayanti {asura-kaayaati}'.

13. Atha kho bhante Sakko devaanam Indo devaana.m Taavati.msaana.m sampasaada.m viditvaa imaahi gaathaahi anumodi:

'Modanti vata bho devaa Taavati.msaa sahindakaa,
Tathaagata.m namassantaa Dhammassa ca sudhammata.m.
Nave va deve passantaa va.n.navante yasassino
Sugatasmi.m brahmacarya.m caritvaana idhaagate,
Te a~n~ne atirocanti va.n.nena yasasaayunaa
Saavakaa Bhuuri-pa~n~nassa visesuupagataa idha.
Ida.m disvaana nandanti Taavati.msaa sahindakaa
Tathaagata.m namassantaa Dhammassa ca sudhammatan'

ti.

[page 209]

Tena suda.m bhante devaa Taavati.msaa bhiiyoso mattaaya attamanaa honti pamuditaa piiti-somanassa-jaataa: 'Dibbaa vata bho kaayaa paripuurenti, haayanti asura-kaayaa' ti.

14. Atha bhante yen' atthena devaa Taavati.msaa Sudhammaaya.m sabhaaya.m sannisinnaa honti sannipatitaa, ta.m attha.m cintayitvaa ta.m attha.m mantayitvaa, vutta-vacanaa pi ta.m cattaaro mahaaraajaa tasmi.m atthe honti, paccanusi.t.tha-vacanaa pi ta.m cattaaro mahaaraajaa tasmi.m atthe honti sakesu aasanesu .thitaa avipakkantaa.

Te vutta-vaakyaa raajaano pa.tigayhaanusaasani.m
Vippasanna-manaa santaa a.t.tha.msu samhi aasane ti.

15. Atha kho bhante uttaraaya disaaya u.laaro aaloko sa~njaayi, obhaaso paatur ahosi, atikkamm' eva devaanam devaanubhaava.m. Atha bhante Sakko devaanam indo deve Taavati.mse aamantesi: 'Yathaa kho maarisaa nimittaa dissanti aaloko sa~njaayati obhaaso paatu bhavati Brahmaa paatu bhavissati, Brahmuno eta.m pubba-nimitta.m paatubhaavaaya yadida.m aaloko sa~njaayati obhaaso paatu bhavatiiti.'

Yathaa nimittaa dissanti Brahmaa paatu bhavissati,
Brahmuno h' eta.m nimitta.m obhaaso vipulo mahaa ti.

16. Atha kho bhante devaa Taavati.msaa sakesu aasanesu nisiidi.msu: 'Obhaasam eta.m ~nassaama {ya.m-vipaako} bhavissati, sacchikatvaa va na.m gamissaamaati.'

Cattaaro pi mahaaraajaa yathaa sakesu aasanesu nisiidi.msu:

'Obhaasam eta.m ~nassaama {ya.m-vipaako} bhavissati, sacchikatvaa va na.m gamissaamaati.'

[page 210]

Ida.m sutvaa devaa Taavati.msaa ekaggaa samaapajji.msu: 'Obhaasam eta.m ~nassaama {ya.m-vipaako} bhavissati, sacchikatvaa va na.m gamissaamaati.'

17. Yadaa bhante Brahmaa Sana.mkumaaro devaana.m Taavati.msaana.m paatu bhavati, o.laarika.m attabhaava.m abhinimminitvaa paatu bhavati. Yo kho pana bhante Brahmuno pakati-va.n.no anabhisambhavaniiyo so devaana.m Taavati.msaana.m cakkhu-pathasmi.m. Yadaa bhante Brahmaa Sana.mkumaaro devaana.m Taavati.msaana.m paatu bhavati, so a~n~ne deve atiirocati va.n.nena c' eva yasasaa ca. Seyyathaa pi bhante sova.n.na-viggaho manussa-viggaha.m atirocati, evam eva kho bhante yadaa Brahmaa Sana.mkumaaro devaana.m Taavati.msaana.m paatu bhavati, so a~n~ne deve atirocati va.n.nena c' eva yasasaa ca. Yadaa bhante Brahmaa Sana.mkumaaro devaana.m Taavati.msaana.m paatu bhavati, na tassa parisaaya.m koci devo abhivaadeti vaa paccu.t.theti vaa aasanena vaa nimanteti. Sabbe va tu.nhii-bhuutaa pa~njalikaa palla'nke na nisiidanti 'Yassa daani devassa icchissati Brahmaa Sana.mkumaaro, tassa devassa palla'nke nisiidissatiiti.' Yassa kho pana bhante devassa Brahmaa Sana.mkumaaro palla'nke nisiidati, u.laara.m so labhati devo veda-pa.tilaabha.m, u.laara.m so labhati devo somanassapa.tilaabha.m. Seyyathaa pi bhante raajaa khattiyo muddhaavasitto adhunaabhisitto rajjena, u.laara.m so labhati vedapa.tilaabha.m, u.laara.m so labhati somanassa-pa.tilaabha.m, evam eva kho bhante yassa devassa Brahmaa Sana.mkumaaro palla'nke nisiidati, u.laara.m so labhati devo vedapa.tilaabha.m, u.laara.m so labhati devo somanassa-pa.tilaabham.

[page 211]

18. Atha bhante Brahmaa Sana.mkumaaro o.laarika.m attabhaava.m abhinimminitvaa kumaara-va.n.nii hutvaa Pa~ncasikho devaana.m Taavati.msaana.m paatur ahosi. So vehaasa.m abbhuggantvaa aakaase antalikkhe palla'nkena nisiidi. Seyyathaa pi bhante balavaa puriso supaccatthate vaa palla'nke same vaa bhuumi-bhaage palla'nkena nisiideyya, evam eva kho bhante Brahmaa Sana.mkumaaro vehaasa.m abbhuggantvaa aakaase antalikkhe palla'nkena nisiiditvaa devaana.m Taavati.msaana.m sampasaada.m viditvaa imaahi gaathaahi anumodi:

'Modanti vata bho devaa Taavati.msaa sahindakaa,
Tathaagata.m namassantaa Dhammassa ca sudhammata.m,
Nave va deve passantaa va.n.navante yasassino,
Sugatasmi.m brahmacariya.m caritvaana idhaagate.
Te a~n~ne atirocanti va.n.nena yasasaayunaa
Saavakaa Bhuuri-pa~n~nassa visesuupagataa idha.
Ida.m disvaana nandanti Taavati.msaa sahindakaa,
Tathaagata.m namassantaa Dhammassa ca sudhammatan' ti.

19. Idam attha.m bhante Brahmaa Sana.mkumaaro abhaasittha. Idam attha.m bhante Brahmuno Sana.mkumaarassa bhaasato a.t.tha'nga-samannaagato saro hoti vissa.t.tho ca vi~n~neyyo ca ma~njuu ca savaniiyo ca bindu ca avisaarii ca gambhiiro ca ninnaadii ca. Yathaa parisa.m kho pana bhante Brahmaa Sana.mkumaaro sarena vi~n~naapeti, na c' assa bahiddhaa parisaaya ghoso niccharati. Yassa kho pana bhante eva.m a.t.tha'nga-samannaagato saro hoti, so vuccati Brahmassaro ti.

20. Atha kho bhante Brahmaa Sana.mkumaaro tetti.mse attabhaave abhinimminitvaa devaana.m Taavati.msaana.m pacceka-palla'nkesu palla'nkena nisiiditvaa deve Taavati.mse aamantesi:

[page 212]

'Ta.m ki.m ma~n~nanti bhonto devaa Taavati.msaa? Yaava ca so Bhagavaa bahujana-hitaaya pa.tipanno bahujanasukhaaya lokaanukampakaaya atthaaya hitaaya sukhaaya devamanussaana.m. Ye hi keci bho Buddha.m sara.na.m gataa dhamma.m sara.na.m gataa sa.mgha.m sara.na.m gataa siilesu paripuurakaarino, te kaayassa bhedaa param mara.naa app ekacce Parinimmita-Vasavattiina.m devaana.m sahavyata.m uppajjanti, app ekacce {Nimmaanaratiina.m} devaana.m sahavyata.m uppajjanti, app ekacce Tusitaana.m devaana.m ... Yaamaana.m devaana.m ... Taavati.msaana.m devaana.m ... {Caatummahaaraajikaana.m} devaana.m sahavyata.m uppajjanti. Ye sabbanihiina.m kaaya.m paripuurenti, te gandhabbakaaya.m paripuurentiiti.'

21. Idam attha.m bhante Brahmaa Sana.mkumaaro abhaasittha. Idam attha.m bhante Brahmuno Sana.mkumaarassa bhaasato ghoso yeva devo ma~n~nati 'Yo 'ya.m mama palla'nke, {so 'ya.m} eko va bhaasatiiti.'

Ekasmi.m bhaasamaanasmi.m sabbe bhaasanti nimmitaa,
Ekasmi.m tu.nhiim aasiine sabbe tu.nhii bhavanti te.
Tadaa su devaa ma~n~nanti Taavati.msaa sahindakaa,
Yo aya.m mama palla'nke so 'ya.m eko va bhaasatiiti.

22. Atha kho bhante Brahmaa Sana.mkumaaro ekante attaana.m upasa.mhaasi, ekante attaana.m upasa.mharitvaa Sakkassa devaanam indassa palla'nkena nisiiditvaa deve Taavati.mse aamantesi:

[page 213]

'Ta.m ki.m ma~n~nanti bhonto devaa Taavati.msaa? Yaava suppa~n~nattaa v' ime tena Bhagavataa jaanataa passataa arahataa sammaasambuddhena cattaaro iddhipaadaa iddhipahutaaya iddhi-visavitaaya iddhi-vikubbanataaya. Katame cattaaro? Idha bho bhikkhu chanda-samaadhi-padhaanasa.mkhaara-samannaagata.m iddhipaada.m bhaaveti, viriyasamaadhi ... citta-samaadhi ... viima.msaa-samaadhipadhaana-sa.mkhaara-samannaagata.m iddhipaada.m bhaaveti.

Ime kho bho tena Bhagavataa jaanataa passataa arahataa sammaasambuddhena cattaaro iddhipaadaa pa~n~nattaa iddhipahutaaya iddhi-visavitaaya iddhi-vikubbanataaya. Ye hi keci bho atiitam addhaanam sama.naa vaa braahma.naa vaa anekavihita.m iddhi-vidha.m paccanubhosu.m, sabbe te imesa.m yeva catunna.m iddhipaadaana.m bhaavitattaa bahulii-katattaa.

Ye hi pi keci bho anaagatam addhaana.m {sama.naa} vaa braahma.naa aneka-vihita.m iddhi-vidha.m paccanubhossanti, sabbe te imesa.m yeva catunna.m iddhipaadaana.m bhaavitattaa.

bahulii-katattaa. Ye hi pi keci bho etarahi sama.naa vaa braahma.naa vaa aneka-vihita.m iddhi-vidha.m paccanubhonti, sabbe te imesa.m yeva catunna.m iddhipaadaana.m bhaavitattaa bahulii-katattaa. Passanti no bhonto devaa Taavati.msaa mama pi na.m evaruupa.m iddhaanubhaavan' ti?

'Eva.m Brahme' ti.

'Aham pi kho bho imesa.m yeva catunna.m iddhipaadaana.m bhaavitattaa bahulii-katattaa evam mahiddhiko evam mahaanubhaavo' ti.

[page 214]

23. Idam attha.m bhante Brahmaa Sana.mkumaaro abhaasittha. Idam attha.m bhante Brahmaa Sana.mkumaaro bhaasitvaa deve Taavati.mse aamantesi:

'Ta.m {ki.m} ma~n~nanti bhonto devaa Taavati.msaa? Yaava~n c' ida.m tena Bhagavataa jaanataa passataa arahataa sammaa sambuddhena tayo okaasaadhigamaa anubuddhaa sukhassaadhigamaaya. Katame tayo?

'Idha bho ekacco sa.msa.t.tho viharati kaamehi, sa.msa.t.tho akusalehi dhammehi. so aparena samayena ariya.m dhamma.m su.naati, yoniso manasikaroti, dhammaanudhamma.m pa.tipajjati. So ariya-dhamma-savana.m aagamma yoniso manasikaara.m dhammaanudhammapa.tipatti.m {asa.msa.t.tho} viharati kaamehi, asa.msa.t.tho akusalehi dhammehi. Tassa asa.msa.t.thassa kaamehi asa.msa.t.thassa akusalehi dhammehi uppajjati sukha.m, sukhaa bhiiyo somanassa.m. Seyyathaa pi bho mudaa paamujja.m jaayetha, evam eva kho bho asa.msa.t.thassa kaamehi asa.msa.t.thassa akusalehi dhammehi uppajjati sukha.m, sukhaa bhiiyo somanassa.m. Aya.m kho bho tena Bhagavataa jaanataa passataa arahataa sammaa-sambuddhena pa.thamo okaasaadhigamo anubuddho sukhassaadhigamaaya.

24. 'Puna ca para.m bho idh' ekaccassa o.laarikaa kaayasa.mkhaaraa appa.tippassaddhaa honti, o.laarikaa vacii-sa.mkhaaraa ... pe ... citta-sa.mkhaaraa {appa.tippassaddhaa} honti. So aparena samayena ariya-dhamma.m su.naati, yoniso manasikaroti, dhammaanudhamma.m pa.tipajjati. Tassa ariya-dhamma-savana.m aagamma yoniso-manasikaara.m dhammaanudhamma-pa.tipatti.m o.laarikaa kaaya-sa.mkhaaraa pa.tippassambhanti, o.laarikaa vacii-sa.mkhaaraa ... pe ... citta-sa.mkhaaraa pa.tippassambhanti.

[page 215]

Tassa o.laarikaana.m kaaya-sa.mkhaaraana.m pa.tippassaddhiyaa, o.laarikaana.m vaciisa.mkhaaraana.m ... citta-sa.mkhaaraana.m pa.tippassaddhiyaa uppajjati sukha.m, sukhaa bhiiyo somanassa.m. Seyyathaa pi bho mudaa paamujjam jaayetha, evam eva kho bho o.laarikaana.m kaaya-sa.mkhaaraana.m pa.tippassaddhiyaa o.laarikaana.m vacii-sa.mkhaaraana.m ... citta-sa.mkhaaraana.m pa.tippassaddhiyaa uppajjati sukha.m, sukhaa bhiiyo somanassa.m.

Aya.m kho bho tena Bhagavataa jaanataa passataa arahataa sammaa-sambuddhena dutiyo okaasaadhigamo anubuddho sukhassaadhigamaaya.

25. 'Puna ca para.m bho idh' ekacco 'ida.m kusalan' ti yathaabhuuta.m {na ppajaanaati}, 'ida.m akusalan' ti yathaabhuuta.m nappajaanaati, 'ida.m saavajja.m ida.m anavajja.m, ida.m sevitabba.m ida.m na sevitabba.m, ida.m hiina.m ida.m pa.niita.m, ida.m ka.nha-sukka-sappa.tibhaagan' ti yathaabhuuta.m nappajaanaati. So aparena samayena ariya.m dhammam su.naati, {yoniso} manasikaroti, {dhammaanudhamma.m} pa.tipajjati. So ariya-dhamma-savana.m aagamma yoniso-manasikaara.m dhammaanudhamma-pa.tipatti.m, 'ida.m kusalan' ti yathaabhuuta.m pajaanaati, 'ida.m akusalan' ti yathaabhuuta.m pajaanaati, 'ida.m saavajja.m ida.m anavajja.m, ida.m sevitabba.m ida.m na sevitabba.m, ida.m {hiina.m} ida.m pa.niita.m, ida.m ka.nha-sukka-sappa.tibhaagan' ti {yathaabhuuta.m} pajaanaati. Tassa eva.m jaanato eva.m passato avijjaa pahiiyati, vijjaa uppajjati. Tass' avijjaaviraagaa vijjuppaadaa uppajjati sukha.m, sukhaa bhiiyo somanassa.m. Seyyathaa pi bho mudaa paamujja.m jaayetha, evam eva kho bho avijjaa-viraagaa vijjuppaadaa uppajjati sukha.m, sukhaa bhiiyo somanassa.m. Aya.m kho bho tena Bhagavataa jaanataa passataa arahataa sammaa-sambuddhena tatiyo okaasaadhigamo anubuddho sukhassaadhigamaaya.

[page 216]

'Ime kho bho tena Bhagavataa jaanataa passataa arahataa sammaa-sambuddhena tayo okaasaadhigamaa anubuddhaa sukhassaadhigamaayaati.'

26. Idam attha.m bhante Brahmaa Sana.mkumaaro abhaasittha. Idam attha.m bhante Brahmaa sana.mkumaaro bhaasitvaa deve Taavati.mse aamantesi:

'Ta.m {ki.m} ma~n~nanti bhonto devaa Taavati.msaa? Yaava suppa~n~nattaa v' ime tena Bhagavataa jaanataa passataa arahataa sammaasambuddhena cattaaro satipa.t.thaanaa kusalassaadhigamaaya. Katame cattaaro? Idha bho bhikkhu ajjhatta.m kaaye kaayaanupassii viharati aataapii sampajaano satimaa vineyya loke abhijjhaa domanassa.m. Ajjhatta.m kaaye kaayaanupassii viharanto tattha sammaa samaadhiyati sammaa vippasiidati. So tattha sammaa samaahito sammaa vippasanno bahiddhaa para-kaaye ~naa.na-dassana.m abhinibbatteti. Ajjhatta.m vedanaasu ... pe ... citte ... pe ... dhammesu dhammaanupassii viharati aataapii sampajaano satimaa vineyya loke abhijjhaa domanassa.m.

Ajjhatta.m dhammesu dhammaanupassii viharanto tattha sammaa samaadhiyatii sammaa vippasiidati. So tattha sammaa {samaahito} sammaa vippasanno bahiddhaa paradhammesu ~naa.nadassana.m abhinibbatteti.

'Ime kho bho tena Bhagavataa jaanataa passataa arahataa sammaa-sambuddhena cattaaro satipa.t.thaanaa pa~n~nattaa kusalassaadhigamaayaati.'

27. Idam attha.m bhante Brahmaa Sana.mkumaaro abhaasittha. Idam attha.m bhante Brahmaa Sana.mkumaaro bhaasitvaa deve Taavati.mse aamantesi:

'Ta.m {ki.m} ma~n~nanti bhonto devaa Taavati.msaa? Yaava suppa~n~nattaa v' ime tena Bhagavataa jaanataa passataa arahataa sammaa-sambuddhena satta samaadhi-parikkhaaraa sammaa-samaadhissa bhaavanaaya samaadhissa paaripuuriyaa.

Katame satta? Seyyathiida.m sammaa-di.t.thi, sammaasa.mkappo, sammaa-vaacaa, sammaa-kammanto, sammaaaajiivo,

[page 217]

sammaa-vaayaamo, sammaa-sati. Yaa kho bho imehi satta a'ngehi cittass' ekaggataa parikkhataa, aya.m vuccati bho ariyo sammaa-samaadhi sa-upaniso iti pi saparikkhaaro iti pi. Sammaa-di.t.thissa bho sammaa-sa.mkappo pahoti, sammaa-sa.mkappassa sammaa-vaacaa pahoti, sammaa-vaacassa sammaa-kammanto pahoti, sammaa-kammantassa sammaa-aajiivo pahoti, sammaa-aajiivassa sammaavaayaamo pahoti, sammaa-vaayaamassa sammaa-sati pahoti, sammaa-satissa sammaa-samaadhi pahoti, sammaa-samaadhissa sammaa-~naa.na.m pahoti, sammaa-~naa.nassa sammaavimutti pahoti.

'Ya.m hi ta.m bho {sammaa} vadamaano vadeyya: "Svaakkhaato Bhagavataa dhammo sandi.t.thiko akaaliko ehipassiko opanayiko paccatta.m veditabbo vi~n~nuuhiiti, Apaaruutaa amatassa dvaaraa ti" idam eva ta.m {sammaa} vadamaano vadeyya. Svaakkhaato hi bho Bhagavataa dhammo sandi.t.thiko akaaliko ehipassiko opanayiko paccatta.m veditabbo vi~n~nuuhi, apaaruutaa amatassa dvaaraa.

'Ye hi keci bho Buddhe aveccappasaadena samannaagataa, Dhamme aveccappasaadena samannaagataa, Sa.mghe aveccappasaadena samannaagataa, ariya-kantehi siilehi samannaagataa,

[page 218]

ye hi kec' ime opapaatikaa dhamma-viniitaa saatirekaani catu-viisati-sata-sahassaani Maagadhakaa paricaarakaa abbhatiitaa kaalakataa ti.n.na.m sa.myojanaana.m parikkhayaa sotaapannaa avinipaata-dhammaa niyataa sambodhiparaayanaa, atthi c' ev' ettha sakadaagaamino,

Athaaya.m itaraa pajaa
Pu~n~naabhaagaa ti me mano
Sa'nkhaatu.m no pi sakkomi
Musaa-vaadassa ottappan ti.'

28. Idam attha.m bhante Brahmaa Sana.mkumaaro abhaasittha. Idam attha.m bhante Brahmuno Sana.mkumaarassa bhaasato {Vessava.nassa} Mahaaraajassa eva.m cetaso parivitakko udapaadi: 'Acchariya.m vata bho, abbhuta.m vata bho, evaruupo pi {naama} u.laaro satthaa bhavissati, evaruupa.m u.laara.m dhammakkhaana.m, evaruupaa u.laaraa visesaadhigamaa pa~n~naayissantiiti.'

Atha bhante Brahmaa Sana.mkumaaro {Vessava.nassa} Mahaaraajassa cetasaa ceto-parivitakkam a~n~naaya {Vessava.na.m} Mahaaraaja.m etad avoca:

'Ta.m {ki.m} ma~n~nati bhava.m {Vessava.no} Mahaaraajaa? Atiitam pi addhaana.m evaruupo u.laaro satthaa ahosi, evaruupa.m u.laara.m dhammakkhaana.m, evaruupaa u.laaraa visesaadhigamaa pa~n~naayi.msu. Anaagatam pi addhaana.m evaruupo u.laaro satthaa bhavissati, evaruupa.m u.laara.m dhammakkhaana.m, evaruupaa u.laaraa visesaadhigamaa pa~n~naayissantiiti.'

29. Idam attha.m Brahmaa Sana.mkumaaro devaana.m Taavati.msaana.m abhaasi. Idam attha.m {Vessava.no} Mahaaraajaa Brahmuno Sana.mkumaarassa devaana.m Taavati.msaana.m bhaasato sammukhaa sutvaa sammukhaa pa.tiggahetvaa saparisaaya.m aarocesi.

[page 219]

Idam attha.m Janavasabho yakkho {Vessava.nassa} Mahaaraajassa parisaaya.m bhaasato sammukhaa sutvaa sammukhaa pa.tiggahetvaa Bhagavato aarocesi.

Idam attha.m Bhagavaa Janavasabhassa yakkhassa sammukhaa sutvaa sammukhaa pa.tiggahetvaa saama~n ca abhi~n~naaya aayasmato Aanandassa aarocesi. Idam attha.m aayasmaa Aanando Bhagavato sammukhaa sutvaa sammukhaa pa.tiggahetvaa aarocesi bhikkhuuna.m {bhikkhuniina.m} upaasakaana.m {upaasikaana.m}. Tayida.m brahmacariya.m iddha~n c' eva phiita~n ca vitthaarita.m baahuja~n~na.m puthubhuuta.m yaavad eva manussehi suppakaasitan ti.

Janavasabha-Suttanta.m Ni.t.thita.m.

[page 220]

 


 

XIX. Mahaa-Govinda Suttanta

Evam me suta.m.

1. Eka.m samaya.m Bhagavaa Raajagahe viharati Gijjhakuu.te pabbate. Atha kho Pa~ncasikho Gandhabba-putto abhikkantaaya rattiyaa abhikkanta-va.n.no {kevalakappa.m} Gijjhakuu.ta.m obhaasetvaa yena Bhagavaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m a.t.thaasi. Ekamanta.m .thito kho Pa~ncasikho Gandhabbaputto Bhagavanta.m etad avoca:

'Yam me bhante devaana.m Taavati.msaana.m sammukhaa suta.m sammukhaa {pa.tiggahiita.m}, aarocem' eta.m bhante Bhagavato ti.'

'Aarocehi me tva.m Pa~ncasikhaati,' Bhagavaa avoca.

2. Purimaani bhante divasaani purimataraani, tadahu 'posathe pa.n.narase pavaara.naaya pu.n.namaaya rattiyaa kevalakappaa ca devaa Taavati.msaa Sudhammaaya.m sabhaaya.m sannisinnaa honti sannipatitaa, mahatii ca dibbaa parisaa samantato nisinnaa hoti, cattaaro ca {Mahaaraajaa} caatuddisaa nisinnaa honti. Puratthimaaya disaaya Dhatara.t.tho Mahaaraajaa pacchaabhimukho nisinno hoti deve purakkhatvaa. Dakkhi.naaya disaaya Viruu.lhako Mahaaraajaa uttaraabhimukho nisinno hoti deve purakkhatvaa. Pacchimaaya disaaya Viruupakkho Mahaaraajaa puratthaabhimukho nisinno hoti deve purakkhatvaa.

[page 221]

Uttaraaya disaaya Vessava.no Mahaaraajaa dakkhi.naabhimukho nisinno hoti deve purakkhatvaa. Yadaa bhante kevalakappaa ca devaa Taavati.msaa Sudhammaaya.m sabhaaya.m sannisinnaa honti sannipatitaa, mahatii ca dibbaa parisaa samantato nisinnaa honti, cattaaro ca mahaaraajaa catuddisaa nisinnaa honti, ida.m tesa.m hoti aasanasmi.m, atha pacchaa amhaaka.m aasana.m hoti. Ye te bhante devaa Bhagavati brahmacariya.m caritvaa adhun-uppannaa Taavati.msa-kaayaa, te a~n~ne deve atirocanti va.n.nena c' eva yasasaa ca. Tena suda.m bhante devaa Taavati.msaa attamanaa honti pamuditaa piiti-somanassa-jaataa: "Dibbaa vata bho kaayaa paripuurenti, haayanti asura-kaayaa ti."

3. Atha bhante Sakko devaanam Indo devaana.m Taavati.msaana.m paasaada.m viditvaa imaahi gaathaahi anumodi:

'Modanti vata bho devaa Taavati.msaa sahindakaa,
Tathaagata.m namassantaa dhammassa ca sudhammata.m,
Nave va deve passantaa va.n.navante yasassino,
Sugatasmi.m brahmacariya.m caritvaana idhaagate.
Te a~n~ne atirocanti va.n.nena yasasaayunaa,
Saavakaa Bhuuri-pa~n~nassa visesuupagataa idha.
Ida.m disvaana nandanti Taavati.msaa sahindakaa,
Tathaagata.m namassantaa dhammassa ca sudhammatan ti.'

[page 222]

Tena suda.m bhante devaa Taavati.msaa bhiiyoso mattaaya attamanaa honti pamuditaa piiti-somanassa-jaataa: "Dibbaa vata bho kaayaa paripuurenti, haayanti asura-kaayaa ti."

4. Atha bhante Sakko devaanam indo devaana.m Taavati.msaana.m sampasaada.m viditvaa deve Taavati.mse aamantesi:

"Iccheyyaatha no tumhe maarisaa tassa Bhagavato a.t.tha yathaa-bhucce va.n.ne sotun ti?"

"Iccheyyaama maya.m maarisa tassa Bhagavato a.t.tha yathaa-bhucce va.n.ne sotun ti."

Atha bhante Sakko devaanam indo devaana.m Taava.ti.msaana.m Bhagavato a.t.tha yathaa-bhucce va.n.ne payirudaahaasi.

5. "Ta.m {ki.m} ma~n~nanti bhonto devaa Taavati.msaa? Yaava c' assa so Bhagavaa bahujana-hitaaya pa.tipanno bahujanasukhaaya lokaanukampakaaya atthaaya hitaaya sukhaaya devamanussaana.m, eva.m bahujana-hitaaya pa.tipanna.m bahujana-sukhaaya lokaanukampakaaya atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaana.m, iminaa p' a'ngena samannaagata.m satthaara.m, n' eva atiita.mse samanupassaama, na pan' etarahi a~n~natra tena Bhagavataa.

6. "Svaakkhaato kho pana tassa Bhagavato dhammo sandi.t.thiko akaaliko ehipassiko opanayiko paccatta.m veditabbo vi~n~nuuhi. Evam opanayikassa dhammassa desetaara.m, iminaa p' a'ngena samannaagata.m satthaara.m, n' eva atiita.mse samanupassaama, na pan' etarahi a~n~natra tena Bhagavataa.

7. "Ida.m kusalan ti kho pana tena Bhagavataa suppa~n~natta.m, idam akusalan ti suppa~n~natta.m, ida.m saavajja.m idam anavajja.m,

[page 223]

ida.m sevitabba.m ida.m na sevitabba.m, ida.m hiina.m ida.m pa.niita.m, ida.m ka.nhasukka-sappa.tibhaagan ti suppa~n~natta.m. Eva.m kusalaakusala-saavajjaanavajja-sevitabbaasevitabba-hiinappa.niitaka.nhasukka-sappa.tibhaagaana.m dhammaana.m pa~n~naapetaara.m, iminaa p' a'ngena samannaagata.m satthaara.m, n' eva atiita.mse samanupassaama, na pan' etarahi a~n~natra tena Bhagavataa.

8. "Suppa~n~nattaa kho pana tena Bhagavataa saavakaana.m nibbaana-gaaminii pa.tipadaa, sa.msandati nibbaana~n ca pa.tipadaa ca. Seyyathaa pi naama Ga'ngodaka.m Yamunodakena sa.msandati sameti, evam eva suppa~n~nattaa tena Bhagavataa saavakaanam nibbaana-gaaminii pa.tipadaa, sa.msandati nibbaana~n ca pa.tipadaa ca.{Eva.m} nibbaanagaamini-pa.tipadaaya pa~n~naapetaara.m iminaa p' a'ngena samannaagata.m satthaara.m n' eva atiita.mse samanupassaama, na pan' etarahi a~n~natra tena Bhagavataa.

9. "Laddha-sahaayo kho pana so Bhagavaa sekhaana~n c' eva pa.tipadaana.m khii.naasavaana~n ca vusitavata.m, te Bhagavaa apanujja ekaaraamata.m anuyutto viharati. Eva.m ekaaraamata.m anuyutta.m iminaa p' a'ngena samannaagata.m satthaara.m n' eva atiita.mse samanupassaama, na pan' etarahi a~n~natra tena Bhagavataa.

10. "Abhinippanno kho pana tassa Bhagavato laabho, abhinippanno siloko, yaava ma~n~ne khattiyaa sampiyaayamaana-ruupaa viharanti, vigata-mado kho pana so Bhagavaa aahaara.m aahaareti. Eva.m vigata-mada.m aahaara.m aahariyamaana.m iminaa p' a'ngena samannaagata.m satthaara.m n' eva atiita.mse samanupassaama,

[page 224]

na pan' etarahi a~n~natra tena Bhagavataa.

11. "Yathaa-vaadii kho pana so Bhagavaa tathaa-kaarii, yathaa-kaarii tathaa-vaadii. Iti yathaa-vaadii tathaa-kaarii {yathaa}kaarii tathaa-vaadii eva.m dhammaanudhamma-pa.tipanna.m iminaa p' a'ngena samannaagata.m satthaara.m n' eva atiita.mse samanupassaama, na pan' etarahi a~n~natra tena Bhagavataa.

12. "Ti.n.na-vicikiccho kho pana so Bhagavaa vigatakatha.mkatho pariyosita-sa.mkappo ajjhaasaya.m aadi-brahmacariya.m. Eva.m ti.n.na-vicikiccha.m vigata-katha'nkatha.m pariyosita-sa.mkappa.m ajjhaasaya.m aadi-brahmacariya.m iminaa p' a'ngena samannaagata.m satthaara.m n' eva atiita.mse samanupassaama, na pan' etarahi {a~n~natra} tena Bhagavataa" ti.

Ime kho bhante Sakko devaanam indo devaana.m Taavati.msaana.m Bhagavato a.t.tha yathaa-bhucce va.n.ne payirudaahaasi. Tena suda.m bhante devaa Taavati.msaa bhiiyoso mattaaya attamanaa honti, pamuditaa piiti-somanassa-jaataa Bhagavato a.t.tha yathaa-bhucce va.n.ne sutvaa.

13. Tatra kho bhante ekacce devaa evam aaha.msu:--

"Aho vata maarisaa cattaaro Sammaa-sambuddhaa loke uppajjeyyu.m, dhamma~n ca deseyyu.m, yathariva Bhagavaa.

Tad assa bahujana-hitaaya bahujana-sukhaaya lokaanukampakaaya atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaanan" ti.

Ekacce devaa evam aaha.msu:--

"Ti.t.thantu maarisaa cattaaro sammaa-sambuddhaa. Aho vata maarisaa tayo sammaa-sambuddhaa loke uppajjeyyu.m dhamma~n ca deseyyu.m, yathariva Bhagavaa. Tad assa bahujana-hitaaya bahujana-sukhaaya lokaanukampakaaya atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaanan" ti.

Ekacce devaa evam aaha.msu:--

"Ti.t.thantu maarisaa tayo sammaa-sambuddhaa. Aho vata maarisaa dve sammaa-sambuddhaa loke uppajjeyyu.m, dhamma~n ca deseyyu.m, yathariva Bhagavaa. Tad assa bahujana-hitaaya bahujana-sukhaaya lokaanukampakaaya atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaanan" ti.

[page 225]

14. Eva.m vutte bhante Sakko devaanam indo deve Taavati.mse etad avoca:--

"A.t.thaana.m kho eta.m maarisaa anavakaaso ya.m ekissaa loka-dhaatuyaa dve arahanto sammaa-sambuddhaa apubba.m acarima.m uppajjeyyu.m. N' eta.m .thaana.m vijjati. Aho vata maarisaa so Bhagavaa appaabaadho appaata'nko cira.m diigham addhaana.m ti.t.theyya. Tad assa bahujana-hitaaya bahujana-sukhaaya lokaanukampakaaya atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaanan" ti.

Atha bhante yen' atthena devaa Taavati.msaa Sudhammaaya sabhaaya.m sannisinnaa honti sannipatitaa, ta.m attha.m cintayitvaa ta.m attha.m mantayitvaa vutta-vacanaa pi ta.m cattaaro Mahaaraajaa {tasmi.m} atthe honti, paccanusi.t.tha-vacanaa pi ta.m cattaaro Mahaaraajaa tasmi.m atthe honti sakesu aasanesu .thitaa avippakantaa.

Te vutta-vaakyaa raajaano {pa.tiggayhaanusaasani.m}
Vippasanna-manaa santaa a.t.tha.msu samhi aasane ti.

15. Atha bhante uttaraaya disaaya u.laaro aaloko sa~njaayi obhaaso paatur ahosi atikamm' eva devaana.m devaanubhaava.m. Atha bhante Sakko devaanam indo deve Taavati.mse aamantesi:

14 "Yathaa kho maarisaa nimittaa dissanti aaloko sa~njaayati obhaaso paatu bhavati Brahmaa paatu bhavissati. Brahmuno eta.m pubba-nimitta.m paatubhaavaaya yadida.m aaloko sa~njaayati obhaaso paatu bhavatiiti.

Yathaa nimittaa dissanti, Brahmaa paatu bhavissati,
Brahmuno h' eta.m nimitta.m obhaaso vipulo mahaa ti.

[page 226]

Atha bhante devaa Taavati.msaa yathaa sakesu aasanesu nisiidi.msu: "Obhaasam eta.m ~nassaama, {ya.m-vipaako} bhavissati, sacchikatvaa va na.m gamissaamaati." Cattaaro ca Mahaaraajaa yathaa sakesu aasanesu nisiidi.msu: "Obhaasam eta.m ~nassaama, ya.m vipaako bhavissati, sacchikatvaa va na.m gamissaamaati." Ida.m sutvaa devaa Taavati.msaa ekaggataa {samaapajji.msu:} "Obhaasam eta.m ~nassaama, {ya.m-vipaako} bhavissati, sacchikatvaa va na.m gamissaamaati."

16. Yadaa bhante Brahmaa Sana.mkumaaro devaana.m Taavati.msaana.m paatu bhavati, {o.laarika.m} attabhaava.m abhinimminitvaa paatu bhavati. Yo kho pana bhante Brahmuno pakati-va.n.no anabhisambhavaniiyo, so devaana.m Taavati.msaana.m cakkhu-pathasmi.m. Yadaa bhante Brahmaa Sana.mkumaaro devaana.m Taavati.msaana.m paatu bhavati, so a~n~ne deve atirocati va.n.nena c' eva yasasaa ca.

Seyyathaa pi bhante sova.n.no viggaho maanusa.m viggaha.m atirocati, evam eva kho bhante yadaa Brahmaa Sana.mkumaaro devaana.m Taavati.msaana.m paatu bhavati, so a~n~ne deve atirocativa.n.nena c' eva yasasaa ca. Yadaa bhante Brahmaa Sana.mkumaaro devaana.m Taavati.msaana.m paatu bhavati, na tassa parisaaya.m koci devo abhivaadeti vaa paccu.t.theti vaa aasanena nimanteti vaa. Sabbe tu.nhii-bhuutaa pa~njalikaa palla'nkena nisiidanti: "Yassa daani devassa icchissati Brahmaa Sana.mkumaaro, tassa devassa palla'nke nisiidissatiiti." Yassa kho pana bhante devassa Brahmaa Sana.mkumaaro palla'nke nisiidati, u.laara.m so labhati devo vedapa.tilaabha.m, u.laara.m so labhati devo somanassa-pa.tilaabha.m.

