Digha Nikaya


[Site Map]  [Home]  [Sutta Indexes]  [Glossology]  [Site Sub-Sections]


 

Diigha Nikaaya

Volume III

Suttas 24-34

Based on the edition by
T.W. Rhys Davids and J.E. Carpenter,
London: Pali Text Society 1911

This work is © Copyright the Pali Text Society and the Dhammakaya Foundation, 2015

This work is licensed under a
Creative Commons Attribution-ShareAlike 4.0 International License.
For details see Terms of Use.

Input by the Dhammakaya Foundation, Thailand, 1989-1996

 

NOTICE: These files are provided by courtesy of the Pali Text Society for scholarly purposes only. In principle they represent a digital edition (without revision or correction) of the printed editions of the complete set of Pali canonical texts published by the PTS. While they have been subject to a process of checking, it should not be assumed that there is no divergence from the printed editions and it is strongly recommended that they are checked against the printed editions before quoting.

ALTERATIONS: Superficial re-formatting of headers, sutta titles, and page numbers adding 'ids,' and tag changes to make the file conform to HTML 5 standards. The lower-case mg [.m] has been substituted throughout for the lowercase m-underdot [.m]; the lower-case ng ['n] has been substituted throughout for the lowercase n-overdot ['n]. Content straddling page breaks has been moved to the preceding page. The notice of this change that appeared in the originals has been deleted. Both left- and right-hand-page Running heads have been eliminated as page numbers and internal headings make these redundant. Otherwise the internal text of the suttas remains untouched.

 


[page 001]

XXIV. Paa.tika Suttanta

Evam me sutam.

1.1. Eka.m samaya.m Bhagavaa Mallesu viharati. Anupiya.m naama Mallaana.m nigamo. Atha kho Bhagavaa pubba.nha-samaya.m nivaasetvaa patta-ciivaram aadaaya Anupiya.m pi.n.daaya paavisi. Atha kho Bhagavato etad ahosi: 'Atippago kho taava Anupiyaaya pi.n.daaya caritu.m, yan nuunaaha.m yena Bhaggava-gottassa paribbaajakassa aaraamo yena Bhaggavagotto paribbaajako ten' upasa.mkameyyan ti.' Atha kho Bhagavaa yena Bhaggava-gottassa paribbaajakassa aaraamo yena Bhaggava-gotto paribbaajako ten' upasa.mkami.

[page 002]

1. Atha kho Bhaggava-gotto paribbaajako Bhagavanta.m etad avoca:

'Etu kho bhante Bhagavaa, saagata.m bhante Bhagavato, cirassa.m kho bhante Bhagavaa ima.m pariyaayam akaasi yadida.m idh' aagamanaaya. Nisiidatu bhante Bhagavaa, idam aasana.m pa~n~nattan ti.'

Nisiidi Bhagavaa pa~n~natte aasane. Bhaggava-gotto pi kho paribbaajako a~n~natara niica.m aasana.m gahetvaa ekamanta.m nisiidi. Ekamanta.m nisinno kho Bhaggava-gotto paribbaajako Bhagavanta.m etad avoca:

'Purimaani bhante divasaani purimataraani Sunakkhatto Licchavi-putto yenaaha.m ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa ma.m etad avoca: 'Paccakkhaato daani mayaa Bhaggava Bhagavaa. Na daanaaha.m Bhaggava Bhagavanta.m uddissa viharaamiiti.' Kacc' eta.m bhante tath' eva yathaa Sunakkhatto Licchavi-putto avacaati?'

'Tath' eva kho eta.m Bhaggava yathaa Sunakkhatto Licchavi-putto avaca.'

3. Purimaani Bhaggava divasaani purimataraani Sunakkhatto Licchavi-putto yenaaha.m ten' upasa.mkami. Upasa.mkamitvaa ma.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi, ekamanta.m nisinno kho Bhaggava Sunakkhatto Licchavi-putto ma.m etad avoca: 'Paccakkhaami daanaaha.m bhante Bhagavanta.m, na daanaaha.m bhante Bhagavanta.m uddissa viharissaamiiti.'

Eva.m vutte aha.m Bhaggava Sunakkhatta.m Licchavi-putta.m etad avoca.m: 'Api nuunaaha.m Sunakkhatta eva.m {avaca.m} -- Ehi tva.m Sunakkhatta, mama.m uddissa viharaahiiti?

'No h' eta.m bhante.'

[page 003]

'Tva.m vaa pana ma.m eva.m avaca -- Aha.m bhante Bhagavanta.m uddissa viharissaamiiti?'

'No h' eta.m bhante.'

'Iti kira Sunakkhatta n' evaahan ta.m vadaami -- Ehi tva.m Sunakkhatta mama.m uddissa viharaahiiti; na pi kira ma.m tva.m vadesi -- Aha.m bhante Bhagavanta.m uddissa viharissaamiiti. Eva.m sante mogha-purisa ko santo ka.m paccaacikkhasi? Passa mogha-purisa yaava~n ca te ida.m aparaddhan ti.'

4. 'Na hi pana me bhante Bhagavaa uttari-manussadhammaa iddhi-paa.tihaariya.m karotiiti.'

'Api nu taaha.m Sunakkhatta eva.m avaca.m -- Ehi tva.m Sunakkhatta, mama.m uddissa viharaahi, ahan te uttarimanussa-dhammaa iddhi-paa.tihaariya.m karissaamiiti?'

'No h' eta.m bhante.'

'Tva.m vaa pana ma.m eva.m avaca -- Aha.m bhante Bhagavanta.m uddissa viharissaami, Bhagavaa me uttari-manussadhammaa iddhi-paa.tihaariya.m karissatiiti?'

'No h' eta.m bhante.'

'Iti kira Sunakkhatta {n'evaahan} ta.m vadaami -- Ehi tva.m Sunakkhatta mama.m uddissa viharaahi, ahan te uttarimanussa-dhammaa iddhi-paa.tihaariya.m karissaamiiti; na pi kira ma.m tva.m vadesi -- Aha.m bhante Bhagavanta.m uddissa viharissaami, Bhagavaa me uttari-manussa-dhammaa iddhi-paa.tihaariya.m karissatiiti. Eva.m sante mogha-purisa ko santo ka.m paccaacikkhasi? Ta.m ki.m ma~n~nasi Sunakkhatta? Kate vaa uttari-manussa-dhammaa iddhi-paa.tihaariye akate vaa uttari-manussa-dhammaa iddhi-paa.tihaariye, yass' atthaaya mayaa dhammo desito so niyyaati takkarassa sammaadukkha-kkhayaayaati?'

[page 004]

'Kate vaa bhante uttari-manussa-dhammaa iddhi-paa.tihaariye akate vaa uttari-manussa-dhammaa iddhi-paa.tihaariye, yass' atthaaya Bhagavataa dhammo desito so niyyaati takkarassa sammaa-dukkha-kkhayaayaati.'

'Iti kira Sunakkhatta kate vaa uttari-manussa-dhammaa iddhi-paa.tihaariye akate vaa uttari-manussa-dhammaa iddhipaa.tihaariye, yass' atthaaya mayaa dhammo desito so niyyaati takkarassa sammaa-dukkha-kkhayaaya. Tatra Sunakkhatta ki.m uttari-manussa-dhammaa iddhi-paa.tihaariya.m kata.m karissati? Passa mogha-purisa yaava~n ca te ida.m aparaddhan ti.'

5. 'Na hi pana me bhante Bhagavaa agga~n~na.m pa~n~naa{petiiti.}'

'Api nu taaha.m Sunakkhatta eva.m avaca.m -- Ehi tva.m Sunakkhatta mama.m uddissa viharaahi, aha.m te agga~n~na.m pa~n~naapessaamiiti?'

'No h' eta.m bhante.'

'Tva.m vaa pana ma.m eva.m avaca -- Aha.m bhante Bhagavanta.m uddissa viharissaami, Bhagavaa me agga~n~na.m pa~n~naapessatiiti?'

'No h' eta.m bhante.'

'Iti kira Sunakkhatta {n'evaahan} ta.m vadaami -- Ehi tva.m Sunakkhatta mama.m uddissa viharaahi, ahan te agga~n~na.m pa~n~naapessaamiiti; na pi kira ma.m tva.m vadesi -- Aha.m bhante Bhagavanta.m uddissa viharissaami, Bhagavaa me agga~n~na.m pa~n~naapessatiiti. Eva.m sante mogha-purisa ko santo ka.m paccaacikkhasi? Ta.m ki.m ma~n~nasi Sunakkhatta? Pa~n~natte vaa agga~n~ne apa~n~natte vaa agga~n~ne, yass' atthaaya mayaa dhammo desito so niyyaati takkarassa sammaa-dukkha-kkhayaayaati?'

'Pa~n~natte vaa bhante agga~n~ne apa~n~natte vaa agga~n~ne, yass' atthaaya Bhagavataa dhammo desito so niyyaati takkarassa sammaa-dukkha-kkhayaayaati.'

[page 005]

'Iti kira Sunakkhatta pa~n~natte vaa agga~n~ne apa~n~natte vaa agga~n~ne yass' atthaaya mayaa dhammo desito so niyyaati takkarassa sammaa-dukkha-kkhayaaya. Tatra Sunakkhatta ki.m pa~n~natta.m agga~n~na.m karissati? Passa mogha-purisa yaava~n ca te ida.m aparaddha.m.

6. 'Aneka-pariyaayena kho te Sunakkhatta mama va.n.no bhaasito Vajji-gaame -- Iti pi so Bhagavaa araha.m SammaaSambuddho vijjaa-cara.na-sampanno sugato loka-viduu anuttaro purisa-damma-saarathi satthaa deva-manussaana.m Buddho Bhagavaa ti. Iti kho te Sunakkhatta aneka-pariyaayena mama va.n.no bhaasito Vajji-gaame.

'Aneka-pariyaayena kho te Sunakkhatta Dhammassa va.n.no bhaasito Vajji-gaame -- Svaakkhaato Bhagavataa Dhammo sandi.t.thiko akaaliko ehi-passiko opanayiko paccatta.m veditabbo vi~n~nuuhiiti. Iti kho te Sunakkhatta aneka-pariyaayena Dhammassa va.n.no bhaasito Vajji-gaame.

'{Aneka}-pariyaayena kho te Sunakkhatta Sa.mghassa va.n.no bhaasito Vajji-gaame -- Supa.tipanno Bhagavato saavaka-sa.mgho, uju-pa.tipanno Bhagavato saavaka-sa.mgho, ~naaya-pa.tipanno Bhagavato saavaka-sa.mgho, saamiici-pa.tipanno Bhagavato saavaka-sa.mgho, yadida.m cattaari purisayugaani a.t.tha-purisa-puggalaa, esa Bhagavato saavaka-sa.mgho aahu.neyyo paahu.neyyo dakkhi.neyyo a~njali-kara.niiyo anuttara.m pu~n~na-kkhetta.m lokassaati. Iti kho te Sunakkhatta aneka-pariyaayena Sa.mghassa va.n.no bhaasito Vajji-gaame.

'Aarocayaami kho te Sunakkhatta, pa.tivedayaami kho te Sunakkhatta, bhavissanti kho te Sunakkhatta vattaaro -No visahi Sunakkhatto Licchavi-putto Sama.ne Gotame brahmacariya.m caritu.m, so avisahanto sikkha.m paccakkhaaya hiinaay' aavatto ti. Iti kho te Sunakkhatta bhavissanti vattaaro ti.'

[page 006]

Evam pi kho Bhaggava Sunakkhatto Licchavi-putto mayaa vuccamaano apakkam' eva imasmaa dhamma-vinayaa yathaa ta.m apaayiko nerayiko.

7. Ekam idaaha.m Bhaggava samaya.m Bumuusu viharaami, Uttarakaa naama Bumuuna.m nigamo. Atha kho 'ha.m Bhaggava pubba.nha-samaya.m nivaasetvaa patta-ciivaram aadaaya Sunakkhattena Licchavi-puttena pacchaa-sama.nena Uttaraka.m pi.n.daaya paavisi.m. Tena kho pana samayena acelo Korakkhattiyo kukkuravatiko catuku.n.diko chamaanikki.n.na.m bhakkhasa.m mukhen' eva khaadati mukhen' eva bhu~njati.

Addasaa kho Bhaggava Sunakkhatto Licchavi-putto acela.m Korakkhattiya.m kukkuravatika.m catuku.n.dika.m chamaa-{nikki.n.na.m} bhakkhasa.m mukhen' eva khaadanta.m mukhen' eva bhu~njanta.m. Disvaan' assa etad ahosi:

'Saadhu-ruupo vata bho araha.m sama.no catuku.n.diko chamaanikki.n.na.m bhakkhasa.m mukhen' eva khaadati mukhen' eva bhu~njatiiti.'

Atha kho aha.m Bhaggava Sunakkhattassa Licchaviputtassa cetasaa ceto-parivitakkam a~n~naaya {Sunakkhat ta.m} Licchavi-putta.m etad avoca.m:

'Tva.m pi naama mogha-purisa Sakya-puttiyo pa.tijaanissasiiti?'

'Ki.m pana ma.m bhante Bhagavaa evam aaha --

[page 007]

Tvam pi naama mogha-purisa Sakya-puttiyo pa.tijaanissasiiti?'

'Na nu te Sunakkhatta ima.m acela.m Korakkhattiya.m kukkuravatika.m catuku.n.dika.m chamaa-nikki.n.na.m bhakkhasa.m mukhen' eva khaadanta.m mukhen' eva bhu~njanta.m disvaana etad ahosi -- Saadhu-ruupo vata bho araha.m sama.no catuku.n.diko chamaa-nikki.n.na.m bhakkhasa.m mukhen' eva khaadati mukhen' eva bhu~njati?'

'Eva.m bhante. Kim pana bhante Bhagavaa arahattassa maccharaayatiiti?'

'Na kho aha.m mogha-purisa arahattassa maccharaayaami. Api ca tuyh' ev' eta.m paapaka.m di.t.thi-gata.m upapanna.m, ta.m pajaha, maa te ahosi diigha-ratta.m ahitaaya dukkhaaya. Ya.m kho pan' eta.m Sunakkhatta ma~n~nasi acela.m Korakkhattiya.m -- Saadhu-ruupo araha.m sama.no ti, so sattama-divasa.m alasakena kaala.m karissati, kaalakato ca Kaalaka~njaa naama asuraa sabba-nihiino asura-kaayo tatra upapajjissati, kaalakata~n ca na.m biira.na-tthambhake susaane cha.d.dessanti. Aaka'nkhamaano ca tva.m Sunakkhatta acela.m Korakkhattiya.m upasa.mkamitvaa puccheyyaasi -- Jaanaasi aavuso Korakkhattiya attano gati.m ti? .Thaana.m kho pan' eta.m Sunakkhatta {vijjati}, yan te acelo Korakkhattiyo vyaakarissati -- Jaanaami aavuso Sunakkhatta attano gati.m, Kaalaka~njaa naama asuraa sabba-nihiino asura-kaayo tatr' amhi upapanno ti.'

8. Atha kho Bhaggava Sunakkhatto Licchavi-putto yena acelo Korakkhattiyo ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa acela.m Korakkhattiya.m etad avoca: 'Vyaakato kho 'si aavuso Korakkhattiya Sama.nena Gotamena -- Acelo Korakkhattiyo sattama-divasa.m alasakena kaala.m karissati, kaalakato ca Kaalaka~njaa naamaa asuraa sabba-nihiino asura-kaayo tatra upapajjissati,

[page 008]

kaalakata~n ca na.m biira.na-tthambhake susaane cha.d.dessantiiti. Yena tva.m aavuso Korakkhattiya matta.m matta.m ca bhatta.m bhu~njeyyaasi, matta.m matta.m ca paaniiya.m piveyyaasi, yathaa Sama.nassa Gotamassa micchaa assa vacanan ti.'

Atha kho Bhaggava Sunakkhatto eka-dviihikaaya sattarattindivaani ga.nesi yathaa ta.m Tathaagatassa asaddahamaano.

Atha kho Bhaggava acelo Korakkhattiyo sattama-divasa.m alasakena kaalam akaasi, kaalakato Kaalaka~njaa naama asuraa sabba-nihiino asura-kaayo tatra upapajji, kaalakata~n ca ta.m biira.na-tthambhake susaane cha.d.desu.m.

9. Assosi kho Bhaggava Sunakkhatto -- Acelo Korakkhattiyo alasakena kaalakato biira.na-tthambhake susaane cha.d.dito ti. Atha kho Bhaggava Sunakkhatto Licchaviputto yena biira.na-tthambhaka.m susaana.m yena acelo Korakkhattiyo ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa acela.m Korakkhattiya.m tikkhattu.m paa.ninaa aako.tesi -- 'Jaanaasi aavuso Korakkhattiya attano gatin ti?'