[page 227]

Seyyathaa pi bhante raajaa khattiyo muddhaavasitto adhunaabhisitto rajjena, u.laara.m so labhati veda-pa.tilaabha.m, u.laara.m so labhati somanassa-pa.tilaabha.m, evam eva kho bhante yassa devassa Brahmaa Sana.mkumaaro palla'nke nisiidati, u.laara.m so labhati devo veda-pa.tilaabha.m, u.laara.m so labhati devo somanassa-pa.tilaabha.m.

17. Atha bhante Brahmaa Sana.mkumaaro devaana.m Taavati.msaana.m sampasaada.m viditvaa antarahito imaahi gaathaahi anumodi:

Modanti vata bho devaa Taavati.msaa sahindakaa,
Tathaagatam namassantaa dhammassa ca sudhammata.m,
Nave va deve passantaa va.n.navante yasassino,
Sugatasmi.m brahmacariya.m caritvaana idhaagate.
Te a~n~ne atirocanti va.n.nena yasasaayunaa
Saavakaa Bhuuri-pa~n~nassa visesuupagataa idha.
Ida.m disvaana nandanti Taavati.msaa sahindakaa,
Tathaagata.m namassantaa dhammassa ca sudhammatan ti.

18. Idam attha.m bhante Brahmaa Sana.mkumaaro abhaasittha, idam attha.m bhante Brahmuno Sana.mkumaarassa bhaasato a.t.tha'nga-samannaagato saro hoti vissa.t.tho ca vi~n~neyyo ca ma~nju ca savaniiyo ca bindu ca avisaarii ca gambhiiro ca ninnaadii ca. Yathaa-parisa.m kho pana bhante Brahmaa Sana.mkumaaro sarena vi~n~naapeti, na c' assa bahiddhaa parisaaya ghoso niccharati. Yassa kho pana bhante eva.m a.t.tha'nga-samannaagato saro hoti, so vuccati Brahmassaro ti.

19. Atha bhante devaa Taavati.msaa Brahmaa-Sana.mkumaara.m etad avocu.m:

"Saadhu Brahme, etad eva maya.m sa'nkhaaya modaama, atthi ca Sakkena devaanam indena tassa Bhagavato a.t.tha yathaabhuccaa va.n.naa bhaasitaa,

[page 228]

te ca maya.m sa'nkhaaya modaamaati."

Atha kho bhante Brahmaa Sana.mkumaaro Sakka.m devaanam inda.m etad avoca:--

"Saadhu {devaanam} inda, mayam pi tassa Bhagavato a.t.tha yathaabhucce va.n.ne su.neyyaamaati."

"Eva.m Mahaa-Brahme" ti kho bhante Sakko devaanam indo Brahmuno Sana.mkumaarassa Bhagavato a.t.tha yathaabhucce {va.n.ne} payirudaahaasi.

20. "Ta.m {ki.m} ma~n~nati bhava.m Mahaa-Brahmaa? Yaava ca so Bhagavaa bahujana-hitaaya pa.tipanno bahujanasukhaaya lokaanukampakaaya atthaaya hitaaya sukhaaya devamanussaana.m, eva.m bahujana-hitaaya pa.tipanna.m bahujanasukhaaya lokaanukampakaaya atthaaya hitaaya sukhaaya devamanussaana.m iminaa p' a'ngena samannaagata.m satthaara.m n' eva atiita.mse samanupassaama, na pan' etarahi a~n~natra tena Bhagavataa.

21. "Svaakkhaato kho pana tassa Bhagavato dhammo sandi.t.thiko akaaliko ehipassiko opanayiko paccatta.m veditabbo vi~n~nuuhi. Eva.m opanayikassa dhammassa desetaara.m iminaa p' a'ngena samannaagata.m satthaara.m n' eva atiita.mse samanupassaama na pan' etarahi a~n~natra tena Bhagavataa.

22. "Ida.m kusalan ti kho pana tena Bhagavataa suppa~n~natta.m, ida.m akusalan ti suppa~n~natta.m, ida.m saavajja.m ida.m anavajja.m, ida.m sevitabba.m ida.m na sevitabba.m, ida.m hiina.m ida.m pa.niita.m, ida.m ka.nhasukka-sappa.tibhaagan ti suppa~n~natta.m. Eva.m kusalaakusala-saavajjaanavajja-sevitabbaasevitabba-hiinappa.niitaka.nhasukka-sappa.tibhaagaana.m dhammaana.m pa~n~naapetaara.m, iminaa p' a'ngena samannaagata.m satthaara.m, n' eva atiita.mse samanupassaama na pan' etarahi a~n~natra tena Bhagavataa.

[page 229]

23. "Suppa~n~nattaa kho pana tena Bhagavataa saavakaana.m nibbaana-{gaaminii} pa.tipadaa, sa.msandati nibbaana~n ca pa.tipadaa ca. Seyyathaa pi naama Ga'ngodaka.m Yamunodakena sa.msandati sameti, evam eva suppa~n~nattaa tena Bhagavataa saavakaana.m nibbaana-gaaminii pa.tipadaa, sa.msandati nibbaana~n ca pa.tipadaa ca. Eva.m nibbaana-gaaminipa.tipadaaya pa~n~naapetaara.m iminaa p' a'ngena samannaagata.m satthaara.m n' eva atiita.mse samanupassaama, na pan' etarahi a~n~natra tena Bhagavataa.

24. "Laddha-sahaayo kho pana so Bhagavaa sekhaana~n c' eva {pa.tipadaana.m} khii.naasavaana~n ca vusitavata.m, te Bhagavaa apanujja ekaaraamata.m anuyutto viharati. Eva.m ekaaraamata.m anuyutta.m iminaa p' a'ngena samannaagata.m satthaara.m n' eva atiita.mse samanupassaama, na pan' etarahi {a~n~natra} tena Bhagavataa.

25. "Abhinippanno kho pana tassa Bhagavato laabho, abhinippanno siloko, yaava ma~n~ne khattiyaa sampiyaayamaana-ruupaa viharanti, vigata-mado kho pana so Bhagavaa aahaara.m aahaareti. Eva.m vigata-mada.m aahaara.m aahariyamaana.m iminaa p' a'ngena samannaagata.m satthaara.m n' eva atiita.mse samanupassaama, na pan' etarahi a~n~natra tena Bhagavataa.

26. "Yathaa-vaadii kho pana so Bhagavaa tathaa-kaarii, yathaa-kaarii tathaa-vaadii. Iti yathaa-vaadii tathaa-kaarii, yathaakaarii tathaa-vaadii eva.m dhammaanudhamma-pa.tipanna.m iminaa p' a'ngena samannaagata.m satthaara.m n' eva atiita.mse samanupassaama, na pan' etarahi a~n~natra tena Bhagavataa.

27. "Ti.n.na-vicikiccho kho pana so Bhagavaa vigatakatha'nkatho pariyosita-sa.mkappo ajjhaasaya.m aadi-brahmacariya.m.

[page 230]

Eva.m ti.n.na-vicikiccha.m vigata-katha'nkatha.m pariyosita-sa.mkappa.m ajjhaasaya.m aadi-brahmacariya.m iminaa p' a'ngena samannaagata.m satthaara.m n' eva atiita.mse samanupassaama, na pan' etarahi a~n~natra tena Bhagavataa" ti.

Ime kho bhante Sakko devaanam indo Brahmuno Sana.mkumaarassa Bhagavato a.t.tha yathaa-bhucce va.n.ne payirudaahaasi. Tena suda.m bhante Brahmaa Sana.mkumaaro attamano hoti pamudito piiti-somanassa-jaato Bhagavato a.t.tha yathaa-bhucce va.n.ne sutvaa.

28. Atha bhante Brahmaa Sana.mkumaaro {o.laarika.m} attabhaava.m abhinimminitvaa kumaara-va.n.nii hutvaa Pa~ncasikho devaana.m Taavati.msaana.m paatur ahosi vehaasa.m abbhuggantvaa aakaase antalikkhe palla'nkena nisiiditvaa. Seyyathaa pi bhante balavaa puriso supaccatthate vaa palla'nke same vaa bhuumi-bhaage palla'nkena nisiideyya, evam eva kho bhante Brahmaa Sana.mkumaaro vehaasa.m abbhuggantvaa aakaase antalikkhe palla'nkena nisiiditvaa deve Taavati.mse aamantesi:--

29. Ta.m {ki.m} ma~n~nanti bhonto devaa Taavati.msaa? Yaava diigha-ratta.m mahaa-pa~n~no ca so Bhagavaa ahosi.

Bhuuta-pubba.m bho raajaa Disampatii naama ahosi.

Disampatissa ra~n~no Govindo naama braahma.no purohito ahosi. Disampatissa ra~n~no Re.nu naama kumaaro putto ahosi. Govindassa braahma.nassa Jotipaalo naama maa.navo putto ahosi. Iti Re.nu ca raajaputto Jotipaalo ca maa.navo a~n~ne ca chakkhattiyaa icc ete a.t.tha sahaayaa ahesu.m.

[page 231]

Attha kho ahorattaana.m accayena Govindo braahma.no kaalam akaasi. Govinde braahma.ne kaalakate raajaa Disampatii paridevesi:--

'Yasmi.m vata bho maya.m samaye Govinde braahma.ne sabba-kiccaani {sammavossajjitvaa} pa~ncahi kaama-gu.nehi samappitaa sama'ngi-bhuutaa paricaarema, tasmi.m samaye Govindo braahma.no kaalakato' ti.

Eva.m vutte bho Re.nu raajaputto raajaana.m Disampati.m etad avoca:--

'Maa kho tva.m deva Govinde braahma.ne kaalakate atibaa.lha.m paridevesi. Atthi deva Govindassa braahma.nassa Jotipaalo naama maa.navo putto pa.n.ditataro c' eva pitaraa alamatthadasataro {c' eva} pitaraa. Ye pi 'ssa pitaa atthe anusaasi, te pi Jotipaalass' eva maa.navassa anusaasaniyaa' ti.

'Eva.m kumaaraati' ?

'Eva.m devaati.'

30. Atha kho bho raajaa Disampati a~n~natara.m purisa.m aamantesi:--

'Ehi tva.m ambho purisa, yena Jotipaalo maa.navo ten' upasa.mkama, upasa.mkamitvaa Jotipaala.m maa.nava.m eva.m vadehi: Bhavam atthu bhavanta.m Jotipaala.m maa.nava.m, raajaa Disampati bhavanta.m Jotipaala.m maa.nava.m aamantayati. Raajaa Disampati bhoto Jotipaalassa maa.navassa dassana-kaamo' ti.

'Eva.m devaati' bho so puriso Disampatissa ra~n~no pa.tissutvaa yena Jotipaalo maa.navo ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Jotipaala-maa.nava.m etad avoca:--

'Bhavam atthu bhavanta.m Jotipaala.m maa.nava.m.

Raajaa Disampati bhavanta.m Jotipaala.m maa.nava.m aamantayati.

[page 232]

Raajaa Disampati bhoto Jotipaalassa maa.navassa dassana-kaamo' ti.

'Eva.m bho' ti kho bho Jotipaalo maa.navo tassa purisassa pa.tissutvaa yena raajaa Disampati ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Disampatinaa ra~n~naa saddhi.m sammodi, sammodaniiya.m katha.m saaraa.niiya.m viitisaaretvaa ekamanta.m nisiidi. Ekamanta.m nisinna.m kho bho Jotipaala.m maa.nava.m raajaa Disampati etad avoca:--

'Anusaasatu no bhava.m Jotipaalo maa.navo, maa bhava.m Jotipaalo anusaasaniyaa paccavyaahaasi. Pettike ta.m .thaane .thapayissaami, Govindiye abhisi~ncissaamiiti.'

'Eva.m bho' ti kho bho Jotipaalo maa.navo Disampatissa ra~n~no paccassosi.

31. Atha kho bho raajaa Disampati Jotipaala.m maa.nava.m Govindiye abhisi~nci, pettike .thaane .thapesi. Abhisitto Jotipaalo maa.navo Govindiye pettike .thaane .thapito ye pi 'ssa pitaa atthe anusaasi, te atthe anusaasati; ye pi 'ssa pitaa atthe naanusaasi, te pi atthe naanusaasati. Ye pi 'ssa pitaa kammante abhisambhosi, te pi kammante abhisambhoti; ye pi 'ssa pitaa kammante naabhisambhosi te pi kammante naabhisambhoti. Tam ena.m manussaa evam aaha.msu: 'Govindo vata bho braahma.no, mahaa Govindo vata bho braahma.no' ti. Iminaa kho eta.m bho pariyaayena Jotipaalassa maa.navassa Mahaa-Govindo Mahaa-Govindo tv eva sama~n~naa udapaadi.

32. Atha kho bho Mahaa-Govindo braahma.no yena te chakkhattiyaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa te chakkhattiye etad avocaa:-'Disampati bho raajaa ji.n.no vuddho mahallako addhagato vayo-anuppatto.

[page 233]

Ko nu kho pana bho jaanaati jiivitaana.m? .Thaana.m kho pan' eta.m vijjati ya.m Disampatimhi ra~n~ne kaalakate, raaja-kattaaro Re.nu.m raaja-putta.m rajje abhisi~nceyyu.m. Aayantu bho bhonto, yena Re.nu raaja-putto ten' upasa.mkamatha, upasa.mkamitvaa Re.nu.m raaja-putta.m eva.m vadetha: "Maya.m bhoto Re.nussa sahaayaa piyaa manaapaa appa.tikkuulaa, {ya.m-sukho} bhava.m {ta.m-sukhaa} maya.m, {ya.m-dukkho} bhava.m, {ta.m-dukkhaa} maya.m. Disampati bho raajaa ji.n.no vuddho mahallako addha-gato vayo-anuppatto. Ko nu kho pana bho jaanaati jiivitaana.m? .Thaana.m kho pan' eta.m vijjati ya.m Disampatimhi ra~n~ne kaalakate raaja-kattaaro bhavanta.m Re.nu.m rajje abhisi~nceyyu.m. Sace bhava.m Re.nu rajja.m labhetha, sa.mvibhajetha no rajjenaati."'

33. 'Eva.m bho' ti kho bho te {chakkhattiyaa} MahaaGovindassa Braahma.nassa pa.tissutvaa yena Re.nu raaja-putto ten' {upasa.mkami.msu}, upasa.mkamitvaa Re.nu.m raaja-putta.m etad avocu.m:--

'Maya.m bhoto Re.nussa sahaayaa piyaa manaapaa appa.tikkuulaa, {ya.m-sukho} bhava.m {ta.m-sukhaa} maya.m, {ya.m-dukkho} bhava.m {ta.m-dukkhaa} maya.m. Disampati kho bho raajaa ji.n.no vuddho mahallako addha-gato vayo-anuppatto. Ko nu kho bho pana jaanaati jiivitaana.m? .Thaana.m kho pan' eta.m vijjati ya.m Disampatimhi {ra~n~ne} kaalakate raajakattaaro bhavanta.m Re.nu.m rajje abhisi~nceyyu.m. Sace bhava.m {Re.nu} rajja.m labhetha, sa.mvibhajetha no rajjenaati.'

'Ko no kho bho a~n~no mama vijite sukham edheyyaatha a~n~natra bhavantehi? Sacaaha.m bho rajja.m labhissaami, sa.mvibhajissaami vo rajjenaati.'

[page 234]

34. Atha kho bho ahorattaana.m accayena raajaa Disampati kaalam akaasi. Disampatimhi ra~n~ne kaalakate raajakattaaro Re.nu.m raaja-putta.m rajje abhisi~nci.msu. Abhisitto Re.nu rajjena pa~ncahi kaama-gu.nehi samappito sama'ngibhuuto paricaareti. Atha kho bho Mahaa-Govindo braahma.no yena te chakkhattiyaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa te chakkhattiye etad avoca:--

'Disampati kho bho raajaa kaalakato, abhisitto bhava.m Re.nu rajjena pa~ncahi kaama-gu.nehi samappito sama'ngibhuuto paricaareti. Ko nu kho pana bho jaanaati? Madaniiyaa kaamaa. Aayantu bhonto, yena Re.nu raajaa ten' upasa.mkamatha, upasa.mkamitvaa Re.nu.m raajaana.m eva.m vadetha:

"Disampati kho bho raajaa kaalakato, abhisitto bhava.m Re.nu rajjena, sarati bhavan tam vacanan" ti?'

'Eva.m bho' ti kho bho te chakkhattiyaa MahaaGovindasa Braahma.nassa pa.tissutvaa yena Re.nu raajaa ten' upasa.mkami.msu, upasa.mkamitvaa Re.nu.m raajaana.m etad avocu.m:--

'Disampati kho bho raajaa kaalakato, abhisitto bhava.m Re.nu rajjena, sarati bhavan ta.m vacanan' ti?

'{Saraam'} aha.m bho ta.m vacana.m. Ko nu kho bho pahoti ima.m mahaa-pa.thavi.m uttarena aayata.m dakkhi.nena saka.tamukha.m sattadhaa sama.m suvibhatta.m vibhajitun' ti?

'Ko nu kho bho a~n~no pahoti a~n~natra Mahaa-Govindena braahma.nenaati?'

35. Atha kho bho Re.nu raajaa a~n~natara.m purisa.m aamantesi:--

'Ehi tva.m ambho purisa yena Mahaa-Govindo braahma.no ten' {upasa.mkama}, upasa.mkamitvaa Mahaa-Govinda.m braahma.na.m eva.m vadehi: "Raajaa ta.m bhante Re.nu aamantetiiti."'

[page 235]

'Eva.m devo' ti kho bho so puriso Re.nussa ra~n~no pa.tissutvaa yena Mahaa-Govindo braahma.no ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Mahaa-Govinda.m braahma.na.m etad avoca:

'Raajaa ta.m bhante Re.nu aamantetiiti.'

'Eva.m bho' ti kho bho Mahaa-Govindo braahma.no tassa purisassa pa.tissutvaa yena Re.nu raajaa ten' upasa.mkami, {upasa.mkamitvaa} Re.nunaa ra~n~naa saddhi.m sammodi, sammodaniiya.m katha.m saaraa.niiya.m viitisaaretvaa ekamanta.m nisiidi. Ekamanta.m nisinna.m kho Mahaa-Govinda.m braahma.na.m Re.nu raajaa etad avoca:

'Etu bhava.m Govindo ima.m mahaa-pa.thavi.m uttarena aayata.m dakkhi.nena saka.tamukha.m sattadhaa sama.m suvibhatta.m vibhajatuuti.

'Eva.m bho' ti kho Mahaa-Govindo braahma.no Re.nussa ra~n~no pa.tissutvaa, ima.m mahaa-pa.thavi.m uttarena aayata.m dakkhi.nena saka.tamukha.m sattadhaa sama.m suvibhatta.m vibhaji, sabbaani saka.tamukhaani a.t.thapesi.

36. Tatra suda.m majjhe Re.nussa ra~n~no janapado hoti.

Dantapura.m Kaali'ngaana.m Assakaana~n ca {Potana.m}

Maahissatii Avantiina.m Soviiraana~n ca Roruka.m

Mithilaa ca Videhaana.m Campaa A'ngesu maapitaa,

Baaraa.nasii ca Kaasiina.m, ete Govinda-maapitaa ti.

[page 236]

Atha kho bho te chakkhattiyaa yathaa sakena laabhena attamanaa ahesu.m paripu.n.na-sa.mkappaa: 'Ya.m vata no ahosi icchita.m ya.m aaka'nkhita.m ya.m adhippeta.m ya.m adhipatthita.m, ta.m no laddhan ti.

Sattabhuu Brahmadaatto ca Vessabhuu Bharato saha,
Re.nu dve ca Dhatara.t.thaa tadaasu.m satta Bhaarataa ti.|| ||

Pa.thama-bhaa.navaara.m ni.t.thita.m.

37. Atha kho bho te chakkhattiyaa yena Mahaa-Govindo Braahma.no ten' upasa.mkami.msu, upasa.mkamitvaa MahaaGovinda.m Braahma.na.m etad avocu.m: 'Yathaa bhava.m Govindo Re.nussa ra~n~no sahaayo piyo manaapo appa.tikkuulo, evam eva bhavam Govindo amhaaka.m pi sahaayo piyo manaapo appa.tikkuulo. Anusaasatu no bhava.m Govindo, maa no bhava.m Govindo anusaasaniyaa paccavyaahaasiiti.

'Eva.m bho' ti kho bho Mahaa-Govindo Braahma.no tesa.m channa.m khattiyaana.m paccassosi. Atha kho bho MahaaGovindo Braahma.no satta ca raajaano khattiye muddhaavasitte rajje anusaasi, satta ca braahma.na-{mahaasaale} satta ca nahaataka-sataani mante vaacesi.

[page 237]

38. Atha kho bho Mahaa-Govindassa Braahma.nassa aparena samayena eva.m kalyaa.no kittisaddo abbhugga~nchi: 'Sakkhii Mahaa-Govindo braahma.no Brahmaana.m passati, sakkhii Mahaa-Govindo braahma.no Brahmunaa saakaccheti sallapati mantetiiti.' Atha kho bho MahaaGovindassa braahma.nassa etad ahosi: 'Mayha.m kho eva.m kalyaa.no kittisaddo abbhuggato: Sakkhii Mahaa-Govindo braahma.no Brahmaana.m passati, sakkhii Mahaa-Govindo braahma.no Brahmunaa saakaccheti sallapati mantetiiti.

Na kho panaaha.m Brahmaana.m passaami, na Brahmunaa saakacchemi, na Brahmuunaa sallapaami, na Brahmunaa mantemi. Suta.m kho pana m' eta.m braahma.naana.m vuddhaana.m mahallakaana.m aacariya-paacariyaana.m bhaasamaanaanam: Yo vassike cattaaro maase patisalliiyati, karu.na.m jhaana.m jhaayati, so Brahmaana.m passati Brahmunaa saakaccheti sallapati mantetiiti. {Yannuunaaha.m} vassike cattaaro maase patisalliiyeyya.m karu.na.m jhaana.m jhaayeyyan' ti.

39. Atha kho bho Mahaa-Govindo Braahma.no yena Re.nu raajaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Re.nu.m raajaana.m etad avoca: 'Mayha.m kho bho eva.m kalyaa.no kittisaddo abbhuggato: Sakkhii Mahaa-Govindo braahma.no Brahmaana.m passati, sakkhii Mahaa-Govindo braahma.no Brahmunaa saakaccheti sallapati mantetiiti. Na kho panaaha.m bho Brahmaana.m passaami, na Brahmunaa saakacchemi, na Brahmunaa sallapaami, na Brahmunaa mantemi. Suta.m kho pana m' eta.m braahma.naana.m vuddhaana.m mahallakaana.m aacariya-paacariyaana.m bhaasamaanaana.m: Yo vassike cattaaro maase patisalliiyati karu.na.m jhaana.m jhaayati, so Brahmaana.m passati, Brahmunaa saakaccheti sallapati mantetiiti. Icchaam' aha.m bho vassike cattaaro maase patisalliiyitu.m, karu.na.m jhaana.m jhaayitu.m. N' amhi kenaci upasa.mkamitabbo a~n~natra ekena bhattaabhihaarenaati.'

'Yassa daani bhava.m Govindo kaala.m ma~n~natiiti.'

[page 238]

40. Atha kho Mahaa-Govindo Braahma.no yena te chakkhattiyaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa te chakkhattiye etad avoca: 'Mayha.m kho eva.m kalyaa.no kittisaddo abbhuggato: Sakkhii Mahaa-Govindo braahma.no Brahmaana.m passati, {sakkhii} Mahaa-Govindo braahma.no Brahmunaa saakaccheti sallapati mantetiiti. Na kho panaaha.m Brahmaana.m passaami, na Brahmunaa saakacchemi, na Brahmunaa sallapaami, na Brahmunaa mantemi. Suta.m kho pana m' eta.m Braahma.naana.m vuddhaana.m mahallakaana.m aacariya-paacariyaana.m bhaasamaanaana.m: Yo vassike cattaaro maase patisalliiyati, karu.na.m jhaana.m jhaayati, so Brahmaana.m passati Brahmunaa saakaccheti sallapati mantetiiti. Icchaam' aha.m bho vassike cattaaro maase patisalliiyitu.m, karu.na.m jhaaya.m jhaayitu.m. {N' amhi} kenaci upasa.mkamitabbo a~n~natra ekena bhattaabhihaarenaati.

'Yassa daani bhava.m Govindo kaala.m ma~n~natiiti.'

41. Atha kho bho Mahaa-Govindo Braahma.no yena satta ca Braahma.na-mahaa-saalaa satta ca nahaataka-sataani ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa satta ca Braahma.na-mahaasaale satta ca nahaataka-sataani etad avoca:--

'Mayha.m kho bho eva.m kalyaa.no kittisaddo abbhuggato:

Sakkhii Mahaa-Govindo braahma.no Brahmaana.m passati, sakkhii Mahaa-Govindo braahma.no Brahmunaa saakaccheti sallapati mantetiiti. Na kho panaaha.m kho Brahmaana.m passaami, na Brahmunaa saakacchemi, na Brahmunaa sallapaami, na Brahmunaa mantemi. Suta.m kho pana m' eta.m braahma.naana.m vuddhaana.m mahallakaana.m aacariya-paacariyaana.m bhaasamaanaana.m: Yo vassike cattaaro maase patisalliiyati, karu.na.m jhaana.m jhaayati, so Brahmunaa saakaccheti sallapati mantetiiti. Tena hi bho yathaa sute yathaa pariyatte mante vitthaarena sajjhaaya.m karotha, a~n~nam a~n~na~n ca mante vaacetha. Icchaam' aha.m bho vassike cattaaro maase patisalliiyitu.m karu.na.m jhaana.m jhaayitu.m.

{N' amhi} kenaci upasa.mkamitabbo a~n~natra ekena bhattaabhihaarenaati.'

'Yassa daani bhava.m Govindo kaala.m ma~n~natiiti.'

[page 239]

42. Atha kho bho Mahaa-Govindo braahma.no yena cattaariisaa bhariyaa saadisiyo ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa {cattaariisaa} bhariyaa saadisiyo etad avoca: 'Mayha.m kho {bhoti} eva.m kalyaa.no kittisaddo {abbhuggato}: Sakkhii Mahaa-Govindo braahma.no Brahmaana.m passati, sakkhii Mahaa-Govindo braahma.no Brahmunaa saakaccheti sallapati mantetiiti. Na kho panaaha.m bhoti Brahmaana.m passaami, na Brahmunaa saakacchemi, na Braahmunaa sallapaami, na Brahmunaa mantemi. Suta.m kho pana m' eta.m braahma.naana.m vuddhaana.m mahallakaana.m aacariya-paacariyaana.m bhaasamaanaana.m: Yo vassike cattaaro maase {pa.tisalliiyati} karu.na.m jhaana.m jhaayati, so Brahmaana.m passati, Brahmunaa saakaccheti sallapati mantetiiti. Icchaam' aha.m bhoti vassike cattaaro maase {patisalliiyitu.m} karu.na.m jhaana.m jhaayitu.m. {N' amhi} kenaci upasa.mkamitabbo a~n~natra ekena bhattaabhihaarenaati.'

'Yassa daani bhava.m Govindo kaala.m ma~n~natiiti.'

43. Atha kho bho Mahaa-Govindo braahma.no puratthimena nagarassa nava.m santhaagaara.m kaaraapetvaa vassike cattaaro maase {patisalliiyi}, karu.na.m jhaana.m jhaayi, naassuda koci upasa.mkami a~n~natra ekena bhattaabhihaarena. Atha kho bho Mahaa-Govindassa braahma.nassa catunna.m maasaana.m accayena ahud eva ukka.n.thanaa ahu paritassanaa:

Suta.m kho pana m' eta.m Braahma.naana.m vuddhaana.m mahallakaana.m aacariya-paacariyaana.m {bhaasamaanaana.m}: Yo vassike cattaaro maase patisalliiyati karu.na.m jhaaya.m jhaayati, so Brahmaana.m passati, Brahmunaa saakaccheti sallapati mantetiiti. Na kho panaaha.m Brahmaana.m passaami, na Brahmunaa saakacchemi, na Brahmunaa sallapaami, na Brahmunaa mantemiiti.

44. Atha kho bho Brahmaa Sana.mkumaaro MahaaGovindassa Braahma.nassa cetasaa {ceto-}parivitakkam a~n~naaya,

[page 240]

seyyathaa pi naama balavaa puriso sammi~njita.m vaa baaha.m pasaareyya, pasaarita.m vaa baaha.m sammi~njeyya, evam eva Brahma-loke antarahito Mahaa-Govindassa braahma.nassa pamukhe paatur ahosi. Atha kho bho MahaaGovindassa braahma.nassa ahud eva bhaya.m ahu chambhitatta.m ahu lomaha.mso yathaa ta.m adi.t.tha-pubba.m ruupa.m disvaa. Atha kho bho Mahaa-Govindo braahma.no bhiito sa.mviggo loma-ha.t.tha-jaato Brahmaana.m Sana.mkumaara.m gaathaaya ajjhabhaasi:--

'Va.n.navaa yasavaa sirimaa, ko nu tvam asi maarisa?
Ajaanantaa tam pucchaama katha.m jaanemu ta.m maya.m?'
'Ma.m ve kumaara.m jaananti Brahma-loke sanantana.m,
Sabbe jaananti ma.m devaa, eva.m Govinda jaanahi.'
'Aasana.m udaka.m pajja.m madhu-paaka~n ca brahmuno,
Agghe Bhavanta.m pucchaama. Aggha.m kurutu no Bhava.m.'
'{Pa.tiga.nhaama} te aggha.m ya.m tva.m Govinda bhaasasi.
Di.t.tha-dhamma-hitatthaaya samparaaya-sukhaaya ca,
Kataavakaaso puccha ssu ya.m ki~nci abhipatthitan' ti.

45. Atha kho bho Mahaa-Govindassa braahma.nassa etad ahosi: 'Kataavakaaso kho 'mhi Brahmunaa Sana.mkumaarena. Kin nu kho aha.m Brahmaana.m Sana.mkumaara.m puccheyya.m di.t.tha-dhammika.m vaa attha.m samparaayika.m vaa ti?'

[page 241]

Atha kho bho Mahaa-Govindassa braahma.nassa etad ahosi: 'Kusalo kho aha.m di.t.tha-dhammikaana.m atthaana.m. A~n~ne pi ma.m di.t.tha-dhammika.m attha.m pucchanti.

Yannuunaaha.m Brahmaana.m Sana.mkumaara.m samparaayika.m yeva attha.m puccheyyan' ti.

Atha kho bho Mahaa-Govindo braahma.no Brahmaana.m Sana.mkumaara.m gaathaaya ajjhabhaasi:

'Pucchaami Brahmaana.m Sana.mkumaara.m
Ka'nkhii aka'nkhi.m paravediyesu
Kattha.t.thito kimhi ca sikkhamaano
Pappoti macco amata.m Brahma-lokan ti?'

'Hitvaa mamatta.m manujesu brahme
Ekodibhuuto karu.naadhimutto
Niraamagandho virato methunasmaa
Ettha.t.thito ettha ca sikkhamaano
Pappoti macco amata.m Brahma-lokan ti.'

46. 'Hitvaa mamatta.m taaha.m bhoto aajaanaami. Idh' ekacco appa.m vaa bhogakkhandha.m pahaaya mahanta.m vaa bhogakkhandha.m pahaaya appa.m vaa ~naati-pariva.t.ta.m pahaaya mahanta.m vaa ~nati-pariva.t.ta.m pahaaya kesa-massu.m ohaaretvaa kaasaayaani vatthaani acchaadetvaa agaarasmaa anagaariya.m pabbajati. Iti hitvaa mamatta.m taaha.m bhoto aajaanaami.

[page 242]

'Ekodibhuuto ti caaha.m bhoto aajaanaami. Idh' ekacco vivitta.m senaasana.m bhajati ara~n~na.m rukkha-muula.m pabbata.m kandara.m giri-guha.m susaana.m vana-pattha.m abbhokaasa.m palaala-pu~nja.m. Iti ekodibhuuto ti p' aha.m bhoto aajaanaami.

'Karu.naadhimutto ti p' aha.m bhoto aajaanaami. Idh' ekacco karu.naa-sahagatena cetasaa eka.m disa.m pharitvaa viharati, tathaa dutiya.m tathaa tatiya.m tathaa catuttha.m.

Iti uddham adho tiriya.m sabbadhi sabbattataaya sabbaavanta.m loka.m karu.naa-sahagatena cetasaa vipulena mahaggatena appamaa.nena averena avyaapajjhena pharitvaa viharati. Iti karu.naadhimutto ti p' aha.m bhoto aajaanaami.

'Aamagandhe va kho aha.m bhoto bhaasamaanassa na aajaanaami.

'Ke aamagandhaa manujesu Brahme?
Ete avidvaa idha bruuhi dhiira.
Ken' aava.taa vaati pajaa kuru.t.tharuu
Aapaayikaa niivuta-brahmalokaa ti.'

[page 243]

'Kodho mosa-vajja.m nikatii ca dobho
Kadariyataa atimaano usuyyaa
Icchaa vicikicchaa para-he.thanaa ca
Lobho ca doso ca mado ca moho
Etesu yuttaa aniraamagandhaa
Aapaayikaa niivuta-brahmalokaa ti.'

'Yathaa kho aha.m bhoto aamagandhe bhaasamaanassa aajaanaami, te na sunimmadayaa agaara.m ajjhaavasataa, pabbajissaam' aha.m bho agaarasmaa anagaariyan' ti.

'Yassa daani bhava.m Govindo kaala.m ma~n~natiiti.'

47. Atha kho bho Mahaa-Govindo braahma.no yena Re.nu raajaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Re.nu-{raajaana.m} etad avoca: 'A~n~na.m daani bhava.m purohita.m pariyesatu, yo bhoto rajja.m anusaasissati. Icchaam' aha.m bho agaarasmaa anagaariya.m pabbajitu.m. Yathaa kho pana me suta.m Brahmuno aamagandhe bhaasamaanassa te na sunimmadayaa agaara.m ajjhaavasataa, pabbajissaam' aha.m bho agaarasmaa anagaariyan' ti.

'Aamantayaami raajaana.m Re.nu.m bhuumi-pati.m aha.m,
Tva.m pajaanassu rajjena, naaha.m porohacce rame.'
'Sace te uuna.m kaamehi aha.m paripuurayaami te,
Yo ta.m hi.msati vaaremi bhuumi-senaapatii aha.m,
Tva.m pitaa 'si aha.m putto maa no Govinda paajahi.'
'Na m' atthi uuna.m kaamehi hi.msitaa me na vijjati
Amanussa-vaco sutvaa tasmaa 'ha.m na gahe rame.'

[page 244]

'Amanusso katha.m-va.n.no, kan te attha.m abhaasatha,
Ya.m sutvaa pajaahaasi no gehe amhe ca kevale.'

'Upavutthassa me pubbe yatthu-kaamassa me sato
Aggi pajjalito aasi kusapatta-paritthato.
Tato me Brahmaa paatur ahu Brahma-lokaa Sanantano,
So me pa~nha.m viyaakaasi ta.m sutvaa na gahe rame.'

'Saddahaami aha.m bhoto ya.m tva.m Govinda bhaasasi,
Amanussa-vaco sutvaa katha.m vattetha a~n~nathaa,
Te ta.m anuvattissaama satthaa Govinda no bhava.
Ma.ni yathaa ve.luriyo akaaco vimalo subho,
Eva.m suddhaa carissaama Govindassaanusaasane ti.'

'Sace bhava.m Govindo agaarasmaa anagaariya.m pabbajissati, aham pi agaarasmaa anagaariya.m pabbajissaami. Atha yaa te gati saa no gati bhavissatiiti.'

48. Atha kho bho Mahaa-Govindo braahma.no yena te chakkhattiyaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa chakkhattiye etad avoca: 'A~n~na.m daani bhavanto purohita.m pariyesantu, yo bhavantaana.m rajje anusaasissati. Icchaam' aha.m bho agaarasmaa anagaariya.m pabbajitu.m. Yathaa kho pana me suta.m Brahmuno aamagandhe bhaasamaanassa te na sunimmadayaa agaara.m ajjhaavasataa, pabbajissaam' aha.m bho agaarasmaa anagaariyan' ti.

Atha kho bho chakkhattiyaa ekamanta.m apakkamma eva.m samacintesu.m:

[page 245]

'Ime kho braahma.naa naama dhanaluddhaa, yan nuuna maya.m Mahaa-Govinda.m braahma.na.m dhanena sikkheyyaamaati.'

Te Mahaa-Govinda.m braahma.na.m upasa.mkamitvaa evam aaha.msu: 'Sa.mvijjati kho bho imesu sattasu rajjesu pahuuta.m saapateyya.m. Tato bhoto yaavatakena attho taavataka.m aahareyyatan ti.