Atha kho Bhaggava acelo Korakkhattiyo paa.ninaa pi.t.thi.m paripu~njanto vu.t.thaasi -- 'Jaanaami aavuso Sunakkhatta attano gati.m, Kaalaka~njaa naama asuraa sabba-nihiino asura-kaayo tatr' amhi upapanno ti' vatvaa tatth' eva uttaano papati.

10. Atha kho Bhaggava Sunakkhatto Licchavi-putto yenaaha.m ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa ma.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi. Ekamanta.m nisinna.m kho aha.m Bhaggava Sunakkhatta.m Licchavi-putta.m etad avoca.m:

'Ta.m ki.m ma~n~nasi Sunakkhatta? Yath' eva te aha.m acela.m Korakkhattiya.m aarabbha vyaakaasi.m, tath' eva ta.m vipaaka.m a~n~nathaa vaa ti?'

'Yath' eva me bhante Bhagavaa acela.m Korakkhattiya.m aarabbha vyaakaasi, tath' eva ta.m vipaaka.m no a~n~nathaa ti.'

[page 009]

'Ta.m ki.m ma~n~nasi Sunakkhatta? Yadi eva.m sante kata.m vaa hoti uttari-manussa-dhammaa iddhi-paa.tihaariya.m akata.m vaa ti?'

'Addhaa kho bhante eva.m sante kata.m hoti uttarimanussa-dhammaa iddhi-paa.tihaariya.m no akatan ti.'

'Evam pi kho ma.m tva.m mogha-purisa uttari-manussadhammaa iddhi-paa.tihaariya.m karonta.m eva.m vadesi -- Na hi pana me bhante Bhagavaa uttari-manussa-dhammaa iddhipaa.tihaariya.m karotiiti. Passa mogha-purisa yaava~n ca te ida.m aparaddhan ti.'

Evam pi kho Bhaggava Sunakkhatto Licchavi-putto mayaa vuccamaano apakkam' eva imasmaa dhamma-vinayaa, yathaa ta.m aapaayiko nerayiko.

11. Ekam idaaha.m Bhaggava samaya.m Vesaaliya.m viharaami Mahaa-vane kuu.taagaara-saalaaya.m. Tena kho pana samayena acelo Kandaramasuko Vesaaliya.m pa.tivasati laabhagga-ppatto c' eva yasagga-ppatto ca Vajji-gaame. Tassa satta vatta-padaani samattaani samaadinnaani honti -- 'Yaavajiiva.m acelako assa.m, na vattha.m paridaheyya.m: yaavajiiva.m brahmacaarii assa.m, na methuna.m dhamma.m pa.tiseveyya.m: yaava-jiiva.m suraa-ma.msen' eva yaapeyya.m, na odana-kummaasa.m bhu~njeyya.m: puratthimena Vesaaliya.m Udena.m naama cetiya.m ta.m naatikkameyya.m: dakkhi.nena Vesaaliya.m Gotamaka.m naama cetiya.m ta.m naatikkameyya.m: pacchimena Vesaaliya.m Sattamba.m naama cetiya.m ta.m naatikkameyya.m:

[page 010]

uttarena Vesaaliya.m Bahuputta.m naama cetiya.m ta.m naatikkameyyan ti.' So imesa.m sattanna.m vatta-padaana.m {samaadaana}-hetu laabhagga-ppatto c' eva yasagga-ppatto ca Vajji-gaame.

12. Atha kho {Bhaggava} Sunakkhatto Licchavi-putto yena acelo Kandaramasuko ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa acela.m Kandaramasuka.m pa~nha.m apucchi. Tassa acelo Kandaramasuko pa~nha.m pu.t.tho na sampaayaasi, asampaayanto kopa~n ca dosa~n ca appaccaya~n ca paatvaakaasi. Atha kho Bhaggava Sunakkhattassa Licchavi-puttassa {etad} ahosi -- 'Saadhu-ruupa.m vata bho arahanta.m sama.na.m aasaadimhase, maa vata no ahosi diigha-ratta.m ahitaaya dukkhaayaati.'

13. Atha kho Bhaggava Sunakkhatto Licchavi-putto yenaaha.m ten' upasa.mkami upasa.mkamitvaa ma.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi, ekamanta.m nisinna.m kho aha.m Bhaggava Sunakkhatta.m Licchavi-putta.m etad avoca.m:

'Tvam pi naama mogha-purisa Sakya-puttiyo pa.tijaanissasiiti?'

'Ki.m pana ma.m bhante Bhagavaa evam aaha -- Tvam pi naama mogha-purisa Sakya-puttiyo pa.tijaanissasiiti?'

'Nanu tva.m Sunakkhatta acela.m Kandaramasuka.m upasa.mkamitvaa pa~nha.m apucchi? Tassa te acelo Kandaramasuko pa~nha.m pu.t.tho na sampaayaasi, asampaayanto kopa~n ca dosa~n ca appaccaya~n ca paatvaakaasi. Tassa te etad ahosi -- Saadhu-ruupa.m vata bho arahanta.m sama.na.m aasaadimhase, maa vata no ahosi diigha-ratta.m ahitaaya dukkhaayaati.'

'Eva.m bhante. Kim pana bhante Bhagavaa arahattassa maccharaayatiiti?'

[page 011]

'Na kho p' aha.m mogha-purisa arahattassa maccharaayaami. Api ca tuyh' ev' eta.m paapaka.m di.t.thi-gata.m uppanna.m, ta.m pajaha, maa te ahosi diigha-ratta.m ahitaaya dukkhaaya. Ya.m kho pan' eta.m Sunakkhatta ma~n~nasi acela.m Kandaramasuka.m -- Saadhu-ruupo araha.m sama.no ti, so na cirass' eva parihito saanucariyo vicaranto odana-kummaasa.m bhu~njamaano sabbaan' eva Vesaaliyaani cetiyaani samatikkamitvaa yasaa nikki.n.no kaala.m karissatiiti.'

Atha kho Bhaggava acelo Kandaramasuko na cirass' eva parihito saanucariyo vicaranto odana-kummaasa.m bhu~njamaano sabbaan' eva Vesaaliyaani cetiyaani samatikkamitvaa yasaa nikki.n.no kaalam akaasi.

14. Assosi kho Sunakkhatto Licchavi-putto -- Acelo kira Kandaramasuko parihito saanucariyo vicaranto odana-kummaasa.m bhu~njamaano sabbaan' eva Vesaaliyaani cetiyaani samatikkamitvaa yasaa nikki.n.no kaala.m karoti. Atha kho Bhaggava Sunakkhatto yenaaha.m ten' {upasa.mkami}, upasa.mkamitvaa ma.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi, ekamanta.m nisinna.m kho aha.m Bhaggava Sunakkhatta.m Licchaviputta.m etad avoca.m:

'Ta.m kim ma~n~nasi Sunakkhatta? Yath' eva te aha.m acela.m Kandaramasuka.m aarabbha vyaakaasi.m, tath' eva ta.m vipaaka.m a~n~nathaa vaa ti?'

'Yath' eva me bhante Bhagavaa acela.m Kandaramasuka.m aarabbha vyaakaasi, tath' eva ta.m vipaaka.m no a~n~nathaa ti.'

'Ta.m kim ma~n~nasi Sunakkhatta? Yadi eva.m sante kata.m vaa hoti uttari-manussa-dhammaa iddhi-paa.tihaariya.m,

[page 012]

akata.m vaa ti?'

'Addhaa kho bhante eva.m sante kata.m hoti uttarimanussa-dhammaa iddhi-paa.tihaariya.m, no akatan ti.'

'Evam pi kho ma.m tva.m mogha-purisa uttari-manussadhammaa iddhi-paa.tihaariya.m karonta.m eva.m vadesi -- Na hi pana me bhante Bhagavaa uttari-manussa-dhammaa iddhipaa.tihaariya.m karotiiti. Passa mogha-purisa yaava~n ca te ida.m aparaddhan ti.'

Evam pi kho Bhaggava Sunakkhatto Licchavi-putto mayaa vuccamaano apakkam' eva imasmaa dhamma-vinayaa, yathaa ta.m aapaayiko nerayiko.

15. Ekam idaaha.m Bhaggava samaya.m tatth' eva Vesaaliya.m viharaami Mahaa-vane kuu.taagaara-saalaaya.m. Tena kho pana samayena acelo Paa.tika-putto Vesaaliya.m pa.tivasati laabhagga-ppatto c' eva yasagga-ppatto ca Vajji-gaame. So Vesaaliya.m parisati eva.m vaaca.m bhaasati:

'Sama.no pi Gotamo ~naa.na-vaado, aham pi ~naa.na-vaado, ~naa.na-vaado kho pana ~naa.na-vaadena arahati uttari-manussadhammaa iddhi-paa.tihaariya.m dassetu.m. Sama.no Gotamo upa.d.dha-patha.m aagaccheyya, aha.m ca upa.d.dha-patha.m gaccheyya.m. Te tattha ubho uttari-manussa-dhammaa iddhi-paa.tihaariya.m kareyyaama. Eka.m ce Sama.no Gotamo uttari-manussa-dhammaa iddhi-paa.tihaariya.m karissati, dvaaha.m karissaami. Dve ce Sama.no Gotamo uttarimanussa-dhammaa iddhi-paa.tihaariyaani karissati, cattaaraaha.m karissaami.

[page 013]

Cattaari ce Sama.no Gotamo uttari-manussadhammaa iddhi-paa.tihaariyaani karissati, a.t.thaaha.m karissaami.

Iti yaavataka.m yaavataka.m Sama.no Gotamo uttari-manussadhammaa iddhi-paa.tihaariya.m karissati, tad-digu.na.m taddigu.naaha.m karissaamiiti.'

16. Atha kho Bhaggava Sunakkhatto Licchavi-putto yenaaha.m ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa ma.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi. Ekamanta.m nisinno kho Bhaggava Sunakkhatto Licchavi-putto ma.m etad avoca:

'Acelo bhante Paa.tika-putto Vesaaliya.m pa.tivasatilaabhaggappatto c' eva yasagga-ppatto ca Vajji-gaame. So Vesaaliya.m parisati eva.m vaaca.m bhaasati -- Sama.no pi Gotamo ~naa.navaado, aham pi ~naa.na-vaado, ~naa.na-vaado kho pana ~naa.na-vaadena arahati uttari-manussa-dhammaa iddhi-paa.tihaariya.m dassetu.m. Sama.no ca Gotamo upa.d.dha-patha.m aagaccheyya, aham pi upa.d.dha-patha.m gaccheyya.m. Te tattha ubho uttari-manussa-dhammaa iddhi-paa.tihaariya.m kareyyaama.

Eka.m ce Sama.no Gotamo uttari-manussa-dhammaa iddhipaa.tihaariya.m karissati ... pe ... tad-digu.na.m taddigu.naaha.m karissaamiiti.'

Eva.m vutte aha.m Bhaggava Sunakkhatta.m Licchaviputta.m etad avoca.m:

'Abhabbo kho Sunakkhatta acelo Paa.tika-putto ta.m vaaca.m appahaaya ta.m citta.m appahaaya ta.m di.t.thi.m appa.tinissajjitvaa mama sammukhii-bhaava.m aagantu.m. Sace pi 'ssa evam assa -- Aha.m ta.m vaaca.m appahaaya ta.m citta.m appahaaya ta.m di.t.thim appa.tinissajjitvaa Sama.nassa Gotamassa sammukhii-bhaava.m gaccheyyan ti, -- muddhaa pi tassa vipateyyaati.'

17. 'Rakkhat' eta.m bhante Bhagavaa vaaca.m, rakkhat' eta.m Sugato vaacan ti.'

[page 014]

'Ki.m pana ma.m tva.m Sunakkhatta eva.m vadesi -- Rakkhat' eta.m bhante Bhagavaa vaaca.m, rakkhat' eta.m Sugato vaacan ti?'

'Bhagavataa c' assa bhante esaa vaacaa eka.msena ovaaditaa: -- Abhabbo acelo Paa.tika-putto ta.m vaaca.m appahaaya ta.m citta.m appahaaya ta.m di.t.thi.m appa.tinissajjitvaa mama sammukhii-bhaava.m aagantu.m: sace pi 'ssa evam assa -- Aha.m ta.m vaaca.m appahaaya ta.m citta.m appahaaya ta.m di.t.thi.m appa.tinissajjitvaa Sama.nassa Gotamassa sammukhii-bhaavam gaccheyyan ti -- muddhaa pi tassa vipateyyaati. Acelo ca bhante Paa.tika-putto viruupa-ruupena Bhagavato sammukhiibhaava.m aagaccheyya, tad assa Bhagavato musaa ti.'

18. 'Api nu Sunakkhatta Tathaagato ta.m vaaca.m bhaaseyya yaa saa vaacaa dvaya-gaaminii ti?'

'Ki.m pana bhante Bhagavataa acelo Paa.tika-putto cetasaa ceto paricca vidito -- Abhabbo acelo Paa.tika-putto ta.m vaaca.m appahaaya ta.m citta.m appahaaya ta.m di.t.thi.m appa.tinissajjitvaa mama sammukhii-bhaava.m aagantu.m, sace pi 'ssa evam assa -- Aha.m ta.m vaaca.m appahaaya ta.m citta.m appahaaya ta.m di.t.thi.m appa.tinissajjitvaa Sama.nassa Gotamassa sammukhii-bhaavam gaccheyyan ti, muddhaa pi tassa vipateyyaati? Udaahu devataa {Tathaagatassa} etam attha.m aarocesu.m -Abhabbo bhante acelo Paa.tika-putto ta.m vaaca.m appahaaya ... pe ... muddhaa pi tassa vipateyyaati?'

'Cetasaa ceto paricca vidito c' eva Sunakkhatta acelo Paa.tika-putto -- Abhabbo acelo Paa.tika-putto ta.m vaaca.m appahaaya ta.m citta.m appahaaya ... pe ... muddhaa pi tassa vipateyyaati, devataa pi mama etam attha.m aarocesu.m:

[page 015]

"Abhabbo bhante acelo Paa.tika-putto ta.m vaaca.m appahaaya ... pe ... muddhaa pi tassa vipateyyaati." Ajito pi naama Licchaviina.m senaapati adhunaa kaala-kato Taavati.msakaaya.m upapanno. So pi ma.m upasa.mkamitvaa evam aarocesi:

"Alajjii bhante acelo Paa.tika-putto, musaa-vaadii bhante acelo Paa.tika-putto, mam pi bhante acelo Paa.tika-putto vyaakaasi Vajji-gaame -- Ajito Licchaviina.m senaapati mahaa-niraya.m upapanno ti. Na kho panaaha.m bhante mahaa-niraya.m upapanno, Taavati.msamhi kaayam upapanno, alajjii bhante acelo Paa.tika-putto, musaa-vaadii bhante acelo Paa.tika-putto, abhabbo bhante acelo Paa.tika-putto ta.m vaaca.m appahaaya ... pe ... muddhaa pi tassa vipateyyaati." Iti kho Sunakkhatta cetasaa ceto paricca vidito c' eva me acelo Paa.tika-putto -- Abhabbo acelo Paa.tika-putto ta.m vaaca.m appahaaya ta.m citta.m appahaaya ta.m di.t.thim appa.tinissajjitvaa mama sammukhii-bhaava.m aagantu.m, sace pi 'ssa evam assa -- Aha.m ta.m vaaca.m appahaaya ta.m citta.m appahaaya ta.m di.t.thi.m appa.tinissajjitvaa Sama.nassa Gotamassa sammukhii-bhaava.m gaccheyyan ti -- muddhaa pi tassa vipateyyaati. Devataa pi me etam attha.m aarocesu.m: "Abhabbo bhante acelo Paa.tika-putto ta.m vaaca.m appahaaya ta.m citta.m appahaaya ta.m di.t.thi.m appa.tinissajjitvaa Bhagavato sammukhii-bhaava.m aagantu.m, sace pi 'ssa evam assa -- Aha.m ta.m vaaca.m appahaaya ta.m citta.m appahaaya ta.m di.t.thi.m appa.tinissajjitvaa Sama.nassa Gotamassa sammukhii-bhaava.m gaccheyyan ti -- muddhaa pi tassa vipateyyaati."

'So kho panaaha.m Sunakkhatta Vesaaliya.m pi.n.daaya caritvaa pacchaa-bhatta.m pi.n.dapaata-pa.tikkanto yena acelassa Paa.tika-puttassa aaraamo ten' upasa.mkamissaami divaavihaaraaya. Yassa daani tva.m Sunakkhatta icchasi, tassa aarocehiiti.'

[page 016]

19. Atha kho 'ha.m Bhaggava pubba.nha-samaya.m nivaasetvaa patta-ciivara.m aadaaya Vesaaliya.m pi.n.daaya paavisi.m.

Vesaaliya.m pi.n.daaya caritvaa pacchaa-bhatta.m pi.n.dapaatapa.tikkanto yena acelassa Paa.tika-puttassa aaraamo ten' upasa.mkami.m divaa-vihaaraaya. Atha kho Bhaggava Sunakkhatto Licchavi-putto taramaana-ruupo Vesaali.m pavisitvaa yena abhi~n~naataa abhi~n~naataa Licchavii ten' upasa.mkami, {upasa.mkamitvaa} abhi~n~naate abhi~n~naate Licchavii etad avoca:

'Es' aavuso Bhagavaa Vesaaliya.m pi.n.daaya caritvaa pacchaabhatta.m pi.n.dapaata-pa.tikkanto yena acelassa Paa.tikaputtassa aaraamo ten' upasa.mkami divaa-vihaaraaya. Abhikkamath' aayasmanto abhikkamath' aayasmanto, saadhuruupaana.m {Sama.naana.m} uttari-manussa-dhammaa iddhipaa.tihaariya.m bhavissatiiti.'

Atha kho Bhaggava abhi~n~naataana.m abhi~n~naataana.m Licchaviina.m etad ahosi: 'Saadhu-ruupaana.m kira bho Sama.naana.m uttari-manussa-dhammaa iddhi-paa.tihaariya.m bhavissati, handa vata bho gacchaamaati.'

Yena ca abhi~n~naataa abhi~n~naataa Braahma.na-mahaasaalaa gahapati-necayikaa naanaa-titthiyaa Sama.na-Braahma.naa ten' {upasa.mkami}, upasa.mkamitvaa abhi~n~naate abhi~n~naate naanaatitthiye Sama.na-Braahma.ne etad avoca:

'Es' aavuso Bhagavaa Vesaaliya.m pi.n.daaya caritvaa pacchaa-bhatta.m pi.n.dapaata-pa.tikkanto yena acelassa Paa.tika-puttassa aaraamo ten' upasa.mkami divaa-vihaaraaya.

Abhikkamath' aayasmanto abhikkamath' aayasmanto, saadhu-ruupaana.m Sama.naana.m uttari-manussa-dhammaa iddhi-paa.tihaariya.m bhavissatiiti.'

Atha kho Bhaggava abhi~n~naataana.m abhi~n~naataana.m naanaatitthiyaana.m Sama.na-Braahma.naana.m etad ahosi: 'Saadhuruupaana.m kira bho Sama.naana.m uttari-manussa-dhammaa iddhi-paa.tihaariya.m bhavissati, handa vata bho gacchaamaati.'

[page 017]

Atha kho Bhaggava abhi~n~naataa abhi~n~naataa Licchavii abhi~n~naataa abhi~n~naataa ca Braahma.na-mahaasaalaa gahapatinecayikaa naanaa-titthiyaa Sama.na-Braahma.naa yena acelassa Paa.tika-puttassa aaraamo ten' upasa.mkami.msu. Saa esaa Bhaggava parisaa hoti aneka-sataa aneka-sahassaa.

20. Assosi kho Bhaggava acelo Paa.tika-putto: 'Abhikkantaa kira abhi~n~naataa abhi~n~naataa Licchavii, abhikkantaa abhi~n~naataa ca Braahma.na-mahaasaalaa gahapati-necayikaa naanaatitthiyaa Sama.na-Braahma.naa, Sama.no pi Gotamo mayha.m aaraame divaa-vihaara.m nisinno ti.' Sutvaan' assa bhaya.m chambhitatta.m lomaha.mso udapaadi. Atha kho Bhaggava acelo Paa.tika-putto bhiito sa.mviggo lomaha.t.tha-jaato yena Tindukkhaanu-paribbaajakaaraamo ten' upasa.mkami.

Assosi kho Bhaggava saa parisaa: 'Acelo kira Paa.tika-putto bhiito sa.mviggo lomaha.t.tha-jaato yena Tindukkhaanu-paribbaajakaaraamo ten' upasa.mkamanto ti.' Atha kho Bhaggava saa parisaa a~n~natara.m purisa.m aamantesi:

'Ehi tva.m bho purisa, yena Tindukkhaanu-paribbaajakaaraamo yena acelo Paa.tika-putto ten' upasa.mkama, upasa.mkamitvaa acela.m Paa.tika-putta.m eva.m vadehi -- Abhikkam' aavuso Paa.tika-putta, abhikkantaa abhi~n~naataa abhi~n~naataa Licchavii, abhikkantaa abhi~n~naataa abhi~n~naataa ca Braahma.na-mahaasaalaa gahapati-necayikaa naanaa-titthiyaa Sama.naBraahma.naa, Sama.no pi Gotamo aayasmato aaraame divaa-vihaara.m nisinno. Bhaasitaa kho pana te es' aavuso Paa.tika-putta Vesaaliya.m parisati vaacaa: "Sama.no pi Gotamo ~naa.na-vaado aham pi ~naa.na-vaado, ~naa.na-vaado kho pana ~naa.na-vaadena arahati uttari-manussa-dhammaa iddhi-paa.tihaariya.m dassetu.m.

[page 018]

Sama.no Gotamo upa.d.dha-patha.m aagaccheyya, aha.m upa.d.dha-patha.m gaccheyya.m. Te tattha ubho uttarimanussa-dhammaa iddhi-paa.tihaariya.m kareyyaama. Eka~n ce Sama.no Gotamo uttari-manussa-dhammaa iddhi-paa.tihaariya.m karissati. dvaaha.m karissaami. Dve ce Sama.no Gotamo uttari-manussa-dhammaa iddhi-paa.tihaariyaani karissati, cattaaraaha.m karissaami. Cattaari ce Sama.no Gotamo uttarimanussa-dhammaa iddhi-{paa.tihaariyaani} karissati, a.t.thaaha.m karissaami. Iti yaavataka.m yaavataka.m Sama.no Gotamo uttari-manussa-dhammaa iddhi-paa.tihaariya.m karissati, taddigu.na.m tad-{digu.naaha.m} karissaamiiti." Abhikkama yeva kho aavuso Paa.tika-putta {upa.d.dha}-patha.m, sabba-pa.thama.m yeva aagantvaa Sama.no Gotamo aayasmato aaraame divaa-vihaara.m nisinno ti.'

21. 'Eva.m bho ti' kho Bhaggava so puriso tassaa parisaaya pa.tissutvaa yena Tindukkhaanu-paribbaajakaaraamo yena acelo Paa.tika-putto ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa acela.m Paa.tika-putta.m etad avoca:

'Abhikkam' aavuso Paa.tika-putta, abhikkantaa abhi~n~naataa abhi~n~naataa Licchavii ... pe ... Sama.no Gotamo aayasmato aaraame divaa-vihaara.m nisinno. Bhaasitaa kho pana te es' aavuso Paa.tika-putta Vesaaliya.m parisati vaacaa: "Sama.no pi Gotamo ~naa.na-vaado aham pi ~naa.na-vaado ... pe ... taddigu.na.m tad-digu.naaha.m karissaamiiti." Abhikkama yeva kho aavuso Paa.tika-putto upa.d.dha-{patha.m}, sabba-pa.thama.m yeva aagantvaa Sama.no Gotamo aayasmato aaraame divaa-vihaara.m nisinno ti.'

Eva.m vutte Bhaggava acelo Paa.tika-putto 'Aayaami aavuso aayaami aavuso ti' vatvaa tatth' eva sa.msappati,

[page 019]

na sakkoti aasanaa pi vu.t.thaatu.m. Atha kho so Bhaggava puriso acela.m Paa.tika-putta.m etad avoca:

'Ki.m su naama te aavuso Paa.tika-putta? paava.laa su naama te pii.thakasmi.m alliinaa, pii.thaka.m su naama te paava.laasu alliina.m? "Aayaami aavuso aayaami aavuso ti" vatvaa tatth' eva sa.msappasi, na sakkosi aasanaa pi vu.t.thaatun ti.'

Evam pi kho Bhaggava vuccamaano acelo Paa.tika-putto 'Aayaami aavuso aayaami aavuso ti' vatvaa tatth' eva sa.msappati, na sakkoti aasanaa pi vu.t.thaatu.m.

22. Yadaa kho so Bhaggava puriso a~n~naasi -- Paraabhuutaruupo aya.m acelo Paa.tika-putto, 'Aayaami aavuso aayaami aavuso ti' vatvaa tatth' eva sa.msappati, na sakkoti aasanaa pi vu.t.thaatun ti, -- atha ta.m parisa.m aagantvaa evam aarocesi:

'Paraabhuuta-ruupo acelo Paa.tika-putto, "Aayaami aavuso aayaami aavuso ti" vatvaa tatth' eva sa.msappati, na sakkoti aasanaa pi vu.t.thaatun ti.'

Eva.m vutte aha.m Bhaggava ta.m parisa.m etad avoca.m:

'Abhabbo kho aavuso acelo Paa.tika-putto ta.m vaaca.m appahaaya ta.m citta.m appahaaya ta.m di.t.thi.m appa.tinissajjitvaa mama sammukhii-bhaava.m aagantu.m. Sace pi 'ssa evam assa -Aha.m ta.m vaaca.m appahaaya ta.m citta.m appahaaya ta.m di.t.thim appa.tinissajjitvaa Sama.nassa Gotamassa sammukhiibhaava.m gaccheyyan ti -- muddhaa pi tassa vipateyyaati.'

Pa.thamaka-bhaa.navaara.m.

2. . Atha kho Bhaggava a~n~nataro Licchavi-mahaamatto u.t.thaay' aasanaa ta.m parisa.m etad avoca:

'Tena hi bho muhutta.m taava aagametha yaavaaha.m gacchaami,

[page 020]

app eva naama aham pi sakku.neyya.m acela.m Paa.tika-putta.m ima.m parisa.m aanetun ti.'

Atha kho so Bhaggava Licchavi-mahaamatto yena Tindukkhaanu-paribbaajakaaraamo yena acelo Paa.tika-putto ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa acela.m Paa.tika-putta.m etad avoca:

'Abhikkam' aavuso Paa.tika-putta, abhikkanta.m te seyyo, abhikkantaa abhi~n~naataa abhi~n~naataa Licchavii, abhikkantaa abhi~n~naataa abhi~n~naataa ca Braahma.na-mahaasaalaa gahapati-necayikaa naanaa-titthiyaa Sama.na-Braahma.naa, Sama.no pi Gotamo aayasmato aaraame divaa-vihaara.m nisinno. Bhaasitaa kho pana te es' aavuso Paa.tika-putta Vesaaliya.m parisati vaacaa -- "Sama.no pi Gotamo ~naa.na-vaado, aham pi ~naa.na-vaado ... pe ... taddigu.na.m tad-digu.naaha.m karissaamiiti." Abhikkama yeva kho aavuso Paa.tika-putta upa.d.dha-patha.m, sabba-pa.thama.m yeva aagantvaa Sama.no Gotamo aayasmato aaraame divaavihaara.m nisinno. Bhaasitaa kho pana te esaa aavuso Paa.tikaputta Sama.nena Gotamena parisati vaacaa: "Abhabbo acelo Paa.tika-putto ta.m vaaca.m appahaaya ... pe ... sace pi 'ssa evam assa -- Ahan ta.m vaaca.m appahaaya ... pe ... Sama.nassa Gotamassa sammukhii-bhaava.m gaccheyyan ti -- muddhaa pi tassa vipateyyaati." Abhikkam' aavuso Paa.tika-putta, abhikkamanen' eva te jaya.m karissaama, Sama.nassa Gotamassa paraajayan ti.'

2. Eva.m vutte Bhaggava acelo Paa.tika-putto 'Aayaami aavuso {aayaami} aavuso ti' vatvaa tatth' eva sa.msappati, na sakkoti aasanaa pi vu.t.thaatu.m.

[page 021]

Atha kho so Bhaggava Licchavi-mahaamatto acela.m Paa.tika-putta.m etad avoca:

'Ki.m su naama te aavuso Paa.tika-putta, paava.laa su naama te pii.thakasmi.m alliinaa, pii.thaka.m su naama te paava.laasu alliina.m? "Aayaami aavuso aayaami aavuso ti" vatvaa tatth' eva sa.msappasi, na sakkosi aasanaa pi vu.t.thaatun ti.'

Evam pi kho Bhaggava vuccamaano acelo Paa.tika-putto 'Aayaami aavuso aayaami aavuso ti' vatvaa tatth' eva sa.msappati, na sakkoti aasanaa pi vu.t.thaatu.m.

3. Yadaa kho so Bhaggava Licchavi-mahaamatto a~n~naasi -- Paraabhuuta-ruupo aya.m acelo Paa.tika-putto, 'Aayaami aavuso aayaami aavuso ti' vatvaa tatth' eva sa.msappati, na sakkoti aasanaa pi vu.t.thaatun ti, -- atha ta.m parisa.m aagantvaa evam aarocesi:

'Paraabhuuta-ruupo so acelo Paa.tika-putto, "Aayaami aavuso aayaami aavuso ti" vatvaa tatth' eva sa.msappati, na sakkoti aasanaa pi vu.t.thaatun ti.'

Eva.m vutte aha.m Bhaggava ta.m parisa.m etad avoca.m:

'Abhabbo kho aavuso acelo Paa.tika-putto ta.m vaaca.m appahaaya ... pe ... muddhaa pi tassa vipateyya. Sace pi aayasmantaana.m Licchaviina.m evam assa -- Maya.m acela.m Paa.tika-putta.m varattaahi bandhitvaa go-yugehi aavijjheyyaamaati, -- taa varattaa chijjera.m Paa.tika-putto vaa. Abhabbo pana acelo Paa.tika-putto ta.m vaaca.m appahaaya . . .

[page 022]

pe ... sace {pi 'ssa} evam assa -- Aha.m ta.m vaaca.m appahaaya ... pe ... muddhaa pi tassa vipateyyaati.'

4. Atha kho Bhaggava Jaaliyo daarupattik-antevaasii u.t.thaay' aasanaa ta.m parisa.m etad avoca:

'Tena hi bho muhutta.m taava aagametha yaavaaha.m gacchaami, app eva naama aham pi sakku.neyya.m acela.m Paa.tika-putta.m ima.m parisa.m aanetun ti.'

Atha kho Bhaggava Jaaliyo daarupattik-antevaasii yena Tindukkhaanu-paribbaajakaaraamo yena acelo Paa.tika-putto ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa acela.m Paa.tika-putta.m etad avoca:

'Abhikkam' aavuso Paa.tika-putta, abhikkanta.m te seyyo, abhikkantaa abhi~n~naataa ca Licchavii ... pe ... Sama.no pi Gotamo aayasmato aaraame divaa-vihaara.m nisinno. Bhaasitaa kho pana te esaa aavuso Paa.tika-putta Vesaaliya.m parisati vaacaa: "Sama.no pi Gotamo ~naa.na-vaado ... pe ... taddigu.na.m tad-digu.naaha.m karissaamiiti." Abhikkama yeva aavuso Paa.tika-putta upa.d.dha-{patha.m}, sabba-pa.thama.m yeva aagantvaa Sama.no Gotamo aayasmato aaraame divaa-vihaara.m nisinno. Bhaasitaa kho pana te es' aavuso Paa.tika-putta Sama.nena Gotamena parisati vaacaa: "Abhabbo acelo Paa.tika-putto ta.m vaaca.m appahaaya ... pe ... Sace pi 'ssa evam assa -- Aha.m ta.m vaaca.m appahaaya ... pe ... Sama.nassa Gotamassa sammukhii-bhaava.m gaccheyyan ti, -- muddhaa pi tassa vipateyya." Sace aayasmantaana.m Licchaviina.m evam assa -- Maya.m acela.m Paa.tika-putta.m varattaahi bandhitvaa go-yugehi aavijjheyyaamaati, -- taa varattaa chijjera.m Paa.tika-putto vaa. Abhabbo pana acelo Paa.tikaputto ta.m vaaca.m appahaaya ... pe ... sace pi 'ssa evam assa -- Aha.m ta.m vaaca.m appahaaya ... pe ... muddhaa pi tassa vipateyyaati. Abhikkam' aavuso Paa.tika-putta, abhikkamanen' eva te jaya.m karissaama, Sama.nassa Gotamassa paraajayan ti.'

[page 023]

5. Eva.m vutte Bhaggava acelo Paa.tika-putto 'Aayaami aavuso aayaami aavuso ti' vatvaa tatth' eva sa.msappati, na sakkoti aasanaa pi vu.t.thaatu.m. Atha kho Bhaggava Jaaliyo daarupattik-antevaasii acela.m Paa.tika-putta.m etad avoca:

'Ki.m su naama te aavuso Paa.tika-putto, paava.laa su naama te pii.thakasmi.m alliinaa, pii.thaka.m su naama te paava.laasu alliina.m. "Aayaami aavuso aayaami aavuso ti" vatvaa tatth' eva sa.msappasi, na sakkosi aasanaa pi vu.t.thaatun ti.'

Evam pi kho Bhaggava vuccamaano acelo Paa.tika-putto 'Aayaami aavuso aayaami aavuso ti' vatvaa tatth' eva sa.msappati, na sakkoti aasanaa pi vu.t.thaatu.m.