'Ala.m bho! Mama p' ida.m pahuuta.m saapateyya.m bhavantaana.m yeva vaahasaa, tam aha.m yasa.m pahaaya agaarasmaa anagaariya.m pabbajissaami. Yathaa kho pana me suta.m Brahmuno aamagandhe bhaasamaanassa, te na sunimmadayaa agaara.m ajjhaavasataa, pabbajissaam' aha.m bho agaarasmaa anagaariyan' ti.

49. Atha kho bho te chakkhattiyaa ekamanta.m apakkamma eva.m samacintesu.m: 'Ime kho braahma.naa naama itthi-luddhaa. Yan nuuna maya.m Mahaa-Govinda.m braahma.na.m itthiihi sikkheyyaamaati?'

Te Mahaa-Govinda.m braahma.na.m upasa.mkamitvaa evam aaha.msu: '{Sa.mvijjante}' kho bho imesu sattasu rajjesu pahuutaa itthiyo. Tato bhoto yaavatikaahi attho, taavatikaa aaniyyatan' ti.

'Ala.m bho! mama p' imaa {cattaariisaa} bhariyaa saadisiyo.

Taa p' aha.m sabbaa pahaaya agaarasmaa anagaariya.m pabbajissaami. Yathaa kho pana me suta.m Brahmuno aamagandhe bhaasamaanassa, te na sunimmadayaa agaara.m ajjhaavasataa, pabbajissaam' aha.m bho agaarasmaa anagaariyan' ti.

[page 246]

50. 'Sace bhava.m Govindo agaarasmaa anagaariya.m pabbajissati, mayam pi agaarasmaa anagaariya.m pabbajissaama, atha yaa te gati saa no gati bhavissatiiti.'

'Sace jahaatha kaamaani yattha satto puthujjano
Aarabhavho da.lhaa hotha khanti-bala-samaahitaa.
Esa maggo uju maggo esa maggo anuttaro
Saddhammo sabbhi rakkhito Brahmalokuupapattiyaa ti.'

51. 'Tena hi bhava.m Govindo satta vassaani aagametu, sattanna.m vassaana.m accayena mayam pi agaarasmaa anagaariya.m pabbajissaama, atha yaa te gati saa no gati bhavissatiiti.'

'Aticira.m kho bho satta vassaani. Naaha.m sakkomi bhavante satta vassaani aagametu.m. Ko kho pana bho jaanaati jiivitaana.m. Gamaniiyo samparaayo, mantaaya {bodhabba.m}, kattabba.m kusala.m, caritabba.m brahmacariya.m, n' atthi jaatassa amara.na.m. Yathaa kho pana me suta.m Brahmuno aamagandhe bhaasamaanassa te na sunimmadayaa agaara.m ajjhaavasataa, pabbajissaam' aha.m bho agaarasmaa anagaariyan' ti.

52. 'Tena hi bhava.m Govindo cha vassaani aagametu ... pe ... pa~nca vassaani aagametu ... [pe] ... cattaari vassaani aagametu ... [pe] ... tii.ni vassaani aagametu ... [pe] ... dve vassaani aagametu ... [pe] ... eka.m vassa.m aagametu. Eka-vassassa accayena mayam pi agaarasmaa anagaariya.m pabbajissaama, atha yaa te gati saa no gati bhavissatiiti?

53. 'Aticira.m kho bho eka.m vassa.m. Naaha.m sakkomi bhavante eka.m vassa.m aagametu.m.

[page 247]

Ko kho pana bho jaanaati jiivitaana.m. Gamaniiyo samparaayo, mantaaya bodhabba.m, kattabba.m kusala.m, caritabba.m brahmacariya.m, n' atthi jaatassa amara.na.m. Yathaa kho pana me suta.m Brahmuno aamagandhe bhaasamaanassa te na sunimmadayaa {agaara.m} ajjhaavasataa, pabbajissaam' aha.m bho agaarasmaa anagaariyan' ti.

'Tena hi bhava.m Govindo satta maasaani aagametu.

Sattanna.m maasaana.m accayena mayam pi agaarasmaa anagaariya.m pabbajissaama, atha yaa te gati saa no gati bhavissatiiti.'

54. 'Aticira.m kho bho satta maasaani. Naaha.m sakkomi bhavante satta maasaani aagametu.m. Ko kho pana bho jaanaati jiivitaana.m? Gamaniiyo samparaayo, mantaaya bodhabba.m, kattabba.m kusala.m, caritabba.m brahmacariya.m, n' atthi jaatassa amara.na.m. Yathaa kho pana me suta.m Brahmuno aamagandhe bhaasamaanassa te na sunimmadayaa agaara.m ajjhaavasataa, pabbajissaam' aha.m bho agaarasmaa anagaariyan' ti.

'Tena hi bhava.m Govindo cha maasaani aagametu ... pe ... pa~nca maasaani aagametu ... [pe] ... cattaari maasaani aagametu ... [pe] ... tii.ni maasaani aagametu ... [pe] ... dve maasaani aagametu ... [pe] ... maasa.m aagametu ... [pe] ... addha-maasa.m aagametu. Addha-maasassa accayena mayam pi agaarasmaa anagaariya.m pabbajissaama, atha yaa te gati saa no gati {bhavissatiiti.}

55. 'Aticira.m kho bho addhamaaso. Naaha.m sakkomi bhavante addhamaasam aagametu.m. Ko kho pana bho jaanaati jiivitaana.m? Gamaniiyo samparaayo, mantaaya {bodhabba.m}, kattabba.m kusala.m, caritabba.m brahmacariya.m, n' atthi jaatassa amara.na.m. Yathaa kho pana me suta.m Brahmuno aamagandhe {bhaasamaanassa} te na sunimmadayaa agaarasmaa ajjhaavasataa, pabbajissaam' aham bho agaarasmaa anagaariyan' ti.

[page 248]

'Tena hi bhava.m Govindo sattaaha.m aagametu yaava maya.m sake putta- bhaataro rajje anusaasaama. Sattaahassa accayena mayam pi agaarasmaa anagaariya.m pabbajissaama, atha yaa te gati saa no gati bhavissatiiti.'

'Na cira.m kho bho sattaaha.m, aagamissaam' aha.m bhavante sattaahan' ti.

56. Atha kho bho Mahaa-Govindo braahma.no yena te satta braahma.naa mahaa-saalaa satta ca nahaataka-sataani ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa satta braahma.na-mahaasaale satta ca nahaataka-sataani etad avoca:

'A~n~na.m daani bhavanto aacariya.m pariyesantu, yo bhavantaana.m mante vaacessati. Icchaam' aha.m bho agaarasmaa anagaariya.m pabbajitu.m. Yathaa kho pana me suta.m Brahmuno aamagandhe bhaasamaanassa te na sunimmadayaa agaara.m ajjhaavasataa, pabbajissaam' aha.m bho agaarasmaa anagaariyan' ti.

'Maa bhava.m Govindo agaarasmaa anagaariya.m pabbaji, pabbajjaa bho appesakkhaa ca appalaabhaa ca, brahma~n~na.m mahesakkha~n ca mahaalaabha~n caati.'

'Maa bhavanto eva.m avacuttha: "Pabbajjaa appesakkhaa ca appalaabhaa ca, brahma~n~na.m mahesakkha~n ca mahaalaabha~n caati." Ko nu kho bho a~n~no mayaa mahesakkhataro vaa mahaalaabhataro vaa. Aha.m hi bho etarahi raajaa ca ra~n~na.m Brahmaa ca braahma.naana.m devataa ca gahapatikaana.m, ta.m p' aha.m sabba.m pahaaya agaarasmaa anagaariya.m pabbajissaami. Yathaa kho pana me suta.m Brahmuno aamagandhe bhaasamaanassa te na sunimmadayaa agaara.m ajjhaavasataa,

[page 249]

pabbajissaam' aha.m bho agaarasmaa anagaariyan' ti.

'Sace bhava.m Govindo agaarasmaa anagaariya.m pabbajissati, mayam pi agaarasmaa anagariya.m pabbajissaama, atha yaa te gati saa no gati bhavissatiiti.'

57. Atha kho bho Mahaa-Govindo braahma.no yena cattaariisaa bhariyaa saadisiyo ten' {upasa.mkami}, upasa.mkamitvaa cattaariisaa bhariyaa saadisiyo etad avoca: 'Yaa bhoti na.m icchati sakaani va ~naati-kulaani gacchatu, a~n~na.m bhattaara.m pariyesatu. Icchaam' aha.m bhoti agaarasmaa anagaariya.m pabbajitu.m. Yathaa kho pana me suta.m Brahmuno aamagandhe bhaasamaanassa te na sunimmadayaa agaara.m ajjhaavasataa, pabbajissaam' aha.m bhoti agaarasmaa anagaariyan' ti.

'Tva.m yeva no ~naati ~naati-kaamaana.m. Tva.m pana bhattaa bhattu-kaamaana.m. Sace bhava.m Govindo agaarasmaa anagaariya.m pabbajissati, mayam pi agaarasmaa anagaariya.m pabbajissaama, atha yaa te gati saa no gati bhavissatiiti.'

58. Atha kho bho Mahaa Govindo braahma.no tassa sattaahassa accayena kesa-massu.m ohaaretvaa kaasaayaani vatthaani acchaadetvaa agaarasmaa anagaariyam pabbaji. Pabbajita~n ca pana Mahaa-Govinda.m braahma.na.m satta ca raajaano khattiyaa muddhaavasittaa satta ca braahma.na-mahaasaalaa satta ca nahaataka-sataani cattaariisaa ca bhariyaa saadisiyo anekaani ca khattiya-sahassaani anekaani ca braahma.na-sahassaani anekaani ca gahapati-sahassaani anekaa ca itthaagaarehi itthikaayo kesa-massu.m ohaaretvaa kaasaayaani vatthaani acchaadetvaa Mahaa-Govinda.m braahma.na.m agaarasmaa anagaariya.m pabbajita.m anupabbaji.msu. Taaya suda.m bho parisaaya parivuto Mahaa-Govindo braahma.no gaama-nigama-raajadhaaniisu caarika.m carati.

[page 250]

Ya.m kho pana bho tena samayena Mahaa-Govindo braahma.no gaama.m vaa nigama.m vaa upasa.mkamati, tattha raajaa va hoti ra~n~na.m Brahmaa va braahma.naana.m devataa va gahapatikaana.m. Ye ca kho pana bho tena samayena manussaa khipanti vaa upakkhalanti vaa, te evam {aaha.msu}: 'Nam' atthu MahaaGovindassa {braahma.nassa}, nam' atthu satta-purohitassaati.'

59. Mahaa-Govindo bho braahma.no mettaa-sahagatena cetasaa eka.m disa.m pharitvaa vihaasi, tathaa dutiya.m, tathaa tatiya.m, tathaa catuttha.m. Iti uddham adho tiriya.m sabbadhi sabbattataaya sabbaavanta.m loka.m mettaasahagatena cetasaa vipulena mahaggatena appamaa.nena averena avyaapajjhena pharitvaa vihaasi. Karu.naa-sahagatena cetasaa ... muditaa-sahagatena cetasaa ... upekhaa-sahagatena cetasaa eka.m disa.m pharitvaa vihaasi tathaa dutiya.m tathaa tatiya.m tathaa catuttha.m. Iti udham adho tiriya.m sabbadhi sabbattataaya sabbaavanta.m loka.m upekhaa-sahagatena cetasaa vipulena mahaggatena appamaa.nena averena avyaapajjhena pharitvaa vihaasi, saavakaana~n ca Brahmaloka-sahavyataaya magga.m desesi.

60. Ye kho pana bho tena samayena Mahaa-Govindassa braahma.nassa saavakaa sabbena sabba.m saasana.m aajaani.msu, te kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m Brahma-loka.m upapajji.msu. Ye na sabbena sabba.m saasana.m aajaani.msu, te kaayassa bhedaa param mara.naa app ekacce Paranimmita-Vasavattiina.m devaana.m sahavyata.m uppajji.msu, app ekacce Nimmaana-ratiina.m devaana.m sahavyata.m uppajji.msu, app ekacce Tusitaana.m devaana.m sahavyata.m {uppajji.msu}, app ekacce Yaamaana.m devaana.m sahavyata.m uppajji.msu,

[page 251]

app ekacce Taavati.msaana.m devaana.m sahavyata.m uppajji.msu, app ekacce Caatummahaaraajikaana.m devaana.m sahavyata.m uppajji.msu. Ye sabbe sabba-nihiina-kaaya.m paripuuresu.m te gandhabba-kaaya.m paripuuresu.m.

Iti kho bho sabbesa.m yeva tesa.m kula-puttaana.m amoghaa pabbajjaa ahosi ava~njhaa saphalaa sa-uddisaa ti.

61. 'Sarati ta.m Bhagavaa ti?'

'Saraam' aha.m Pa~ncasikha. Aha.m tena samayena Mahaa-Govindo braahma.no ahosi.m. Aha.m tesa.m saavakaana.m Brahmaloka-sahavyataaya magga.m desesi.m. Ta.m kho pana Pa~ncasikha brahmacariya.m na nibbidaaya na viraagaaya na nirodhaaya na upasamaaya na abhi~n~naaya na sambodhaaya na {nibbaanaaya} sa.mvattati, yaavad eva Brahmalokuupapattiyaa. Ida.m kho pana me Pa~ncasikha brahmacariya.m ekanta-nibbidaaya viraagaaya nirodhaaya upasamaaya abhi~n~naaya sambodhaaya nibbaanaaya sa.mvattati, aya.m eva ariyo a.t.tha'ngiko Maggo, seyyathiida.m sammaadi.t.thi sammaa-sa.mkappo sammaa-vaacaa sammaa-kammanto sammaa-aajiivo sammaa-vaayaamo sammaa-sati sammaa-samaadhi.

Ida.m kho ta.m Pa~ncasikha brahmacariya.m ekantanibbidaaya viraagaaya nirodhaaya upasamaaya abhi~n~naaya sambodhaaya nibbaanaaya sa.mvattati.

62. 'Ye kho pana me Pa~ncasikha saavakaa sabbena sabba.m saasana.m aajaananti, te {aasavaana.m} khayaa anaasava.m ceto-vimutti.m pa~n~naa-vimutti.m di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharanti.

[page 252]

Ye na sabbena sabba.m saasana.m aajaananti {app ekacce} pa~ncanna.m orambhaagiyaana.m sa.myojanaana.m parikkhayaa opapaatikaa honti, tattha parinibbaayino anaavatti-dhammaa tasmaa lokaa.

Ye na sabbena sabba.m saasana.m aajaananti app ekacce ti.n.nam sa.myojanaana.m parikkhayaa raaga-dosa-mohaana.m tanuttaa sakadaagaamino honti sakid eva ima.m loka.m aagantvaa dukkhass' anta.m karonti. Ye na sabbena sabba.m saasana.m aajaananti app ekacce ti.n.na.m sa.myojanaana.m parikkhayaa sotaapannaa honti avinipaata-dhammaa niyataa sambodhi-paraayanaa. Iti kho Pa~ncasikha sabbesa.m yeva imesa.m kula-puttaana.m amoghaa pabbajjaa ava~njhaa saphalaa sa-uddisaa' ti.

Idam avoca Bhagavaa. Attamano Pa~ncasikho Gandhabbaputto Bhagavato bhaasita.m abhinanditvaa anumoditvaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa padakkhi.na.m katvaa tatth' ev' antaradhaayiiti.

MAHAa-GOVINDA-SUTTANTA.M NI.T.THIT.M.

[page 253]

 


 

XX. Mahaa-Samaya Suttanta

1. Evam me suta.m.

Eka.m samaya.m Bhagavaa Sakkesu viharati Kapilavatthusmi.m Mahaavane mahataa bhikkhu-sa.mghena saddhi.m pa~nca-mattehi bhikkhu-satehi sabbeh' eva arahantehi, dasahi ca loka-dhaatuuhi devataa yebhuyyena sannipatitaa honti Bhagavanta.m dassanaaya bhikkhu-sa.mgha~n ca.

2. Atha kho catunna.m Suddhaavaasakaayikaana.m devaana.m etad ahosi:

'Aya.m kho Bhagavaa Sakkesu viharati Kapila-vatthusmi.m Mahaavane mahataa bhikkhu-sa.mghena saddhi.m pa~nca-mattehi bhikkhu-satehi sabbeh' eva arahantehi, dasahi ca loka-dhaatuuhi devataa yebhuyyena sannipatitaa honti Bhagavanta.m dassanaaya bhikkhu-sa.mgha~n ca.

Yan nuuna mayam pi yena Bhagavaa ten' upasa.mkameyyaama, upasa.mkamitvaa Bhagavato santike pacceka-gaatha.m bhaaseyyaamaati.'

3. Atha kho taa devataa seyyathaa pi naama balavaa puriso sammi~njita.m vaa baaha.m pasaareyya, pasaarita.m vaa baaha.m sammi~njeyya,

[page 254]

evam eva.m Suddhaavaasesu devesu antarahitaa Bhagavato purato paatur aha.msu. Atha kho taa devataa Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m {a.t.tha.msu}, ekamanta.m .thitaa kho ekaa devataa Bhagavato santike ima.m gaatha.m abhaasi:--

'Mahaa-samayo pavanasmi.m, deva-kaayaa samaagataa,
Aagat' amha ima.m dhamma-samaya.m dakkhitaaye aparaajita-sa.mghan ti.'

Atha kho aparaa devataa Bhagavato santike ima.m gaatha.m abhaasi:--

'Tatra bhikkhavo samaadaha.msu citta.m attano ujukam aka.msu,
Saarathi va nettaani gahetvaa indriyaani rakkhanti pa.n.ditaa ti.'

Atha kho aparaa devataa Bhagavato santike ima.m gaatha.m abhaasi:--

'Chetvaa khila.m chetvaa paligha.m inda-khiila.m uuhacca-m-anejaa,
Te caranti suddhaa vimalaa cakkhumataa sudantaa susunaagaa ti.'

[page 255]

Atha kho aparaa devataa Bhagavato santike ima.m gaatha.m abhaasi:--

'Ye keci Buddha.m sara.na.m gataase na te gamissanti {apaaya.m},
Pahaaya maanusa.m deha.m deva-kaaya.m paripuuressantiiti.'

4. Atha kho Bhagavaa bhikkhuu aamantesi:--

'Yebhuyyena bhikkhave dasasu loka-dhaatusu devataa sannipatitaa Tathaagatam dassanaaya bhikkhu-sa.mgha~n ca.

Ye pi te bhikkhave ahesu.m atiitam addhaana.m arahanto sammaa-sambuddhaa, tesam pi Bhagavantaana.m eta-paramaa yeva devataa sannipatitaa ahesu.m seyyathaa pi mayha.m etarahi. Ye pi te bhikkhave bhavissanti anaagatam addhaana.m arahanto sammaasambuddhaa, tesam pi Bhagavantaana.m eta-paramaa yeva devataa sannipatitaa bhavissanti seyyathaa pi mayha.m etarahi. Aacikkhissaami bhikkhave devakaayaana.m naamaani, kittayissaami bhikkhave devakaayaana.m naamaani, desissaami bhikkhave devakaayaana.m naamaani. Ta.m su.naatha saadhuka.m manasikarotha, bhaasissaamiiti.'

'Eva.m bhante ti' kho te bhikkhuu Bhagavato paccassosu.m.

Bhagavaa etad avoca:--

5. 'Silokam anukassaami; yattha bhummaa tad assitaa,
Ye sitaa giri-gabbhara.m pahitattaa samaahitaa
Puthuu siihaa va salliinaa lomaha.msaabhisambhuno
Odaata-manasaa suddhaa vippasannaa-m-anaavilaa

[page 256]

Bhiiyyo pa~nca-sate ~natvaa vane Kaapilavatthave.'
Tato aamantayi Satthaa saavake saasane rate:
'Deva-kaayaa abhikkantaa te vijaanaatha bhikkhavo.'
Te ca aatappam akaru.m sutvaa Buddhassa saasana.m.

6. Tesa.m paatur ahuu ~naa.na.m amanussaana dassana.m
App eke satam addakkhu.m sahassa.m atha sattati.m
Sata.m eke sahassaana.m amanussaanam addasu.m
App eke 'nantam addakkhu.m, disaa sabbaa phu.taa ahuu.
Ta~n ca sabba.m abhi~n~naaya vavakkhitvaana cakkhumaa
Tato aamantayi Satthaa saavake saasane rate:
'Deva-kaayaa abhikkantaa te vijaanaatha bhikkhavo,
Ye vo 'ha.m kittayissaami giraahi anupubbaso.

7. Satta sahassaa va yakkhaa bhummaa Kaapilavatthavaa
Iddhimanto jutiimanto va.n.navanto yasassino
Modamaanaa abhikkaamu.m bhikkhuuna.m samiti.m vana.m.

Cha-sahassaa Hemavataa yakkhaa naanatta-va.n.nino,
Iddhimanto jutiimanto va.n.navanto yasassino,
Modamaanaa abhikkaamu.m bhikkhuuna.m samiti.m vana.m.

Saataagiraa ti-sahassaa yakkhaa naanatta-va.n.nino,
Iddhimanto jutiimanto va.n.navanto yasassino,
Modamaanaa abhikkaamu.m bhikkhuuna.m samiti.m vana.m.

Icc ete so.lasa-sahassaa yakkhaa naanatta-va.n.nino,
Iddhimanto jutiimanto va.n.navanto yasassino
Modamaanaa abhikkaamu.m bhikkhuuna.m samiti.m vana.m.

[page 257]

8. Vessaamittaa pa~nca-sataa yakkhaa naanatta-va.n.nino,
Iddhimanto jutiimanto va.n.navanto yasassino,
Modamaanaa abhikkaamu.m bhikkhuuna.m samiti.m vana.m.

Kumbhiiro Raajagahiko Vepullassa nivesana.m,
Bhiyyo na.m sata-sahassa.m yakkhaana.m payirupaasati,
Kumbhiiro Raajagahiko so p' aaga samiti.m vana.m.

9. Purima~n ca disa.m raajaa Dhatara.t.tho pasaasati,
Gandhabbaana.m aadhipati Mahaaraajaa yasassi so.
Puttaa pi tassa bahavo Inda-naamaa mahabbalaa,
Iddhimanto jutiimanto va.n.navanto yasassino,
Modamaanaa abhikkaamu.m bhikkhuuna.m samiti.m vana.m.

Dakkhi.na~n ca disa.m raajaa Viruu.lho ta.m pasaasati,
Kumbha.n.daana.m aadhipati Mahaaraajaa yasassi so.
Puttaa pi tassa bahavo Inda-naamaa mahabbalaa,
Iddhimanto jutiimanto va.n.navanto yasassino,
Modamaanaa abhikkaamu.m bhikkhuuna.m samiti.m vana.m.

Pacchima~n ca disa.m raajaa Viruupakkho pasaasati,
Naagaana.m va aadhipati Mahaaraajaa yasassi so.
Puttaa pi tassa bahavo Inda-naamaa mahabbalaa,
Iddhimanto jutiimanto va.n.navanto yasassino,
Modamaanaa abhikkaamu.m bhikkhuuna.m samiti.m vana.m.

Uttara~n ca disa.m raajaa Kuvero ta.m pasaasati
Yakkhaana.m va aadhipati Mahaaraajaa yasassi so.

[page 258]

Puttaa pi tassa bahavo Inda-naamaa mahabbalaa,
Iddhimanto jutiimanto va.n.navanto yasassino,
Modamaanaa abhikkaamu.m bhikkhuuna.m samiti.m vana.m.

Purima.m disa.m Dhatara.t.tho dakkhi.nena Viruu.lhako
Pacchimena Viruupakkho Kuvero uttara.m disa.m.
Cattaaro te Mahaaraajaa samantaa caturo disaa,
Daddallamaanaa a.t.tha.msu vane Kaapilavatthave.

10. Tesa.m maayaavino daasaa aagu va~ncanikaa sa.thaa
Maayaa Ku.te.n.du Ve.te.n.du Vi.tuc ca Vi.tucco saha
Candano Kaamase.t.tho ca Kinnugha.n.du Nigha.n.du ca
Panaado Opama~n~no ca devasuuto ca Maatali.
Cittaseno ca gandhabbo Nalo raajaa Janesabho
Aagu Pa~ncasikho c' eva Timbaruu Suriyavaccasaa.
Ete c' a~n~ne ca raajaano gandhabbaa saha raajubhi
Modamaanaa abhikkaamu.m bhikkhuuna.m samiti.m vana.m.

11. Ath' aagu Naabhasaa naagaa Vesaalaa saha Tacchakaa,
Kambalassataraa aagu Paayaagaa saha ~naatibhi.
Yaamunaa Dhatara.t.thaa ca aagu naagaa yasassino,
{Eraava.no} mahaa-naago so p' aaga samiti.m vana.m.
Ye naaga-raaje sahasaa haranti
Dibbaa dijaa pakkhi visuddha-cakkhuu

[page 259]

Vehaasayaa te vana-majjha-pattaa
Citraa Supa.n.naa iti tesa.m naama.m.
Abhayan tadaa naaga-raajaanam aasi,
Supa.n.nato khemam akaasi Buddho.
Sa.nhaahi vaacaahi upavhayantaa
Naagaa Supa.n.naa sara.na.m aga.msu Buddha.m.

12. Jitaa Vajira-hatthena samudda.m Asuraa sitaa
Bhaataro Vaasavass' ete iddhimanto yasassino
Kaalaka~njaa mahaabhi.msaa asuraa Daanaveghasaa
Vepacitti Sucitti ca Pahaaraado Namucii saha
Sata~n ca Bali-puttaana.m sabbe Veroca-naamakaa
Sannayhitvaa bali.m sena.m Raahubhaddam upaagamu.m:
'Samayo daani bhaddan te bhikkhuuna.m samiti.m vana.m.'

13. Aapo ca devaa Pa.thavii Tejo Vaayo tad aagamu.m,
Varu.naa Vaaru.naa devaa Somo ca Yasasaa saha,
Mettaa-karu.naa-kaayikaa aagu devaa yasassino.
Das' ete dasadhaa kaayaa sabbe naanatta-va.n.nino
Iddhimanto jutiimanto va.n.navanto yasassino
Modamaanaa abhikkaamu.m bhikkhuuna.m samiti.m vana.m.

14. Ve.nhuu ca devaa Saha.lii ca Asamaa ca duve Yamaa,
Candassuupanisaa devaa Candam aagu purakkhatvaa,
Suriyassuupanisaa devaa Suriyam aagu purakkhatvaa,
Nakkhattaani purakkhatvaa aagu Manda-valaahakaa,

[page 260]

Vasuuna.m Vaasavo se.t.tho Sakko p' aaga purindado.
Das' ete dasadhaa kaayaa sabbe naanatta-va.n.nino
Iddhimanto jutiimanto va.n.navanto yasassino
Modamaanaa abhikkaamu.m bhikkhuuna.m samiti.m vana.m.

15. Ath' aagu Sahabhuu devaa jalam aggi-sikhaa-r-iva,
Ari.t.thakaa ca Rojaa ca ummaa-puppha-nibhaasino,
Varu.naa Saha-dhammaa ca Accutaa ca Anejakaa,
Suuleyya-ruciraa aagu,aagu Vaasavanesino.
Das' ete dasadhaa kaayaa sabbe naanatta-va.n.nino
Iddhimanto jutiimanto va.n.navanto yasassino
Modamaanaa abhikkaamu.m bhikkhuuna.m samiti.m vana.m.

16. Samaanaa Mahaa-samaanaa Maanusaa Maanusuttamaa
Khi.d.daa-paduusikaa aagu, aagu Mano-paduusikaa,
Ath' aagu Harayo devaa ye ca Lohita-vaasino
Paaragaa Mahaa-paaragaa aagu devaa yasassino.
Das' ete dasadhaa kaayaa sabbe naanatta-va.n.nino
Iddhimanto jutiimanto va.n.navanto yasassino
Modamaanaa abhikkaamu.m bhikkhuuna.m samiti.m vana.m.

17. Sukkaa Karumhaa Aru.naa aagu Veghanasaa saha,
Odaata-gayhaa paamokkhaa aagu devaa Vicakkha.naa,
Sadaamattaa Haaragajaa Missakaa ca yasassino,
Thanaya.m aaga Pajjunno yo disaa abhivassati.
Das' ete dasadhaa kaayaa sabbe naanatta-va.n.nino
Iddhimanto jutiimanto va.n.navanto yasassino
Modamaanaa abhikkaamu.m bhikkhuuna.m samiti.m vana.m.

[page 261]

18. Khemiyaa Tusitaa Yaamaa Ka.t.thakaa ca yasassino,
Lambiitakaa Laama-se.t.thaa Joti-naamaa ca Aasavaa,
Nimmaana-ratino aagu, ath' aagu Paranimmitaa.
Das' ete dasadhaa kaayaa sabbe naanatta-va.n.nino
Iddhimanto jutiimanto va.n.navanto yasassino
Modamaanaa abhikkaamu.m bhikkhuuna.m samiti.m vana.m.

19. Sa.t.th' ete deva-nikaayaa sabbe naanatta-va.n.nino,
Naamanvayena aaga~nchu.m ye c' a~n~ne sadisaa saha.
'Pavuttha-jaati.m akhila.m ogha-ti.n.na.m anaasava.m
Dakkhem' ogha-tara.m naaga.m canda.m va asitaatiga.m.'

20. Subrahmaa Paramatto ca puttaa iddhimato saha
Sana.m-kumaaro Tisso ca so p' aaga samiti.m vana.m.
Sahassa-Brahmalokaana.m Mahaa-Brahmaa 'bhiti.t.thati,
Upapanno jutiimanto bhismaa-kaayo yasassi so.
Das' ettha issaraa aagu pacceka-vasavattino,
Tesa~n ca majjhato aaga Haarito parivaarito.

21. Te ca sabbe abhikkante sa-Inda-deve sa-Brahmake,
Maara-senaa abhikkaami, passa Ka.nhassa mandiya.m.

[page 262]

'Etha ga.nhatha bandhatha raagena baddham atthu ve
Samantaa parivaaretha maa vo mu~ncittha koci na.m.'
Iti tattha Mahaa-seno Ka.nha-sena.m apesayi,
Paa.ninaa talam aahacca sara.m katvaana bherava.m.
Yathaa paavussako megho thanayanto savijjuko,
Tadaa so paccudaavatti sa.mkuddho asaya.mvasii.

22. Ta~n ca sabba.m abhi~n~naaya vavakkhitvaana cakkhumaa
Tato aamantayi Satthaa saavake saasane rate:
'Maara-senaa abhikkantaa, te vijaanaatha bhikkhavo.'
Te ca aatappam akaru.m sutvaa Buddhassa saasana.m.
Viita-raagehi pakkaamu.m na sa.m loma.m pi i~njayu.m.
Sabbe vijita-sa.mgaamaa bhayaatiitaa yasassino
Modanti saha bhuutehi saavakaa te jane sutaa ti.

MAHAa-SAMAYA-{SUTTANTA.M} NI.T.THIT.M.

[page 263]

 


 

XXI. Sakka-Pa~nha Suttanta

1.1. Evam me suta.m.

Eka.m samaya.m Bhagavaa Magadhesu viharati, paaciinato Raajagahassa Ambasa.n.daa naama braahma.nagaamo, tass' uttarato Vediyake pabbate Indasaala-guhaaya.m. Tena kho pana samayena Sakkassa devaanam indassa ussukkam udapaadi Bhagavanta.m dassanaaya.

Atha kho Sakkassa devaanam indassa etad ahosi:

'Kahan nu kho Bhagavaa etarahi viharati araha.m sammaasambuddho ti?' Addasaa kho Sakko devaanam indo Bhagavanta.m Magadhesu viharanta.m, paaciinato Raajagahassa Ambasa.n.daa naama braahma.na-gaamo, tass' uttarato Vediyake pabbate Indasaala-guhaaya.m. Disvaa deve Taavati.mse aamantesi:

'Aya.m maarisaa Bhagavaa Magadhesu viharati, paaciinato Raajagahassa Ambasa.n.daa naama braahma.nagaamo, tass' uttarato Vediyake pabbate Indasaala-guhaaya.m. Yadi pana maarisaa mayan ta.m Bhagavanta.m dassanaaya upasa.mkameyyaama arahanta.m sammaa-sambuddhan ti.'

'Eva.m bhaddan tavaati' kho devaa Taavati.msaa Sakkassa devaanam indassa paccassosu.m.

2. Atha kho Sakko devaanam indo {Pa~ncasikha.m} Gandhabba-putta.m aamantesi:

[page 264]

'Aya.m taata Pa~ncasikha Bhagavaa Magadhesu viharati, paaciinato Raajagahassa Ambasa.n.daa naama braahma.na-gaamo, tass' uttarato Vediyake pabbate Indasaala-guhaaya.m. Yadi pana taata Pa~ncasikha mayan ta.m Bhagavanta.m dassanaaya upasa.mkameyyaama arahanta.m sammaa-sambuddhan ti.'

'Eva.m bhaddan tavaati' kho Pa~ncasikho Gandhabbaputto Sakkassa devaanam indassa pa.tissutvaa beluva-pa.n.du{vii.na.m} aadaaya Sakkassa devaanam indassa anucariya.m upaagami.

Atha kho Sakko devaanam indo devehi Taavati.msehi parivuto Pa~ncasikhena Gandhabba-puttena purakkhato, seyyathaa pi naama balavaa puriso sammi~njita.m vaa baaha.m pasaareyya pasaarita.m vaa baaha.m sammi~njeyya, evam eva.m devesu Taavati.msesu antarahito Magadhesu, paaciinato Raajagahassa Ambasa.n.daa naama braahma.na-gaamo, tass' uttarato Vediyake pabbate paccu.t.thaasi.

3. Tena kho pana samayena Vediyako pabbato atiriva obhaasa-jaato hoti, Ambasa.n.daa ca braahma.na-gaamo, yathaa ta.m devaana.m devaanubhaavena. Api 'ssuda.m parito gaamesu manussaa evam aaha.msu:

'Aaditt' assu {naam'} ajja Vediyako pabbato, pajjhaayit' assu naam' ajja Vediyako pabbato, jalit' assu naam' ajja Vediyako pabbato. Ki.m su naam' ajja Vediyako pabbato atiriva obhaasa-jaato, Ambasa.n.daa ca braahma.na-gaamo' ti sa.mviggaa lomaha.t.tha-jaataa ahesu.m.

4. Atha kho Sakko devaanam indo Pa~ncasikha.m Gandhabba-putta.m aamantesi:

[page 265]

'Durupasa.mkamaa kho taata Pa~ncasikha Tathaagataa maadisena, jhaayii jhaana-rataa tadanantara.m patisalliinaa. Yadi pana taata Pa~ncasikha Bhagavanta.m {pa.thama.m} pasaadeyyaasi, tayaa taata pa.thama.m pasaadita.m pacchaa maya.m ta.m Bhagavanta.m dassanaaya upasa.mkameyyaama arahanta.m sammaa-sambuddhan ti.'

'Eva.m bhaddan tavaati' kho Pa~ncasikho Gandhabbaputto Sakkassa devaanam indassa pa.tissutvaa beluva-pa.n.du-vii.na.m aadaaya yena Indasaala-guhaa ten' upasa.mkami. Upasa.mkamitvaa: 'Ettaavataa me Bhagavaa n' eva atiduure bhavissati na accaasanne, sadda~n ca kho sossatiiti' ekamanta.m a.t.thaasi. Ekamanta.m .thito kho Pa~ncasikho Gandhabbaputto beluva-pa.n.du-vii.na.m assaavesi imaa ca gaathaa abhaasi Buddhuupasa.mhitaa dhammuupasa.mhitaa arahantuupasa.mhitaa kaamuupasa.mhitaa:

5. 'Vande te pitara.m bhadde Timbaru.m Suriya-vaccase,
Yena jaataa 'si kalyaa.ni aananda-jananii mama.
Vaato va sedaka.m kanto paaniiya.m va pipaasino
A'ngiirasii piyaa me 'si dhammo arahataam iva,

[page 266]

Aaturass' eva bhesajja.m, bhojana.m va jighacchato,
Parinibbaapaya bhadde jalantam iva varinaa.
Siitodaki.m pokkhara.ni.m yutta.m ki~njakkha-re.nunaa
Naago ghammaabhitatto va ogahe te thanuudara.m.
Acca'nkuso va naago ca jita.m me tutta-tomara.m,
Kaara.na.m nappajaanaami sammatto lakkha.nuurasaa.
Tayi gathita-citto 'smi citta.m vipari.naamita.m,
Pa.tigantu.m na sakkomi va'nka-ghasto va ambujo.
Vaamuruu saja ma.m bhadde saja ma.m {manda-locane},
Palissaja ma.m kalyaa.ni etam me abhipatthita.m.
Appako vata me santo kaamo vellita-kesiyaa
Aneka-bhaago sampaadi aarahante va dakkhi.naa.
Yam me atthi kata.m pu~n~na.m arahantesu taadisu,
Tam me sabba'nga-kalyaa.ni tayaa saddhi.m vipaccata.m.