6. Yadaa kho Bhaggava Jaaliyo daarupattik-antevaasii a~n~naasi -- Paraabhuuta-ruupo aya.m acelo Paa.tika-putto, 'Aayaami aavuso aayaami aavuso ti' vatvaa tatth' eva sa.msappati, na sakkoti aasanaa pi vu.t.thaatun ti -- atha na.m etad avoca:

'Bhuuta-pubba.m aavuso Paa.tika-putta Siihassa miga-ra~n~no etad ahosi: "Yan nuunaaha.m a~n~natara.m vana-sa.n.da.m nissaaya aasaya.m kappeyya.m, tatr' aasaya.m kappetvaa saaya.nhasamaya.m aasayaa nikkhameyya.m, aasayaa nikkhamitvaa vijambheyya.m, vijambhitvaa samantaa catuddisaa anuvilokeyya.m, samantaa catuddisaa anuviloketvaa tikkhattu.m siiha-naada.m nadeyya.m, tikkhattu.m siiha-naada.m naditvaa go-caraaya pakkameyya.m; so vara.m vara.m miga-sa.mghe vadhitvaa mudu-ma.msaani mudu-ma.msaani bhakkhayitvaa tam eva aasaya.m ajjhupeyyan ti."

'Atha kho so aavuso Siiho miga-raajaa a~n~natara.m vanasa.n.da.m nissaaya aasaya.m kappesi, tatr' aasaya.m kappetvaa saaya.nha-samaya.m aasayaa nikkhami, aasayaa nikkhamitvaa vijambhi, vijambhitvaa samantaa catuddisaa anuvilokesi, samantaa catuddisaa anuviloketvaa tikkhattu.m siiha-naada.m nadi, tikkhattu.m siiha-naada.m naditvaa go-caraaya pakkami, so vara.m vara.m miga-sa.mghe vadhitvaa mudu-ma.msaani mudu-ma.msaani bhakkhayitvaa tam eva aasaya.m ajjhupesi.

[page 024]

7. 'Tass' eva kho aavuso Paa.tika-putta Siihassa migara~n~no vighaase sa.mvaddho Jara-sigaalo ditto c' eva balavaa ca. Atha kho aavuso tassa Jara-sigaalassa etad ahosi: "Ko {caaha.m} ko Siiho miga-raajaa? Yan nuunaaham pi a~n~natara.m vana-sa.n.da.m nissaaya aasaya.m kappeyya.m, tatr' aasaya.m kappetvaa saaya.nha-samaya.m aasayaa nikkhameyya.m, aasayaa nikkhamitvaa vijambheyya.m, vijambhitvaa samantaa catuddisaa anuvilokeyya.m, samantaa catuddisaa anuviloketvaa tikkhattu.m siiha-naada.m nadeyya.m, tikkhattu.m siiha-naada.m naditvaa go-caraaya pakkameyya.m; so vara.m vara.m miga-sa.mghe vadhitvaa mudu-ma.msaani mudu-ma.msaani bhakkhayitvaa tam eva aasaya.m ajjhupeyyan ti."

'Atha kho so aavuso Jara-sigaalo a~n~natara.m vana-sa.n.da.m nissaaya aasaya.m kappesi, tatr' aasaya.m kappetvaa saaya.nhasamaya.m aasayaa nikkhami, aasayaa nikkhamitvaa vijambhi, vijambhitvaa samantaa catuddisaa anuviloketi, samantaa catuddisaa anuviloketvaa "Tikkhattu.m siiha-naada.m nadissaamiiti" sigaalaka.m yeva anadi, bhera.n.daka.m yeva anadi, "Ke ca chave sigaale, ke pana siiha-naade ti?"

'Evam eva kho tva.m aavuso Paa.tika-putta Sugataapadaanesu jiivamaano Sugataatirittaani bhu~njamaano Tathaagate arahante Sammaa-Sambuddhe aasaadetabba.m ma~n~nasi -- Ke ca chave Paa.tika-putte, kaa ca Tathaagataana.m arahantaana.m SammaaSambuddhaana.m aasaadanaa ti?'

8. Yato kho Bhaggava Jaaliyo daarupattik-antevaasii iminaa opammena n' eva asakkhi acela.m Paa.tika-putta.m tamhaa aasanaa caavetu.m, atha na.m etad {avoca}:

[page 025]

'Siiho ti attaana.m samekkhiyaana.m ma~n~ni kotthu "Migaraajaa 'ham asmi,"
Tath' eva so sigaalaka.m anadi, "Ke ca chave sigaale, ke pana siiha-naade ti?"

'Evam eva kho tva.m aavuso Paa.tika-putta Sugataapadaanesu jiivamaano Sugataatirittaani bhu~njamaano Tathaagate arahante Sammaa-Sambuddhe aasaadetabba.m ma~n~nasi -- Ke ca chave Paa.tika-putte, kaa ca Tathaagataana.m arahantaana.m SammaaSambuddhaana.m aasaadanaa ti?'

9. Yato kho Bhaggava Jaaliyo daarupattik-antevaasii iminaa pi opammena n' eva asakkhi acela.m Paa.tika-putta.m tamhaa aasanaa caavetu.m, atha na.m etad avoca:

'A~n~na.m anuca'nkamana.m attaana.m vighaase samekkhiya
Yaav' attaana.m na passati kotthu taava "vyaggho" ti ma~n~nati,
Tath' eva so sigaalaka.m anadi, "Ke ca chave sigaale ke pana siiha-naade ti?"

'Evam eva kho tva.m aavuso Paa.tika-putta Sugataapadaanesu jiivamaano Sugataatirittaani bhu~njamaano Tathaagate arahante Sammaa-Sambuddhe aasaadetabba.m ma~n~nasi -- Ke ca chave Paa.tika-putte, kaa ca Tathaagataanam arahantaana.m SammaaSambuddhaana.m aasaadanaa ti?'

10. Yato kho Bhaggava Jaaliyo daarupattik-antevaasii iminaa pi opammena n' eva asakkhi acela.m Paa.tika-putta.m tamhaa aasanaa caavetu.m,

[page 026]

atha na.m etad avoca:

'Bhutvaana bheke khala-muusikaayo {ka.tasiisu} khittaani ca ko.napaani.
Mahaa-vane Su~n~na-vane viva.d.dho ama~n~ni kotthu "Migaraajaa 'ham asmi,"
Tath' eva so sigaalaka.m anadi, "Ke ca chave sigaale, ke pana siiha-naade ti?"

'Evam eva kho tva.m aavuso Paa.tika-putta Sugataapadaanesu jiivamaano Sugataatirittaani bhu~njamaano Tathaagate arahante Sammaa-Sambuddhe aasaadetabba.m ma~n~nasi -- Ke ca chave Paa.tika-putte, kaa ca Tathaagataana.m arahantaana.m SammaaSambuddhaana.m aasaadanaa ti?'

11. Yato kho Bhaggava Jaaliyo daarupattik-antevaasii iminaa pi opammena n' eva asakkhi acela.m Paa.tika-putta.m tamhaa aasanaa caavetu.m, atha ta.m parisa.m aagantvaa evam aarocesi:

'Paraabhuuta-ruupo bho acelo Paa.tika-putto, "Aayaami aavuso aayaami aavuso ti" vatvaa tatth' eva sa.msappati, na sakkoti aasanaa pi vu.t.thaatun ti.'

12. Eva.m vutte aha.m Bhaggava ta.m parisa.m etad avoca.m:

'Abhabbo kho aavuso acelo Paa.tika-putto ta.m vaaca.m appahaaya ta.m citta.m appahaaya ta.m di.t.thi.m appa.tinissajjitvaa mama sammukhii-bhaava.m aagantu.m. Sace pi 'ssa evam assa -- Aha.m ta.m vaaca.m appahaaya ta.m citta.m appahaaya ta.m di.t.thi.m appa.tinissajjitvaa Sama.nassa Gotamassa sammukhiibhaava.m gaccheyyan ti, -- muddhaa pi tassa vipateyya.

Sace p' aayasmantaana.m Licchaviina.m evam assa -- Maya.m acela.m Paa.tika-putta.m varattaahi bandhitvaa go-yugehi aavijjheyyaamaati

[page 027]

-- taa varattaa chijjera.m Paa.tika-putto vaa.

Abhabbo pana acelo Paa.tika-putto ta.m vaaca.m appahaaya ... pe ... mama sammukhii-bhaava.m aagantu.m. Sace pi 'ssa evam assa -- Aha.m ta.m vaaca.m appahaaya ... pe ... Sama.nassa Gotamassa sammukhii-bhaava.m gaccheyyan ti, -- muddhaa pi tassa vipateyyaati.'

13. Atha kho 'ha.m Bhaggava ta.m parisa.m dhammiyaa kathaaya sandassesi.m samaadapesi.m samuttejesi.m sampaha.msesi.m, ta.m parisa.m dhammiyaa kathaaya sandassetvaa samaadapetvaa samuttejetvaa sampaha.msetvaa mahaa-bandhanaa mokkha.m karitvaa, caturaasiiti-paa.na-sahassaani mahaa-viduggaa uddharitvaa, tejo-dhaatu.m samaapajjitvaa, satta-taala.m vehaasa.m abbhuggantvaa, a~n~na.m satta-taala.m pi acci.m abhinimminitvaa jaaletvaa dhuupaayitvaa Mahaavane kuu.taagaara-saalaaya.m paccu.t.thaasi.m. Atha kho Bhaggava Sunakkhatto Licchavi-putto yenaaha.m ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa ma.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi. Ekamantam nisinna.m kho aha.m Bhaggava Sunakkhatta.m Licchavi-putta.m etad avoca.m:

'Ta.m ki.m ma~n~nasi Sunakkhatta? Yath' evaaha.m te acela.m Paa.tika-putta.m aarabbha vyaakaasi.m, tath' eva ta.m vipaaka.m no a~n~nathaa ti?'

'Yath' eva me bhante Bhagavaa acela.m Paa.tika-putta.m aarabbha vyaakaasi, tath' eva ta.m vipaaka.m no a~n~nathaa ti.'

'Ta.m ki.m ma~n~nasi Sunakkhatta? Yadi eva.m sante kata.m vaa hoti uttari-manussa-dhammaa iddhi-paa.tihaariya.m akata.m vaa ti?'

'Addhaa kho bhante eva.m sante kata.m hoti uttarimanussa-dhammaa iddhi-paa.tihaariya.m no akatan ti.'

'Evam pi kho ma.m tva.m mogha-purisa uttari-manussadhammaa iddhi-paa.tihaariya.m karontam eva.m vadesi:

[page 028]

"Na hi pana me bhante Bhagavaa uttari-manussa-dhammaa iddhipaa.tihaariya.m karotiiti." Passa mogha-purisa yaava~n ca te ida.m aparaddhan ti.'

Evam pi kho Bhaggava Sunakkhatto Licchavi-putto mayaa vuccamaano apakkam' eva imasmaa dhamma-vinayaa yathaa ta.m aapaayiko nerayiko.

14. Agga~n~na~n caaha.m Bhaggava pajaanaami, ta~n ca pajaanaami, tato ca uttaritara.m pajaanaami, ta~n ca pajaanana.m na paraamasaami, aparaamasato me paccatta.m yeva nibbuti viditaa yad abhijaana.m Tathaagato no anaya.m aapajjati. Santi Bhaggava eke Sama.na-Braahma.naa Issara-kutta.m Brahmakutta.m aacariyaka.m agga~n~na.m pa~n~naapenti. Te 'ha.m upasa.mkamitvaa eva.m vadaami: 'Sacca.m kira tumhe aayasmanto Issara-kutta.m Brahma-kutta.m aacariyaka.m agga~n~na.m pa~n~naapethaati?' Te ca me eva.m pu.t.thaa -- 'Aamo ti' pa.tijaananti. Te 'ha.m eva.m vadaami: 'Katha.m vihitaka.m pana tumhe aayasmanto Issara-kutta.m Brahma-kutta.m aacariyaka.m agga~n~na.m pa~n~naapethaati?' Te mayaa pu.t.thaa na sampaayanti. Asampaayantaa mam a~n~ne va pa.tipucchanti.

Tesaaha.m pu.t.tho vyaakaromi:

15. 'Hoti kho so aavuso samayo ya.m kadaaci karahaci diighassa addhuno accayena aya.m loko sa.mva.t.tati, sa.mva.t.tamaane loke yebhuyyena sattaa Aabhassara-sa.mva.t.tanikaa honti. Te tattha honti mano-mayaa piiti-bhakkhaa sayam-pabhaa antalikkha-caraa subha-.t.thaayino, cira.m diigham addhaana.m ti.t.thanti. Hoti kho so aavuso samayo ya.m kadaaci karahaci diighassa addhuno accayena aya.m loko viva.t.tati, viva.t.tamaane loke su~n~na.m Brahma-vimaana.m {paatu-bhavati}. Atha a~n~nataro satto aayu-kkhayaa vaa pu~n~na-kkhayaa vaa Aabhassarakaayaa cavitvaa su~n~na.m Brahma-vimaana.m upapajjati.

[page 029]

So tattha hoti mano-mayo piiti bhakkho sayam-pabho antalikkhacaro subha-.t.thaayii, cira.m diigham addhaana.m ti.t.thati. Tassa tattha ekakassa diigha-ratta.m nibbusitattaa anabhirati paritassanaa uppajjati: "aho vata a~n~ne pi sattaa itthatta.m aagaccheyyun ti." Atha a~n~ne pi sattaa aayu-kkhayaa vaa pu~n~na-kkhayaa vaa Aabhassara-kaayaa cavitvaa su~n~na.m Brahmavimaana.m upapajjanti tassa sattassa sahavyata.m. Te pi tattha honti mano-mayaa piiti-bhakkhaa sayam-pabhaa antalikkha-caraa subha-.t.thaayino, cira.m diigham addhaana.m ti.t.thanti.

16. 'Tatr' aavuso yo so satto pa.thama.m upapanno, tassa eva.m hoti: "Aham asmi Brahmaa Mahaa-brahmaa abhibhuu anabhibhuuto {a~n~nadatthu}-daso vasavatti issaro kattaa nimmaataa se.t.tho sa~njitaa vasii pitaa bhuuta-bhavyaana.m.

Mayaa ime sattaa nimmitaa. Ta.m kissa hetu? Mama.m hi pubbe etad ahosi -- Aho vata a~n~ne pi sattaa itthatta.m aagaccheyyun ti. Iti mama~n ca mano-pa.nidhi, ime ca sattaa itthatta.m aagataa ti." Ye pi te sattaa pacchaa upapannaa, tesa.m pi eva.m hoti -- "Aya.m kho bhava.m Brahmaa Mahaabrahmaa abhibhuu anabhibhuuto {a~n~nadatthu}-daso vasavatti issaro kattaa nimmaataa se.t.tho sa~njitaa vasii pitaa bhuutabhavyaana.m. Iminaa maya.m bhotaa {Brahmunaa} nimmitaa.

Ta.m kissa hetu? Ima.m hi maya.m addasaama idha pa.thama.m upapanna.m, maya.m pan' amhaa pacchaa upapannaa ti."

[page 030]

17. 'Tatr' aavuso yo so satto pa.thama.m upapanno, so diighaayukataro ca hoti va.n.navantataro ca mahesakkhataro ca. Ye pana te sattaa pacchaa upapannaa, te appaayukataraa ca honti dubba.n.nataraa ca appesakkhataraa ca. .Thaana.m kho pan' eta.m aavuso vijjati ya.m a~n~nataro satto tamhaa kaayaa cavitvaa itthatta.m aagacchati. Itthatta.m aagato samaano agaarasmaa anagaariya.m pabbajati. Agaarasmaa anagaariya.m pabbajito samaano aatappam anvaaya padhaanam anvaaya anuyogam anvaaya appamaadam anvaaya sammaa-manasikaaram anvaaya {tathaaruupa.m} ceto-samaadhi.m phusati yathaa samaahite citte ta.m pubbe nivaasa.m anussarati, tato para.m naanussarati. So evam aaha: "Yo kho so bhava.m Brahmaa Mahaa-brahmaa abhibhuu anabhibhuuto a~n~nad-atthu-daso vasavatti issaro kattaa nimmaataa se.t.tho sa~njitaa vasii pitaa bhuutabhavyaana.m yena maya.m bhotaa {Brahmunaa} nimmitaa, so nicco dhuvo sassato avipari.naama-dhammo sassati-sama.m tath' eva .thassati. Ye pana maya.m ahumha tena bhotaa {Brahmunaa} nimmitaa, te maya.m aniccaa addhuvaa appaayukaa cavana-dhammaa itthatta.m aagataa ti." Eva.m vihitaka.m bho tumhe aayasmanto Issara-kutta.m Brahma-kutta.m aacariyaka.m agga~n~na.m pa~n~napethaati.'

Te evam aaha.msu: 'Eva.m kho no aavuso Gotama suta.m yath' ev' aayasmaa Gotamo aahaati.' Agga~n~na~n caaha.m Bhaggava pajaanaami ... pe ... yad abhijaana.m Tathaagato no anaya.m aapajjati.

18. Santi Bhaggava eke Sama.na-Braahma.naa khiddaapaduusika.m aacariyaka.m agga~n~na.m pa~n~napenti. Te 'ha.m upasa.mkamitvaa eva.m vadaami: 'Sacca.m kira tumhe aayasmanto khi.d.daa-paduusika.m aacariyaka.m agga~n~na.m pa~n~napethaati?' Te ca me eva.m pu.t.thaa -- 'Aamo ti' pa.tijaananti.

[page 031]

Te 'ha.m eva.m vadaami: 'Katha.m vihitakam pana tumhe aayasmanto khi.d.daa-paduusika.m aacariyaka.m agga~n~na.m pa~n~napethaati?' Te mayaa pu.t.thaa na sampaayanti. Asampaayantaa mam' a~n~ne va pa.tipucchanti. {Tesaaha.m} pu.t.tho vyaakaromi:

'Sant' aavuso khi.d.daa-paduusikaa naama devaa. Te ativela.m hassa-khi.d.daa-rati-dhamma-samaapannaa viharanti. Tesa.m ativela.m hassa-khi.d.daa-rati-dhamma-samaapannaana.m viharata.m sati sammussati, satiyaa sammosaa te devaa tamhaa kaayaa cavanti. .Thaanam kho pan' eta.m aavuso vijjati, ya.m a~n~nataro satto tamhaa kaayaa cavitvaa itthatta.m aagacchati, itthatta.m aagato samaano agaarasmaa anagaariya.m pabbajati.

Agaarasmaa anagaariya.m samaano pabbajito samaano aatappam anvaaya ... pe ... tathaaruupa.m ceto-samaadhi.m phusati yathaa samaahite citte ta.m pubbe-nivaasa.m anussarati, tato para.m naanussarati. So evam aaha: "Ye kho te bhonto devaa na khi.d.daa-paduusikaa te na ativela.m hassa-khi.d.daa-ratidhamma-samaapannaa viharanti. Tesa.m naativela.m hassakhi.d.daa-rati-dhamma-samaapannaana.m viharata.m sati na sammussati, satiyaa asammosaa te devaa tamhaa kaayaa na cavanti, niccaa dhuvaa sassataa avipari.naama-dhammaa sassatisama.m tath' eva .thassanti. Ye pana maya.m ahumha khi.d.daa-paduusikaa te maya.m ativela.m hassa-khi.d.daarati-dhamma-samaapannaa viharimha. Tesa.m no ativela.m.

hassa-khi.d.daa-rati-dhamma-samaapannaana.m viharata.m sati sammussati, satiyaa sammosaa eva maya.m tamhaa kaayaa cutaa aniccaa addhuvaa asassataa appaayukaa cavana-dhammaa itthatta.m aagataa ti." Eva.m vihitaka.m bho tumhe aayasmanto khi.d.daa-paduusika.m aacariyaka.m agga~n~na.m pa~n~napethaati?'

[page 032]

Te evam aaha.msu: 'Eva.m kho no aavuso Gotama suta.m yath' ev' aayasmaa Gotamo aahaati.' Agga~n~na.m caaha.m Bhaggava pajaanaami ... pe ... yad abhijaana.m Tathaagato no anaya.m aapajjati.

19. Santi Bhaggava eke Sama.na-Braahma.naa mano-paduusika.m aacariyaka.m agga~n~na.m pa~n~napenti. Te 'ha.m upasa.mkamitvaa {eva.m} vadaami: 'Sacca.m kira tumhe aayasmanto mano-paduusika.m aacariyaka.m agga~n~na.m pa~n~napethaati?' Te ca me eva.m pu.t.thaa -- 'Aamo ti' pa.tijaananti. Te 'ha.m eva.m vadaami: 'Katha.m {vihitaka.m} pana tumhe aayasmanto mano-paduusika.m aacariyaka.m agga~n~na.m pa~n~napethaati?' Te mayaa pu.t.thaa na sampaayanti. Asampaayantaa mama~n ~neva pa.tipucchanti. Tesaaha.m pu.t.tho vyaakaromi:

'Sant' aavuso mano-paduusikaa naama devaa. Te ativela.m a~n~nama~n~na.m upanijjhaayanti. Te ativela.m a~n~nama~n~na.m upanijjhaayantaa a~n~nama~n~namhi cittaani paduusenti. Te a~n~nama~n~na.m padu.t.tha-cittaa kilanta-kaayaa kilanta-cittaa.

Te devaa tamhaa kaayaa cavanti. .Thaana.m kho pan' eta.m {aavuso} vijjati ya.m a~n~nataro satto tamhaa kaayaa cavitvaa itthatta.m aagacchati, itthatta.m aagato samaano agaarasmaa anagaariya.m pabbajati. Agaarasmaa anagaariya.m pabbajito samaano aatappam anvaaya ... pe ... tathaaruupa.m ceto-samaadhi.m phusati yathaa samaahite citte ta.m pubbe-nivaasa.m anussarati, tato para.m naanussarati. So evam aaha: "Ye kho te bhonto devaa na mano-paduusikaa te naativela.m a~n~nama~n~na.m upanijjhaayanti. Te naativela.m a~n~nama~n~na.m upanijjhaayantaa a~n~nama~n~namhi cittaani nappaduusenti. Te a~n~nama~n~na.m appadu.t.tha-cittaa akilanta-kaayaa akilanta-cittaa. Te devaa tamhaa kaayaa na cavanti,

[page 033]

niccaa dhuvaa sassataa avipari.naamadhammaa sassati-sama.m tath' eva .thassanti. Ye pana maya.m ahumha mano-paduusikaa te maya.m ativela.m a~n~na ma~n~na.m upanijjhaayimha. Te maya.m ativela.m {a~n~nama~n~na.m} upanijjhaayantaa a~n~nama~n~namhi cittaani paduusimha. Te maya.m a~n~nama~n~na.m padu.t.tha-cittaa kilanta-kaayaa kilantacittaa eva, maya.m tamhaa kaayaa cutaa aniccaa addhuvaa appaayukaa cavana-dhammaa itthatta.m aagataa ti." Eva.m vihitaka.m bho tumhe aayasmanto mano-paduusika.m aacariyaka.m agga~n~na.m pa~n~napethaati.'

Te evam aaha.msu: 'Eva.m kho no aavuso Gotama suta.m yath' ev' aayasmaa Gotamo aahaati.' Agga~n~na.m caaha.m Bhaggava pajaanaami ... pe ... yad abhijaana.m Tathaagato no anaya.m aapajjati.

20. Santi Bhaggava eke Sama.na-Braahma.naa adhicca-samuppanna.m aacariyaka.m agga~n~na.m pa~n~napenti. Te 'ha.m upasa.mkamitvaa eva.m vadaami: 'Sacca.m kira tumhe {aayasmanto} adhicca-samuppanna.m aacariyaka.m agga~n~na.m pa~n~napethaati?' Te ca me eva.m pu.t.thaa -- 'Aamo ti' pa.tijaananti.

Te 'ha.m eva.m vadaami: 'Katha.m vihitaka.m pana tumhe aayasmanto adhicca-samuppanna.m aacariyaka.m agga~n~na.m pa~n~napethaati?' Te mayaa pu.t.thaa na sampaayanti. Asampaayantaa mama~n ~neva pa.tipucchanti. Tesaaha.m pu.t.tho vyaakaromi:

'Sant' aavuso asa~n~na-sattaa naama devaa, sa~n~nuppaadaa ca pana te devaa tamhaa kaayaa cavanti. .Thaana.m kho pan' eta.m aavuso vijjati, ya.m a~n~nataro satto tamhaa kaayaa cavitvaa itthatta.m aagacchati, itthatta.m aagato samaano agaarasmaa anagaariya.m pabbajati. Agaarasmaa anagaariya.m pabbajito samaano aatappam anvaaya ... pe ... tathaaruupa.m ceto-samaadhi.m phusati yathaa samaahite citte ta.m sa~n~nuppaada.m anussarati, tato para.m naanussarati. So evam aaha:

"Adhicca-samuppanno attaa ca loko ca. Ta.m kissa hetu?

[page 034]

Aha.m hi pubbe naahosim, so 'mhi etarahi ahutvaa sattattaaya pari.nato ti.' Eva.m vihitaka.m bho tumhe aayasmanto adhicca-samuppanna.m aacariyaka.m agga~n~na.m pa~n~napethaati.'

Te eva.m aaha.msu: 'Eva.m kho no aavuso Gotama suta.m yath' ev' aayasmaa Gotamo aahaati.' Agga~n~na.m caaha.m Bhaggava jaanaami, ta~n ca pajaanaami, tato ca uttaritara.m pajaanaami ta~n ca pajaanana.m na paraamasaami, aparaamasato ca me {paccatta.m} yeva nibbuti viditaa yad abhijaana.m Tathaagato no anaya.m aapajjati.

21. Eva.m-vaadi.m kho ma.m Bhaggava evam akkhaayi.m eke Sama.na-Braahma.naa asataa tucchaa musaa abhuutena abbhaacikkhanti: 'Vipariito Sama.no Gotamo bhikkhavo ca.

Sama.no Gotamo evam aaha:-- Yasmi.m samaye subha.m vimokha.m upasampajja viharati, sabba.m tasmi.m samaye asubhan t' eva sa~njaanaatiiti.' Na kho panaaha.m Bhaggava eva.m vadaami: 'Yasmi.m samaye subha.m vimokha.m upasampajja viharati, sabba.m tasmi.m samaye asubhan t' eva sa~njaanaatiiti.' Eva~n ca kho aha.m Bhaggava vadaami:

'Yasmi.m samaye subha.m vimokha.m upasampajja viharati, subhan t' eva tasmi.m samaye sa~njaanaatiiti.'

Te ca bhante vipariitaa ye Bhagavanta.m vipariitato dahanti bhikkhavo ca, 'Eva.m pasanno aha.m Bhagavati, pahoti me Bhagavaa {tathaa dhamma.m} desetu.m yathaa aha.m subha.m vimokha.m upasampajja vihareyyan ti.'

[page 035]

'Dukkara.m kho eva.m Bhaggava tayaa a~n~na-di.t.thikena a~n~na-khantikena a~n~na-rucikena a~n~natr' aayogena a~n~natr' aacariyakena subha.m vimokha.m upasampajja viharitu.m.

I'ngha tva.m Bhaggava, yo ca te aya.m mayi pasaado, tam eva tva.m saadhuka.m anurakkhaati.'

'Sac' eta.m bhante mayaa dukkara.m a~n~na-di.t.thikena a~n~na-khantikena a~n~na-rucikena a~n~natr' aayogena a~n~natr' aacariyakena subha.m vimokha.m upasampajja viharitu.m, yo ca me aya.m bhante Bhagavati pasaado, tam evaaha.m saadhuka.m anurakkhissaamiiti.'

Idam avoca Bhagavaa. Attamano Bhaggava-gotto paribbaajako Bhagavato bhaasita.m abhinandiiti.

Paa.tika-Suttanta.m Pa.thama.m.

[page 036]

 


 

XXV. Udumbarika-Siihanaada Suttanta

Evam me suta.m.

1. Eka.m samaya.m Bhagavaa Raajagahe viharati Gijjhakuu.te pabbate. Tena kho pana samayena Nigrodho paribbaajako Udumbarikaaya paribbaajakaaraame pa.tivasati mahatiyaa paribbaajaka-parisaaya saddhi.m ti.msa-mattehi paribbaajaka-satehi. Atha kho Sandhaano gahapati divaadivass' eva Raajagahaa nikkhami Bhagavanta.m dassanaaya.

Atha kho Sandhaanassa gahapatissa etad ahosi: 'Akaalo kho taava Bhagavanta.m dassanaaya, patisalliino Bhagavaa, manobhaavaniiyaanam pi bhikkhuuna.m asamayo dassanaaya, patisalliinaa mano-bhaavaniiyaa bhikkhuu; yan nuunaaha.m yena Udumbarikaaya paribbaajakaaraamo yena Nigrodho paribbaajako ten' upasa.mkameyyan ti.' Atha kho Sandhaano gahapati yena Udumbarikaaya paribbaajakaaraamo yena Nigrodho paribbaajako ten' upasa.mkami.

2. Tena kho pana samayena Nigrodho paribbaajako mahatiyaa paribbaajaka-parisaaya saddhi.m nisinno hoti unnaadiniyaa uccaasadda-mahaasaddaaya aneka-vihita.m tiracchaanakatha.m kathentiyaa -- seyyathiida.m raaja-katha.m corakatha.m mahaamatta-katha.m senaa-katha.m bhaya-katha.m yuddha-katha.m anna-katha.m paana-katha.m vattha-katha.m sayana-katha.m maalaa-katha.m gandha-katha.m ~naati-katha.m yaana-katha.m gaama-katha.m nigama-katha.m nagarakatha.m janapada-katha.m itthi-katha.m purisa-katha.m suura-katha.m visikhaa-katha.m kumba.t.thaana-katha.m pubbapeta-katha.m naanatta-katha.m lokakkhaayika.m katha.m {samudda-kkhaayika.m} katha.m iti-bhavaabhava-katha.m iti vaa.

[page 037]

3. Addasaa kho Nigrodho paribbaajako Sandhaana.m gahapati.m duurato va aagacchanta.m, disvaa saka.m parisa.m sa.n.thaapesi:

'Appa-saddaa bhonto hontu, maa bhonto saddam akattha, aya.m Sama.nassa Gotamassa saavako aagacchati Sandhaano gahapati. Yaavataa kho pana Sama.nassa Gotamassa saavakaa gihii odaata-vasanaa Raajagahe pa.tivasanti, aya.m tesa.m a~n~nataro Sandhaano gahapati. Appasadda-kaamaa kho pan' ete aayasmanto, appasadda-viniitaa appasaddassa va.n.navaadino, app eva naama appasadda.m parisa.m viditvaa upasa.mkamitabba.m ma~n~neyyaati.'

Eva.m vutte te paribbaajakaa tu.nhii ahesu.m.

4. Atha kho Sandhaano gahapati yena Nigrodho paribbaajako ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Nigrodhena paribbaajakena saddhi.m sammodi, sammodaniiya.m katha.m saaraa.niiya.m viitisaaretvaa ekamanta.m nisiidi. Ekamanta.m nisinno kho Sandhaano gahapati Nigrodha.m paribbaajaka.m etad avoca:

'A~n~nathaa kho ime bhonto a~n~na-titthiyaa paribbaajakaa sa'ngamma samaagamma unnaadino uccaasadda-mahaasaddaa aneka-vihita.m tiracchaana-katha.m kathentaa viharanti -- seyyathiida.m raaja-katha.m

[page 038]

... pe ... {iti-} bhavaabhavakatha.m iti vaa. A~n~nathaa ca pana so Bhagavaa ara~n~ne vanapatthaani pantaani senaasanaani pa.tisevati, appasaddaani appa-nigghosaani vijana-vaataani manussa-{raahaseyyakaani} patisallaana-saaruppaaniiti.'

5. Eva.m vutte Nigrodho paribbaajako Sandhaana.m gahapati.m etad avoca:

'Yagghe gahapati jaaneyyaasi kena Sama.no Gotamo saddhi.m sallapati? kena saakaccha.m samaapajjati?kena pa~n~naa-veyyattiya.m aapajjati? Su~n~naagaara-hataa Sama.nassa Gotamassa pa~n~naa, aparisaavacaro Sama.no Gotamo, naala.m sallaapaaya, so antamantaan' eva sevati. Seyyathaa pi naama gokaa.naa pariyanta-caarinii antamantaan' eva sevati, evam eva su~n~naagaara-hataa Sama.nassa Gotamassa pa~n~naa, aparisaavacaro Sama.no Gotamo, naala.m sallaapaaya, so antamantaan' eva sevati. I'ngha gahapati, Sama.no Gotamo ima.m parisa.m aagaccheyya, eka-pa~nhen' eva na.m sa.msaadeyyaama, tuccha-kumbhi va na.m ma~n~ne orodheyyaamaati.'

6. Assosi kho Bhagavaa dibbaaya sota-dhaatuyaa visuddhaaya atikkanta-maanusikaaya Sandhaanassa gahapatissa Nigrodhena paribbaajakena saddhi.m ima.m kathaa-sallaapa.m.

Atha kho Bhagavaa Gijjha-kuu.taa pabbataa-orohitvaa yena Sumaagadhaaya tiire Mora-nivaapo ten' upasa.mkami,

[page 039]

upasa.mkamitvaa Sumaagadhaaya tiire Mora-nivaape abbhokaase ca'nkami.

Addasaa kho Nigrodho paribbaajako Bhagavanta.m Sumaagadhaaya {tiire} Mora-nivaape abbhokaase ca'nkamanta.m, disvaa saka.m parisa.m {sa.n.thaapesi}:

'Appasaddaa bhonto hontu, maa bhonto saddam akattha.