[page 267]

Yam me atthi kata.m pu~n~na.m asmi.m puthuvima.n.dale,
Tam me sabba'nga-kalyaa.ni tayaa saddhi.m vipaccata.m.
Sakya-putto va jhaanena ekodi nipako sato
Amata.m muni jigi.msaano tam aha.m Suriyavaccase.
Yathaa pi muni nandeyya patvaa sambodhim uttama.m,
Eva.m nandeyya kalyaa.ni missii-bhava.m gato tayaa.
Sakko ca me vara.m dajjaa Taavati.msaanam issaro,
Taaha.m bhadde vareyyaahe eva.m kaamo da.lho mama.
Saala.m va na cira.m phulla.m pitara.m te sumedhase
Vandamaano namassaami yassa s' etaadisii pajaa ti.'

6. Eva.m vutte Bhagavaa Pa~ncasikha.m Gandhabbaputta.m etad avoca:

'Sa.msandati kho pana te Pa~ncasikha tantissaro giitassarena giitassaro ca tantissarena, na ca pana te Pa~ncasikha tantissaro ativa.n.nati giitassara.m, giitassaro vaa tantissara.m. Kadaa sa.myuu.lhaa pana te Pa~ncasikha imaa gaathaa Buddhuupasa.mhitaa dhammuupasa.mhitaa arahantuupasa.mhitaa kaamuupasa.mhitaa ti?'

'Ekam ida bhante samaya.m Bhagavaa Uruvelaaya.m viharati najjaa Nera~njaraaya tiire Ajapaala-nigrodha-muule pa.thamaabhisambuddho.

[page 268]

Tena kho panaaha.m bhante samayena, Bhaddaa naama Suriya-vaccasaa Timbaruno Gandhabba-ra~n~no dhiitaa, tam abhika.mkhaami. Saa kho pana bhante bhaginii {para-kaaminii} hoti, Sikhaddhi naama Maatalissa sa'ngaahakassa putto, tam abhika.mkhati. Yato kho aha.m bhante ta.m bhagini.m naalattha.m kenaci pariyaayena, athaaha.m beluva-pa.n.du-vii.na.m aadaaya yena Timbaruno Gandhabba-ra~n~no nivesana.m ten' upasa.mkami.m, upasa.mkamitvaa beluva-pa.n.du-vii.na.m assaavesi.m, imaa ca gaathaa abhaasi.m Buddhuupasa.mhitaa dhammuupasa.mhitaa arahantuupasa.mhitaa kaamuupasa.mhitaa:--

7. 'Vande te pitara.m bhadde Timbaru.m Suriyavaccase
Yena jaataa {'si} {kalyaa.ni} aananda-jananii mama.
... pe ...
Saala.m va na cira.m phulla.m pitara.m te sumedhase
Vandamaano namassaami yassa s' etaadisii pajaa ti.'

'Eva.m vutte bhante Bhaddaa Suriya-vaccasaa ma.m etad avoca:

"'Na kho me maarisa so Bhagavaa sammukhaa di.t.tho, api ca suto yeva me so Bhagavaa devaana.m Taavati.msaana.m Sudhammaaya.m sabhaaya.m upanaccantiyaa. Yato kho tva.m maarisa ta.m Bhagavanta.m kittesi, hotu no ajja samaagamo ti."

[page 269]

'So yeva no bhante tassaa bhaginiyaa saddhi.m samaagamo ahosi, na ca daani, tato pacchaa ti.'

8. Atha kho Sakkassa devaanam indassa etad ahosi:

'Pa.tisammodati kho Pa~ncasikho Gandhabba-putto Bhagavataa, Bhagavaa ca Pa~ncasikhenaati.'

Atha kho Sakko devaanam indo Pa~ncasikha.m Gandhabba-putta.m aamantesi:

'Abhivaadehi me tva.m taata Pa~ncasikha Bhagavanta.m:

Sakko bhante devaanam indo saamacco saparijano Bhagavato paade sirasaa vandatiiti.

'Eva.m bhaddan tavaati' kho Pa~ncasikho Gandhabbaputto Sakkassa devaanam indassa pa.tissutvaa Bhagavanta.m abhivaadesi:

'Sakko bhante devaanam Indo saamacco saparijano Bhagavato paade sirasaa vandatiiti.'

'Sukhii hotu Pa~ncasikha Sakko devaanam indo saamacco saparijano, sukha-kaamaa hi deva manussaa Asuraa Naagaa Gandhabbaa ye c' a~n~ne santi puthu-kaayaa ti.'

Eva~n ca pana Tathaagataa evaruupe mahesakkhe abhivadanti. Abhivaadito Sakko devaanam indo Bhagavato Indasaala-guha.m pavisitvaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m a.t.thaasi, devaa pi Taavati.msaa Indasaalaguha.m pavisitvaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m a.t.tha.msu, Pa~ncasikho pi Gandhabba-putto Indasaalaguha.m pavisitvaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m a.t.thaasi.

9. Tena kho pana samayena Indasaala-guhaa visamaa {santii} samaa sampaadi, sambaadhaa {santii} urundaa sampaadi, andha-kaara-guhaaya.m aaloko udapaadi, yathaa ta.m devaana.m devaanubhaavena.

[page 270]

Atha kho Bhagavaa Sakka.m devaana.m inda.m etad avoca:

'Acchariyam ida.m aayasmato Kosiyassa, abbhutam ida.m aayasmato Kosiyassa, taava {bahu-kiccassa} {bahu-kara.niiyassa}, yad ida.m idhaagamanan ti?'

'Cira-pa.tikaaha.m bhante Bhagavanta.m dassanaaya upasa.mkamitu-kaamo, api ca devaana.m Taavati.msaana.m kehici kehici kicca-kara.niiyehi vyaava.to evaaha.m naasakkhi.m Bhagavanta.m dassanaaya upasa.mkamitu.m. Ekam ida bhante samaya.m Bhagavaa Saavatthiya.m viharati Sala.laagaarake. Atha kho 'ham bhante Saavatthiya.m agamaasi.m Bhagavanta.m dassanaaya.

10. 'Tena kho pana bhante samayena Bhagavaa a~n~natare.na samaadhinaa nisinno hoti, {Bhu~njatii} ca naama Vessava.nassa paricaarikaa Bhagavanta.m paccupa.t.thitaa hoti pa~njalikaa namassamaanaa. Atha kho 'ha.m bhante Bhu~njati.m etad avoca.m:

"Abhivaadehi tva.m me bhagini Bhagavanta.m: Sakko bhante devaanam indo saamacco saparijano Bhagavato paade sirasaa vandatiiti."

'Eva.m vutte Bhu~njatii ma.m etad avoca: "Akaalo kho maarisa Bhagavanta.m dassanaaya, patisalliino Bhagavaa ti."

[page 271]

"'Tena hi bhagini yadaa Bhagavaa tamhaa samaadhimhaa vu.t.thito hoti, atha mama vacanena Bhagavanta.m abhivaadehi: Sakko bhante devaanam indo saamacco saparijano Bhagavato paade sirasaa vandatiiti." Kacci me saa bhante bhaginii Bhagavanta.m abhivaadesi, sarati Bhagavaa tassaa bhaginiyaa vacanan ti?'

'Abhivaadesi ma.m saa devaanam inda bhaginii. Saraam' aha.m tassaa bhaginiyaa vacana.m. Api caaha.m aayasmato ca nemi-saddena tamhaa samaadhimhaa vu.t.thito ti.'

11. 'Ye te bhante devaa amhehi pa.thamataram Taavati.msa-kaaya.m uppannaa, tesam me sammukhaa suta.m sammukhaa pa.tiggahiita.m: "Yadaa Tathaagataa loke uppajjanti arahanto sammaa-sambuddhaa, dibbaa kaayaa paripuurenti, haayanti asura-kaayaa ti." Tam me ida.m bhante sakkhi-di.t.tha.m yato Tathaagato loke uppanno araha.m sammaa-sambuddho, dibbaa kaayaa paripuurenti haayanti asurakaayaa ti. Idh' eva bhante Kapilavatthusmi.m Gopikaa naama Sakya-dhiitaa ahosi Buddhe pasannaa dhamme pasannaa sa.mghe pasannaa siilesu paripuurakaarinii. Saa itthicitta.m viraajetvaa purisa-citta.m bhaavetvaa kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m uppannaa devaana.m Taavati.msaanam sahavyata.m, amhaaka.m puttatta.m ajjhuupagataa. Tatra pi na.m eva.m jaananti: Gopako deva-putto Gopako deva-putto ti. A~n~ne pi bhante tayo bhikkhuu Bhagavati brahmacariya.m caritvaa hiina.m Gandhabbakaaya.m uppannaa. Te pa~ncahi kaama-gu.nehi samappitaa sama'ngi-bhuutaa paricaarayamaanaa amhaaka.m upa.t.thaana.m aagacchanti amhaaka.m paaricariya.m. Te amhaaka.m upa.t.thaana.m aagate amhaaka.m paaricariya.m Gopako deva-putto pa.ticodesi:

[page 272]

"Kuto-mukhaa naama tumhe maarisaa tassa Bhagavato dhamma.m assutvaa? Aha.m hi itthikaa samaanaa Buddhe pasannaa dhamme pasannaa sa.mghe pasannaa siilesu paripuurakaarinii itthi-citta.m viraajetvaa purisacitta.m bhaavetvaa kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m uppannaa, devaana.m Taavati.msaana.m sahavyata.m Sakkassa devaanam Indassa puttatta.m ajjhuupagataa.

Idha pi ma.m eva.m jaananti: Gopako deva-putto Gopako deva-putto ti. Tumhe pana maarisaa Bhagavati brahmacariya.m caritvaa hiina.m Gandhabba-kaaya.m uppannaa. Duddi.t.tha-ruupa.m vata addasaama, ye maya.m addasaama sahadhammike hiina.m Gandhabba-kaaya.m uppanne ti." Tesa.m bhante Gopakena deva-puttena pa.ticoditaana.m dve devaa di.t.the va dhamme sati.m pa.tilabhi.msu kaaya.m Brahmapurohita.m. Eko pana devo te va kaame ajjhaavasi.'

12. 'Upaasikaa cakkhumato ahosi.m naamam pi mayha.m ahu Gopikaa ti,
Buddhe ca dhamme ca abhippasannaa sa.mgha~n c' upa.t.thaasi.m pasanna-cittaa.
Tass' eva Buddhassa sudhammataaya Sakkassa putto 'mhi mahaanubhaavo Mahaa-jutiko Tidivuupapanno, jaananti pi ma.m idha Gopako ti.
Ath' addasa.m bhikkhavo di.t.tha-pubbe Gandhabba-kaayuupagate vasiine,
Ime hi te Gotama-saavakaase ye ca maya.m pubbe manussa-bhuutaa
Annena paanena upa.t.thahimhaa paaduupasa.mgayha sake nivesane.

[page 273]

Kuto-mukhaa naama ime bhavanto Buddhassa dhamma.m na pa.tiggahesu.m.
Paccatta.m veditabbo hi dhammo sudesito cakkhumataanubuddho.
Aham pi tumhe ca upaasamaanaa sutvaana ariyaana subhaasitaani,
Sakkassa putto 'mhi mahaanubhaavo mahaajutiko Tidivuupapanno.
Tumhe pana se.t.tham upaasamaanaa anuttare brahmacariya.m caritvaa,
Hiina-kaaya.m upapannaa bhavanto anaanulomaa bhavatuupapatti.
Duddi.t.tharuupa.m vata addasaama sadhammike hiina-kaayuupapanne,
Gandhabba-kaayuupagataa bhavanto devaanam aagacchatha paaricariya.m.
Agaare vasato mayha.m ida.m passa visesata.m,
Itthi hutvaa svajja pumo 'mhi devo dibbehi kaamehi sama'ngibhuuto.'

Te coditaa Gotama-saavakena sa.mvegam aapaadu samecca Gopaka.m:
'Handa vitaayaama viyaayamaama maa no maya.m parapessaa ahumha.'

[page 274]

Tesa.m duve viiriyam aarabhi.msu, anussaraa Gotamasaasanaani
Idh' eva cittaani viraajayitvaa kaamesu aadiinavam addasi.msu.
Te kaama-sa.myojana-bandhanaani paapima-yogaani duraccayaani
Naago va sandaana-gu.naani bhetvaa deve Taavati.mse atikkami.msu.
Sa-Inda-devaa sa-Pajaapatiikaa sabbe Sudhammaaya sabhaay' uvi.t.thaa.
Te sannisinnaanam atikkami.msu viiraa viraagaa viraja.m karontaa.

Te disvaa sa.mvegam akaasi Vaasavo devaabhibhuu devaga.nassa majjhe:
'Ime hi te hiina-kaayuupapannaa deve Taavati.mse atikkamanti.'
Sa.mvega-jaatassa vaco nisamma so Gopako Vaasava.m ajjhabhaasi:
'Buddho pan' Ind' atthi manussa-loke kaamaabhibhuu Sakyamuniiti ~naayati,
Tass' ete puttaa satiyaa vihiinaa cuutaa mayaa te sati paccalatthu.m.

[page 275]

Ti.n.na.m tesa.m avasiin' ettha eko Gandhabba-kaayuupagato vasiino
Dve c' eva sambodhi-pathaanusaarino deve pi hii.lenti samaahitattaa.
Etaadisii dhamma-pakaasan' ettha na tattha ki.m ka.mkhati koci saavako.
Nitti.n.na-ogha.m vicikiccha-chinna.m Buddha.m namassaama jina.m janinda.m,
Yan te dhamma.m idh' a~n~naaya visesa.m ajjhaga.msu te
Kaaya.m brahma-purohita.m duve tesa.m visesaguu.
Tassa dhammassa pattiyaa aagat' amhaase maarisa,
Katokaasaa Bhagavataa pa~nha.m pucchemu maarisaati.'

13. Atha kho Bhagavato etad ahosi: 'Diigha-ratta.m visuddho kho aya.m Sakko. Ya.m ki~nci ma.m pa~nha.m pucchissati sabba.m ta.m attha-sa.mhita.m yeva pucchissati no anattha-sa.mhita.m, yam assaaha.m pu.t.tho vyaakarissaami ta.m khippam eva aajaanissatiiti.'

Atha kho Bhagavaa Sakka.m devaanam inda.m gaathaaya ajjhabhaasi:-

'Puccha Vaasava ma.m pa~nha.m ya.m ki~nci manas' icchasi,
Tassa tass' eva pa~nhassa aha.m anta.m karomi te ti.'

PA.THAMAKA-BHAa.NAVAaR.M.

[page 276]

CHAPTER II.

2.1. Kataavakaaso Sakko devaanam indo Bhagavanta.m ima.m pa.thama.m pa~nha.m pucchi:

'Ki.m-sa.myojanaa nu kho maarisa devaa manussaa asuraa naagaa gandhabbaa ye c' a~n~ne santi puthukaayaa, te: averaa ada.n.daa asapattaa avyaapajjhaa viharemu averino ti iti ce nesa.m hoti atha ca pana saveraa sada.n.daa sasapattaa savyaapajjhaa viharanti verino ti?'

Ittha.m Sakko devaanam indo Bhagavanta.m ima.m pa.thama.m pa~nha.m apucchi. Tassa Bhagavaa pa~nha.m pu.t.tho vyaakaasi:

'Issaa-macchariya-sa.myojanaa kho devaanam inda devaa manussaa asuraa naagaa gandhabbaa ye c' a~n~ne santi puthukaayaa te averaa ada.n.daa asapattaa avyaapajjhaa viharemu averino ti iti ce nesa.m hoti atha ca pana saveraa sada.n.daa sasapattaa savyaapajjhaa viharanti verino ti.'

Ittha.m Bhagavaa Sakkassa devaanam indassa pa~nha.m pu.t.tho vyaakaasi. Attamano Sakko devaanam indo Bhagavato bhaasita.m abhinandi anumodi: 'Evam eta.m Bhagavaa evam eta.m Sugata, ti.n.naa m' ettha ka.mkhaa vigataa katha.mkathaa Bhagavato pa~nha-veyyaakara.na.m sutvaa ti.'

2. Iti ha Sakko devaana.m indo Bhagavato bhaasita.m abhinanditvaa anumoditvaa Bhagavanta.m uttari.m pa~nha.m apucchi:

[page 277]

'Issaa-macchariya.m pana maarisa ki.m-nidaana.m ki.msamudaya.m ki.m-jaatika.m ki.m-pabhava.m, kismi.m sati issaa-macchariya.m hoti, kismi.m asati issaa-macchariya.m na hotiiti?'

'Issaa-macchariya.m kho devaanam inda piyaappiya-nidaana.m piyaappiya-samudaya.m piyaappiya-jaatika.m piyaappiyapabhava.m, piyaappiye hi sati issaa-macchariya.m hoti, piyaappiye asati issaa-macchariya.m na hotiiti.'

'Piyaappiya.m pana maarisa ki.m-nidaana.m ki.m-samudaya.m ki.m-jaatika.m ki.m-pabhava.m, kismi.m sati piyaappiya.m hoti, kismi.m asati piyaappiya.m na hotiiti.'

'Piyaappiya.m kho devaanam inda chanda-nidaana.m chanda-samudaya.m chanda-jaatika.m chanda-ppabhava.m, chande sati piyaappiya.m hoti chande asati piyaappiya.m na hotiiti.'

'Chando pana maarisa ki.m-nidaano ki.m-samudayo ki.mjaatiko ki.m-pabhavo, kismi.m sati chando hoti, kismi.m asati chando na hotiiti?'

'Chando kho devaanam inda vitakka-nidaano vitakkasamudayo vitakka-jaatiko vitakka-pabhavo, vitakke sati chando hoti, vitakke asati chando na hotiiti.'

'Vitakko pana maarisa ki.m-nidaano ki.m-samudayo ki.m-jaatiko ki.m-pabhavo, kismi.m sati vitakko hoti, kismi.m asati vitakko na hotiiti?'

'Vitakko kho devaanam inda papa~nca-sa~n~naa-sa'nkhaanidaano papa~nca-sa~n~naa-sa'nkhaa-samudayo papa~nca-sa~n~naasa'nkhaa-jaatiko papa~nca-sa~n~naa-sa'nkhaa-pabhavo, papa~ncasa~n~naa-sa'nkhaaya sati vitakko hoti, papa~nca-sa~n~naa-sa'nkhaaya asati vitakko na hotiiti.'

3. 'Katha.m-pa.tipanno pana maarisa bhikkhu papa~ncasa~n~naa-sa'nkhaa-nirodha-saaruppa-gaamini-pa.tipada.m pa.tipanno hotiiti?'

[page 278]

'Somanassa.m p' aha.m devaanam inda duvidhena vadaami, sevitabba.m pi asevitabbam pi. Domanassa.m p' aha.m devaanam inda duvidhena vadaami, sevitabbam pi asevitabbam pi. Upekha.m p' aha.m devaanam inda duvidhena vadaami, sevitabbam pi asevitabbam pi.

"Somanassa.m p' aha.m devaanam inda duvidhena vadaami, sevitabbam pi asevitabbam piiti," iti kho pan' eta.m {vutta.m}.

Ki~n c' eta.m {pa.ticca} vutta.m? Tattha ya.m ja~n~naa somanassa.m: Ima.m kho me somanassa.m sevato akusalaa dhammaa abhivaa.d.dhanti kusalaa dhammaa parihaayantiiti, evaruupam somanassa.m na sevitabbam. Tattha ya.m ja~n~naa somanassa.m: Ima.m kho me somanassa.m sevato akusalaa dhammaa parihaayanti kusalaa dhammaa abhiva.d.dhantiiti, evaruupa.m somanassa.m sevitabba.m.

Tattha ya~n ce savitakka.m savicaara.m, ya~n ce avitakka.m avicaara.m, ye avitakke avicaare se pa.niitatare.

"Somanassa.m p' aha.m devaanam inda duvidhena vadaami sevitabbam pi asevitabbam piiti" iti yan ta.m vutta.m idam eta.m {pa.ticca} vutta.m.

"Domanassa.m p' aha.m devaanam inda duvidhena vadaami sevitabbam pi asevitabbam piiti," iti kho pan' eta.m vutta.m. Ki~n c' eta.m {pa.ticca} vutta.m? Tattha ya.m ja~n~naa domanassa.m: Ima.m kho me domanassa.m sevato akusalaa dhammaa abhiva.d.dhanti kusalaa dhammaa parihaayantiiti, evaruupa.m domanassa.m na sevitabba.m.

Tattha ya.m ja~n~naa domanassa.m: Ima.m kho me domanassa.m sevato akusalaa dhammaa parihaayanti kusalaa dhammaa abhiva.d.dhantiiti, evaruupa.m domanassa.m sevitabba.m. Tattha ya~n ce savitakka.m savicaara.m, ya~n ce avitakka.m avicaara.m, ye avitakke avicaare se pa.niitatare.

"Domanassa.m p' aha.m devaanam inda duvidhena vadaami sevitabbam pi asevitabbam piiti"

[page 279]

iti yan ta.m vutta.m idam eta.m {pa.ticca} vutta.m.

"Upekha.m p' aha.m devaanam inda duvidhena vadaami, sevitabbam pi asevitabbam piiti" iti kho pan' eta.m vutta.m ki~n c' eta.m pa.ticca vutta.m? Tattha ya.m ja~n~naa upekha.m: Ima.m kho me upekha.m sevato akusalaa dhammaa abhiva.d.dhanti kusalaa dhammaa parihaayantiiti, evaruupaa upekhaa na sevitabbaa. Tattha ya.m ja~n~naa upekha.m: Ima.m kho me upekha.m sevato akusalaa dhammaa parihaayanti kusalaa dhammaa abhiva.d.dhantiiti, evaruupaa upekhaa sevitabbaa. Tattha ya~n ce savitakka.m savicaara.m, ya~n ce avitakka.m avicaara.m, ye avitakke avicaare se pa.niitatare.

"Upekha.m p' aha.m devaanam inda duvidhena vadaami sevitabbam pi asevitabbam piiti" iti yan ta.m vutta.m ida.m eta.m pa.ticca vutta.m.

"Eva.m pa.tipanno kho devaanam inda bhikkhu papa~ncasa~n~naa-sa'nkhaa-nirodha-saaruppa-gaamini-pa.tipada.m pa.tipanno hotiiti."

Ittha.m Bhagavaa Sakkassa devaanam indassa pa~nha.m pu.t.tho vyaakaasi. Attamano Sakko devaanam Indo Bhagavato bhaasita.m abhinandi anumodi: 'Evam eta.m Bhagavaa evam eta.m Sugata, ti.n.naa m' ettha ka'nkhaa vigataa katha'nkathaa Bhagavato pa~nha-veyyaakara.na.m sutvaa ti.'

4. Iti ha Sakko devaanam indo Bhagavato bhaasita.m abhinanditvaa anumoditvaa Bhagavanta.m uttari.m pa~nha.m apucchi:

'Katha.m-pa.tipanno pana maarisa bhikkhu paatimokkhasa.mvaraaya pa.tipanno hotiiti?'

'Kaaya-{samaacaara.m} p' aha.m devaanam inda duvidhena vadaami, sevitabbam pi asevitabbam pi. Vacii-samaacaara.m p' aha.m devaanam inda duvidhena vadaami, sevitabbam pi asevitabbam pi. Pariyesana.m p' aha.m devaana.m inda duvidhena vadaami, sevitabbam pi asevitabbam pi.

[page 280]

"Kaaya-samaacaara.m p' aha.m devaanam inda duvidhena vadaami, sevitabbam pi asevitabbam piiti," iti kho pan' eta.m vutta.m. Ki~n c' eta.m pa.ticca vutta.m? Tattha ya.m ja~n~naa kaaya-samaacaara.m: Ima.m kho me kaaya-samaacaara.m sevato akusalaa dhammaa abhiva.d.dhanti, kusalaa dhammaa parihaayantiiti, evaruupo kaaya-samaacaaro na sevitabbo.

Tattha ya.m ja~n~naa kaaya-samaacaara.m: Ima.m kho me kaaya-samaacaara.m sevato akusalaa dhammaa parihaayanti kusalaa dhammaa abhiva.d.dhantiiti, evaruupo kaaya-samaacaaro sevitabbo.

"Kaaya-samaacaara.m p' aha.m devaanam inda duvidhena vaadaami sevitabbam pi asevitabbam piiti" iti yan ta.m vutta.m idam eta.m pa.ticca vutta.m.

"Vacii-{samaacaara.m} p' aha.m devaanam inda duvidhena vadaami, sevitabbam pi asevitabbam piiti," iti kho pan' eta.m vutta.m. Ki~n c' eta.m pa.ticca vutta.m? Tattha ya.m ja~n~naa vacii-samaacaara.m: Ima.m kho me vacii-samaacaara.m sevato akusalaa dhammaa abhiva.d.dhanti, kusalaa dhammaa parihaayantiiti, evaruupo vacii-samaacaaro na sevitabbo.

Tattha ya.m ja~n~naa vacii-samaacaara.m: Ima.m kho me vacii-samaacaara.m sevato akusalaa dhammaa parihaayanti kusalaa dhammaa {abhiva.d.dhantiiti}, evaruupo vacii-samaacaaro sevitabbo.

"Vacii-samaacaara.m p' aha.m devaanam inda duvidhena vadaami sevitabbam pi asevitabbam piiti" iti yan ta.m vutta.m idam eta.m pa.ticca vutta.m.

"Pariyesana.m p' aha.m devaanam inda duvidhena vadaami, sevitabbam pi asevitabbam piiti" iti kho pan' eta.m vutta.m.

Ki~n c' eta.m pa.ticca vutta.m? Tattha ya.m ja~n~naa pariyesana.m: Ima.m kho me pariyesana.m sevato akusalaa dhammaa abhiva.d.dhanti kusalaa dhammaa parihaayantiiti, evaruupaa pariyesanaa na sevitabbaa. Tattha ya.m ja~n~naa pariyesana.m: Ima.m kho me pariyesana.m sevato akusalaa dhammaa parihaayanti kusalaa dhammaa abhiva.d.dhantiiti, evaruupaa pariyesanaa sevitabbaa.

"Pariyesana.m p' aha.m devaanam inda duvidhena vadaami, sevitabbam pi asevitabbam piiti" iti yan ta.m vutta.m idam eta.m pa.ticca vutta.m.

[page 281]

"Eva.m pa.tipanno kho devaanam inda bhikkhu paatimokkha-sa.mvaraaya pa.tipanno hotiiti.'

Ittha.m Bhagavaa Sakkassa devaanam Indassa pa~nha.m pu.t.tho vyaakaasi. Attamano Sakko devaanam Indo Bhagavato bhaasita.m abhinandi anumodi: 'Evam eta.m Bhagavaa, evam eta.m Sugata, ti.n.naa m' ettha ka'nkhaa vigataa katha'nkathaa Bhagavato pa~nha-veyyaakara.na.m sutvaa ti.'

5. Iti ha Sakko devaanam indo Bhagavato bhaasita.m abhinanditvaa anumoditvaa Bhagavanta.m uttari.m pa~nha.m apucchi:

'Katha.m-pa.tipanno pana maarisa bhikkhu indriya{sa.mvaraaya} pa.tipanno hotiiti?'

'Cakkhu-vi~n~neyya.m ruupa.m p' aha.m devaanam inda duvidhena vadaami, sevitabbam pi asevitabbam pi. Sotavi~n~neyya.m sadda.m p' aha.m devaanam inda ... pe ... Ghaana-vi~n~neyya.m gandha.m p' aha.m devaanam inda ... pe ... Jivhaa-vi~n~neyya.m rasa.m p' aha.m devaanam inda ... pe ... Kaaya-vi~n~neyya.m pho.t.thabba.m p' aha.m devaanam inda ... pe ... Mano-vi~n~neyya.m dhamma.m p' aha.m devaanam inda duvidhena vadaami, sevitabbam pi asevitabbam piiti.'

Eva.m vutte Sakko devaanam indo Bhagavanta.m etad avoca:

'Imassa kho aha.m bhante Bhagavataa sa.mkhittena bhaasitassa eva.m {vitthaarena} attha.m aajaanaami. Yathaaruupa.m bhante cakkhu-vi~n~neyya.m ruupa.m sevato akusalaa dhammaa abhiva.d.dhanti kusalaa dhammaa parihaayanti, evaruupa.m cakkhu-vi~n~neyya.m ruupa.m na sevitabba.m;

yathaaruupa~n ca kho bhante cakkhu-vi~n~neyya.m ruupa.m sevato akusalaa dhammaa parihaayanti kusalaa dhammaa abhiva.d.dhanti, evaruupa.m cakkhu-{vi~n~neyya.m} ruupa.m

[page]

sevitabba.m. Yathaaruupa.m ca kho bhante sota-vi~n~neyya.m sadda.m sevato ... pe ... ghaana-vi~n~neyya.m gandha.m sevato ... pe ... jivhaa-vi~n~neyya.m rasa.m sevato ... pe ... kaaya-vi~n~neyya.m pho.t.thabba.m sevato ... pe ... mano-vi~n~neyya.m dhamma.m sevato akusalaa dhammaa abhiva.d.dhanti kusalaa dhammaa parihaayanti, evaruupo mano-vi~n~neyyo dhammo na sevitabbo. Yathaaruupa~n ca kho bhante mano-vi~n~neyya.m dhamma.m sevato akusalaa dhammaa parihaayanti kusalaa dhammaa abhiva.d.dhanti, evaruupo mano-vi~n~neyyo dhammo sevitabbo -Imassa kho me bhante Bhagavataa sa.mkhittena bhaasitassa eva.m {vitthaarena} attha.m aajaanato ti.n.naa m' ettha ka'nkhaa vigataa katha'nkathaa Bhagavato pa~nha-veyyaakara.na.m sutvaa ti.'

6. Iti ha Sakko devaanam indo Bhagavato {bhaasita.m} abhinanditvaa anumoditvaa Bhagavanta.m uttari.m pa~nha.m apucchi:

'Sabbe va nu kho maarisa sama.na-braahma.naa ekantavaadaa ekanta-siilaa ekanta-chandaa ekanta-ajjhosaanaa ti?'

'Na kho devaanam inda sabbe sama.na-braahma.naa ekantavaadaa ekanta-siilaa ekanta-chandaa ekanta-ajjhosaanaa ti.'

'Kasmaa pana maarisa na sabbe sama.na-braahma.naa ekanta-vaadaa ekanta-siilaa ekanta-chandaa ekanta-ajjhosaanaa ti?'

'Aneka-dhaatu naanaa-dhaatu kho devaanam inda loko.

Tasmi.m {aneka-dhaatu}-{naanaa-dhaatusmi.m} loke ya.m yad eva sattaa dhaatu.m abhinivisanti ta.m tad eva thaamasaa paraamassa abhinivissa voharanti: "Idam eva sacca.m mogham a~n~nan ti." Tasmaa na sabbe sama.na-braahma.naa ekanta-vaadaa ekanta-siilaa ekanta-chandaa ekanta-ajjhosaanaa ti.'

'Sabbe va nu kho maarisa sama.na-braahma.naa accantani.t.thaa accanta-yogakkhemii accanta-brahmacaarii accantapariyosaanaa ti?'

[page 283]

'Na kho devaanam inda sama.na-braahma.naa accantani.t.thaa accanta-yogakkhemii accanta-brahmacaarii accantapariyosaanaa ti.'

'Kasmaa pana maarisa na sabbe sama.na-braahma.naa accanta-ni.t.thaa accanta-yogakkhemii accanta-brahmacaarii accanta-pariyosaanaa ti?'

'Ye kho te devaanam inda sama.na-braahma.naa ta.nhaasa'nkhaya-vimuttaa, te accanta-ni.t.thaa accanta-yogakkhemii accanta-brahmacaarii accanta-pariyosaanaa. Tasmaa na sabbe sama.na-braahma.naa accanta-ni.t.thaa accanta-yogakkhemii accanta-brahmacaarii accanta-pariyosaanaa ti.'

Ittha.m Bhagavaa Sakkassa devaanam indassa pa~nha.m pu.t.tho vyaakaasi. Attamano Sakko devaanam Indo Bhagavato bhaasita.m abhinandi anumodi: 'Evam eta.m Bhagavaa, evam eta.m Sugata, ti.n.naa m' ettha ka'nkhaa, vigataa katha'nkathaa, Bhagavato pa~nha-veyyaakara.na.m sutvaa ti.'

7. Iti ha Sakko devaanam indo Bhagavato bhaasita.m abhinanditvaa anumoditvaa Bhagavanta.m etad avoca:

'Ejaa bhante rogo ejaa ga.n.do ejaa salla.m ejaa ima.m purisa.m parika.d.dhati tassa tass' eva bhavassa abhinipphattiyaa, tasmaa aya.m puriso uccaavacam aapajjati. Yesaaha.m bhante pa~nhaana.m ito bahiddhaa a~n~nesu sama.na-braahma.nesu okaasakammam pi naalattha.m, te me Bhagavataa vyaakataa diigharattaanusayino, ya~n ca pana me vicikicchaa-katha'nkathaasalla.m ta~n ca Bhagavataa abbuu.lhan ti.'

[page 284]

'Abhijaanaasi no tva.m devaanam inda ime pa~nhe a~n~ne sama.na-braahma.ne pucchittho ti?'

"Abhijaanaam' aha.m bhante ime pa~nhe a~n~ne sama.nabraahma.ne pucchitaa ti.'

'Yathaa-katha.m pana te devaanam inda vyaaka.msu, sace te agaru, bhaasassuuti.'

'Na kho me bhante garu yatth' assa Bhagavaa nisinno Bhagavanta-ruupaa vaa ti.'

'Tena hi devaanam inda bhaasassuuti.'

'Ye saaha.m bhante ma~n~naami sama.na-braahma.ne: "aara~n~nakaa panta-senaasanaa" ti tyaaha.m upasa.mkamitvaa ime pa~nhe pucchaami. Te mayaa pu.t.thaa na sampaayanti, asampaayantaa mama.m yeva pa.tipucchanti: "Ko naamo aayasmaa ti?" Tesaaha.m pu.t.tho vyaakaromi: "Aha.m kho maarisa Sakko devaanam indo ti." Te mama.m yeva uttari.m pa.tipucchanti: "Kim pan' aayasmaa devaanam indo kamma.m katvaa ima.m .thaana.m patto ti?" Tesaaha.m yathaa-suta.m yathaa-paariyatta.m dhamma.m desemi.

Te taavaken' eva attamanaa honti: "Sakko ca no devaanam indo di.t.tho, ya~n ca no apucchimhaa ta~n ca no vyaakaasiiti." Te a~n~nadatthu mama.m yeva saavakaa sampajjanti, na caaha.m tesa.m, aha.m kho pana bhante Bhagavato saavako, sotaapanno avinipaata-dhammo niyato sambodhi-paraayano ti.'

'Abhijaanaasi no tva.m devaanam inda ito pubbe evaruupa.m veda-pa.tilaabha.m somanassa-pa.tilaabhan ti?'

[page 285]

'Abhijaanaam' aha.m bhante ito pubbe evaruupa.m vedapa.tilaabha.m somanassa-pa.tilaabhan ti.'

'Yathaa-katha.m pana tva.m devaanam inda abhijaanaasi ito pubbe evaruupa.m veda-pa.tilaabha.m somanassa-pa.tilaabhan ti?'

'Bhuutapubba.m bhante devaasura-sa.mgaamo {samupabbuu.lho} ahosi. Tasmi.m kho pana bhante sa.mgaame devaa jini.msu, asuraa paraaji.msu. Tassa mayha.m bhante ta.m sa.mgaama.m abhivijinitvaa vijita-sa.mgaamassa etad ahosi: "Yaa c' eva daani dibbaa ojaa, yaa va asura-ojaa, ubhayam eta.m devaa paribhu~njissantiiti." Yo kho pana me bhante veda-pa.tilaabho somanassa-pa.tilaabho sada.n.daavacaro sasatthaavacaro na nibbidaaya na viraagaaya na nirodhaaya na upasamaaya na abhi~n~naaya na sambodhaaya na nibbaanaaya sa.mvattati. Yo kho pana me aya.m bhante Bhagavato dhamma.m sutvaa veda-pa.tilaabho somanassa-pa.tilaabho, so ada.n.daavacaro asatthaavacaro ekanta-nibbidaaya viraagaaya nirodhaaya upasamaaya abhi~n~naaya sambodhaaya nibbaanaaya {sa.mvattatiiti}.'

8. 'Kim pana tva.m devaanam inda atthavasa.m sampassamaano evaruupa.m veda-pa.tilaabha.m somanassa-pa.tilaabha.m pavedesiiti?'

'Cha kho aha.m bhante atthavase sampassamaano evaruupa.m veda-pa.tilaabha.m somanassa-pa.tilaabha.m pavedemi.

'Idh' eva ti.t.thamaanassa deva-bhuutassa me sato
Punar aayu ca me laddho eva.m jaanaahi maarisaati.

'Ima.m kho aha.m bhante pa.thama.m atthavasa.m sampassamaano evaruupa.m veda-pa.tilaabha.m somanassapa.tilaabha.m pavedemi.

[page 286]

'Cutaaha.m diviyaa kaayaa aayu.m hitvaa amanusa.m,
Amuu.lho gabbham issaami yattha me ramatii mano ti.

'Ima.m kho aha.m bhante dutiya.m atthavasa.m sampassamaano evaruupa.m veda-pa.tilaabha.m somanassa-pa.tilaabha.m pavedemi.

'So 'ha.m amuu.lha-pa~nh' assu vihara.m saasane rato,
~Naayena viharissaami sampajaano pa.tissato ti.