Aya.m Sama.no Gotamo Sumaagadhaaya tiire Mora-nivaape abbhokaase ca'nkamati. Appasadda-kaamo kho pana so aayasmaa, appasaddassa va.n.na-vaadii, app eva naama appasadda.m parisa.m viditvaa upasa.mkamitabba.m ma~n~neyya.

Sace Sama.no Gotamo ima.m parisa.m aagaccheyya, ima.m ta.m pa~nha.m puccheyyaama -- Ko naama so bhante Bhagavato dhammo yena Bhagavaa saavake vineti, yena Bhagavataa saavakaa viniitaa assaasa-ppattaa pa.tijaananti ajjhaasaya.m aadibrahmacariyan ti?'

Eva.m vutte te paribbaajakaa {tu.nhii} ahesu.m.

7. Atha kho Bhagavaa yena Nigrodho paribbaajako ten' upasa.mkami. Atha kho Nigrodho paribbaajako Bhagavanta.m etad avoca:

'Etu kho bhante Bhagavaa, saagata.m bhante Bhagavato, cirassa.m kho bhante Bhagavaa ima.m pariyaayam akaasi yadida.m idh' aagamanaaya, nisiidatu bhante Bhagavaa, idam aasana.m pa~n~nattan ti.'

Nisiidi Bhagavaa pa~n~natte aasane. Nigrodho pi kho paribbaajako a~n~natara.m niica.m aasana.m gahetvaa ekamanta.m nisiidi. Ekamanta.m nisinna.m kho Nigrodha.m paribbaajaka.m Bhagavaa etad avoca:

'Kaaya nu 'ttha Nigrodha etarahi kathaaya sannisinnaa, kaa ca pana vo antaraa-kathaa vippakataa ti?'

Eva.m vutte Nigrodho paribbaajako Bhagavanta.m etad avoca:

'Idha maya.m bhante addasaama Bhagavanta.m Sumaagadhaaya tiire Mora-nivaape abbhokaase ca'nkamanta.m, disvaa eva.m avocumhaa:

[page 040]

"Sace Sama.no Gotamo ima.m parisa.m aagaccheyya, ima.m ta.m pa~nha.m puccheyyaama -Ko naama so bhante Bhagavato dhammo yena Bhagavaa saavakaa vineti, yena Bhagavataa saavakaa viniitaa assaasa-ppattaa pa.tijaananti ajjhaasayam aadi-brahmacariyan ti?" Aya.m kho no bhante antaraa-kathaa vippakataa atha Bhagavaa anuppatto ti.'

'Dujjaana.m kho eta.m Nigrodha tayaa a~n~na-di.t.thikena {a~n~na}-khantikena a~n~na-rucikena a~n~natr' aayogena a~n~natr' aacariyakena yenaaha.m saavake vinemi, yena mayaa saavakaa viniitaa assaasa-ppattaa pa.tijaananti ajjhaasaya.m aadi-brahmacariya.m. I'ngha tva.m ma.m Nigrodha sake aacariyake adhijegucche pa~nha.m puccha -- Katha.m sante nu kho bhante tapo-jigucchaa paripu.n.naa hoti, katha.m aparipu.n.naa ti?'

Eva.m vutte te paribbaajakaa unnaadino uccaasadda-mahaasaddaa ahesu.m, 'Acchariya.m vata bho abbhuta.m vata bho Sama.nassa Gotamassa mahiddhikataa mahaanubhaavataa, yatra-hi naama saka-vaada.m .thapessati, para-vaadena pavaaressatiiti.'

8. Atha kho Nigrodho paribbaajako te paribbaajake appasadde katvaa, Bhagavanta.m etad avoca:

'Maya.m kho bhante tapo-jigucchaa-vaadaa tapo-jigucchaasaaraa tapo-jigucchaa-alliinaa viharaama. Katha.m sante nu kho bhante tapo-jigucchaa paripu.n.naa hoti, katha.m aparipu.n.naa ti?'

'Idha Nigrodha tapassii acelako hoti muttaacaaro hatthaapalekhano, na-ehi-bhadantiko na-ti.t.tha-bhadantiko, naabhiha.ta.m na uddissa-kata.m na nimantana.m saadiyati.

[page 041]

So na kumbhi-mukhaa pa.tiga.nhaati, na kalopi-mukhaa pa.tiga.nhaati, na e.lakam-antara.m, na udukkhalam-antara.m, na da.n.dam-antara.m, na musalam-antara.m, na dvinna.m bhu~njamaanaana.m, na gabbhiniyaa, na paayamaanaaya, na purisantara-gataaya, na sa.mkittisu, na yattha saa upa.t.thito hoti, na yattha makkhikaa sa.n.da-sa.n.da-caarinii, na maccha.m na ma.msa.m na sura.m na meraya.m na thusodaka.m pivati.

So ekaagaariko vaa hoti ekaalopiko, dvaagaariko vaa hoti dvaalopiko, sattaagaariko vaa hoti sattaalopiko. Ekissaapi dattiyaa yaapeti, dviihi pi dattiihi yaapeti, sattahi pi dattiihi yaapeti.

Ekaahikam pi aahaara.m aahaareti, dviihikam pi aahaara.m aahaareti, sattaahikam pi {aahaara.m} aahaareti -- iti evaruupam addhamaasikam pi pariyaaya-bhatta-bhojanaanuyogam anuyutto viharati.

So saaka-bhakkho vaa hoti, saamaaka-bhakkho vaa hoti, niivaarabhakkho vaa hoti, daddula-bhakkho vaa hoti, ha.ta-bhakkho vaa hoti, ka.na-bhakkho vaa hoti, aacaama-bhakkho vaa hoti, pi~n~naaka-bhakkho vaa hoti, ti.na-bhakkho vaa hoti, gomayabhakkho vaa hoti, vana-muula-phalaahaaro yaapeti, pavattaphala-bhojii. So saa.naani pi dhaareti, masaa.naani pi dhaareti, chava-dussaani pi dhaareti, pa.msu-kuulaani pi dhaareti, {tirii.taani} pi dhaareti, ajinaani pi dhaareti, ajina-kkhipam pi dhaareti, kusa-ciiram pi dhaareti, vaaka-ciiram pi dhaareti, phalaka-ciiram pi dhaareti, kesa-kambalam pi dhaareti, vaala-kambalam pi dhaareti, uluka-pakkhikam pi dhaareti. Kesa-massu-locako pi hoti kesa-massu-locanaanuyogam anuyutto,

[page 042]

ubbha.t.thako pi hoti aasana-pa.tikkhitto, ukku.tiko pi hoti ukku.tika-ppadhaanam anuyutto, ka.n.takapassayiko pi hoti, ka.n.taka-passaye seyya.m kappeti, phalakaseyyam pi kappeti, tha.n.dila-seyyam pi kappeti, eka-passayiko pi hoti rajojalla-dharo, abbhokaasiko pi hoti yathaasanthatiko, veka.tiko pi hoti vika.ta-bhojanaanuyogam anuyutto, aapaanako pi hoti aapaanakattam anuyutto, saaya-tatiyakam pi udak-orohanaanuyoga.m anuyutto viharati. Ta.m kim ma~n~nasi Nigrodha? Yadi eva.m sante tapo-jigucchaa paripu.n.na vaa hoti aparipu.n.naa vaa ti?'

'Addhaa kho bhante eva.m sante tapo-jigucchaa paripu.n.naa hoti no aparipu.n.naa ti.'

'Eva.m paripu.n.naaya pi kho aha.m Nigrodha tapo-jigucchaaya aneka-vihite upakkilese vadaamiiti.'

9. 'Yathaa-katha.m pana bhante Bhagavaa eva.m-paripu.n.naaya tapo-jigucchaaya aneka-vihite upakkilese vadatiiti?'

'Idha Nigrodha tapassii tapa.m samaadiyati. So tena tapasaa attamano hoti paripu.n.na-sa.mkappo. Yam pi kho Nigrodha tapassii tapa.m samaadiyati, so tena tapasaa attamano hoti paripu.n.na-sa.mkappo, ayam pi kho Nigrodha tapassino upakkileso hoti.

'Puna ca para.m Nigrodha tapassii tapa.m samaadiyati. So tena tapasaa attaan-ukka.mseti para.m vambheti. Yam pi Nigrodha tapassii tapa.m samaadiyati, so tena tapasaa attaanukka.mseti, para.m vambheti, ayam pi kho Nigrodha tapassino upakkileso hoti.

'Puna ca para.m Nigrodha tapassii tapa.m samaadiyati. So tena tapasaa majjati mucchati pamaadam aapajjati. Yam pi Nigrodha tapassii tapa.m samaadiyati, so tena tapasaa majjati mucchati pamaadam aapajjati,

[page 043]

ayam pi kho Nigrodha tapassino upakkileso hoti.

10. 'Puna ca para.m Nigrodha tapassii tapa.m samaadiyati.

So tena tapasaa laabha-sakkaara-siloka.m abhinibbatteti. So tena laabha-sakkaara-silokena attamano hoti paripu.n.na-sa.mkappo. Yam pi Nigrodha tapassii tapa.m samaadiyati, so tena tapasaa laabha-sakkaara-siloka.m abhinibbatteti, so tena laabha-sakkaara-silokena attamano hoti paripu.n.nasa.mkappo, ayam pi kho Nigrodha tapassino upakkileso hoti.

'Puna ca para.m Nigrodha tapassii tapa.m samaadiyati. So tena tapasaa laabha-sakkaara-siloka.m abhinibbatteti. So tena laabha-sakkaara-silokena attaan-ukka.mseti para.m vambheti.

Yam pi Nigrodha tapassii tapa.m samaadiyati, so tena tapasaa laabha-sakkaara-siloka.m abhinibbatteti, so tena laabha-sakkaara-silokena attaan-ukka.mseti para.m vambheti, ayam pi kho Nigrodha tapassino upakkileso hoti.

'Puna ca para.m Nigrodha tapassii tapa.m samaadiyati. So tena tapasaa laabha-sakkaara-siloka.m abhinibbatteti. So tena laabha-sakkaara-silokena majjati mucchati pamaadam aapajjati.

Yam pi Nigrodha tapassii tapa.m samaadiyati, so tena tapasaa laabha-sakkaara-siloka.m abhinibbatteti, so tena laabha-sakkaara-silokena majjati mucchati pamaadam aapajjati, ayam pi kho Nigrodha tapassino upakkileso hoti.

'Puna ca para.m Nigrodha tapassii tapa.m samaadiyati, bhojanesu vodaasa.m aapajjati -- "Ida.m me khamati, idam me na-kkhamatiiti." So ya.m hi kho 'ssa na-kkhamati ta.m saapekho pajahati, ya.m pan' assa khamati ta.m gathito mucchito ajjhaapanno anaadiinava-{dassaavii} anissara.na-pa~n~no paribhu~njati ... pe ... Ayam pi kho Nigrodha upakkileso hoti.

[page 044]

'Puna ca para.m Nigrodha tapassii tapa.m samaadiyati laabha-sakkaara-siloka-nikanti-hetu -- "Sakkarissanti ma.m raajaano raaja-mahaamattaa khattiyaa braahma.naa gahapatikaa titthiyaa ti." Ayam pi kho Nigrodha tapassino upakkileso hoti.

11. 'Puna ca para.m Nigrodha tapassii a~n~natara.m Sama.na.m vaa Braahma.na.m vaa apasaadetaa hoti: "Ki.m panaaya.m bahulaajiivo sabba.m sambhakkheti? Seyyathiida.m, muula-biija.m khandha-biija.m phalu-biija.m agga-biija.m biijabiija.m eva pa~ncama.m, asani-vicakka.m danta-kuu.ta.m sama.nappavaadenaati" ... pe ... Ayam pi kho Nigrodha tapassino upakkileso hoti.

'Puna ca para.m Nigrodha tapassii passati a~n~natara.m Sama.na.m vaa Braahma.na.m vaa kulesu sakkariyamaana.m garukariyamaana.m maaniyamaana.m puujiyamaana.m. Disvaa tassa eva.m hoti -- "Imam hi naama bahulaajiiva.m kulesu sakkaronti garukaronti maanenti puujenti, ma.m pana tapassi.m luukhaajiivi.m kulesu na sakkaronti na garukaronti na maanenti na puujentiiti." Iti so issaa-macchariya.m kulesu uppaadetaa hoti

. . . pe ... Ayam pi kho Nigrodha tapassino upakkileso hoti.

'Puna ca para.m Nigrodha tapassii aapaathaka-{nisaadii} hoti.

Yam pi kho Nigrodha tapassii aapaathaka-{nisaadii} hoti, ayam pi kho Nigrodha tapassino upakkileso hoti.

'Puna ca para.m Nigrodha tapassii attaana.m adassayamaano kulesu carati -- "Idam pi me tapasmi.m, idam pi me tapasmin ti" ... pe ... Ayam pi kho Nigrodha tapassino upakkileso hoti.

[page 045]

'Puna ca para.m Nigrodha tapassii ki~ncid eva pa.ticchanna.m sevati. So "Khamati te idan ti?" pu.t.tho samaano, akkhamamaana.m aaha "Khamatiiti," khamamaana.m aaha "Na-kkhamatiiti." Iti so sampajaana-musaa bhaasitaa hoti ... pe ... Ayam pi kho Nigrodha tapassino upakkileso hoti.

12. 'Puna ca para.m Nigrodha tapassii Tathaagatassa vaa Tathaagata-saavakassa vaa dhamma.m desentassa santa.m yeva pariyaaya.m anu~n~neyya.m naanujaanaati. Ayam pi kho Nigrodha tapassino upakkileso hoti.

'Puna ca para.m Nigrodha tapassii kodhano hoti upanaahii.

Yam pi Nigrodha tapassii kodhano hoti upanaahii, ayam pi kho Nigrodha tapassino upakkileso hoti.

'Puna ca para.m Nigrodha tapassii makkhii hoti palaasii, issukii hoti maccharii, sa.tho hoti maayaavii, thaddho hoti atimaanii, paapiccho hoti paapakaana.m icchaana.m vasa.m gato, micchaa-di.t.thiko hoti anta-gaahikaaya di.t.thiyaa samannaagato, sandi.t.thi-paraamaasii hoti aadhaana-gaahii duppa.tinissaggii.

8 Yam pi kho Nigrodha tapassii sandi.t.thi-{paraamaasii} hoti aadhaana-gaahii duppa.tinissaggii, ayam pi kho Nigrodha tapassino upakkileso hoti.

'Ta.m ki.m ma~n~nasi Nigrodha? Yadi 'me tapo-jigucchaa upakkilesaa vaa anupakkilesaa vaa ti?'

'Addhaa kho ime bhante tapo-jigucchaa upakkilesaa no anupakkilesaa. .Thaana.m kho pan' eta.m bhante vijjati, ya.m idh' ekacco tapassii sabbeh' eva imehi upakkilesehi samannaagato assa, ko pana vaado a~n~natar-a~n~natarenaati?'

13. 'Idha Nigrodha tapassii tapa.m samaadiyati. So tena tapasaa na attamano hoti na paripu.n.na-sa.mkappo. Yam pi Nigrodha tapassii tapa.m samaadiyati, so tena tapasaa na attamano hoti na paripu.n.na-sa.mkappo,

[page 046]

eva.m so tasmi.m .thaane parisuddho hoti.

'Puna ca para.m Nigrodha tapassii tapa.m samaadiyati. So tena tapasaa na attaan-ukka.mseti, na para.m vambheti ... pe ... Eva.m so tasmi.m .thaane parisuddho hoti.

'Puna ca para.m Nigrodha tapassii tapa.m samaadiyati. So tena tapasaa na majjati na mucchati na pamaadam aapajjati ... pe ... Eva.m so tasmi.m .thaane parisuddho hoti.

'Puna ca para.m Nigrodha tapassii tapa.m samaadiyati.

So tena tapasaa laabha-sakkaara-siloka.m abhinibbatteti. So tena laabha-sakkaara-silokena na attamano hoti na paripu.n.nasa.mkappo. Yam pi Nigrodha tapassii ... pe ... Eva.m so tasmi.m .thaane parisuddho hoti.

'Puna ca para.m Nigrodha tapassii tapa.m samaadiyati. So tena tapasaa laabha-sakkaara-siloka.m abhinibbatteti. So tena laabha-sakkaara-silokena na attaan-ukka.mseti na para.m vambheti. Yam pi Nigrodha tapassii ... pe ... eva.m so tasmi.m .thaane parisuddho hoti.

'Puna ca para.m Nigrodha tapassii tapa.m samaadiyati. So tena tapasaa laabha-sakkaara-siloka.m abhinibbatteti. So tena laabha-sakkaara-silokena na majjati na mucchati na pamaadam aapajjati. Yam pi Nigrodha tapassii ... pe ... eva.m so tasmi.m .thaane parisuddho hoti.

'Puna ca para.m Nigrodha tapassii tapa.m samaadiyati, bhojanesu na vodaasa.m aapajjati -- "Ida.m me khamati, ida.m me na-kkhamatiiti." So ya.m hi kho 'ssa na-kkhamati ta.m anapekho pajahati, ya.m pan' assa khamati ta.m agathito amucchito anajjhaapanno aadiinava-dassaavii nissara.na-pa~n~no paribhu~njati. Eva.m so tasmi.m .thaane parisuddho hoti.