'Ima.m kho aha.m bhante tatiya.m atthavasa.m sa.mpassamaano evaruupa.m veda-pa.tilaabha.m somanassa-pa.tilaabha.m pavedemi.

'~Naayena ca me carato sambodhi ce bhavissati,
A~n~naataa viharissaami sveva anto bhavissatiiti.

'Ima.m kho aha.m bhante catuttha.m atthavasa.m sampassamaano evaruupa.m veda-pa.tilaabha.m somanassa-pa.tilaabha.m pavedemi.

'Cutaaha.m maanusaa kaayaa aayu.m hitvaana maanusa.m,
Puna devo bhavissaami deva-lokasmi.m uttamo ti.

'Ima.m kho aha.m bhante pa~ncama.m atthavasa.m sampassamaano evaruupa.m veda-pa.tilaabha.m somanassa-pa.tilaabha.m pavedemi.

'Te pa.niitataraa devaa Akani.t.thaa yasassino,
Antime vattamaanamhi so nivaaso bhavissatiiti.

[page 287]

'Ima.m kho aha.m bhante cha.t.tha.m atthavasa.m sampassamaano evaruupa.m veda-pa.tilaabha.m somanassa-pa.tilaabha.m pavedemi.

'Ime kho aha.m bhante cha atthavase sampassamaano evaruupa.m veda-pa.tilaabha.m somanassa-pa.tilaabha.m pavedemi.

9. 'Apariyosita-sa.mkappo vicikicchii katha.mkathii,
Vicarii diigham addhaana.m anvesanto Tathaagata.m.
Y' assu ma~n~naami sama.ne pavivitta-vihaarino
Sambuddho iti ma~n~naano gacchaami te upaasitu.m.
Katha.m aaraadhanaa hoti katha.m hoti viraadhanaa,
Iti pu.t.thaa na sambhonti magge pa.tipadaasu ca.
Tyaassu yadaa ma.m jaananti Sakko devaanam aagato,
Tyaassu mam eva pucchanti ki.m katvaa paapu.nii ida.m.
Tesa.m yathaa suta.m dhamma.m desayaami jane suta.m,
Ten' ass' attamanaa honti {di.t.tho} no Vaasavo ti ca.
Yadaa ca Buddha.m addakkhi.m vicikicchaa-vitaa-
ra.na.m,
So 'mhi viitabhayo ajja sambuddha.m {payirupaasiya}.
Ta.nhaa-sallassa hantaara.m Buddha.m appa.tipuggala.m,
Aha.m vande mahaaviira.m {vandaam'}20 aadicca-bandhuna.m.

[page 288]

Ya.m karomase {Brahmuno} sama.m devehi maarisa
Tad ajja tuyha.m kassaama handa saama.m karoma te.
Tuvam ev' asi sambuddho tuva.m satthaa anuttaro,
Sadevakasmi.m lokasmi.m n' atthi te pa.tipuggalo ti.'

10. Atha kho Sakko devaanam indo Pa~ncasikha.m gandhabba-putta.m aamantesi:

'Bahuupakaaro kho me 'si tva.m, taata Pa~ncasikha, ya.m tva.m Bhagavanta.m pa.thama.m pasaadesi. Tayaa taata pa.thama.m pasaadita.m pacchaa maya.m Bhagavanta.m dassanaaya upasa.mkamimha arahanta.m sammaa-sambuddha.m. Pettike .thaane .thapayissaami, Gandhabba-raajaa bhavissasi, Bhadda~n ca te Suriya-vaccasa.m dammi, saa hi te abhipatthitaa ti.'

Atha kho Sakko devaanam indo paa.ninaa pa.thavi.m paraamasitvaa tikkhattu.m udaana.m udaanesi:

'Namo tassa Bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa!
Namo tassa Bhagavato arahato sammaa-sambuddhassa!
Namo tassa Bhagavato arahato sammaa-sambuddhassaati!'

Imasmi~n ca pana veyyaakara.nasmi.m bha~n~namaane Sakkassa devaanam indassa viraja.m viitamala.m dhammacakkhu.m udapaadi: 'Ya.m ki~nci samudaya-dhamma.m sabban ta.m nirodha-dhamman' ti, a~n~nesa~n ca asiitiyaa devataa-sahassaana.m.

[page 289]

Iti ha Sakkena devaanam indena ajjhittaa pa~nhaa pu.t.thaa, te Bhagavataa vyaakataa. Tasmaa imassa veyyaakara.nassa Sakka-pa~nho t' eva adhivacanan ti.

SAKKA-PA~NHA-SUTTANTA.M NI.T.THIT.M.

[page 290]

 


 

XXII. Mahaa-Satipa.t.thaana Suttanta

Evam me suta.m.

1. Eka.m samaya.m Bhagavaa Kuruusu viharati. Kammaassadhamma.m naama Kuruuna.m nigamo. Tatra kho Bhagavaa bhikkhuu aamantesi 'Bhikkhavo' ti. 'Bhadante' ti te bhikkhuu Bhagavato paccassosu.m. Bhagavaa etad avoca:

Ekaayano aya.m bhikkhave maggo sattaana.m visuddhiyaa soka-pariddavaana.m samatikkamaaya dukkha-domanassaana.m atthagamaaya ~naayassa adhigamaaya nibbaanassa sacchikiriyaaya, yadida.m cattaaro satipa.t.thaanaa.

Katame cattaaro? Idha bhikkhave bhikkhu kaaye kaayaanupassii viharati aataapii sampajaano satimaa, vineyya loke abhijjhaa-domanassa.m -- vedanaasu vedanaanupassii viharati aataapii sampajaano satimaa, vineyya loke abhijjhaa-domanassa.m -- citte cittaanupassii viharati aataapii sampajaano satimaa, vineyya loke abhijjhaa-domanassa.m -- dhammesu dhammaanupassii viharati aataapii sampajaano satimaa, vineyya loke abhijjhaa-domanassa.m.

[page 291]

2. Katha~n ca bhikkhave bhikkhu kaaye kaayaanupassii viharati?

Idha bhikkhave bhikkhu ara~n~na-gato vaa rukkha-muulagato vaa su~n~naagaara-gato vaa nisiidati palla'nka.m aabhujitvaa uju.m kaaya.m pa.nidhaaya parimukha.m sati.m upa.t.thapetvaa.

So sato va assasati, sato passasati. Diigha.m vaa assasanto 'Diigha.m assasaamiiti' pajaanaati, {diigha.m} vaa passasanto 'Diigha.m passasaamiiti' pajaanaati. Rassa.m vaa assasanto 'Rassa.m assasaamiiti' pajaanaati, rassa.m vaa passasanto 'Rassa.m passasaamiiti' pajaanaati. 'Sabba-kaaya-pa.tisa.mvedi assasissaamiiti' sikkhati 'Sabba-kaaya-pa.tisa.mvedii passasissaamiiti' sikkhati. 'Passambhaya.m kaaya-sa.mkhaara.m assasissaamiiti' sikkhati, 'passambhaya.m kaaya-sa.mkhaara.m passasissaamiiti' sikkhati.

Seyyathaa pi bhikkhave dakkho bhamakaaro vaa bhamakaarantevaasii vaa diigha.m vaa a~nchanto 'Diigha.m a~nchaamiiti' pajaanaati, rassa.m vaa a~nchanto 'Rassa.m {a~nchaamiiti}' pajaanaati, evam eva kho bhikkhave bhikkhu diigha.m vaa assasanto 'Diigha.m assasaamiiti' pajaanaati, diigha.m vaa passasanto 'Diigha.m passasaamiiti' pajaanaati, rassa.m vaa assasanto 'Rassa.m assasaamiiti' pajaanaati, rassa.m vaa passasanto 'Rassa.m passasaamiiti' pajaanaati. 'Sabbakaaya-pa.tisa.mvedii {assasissaamiiti}' sikkhati, 'sabbakaayapa.tisa.mvedii passasissaamiiti' sikkati. 'Passambhaya.m kaaya-sa.mkhaara.m assasissaamiiti' sikkati, 'passambhaya.m kaaya-sa.mkhaara.m passasissaamiiti' sikkhati.

[page 292]

'Iti ajjhatta.m vaa kaaye kaayaanupassii viharati, bahiddhaa vaa kaaye kaayaanupassii viharati, ajjhatta-bahiddhaa vaa kaaye kaayaanupassii viharati. Samudaya-dhammaanupassii vaa kaayasmi.m viharati, vaya-dhammaanupassii vaa kaayasmi.m viharati, samudaya-vaya-dhammaanupassii vaa kaayasmi.m viharati. 'Atthi kaayo' ti vaa pan' assa sati paccupa.t.thitaa hoti yaavad eva ~naa.na-mattaaya patissati-mattaaya. Anissito ca viharati na ca ki~nci loke upaadiyati.

Evam pi bhikkhave bhikkhu kaaye kaayaanupassii viharati.

3. Puna ca para.m bhikkhave bhikkhu gacchanto vaa 'Gacchaamiiti' pajaanaati, .thito vaa '.Thito 'mhiiti' pajaanaati, nisinno vaa 'Nisinno 'mhiiti' pajaanaati, sayaano vaa 'Sayaano 'mhiiti' pajaanaati. Yathaa yathaa vaa pan' assa kaayo pa.nihito hoti, tathaa tathaa na.m pajaanaati.

Iti ajjhatta.m vaa kaaye kaayaanupassii viharati, bahiddhaa vaa kaaye {kaayaanupassii} viharati, ajjhatta-bahiddhaa vaa kaaye kaayaanupassii viharati. Samudaya-dhammaanupassii vaa kaayasmi.m viharati, vaya-dhammaanupassii vaa kaayasmi.m viharati, samudaya-vaya-dhammaanupassii vaa kaayasmi.m viharati. 'Atthi kaayo' ti vaa pan' assa sati paccupa.t.thitaa hoti yaavad eva ~naa.na-mattaaya patissati-mattaaya. Anissito ca viharati na ca ki~nci loke upaadiyati. Evam pi bhikkhave bhikkhu kaaye kaayaanupassii viharati.

4. Puna ca para.m bhikkhave bhikkhu abhikkante pa.tikkante sampajaana-kaarii hoti. Aalokite vilokite sampajaana-kaarii hoti. Sammi~njite pasaarite sampajaana-kaarii hoti.

Sa'nghaa.ti-patta-ciivara-dhaara.ne sampajaana-kaarii hoti. Asite piite khaayite saayite sampajaana-kaarii hoti. Uccaara-passaavakamme sampajaana-kaarii hoti. Gate .thite nisinne sutte jaagarite bhaasite tu.nhii-bhaave sampajaana-kaarii hoti.

[page 293]

Iti ajjhatta.m vaa kaaye kaayaanupassii viharati bahiddhaa vaa kaaye kaayaanupassii viharati, ajjhatta-bahiddhaa vaa kaaye kaayaanupassii viharati. Samudaya-dhammaanupassii vaa kaayasmi.m viharati, vaya-dhammaanupassii vaa kaayasmi.m viharati, samudaya-vaya-{dhammaanupassii} vaa kaayasmi.m viharati. 'Atthi kaayo' ti vaa pan' assa sati paccupa.t.thitaa hoti yaavad eva ~naa.na-mattaaya patissati-mattaaya. Anissito ca viharati na ca ki~nci loke upaadiyati. Evam pi bhikkhave bhikkhu kaaye kaayaanupassii viharati.

5. Puna ca para.m bhikkhave bhikkhu imam eva kaaya.m uddha.m paadatalaa adho kesa-matthakaa taca-pariyanta.m puura.m naanappakaarassa asucino paccavekkhati: 'Atthi imasmi.m kaaye kesaa lomaa nakhaa dantaa taco ma.msa.m nahaaruu a.t.thii a.t.thi-mi~njaa vakka.m hadaya.m yakana.m kilomaka.m pihaka.m papphaasa.m anta.m anta-gu.na.m udariya.m kariisa.m pitta.m semha.m pubbo lohita.m sedo medo assu vasaa khe.lo si'nghaa.nikaa lasikaa muttan ti.'

Seyyathaa pi bhikkhave ubhato-mukhaa mutoli puuraa naanaa-vihitassa dha~n~nassa, seyyathiida.m saaliina.m viihiina.m muggaana.m maasaana.m tilaana.m ta.n.dulaana.m, tam ena.m cakkhumaa puriso mu~ncitvaa paccavekkheyya: 'Ime saalii, ime viihii, ime muggaa, ime maasaa, ime tilaa, ime ta.n.dulaa ti' -- evam eva kho bhikkhave bhikkhu imam eva kaaya.m uddha.m paadatalaa adho kesa-matthakaa taca-pariyanta.m puura.m naanappakaarassa asucino paccavekkhati: 'Atthi imasmi.m kaaye kesaa lomaa nakhaa dantaa taco ma.msa.m nahaaruu a.t.thii a.t.thi-mi~njaa vakka.m hadaya.m yakana.m kilomaka.m pihaka.m papphaasa.m anta.m anta-gu.na.m udariya.m kariisa.m pitta.m semha.m pubbo lohita.m sedo medo assu vasaa khe.lo si'nghaa.nikaa lasikaa muttan ti.'

[page 294]

Iti ajjhatta.m vaa kaaye kaayaanupassii viharati, bahiddhaa vaa kaaye kaayaanupassii viharati, ajjhatta-bahiddhaa vaa kaaye kaayaanupassii viharati. Samudaya-dhammaanupassii vaa kaayasmi.m viharati, vaya-dhammaanupassii vaa kaayasmi.m viharati, samudaya-vaya-dhammaanupassii vaa kaayasmi.m viharati. 'Atthi {kaayo} ti' vaa pan' assa sati paccupa.t.thitaa hoti yaavad eva ~naa.na-mattaaya patissati-mattaaya. Anissito ca viharati, na ca ki~nci loke upaadiyati. Evam pi bhikkhave bhikkhu kaaye kaayaanupassii viharati.

6. Puna ca para.m bhikkhave bhikkhu imam eva kaaya.m yathaa-.thita.m yathaa-pa.nihita.m dhaatuso paccavekkhati:

'Atthi imasmi.m kaaye pa.thavii-dhaatu aapo-dhaatu tejo-dhaatu vaayo-dhaatuuti.'

Seyyathaapi bhikkhave dakkho {goghaatako} vaa goghaatakantevaasii vaa gaavi.m vadhitvaa caatummahaapathe bilaso pa.tivibhajitvaa nisinno assa, evam eva kho bhikkhave bhikkhu imam eva kaaya.m yathaa-{.thita.m} yathaa-pa.nihita.m dhaatuso paccavekkhati: 'Atthi imasmi.m kaaye pa.thavii-dhaatu aapodhaatu tejo-dhaatu vaayo-dhaatuuti.'

Iti ajjhatta.m vaa kaaye kaayaanupassii viharati, bahiddhaa vaa kaaye kaayaanupassii viharati, ajjhatta-bahiddhaa vaa kaaye kaayaanupassii viharati. Samudaya-dhammaanupassii vaa kaayasmi.m viharati, vaya-dhammaanupassii vaa kaayasmi.m viharati,

[page 295]

samudaya-vaya-dhammaanupassii vaa kaayasmi.m viharati. 'Atthi kaayo ti' vaa pan' assa sati paccu.t.thitaa hoti yaavad eva ~naa.na-mattaaya patissati-mattaaya. Anissito ca viharati na ca ki~nci loke upaadiyati. Evam pi bhikkhave bhikkhu kaaye kaayaanupassii viharati.

7. Puna ca para.m bhikkhave bhikkhu seyyathaa pi passeyya sariira.m siivathikaaya cha.d.dita.m ekaahamata.m vaa dviihamata.m vaa tiihamata.m vaa uddhumaataka.m viniilaka.m vipubbaka-jaata.m, so imam eva kaaya.m upasa.mharati:

'Ayam pi kho kaayo eva.m-dhammo eva.m-bhaavii eta.m anatiito ti.'

Iti ajjhatta.m vaa kaaye kaayaanupassii viharati, bahiddhaa vaa kaaye kaayaanupassii viharati, ajjhatta-bahiddhaa vaa kaaye kaayaanupassii viharati. Samudaya-dhammaanupassii vaa kaayasmi.m viharati, vaya-dhammaanupassii vaa kaayasmi.m viharati, samudaya-vaya-dhammaanupassii vaa kaayasmi.m viharati. 'Atthi kaayo ti' vaa pan' assa sati paccupa.t.thitaa hoti yaavad eva ~naa.na-mattaaya patissati-mattaaya. Anissito ca viharati na ca ki~nci loke upaadiyati. Evam pi bhikkhave bhikkhu kaaye kaayaanupassii viharati.

8. Puna ca para.m bhikkhave bhikkhu seyyathaa pi passeyya sariira.m siivathikaaya {cha.d.dita.m} kaakehi vaa khajjamaana.m kulalehi vaa khajjamaana.m gijjhehi vaa khajjamaana.m supaa.nehi vaa khajjamaana.m sigaalehi vaa khajjamaana.m vividhehi vaa paa.naka-jaatehi khajjamaana.m, so imam eva kaaya.m upasa.mharati: 'Ayam pi kho kaayo eva.mdhammo eva.m-bhaavii eta.m anatiito ti.'

[page 296]

Iti ajjhatta.m vaa kaaye kaayaanupassii viharati, bahiddhaa vaa kaaye kaayaanupassii viharati, ajjhatta-bahiddhaa vaa kaaye kaayaanupassii viharati. Samudaya-dhammaanupassii vaa kaayasmi.m viharati, vaya-dhammaanupassii vaa kaayasmi.m viharati, samudaya-vaya-dhammaanupassii vaa kaayasmi.m viharati. 'Atthi kaayo ti' vaa pan' assa {sati paccupa.t.thitaa} hoti yaavad eva ~naa.na-mattaaya patissati-mattaaya. Anissito ca viharati, na ca ki~nci loke upaadiyati. Evam pi bhikkhave bhikkhu kaaye kaayaanupassii viharati.

9. Puna ca para.m bhikkhave bhikkhu seyyathaa pi passeyya sariira.m siivathikaaya cha.d.dita.m a.t.thi-sa'nkhalika.m sa-ma.msa-lohita.m nahaaru-{sambandha.m}, ... pe

... a.t.thi-sa'nkhalika.m nimma.msa.m lohitamakkhita.m nahaaru-sambandha.m, ... pe ... a.t.thi-sa'nkhalika.m apagata-ma.msa-lohita.m nahaaru-sambandha.m ... pe ...

{a.t.thikaani} apagata-sambandhaani disaa-vidisaasu vikkhittaani a~n~nena hattha.t.thika.m a~n~nena paada.t.thika.m a~n~nena ja'ngha.t.thika.m a~n~nena uura.t.thika.m a~n~nena ka.ta.t.thika.m a~n~nena pi.t.thi-ka.n.taka.m a~n~nena siisa-ka.taaha.m,

[page 297]

so imam eva kaaya.m upasa.mharati: 'Ayam pi kho kaayo eva.mdhammo eva.m-bhaavii eta.m anatiito ti.'

Iti ajjhatta.m vaa kaaye kaayaanupassii viharati, bahiddhaa vaa kaaye kaayaanupassii viharati, ajjhatta-bahiddhaa vaa kaaye kaayaanupassii viharati. Samudaya-dhammaanupassii vaa kaayasmi.m viharati, vaya-dhammaanupassii vaa kaayasmi.m viharati, samudaya-vaya-dhammaanupassii kaayasmi.m viharati.

'Atthi kaayo' ti' vaa pan' assa sati paccupa.t.thitaa hoti yaavad eva ~naa.na-mattaaya patissati-{mattaaya}. Anissito ca viharati na ca ki~nci loke upaadiyati. Evam pi bhikkhave bhikkhu kaaye kaayaanupassii viharati.

10. Puna ca para.m bhikkhave bhikkhu seyyathaa pi passeyya sariira.m {siivathikaaya} cha.d.dita.m a.t.thikaani setaani sa'nkha-va.n.nuupanibhaani, ... pe ... a.t.thikaani pu~njakitaani terovassikaani, ... pe ... a.t.thikaani puutiini cu.n.naka-jaataani, so imam eva kaaya.m upasa.mharati:

'Ayam pi kho kaayo eva.m-dhammo eva.m-bhaavii eta.m anatiito ti.'

Iti ajjhatta.m vaa kaaye kaayaanupassii viharati, bahiddhaa vaa kaaye kaayaanupassii viharati, ajjhatta-bahiddhaa vaa kaaye kaayaanupassii viharati.

[page 298]

Samudaya-dhammaanupassii vaa kaayasmi.m viharati, vaya-dhammaanupassii vaa kaayasmi.m viharati, samudaya-vaya-dhammaanupassii vaa kaayasmi.m viharati. 'Atthi kaayo ti' vaa pan' assa sati paccupa.t.thitaa hoti yaavad eva ~naa.na-mattaaya patissati-mattaaya. Anissito ca viharati na ca ki~nci loke upaadayati. Eva.m kho bhikkhave bhikkhu kaaye kaayaanupassii viharati.

11. Katha~n ca bhikkhave bhikkhu vedanaasu vedanaanupassii viharati?

Idha bhikkhave bhikkhu sukha.m vedana.m vediyamaano 'Sukha.m vedana.m vediyaamiiti' pajaanaati, dukkha.m vedana.m vediyamaano 'Dukkha.m vedana.m vediyaamiiti' pajaanaati. {Adukkha-m-asukha.m} vedana.m vediyamaano '{Adukkha-m-asukha.m} vedana.m vediyaamiiti' pajaanaati. Saamisa.m vaa sukha.m vedana.m vediyamaano 'Saamisa.m sukha.m vedana.m vediyaamiiti' pajaanaati.

Niraamisa.m vaa sukha.m vedana.m vediyamaano 'Niraamisa.m sukha.m vedana.m vediyaamiiti' pajaanaati. Saamisa.m vaa dukkha.m vedana.m vediyamaano 'Saamisa.m dukkha.m vedana.m vediyaaniiti' pajaanaati. Niraamisa.m vaa dukkha.m vedana.m vediyamaano 'Niraamisa.m dukkha.m vedana.m vediyaamiiti' pajaanaati. Saamisa.m vaa {adukkha-m-asukha.m} vedana.m vediyamaano 'Saamisa.m {adukkha-m-asukha.m vedana.m vediyaamiiti' pajaanaati. Niraamisa.m vaa {adukkha-m-asukha.m} vedana.m vediyamaano 'Niraamisa.m {adukkha-m-asukha.m} vedana.m vediyaamiiti' pajaanaati.

Iti ajjhatta.m vaa vedanaasu vedanaanupassii viharati, bahiddhaa vaa vedanaasu vedanaanupassii viharati, ajjhattabahiddhaa vaa vedanaasu vedanaanupassii viharati. Samudaya-dhammaanupassii vaa vedanaasu viharati, vayadhammaanupassii vaa vedanaasu viharati,

[page 299]

samudaya-vayadhammaanupassii vaa vedanaasu viharati. 'Atthi vedanaa ti' vaa pan' assa sati paccupa.t.thitaa hoti yaavad eva ~na.namattaaya patissati-mattaaya. Anissito ca viharati na ca ki~nci loke upaadiyati. Eva.m kho bhikkhave bhikkhu vedanaasu vedanaanupassii viharati.

12. Katha~n ca bhikkhave bhikkhu citte cittaanupassii viharati? Idha bhikkhave bhikkhu

saraaga.m vaa citta.m 'saraaga.m cittan ti' pajaanaati,

viitaraaga.m vaa citta.m 'viitaraaga.m cittan ti' pajaanaati,

sadosa.m vaa citta.m 'sadosa.m cittan ti' pajaanaati,

viitadosa.m vaa citta.m 'viitadosa.m cittan ti' pajaanaati,

samoha.m vaa citta.m 'samoha.m cittan ti' pajaanaati,

viitamoha.m vaa citta.m 'viitamoha.m cittan ti' pajaanaati,

sa.mkhitta.m vaa citta.m 'sa.mkhitta.m cittan ti' pajaanaati,

vikkhitta.m vaa citta.m 'vikkhitta.m cittan ti' pajaanaati,

mahaggata.m vaa citta.m 'mahaggata.m cittan ti' pajaanaati,

amahaggata.m vaa citta.m 'amahaggata.m cittan ti' pajaanaati,

sa-uttara.m vaa citta.m 'sa-uttara.m cittan ti' pajaanaati,

anuttara.m vaa citta.m 'anuttara.m cittan ti' pajaanaati,

samaahita.m vaa citta.m 'samaahita.m cittan ti' pajaanaati,

asamaahita.m vaa citta.m 'asamaahita.m cittan ti' pajaanaati,

vimutta.m vaa citta.m 'vimutta.m cittan ti' pajaanaati,

avimutta.m vaa citta.m 'avimutta.m cittan ti' pajaanaati.

Iti ajjhatta.m vaa citte cittaanupassii viharati, bahiddhaa vaa citte cittaanupassii viharati, ajjhatta-bahiddhaa vaa citte cittaanupassii viharati. Samudaya-dhammaanupassii vaa cittasmi.m viharati, vaya-dhammaanupassii vaa cittasmi.m viharati, samudaya-vaya-dhammaanupassii vaa cittasmi.m viharati. 'Atthi cittan ti' vaa pan' assa sati paccupa.t.thitaa hoti yaavad eva ~naa.na-mattaaya patissati-mattaaya.

[page 300]

Anissito ca viharati na ca ki~nci loke upaadiyati. Eva.m kho bhikkhave bhikkhu citte cittaanupassii viharati.

13. Katha~n ca bhikkhave bhikkhu dhammesu dhammaanupassii viharati?

Idha bhikkhave bhikkhu dhammesu dhammaanupassii viharati pa~ncasu niivara.nesu.

Katha~n ca bhikkhave bhikkhu dhammesu dhammaanupassii viharati pa~ncasu niivara.nesu?

Idha bhikkhave bhikkhu santa.m vaa ajjhatta.m kaamacchanda.m 'Atthi me ajjhatta.m kaamacchando ti' pajaanaati, asanta.m vaa ajjhatta.m kaamacchanda.m 'N' atthi me ajjhatta.m kaamacchando ti' pajaanaati. Yathaa ca anuppannassa kaamacchandassa uppaado hoti ta~n ca pajaanaati, yathaa ca uppannassa kaamacchandassa pahaana.m hoti ta~n ca pajaanaati, yathaa ca pahiinassa kaamacchandassa aayati.m anuppaado hoti ta~n ca pajaanaati.

Santa.m vaa ajjhatta.m vyaapaada.m 'Atthi me ajjhatta.m vyaapaado ti' pajaanaati, asanta.m vaa ajjhatta.m vyaapaada.m 'N' atthi me ajjhatta.m vyaapaado ti' pajaanaati. Yathaa ca anuppannassa vyaapaadassa uppaado hoti ta~n ca pajaanaati, yathaa ca uppannassa vyaapaadassa pahaana.m hoti ta~n ca pajaanaati, yathaa ca pahiinassa vyaapaadassa aayati.m anuppaado hoti ta~n ca pajaanaati.

Santa.m vaa ajjhatta.m thiina-middha.m 'Atthi me ajjhatta.m thiina-middhan ti' pajaanaati, asanta.m vaa ajjhatta.m thiina-middham 'N' atthi me ajjhatta.m thiinamiddhan ti' pajaanaati. Yathaa ca anuppannassa thiinamiddhassa uppaado hoti ta~n ca pajaanaati, yathaa ca uppannassa thiina-middhassa pahaana.m hoti ta~n ca pajaanaati, yathaa ca pahiinassa thiina-middhassa aayati.m anuppaado hoti ta~n ca pajaanaati.

Santa.m vaa ajjhatta.m uddhacca-kukkucca.m 'Atthi me ajjhatta.m uddhacca-kukkuccan ti' pajaanaati,

[page 301]

asanta.m vaa ajjhatta.m uddhacca-kukkucca.m 'N' atthi me ajjhatta.m uddhacca-kukkuccan ti' pajaanaati. Yathaa ca anuppannassa uddhacca-kukkuccassa uppaado hoti ta~n ca pajaanaati, yathaa ca uppannassa uddhacca-kukkucassa pahaana.m hoti ta~n ca pajaanaati, yathaa ca pahiinassa uddhacca-kukkuccassa aayati.m anuppaado hoti ta~n ca pajaanaati.

Santa.m vaa ajjhatta.m vicikiccaha.m 'Atthi me ajjhatta.m vicikicchaa ti' pajaanaati, asanta.m vaa ajjhatta.m vicikiccha.m 'N' atthi me ajjhatta.m vicikicchaa ti' pajaanaati.

Yathaa ca anuppannaaya vicikicchaaya uppaado hoti ta~n ca pajaanaati, yathaa ca uppannaaya vicikicchaaya pahaana.m hoti ta~n ca pajaanaati, yathaa ca pahiinaaya vicikicchaaya aayati.m anuppaado hoti ta~n ca pajaanaati.

Iti ajjhatta.m vaa dhammesu dhammaanupassii viharati, bahiddhaa vaa dhammesu dhammaanupassii viharati, ajjhattabahiddhaa vaa dhammesu dhammaanupassii viharati. Samudaya-dhammaanupassii vaa dhammesu viharati, vaya-dhammaanupassii vaa dhammesu viharati, samudaya-vaya-dhammaanupassii vaa dhammesu viharati. 'Atthi dhammaa ti' vaa pan' assa sati paccupa.t.thitaa hoti yaavad eva ~naa.namattaaya patissati-mattaaya. Anissito ca viharati na ca ki~nci loke upaadiyati. Eva.m kho bhikkhave bhikkhu dhammesu dhammaanupassii viharati pa~ncasu niivara.nesu.

14. Puna ca para.m bhikkhave bhikkhu dhammesu dhammaanupassii viharati pa~ncas' upaadaanakkhandhesu.

Katha~n ca bhikkhave bhikkhu dhammesu dhammaanupassii viharati pa~ncas' upaadaanakkhandhesu?

Idha bhikkhave bhikkhu 'Iti ruupa.m, iti ruupassa samudayo, iti ruupassa atthagamo -- iti vedanaa, iti vedanaaya samudayo, iti vedanaaya atthagamo -- iti sa~n~naa, iti sa~n~naaya samudayo, iti sa~n~naaya atthagamo -- iti sa.mkhaaraa, iti {sa.mkhaaraana.m} samudayo,

[page 302]

iti {sa.mkhaaraana.m} atthagamo -iti vi~n~naa.na.m, iti vi~n~naa.nassa samudayo, iti vi~n~naa.nassa atthagamo ti,' Iti ajjhatta.m vaa dhammesu dhammaanupassii viharati, bahiddhaa vaa dhammesu dhammaanupassii viharati, ajjhatta-bahiddhaa vaa dhammesu dhammaanupassii viharati. Samudaya-dhammaanupassii vaa dhammesu viharati, vaya-dhammaanupassii vaa dhammesu viharati, samudaya-vaya-dhammaanupassii vaa dhammesu viharati. 'Atthi dhammaa ti' vaa pan' assa sati paccupa.t.thitaa hoti yaavad eva ~naa.na-mattaaya patissatimattaaya. Anissito ca viharati na ca ki~nci loke upaadiyati.

Eva.m kho bhikkhave bhikkhu dhammesu dhammaanupassii viharati pa~ncas' upaadaanakkhandhesu.

15. Puna ca para.m bhikkhave bhikkhu dhammesu dhammaanupassii viharati chasu ajjhattika-baahiresu aayatanesu.

Katha~n ca bhikkhave bhikkhu dhammesu dhammaanupassii viharati chasu ajjhattika-baahiresu aayatanesu?

Idha bhikkhave bhikkhu cakkhu~n ca pajaanaati, ruupe ca pajaanaati, ya~n ca tad ubhaya.m pa.ticca uppajjati sa.myojana.m ta~n ca pajaanaati, yathaa ca anuppannassa sa.myojanassa uppaado hoti ta~n ca pajaanaati, yathaa ca uppannassa sa.myojanassa pahaana.m hoti ta~n ca pajaanaati, yathaa ca pahiinassa sa.myojanassa aayati.m anuppaado hoti ta~n ca pajaanaati ... sota~n ca pajaanaati, sadde ca pajaanaati ... pe ... ghaana~n ca pajaanaati, gandhe ca pajaanaati ... pe ... jivha~n ca pajaanaati, rase ca pajaanaati ... pe ... kaaya~n ca pajaanaati, pho.t.thabbe ca pajaanaati ... pe ... mana~n ca pajaanaati, dhamme ca pajaanaati, ya~n ca tad ubhaya.m {pa.ticca} uppajjati sa.myojana.m ta~n ca pajaanaati,

[page 303]

yathaa ca anuppannassa sa.myojanassa uppaado hoti ta~n ca pajaanaati, yathaa ca uppannassa sa.myojanassa pahaana.m hoti ta~n ca pajaanaati, yathaa ca pahiinassa sa.myojanassa aayatim anuppaado hoti ta~n ca pajaanaati.

Iti ajjhatta.m vaa dhammesu dhammaanupassii viharati, bahiddhaa vaa dhammesu dhammaanupassii viharati, ajjhattabahiddhaa vaa dhammesu dhammaanupassii viharati. Samudaya-dhammaanupassii vaa dhammesu viharati, vaya-dhammaanupassii vaa dhammesu viharati, samudaya-vaya-dhammaanupassii vaa dhammesu viharati. 'Atthi dhammaa ti' vaa pan' assa sati {paccupa.t.thitaa} hoti yaavad eva ~naa.namattaaya patissati-mattaaya. Anissito ca viharati na ca ki~nci loke upaadiyati. Eva.m kho bhikkhave bhikkhu dhammesu dhammaanupassii viharati ajjhattika-baahiresu aayatanesu.

16. Puna ca para.m bhikkhave bhikkhu dhammesu dhammaanupassii viharati sattasu bojjha'ngesu.

Katha~n ca bhikkhave bhikkhu dhammesu dhammaanupassii viharati sattasu bojjha'ngesu?

Idha bhikkhave bhikkhu santa.m vaa ajjhatta.m satisambojjha'nga.m 'Atthi me ajjhatta.m sati-sambojjha'ngo {ti} pajaanaati. Asanta.m vaa ajjhatta.m sati-sambojjha'nga.m 'N' atthi me ajjhatta.m sati-sambojjha'ngo ti' pajaanaati.

Yathaa ca anuppannassa sati-sambojjha'ngassa uppaado hoti ta~n ca pajaanaati, yathaa ca uppannassa sati-sambojjha'ngassa bhaavanaaya paaripuurii hoti ta~n ca pajaanaati.

... santa.m vaa ajjhatta.m dhamma-vicaya-sambojjha'nga.m ... pe ...

... santa.m vaa ajjhatta.m viriya-sambojjha'nga.m ... pe ...

... santa.m vaa ajjhatta.m piiti-sambojjha'nga.m ... pe ...

[page 304]

... santa.m vaa ajjhatta.m passaddhi-sambojjha'nga.m ... pe ...

. . . santa.m vaa ajjhatta.m samaadhi-sambojjha'nga.m ... pe ...

. . . santa.m vaa ajjhatta.m upekhaa-sambojjha'nga.m 'Atthi me ajjhatta.m upekhaa-sambojjha'ngo ti' pajaanaati.

Asanta.m vaa ajjhatta.m upekhaa-sambojjha'nga.m 'N' atthi me ajjhatta.m upekhaa-sambojjha'ngo ti' pajaanaati. Yathaa ca anuppannassa upekhaa-sambojjha'ngassa uppaado hoti ta~n ca pajaanaati, yathaa ca uppannassa upekhaa-sambojjha'ngassa bhaavanaaya paaripuurii hoti ta~n ca pajaanaati.

Iti ajjhatta.m vaa dhammesu dhammaanupassii viharati, bahiddhaa vaa dhammesu dhammaanupassii viharati, ajjhattabahiddhaa vaa dhammesu dhammaanupassii viharati. Samudaya-dhammaanupassii vaa dhammesu viharati, vaya-dhammaanupassii vaa dhammesu viharati, samudaya-vaya-dhammaanupassii vaa dhammesu viharati. 'Atthi dhammaa ti' vaa pan' assa sati {paccuppa.t.thitaa} hoti yaavad eva ~naa.namattaaya patissati-mattaaya. Anissito ca viharati na ca ki~nci loke upaadiyati. Eva.m kho bhikkhave bhikkhu dhammesu dhammaanupassii viharati sattasu sambojjha'ngesu.

17. Puna ca para.m bhikkhave bhikkhu dhammesu dhammaanupassii viharati catusu ariya-saccesu.

Katha~n ca bhikkhave bhikkhu dhammesu dhammaanupassii viharati catusu ariya-saccesu?

Idha bhikkhave bhikkhu 'Ida.m dukkhan ti' yathaabhuuta.m pajaanaati, 'Aya.m dukkha-samudayo ti' yathaabhuuta.m pajaanaati, 'Aya.m dukkha-nirodho ti' yathaabhuuta.m pajaanaati, 'Aya.m dukkha-nirodha-gaaminii pa.tipadaa ti' yathaabhuuta.m pajaanaati.

[page 305]

18. Katama~n ca bhikkhave dukkha.m ariya-sacca.m?

Jaati pi dukkhaa, jaraa pi dukkhaa [vyaadhi pi dukkhaa], mara.nam pi dukkha.m, soka-parideva-dukkha-domanassupaayaasaa pi dukkhaa, yam p' iccha.m na labhati tam pi dukkha.m, sa.mkhittena {pa~ncupaadaana-kkhandhaa} dukkhaa.

Katamaa ca bhikkhave jaati? Yaa tesa.m tesa.m sattaana.m tamhi tamhi satta-nikaaye jaati sa~njaati okkanti abhinibbatti khandaana.m paatu-bhaavo aayatanaana.m pa.tilaabho, aya.m vuccati bhikkhave jaati.

Katamaa ca bhikkhave jaraa? Yaa tesa.m tesa.m {sattaana.m} tamhi tamhi satta-nikaaye jaraa jiira.nataa kha.n.dicca.m paalicca.m valittacataa aayuno sa.mhaani indriyaana.m paripaako, aya.m vuccati bhikkhave jaraa.

Katama~n ca bhikkhave mara.na.m? Yam tesa.m tesa.m sattaana.m tamhaa tamhaa satta-nikaayaa cuti cavanataa bhedo antaradhaana.m maccu mara.na.m kaala-kiriyaa khandhaana.m bhedo ka.lebarassa nikkhepo, ida.m vuccati bhikkhave mara.na.m.

Katamo ca bhikkhave soko? Yo kho bhikkhave a~n~natara~n~natarena vyasanena samannaagatassa a~n~natara~n~natarena dukkha-dhammena phu.t.thassa soko socanaa socitatta.m anto-soko anto-parisoko,

[page 306]

aya.m vuccati bhikkhave soko.

Katamo ca bhikkhave paridevo? Yo kho bhikkhave a~n~natara~n~natarena vyasanena samannaagatassa a~n~natara~n~natarena dukkha-dhammena phu.t.thassa aadevo paridevo aadevanaa paridevanaa aadevitatta.m paridevitatta.m, aya.m vuccati bhikkhave paridevo.

Katama~n ca bhikkhave dukkha.m? Ya.m kho bhikkhave kaayika.m dukkha.m kaayika.m asaata.m kaaya-samphassaja.m dukkha.m asaata.m vedayita.m, ida.m vuccati bhikkhave dukkha.m.

Katama~n ca bhikkhave domanassa.m? Ya.m kho bhikkhave cetasika.m dukkha.m cetasika.m asaata.m manosamphassaja.m dukkha.m asaata.m vedayita.m, ida.m vuccati bhikkhave domanassa.m.

Katamo ca bhikkhave upaayaaso? Yo kho bhikkhave a~n~natara~n~natarena vyasanena samannaagatassa a~n~natara~n~natarena dukkha-dhammena phu.t.thassa aayaaso upaayaaso aayaasitatta.m upaayaasitatta.m, aya.m vuccati bhikkhave upaayaaso.

[page 307]

Katama~n ca bhikkhave yam p' iccha.m na labhati tam pi dukkha.m? Jaati-dhammaana.m bhikkhave sattaana.m eva.m icchaa uppajjati: 'Aho vata maya.m na jaati-dhammaa assaama, na ca vata no jaati aagaccheyyaati.' Na kho pan' eta.m icchaaya pattabba.m. Idam pi yam p' iccha.m na labhati tam pi dukkha.m. Jaraa-dhammaana.m bhikkhave sattaana.m ... pe ... vyaadhi-dhammaana.m bhikkhave sattaana.m ... pe ... mara.na-dhammaana.m bhikkhave sattaana.m ... pe ... soka-parideva-dukkha-domanassupaayaasa-dhammaana.m bhikkhave sattaana.m eva.m icchaa uppajjati: 'Aho vata maya.m na soka-parideva-dukkhadomanassa-upaayaasa-dhammaa assaama, na ca vata no soka-parideva-dukkha-domanassa-upaayaasaa aagaccheyyun ti.' Na kho pan' eta.m icchaaya pattabba.m. Idam pi yam p' iccha.m na labhati tam pi dukkha.m.

Katame ca bhikkhave sa.mkhittena {pa~ncupaadaana-kkhandhaa} dukkhaa? Seyyathiida.m {ruupuupaadaana-kkhandho} {vedanuupaadaana-kkhandho} {sa~n~nuupaadaana-kkhandho} {sa.mkhaaruupaadaana-kkhandho} {vi~n~naa.nuupaadaanakkhandho}, ime vuccanti bhikkhave sa.mkhittena {pa~ncupaadaana-kkhandhaa} dukkhaa. Ida.m vuccati bhikkhave dukkha.m ariya-sacca.m.

[page 308]

19. Katama~n ca bhikkhave dukkha-samudaya.m ariya-sacca.m?

Yaaya.m ta.nhaa ponobhavikaa nandi-raaga-sahagataa tatra tatraabhinandinii, seyyathiida.m kaama-ta.nhaa bhava-ta.nhaa vibhava-ta.nhaa.

Saa kho pan' esaa bhikkhave ta.nhaa kattha uppajjamaanaa uppajjati, kattha nivisamaanaa nivisati? Ya.m loke piya-ruupa.m saata-ruupa.m, etth' esaa ta.nhaa uppajjamaanaa uppajjati, ettha nivisamaanaa nivisati.

Ki~nci loke piya-ruupa.m saata-ruupa.m? Cakkhu.m loke piya-ruupa.m saata-ruupa.m, etth' esaa ta.nhaa uppajjamaanaa uppajjati, ettha nivisamaanaa nivisati. Sota.m loke ... pe ... Ghaana.m loke ... pe ... Jivhaa loke ... pe ... Kaayo loke ... pe ... Mano loke piya-ruupa.m saata-ruupa.m, etth' esaa ta.nhaa uppajjamaanaa uppajjati, ettha nivisamaanaa nivisati.

Ruupaa loke ... pe ... Saddaa loke ... pe ... Gandhaa loke ... pe ... Rasaa loke ... pe ... Pho.t.thabbaa loke ... pe ... Dhammaa loke piya-ruupa.m saata-ruupa.m, etth' esaa ta.nhaa uppajjamaanaa uppajjati, ettha nivisamaanaa nivisati.

Cakkhu-vi~n~naa.na.m loke ... pe ... Sota-vi~n~naa.na.m loke

. . . pe ... Ghaana-vi~n~naa.na.m loke ... pe ... Jivhaa-vi~n~naa.na.m loke ... pe ... Kaaya-vi~n~naa.na.m loke ... pe

. . . Mano-vi~n~naa.na.m loke piya-ruupa.m saata-ruupa.m, etth' esaa ta.nhaa uppajjamaanaa uppajjati, ettha nivisamaanaa nivisati.

Cakkhu-samphasso loke ... pe ... Sota-samphasso loke ... pe ... Ghaana-samphasso loke ... pe ...

[page 309]

Jivhaa-samphasso loke ... pe ... Kaaya-samphasso loke ... pe ... Mano-samphasso loke piya-ruupa.m saataruupa.m, etth' esaa ta.nhaa uppajjamaanaa uppajjati, ettha nivisamaanaa nivisati.

Cakkhu-samphassajaa vedanaa loke ... pe ... Sotasamphassajaa vedanaa loke ... pe ... Ghaana-samphassajaa vedanaa loke ... pe ... Jivhaa-samphassajaa vedanaa loke ... pe ... Kaaya-samphassajaa vedanaa loke ... pe ... Mano-samphassajaa vedanaa loke piya-ruupa.m saata-ruupa.m, etth' esaa ta.nhaa uppajjamaanaa uppajjati, ettha nivisamaanaa nivisati.

Ruupa-sa~n~naa loke, ... pe ... Sadda-sa~n~naa loke ... pe ... Gandha-sa~n~naa loke, ... pe ... Rasa-sa~n~naa loke ... pe ... Pho.t.thabba-sa~n~naa loke ... pe ... Dhamma-sa~n~naa loke piya-ruupa.m saata-ruupa.m, etth' esaa ta.nhaa uppajjamaanaa uppajjati, ettha nivisamaanaa nivisati.

Ruupa-sa~ncetanaa loke ... pe ... Sadda-sa~ncetanaa loke ... pe ... Gandha-sa~ncetanaa loke ... pe ... Rasa-sa~ncetanaa loke ... pe ... Pho.t.thabba-sa~ncetanaa loke ... pe ... Dhamma-sa~ncetanaa loke piya-ruupa.m saata-ruupa.m, etth' esaa ta.nhaa uppajjamaanaa uppajjati, ettha nivisamaanaa nivisati.

Ruupa-ta.nhaa loke ... pe ... Sadda-ta.nhaa loke ... pe ... Gandha-ta.nhaa loke ... pe ... Rasa-ta.nhaa loke ... pe ... Pho.t.thabba-ta.nhaa loke ... pe ... Dhamma-ta.nhaa loke piya-ruupa.m saata-ruupa.m, etth' esaa ta.nhaa uppajjamaanaa uppajjati, ettha nivisamaanaa nivisati.

Ruupa-vitakko loke ... pe ... Sadda-vitakko loke ... pe ... Gandha-vitakko loke ... pe ... Rasa-vitakko loke ... pe ... Pho.t.thabba-vitakko loke ... pe ... Dhamma-vitakko loke piya-ruupa.m saata-ruupa.m, etth' esaa ta.nhaa uppajjamaanaa uppajjati, ettha nivisamaanaa nivisati.

Ruupa-vicaaro loke ... pe ... Sadda-vitakko loke ... pe ... Gandha-vicaaro loke ... pe ... Rasa-vicaaro loke ... pe ... Pho.t.thabba-vicaaro loke ... pe ... Dhamma-vicaaro loke piya-ruupa.m saata-ruupa.m, etth' esaa ta.nhaa uppajjamaanaa uppajjati,

[page 310]

ettha nivisamaanaa nivisati.

Ida.m vuccati bhikkhave dukkha-samudaya.m ariyasacca.m.

20. Katama~n ca bhikkhave dukkha-nirodha.m ariyasacca.m?

Yo tassaa yeva ta.nhaaya asesa-viraaga-nirodho caago pa.tinissaggo mutti anaalayo.

Saa kho pan' esaa bhikkhave ta.nhaa kattha pahiiyamaanaa pahiiyati, kattha nirujjhamaanaa nirujjhati? Ya.m loke piya-ruupa.m saata-ruupa.m, etth' esaa ta.nhaa pahiiyamaanaa pahiiyati, ettha nirujjhamaanaa nirujjhati.

Ki~nci loke piya-ruupa.m saata-ruupa.m? Cakkhu.m loke piya-ruupa.m saata-ruupa.m, etth' esaa ta.nhaa pahiiyamaanaa pahiiyati, ettha nirujjhamaanaa nirujjhati. Sota.m loke ... pe ... Ghaana.m loke ... pe ... Jivhaa loke ... pe ... Kaayo loke ... pe ... Mano loke piya-ruupa.m saata-ruupa.m, etth' esaa ta.nhaa pahiiyamaanaa pahiiyati, ettha nirujjhamaanaa nirujjhati.

Ruupaa loke ... pe ... Saddaa loke ... pe ... Gandhaa loke ... pe ... Rasaa loke ... pe ... Pho.t.thabbaa loke ... pe ... Dhammaa loke piya-ruupa.m saata-ruupa.m, etth' esaa ta.nhaa pahiiyamaanaa pahiiyati, ettha nirujjhamaanaa nirujjhati.

Cakkhu-vi~n~naa.na.m loke ... pe ... Sota-vi~n~naa.na.m loke ... pe ... Ghaana-vi~n~naa.na.m loke ... pe ... Jivhaa-vi~n~naa.na.m loke ... pe ... Kaaya-vi~n~naa.na.m loke ... pe ... Mano-vi~n~naa.na.m loke piya-ruupa.m saataruupa.m, etth' esaa ta.nhaa pahiiyamaanaa pahiiyati, ettha nirujjhamaanaa nirujjhati.

Cakkhu-samphasso loke ... pe ...Mano-samphasso loke piya-ruupa.m saata-ruupa.m,

[page 311]

etth' esaa ta.nhaa pahiiyamaanaa pahiiyati, ettha nirujjhamaanaa nirujjhati.

Cakkhu-samphassajaa vedanaa loke ... pe ... Manosamphassajaa vedanaa loke piya-ruupa.m saata-ruupa.m, etth' esaa ta.nhaa pahiiyamaanaa pahiiyati, ettha nirujjhamaanaa nirujjhati.

Ruupa-sa~n~naa loke ... pe ... Dhamma-sa~n~naa loke piya-ruupa.m saata-ruupa.m, etth' esaa ta.nhaa pahiiyamaanaa pahiiyati, ettha nirujjhamaanaa nirujjhati.

Ruupa-sa~ncetanaa loke ... pe ... Dhamma-sa~ncetanaa loke piya-ruupa.m saata-ruupa.m, etth' esaa ta.nhaa pahiiyamaanaa pahiiyati, ettha nirujjhamaanaa nirujjhati.

Ruupa-ta.nhaa loke ... pe ... Dhamma-ta.nhaa loke ... piya-ruupa.m saata-ruupa.m, etth' esaa ta.nhaa pahiiyamaanaa pahiiyati, ettha nirujjhamaanaa nirujjhati.

Ruupa-vitakko loke ... pe ... Sadda-vitakko loke ... pe ... Gandha-vitakko loke ... pe ... Rasa-vitakko loke ... pe ... Pho.t.thabba-vitakko loke ... pe ... Dhamma-vitakko loke piya-ruupa.m saata-ruupa.m, etth' esaa ta.nhaa pahiiyamaanaa pahiiyati, ettha nirujjhamaanaa nirujjhati.

Ruupa-vicaaro loke ... pe ... Sadda-vicaaro loke ... pe ... Gandha-vicaaro loke ... pe ... Rasa-vicaaro loke ... pe ... Pho.t.thabba-vicaaro loke ... pe ... Dhamma-vicaaro loke piya-ruupa.m saata-ruupa.m, etth' esaa ta.nhaa pahiiyamaanaa pahiiyati, ettha nirujjhamaanaa nirujjhati.

Ida.m vuccati bhikkhave dukkha-nirodha.m ariya-sacca.m.

21. Katama~n ca bhikkhave dukkha-nirodha-gaaminiipa.tipadaa ariya-sacca.m?

Ayam eva Ariyo {A.t.tha'ngiko} Maggo, seyyathiida.m sammaa-di.t.thi sammaa-sa.mkappo sammaa-vaacaa sammaakammanto sammaa-aajiivo sammaa-vaayaamo sammaa-sati sammaa-samaadhi.

4 'Katamaa ca bhikkhave sammaa-di.t.thi?

[page 312]

Ya.m kho bhikkhave dukkhe ~naa.na.m dukkha-samudaye ~naa.na.m dukkha-nirodhe ~naa.na.m dukkha-nirodha-gaaminiyaa pa.tipadaaya ~naa.na.m, aya.m vuccati bhikkhave sammaa-di.t.thi.

Katamo ca bhikkhave sammaa-sa.mkappo?

Nekkhamma-sa.mkappo avyaapaada-sa.mkappo avihi.msaasa.mkappo, aya.m vuccati bhikkhave sammaa-sa.mkappo.

Katamaa ca bhikkhave sammaa-vaacaa?

Musaa-vaadaa verama.nii, pisu.naaya vecaaya verama.nii, pharusaaya vaacaaya verama.nii, samphappalaapaa verama.nii, aya.m vuccati bhikkhave sammaa-vaacaa.

Katamo ca bhikkhave sammaa-kammanto?

Paa.naatipaataa verama.nii, adinnaadaanaa veramma.nii, kaamesu micchaacaaraa verama.nii, aya.m vuccati bhikkhave sammaakammanto.

Katamo ca bhikkhave sammaa-aajiivo?

Idha bhikkhave ariya-saavako micchaa-aajiiva.m pahaaya sammaa-aajiivena jiivika.m kappeti, aya.m vuccati bhikkhave sammaa-aajiivo.

Katamo ca bhikkhave sammaa-vaayaamo?

Idha bhikkhave bhikkhu anuppannaana.m paapakaana.m akusalaana.m dhammaana.m anuppaadaaya chanda.m janeti vaayamati, viriya.m aarabhati, citta.m pagga.nhaati padahati. Uppannaana.m paapakaana.m akusalaana.m dhammaana.m pahaanaaya chanda.m janeti vaayamati, viriya.m aarabhati, citta.m pagga.nhaati padahati. Anuppannaana.m kusalaana.m dhammaana.m uppaadaaya chanda.m janeti vaayamati, viriya.m aarabhati, citta.m pagga.nhaati padahati. Uppannaana.m kusalaana.m dhammaana.m .thitiyaa asammosaaya bhiyyobhaavaaya vepullaaya bhaavanaaya paaripuuriyaa chanda.m janeti vaayamati,

[page 313]

viriya.m aarabhati, citta.m pagga.nhaati padahati.

Aya.m vuccati bhikkhave sammaa-vaayaamo.

Katamaa ca bhikkhave sammaa-sati?

Idha bhikkhave bhikkhu kaaye kaayaanupassii viharati aataapii sampajaano satimaa vineyya loke abhijjhaa-domanassa.m, vedanaasu ... pe ... citte ... pe ... dhammesu dhammaanupassii viharati aataapii sampajaano satimaa vineyya loke abhijjhaa-domanassa.m. Aya.m vuccati bhikkhave sammaa-sati.

Katamo ca bhikkhave sammaa-samaadhi?

Idha bhikkhave bhikkhu vivicc' eva kaamehi vivicca akusalehi dhammehi savitakka.m savicaara.m vivekaja.m piiti-sukha.m pa.thamajjhaana.m upasampajja viharati. Vitakka-vicaaraana.m vuupasamaa ajjhatta.m sampasaadana.m cetaso ekodi-bhaava.m avitakka.m avicaara.m samaadhija.m piiti-sukha.m dutiyajjhaana.m upasampajja viharati. Piitiyaa ca viraagaa upekhako viharati sato ca sampajaano, sukha~n ca kaayena {pa.tisa.mvedeti} yan ta.m ariyaa aacikkhanti:

'upekhako satimaa sukha-vihaarii ti' {tatiyajjhaana.m} upasampajja viharati. Sukhassa ca pahaanaa dukkhassa ca pahaanaa pubb' eva somanassa-domanassaana.m atthagamaa {adukkha-m-asukha.m} upekhaa-sati-paarisuddhi.m catutthajjhaana.m upasampajja viharati. Aya.m vuccati bhikkhave sammaa-samaadhi.

Ida.m vuccati bhikkhave dukkha-nirodha-gaaminiipa.tipadaa ariya-sacca.m.

Iti ajjhatta.m vaa dhammesu dhammaanupassii viharati,

[page 314]

bahiddhaa vaa dhammesu dhammaanupassii viharati, ajjhattabahiddhaa vaa dhammesu dhammaanupassii viharati. Samudaya-dhammaanupassii vaa dhammesu viharati, vayadhammaanupassii vaa dhammesu viharati, samudaya-vayadhammaanupassii vaa dhammesu viharati. "Atthi dhammaa ti" vaa pan' assa sati {paccuppa.t.thitaa} hoti yaavad eva ~naa.namattaaya patissati-mattaaya. Anissito ca viharati na ca ki~nci loke upaadiyati. Eva.m kho bhikkhave bhikkhu dhammesu dhammaanupassii viharati catusu ariyasaccesu.

22. Yo hi koci bhikkhave ime cattaaro satipa.t.thaane eva.m bhaaveyya satta-vassaani, tassa dvinna.m phalaana.m a~n~natara.m phala.m paa.tika'nkha.m, di.t.the va dhamme a~n~naa sati vaa upaadisese anaagaamitaa. Ti.t.thantu bhikkhave sattavassaani, yo hi koci bhikkhave ime {cattaaro satipa.t.thaane} eva.m bhaaveyya cha vassaani ... pe ... pa~ncavassaani ... cattaari vassaani ... tii.ni vassaani ... dve vassaani ... eka.m vassa.m, tassa dvinna.m phalaana.m a~n~natara.m phala.m paa.tika'nkha.m, di.t.the va dhamme a~n~naa sati vaa upaadisese anaagaamitaa. Ti.t.thatu bhikkhave eka.m vassa.m, yo hi koci bhikkhave ime cattaaro satipa.t.thaane eva.m bhaaveyya satta-maasaani, tassa dvinna.m phalaana.m a~n~natara.m phala.m {paa.tika'nkha.m} di.t.the {va dhamme} a~n~naa sati vaa upaadisese anaagaamitaa. Ti.t.thantu bhikkhave sattamaasaani, yo hi koci bhikkhu ime cattaaro satipa.t.thaane eva.m bhaaveyya cha-maasaani ... pe ... pa~nca-maasaani ... cattaari maasaani ... tii.ni maasaani ... dve maasaani . . .

[page 315]

eka.m maasa.m ... a.d.dha-maasa.m, tassa dvinna.m phalaana.m a~n~natara.m phala.m paa.tika'nkha.m, di.t.the va dhamme a~n~naa sati vaa upaadisese anaagaamitaa. Ti.t.thatu bhikkhave a.d.dha-maaso, yo hi koci bhikkhave ime cattaaro satipa.t.thaane eva.m bhaaveyya sattaaha.m, tassa dvinna.m phalaana.m a~n~natara.m phala.m paa.tika'nkha.m, di.t.the va dhamme a~n~naa sati vaa upaadisese anaagaamitaa. 'Ekaayano aya.m bhikkhave maggo sattaana.m visuddhiyaa sokaparidavaana.m samatikkamaaya dukkha-domanassaana.m atthagamaaya ~naayassa adhigamaaya nibbaanassa sacchikiriyaaya yad ida.m cattaaro satipa.t.thaanaa ti' iti yan ta.m vutta.m, idam eta.m pa.ticca vuttan ti.

Idam avoca Bhagavaa. Attamanaa te bhikkhuu Bhagavato bhaasita.m abhinandun ti.

MAHAa-SATIPA.T.THAaNA-SUTTANTA.M NI.T.THIT.M.

[page 316]

 


 

XXIII. Paayaasi Suttanta

Evam me suta.m.

1. Eka.m samaya.m {aayasmaa} Kumaara-kassapo Kosalesu caarika.m caramaano mahataa bhikkhu-sa.mghena saddhi.m pa~nca-mattehi bhikkhu-satehi yena Setavyaa naama Kosalaana.m nagara.m tad avasari. Tatra suda.m aayasmaa Kumaara-kassapo Setavyaaya.m viharati uttarena Setavyaa Si.msapaa-vane. Tena kho pana samayena Paayaasi raaja~n~no Setavya.m ajjhaavasati sattussada.m sati.naka.t.thodaka.m sadha~n~na.m raaja-bhogga.m ra~n~naa Pasenadi-Kosalena dinna.m raaja-daaya.m brahma-deyya.m.

2. Tena kho pana samayena Paayaasi-raaja~n~nassa evaruupa.m paapaka.m di.t.thi-gata.m uppanna.m hoti: Iti pi n' atthi paraloko, n' atthi sattaa opapaatikaa, n' atthi sukatadukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti.

[page 317]

Assosu.m kho Setavyakaa braahma.na-gahapatikaa: 'Sama.no khalu bho Kumaara-kassapo sama.nassa Gotamassa Saavako Kosalesu caarika.m caramaano mahataa bhikkhu-sa.mghena saddhi.m pa~nca-mattehi bhikkhu-satehi Setavya.m anuppatto Setavyaaya.m viharati uttarena Setavyaa Si.msapaa-vane.

Ta.m kho pana bhavanta.m Kumaara-kassapa.m eva.m kalyaa.no kittisaddo abbhuggato: "Pa.n.dito vyatto medhaaviibahussuto citta-kathii kalyaa.na-pa.tibhaano vu.d.dho c' eva arahaa ca. Saadhu kho pana tathaaruupaana.m arahata.m {dassana.m} hotiiti."' Atha kho Setavyakaa {braahma.na}-gahapatikaa Setavyaaya nikkhamitvaa sa.mghaa sa.mghii ga.niibhuutaa uttarena-mukhaa gacchanti yena Si.msapaa-vana.m ten' upasa.mkamanti.

3. Tena kho pana samayena Paayaasi raaja~n~no uparipaasaade divaa-seyya.m upagato hoti. Addasaa kho Paayaasi raaja~n~no Setavyake braahma.na-gahapatike Setavyaaya nikkhamitvaa {sa.mghaa} sa.mghii ga.nii-bhuute uttarena-mukhe gacchante yena Si.msapaa-vana.m ten' upasa.mkamante. Disvaa khatta.m aamantesi:

'Kin nu kho bho khatte Setavyakaa braahma.na-gahapatikaa Setavyaaya nikkhamitvaa sa.mghaa sa.mghii ga.nii-bhuutaa uttarena-mukhaa gacchanti yena Si.msapaa-vanan ti' ?

[page 318]

'Atthi kho bho sama.no Kumaara-kassapo sama.nassa Gotamassa saavako Kosalesu caarika.m caramaano mahataa bhikkhu-sa.mghena saddhi.m pa~nca-mattehi bhikkhusatehi Setavya.m anuppatto Setavyaaya.m viharati uttarena Setavyaa Si.msapaa-vane. Ta.m kho pana bhavanta.m Kumaara-kassapa.m eva.m kalyaa.no kittisaddo abbhuggato:

"Pa.n.dito vyatto medhaavii bahussuto citta-kathii kalyaa.napa.tibhaano vu.d.dho c' eva arahaa caati." Tam ena.m bhavanta.m Kumaara-kassapa.m dassanaaya upasa.mkamantiiti.'

'Tena hi bho khatte yena Setavyakaa braahma.na-gahapatikaa ten' upasa.mkama, upasa.mkamitvaa Setavyake braahma.na-gahapatike eva.m vadehi: "Paayaasi bho raaja~n~no evam aaha: Aagamentu kira bhavanto, Paayaasi raaja~n~no sama.na.m Kumaara-kassapa.m dassanaaya upasa.mkamissatiiti." Puraa sama.no Kumaara-kassapo Setavyake braahma.nagahapatike baale avyatte sa~n~naapeti: "Iti pi atthi paraloko, atthi sattaa opapaatikaa, atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti." N' atthi hi bho khatte paraloko, n' atthi sattaa opapaatikaa, n' atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti.'

'Eva.m bho ti' kho so khattaa Paayaasissa raaja~n~nassa pa.tissutvaa yena Setavyakaa braahma.na-gahapatikaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Setavyake braahma.na-gahapatike etad avoca: 'Paayaasi bho raajaa~n~no evam aaha:

"Aagamentu kira bhavanto, Paayaasi raaja~n~no sama.na.m Kumaara-kassapa.m dassanaaya upasa.mkamissatiiti."'

4. Atha kho Paayaasi raaja~n~no Setavyakehi braahma.nagahapatikehi parivuto yena Si.msapaa-vana.m yen' aayasmaa Kumaara-kassapo ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa aayasmataa Kumaara-kassapena saddhi.m sammodi sammodaniiya.m katha.m saaraa.niiya.m viitisaaretvaa ekamanta.m nisiidi.

[page 319]

Setavyakaa pi kho braahma.na-gahapatikaa {app ekacce} aayasmanta.m Kumaara-kassapa.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi.msu, {app ekacce} aayasmataa Kumaara-kassapena saddhi.m sammodi.msu, sammodaniiya.m katha.m saaraa.niiya.m viitisaaretvaa ekamanta.m nisiidi.msu, {app ekacce} yen' aayasmaa Kumaara-kassapo ten' a~njalim pa.naametvaa ekamanta.m nisiidi.msu, {app ekacce} naama-gotta.m saavetvaa ekamanta.m nisiidi.msu, {app ekacce} tu.nhii-bhuutaa ekamanta.m nisiidi.msu.

5. Ekamanta.m nisinno kho Paayaasi raaja~n~no aayasmanta.m Kumaara-kassapam etad avoca:

'Aha.m hi bho Kassapa eva.m-vaadii eva.m-di.t.thii: Iti pi n' atthi paraloko, n' atthi sattaa opapaatikaa, n' atthi suka.tadukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti.'

'Naaha.m Raaja~n~na eva.m-vaadi.m eva.m-di.t.thi.m addasa.m vaa assosi.m vaa. Katha.m hi naama eva.m vadeyya:

Iti pi n' atthi paraloko, n' atthi sattaa opapaatikaa, n' atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m {vipaako} ti. Tena hi Raaja~n~na ta.m yev' ettha pa.tipucchissaami, yathaa te khameyya tathaa na.m vyaakareyyaasi. Ta.m ki.m ma~n~nasi raaja~n~na, ime candima-suriyaa imasmi.m loke parasmi.m vaa, devaa te manussaa vaa ti?'

'Ime bho Kassapa candima-suriyaa parasmi.m loke na imasmi.m, devaa te na manussaa ti.'

'Iminaa kho te Raaja~n~na pariyaayena eva.m hotu: Iti pi atthi paraloko, atthi sattaa opapaatikaa, atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti.'

6. 'Ki~ncaapi bhava.m Kassapo evam aaha, atha kho eva.m me ettha hoti: Iti pi n' atthi paraloko, n' atthi sattaa opapaatikaa, n' atthi sukataa-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti.'

'Atthi pana Raaja~n~na pariyaayo yena te pariyaayena eva.m hoti: Iti pi n' atthi paraloko, n' atthi sattaa opapaatikaa, n' atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti?'

[page 320]

'Atthi bho Kassapa pariyaayo yena me pariyaayena eva.m hoti: Iti pi n' atthi paraloko, n' atthi sattaa opapaatikaa, n' atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti.'

'Yathaa katha.m viya Raaja~n~naati?'

'Idha me bho Kassapa mittaamaccaa ~naati-saalohitaa paa.naatipaatii adinnaadaayii kaamesu micchaacaarii musaa-vaadii pisu.naavaacaa pharusaa-vaacaa samphappalaapii abhijjhaaluu vyaapannacittaa micchaa-di.t.thii. Te aparena samayena aabaadhikaa honti dukkhitaa baa.lha-gilaanaa. Yadaa 'ha.m jaanaami: "Na daan' ime imamhaa aabaadhaa vu.t.thahissantiiti" tyaaha.m upasa.mkamitvaa eva.m {vadaami}: "Santi kho bho eke sama.nabraahma.naa eva.m-vaadino eva.m-di.t.thino:-- Ye te paa.naatipaatii adinnaadaayii kaamesu micchaacaarii musaa-vaadii pisu.naa-vaacaa pharusaa-vaacaa samphappalaapii {abhijjaalu} vyaapanna-cittaa micchaa-di.t.thii, te kaayassa bhedaa param mara.naa apaaya.m duggati.m vinipaata.m niraya.m uppajjantiiti. Bhavanto kho paa.naatipaatii adinnaadaayii kaamesu {micchaacaarii} musaa-vaadii pisu.naa-vaacaa pharusaa-vaacaa samphappalaapii {abhijjaalu} vyaapanna-cittaa micchaa-di.t.thii. Sace tesam bhavata.m sama.nabraahma.naana.m sacca.m vacana.m, bhavanto kaayassa bhedaa param mara.naa apaaya.m duggati.m vinipaata.m niraya.m uppajjissanti. Sace bho kaayassa bhedaa param mara.naa apaaya.m duggati.m vinipaata.m niraya.m uppajjeyyaatha, yena me aagantvaa aaroceyyaatha: Iti pi atthi paraloko, atthi sattaa opapaatikaa, atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti. Bhavanto kho pana me saddaayikaa paccayikaa, ya.m bhavantehi di.t.tha.m yathaa saama.m di.t.tha.m, evam eta.m bhavissatiiti." Te me "Saadhuuti pa.tissutvaa n' eva aagantvaa aarocenti,

[page 321]

na pana duuta.m pahi.nanti. Ayam pi kho bho Kassapa pariyaayo yena me pariyaayena eva.m hoti: Iti pi n' atthi paraloko, n' atthi sattaa opapaatikaa, n' atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti.'

7. 'Tena hi Raaja~n~na ta.m yev' ettha pa.tipucchissaami, yathaa te khameyya tathaa na.m vyaakareyyaasi. Ta.m ki.m ma~n~nasi Raaja~n~na? Idha te purisaa cora.m aagu-caari.m gahetvaa dasseyyu.m: "Ayan te bhante coro aagu-caarii, imassa ya.m icchasi ta.m da.n.da.m pa.nehiiti." Te tva.m eva.m vadeyyaasi: "Tena hi bho ima.m purisa.m da.lhaaya rajjuyaa pacchaa-baaha.m gaa.lha-bandhana.m bandhitvaa, khuramu.n.da.m karitvaa, kharassarena pa.navena rathiyaaya rathiya.m si'nghaa.takena si'nghaa.taka.m parinetvaa, dakkhi.nena dvaarena nikkhamitvaa, dakkhi.nato nagarassa aaghaatane siisa.m chindathaati." Te "{Saadhuuti}" pa.tisu.nitvaa, ta.m purisa.m da.lhaaya rajjuyaa pacchaa-baaha.m gaa.lhabandhana.m bandhitvaa, khura-{mu.n.da.m} karitvaa, kharassarena pa.navena rathiyaaya rathiya.m {si'nghaa.takena} si'nghaataka.m parinetvaa, dakkhi.nena dvaarena nikkhamitvaa, dakkhi.nato nagarassa aaghaatane nisiidaapeyyu.m. Labheyya nu kho so coro cora-ghaatesu: "Aagamentu taava bhavanto cora-ghaataa, amukasmi.m me gaame vaa nigame vaa mittaamaccaa ~naati-saalohitaa, yaavaaha.m tesa.m uddassetvaa aagacchaamiiti?"

[page 322]

Udaahu vippalapantass' eva cora-ghaataa siisa.m chindeyyun ti?'

'Na hi so bho Kassapa coro labheyya cora-ghaatesu:

"Aagamentu taava bhavanto cora-ghaataa, amukasmi.m me gaame vaa nigame vaa mittaamaccaa ~naati-saalohitaa, yaavaaha.m tesa.m uddassetvaa aagacchaamiiti." Atha kho na.m {vippalapantass'} eva cora-ghaataa siisa.m chindeyyun ti.'

'So hi naama Raaja~n~na coro manusso manussa-bhuutesu cora-ghaatesu na labhissati: "Aagamentu taava bhavanto cora-ghaataa, amukasmi.m me gaame vaa nigame vaa mittaamaccaa ~naati-saalohitaa, yaavaaha.m tesa.m uddassetvaa aagacchaamiiti." Ki.m pana te mittaamaccaa ~naati-saalohitaa paa.naatipaatii adinnaadaayii kaamesu micchaacaarii musaa-vaadii {pisu.naa}-vaacaa pharusaa-vaacaa samphappalaapii abhijjhaaluu vyaapanna-cittaa micchaa-di.t.thii kaayassa bhedaa param mara.naa apaaya.m duggati.m vinipaata.m niraya.m uppannaa labhissanti nirayapaalesu: "Aagamentu taava bhavanto niraya-paalaa yaava maya.m Paayaasissa {Raaja~n~nassa} gantvaa aarocema: Iti pi atthi paraloko, atthi sattaa opapaatikaa, atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti"? Iminaa pi kho te Raaja~n~na pariyaayena eva.m hotu: Iti pi atthi paraloko, atthi sattaa opapaatikaa, atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti.'

8. 'Ki~ncaapi bhava.m Kassapo evam aaha, atha kho evam me ettha hoti: Iti pi n' atthi paraloko, n' atthi sattaa opapaatikaa, n' atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti.'

'Atthi pana Raaja~n~na pariyaayo yena te pariyaayena eva.m hoti: Iti pi n' atthi paraloko, n' atthi sattaa opapaatikaa, n' atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti?'

'Atthi bho Kassapa pariyaayo yena me pariyaayena eva.m hoti: Iti pi n' atthi paraloko, n' atthi sattaa opapaatikaa, n' atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti.'

'Yathaa katha.m viya Raaja~n~naati?'

'Idha me bho Kassapa mittaamaccaa ~naati-saalohitaa paa.naatipaataa pa.tivirataa adinnaadaanaa pa.tivirataa kaamesu micchaacaaraa pa.tivirataa musaa-vaadaa pa.tivirataa {pisu.naaya}

[page 323]

vaacaayaa pa.tivirataa pharusaaya vaacaaya pa.tivirataa samphappalaapaa pa.tivirataa anabhijjhaaluu avyaapanna-cittaa sammaa-di.t.thii. Te aparena samayena aabaadhikaa honti dukkhitaa baa.lha-gilaanaa.