'Puna ca para.m Nigrodha tapassii tapa.m samaadiyati.

4 Na so "Laabha-sakkaara-siloka-nikanti-hetu sakkarissanti ma.m raajaano raaja-mahaamattaa khattiyaa {braahma.naa} gahapatikaa titthiyaa ti." Eva.m so tasmi.m .thaane parisuddho hoti.

14. 'Puna ca para.m Nigrodha tapassii a~n~natara.m Sama.na.m vaa Braahma.nam vaa na apasaadetaa hoti: "Kim panaaya.m bahulaajiivo sabba.m sambhakkheti?

[page 047]

Seyyathiida.m, muulabiija.m khandha-biija.m phalu-biija.m agga-biija.m biija-biija.m eva pa~ncama.m asani-vicakka.m danta-kuu.ta.m sama.na-ppavaadenaati." Eva.m so tasmi.m {.thaane} parisuddho hoti.

'Puna ca para.m Nigrodha tapassii passati a~n~natara.m Sama.na.m vaa Braahma.na.m vaa kulesu sakkariyamaana.m garukariyamaana.m maaniyamaana.m puujiyamaana.m. Tassa na eva.m hoti -- "Ima.m hi naama bahulaajiiva.m kulesu sakkaronti garukaronti maanenti puujenti, ma.m pana tapassi.m luukhaajiivi.m kulesu na sakkaronti na garukaronti na maanenti na puujentiiti." Iti so issaa-macchariya.m kulesu na uppaadetaa hoti. Eva.m so tasmi.m .thaane parisuddho hoti.

'Puna ca para.m Nigrodha tapassii aapaathaka-{nisaadi} hoti.

Eva.m so tasmi.m .thaane parisuddho hoti.

'Puna ca para.m Nigrodha tapassii na attaana.m adassayamaano kulesu carati -- "Idam pi me tapasmi.m, idam pi me tapasmin ti." Eva.m so tasmi.m .thaane parisuddho hoti.

'Puna ca para.m Nigrodha tapassii na ki~ncid eva pa.ticchanna.m sevati. So "Khamati te idan ti?" pu.t.tho samaano, akkhamamaana.m aaha "Na-kkhamatiiti," khamamaana.m aaha "Khamatiiti." Iti so sampajaana-musaa na bhaasitaa hoti. Eva.m so tasmi.m .thaane parisuddho hoti.

15. 'Puna ca para.m Nigrodha tapassii Tathaagatassa vaa Tathaagata-saavakassa vaa dhamma.m desentassa santa.m yeva pariyaaya.m anu~n~neyya.m anujaanaati. Eva.m so tasmi.m .thaane parisuddho hoti.

'Puna ca para.m Nigrodha tapassii akodhano hoti anupanaahii. Yam pi Nigrodha tapassii akodhano hoti anupanaahii, eva.m so tasmi.m .thaane parisuddho hoti.

'Puna ca para.m Nigrodha tapassii amakkhii hoti apalaasii anissukii hoti amaccharii, asa.tho hoti amaayaavii, athaddo hoti {anatimaanii},

[page 048]

na paapiccho hoti na paapikaana.m icchaana.m vasa.m gato, na micchaa-di.t.thiko hoti ananta-ggaahikaaya di.t.thiyaa samannaagato, asandi.t.thi-paraamaasii hoti anaadhaana-gaahii suppa.tinissaggii. Yam pi Nigrodha tapassii asandi.t.thiparaamaasii hoti anaadhaana-gaahii suppa.tinissaggii, eva.m so tasmi.m .thaane parisuddho hoti.

'Ta.m ki.m ma~n~nasi Nigrodha? Yadi eva.m sante tapojigucchaa parisuddhaa hoti aparisuddhaa vaa ti?'

'Addhaa kho bhante evam sante tapo-jigucchaa parisuddhaa hoti no aparisuddhaa, agga-ppattaa ca saara-ppattaa caati.'

'Na kho Nigrodha ettaavataa tapo-jigucchaa agga-ppattaa vaa hoti saara-ppattaa vaa, api ca kho papa.tika-pattaa hotiiti.'

16. 'Kittaavataa pana bhante tapo-jigucchaa agga-ppattaa ca hoti saara-ppattaa ca? Saadhu me bhante Bhagavaa taapojigucchaaya agga.m yeva paapetu saara.m yeva paapetuuti.'

'Idha Nigrodha tapassii caatu-yaama-sa.mvara-sa.mvuto hoti. Katha~n ca Nigrodha tapassii caatu-yaama-sa.mvarasa.mvuto hoti? Idha Nigrodha tapassii na paa.nam atipaapeti, na paa.nam atipaatayati, na paa.nam atipaatayato samanu~n~no hoti;

[page 049]

na adinna.m aadiyati, na adinna.m aadiyaapeti, na adinna.m aadiyato samanu~n~no hoti; na musaa bha.nati, na musaa bha.naapeti, na musaa bha.nato samanu~n~no hoti; na bhaavitam aasi.msati, na bhaavitam aasi.msaapeti, na bhaavitam aasi.msato samanu~n~no hoti. Eva.m kho Nigrodha tapassii caatuyaama-sa.mvara-sa.mvuto hoti. Yato kho Nigrodha tapassii eva.m caatu-yaama-sa.mvara-sa.mvuto hoti, adu~n c' assa hoti tapassitaaya, so abhiharati no hiinaay' aavattati. So vivitta.m senaasana.m bhajati, ara~n~na.m rukkha-muula.m pabbata.m kandara.m giri-guha.m susaana.m vanapattha.m abbhokaasa.m palaala-pu~nja.m. So pacchaa-bhatta.m pi.n.dapaata-pa.tikkanto nisiidati palla'nka.m aabhujitvaa, uju.m kaaya.m pa.nidhaaya, parimukha.m sati.m upa.t.thapetvaa. So abhijjha.m loke pahaaya vigataabhijjhena cetasaa viharati, abhijjhaaya citta.m parisodheti; vyaapaada-dosa.m pahaaya avyaapanna-citto viharati, sabba-paa.nabhuuta-hitaanukampii vyaapaada-padosaa citta.m parisodheti; thiina-middha.m pahaaya vigata-thiina-middho viharati, aaloka-sa~n~nii sato sampajaano thiina-middhaa citta.m parisodheti; uddhacca-kukkucca.m pahaaya anuddhato viharati, ajjhatta.m vuupasanta-citto uddhacca-kukkuccaa citta.m parisodheti; vicikiccha.m pahaaya ti.n.na-vicikiccho viharati, {akatha.mkathii} kusalesu dhammesu vicikicchaaya citta.m parisodheti.

17. 'So ime pa~nca niivara.ne pahaaya cetaso upakkilese pa~n~naaya dubbalii-kara.ne mettaa-sahagatena cetasaa eka.m disam pharitvaa viharati, tathaa dutiya.m, tathaa tatiya.m, tathaa catuttha.m. Iti uddham adho tiriya.m sabbadhi sabbattataaya sabbaavanta.m loka.m mettaa-sahagatena cetasaa vipulena mahaggatena appamaa.nena averena avyaapajjhena pharitvaa viharati.

[page 050]

Karu.naa-sahagatena cetasaa ... muditaa-sahagatena cetasaa ... upekhaa-sahagatena cetasaa eka.m disa.m pharitvaa viharati, tathaa dutiya.m, tathaa tatiya.m, tatha catuttha.m.

Iti uddham adho tiriya.m sabbadhi sabbattataaya sabbaavanta.m loka.m upekhaa-sahagatena cetasaa vipulena mahaggatena appamaa.nena averena avyaapajjhena pharitvaa viharati. Ta.m ki.m ma~n~nasi Nigrodha? Yadi eva.m sante tapo-jigucchaa parisuddhaa vaa hoti aparisuddhaa va ti?'

'Addhaa kho bhante eva.m sante tapo-jigucchaa parisuddhaa hoti no aparisuddhaa, aggappattaa ca {saara-ppattaa} caati.'

'Na kho Nigrodha ettaavataa tapo-jigucchaa aggappattaa vaa hoti saarappattaa vaa, api ca kho taca-ppattaa hotiiti.'

18. 'Kittaavataa pana bhante tapo-jigucchaa aggappattaa ca hoti saarappattaa ca? Saadhu me bhante Bhagavaa tapojigucchaaya agga.m yeva paapetu saara.m yeva paapetuuti.'

'Idha Nigrodha tapassii caatu-yaama-sa.mvara-sa.mvuto hoti.

Katha~n ca ... pe ... eva.m kho Nigrodha tapassii caatuyaama-sa.mvara-sa.mvuto hoti. Yato ca kho Nigrodha tapassii caatu-yaama-sa.mvara-sa.mvuto hoti, adu~n c 'assa hoti tapassitaaya, so abhiharati no hiinaay' aavattati. So vivitta.m senaasana.m bhajati ... pe ... So ime pa~nca niivara.ne pahaaya cetaso upakkilese pa~n~naaya dubbalii-kara.ne mettaasahagatena cetasaa ... pharitvaa viharati. ... So anekavihita.m pubbe-nivaasa.m anussarati, seyyathiida.m ekam pi jaati.m dve pi jaatiyo tisso pi jaatiyo catasso pi jaatiyo pa~nca pi jaatiyo dasa pi jaatiyo viisatim pi jaatiyo ti.msam pi jaatiyo cattaariisam pi jaatiyo pa~n~naasam pi jaatiyo jaati-satam pi jaatisahassam pi jaati-sata-sahassam pi,

[page 051]

aneke pi sa.mva.t.takappe aneke pi viva.t.ta-kappe aneke pi sa.mva.t.ta-viva.t.takappe -- "Amutr' aasi.m eva.m-naamo eva.m-gotto eva.m-va.n.no evam-aahaaro eva.m-sukha-dukkha-pa.tisa.mvedii evam-aayupariyanto. So tato cuto amutra upapaadi.m. Tatra p' aasi.m eva.m-naamo eva.m-gotto eva.m-va.n.no evam-aahaaro eva.msukha-dukkha-pa.tisa.mvedii evam-aayu-pariyanto. So tato cuto idhuupapanno ti" iti saakaara.m sa-uddesa.m aneka-vihita.m pubbe-nivaasa.m anussarati.

'Ta.m ki.m ma~n~nasi Nigrodha? Yadi eva.m sante tapojigucchaa parisuddhaa vaa hoti aparisuddhaa vaa ti?'

'Addhaa kho pana bhante eva.m sante tapo-jigucchaa parisuddhaa hoti no aparisuddhaa, aggappattaa ca saarappattaa caati?'

'Na kho Nigrodha ettaavataa tapo-jigucchaa aggappattaa ca hoti saarappattaa ca, api ca kho pheggu-ppattaa hotiiti.'

19. 'Kittaavataa pana bhante tapo-jigucchaa aggappattaa ca hoti saarappattaa? Saadhu me bhante Bhagavaa tapo-jigucchaaya agga.m yeva paapetu saara.m yeva paapetuuti.'

'Idha Nigrodha tapassii caatu-yaama-sa.mvara-sa.mvuto hoti. Katha~n ca ... pe ... eva.m kho Nigrodha tapassii caatu-yaama-sa.mvara-sa.mvuto hoti. Yato kho Nigrodha tapassii eva.m caatu-yaama-sa.mvara-sa.mvuto hoti, adu~n c' assa hoti tapassitaaya, so abhiharati no hiinaay' aavattati.

So vivitta.m senaasana.m bhajati ... pe ... So ime pa~nca niivara.ne pahaaya cetaso upakkilese pa~n~naaya dubbalii-kara.ne mettaa-sahagatena cetasaa ... pe ... pa.thama.m vitthaaretabba.m ... upekhaa-sahagatena cetasaa vipulena mahaggatena appamaa.nena averena avyaapajjhena pharitvaa viharati. So aneka-vihita.m pubbe nivaasa.m {anussarati}, seyyathiida.m ekam pi jaati.m dve pi jaatiyo ... pe ... Iti saakaara.m sauddesa.m aneka-vihita.m pubbe-nivaasa.m anussarati.

[page 052]

So dibbena cakkhunaa visuddhena atikkanta-maanusakena satte passati cavamaane upapajjamaane, hiine pa.niite suva.n.ne dubba.n.ne sugate duggate yathaa-kammuupage satte pajaanaati -- "Ime vata bhonto sattaa kaaya-duccaritena samannaagataa vacii-duccaritena samannaagataa mano-duccaritena samannaagataa, ariyaana.m upavaadakaa micchaa-di.t.thikaa micchaadi.t.thi-kammasamaadaanaa.

Te kaayassa bhedaa para.m mara.naa apaaya.m duggati.m vinipaata.m niraya.m upapannaa. Ime vaa pana bhonto sattaa kaaya-sucaritena samannaagataa vacii-sucaritena samannaagataa mano-sucaritena samannaagataa ariyaanam anupavaadakaa sammaa-di.t.thikaa {sammaa-di.t.thi}-kammasamaadaanaa, te kaayassa bhedaa para.m mara.naa sugati.m sagga.m loka.m upapannaa ti." Iti dibbena cakkhunaa visuddhena attikkanta-maanusakena satte passati cavamaane upapajjamaane, hiine pa.niite suva.n.ne dubba.n.ne sugate duggate yathaa-kammuupage satte pajaanaati.

'Ta.m ki.m ma~n~nasi Nigrodha? Yadi eva.m sante tapojigucchaa parisuddhaa vaa hoti aparisuddhaa vaa ti?'

'Addhaa kho bhante eva.m sante tapo-jigucchaa parisuddhaa hoti no aparisuddhaa aggappattaa ca saarappattaa caati.'

'Ettaavataa Nigrodha tapo-jigucchaa aggappattaa ca hoti saarappattaa ca. Iti kho Nigrodha ya.m ma.m tva.m abhaasi "Ko naama so bhante Bhagavato dhammo yena Bhagavaa saavake vineti, yena Bhagavataa saavakaa viniitaa assaasapattaa pa.tijaananti ajjhaasaya.m aadibrahmacariyan ti?" iti kho ta.m Nigrodha .thaana.m uttaritara~n ca pa.niitatara~n ca yenaaha.m saavake vinemi, yena mayaa saavakaa viniitaa assaasapattaa pa.tijaananti ajjhaasaya.m aadibrahmacariyan ti.'

Eva.m vutte te paribbaajakaa unnaadino uccaasadda-mahaasaddaa ahesu.m 'Ettha maya.m anassaama saacariyakaa, na maya.m ito bhiyyo uttaritara.m pajaanaamaati.'

[page 053]

20. Yadaa a~n~naasi Sandhaano gahapati -- 'A~n~nadatthu kho daan' ime a~n~na-{titthiyaa} paribbaajakaa Bhagavato bhaasita.m sussuusanti, sota.m odahanti, a~n~naa-cittam upa.t.thapentiiti', atha Nigrodha.m paribbaajaka.m etad avoca:

'Iti kho bhante Nigrodha ya.m ma.m tva.m avacaasi, "Yagghe gahapati jaaneyyaasi kena Sama.no Gotamo saddhi.m sallapati? kena saakaccha.m samaapajjati?kena pa~n~naa-veyyattiya.m aapajjati? Su~n~naagaara-hataa Sama.nassa Gotamassa pa~n~naa, aparisaavacaro Sama.no Gotamo, naala.m sallaapaaya, so antamantaan' eva sevati. Seyyathaa pi naama go-kaa.naa pariyanta-caarinii antamantaan' eva sevati, evam eva su~n~naagaara-hataa Sama.nassa Gotamassa pa~n~naa, aparisaavacaro Sama.no Gotamo, naala.m sallaapaaya, so antamantaan eva sevati. I'ngha gahapati Sama.no Gotamo ima.m parisa.m aagaccheyya, eka-pa~nhen' eva na.m sa.msaadeyyaama, tucchakumbhi va na.m ma~n~ne orodheyyaamaati." Aya.m kho so bhante Bhagavaa araha.m Sammaa-Sambuddho idhaanuppatto, aparisaavacara.m pana na.m karotha, go-kaa.na.m pariyantacaarini.m karotha, eka-pa~nhen' eva na.m sa.msaadetha, tucchakumbhi va na.m ma~n~ne orodethaati.'

Eva.m vutte Nigrodho paribbaajako tu.nhii-bhuuto ma'nkubhuuto patta-kkhandho adhomukho pajjhaayanto appa.tibhaano nisiidi.

21. Atha kho Bhagavaa Nigrodha.m paribbaajaka.m tu.nhiibhuuta.m ma'nku-bhuuta.m patta-kkhandha.m adhomukha.m pajjhaayanta.m appa.tibhaana.m viditvaa Nigrodha.m paribbaajaka.m etad avoca:

'Sacca.m Nigrodha bhaasitaa te esaa vaacaa ti?'