Yadaaha.m jaanaami: "Na daan' ime imamhaa aabaadhaa vu.t.thahissantiiti," tyaaha.m upasa.mkamitvaa eva.m vadaami: "Santi kho bho eke sama.na-braahma.naa {eva.m-}vaadino {eva.m-}di.t.thino -- Ye te paa.naatipaataa pa.tiviraataa adinnaadaanaa pa.tivirataa kaamesu micchaacaaraa pa.tivirataa musaa-vaadaa pa.tivirataa pisu.naaya vaacaaya pa.tivirataa pharusaaya vaacaaya pa.tivirataa samphappalaapaa pa.tivirataa anabhijjhaaluu avyaapanna-cittaa sammaa-di.t.thii, te kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m uppajjantiiti. Bhavanto kho paa.naatipaataa pa.tivirataa adinnaadaanaa pa.tivirataa kaamesu micchaacaaraa pa.tivirataa musaa-vaadaa pa.tivirataa pisu.naaya vaacaaya pa.tivirataa pharusaaya vaacaaya pa.tivirataa samphappalaapaa pa.tivirataa anabhijjhaaluu avyaapanna-cittaa sammaa-di.t.thii. Sace tesam bhavata.m sama.na-braahma.naana.m sacca.m vacana.m, bhavanto kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m uppajjissanti. Sace bho kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m uppajjeyyaatha, yena me aagantvaa aaroceyyaatha: Iti pi atthi paraloko, atthi sattaa opapaatikaa, atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti. Bhavanto kho pana me saddhaayikaa paccayikaa, ya.m bhavantehi {di.t.tha.m}, yathaa saama.m di.t.tha.m, evam eta.m bhavissatiiti." Te me "{Saadhuuti}" pa.tisu.nitvaa n' eva aagantvaa aarocenti na pana duuta.m pahi.nanti. Ayam pi kho bho Kassapa pariyaayo yena me pariyaayena eva.m hoti:

[page 324]

Iti pi n' atthi paraloko, n' atthi sattaa opapaatikaa, n' atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti.'

9. 'Tena hi Raaja~n~na upaman te karissaami. Upamaaya pi idh' ekacce vi~n~nuu purisaa bhaasitassa attha.m aajaananti. Seyyathaa pi Raaja~n~na puriso guutha-kuupe sasiisako nimuggo assa. Atha tva.m purise aa.naapeyyaasi: "Tena hi bho ta.m purisa.m tamhaa guutha-kuupaa uddharathaati." Te "Saadhuuti" pa.tissu.nitvaa ta.m purisa.m tamhaa guutha-kuupaa uddhareyyu.m.

Te tva.m eva.m vadeyyaasi: "Tena hi bho tassa purisassa kaayaa {ve.lu}-pesikaahi guutha.m sunimmajjita.m nimmajjathaati." Te "Saadhuuti" pa.tissu.nitvaa tassa purisassa kaayaa {ve.lu}-pesikaahi guutha.m sunimmajjita.m nimmajjeyyu.m. Te tva.m eva.m vadeyyaasi: "Tena hi bho tassa purisassa kaaya.m pa.n.dumattikaaya tikkhattu.m subba.t.tita.m ubba.t.tethaati." Te tassa purisassa kaaya.m pa.n.dumattikaaya tikkhattu.m subba.t.tita.m ubba.t.teyyu.m. Te tva.m eva.m vadeyyaasi: "Tena hi bho ta.m purisa.m telena abbha~njitvaa sukhumena cu.n.nena tikkhattu.m suppadhota.m karothaati." Te ta.m purisa.m telena abbha~njitvaa sukhumena cu.n.nena tikkhattu.m suppadhota.m kareyyu.m.

Te tva.m eva.m vadeyyaasi: "Tena hi bho tassa purisassa kesa-massu.m kappethaati." Te tassa purisassa kesamassu.m kappeyyu.m. Te tva.m eva.m vadeyyaasi: "Tena hi bho tassa purisassa mahaggha~n ca maala.m mahaggha~n ca vilepana.m mahagghaani ca vatthaani upaharathaati." Te tassa purisassa mahaggha~n ca maala.m mahaggha~n ca vilepana.m mahagghaani ca vatthaani upahareyyu.m.

[page 325]

Te tva.m eva.m vadeyyaasi: "Tena hi bho ta.m purisa.m paasaada.m aaropetvaa, pa~nca kaama-gu.naani upa.t.thapethaati." Te ta.m purisa.m paasaada.m aaropetvaa pa~nca kaama-gu.naani upa.t.thapeyyu.m. Ta.m {ki.m} ma~n~nasi Raaja~n~na? Api nu tassa purisassa sunahaatassa suvilittassa kappita-kesamassussa aamutta-maalaabhara.nassa odaata-vattha-vasanassa upari-paasaada-vara-gatassa pa~ncahi kaamagu.nehi samappitassa sama'ngibhuutassa paricaariyamaanassa punad eva tasmi.m guutha-kuupe nimmujjitukaamataa assaati?'

'No h' ida.m bho Kassapa.'

'Ta.m kissa hetu?'

'Asuci bho Kassapa guutha-kuupo, asuci c' eva asucisa.mkhaato ca duggandho ca duggandha-sa.mkhaato ca jeguccho ca jeguccha-sa.mkhaato ca pa.tikkuulo ca pa.tikkuulasa.mkhaato caati.'

'Evam eva kho Raaja~n~na manussaa devaanam asucii c' eva asuci-sa.mkhaataa ca duggandhaa ca duggandha-sa.mkhaataa ca jegucchaa ca jeguccha-sa.mkhaataa ca pa.tikkuulaa ca pa.tikkuulasa.mkhaataa ca. Yojana-sata.m kho Raaja~n~na manussa-{gandho} deve ubbaahati. Kim pana te mittaamaccaa ~naati-saalohitaa paa.naatipaataa pa.tivirataa adinnaadaanaa pa.tivirataa kaamesu micchaacaaraa pa.tivirataa musaa-vaadaa pa.tivirataa pisu.naaya vaacaaya pa.tivirataa pharusaaya vaacaaya pa.tivirataa samphappalaapaa pa.tivirataa anabhijjhaaluu avyaapanna-cittaa sammaa-di.t.thii kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m uppannaa aagantvaa aarocessanti: "Iti pi atthi paraloko, atthi sattaa opapaatikaa, atthi suka.tadukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti?"

[page 326]

Iminaa pi kho te Raaja~n~na pariyaayena eva.m hotu: Iti pi atthi paraloko, atthi sattaa opapaatikaa, atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti.'

10. 'Ki~ncaapi bhava.m Kassapo evam aaha, atha kho evam me ettha hoti: Iti pi n' atthi paraloko, n' atthi sattaa opapaatikaa, n' atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti.'

'Atthi pana Raaja~n~na pariyaayo ... pe [322] . . .'

'Atthi bho Kassapa pariyaayo ... pe ...'

'Yathaa katha.m viya Raaja~n~naati?'

'Idha me bho Kassapa mittaamaccaa ~naati-saalohitaa paa.naatipaataa pa.tivirataa adinnaadaanaa pa.tivirataa kaamesu micchaacaaraa pa.tivirataa musaa-vaadaa pa.tivirataa suraa-meraya-majjapamaada.t.thaanaa pa.tivirataa. Te aparena samayena aabaadhikaa honti dukkhitaa baa.lha-gilaanaa. Yadaaha.m jaanaami: "Na idaan' ime imamhaa aabaadhaa vu.t.thahissantiiti," tyaaha.m upasa.mkamitvaa eva.m vadaami: "Santi kho bho eke sama.na-braahma.naa {eva.m-}vaadino {eva.m-}{di.t.thino} -- Ye te paa.naatipaataa pa.tivirataa adinnaadaanaa pa.tivirataa kaamesu micchaacaaraa pa.tivirataa musaa-vaadaa pa.tivirataa suraa-merayamajja-pamaada.t.thaanaa pa.tivirataa, te kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m uppajjanti devaana.m Taavati.msaana.m sahavyatan ti. Bhavanto kho paa.naatipaataa pa.tivirataa adinnaadaanaa pa.tivirataa kaamesu micchaacaaraa pa.tivirataa musaa-vaadaa pa.tivirataa suraa-meraya-majjapamaada.t.thaanaa pativirataa. Sace tesa.m bhavata.m sama.na-braahma.naana.m sacca.m vacana.m, bhavanto kaayassa bhedaa param mara.naa sugatim sagga.m loka.m uppajjissanti devaana.m Taavati.msaana.m sahavyata.m.

Sace bho kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m uppajjeyyaatha devaana.m Taavati.msaana.m sahavyata.m, yena me aagantvaa aaroceyyaatha -- Iti pi atthi paraloko, atthi sattaa opapaatikaa, atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti. Bhavanto kho pana me saddhaayikaa paccayikaa, ya.m bhavantehi di.t.tha.m, yathaa saama.m di.t.tha.m,

[page 327]

evam eta.m bhavissatiiti." Te me "Saadhuuti" pa.tisu.nitvaa n' eva aagantvaa aarocenti na pana duuta.m pahi.nanti. Ayam pi kho Kassapa pariyaayo yena me pariyaayena eva.m hoti: Iti pi n' atthi paraloko n' atthi sattaa opapaatikaa n' atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti.'

11. 'Tena hi Raaja~n~na ta.m yev' ettha pa.tipucchissaami, yathaa te khameyya tathaa na.m vyaakareyyaasi. Ya.m kho Raaja~n~na maanusaka.m vassa-sata.m, devaana.m Taavati.msaana.m eso eko rattindivo. Taaya rattiyaa ti.msa rattiyo maaso, tena maasena dvaadasa-maasiyo sa.mvaccharo, tena sa.mvaccharena dibba.m vassa-sahassa.m devaana.m Taavati.msaana.m aayuppamaa.na.m. Ye te mittaamaccaa ~naati-saalohitaa paa.naatipaataa pa.tivirataa adinnaadaanaa pa.tivirataa {kaamesu} micchaacaaraa pa.tivirataa musaa-vaadaa pa.tivirataa suraa-merayamajja-pamaada.t.thaanaa pa.tivirataa, te kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m uppannaa devaanam Taavati.msaana.m sahavyata.m. Sace pana tesa.m eva.m bhavissati:

"Yaava maya.m dve vaa tii.ni vaa rattindivaani dibbehi pa~ncakaama-gu.nehi samappitaa sama'ngibhuutaa paricaarema, atha maya.m Paayaasissa Raaja~n~nassa gantvaa aarocessaama: Iti pi atthi paraloko, atthi sattaa opapaatikaa, atthi suka.tadukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti," api nu te aagantvaa aaroceyyu.m: Iti pi atthi paraloko, atthi sattaa opapaatikaa, atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti?'

'No h' ida.m bho Kassapa. Api hi maya.m bho Kassapa ciram kaalakataa pi bhaveyyaama. Ko pan' eta.m bhoto Kassapassa aaroceti: "Atthi devaa Taavati.msaa" ti vaa, "Eva.m diighaayukaa devaa Taavati.msaa" ti vaa. Na maya.m bhoto Kassapassa saddahaama "Atthi devaa Taavati.msaa" ti vaa "Eva.m {diighaayukaa} devaa Taavati.msaa" ti vaa.

[page 328]

'Seyyathaa pi Raaja~n~na jaccandho puriso yo na passeyya ka.nha-sukkaani ruupaani, na passeyya niilakaani ruupaani, na passeyya piitakaani ruupaanii, na passeyya lohitakaani ruupaani, na passeyya ma~nji.t.thikaani ruupaani, na passeyya samavisama.m, na passeyya taaraka-{ruupaani} na passeyya candima-suriye. So eva.m vadeyya: "N' atthi ka.nhasukkaani ruupaani, n' atthi ka.nha-sukkaana.m ruupaana.m dassaavii, n' atthi niilakaani ruupaani, n' atthi niilakaana.m ruupaana.m dassaavii, n' atthi piitakaani ruupaani, n' atthi piitakaana.m ruupaana.m dassaavii, n' atthi lohitakaani ruupaani, n' atthi lohitakaana.m ruupaana.m dassaavii, n' atthi ma~nji.t.thikaani ruupaani, n' atthi ma~nji.t.thikaana.m ruupaana.m dassaavii, n' atthi sama-visama.m, n' atthi sama-visamassa dassaavii, n' atthi taaraka-{ruupaani}, n' atthi taaraka-ruupaana.m dassaavii, n' atthi candima-suriyaa, n' atthi candima-suriyaana.m {dassaavii}. Aham eta.m na jaanaami, aham eta.m na passaami, tasmaa ta.m n' atthiiti." Sammaa nu kho so Raaja~n~na vadamaano vadeyyaati?'

'No h' ida.m bho Kassapa. Atthi ka.nha-sukkaani ruupaani, atthi ka.nha-sukkaana.m ruupaana.m dassaavii, atthi niilakaani ruupaani, atthi niilakaana.m ruupaana.m dassaavii, atthi {piitakaani} ruupaani, atthi piitakaana.m ruupaana.m dassaavii, atthi lohitakaani ruupaani, atthi lohitakaana.m ruupaana.m dassaavii, atthi ma~nji.t.thakaani ruupaani, atthi {ma~nji.t.thakaana.m} ruupaana.m dassaavii,

[page 329]

atthi sama-visama.m, atthi sama-visamassa dassaavii, atthi taaraka-{ruupaani}, atthi taaraka-ruupaana.m dassaavii, atthi candima-suriyaa, atthi candima-suriyaana.m dassaavii. "Aham eta.m na jaanaami, aham eta.m na passaami, tasmaa ta.m n' atthiiti," na hi so bho Kassapa sammaa vadamaano vadeyyaati.'

'Evam eva kho tva.m Raaja~n~na jaccandhuupamo ma~n~ne pa.tibhaasi, ya.m ma.m tva.m eva.m vadesi: "Ko pan' eta.m bhoto Kassapassa aaroceti: 'Atthi devaa Taavati.msaa' ti vaa, 'Eva.m diighaayukaa devaa Taavati.msaa' ti vaa. Na maya.m bhoto Kassapassa saddahaama: 'Atthi devaa Taavati.msaa' ti vaa 'Eva.m diighaayukaa devaa Taavati.msaa' ti vaa."

'Na kho Raaja~n~na eva.m paraloko da.t.thabbo yathaa tva.m ma~n~nasi iminaa ma.msa-{cakkhunaa}. Ye kho te Raaja~n~na sama.na-braahma.naa ara~n~ne vanapatthaani pantaani senaasanaani pa.tisevanti appa-saddaani appa-nigghosaani, te tattha appamattaa aataapino pahitattaa viharantaa dibba.m cakkhu.m visodhenti, te dibbena cakkhunaa visuddhena atikkamanta-maanusakena imam eva loka.m passanti param eva, satte ca opapaatike. Eva.m kho Raaja~n~na para-loko da.t.thabbo,na tveva yathaa tva.m ma~n~nasi iminaa ma.msa-cakkhunaa. Iminaa pi kho te Raaja~n~na pariyaayena eva.m hotu: Iti pi atthi paraloko, atthi sattaa opapaatikaa, atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti.'

12. 'Ki~ncaapi bhava.m Kassapo evam aaha, atha kho evam me ettha hoti:

[page 330]

Iti pi n' atthi paraloko, n' atthi sattaa opapaatikaa, n' atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti.'

'Atthi pana Raaja~n~na pariyaayo ... pe [322] . . .?

'Atthi bho Kassapa pariyaayo ... pe ...

'Yathaa katha.m viya Raaja~n~naati?'

'Idhaaha.m bho Kassapa passaami sama.na-braahma.ne siilavante kalyaa.na-dhamme jiivitu-kaame amaritu-kaame sukha-kaame dukkha-pa.tikkuule. Tassa mayha.m bho Kassapa eva.m hoti: Sace kho ime bhonto sama.nabraahma.naa siilavanto kalyaa.na-dhammaa eva.m jaaneyyum:

"Ito no mataana.m seyyo bhavissatiiti," idaan' ime bhonto sama.na-braahma.naa siilavanto kalyaa.na-dhammaa visa.m vaa khaadeyyu.m, sattha.m vaa aahareyyu.m, ubbandhitvaa vaa kaala.m kareyyu.m, papaate vaa papateyyu.m. Yasmaa ca kho ime bhonto sama.na-braahma.naa siilavanto kalyaa.nadhammaa na eva.m jaananti: "Ito no mataana.m seyyo bhavissatiiti," tasmaa ime bhonto sama.na-braahma.naa siilavanto kalyaa.na-dhammaa jiivitu-kaamaa amaritu-kaamaa sukha-kaamaa dukkha-pa.tikkuulaa. Ayam pi bho Kassapa pariyaayo yena me pariyaayena eva.m hoti: Iti pi n' atthi paraloko, n' atthi sattaa opapaatikaa, n' atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti.'

13. 'Tena hi Raaja~n~na upaman te karissaami. Upamaaya idh' ekacce vi~n~nuu purisaa bhaasitassa attha.m aajaananti.

Bhuutapubba.m Raaja~n~na a~n~natarassa braahma.nassa dve pajaapatiyo ahesu.m. Ekissaa putto ahosi dasavassuddesiko vaa dvaadasavassuddesiko vaa, ekaa gabbhinii upavija~n~naa, atha kho so braahma.no kaalam akaasi. Atha kho so maa.navako maatu-sapatti.m etad avoca: "Yam ida.m bhoti dhana.m vaa dha~n~na.m vaa rajata.m vaa jaataruupa.m vaa sabban ta.m mayha.m.

[page 331]

N' atthi tumh' ettha ki~nci, pitu me bhoti daayajja.m {niyyaatehiiti}." Eva.m vutte saa braahma.nii ta.m maa.navaka.m etad avoca: "{Aagamehi} taava taata yaava vijaayaami. Sace kumaarako bhavissati, tassa pi eka-deso bhavissati; sace kumaarikaa bhavissati, saa pi te opabhoggaa bhavissatiiti."

'Dutiyam pi kho maa.navako maatu-sapatti.m etad avoca:

"Yam ida.m bhoti dhana.m vaa dha~n~na.m vaa rajata.m vaa jaataruupam vaa sabban ta.m mayha.m. N' atthi tumh' ettha ki~nci, pitu me bhoti daayajja.m {niyyaatehiiti}." Dutiyam pi kho saa braahma.nii ta.m maa.navaka.m etad avoca: "Aagamehi taava taata yaava vijaayaami. Sace kumaarako bhavissati tassa pi eka-deso bhavissati; sace kumaarikaa bhavissati, saa pi te opabhoggaa bhavissatiiti."

'Tatiyam pi kho so maa.navako maatu-sapatti.m etad avoca: "Yam ida.m hoti dhana.m vaa dha~n~na.m vaa rajata.m vaa jaataruupa.m vaa sabban ta.m mayha.m. N' atthi tumh' ettha ki~nci, pitu me bhoti daayajja.m {niyyaatehiiti}." Atha kho saa braahma.nii sattha.m gahetvaa ovaraka.m pavisitvaa udara.m opaadesi: "Yaava jaanaami yadi vaa kumaarako yadi vaa kumaarikaa ti." Saa attaana~n c' eva jiivita.m gabbha.m saapateyya~n ca [vinaasesi] {yathaa} ta.m baalaa avyattaa anaya-vyasana.m aapannaa, ayoniso daayajja.m gavesantii. Evam eva kho tva.m Raaja~n~na baalo avyatto anaya-vyasana.m aapajjissasi ayoniso paraloka.m gavesanto,

[page 332]

seyyathaa pi saa braahma.nii baalaa avyattaa anayavyasana.m aapannaa ayoniso daayajja.m gavesantii. Na kho Raaja~n~na sama.na-braahma.naa siilavanto kalyaa.na-dhammaa apakka.m paripaacenti, api ca paripaaka.m aagamenti pa.n.ditaa. Attho hi Raaja~n~na sama.na-braahma.naana.m siilavantaana.m kalyaa.na-dhammaana.m jiivitena. Yathaa yathaa kho Raaja~n~na sama.na-braahma.naa siilavanto kalyaa.nadhammaa cira.m diigham addhaana.m ti.t.thanti, tathaa tathaa bahu.m pu~n~na.m pasavanti, bahujana-hitaaya ca pa.tipajjanti bahujana-sukhaaya lokaanukampakaaya atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaana.m. Iminaa pi kho te Raaja~n~na pariyaayena eva.m hotu: Iti pi atthi paraloko, atthi sattaa opapaatikaa, atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti.'

14. 'Ki~ncaapi bhava.m Kassapo evam aaha, atha kho evam me ettha hoti: Iti pi n' atthi paraloko, n' atthi sattaa opapaatikaa, n' atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti.'

'Atthi pana Raaja~n~na pariyaayo ... pe [322] . . .?

'Atthi bho Kassapa pariyaayo ... pe ...

'Katha.m viya Raaja~n~naati?'

'Idha me bho Kassapa purisaa cora.m aagu-caari.m gahetvaa dassenti: "Aya.m te bhante coro aagu caarii, imassa ya.m icchasi ta.m da.n.da.m pa.nehiiti." Tyaaha.m eva.m vadaami: "Tena hi bho ima.m purisa.m jiivanta.m yeva kumbhiyaa pakkhipitvaa mukha.m pidahitvaa allena cammena onandhitvaa allaaya mattikaaya bahalaavalepana.m karitvaa uddhana.m aaropetvaa aggi.m dethaati."

[page 333]

Te me "{saadhuuti}" pa.tisu.nitvaa ta.m purisa.m jiivanta.m yeva kumbhiyaa pakkhipitvaa mukha.m pidahitvaa allena cammena onandhitvaa allaaya mattikaaya bahalaavalepana.m karitvaa uddhana.m aaropetvaa aggi.m denti. Yadaa maya.m jaanaama:

"Kaalakato so puriso ti," atha na.m kumbhi.m oropetvaa ubbhinditvaa mukha.m vivaritvaa sa.nika.m nillokema:

"App eva naam' assa jiiva.m nikkhamanta.m passeyyaamaati." N' ev' assa maya.m jiiva.m nikkhamanta.m passaama. Ayam pi kho bho Kassapa pariyaayo yena me pariyaayena eva.m hoti: Iti pi n' atthi paraloko, n' atthi sattaa opapaatika, n' atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti.'

15. 'Tena hi Raaja~n~na ta.m yev' ettha pa.tipucchissaami, yathaa te khameyya tathaa na.m vyaakareyyaasi. Abhijaanaasi no tva.m Raaja~n~na divaa-seyya.m upagato supinaka.m passitvaa aaraama-raama.neyyaka.m vana-raama.neyyaka.m bhuumiraama.neyyaka.m pokkhara.nii-raama.neyyakan ti?'

'Abhijaanaam' aha.m bho Kassapa divaa-seyya.m upagato supinaka.m passitvaa aaraama-raama.neyyaka.m vana-raama.neyyakan ti.'

'Rakkhanti ta.m tamhi samaye khujjaa pi vaamanikaa pi velaamikaa pi komaarikaa piiti?'

'Evam pi bho Kassapa rakkhanti ma.m tamhi samaye khujjaa pi vaamanikaa pi velaamikaa pi komaarikaa piiti.'

'Api nu taa tumha.m jiiva.m passanti pavisanta.m vaa nikkhamanta.m vaa ti?'

[page 334]

'No h' ida.m bho Kassapa.'

'Taa hi naama Raaja~n~na tumha.m jiivantassa jiivantiyo jiiva.m na passissanti pavisanta.m vaa nikkhamanta.m vaa.

Kim pana tva.m kaalakatassa jiivam passissanti pavisanta.m vaa nikkhamanta.m vaa? Iminaa pi kho te Raaja~n~na pariyaayena eva.m hotu: Iti pi atthi paraloko, atthi sattaa opapaatikaa, atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti.'

16. 'Ki~ncaapi bhava.m Kassapo evam aaha, atha kho evam me ettha hoti: Iti pi n' atthi paraloko, n' atthi sattaa opapaatikaa, n' atthi suka.ta-dukka.taanam kammaana.m phala.m vipaako ti?'

'Atthi pana Raaja~n~na pariyaayo ... pe [322] . . .?

'Atthi bho Kassapa pariyaayo ... pe ...

'Yathaa katha.m viya Raaja~n~naati?'

'Idha me bho Kassapa purisaa cora.m aagu-caari.m gahetvaa dassenti: "Ayan te bhante coro aaguu-caarii, imassa ya.m icchasi ta.m da.n.da.m pa.nehiiti." Tyaaha.m eva.m vadaami:

"Tena hi bho ima.m purisa.m jiivanta.m yeva tulaaya tuletvaa jiyaaya anassaasaka.m maaretvaa punad eva tulaaya tulethaati." Te me "Saadhuuti" pa.tisu.nitvaa purisa.m jiivanta.m yeva tulaaya tuletvaa jiyaaya anassaasaka.m maaretvaa punad eva tulaaya tulenti. Yadaa so jiivati, tadaa lahutaro ca hoti mudutaro ca kamma~n~nataro ca. Yadaa pana so kaalakato hoti, tadaa garutaro ca hoti patthiinataro ca akamma~n~nataro ca. Ayam pi kho bho Kassapa pariyaayo yena me pariyaayena eva.m hoti: Iti pi n' atthi paraloko, n' atthi sattaa opapaatikaa, n' atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti."

17. 'Tena hi Raaja~n~na upaman te karissaami. Upamaaya pi idh' ekacce vi~n~nuu purisaa bhaasitassa attha.m aajaananti.

[page 335]

Seyyathaa pi Raaja~n~na puriso divasa-santatta.m ayo-gu.la.m aaditta.m sampajjalita.m {sajoti-bhuuta.m} tulaaya toleyya, tam ena.m aparena samayena siita.m nibbuta.m tulaaya toleyya.

Kadaa nu kho so ayo-gu.lo lahutaro vaa hoti mudutaro vaa kamma~n~nataro vaa? Yadaa vaa aaditto sampajjalito sajotibhuuto, yadaa vaa siito nibbuto ti?'

'Yadaa so bho Kassapa ayo-gu.lo tejo-sahagato ca hoti vaayo-sahagato aaditto sampajjalito sajoti-bhuuto, tadaa lahutaro ca hoti mudutaro ca kamma~n~nataro ca. Yadaa pana so ayo-gu.lo n' eva tejo-sahagato hoti na vaayosahagato siito nibbuto, tadaa garutaro ca hoti patthiinataro ca akamma~n~nataro caati.'

'Evam eva kho Raaja~n~na yadaa 'ya.m kaayo aayusahagato ca hoti usmaa-sahagato ca vi~n~naa.na-sahagato ca, tadaa lahutaro ca hoti mudutaro ca kamma~n~nataro ca. Yadaa panaaya.m kaayo n' eva aayu-sahagato ca hoti na usmaasahagato na vi~n~naa.na-sahagato, tadaa garutaro ca hoti patthiinataro ca akamma~n~nataro ca. Iminaa pi kho te Raaja~n~na pariyaayena eva.m hoti: Iti pi atthi paraloko, atthi sattaa opapaatikaa, atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti.'

18. 'Ki~ncaapi bhava.m Kassapa evam aaha, atha kho eva.m me ettha hoti: Iti pi n' atthi paraloko, n' atthi sattaa opapaatikaa, n' atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti.'

'Atthi pana Raaja~n~na pariyaayo ... pe [322] . . .?'

'Atthi bho Kassapa pariyaayo ... pe ...'

'Yathaa katha.m viya Raaja~n~naati?'

'Idha me bho Kassapa purisaa cora.m aagu-caari.m gahetvaa dassenti: "Ayan te bhante coro aagu-caarii, imassa ya.m icchasi ta.m da.n.da.m pa.nehiiti."

[page 336]

Tyaaha.m eva.m vadaami:

"Tena hi bho ima.m purisa.m anupahacca chavi~n ca camma~n ca ma.msa~n ca nahaaru~n ca a.t.thi~n ca a.t.thimi~nja~n ca jiivitaa voropethaati." Te me "Saadhuuti" pa.tisu.nitvaa ta.m purisa.m anupahacca chavi~n ca camma~n ca ma.msa~n ca nahaaru~n ca a.t.thi~n ca a.t.thimi~nja~n ca jiivitaa voropenti. Yadaa so addhamato hoti, tyaaha.m eva.m vadaami: "Tena hi bho ima.m purisa.m uttaana.m nipaatetha, app eva naam' assa jiiva.m nikkhamanta.m passeyyaamaati." Te ta.m purisa.m uttaana.m nipaatenti, n' eva assa maya.m jiiva.m nikkhamantam passaama. Tyaaha.m eva.m vadaami: "Tena hi bho ima.m purisa.m avakujja.m nipaatetha ... pe ... passena nipaatetha ... dutiyena passena nipaatetha ... uddha.m .thapetha ... omuddhaka.m .thapetha ... paa.ninaa aako.tetha ... le.d.dunaa aako.tetha ... da.n.dena aako.tetha

. . . satthena aako.tetha ... {odhunaatha} ... sandhunaatha

. . . niddhunaatha, app eva naam' assa jiiva.m nikkhamanta.m passeyyaamaati." Te ta.m purisa.m odhunanti sandhunanti niddhunanti, n' eva assa maya.m {jiiva.m} nikkhamanta.m passaama. Tassa ca tad eva cakkhu.m hoti te ruupaa ta~n c' aayatana.m nappa.tisa.mvedeti, tad eva sota.m hoti te saddaa ta~n c' aayatana.m nappa.tisa.mvedeti, tad eva ghaana.m hoti te gandhaa ta~n c' aayatana.m nappa.tisa.mvedeti,

[page 337]

saa yeva jivhaa hoti te rasaa ta~n c' aayatana.m nappa.tisa.mvedeti, so yeva kaayo hoti te pho.t.thabbaa ta~n c' aayatana.m nappa.tisa.mvedeti. Ayam pi kho bho Kassapa pariyaayo yena me pariyaayena eva.m hoti: Iti pi n' atthi paraloko, n' atthi sattaa opapaatikaa, n' atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti."

19. 'Tena hi Raaja~n~na upaman te karissaami. Upamaaya p' idh' ekacce vi~n~nuu purisaa bhaasitassa attha.m aajaananti.

Bhuutapubba.m Raaja~n~na a~n~nataro sa'nkha-dhamo sa'nkha.m aadaaya paccantima.m janapada.m agamaasi. So yen' a~n~nataro gaamo ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa majjhe gaamassa .thito tikkhattu.m sa'nkha.m upa.laasitvaa sa'nkha.m bhuumiya.m nikkhipitvaa ekamanta.m nisiidi.

Atha kho Raaja~n~na tesa.m paccantajaana.m manussaana.m etad ahosi: "Kissa nu kho eso saddo eva.m rajaniiyo eva.m kamaniiyo eva.m madaniiyo eva.m bandhaniiyo eva.m mucchaniiyo ti?" Sannipatitvaa ta.m sa'nkha-{dhamma.m} etad avocu.m: "Ambho kissa nu kho eso saddo eva.m rajaniiyo eva.m kamaniiyo eva.m madaniiyo eva.m bandhaniiyo eva.m mucchaniiyo ti?" "Eso kho bho sa'nkho naama yass' eso saddo eva.m rajaniiyo eva.m kamaniiyo eva.m madaniiyo eva.m bandhaniiyo eva.m mucchaniiyo ti." Te ta.m sa'nkha.m-uttaana.m nipaatesu.m: "Vadehi bho sa'nkha, vadehi bho sa'nkhaati." N' eva so sa'nkho saddam akaasi. Te ta.m sa'nkha.m avakujja.m nipaatesu.m

. . . passena nipaatesu.m ... dutiyena passena nipaatesu.m

. . . uddha.m .thapesu.m ... omuddhaka.m {.thapesum} . . .

[page 338]

paa.ninaa aako.tesu.m ... le.d.dunaa {aakotesum} ... da.n.dena aako.tesu.m ... satthena aako.tesu.m ... odhuni.msu ... sandhuni.msu ... niddhuni.msu: "Vadehi bho sa'nkha, vadehi bho sa'nkhaati." N' eva so sa'nkho saddam akaasi.

Atha kho Raaja~n~na tassa sa'nkha-dhamassa etad ahosi:

"Yaava baalaa ime paccantajaa manussaa! Katha.m hi naama ayoniso sa'nkha-sadda.m gavesissantiiti!" Tesa.m pekkhamaanaana.m sa'nkha.m gahetvaa tikkhattu.m sa'nkha.m upa.laasitvaa sa'nkha.m aadaaya pakkaami. Atha kho Raaja~n~na tesa.m paccantajaana.m manussaana.m etad ahosi:

"Yadaa kira bho aya.m sa'nkho naama purisa-sahagato ca hoti vaayaama-sahagato ca vaayo-sahagato ca, tadaaya.m sa'nkho sadda.m karoti. Yadaa panaaya.m sa'nkho n' eva purisa-sahagato hoti na vaayaama-sahagato na vaayosahagato, naaya.m sa'nkho sadda.m karotiiti." Evam eva kho Raaja~n~na yadaaya.m kaayo aayu-sahagato ca hoti usmaasahagato ca vi~n~naa.na-sahagato ca, tadaa abhikkamati pi pa.tikkamati pi ti.t.thati pi nisiidati pi seyyam pi kappeti, cakkhunaa pi ruupa.m passati, sotena pi sadda.m su.naati, ghaanena pi gandha.m ghaayati, jivhaaya pi rasa.m saayati, kaayena pi {pho.t.thabba.m} phusati, manasaa pi dhamma.m vijaanaati. Yadaa panaaya.m kaayo n' eva aayu-sahagato ca hoti, na usmaa-sahagato ca, na vi~n~naa.na-sahagato, tadaa n' eva abhikkamati na pa.tikkamati na ti.t.thati na nisiidati na seyya.m kappeti, cakkhunaa pi ruupa.m na passati, sotena pi sadda.m na su.naati, ghaanena pi gandha.m na ghaayati, {jivhaaya} pi rasa.m na saayati, kaayena pi pho.t.thabba.m na phusati, manasaa pi dhamma.m na vijaanaati. Iminaa pi kho te Raaja~n~na pariyaayena eva.m hotu: Iti pi atthi paraloko, atthi sattaa opapaatikaa, atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti.'

20. 'Ki~ncaapi bhava.m Kassapo evam aaha, atha kho evam me ettha hoti:

[page 339]

Iti pi n' atthi paraloko, n' atthi sattaa opapaatikaa, n' atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti.'

'Atthi pana Raaja~n~na pariyaayo ... pe [322] . . .?'

'Atthi bho Kassapa pariyaayo ... pe ...'

'Yathaa katha.m viya Raaja~n~naati?'

'Idha me bho Kassapa purisaa cora.m aagu-caari.m gahetvaa dassenti: "Aya.m te bhante coro aagu-caarii, imassa ya.m icchasi ta.m da.n.da.m pa.nehiiti." Tyaaha.m eva.m vadaami: 'Tena hi bho imassa purisassa chavi.m chindatha, app eva naam' assa jiiva.m passeyyaamaati." Te tassa purisassa chavi.m chindanti, n' ev' assa maya.m jiiva.m passaama. Tyaaha.m eva.m vadaami: "Tena hi bho imassa purisassa camma.m chindatha ... ma.msa.m chindatha ... nahaaru.m chindatha ... a.t.thi.m chindatha ... a.t.thi-mi~nja.m chindatha, app eva naam' assa jiiva.m passeyyaamaati." Te tassa purisassa a.t.thi-mi~nja.m chindanti, n' ev' assa maya.m jiiva.m passaama. Ayam pi kho bho Kassapa pariyaayo yena me pariyaayena eva.m hoti: Iti pi n' atthi paraloko, n' atthi sattaa opapaatikaa, n' atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti.'

21. 'Tena hi Raaja~n~na upaman te karissaami. Upamaaya pi idh' ekacce vi~n~nuu purisaa bhaasitassa attha.m aajaananti.

Bhuutapubba.m Raaja~n~na aggiko ja.tilo ara~n~naayatane pa.n.na-ku.tiyaa vasati. Atha kho Raaja~n~na a~n~nataro janapada-padeso vu.t.thaasi. Atha kho so sattho tassa aggikassa ja.tilassa assamassa saamantaa eka-ratti.m vasitvaa pakkaami. Atha kho Raaja~n~na tassa aggikassa ja.tilassa etad ahosi:

[page 340]

"Yan nuunaaha.m yena so sattha-vaaso ten' upasa.mkameyya.m, app eva naam' ettha ki~nci upakara.na.m adhigaccheyyan ti." Atha kho so aggiko ja.tilo kaalass' eva vu.t.thaaya yena so sattha-vaaso ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa addasa tasmi.m satthavaase dahara.m kumaara.m manda.m uttaana-seyyaka.m cha.d.dita.m. Disvaan' assa etad ahosi: "Na kho me ta.m pa.tiruupa.m yam me pekkhamaanassa manussa-bhuuto kaala.m kareyya. Yan nuunaaha.m ima.m daaraka.m assama.m netvaa aapaadeyya.m poseyya.m va.d.dheyyan ti." Atha kho so aggiko ja.tilo ta.m daaraka.m assama.m aanetvaa aapaadesi posesi va.d.dhesi.

Yadaa so daarako dasavassuddesiko vaa hoti dvaadasavassuddesiko vaa, ath' assa aggikassa ja.tilassa janapade ki~ncid eva kara.niiya.m uppajji. Atha kho so aggiko ja.tilo ta.m daaraka.m etad avoca: "Icchaam' aha.m taata janapada.m gantu.m, aggi.m paricareyyaasi, maa ca te aggi nibbaayi. Sace va te aggi nibbaayeyya, aya.m vaasii, imaani ka.t.thaani, ida.m ara.ni-sahita.m, aggi.m nibbattetvaa aggi.m paricareyyaasiiti." Atha kho so aggiko {ja.tilo} ta.m daaraka.m evam anusaasitvaa janapada.m agamaasi. Tassa khi.d.daa-pasutassa aggi nibbaayi. Atha kho tassa daarakassa etad ahosi: "Pitaa kho ma.m eva.m avaca: 'Aggi.m taata paricareyyaasi, maa ca te aggi nibbaayi. Sace va te aggi nibbaayeyya aya.m vaasii imaani ka.t.thaani ida.m ara.nisahita.m, aggi.m nibbattetvaa aggi.m paricareyyaasiiti.' Yan nuunaaha.m aggi.m nibbattetvaa aggi.m paricareyyan ti."

[page 341]

Atha kho so daarako ara.ni-sahita.m vaasiyaa tacchi: "App eva naama aggi.m adhigaccheyyan ti." N' eva so aggi.m adhigacchi. Ara.ni-sahita.m dvidhaa phaalesi, tidhaa phaalesi, catudhaa phaalesi, pa~ncadhaa phaalesi, dasadhaa phaalesi, satadhaa phaalesi, sakalika.m sakalika.m akaasi, sakalika.m sakalika.m karitvaa udukkhale ko.t.thesi, udukkhale ko.t.thetvaa mahaa-vaate opuni: "App eva naama aggi.m adhigaccheyyan ti." N' eva so aggi.m adhigacchi.

Atha kho so aggiko ja.tilo janapade ta.m kara.niiya.m tiiretvaa, yena sako assamo ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa ta.m daaraka.m etad avoca: "Kacci te taata aggi nibbuto ti?" "Idha me taata khi.d.daa-pasutassa aggi nibbaayi. Tassa me etad ahosi: Pitaa kho ma.m eva.m avaca: 'Aggi.m taata paricareyyaasi, maa ca te aggi nibbaayi. Sace va te aggi nibbaayeyya aya.m vaasii imaani ka.t.thaani ida.m ara.ni-sahita.m, aggi.m nibbattetvaa aggi.m paricareyyaasiiti.' Yan nuunaaha.m aggi.m nibbattetvaa aggi.m paricareyyan ti. Atha kho aha.m taata ara.ni-sahita.m vaasiyaa tacchi.m: 'App eva naama aggi.m adhigaccheyyan ti.' N' evaaha.m aggi.m adhigacchi.m.

Ara.ni-sahita.m dvidhaa phaalesi.m, tidhaa phaalesi.m, catudhaa phaalesi.m, pa~ncadhaa phaalesi.m, dasadhaa phaalesi.m, satadhaa phaalesim, sakalika.m sakalika.m akaasi.m, sakalika.m sakalika.m karitvaa udukkhale ko.t.thesi.m, udukkhale ko.t.thetvaa mahaa-vaate opuni.m: 'App eva naama aggi.m adhigaccheyyan ti.' N' evaaha.m aggi.m adhigacchin ti." Atha kho tassa aggikassa ja.tilassa etad ahosi: "Yaava baalo aya.m daarako avyatto. Katha.m hi naama ayoniso aggi.m gavesissatiiti?" Tassa pekkhamaanassa ara.ni-sahita.m gahetvaa aggi.m nibbattetvaa ta.m daaraka.m etad avoca: "Eva.m kho taata aggi nibbattetabbo,

[page 342]

na tv eva yathaa tva.m baalo avyatto ayoniso aggi.m gavesissasiiti." Evam eva kho tva.m Raaja~n~na baalo avyatto ayoniso paraloka.m gavesasi. Pa.tinissajj' eta.m Raaja~n~na paapaka.m di.t.thi-gata.m.

Pa.tinissajj' eta.m Raaja~n~na paapaka.m di.t.thi-gata.m. Maa te ahosi diigha-ratta.m ahitaaya dukkhaayaati.'

22. 'Ki~ncaapi bhava.m Kassapo evam aaha, atha kho n' evaaha.m sayhaami ida.m paapaka.m di.t.thi-gata.m pa.tinissajjitu.m. Raajaa pi ma.m Pasenadi-kosalo jaanaati tiro-raajaano pi: "Paayaasi raaja~n~no eva.m-vaadii eva.m-di.t.thii: Iti pi n' atthi paraloko, n' atthi sattaa opapaatikaa, n' atthi suka.tadukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti." 'Sacaaha.m bho Kassapa ima.m paapaka.m di.t.thi-gata.m {pa.tinissajjissaa.mi}, bhavissanti me vattaaro: "Yaava baalo Paayaasi raaja~n~no avyatto duggahiita-gaahii ti." Kopena pi na.m harissaami, makkhena pi na.m harissaami, pa.laasena pi na.m harissaamiiti.'

23. 'Tena hi Raaja~n~na upaman te karissaami. Upamaaya p' idh' ekacce vi~n~nuu purisaa bhaasitassa attha.m aajaananti.

Bhuutapubba.m Raaja~n~na mahaa saka.ta-sattho saka.tasahassa.m puratthimaa janapadaa pacchima.m janapada.m agamaasi. So yena yena gacchati khippam eva pariyaadiyati ti.na-ka.t.thodaka.m haritaka-va.n.nam. Tasmi.m kho pana satthe dve satthavaahaa ahesu.m, eko pa~ncanna.m saka.ta-sataana.m eko pa~ncanna.m saka.tasataana.m.

[page 343]

Atha kho tesa.m satthavaahaana.m etad ahosi:

"'Aya.m kho pana mahaa saka.ta-sattho saka.ta-sahassa.m.

Te maya.m yena yena gacchaama khippam eva pariyaadiyati ti.na-ka.t.thodaka.m haritaka-va.n.na.m. Yan nuuna maya.m ima.m sattha.m dvidhaa vibhajeyyaama ekato pa~nca {saka.ta}-sataani."

'Te ta.m sattha.m dvidhaa vibhaji.msu ekato pa~nca saka.ta-sataani ekato pa~nca {saka.ta-}sataani. Eko taava satthavaaho bahu.m ti.na~n ca ka.t.tha~n ca udaka~n ca aaropetvaa sattha.m paayaapesi. Dviiha-tiiha-paayaato kho pana so sattho addasa purisa.m kaa.la.m lohitakkhi.m apanaddha-kalaapa.m kumuda-maali.m alla-vattha.m allakesa.m kaddama-makkhitehi cakkehi gadrabha-rathena pa.tipatha.m aagacchanta.m. Disvaa etad avoca: "Kuto bho aagacchasiiti?"

"'Amukamhaa janapadaa ti."

"'Kuhi.m gamissasiiti?"

"'Amuka.m naama janapadan ti."

"'Kacci bho purato kantaare mahaa-megho abhippava.t.to ti?"

"'Eva.m kho bho purato kantaare mahaa-megho abhippava.t.to, aasittodakaani va.tumaani, bahu.m ti.na~n ca ka.t.tha~n ca udaka~n ca,

[page 344]

cha.d.detha bho puraa.naani ti.naani ka.t.thaani udakaani, lahu-bhaarehi saka.tehi siigha.m siigha.m gacchatha, maa yoggaani kilamethaati."

'Atha kho so satthavaaho satthike aamantesi: "Aya.m bho puriso evam aaha: Purato kantaare mahaa-megho {abhippava.t.to}, aasittodakaani va.tumaani, bahu.m ti.na~n ca ka.t.tha~n ca udaka~n ca, cha.d.detha bho puraa.naani ti.naani ka.t.thaani udakaani, lahu-bhaarehi saka.tehi siigha.m siigha.m gacchatha, maa yoggaani kilamethaati -- cha.d.detha bho puraa.naani ti.naani ka.t.thaani udakaani, lahu-bhaarehi saka.tehi sattha.m paayaapethaati."

"Evam bho ti" kho te satthikaa tassa satthavaahassa pa.tissutvaa, cha.d.detvaa puraa.naani ti.naani ka.t.thaani udakaani lahu-bhaarehi saka.tehi sattha.m paayaapesu.m. Te pa.thame pi sattha-vaase na addasa.msu ti.na.m vaa ka.t.tha.m vaa udaka.m vaa, dutiye pi sattha-vaase ... tatiye pi satthavaase ... catutthe pi sattha-vaase ... pa~ncame pi sattha-vaase ... cha.t.the pi sattha-vaase ... sattame pi sattha-vaase na addasa.msu ti.na.m vaa ka.t.tha.m vaa udaka.m vaa, sabbe va anaya-vyasana.m aapajji.msu. Ye ca tasmi.m satthe ahesu.m manussaa vaa pasuu vaa sabbe so yakkho amanusso bhakkhesi, a.t.thikaan' eva sesesi.

'Yadaa a~n~naasi dutiyo satthavaaho: "Bahu-nikkhanto kho daani so sattho ti," bahu.m ti.na~n ca ka.t.tha~n ca udaka~n ca aaropetvaa sattha.m paayaapesi. Dviiha-tiiha-paayaato kho pan' eso sattho addasa purisa.m kaa.la.m lohitakkhi.m apanaddha-kalaapa.m kumuda-maali.m alla-vattha.m allakesa.m kaddama-makkhitehi cakkehi gadrabha-rathena pa.tipatha.m aagacchanta.m.

[page 345]

Disvaa etad avoca: "Kuto bho aagacchasiiti?"

"'Amukamhaa janapadaa ti."

"'Kuhi.m gamissasiiti?"

"'Amuka.m naama janapadan ti."

"'Kacci bho purato kantaare mahaa-megho abhippava.t.to ti?"

"'Eva.m bho purato kantaare mahaa-megho abhippava.t.to, aasittodakaani va.tumaani, bahu.m ti.na~n ca ka.t.tha~n ca udaka~n ca, cha.d.detha bho puraa.naani ti.naani ka.t.thaani udakaani, lahu-bhaarehi saka.tehi siigha.m siigha.m gacchatha, maa yoggaani kilamethaati."

'Atha kho so satthavaaho satthike aamantesi: "Aya.m bho puriso evam aaha -- Purato kantaare mahaa-megho abhippava.t.to, aasittodakaani va.tumaani bahu.m ti.na~n ca ka.t.tha~n ca udaka~n ca, cha.d.detha bho puraa.naani ti.naani ka.t.thaani udakaani, lahu-bhaarehi saka.tehi siigham siigha.m gacchatha, maa yoggaani kilamethaati. Aya.m kho bho puriso n' ev' amhaaka.m mitto na pi ~naati-saalohito, katha.m maya.m imassa saddhaaya gamissaama? Na kho cha.d.detabbaani puraa.naani ti.naani ka.t.thaani udakaani, yathaa-katena bha.n.dena sattha.m paayaapetha, na vo puraa.na.m cha.d.dessaamaati."

"'Eva.m bho" ti kho te satthikaa tassa satthavaahassa pa.tissutvaa yathaa-katena bha.n.dena sattha.m paayaapesu.m.

Te pa.thame pi sattha-vaase na addasa.msu ti.na.m vaa ka.t.tha.m vaa udaka.m vaa,

[page 346]

dutiye pi satthavaase ... tatiye pi satthavaase ... catutthe pi satthavaase ... pa~ncame pi satthavaase ... cha.t.the pi satthavaase ... sattame pi satthavaase na addasa.msu ti.na.m vaa ka.t.tha.m vaa udaka.m vaa, ta~n ca sattha.m addasa.msu anaya-vyasana.m aapanna.m.

Ye va tasmi.m satthe ahesu.m manussaa vaa pasuu vaa, tesa~n ca a.t.thikaan' eva addasa.msu tena yakkhena amanussena bhakkhitaana.m.

'Atha kho so satthavaaho satthike aamantesi: "Aya.m kho bho so sattho anaya-vyasana.m aapanno yathaa tam tena baalena satthavaahena pari.naayakena. Tena hi bho yaan' asmaaka.m satthe appa-saaraani pa.niyaani, taani cha.d.detvaa, yaani imasmi.m satthe mahaa-saaraani pa.niyaani taani aadiyathaati." "Eva.m bho ti" kho te satthikaa tassa satthavaahassa pa.tissutvaa yaani sakasmi.m satthe appa-saaraani pa.niyaani taani cha.d.detvaa, yaani tasmi.m satthe mahaa-saaraani pa.niyaani taani aadiyitvaa, sotthinaa ta.m kantaara.m nitthari.msu yathaa ta.m pa.n.ditena satthavaahena pari.naayakena.

Evam eva kho tva.m Raaja~n~na baalo avyatto anayavyasana.m aapajjissasi ayoniso paraloka.m gavesanto, seyyathaa pi so puriso satthavaaho. Ye pi tava sotabba.m saddahaatabba.m ma~n~nissanti, te pi anaya-vyasana.m aapajjissanti, seyyathaa pi te satthikaa. Pa.tinissajj' eta.m Raaja~n~na paapaka.m di.t.thi-gata.m. Pa.tinissajj' eta.m Raaja~n~na paapaka.m di.t.thi-gata.m. Maa te ahosi diigha-ratta.m ahitaaya dukkhaayaati.'

24. 'Ki~ncaapi bhava.m Kassapo evam aaha, atha kho n' evaaha.m sayhaami ida.m paapaka.m di.t.thi-gata.m pa.tinissajjitu.m. Raajaa pi ma.m Pasenadi-kosalo jaanaatiiti tiroraajaano pi: "Paayaasi Raaja~n~no eva.m-vaadii eva.m-di.t.thii: Iti pi n' atthi paraloko,

[page 347]

n' atthi sattaa opapaatikaa, n' atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti." Sacaaha.m bho Kassapa ida.m paapaka.m di.t.thi-gata.m pa.tinissajjissaami, bhavissanti me vattaaro: "Yaava baalo Paayaasi Raaja~n~no avyatto duggahiita-gaahii ti," kopena pi na.m harissaami, makkhena pi na.m harissaami, pa.laasena pi na.m harissaamiiti.'

25. 'Tena hi Raaja~n~na upaman te karissaami. Upamaaya p' idh' ekacce vi~n~nuu bhaasitassa attha.m aajaananti. Bhuutapubba.m Raaja~n~na a~n~nataro suukara-posako puriso sakamhaa gaamaa a~n~na.m gaama.m agamaasi. Tatth' addasa pahuuta.m sukkha-guutha.m cha.d.dita.m. Disvaan' assa etad ahosi:

"Aya.m me bahuko sukkha-guutho cha.d.dito mama~n ca suukara-bhatta.m. Yan nuunaaha.m ito sukkha-guutha.m hareyyan ti." So uttaraa-sa'nga.m pattharitvaa pahuuta.m sukkha-guutha.m aaharitvaa bha.n.dika.m bandhitvaa siise ubbaahetvaa agamaasi. Tassa antaraamagge mahaa akaalamegho paavassi. So uggharanta.m paggharanta.m yaava agga-nakhaa guuthena makkhito guutha-bhaara.m aadaaya agamaasi. Tam ena.m manussaa disvaa evam aaha.msu:

"Kacci no tva.m bha.ne ummatto, kacci veceto? katha.m hi naama uggharanta.m paggharanta.m yaava agganakhaa guuthena makkhito guutha-bhaara.m harissasiiti?" "Tumhe khvattha bha.ne ummattaa tumhe vecetaa tathaa hi pana me suukara-bhattan ti."

[page 348]

Evam eva kho tva.m Raaja~n~na guutha-haarikuupamo ma~n~ne pa.tibhaasi.

Pa.tinissajj' eta.m {Raaja~n~na} paapaka.m di.t.thi-gata.m. Pa.tinissajj' eta.m Raaja~n~na paapaka.m di.t.thi-gata.m. Maa te ahosi diigha-ratta.m ahitaaya dukkhaayaati.'

26. 'Ki~ncaapi bhava.m Kassapo evam aaha, atha kho n' evaaha.m sayhaami ida.m paapaka.m di.t.thi-gata.m pa.tinissajjitu.m.

Raajaa pi ma.m Pasenadi-kosalo jaanaatiiti tiro-raajano pi:

'Payaasi Raaja~n~no eva.m-vaadii {eva.m}-di.t.thii: Iti pi n' atthi paraloko, n' atthi sattaa opapaatikaa, n' atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti. Sacaaha.m bho Kassapa ida.m paapaka.m di.t.thi-gata.m patinissajjissaami, bhavissanti me vattaaro: "Yaava baalo Paayaasi Raaja~n~no avyatto duggahiita-gaahii ti." Kopena pi na.m harissaami, makkhena pi na.m harissaami, pa.laasena pi na.m harissaamiiti.'

27. 'Tena hi Raaja~n~na upaman te karissaami. Upamaaya p' idh' ekacce vi~n~nuu purisaa bhaasitassa attha.m aajaananti.

Bhuutapubba.m Raaja~n~na dve akkhadhuttaa akkhehi dibbi.msu.

Eko akkhadhutto aagataagata.m kali.m gilati. Addasaa kho dutiyo akkhadhutto ta.m akkhadhutta.m aagataagata.m kali.m gilanta.m. Disvaa akkhadhutta.m etad avoca: "Tva.m kho samma ekantikena jinaasi, dehi samma akkhe, pajohissaamiiti." "Eva.m sammaati" kho so akkhadhutto tassa akkhadhuttassa akkhe paadaasi. Atha kho so akkhadhutto akkhe visena paribhaavetvaa ta.m akkhadhutta.m etad avoca: "Ehi kho samma akkhehi dibbissaamaati." "Eva.m sammaati" kho so akkhadhutto tassa akkhadhuttassa paccassosi. Dutiya.m pi kho te akkhadhuttaa akkhehi dibbi.msu, dutiyam pi kho so akkhadhutto aagataagata.m kali.m gilati.

[page 349]

Addasaa kho dutiyo akkhadhutto ta.m akkhadhutta.m dutiyam pi aagataagata.m kali.m gilanta.m.

Disvaa ta.m akkhadhutta.m etad avoca:--

"Litta.m paramena tejasaa
gilam akkha.m puriso na bujjhati
gila re gila paapa-dhuttaka
pacchaa te ka.tuka.m bhavissatii" ti.

'Evam eva kho tva.m Raaja~n~na akkhadhuttuupamo ma~n~ne pa.tibhaasi. Pa.tinissajj' eta.m Raaja~n~na paapaka.m di.t.thi-gata.m, pa.tinissajj' eta.m Raaja~n~na paapaka.m di.t.thigata.m. Maa te ahosi diigha-ratta.m ahitaaya dukkhaayaati.'

28. 'Ki~ncaapi bhava.m Kassapo evam aaha, atha kho n' evaaha.m sayhaami ida.m paapaka.m {di.t.thi}-gata.m pa.tinissajjitu.m. Raajaa pi ma.m Pasenadi-kosalo jaanaati, tiro-raajaano pi: 'Paayaasi Raaja~n~no eva.m-vaadii eva.m-di.t.thii:

Iti pi n' atthi paraloko, n' atthi sattaa opapaatikaa, n' atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti.

Sacaaha.m bho Kassapa ida.m paapaka.m di.t.thi-gata.m pa.tinissajjissaami, bhavissanti me vattaaro: "Yaava baalo Paayaasi Raaja~n~no avyatto duggahiita-gaahii ti." Kopena pi na.m harissaami, makkhena pi na.m harissaami, pa.laasena pi na.m harissaamiiti.'

29. 'Tena hi Raaja~n~na, upaman te karissaami. Upamaaya pi idh' ekacce vi~n~nuu purisaa bhaasitassa attha.m aajaananti.

Bhuutapubba.m Raaja~n~na a~n~nataro janapado vu.t.thaasi. Atha kho sahaayako sahaayaka.m aamantesi: "Aayaama samma, yena so janapado ten' upasa.mkamissaama, app eva naam' ettha ki~nci dhana.m adhigaccheyyaamaati." "Eva.m sammaati" kho sahaayako sahaayakassa paccassosi. Te yena so janapado yen' a~n~natara.m gaama-paddhana.m ten' upasa.mkami.msu.

[page 350]

Tatth' addasa.msu pahuuta.m saa.na.m cha.d.dita.m. Disvaa sahaayako sahaayaka.m aamantesi:

"Ida.m kho samma pahuuta.m saa.na.m cha.d.dita.m, tena hi samma tva~n ca saa.na-bhaara.m bandha, aha~n ca saa.nabhaara.m bandhissaami, ubho saa.na-bhaara.m aadaaya gamissaamaati." "Eva.m sammaati" kho sahaayako sahaayakassa pa.tissutvaa saa.na-bhaara.m bandhi.

'Te ubho saa.na-bhaara.m aadaaya yen' a~n~natara.m gaamapaddhana.m ten' upasa.mkami.msu. Tatth' addasa.msu pahuuta.m saa.na-sutta.m cha.d.dita.m. Disvaa sahaayako sahaayaka.m aamantesii: "Yassa kho samma atthaaya iccheyyaama saa.na.m ida.m pahuuta.m saa.na-sutta.m cha.d.dita.m. Tena hi samma tva~n ca saa.na-bhaara.m cha.d.dehi, aha~n ca saa.nabhaara.m cha.d.dessaami, ubho saa.na-sutta-bhaara.m aadaaya gamissaamaati." "Aya.m kho me samma saa.na-bhaaro duraabhato ca susannaddho ca, alam me, tva.m pajaanaahiiti." Atha kho so sahaayako saa.na-bhaara.m cha.d.detvaa saa.na-suttabhaara.m aadiyi.

'Te yen' a~n~natara.m gaama-paddhana.m ten' upasa.mkami.msu. Tatth' addasa.msu pahuutaa saa.niyo cha.d.ditaa.

Disvaa sahaayako sahaayaka.m aamantesi: "Yassa kho samma atthaaya iccheyyaama saa.na.m vaa saa.na-sutta.m vaa, imaa pahuutaa saa.niyo cha.d.ditaa. Tena hi samma tva~n ca saa.na-bhaara.m cha.d.dehi, aha~n ca saa.na-sutta-bhaara.m cha.d.dessaami, ubho saa.ni-bhaara.m aadaaya gamissaamaati." "Aya.m kho me samma saa.na-bhaaro duraabhato ca susannaddho ca, alam me, tva.m pajaanaahiiti." Atha kho so sahaayako saa.na-suttabhaara.m cha.d.detvaa saa.ni-bhaara.m aadiyi.

[page 351]

Te yen' a~n~natara.m gaama-paddhana.m ten' upakami.msu.

Tatth' addasa.msu pahuuta.m khoma.m cha.d.dita.m. Disvaa

. . . pahuuta.m khoma-sutta.m cha.d.dita.m. Disvaa ... pahuuta.m khoma-dussa.m cha.d.dita.m. Disvaa ... pahuuta.m kappaasa.m cha.d.dita.m. Disvaa ... pahuuta.m kappaasika-sutta.m cha.d.ditam. Disvaa ... pahuuta.m kappaasika-dussa.m cha.d.dita.m. Disvaa ... pahuuta.m aya.m cha.d.dita.m. Disvaa ... pahuuta.m loha.m cha.d.dita.m.

Disvaa ... pahuuta.m tipu.m cha.d.dita.m. Disvaa ... pahuuta.m siisa.m cha.d.dita.m. Disvaa ... pahuuta.m sajjhu.m cha.d.dita.m. Disvaa ... pahuuta.m suva.n.na.m cha.d.dita.m. Disvaa sahaayako sahaayaka.m aamantesi;

"Yassa kho samma atthaaya iccheyyaama saa.na.m vaa saa.nasutta.m vaa saa.niyo vaa khoma.m vaa khoma-sutta.m vaa khoma-dussa.m vaa kappaasa.m vaa kappaasika-sutta.m vaa kappaasika-dussa.m vaa aya.m vaa loha.m vaa tipu.m vaa siisa.m vaa sajjhu.m vaa, ida.m pahuuta.m suva.n.na.m cha.d.dita.m.

Tena hi samma tva~n ca saa.na-bhaara.m cha.d.dehi, aha~n ca sajjhu-bhaara.m cha.d.dessaami, ubho suva.n.na-bhaara.m aadaaya gamissaamaati." "Aya.m kho me samma saa.na-bhaaro duraabhato ca susannaddho ca, ala.m me, tva.m pajaanaahiiti." Atha kho sahaayako sajjhu-bhaara.m cha.d.detvaa suva.n.nabhaara.m aadiyi.

'Te yena sako gaamo ten' upasa.mkami.msu. Tattha yo so sahaayako saa.na-bhara.m aadaaya agamaasi, tassa n' eva maataa-pitaro abhinandi.msu, na putta-daaraa abhinandi.msu, na mittaamaccaa abhinandi.msu, na ca tato-nidaana.m sukha.m somanassa.m adhigacchi.

[page 352]

Yo pana so sahaayako suva.n.nabhaara.m aadaaya agamaasi, tassa maataa-pitaro abhinandi.msu, putta-daaraa pi {abhinandi.msu}, [mittaamaccaa pi abhinandi.msu], tato-nidaana~n ca sukha.m somanassa.m adhigacchati.

'Evam eva kho tva.m Raaja~n~na {saa.na-bhaarakuupamo} ma~n~ne pa.tibhaasi. Pa.tinissajj' eta.m Raaja~n~na paapaka.m di.t.thigata.m, pa.tinissajj' eta.m Raaja~n~na paapaka.m di.t.thi-gata.m.

Maa te ahosi diigha-ratta.m ahitaaya dukkhaayaati.'

30. 'Purimen' evaaha.m opammena bhoto Kassapassa attamano abhiraddho, api caaha.m imaani vicitraani pa~nhapa.tibhaanaani sotu-kaamo, evaaha.m bhavanta.m Kassapa.m paccaniikaatabba.m ama~n~nissa.m. Abhikkanta.m bho Kassapa, abhikkanta.m bho Kassapa! Seyyathaa pi bho Kassapa nikkujjita.m vaa ukkujjeyya, pa.ticchanna.m vaa vivareyya, muu.lhassa vaa magga.m aacikkheyya, andhakaare vaa tela-pajjota.m dhaareyya: "cakkhumanto ruupaani dakkhintiiti" -- evam eva bhotaa Kassapena aneka-pariyaayena dhammo pakaasito. Esaaha.m bho Kassapa ta.m bhagavanta.m Gotama.m sara.na.m gacchaami dhamma~n ca bhikkhu-sa.mgha~n ca. Upaasakam ma.m bhava.m Kassapo dhaaretu, ajjatagge paa.nupeta.m sara.na.m gata.m.

Icchaami caaha.m bho Kassapa mahaa-ya~n~na.m yajitum.

Anusaasatu ma.m bhava.m Kassapo ya.m mama.m assa diigha-ratta.m hitaaya sukhaayaati.'

31. 'Yathaaruupe kho Raaja~n~na ya~n~ne gaavo vaa ha~n~nanti, aje.lakaa vaa ha~n~nanti, kukku.ta-suukaraa vaa ha~n~nanti, vividhaa vaa paa.naa sa.mghaata.m aapajjanti, pa.tiggaahakaa ca honti micchaa-di.t.thii micchaa-sa.mkappaa micchaa-vaacaa micchaa-kammantaa micchaa-aajiivaa micchaa-vaayaamaa micchaa-satii micchaasamaadhii,

[page 353]

evaruupo kho Raaja~n~na ya~n~no naama na mahapphalo hoti na mahaanisa.mso na mahaa-jutiko na mahaavipphaaro. Seyyathaa pi Raaja~n~na kassako biija-{na'ngala.m} aadaaya vana.m paviseyya. So tattha dukkhatte dubbhuume avihata-khaanuke biijaani pati.t.thaapeyya kha.n.daani puutiini {vaataatapa-hataani} asaaradaani asukha-sayitaani, devo ca na kaalena kaala.m sammaa-dhaara.m anuppaveccheyya. Api nu taani biijaani vuddhi.m viruu.lhi.m vepulla.m aapajjeyyu.m, kassako vaa vipula-phala.m adhigaccheyyaati?'

'No h' ida.m bho Kassapa.'

'Evam eva kho Raaja~n~na yathaaruupe ya~n~ne gaavo vaa ha~n~nanti aje.lakaa vaa ha~n~nanti kukku.ta-suukaraa vaa ha~n~nanti vividhaa vaa paa.naa sa.mghaata.m aapajjanti, pa.tiggaahakaa ca honti micchaa-di.t.thii micchaa-sa.mkappaa micchaa-vaacaa micchaakammantaa micchaa-aajiivaa micchaa-vaayaamaa micchaa-satii micchaa-samaadhii, evaruupo kho Raaja~n~na ya~n~no na mahapphalo hoti na mahaanisa.mso na mahaa-jutiko na mahaa-vipphaaro.

Yathaaruupe ca kho Raaja~n~na ya~n~ne n' eva gaavo ha~n~nanti na aje.lakaa ha~n~nanti na kukku.ta-suukaraa ha~n~nanti na vividhaa paa.naa sa.mghaatam aapajjanti, pa.tiggaahakaa ca honti sammaa-di.t.thii sammaa-sa.mkappaa sammaa-vaacaa sammaa-kammantaa sammaa-aajiivaa sammaa-vaayaamaa sammaa-satii sammaasamaadhii, evaruupo kho Raaja~n~na ya~n~no mahapphalo hoti mahaanisa.mso mahaa-jutiko mahaa-vipphaaro. Seyyathaa pi Raaja~n~na kassako biija-na'ngala.m aadaaya vana.m paviseyya.

So tattha sukhatte subhuume suvihata-khaanuke biijaani pati.t.thaapeyya akkha.n.daani apuutiini avaataatapa-hataani saaradaani sukha-sayitaani,

[page 354]

devo ca kaalena kaala.m sammaadhaara.m anuppaveccheyya. Api nu taani biijaani vuddhi.m viruu.lhi.m vepulla.m aapajjeyyu.m, kassako vaa vipulaphala.m adhigaccheyyaati?

'Eva.m bho Kassapa.'

'Evam eva kho Raaja~n~na yathaaruupe ya~n~ne n' eva gaavo ha~n~nanti na aje.lakaa ha~n~nanti na kukku.ta-suukaraa ha~n~nanti na vividhaa paa.naa sa.mghaata.m aapajjanti, pa.tiggaahakaa ca honti sammaa-di.t.thii sammaa-{sa.mkappaa} sammaa-vaacaa sammaa-kammantaa sammaa-aajiivaa sammaa-vaayaamaa sammaasatii sammaa-samaadhii, evaruupo kho Raaja~n~na ya~n~no mahapphalo hoti mahaanisa.mso mahaa-jutiko mahaa-vipphaaro ti.'

32. Atha kho Paayaasi raaja~n~no daana.m pa.t.thapesi sama.nabraahma.na-kapa.niddhika-va.nibbaka-yaacakaana.m. Tasmi.m kho pana daane evaruupa.m bhojana.m diyyati ka.naajaka.m bila'nga-dutiya.m therakaani ca vatthaani gu.la-vaalakaani. Tasmi.m kho pana daane Uttaro naama maa.navo vyaava.to ahosi. So daana.m datvaa evam anuddisati: 'Iminaa daanena Paayaasi-raaja~n~nam eva imasmi.m loke samaaga~nchi.m maa parasmin ti.' Assosi kho Paayaasi raaja~n~no:

[page 355]

'Uttaro kira maa.navo daana.m datvaa evam anuddisati:

Iminaa daanena Paayaasi-Raaja~n~nam eva imasmi.m loke samaaga~nchi.m maa parasmin ti.' Atha kho Paayaasi-raaja~n~no Uttara.m maa.nava.m aamantaapetvaa etad avoca: 'Sacca.m kira tva.m taata Uttara daana.m datvaa evam anuddisasi:

Iminaa daanena Paayaasi-raaja~n~na.m eva imasmi.m loke samaaga~nchi.m maa parasmin ti' ?'

'Eva.m bho ti.'

'Kissa pana tva.m taata Uttara daana.m datvaa evam anuddisasi -- "Iminaa daanena Paayaasi-{raaja~n~nam} eva imasmi.m loke samaaga~nchi.m maa parasmin ti"? Na nu maya.m taata Uttara pu~n~natthikaa daanass' eva phala.m paa.tika'nkhino ti?'

'Bhoto kho pana daane evaruupa.m bhojana.m diyyati:

{ka.naajaka.m} bila'nga-dutiya.m yam bhava.m paadaa pi na iccheyya chupitu.m, kuto bhu~njitu.m; therakaani ca vatthaani gu.la-vaalakaani yaani bhava.m paadaa pi na iccheyya samphusitu.m, kuto paridahitu.m. Bhava.m kho pan' asmaaka.m piyo manaapo, katha.m maya.m piya.m manaapa.m amanaapena sa.myojemaati?'

'Tena hi tva.m taata Uttara yaadisaaha.m bhojana.m bhu~njaami taadisa.m bhojana.m pa.t.thapehi, yaadisaani caaha.m vatthaani paridahaami taadisaani ca vatthaani pa.t.thapehiiti.'

'Eva.m bho ti' kho Uttaro maa.navo Paayaasi-raaja~n~nassa pa.tissutvaa yaadisa.m bhojana.m Paayaasi-raaja~n~no bhu~njati taadisa.m bhojana.m pa.t.thapesi, yaadisaani ca vatthaani Paayaasi raaja~n~no paridahati taadisaani ca vatthaani pa.t.thapesi.

[page 356]

Atha kho Paayaasi raaja~n~no asakkacca.m daana.m datvaa asahatthaa daana.m datvaa acittikata.m daana.m datvaa apaviddha.m daana.m datvaa kaayassa bhedaa param mara.naa Caatummahaaraajikaana.m devaana.m sahavyata.m uppajji su~n~na.m Seriisaka.m vimaana.m. Yo pana tassa daane vyaava.to ahosi Uttaro naama maa.navo so sakkacca.m daana.m datvaa sahatthaa daana.m datvaa citti-katvaa daana.m datvaa anapaviddha.m daana.m datvaa kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m uppajji devaana.m Taavati.msaana.m sahavyata.m.

33. Tena kho pana samayena aayasmaa Gavampati abhikkha.na.m su~n~na.m Seriisaka.m vimaana.m divaa-vihaara.m gacchati. Atha kho Paayaasi-devaputto yen' {aayasmaa} Gavampati ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa aayasmanta.m Gavampati.m abhivaadetvaa ekamanta.m a.t.thaasi. Ekamanta.m .thita.m kho Paayaasi-devaputta.m aayasmaa Gavampati etad avoca: 'Ko 'si tva.m aavuso ti?'

'Aha.m bhante Paayaasi-raaja~n~no ti.'

'Na nu tva.m aavuso eva.m-di.t.thiko ahosi -- Iti pi n' atthi paraloko, n' atthi sattaa opapaatikaa, n' atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti?'

'Svaaha.m bhante eva.m-di.t.thiko ahosi.m: Iti pi n' atthi paraloko, n' atthi sattaa opapaatikaa, n' atthi suka.tadukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako ti. Api caaha.m ayyena Kumaara-kassapena etasmaa paapakaa di.t.thi-gataa vivecito ti.'

[page 357]

'Yo pana te aavuso daane vyaava.to ahosi Uttaro naama maa.navo, so kuhi.m uppanno ti?'

'Yo me bhante daane vyaava.to ahosi Uttaro naama maa.navo, so sakkacca.m daana.m datvaa sahatthaa daana.m datvaa citti-kata.m daana.m datvaa anapaviddha.m daana.m datvaa kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m uppanno devaana.m Taavati.msaana.m sahavyata.m.

Aha.m pana asakkacca.m daana.m datvaa asahatthaa daana.m datvaa acittikata.m daana.m datvaa apaviddha.m daana.m datvaa kaayassa bhedaa param mara.naa Caatummahaaraajikaana.m devaana.m sahavyata.m uppanno su~n~na.m Seriisaka.m vimaana.m. Tena hi bhante Gavampati manussa-loka.m gantvaa evam aarocehi: "Sakkacca.m daana.m detha, sahatthaa daana.m detha, citti-kata.m daana.m detha, anapaviddha.m daana.m detha. Paayaasi raaja~n~no asakkacca.m daana.m datvaa asahatthaa daana.m datvaa {acittikata.m} daana.m datvaa apaviddha.m daana.m datvaa kaayassa bhedaa param mara.naa Caatummahaaraajikaana.m devaana.m sahavyata.m uppanno su~n~na.m Seriisaka.m vimaana.m. Yo pana tassa daane vyaava.to ahosi Uttaro naama maa.navo, so sakkacca.m daana.m datvaa sahatthaa daana.m datvaa citti-kata.m daana.m datvaa anapaviddha.m daana.m datvaa kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m uppanno Devaana.m Taavati.msaana.m sahavyatan ti."'

34. Atha kho aayasmaa Gavampati manussa-loka.m {aagantvaa} evam aarocesi: 'Sakkacca.m daana.m detha, sahatthaa daana.m detha, citti-kata.m daana.m detha, anapaviddha.m daana.m detha. Paayaasi raaja~n~no asakkacca.m daana.m datvaa asahatthaa daana.m datvaa acitti-daana.m datvaa apaviddha.m daana.m datvaa kaayassa bhedaa param mara.naa Caatummahaaraajikaana.m devaana.m sahavyata.m uppanno su~n~na.m Seriisaka.m vimaana.m. Yo pana tassa daane vyaava.to ahosi, Uttaro naama maa.navo, so sakkacca.m daana.m datvaa sahatthaa daana.m datvaa citti-kata.m daana.m datvaa anapaviddha.m daana.m datvaa kaayassa bhedaa param mara.naa sugatim sagga.m loka.m uppanno devaana.m Taavati.msaana.m sahavyatan ti.'

[page 358]

PAaYAaSI-SUTTANTA.M NI.T.THIT.M.

MAHAa-VAGGO.

Apadaana.m Nidaana~n ca Nibbaana~n ca Sudassana.m
Janavasabha-Govinda.m Samaya.m Sakkam eva ca
Satipa.t.thaana-Paayaasi Mahaavaggassa sa'ngaho.


Contact:
E-mail
Copyright Statement   Webmaster's Page