[page 054]

'Sacca.m bhante bhaasitaa me esaa vaacaa yathaa-baalena yathaamuu.lhena yathaa-akusalenaati.'

'Ta.m ki.m ma~n~nasi Nigrodha? Kin ti te suta.m paribbaajakaana.m vuddhaana.m mahallakaana.m aacariya-pacariyaana.m bhaasamaanaana.m -- "Ye te ahesu.m atiitam addhaana.m arahanto Sammaa-Sambuddhaa, eva.m su te Bhagavanto sa'ngamma samaagamma unnaadino uccaasadda-mahaasaddaa aneka-vihita.m tiracchaana-katha.m anuyuttaa vihari.msu, seyyathiida.m raaja-katha.m cora-katha.m ... pe ... {iti-} bhavaabhava-katha.m iti vaa, seyyathaa pi tva.m etarahi saacariyako? udaahu eva.m su te Bhagavanto ara~n~ne vanapatthaani pantaani senaasanaani pa.tisevanti appa-saddaani appa-nigghosaani vijana-vaataani manussa-raahaseyyakaani pa.tisallaanasaaruppaani seyyathaa paaham etarahiiti?"'

'Suta.m me ta.m bhante paribbaajakaana.m vuddhaana.m mahallakaana.m aacariya-paacariyaanam bhaasamaanaana.m -- "Ye te ahesu.m atiitam addhaana.m arahanto Sammaa-Sambuddhaa, naassu te Bhagavanto sa'ngamma samaagamma unnaadino uccaasadda-mahaasaddaa aneka-vihita.m tiracchaana-katha.m anuyuttaa viharanti, seyyathiida.m raaja-katha.m ... pe ... {iti-} bhavaabhava-katha.m iti vaa, seyyathaa paaham etarahi saacariyako, eva.m su te Bhagavanto ara~n~ne vanapatthaani pantaani senaasanaani pa.tisevanti appa-saddaani appa-nigghosaani vijana-vaataani manussa-raahaseyyakaani pa.tisallaanasaaruppaani seyyathaa pi Bhagavaa etarahiiti."'

'Tassa te Nigrodha vi~n~nussa sato mahallakassa na etad ahosi: "Buddho so Bhagavaa bodhaaya dhamma.m deseti, danto so Bhagavaa damathaaya dhamma.m deseti, santo so Bhagavaa samathaaya dhamma.m deseti, ti.n.no so Bhagavaa tara.naaya dhamma.m deseti,

[page 055]

parinibbuto so Bhagavaa parinibbaanaaya dhamma.m desetiiti.'

22. Eva.m vutte Nigrodho paribbaajako Bhagavanta.m etad avoca:

'Accayo ma.m bhante accagamaa yathaa-baala.m yathaamuu.lha.m yathaa-akusala.m, so 'ha.m Bhagavanta.m eva.m avacaasi.m. Tassa me bhante Bhagavaa accaya.m accayato pa.tiga.nhaatu aayati.m sa.mvaraayaati.'

'Taggha ta.m Nigrodha accayo accagamaa yathaa-baala.m yathaa-muu.lha.m yathaa-akusala.m, ya.m ma.m tva.m eva.m avacaasi, yato ca kho tva.m Nigrodha accaya.m accayato disvaa yathaa-kamma.m pa.tikarosi, tan te maya.m pa.tiga.nhaama. Vuddhi h' esaa Nigrodha Ariyassa vinaye, yo accaya.m accayato disvaa yathaa-dhamma.m pa.tikaroti, aayati.m sa.mvara.m aapajjati. Aha.m kho pana Nigrodha eva.m vadaami: "Etu vi~n~nuu puriso asa.tho amaayaavii uju-jaatiko, aham anusaasaami, aha.m dhamma.m desemi. Yathaanusi.t.tha.m tathaa pa.tipajjamaano yass' atthaaya kula-puttaa sammad eva agaarasmaa anagaariya.m pabbajanti, tad-anuttara.m brahmacariya.m pariyosaana.m di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharissati satta vassaani. Ti.t.thantu Nigrodha satta vassaani. Etu vi~n~nuu puriso asatho amaayaavii uju-jaatiko, aham anusaasaami, aha.m dhamma.m desemi. Yathaanusi.t.tha.m tathaa pa.tipajjamaano yass' atthaaya kula-puttaa sammad eva agaarasmaa anagaariya.m pabbajanti, tad-anuttara.m brahmacariya.m pariyosaana.m di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharissati cha vassaani, pa~nca vassaani, cattaari vassaani, tii.ni vassaani, dve vassaani, eka.m vassa.m ... pe ... upasampajja viharissati satta maasaani ... pe ... viharissati cha maasaani, pa~nca maasaani,

[page 056]

cattaari maasaani, tii.ni maasaani, dve maasaani, eka.m maasa.m, addha-maasa.m. Ti.t.thatu Nigrodha adda-maaso.

Etu vi~n~nuu puriso asatho amaayaavii uju-jaatiko, aham anusaasaami, aha.m dhamma.m desemi, yathaanusi.t.tha.m tathaa pa.tipajjamaano yass' atthaaya kula-puttaa sammad eva agaarasmaa anagaariya.m pabbajanti, tad-anuttara.m brahmacariya.m pariyosaana.m di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharissati sattaaha.m.

23. 'Siyaa kho pana te Nigrodha evam assa, -- 'Antevaasikamyataa no Sama.no Gotamo evam aahaati,' na kho pan' eta.m Nigrodha eva.m da.t.thabba.m, yo eva vo aacariyo so eva vo aacariyo hotu. Siyaa kho pana te Nigrodha evam assa, -- 'Uddesaa no caavetu-kaamo Sama.no Gotamo evam aahaati,' na kho pan' eta.m Nigrodha eva.m da.t.thabba.m, yo eva vo uddeso, so eva vo uddeso hotu. Siyaa kho pana te Nigrodha evam assa, -- 'Aajiivaa no caavetu-kaamo Sama.no Gotamo evam aahaati,' na kho pan' eta.m Nigrodha eva.m da.t.thabba.m, yo eva vo aajiivo so eva vo aajiivo hotu. Siyaa kho pana te Nigrodha evam assa, -- 'Ye no dhammaa akusalaa akusala-sa.mkhaataa saacariyakaana.m, tesu pati.t.thaapetu-kaamo Sama.no Gotamo evam aahaati,' na kho pan' eta.m Nigrodha eva.m da.t.thabba.m, akusalaa c' eva vo te dhammaa hontu akusala-sa.mkhaataa saacariyakaana.m. Siyaa kho pana te Nigrodha evam assa, -- 'Ye no dhammaa kusalaa-kuusalasa.mkhaataa saacariyakaana.m, tehi vivicetu-kaamo Sama.no Gotamo evam aahaati,' na kho pan' eta.m Nigrodha eva.m da.t.thabba.m, kusalaa c' eva vo te dhammaa hontu kusala-sa.mkhaataa saacariyakaana.m. Iti kho 'ha.m Nigrodha n' eva antevaasi-kamyataa eva.m vadaami, na pi uddesaa caavetu-kaamo eva.m vadaami,

[page 057]

na pi aajiivaa caavetu-kaamo eva.m vadaami, na pi ye vo dhammaa akusalaa akusala-sa.mkhaataa saacariyakaana.m tesu pati.t.thaapetu-kaamo eva.m vadaami, na pi ye vo dhammaa kusalaa kusala-sa.mkhaataa saacariyakaana.m tehi vivecetu-kaamo eva.m vadaami. Santi ca kho Nigrodha akusalaa dhammaa appahiinaa sa.mkilesikaa ponobhavikaa saddaraa dukkha-vipaakaa aayati.m jaati-jaraa-mara.niyaa, yesaaha.m pahaanaaya dhamma.m desemi, {yathaa}-pa.tipannaana.m vo sa.mkilesikaa dhammaa pahiiyissanti, vodaaniyaa dhammaa abhiva.d.dhissanti, pa~n~naapaaripuuri.m vepullata~n ca di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharissathaati.'

24. Eva.m vutte te paribbaajakaa tu.nhii-bhuutaa {ma'nku-bhuutaa} patta-kkhandhaa adho-mukhaa pajjhaayantaa appa.tibhaanaa nisiidi.msu, yathaa ta.m Maarena pariyu.t.thita-cittaa.

Atha kho Bhagavato etad ahosi: 'Sabbe p' ime moghapurisaa phu.t.thaa Paapimataa, yatra hi naama ekassa pi na eva.m bhavissati -- "Handa maya.m a~n~naa.nattham pi Sama.ne Gotame brahmacariya.m caraama, ki.m karissati sattaaho ti?"'

Atha kho Bhagavaa Udumbarikaaya paribbaajakaaraame siihanaada.m naditvaa, vehaasa.m abbhuggantvaa, Gijjha-kuu.te pabbate paccu.t.thaasi. Sandhaano gahapati taavad eva Raajagaha.m paavisiiti.

Udumbarika-Siihanaada-Suttanta.m Dutiya.m.

[page 058]

 


 

XXVI. Cakkavatti-Siihanaada Suttanta

Evam me suta.m.

1. Eka.m samaya.m Bhagavaa Magadhesu viharati Maatulaaya.m. Tatra kho Bhagavaa bhikkhuu aamantesi 'Bhikkhavo ti.' 'Bhadante ti' te bhikkhuu Bhagavato paccassosu.m.

Bhagavaa etad avoca:

'Atta-diipaa bhikkhave viharatha atta-sara.naa ana~n~nasara.naa, dhamma-diipaa dhamma-sara.naa ana~n~na-sara.naa.

'Katha~n ca pana bhikkhave bhikkhu atta-diipo viharati atta-sara.no ana~n~na-sara.no, dhamma-diipo dhamma-sara.no ana~n~na-sara.no?

'Idha bhikkhave bhikkhu kaaye kaayaanupassii viharati, aataapii sampajaano satimaa, vineyya loke abhijjhaa-domanassa.m, vedanaasu ... pe ... cittesu ... dhammesu dhammaanupassii viharati, aataapii sampajaano satimaa, vineyya loke abhijjhaa-domanassa.m. Eva.m kho bhikkhave bhikkhu atta-diipo viharati atta-sara.no ana~n~na-sara.no, dhammadiipo dhamma-sara.no ana~n~na-sara.no.

'Gocare bhikkhave caratha sake pettike visaye. Gocare bhikkhave carata.m sake pettike visaye na lacchati Maaro {otaara.m}, na lacchati Maaro aaramma.na.m. Kusalaana.m bhikkhave dhammaana.m samaadaana-hetu evam ida.m pu~n~na.m pava.d.dhatiiti.'

[page 059]

2. Bhuuta-pubba.m bhikkhave raajaa Da.lhanemi naama ahosi cakkavatti dhammiko dhamma-raajaa caatur-anto vijitaavii janapada-tthaavariya-ppatto satta-ratana-samannaagato.

Tass' imaani satta ratanaani ahesu.m, seyyathiida.m cakkaratana.m, hatthi-ratana.m, assa-ratana.m, ma.ni-ratana.m, itthi-ratana.m, gahapati-ratana.m, pari.naayaka-ratanam eva sattama.m. {Paro-} sahassa.m kho pan' assa puttaa ahesu.m suuraa viira'nga-ruupaa parasena-ppamaddanaa. So ima.m pa.thavi.m saagara-pariyanta.m ada.n.dena asatthena dhammena abhivijiya ajjhaavasi.

3. Atha kho bhikkhave raajaa Da.lhanemi bahunna.m vassaana.m bahunna.m vassa-sataana.m bahunna.m vassa-sahassaana.m accayena a~n~natara.m purisa.m aamantesi:

'Yadaa tva.m ambho purisa passeyyaasi dibba.m cakkaratana.m osakkita.m .thaanaa cuta.m, atha me aaroceyyaasiiti.'

'Eva.m devaati' kho bhikkhave so puriso ra~n~no Da.lhanemikassa paccassosi.

'Addasaa kho bhikkhave so puriso bahunna.m vassaana.m bahunna.m vassa-sataana.m bahunna.m vassa-sahassaana.m accayena dibba.m cakka-ratana.m osakkita.m .thaanaa cuta.m.

Disvaa yena raajaa Da.lhanemi ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa raajaana.m Da.lhanemi.m etad avoca:

'Yagghe deva jaaneyyaasi dibba.m te cakka-ratana.m osakkita.m .thaanaa cutan ti?'

Atha kho bhikkhave raajaa Da.lhanemi je.t.tha-putta.m kumaara.m aamantaapetvaa etad avoca:

'Dibba.m kira me taata kumaara cakka-ratana.m osakkita.m .thaanaa cuta.m. Suta.m kho pana m' eta.m -- "Yassa ra~n~no cakkavattissa dibba.m cakka-ratana.m osakkati .thaanaa cavati;

na daani tena ra~n~naa cira.m jiivitabba.m hotiiti." Bhuttaa kho pana me maanusakaa kaamaa,

[page 060]

samayo dibbe kaame pariyesitu.m. Ehi tva.m taata kumaara ima.m samudda-pariyanta.m pa.thavi.m pa.tipajja. Aha.m pana kesa-massu.m ohaaretvaa, kaasaayaani vatthaani acchaadetvaa, agaarasmaa anagaariya.m pabbajissaamiiti.'

Atha kho bhikkhave raajaa Da.lhanemi je.t.tha-putta.m kumaara.m saadhuka.m rajje samanusaasitvaa, kesa-massu.m ohaaretvaa, kaasaayaani vatthaani {acchaadetvaa}, agaarasmaa anagaariya.m pabbaji. Sattaaha-pabbajite kho pana bhikkhave raajisimhi dibba.m cakka-ratana.m antaradhaayi.

4. Atha kho bhikkhave a~n~nataro puriso yena raajaa khattiyo muddhaavasitto ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa raajaana.m khattiya.m muddhaavasitta.m etad avoca:

'Yagghe deva jaaneyyaasi dibba.m cakka-ratana.m antarahitan ti?'

Atha kho {bhikkhave} raajaa khattiyo muddhaavasitto dibbe cakka-ratane antarahite anattamano ahosi, anattamanata~n ca pa.tisa.mvedesi. So yena ca raajisi ten' upasa.mkami, {upasa.mkamitvaa} raajisi.m etad avoca:

'Yagghe deva jaaneyyaasi dibba.m cakka-ratana.m antarahitan ti?'

Eva.m vutte bhikkhave raajisi raajaana.m khattiya.m muddhaavasitta.m etad avoca:

'Maa kho tva.m taata dibbe cakka-ratane antarahite anattamano ahosi anattamanata~n ca pa.tisa.mvedesi. Na hi te taata dibba.m cakka-ratana.m pettika.m daayajja.m. I'ngha tva.m taata ariye cakkavatti-vatte vattaahi. .Thaana.m kho pan' eta.m vijjati yan te ariye cakkavatti-vatte vattamaanassa tadahu 'posathe pa.n.narase siisa.m nahaatassa uposathikassa upari-paasaada-vara-gatassa dibba.m cakkaratana.m {paatu} bhavissati sahassaara.m sanemika.m sanaabhika.m sabbaakaara-paripuuran ti.'

[page 061]

5. 'Katama.m pan' eta.m deva ariya.m cakkavatti-vattan ti?'

'Tena hi tva.m taata dhamma.m yeva nissaaya dhamma.m sakkaronto dhamma.m garukaronto dhamma.m maanento dhamma.m puujento dhamma.m apacaayamaano, dhammaddhajo dhamma-ketu dhammaadhipateyyo dhammika.m rakkhaavara.na-gutti.m sa.mvidahassu anto-janasmi.m bala-kaayasmi.m khattiyesu anuyuttesu braahma.na-gahapatikesu negama-jaanapadesu Sama.na-Braahma.nesu miga-pakkhiisu. Maa ca te taata vijite adhamma-kaaro pavattittha. Ye ca te taata vijite adhanaa assu, tesa~n ca dhanam anuppadajjeyyaasi. Ye ca te taata vijite Sama.na-Braahma.naa mada-ppamaadaa pa.tivirataa khanti-soracce nivi.t.thaa ekam attaana.m damenti, ekam attaana.m samenti, ekam attaanam parinibbaapenti, te kaalena kaala.m upasa.mkamitvaa paripuccheyyaasi -- "Ki.m bhante kusala.m ki.m akusala.m, ki.m saavajjam ki.m anavajja.m. ki.m sevitabba.m ki.m na sevitabba.m, ki.m me kayiramaana.m diigharatta.m ahitaaya dukkhaaya assa, ki.m vaa pana me kayiramaana.m diigha-ratta.m hitaaya sukhaaya assaati?" Tesa.m sutvaa ya.m akusala.m ta.m abhinivajjeyyaasi, ya.m kusala.m ta.m samaadaaya vatteyyaasi. Ida.m kho taata ta.m ariya.m cakkavatti-vattan ti.'

'Eva.m devaati' kho bhikkhave raajaa khattiyo muddhaavasitto raajisissa pa.tissutvaa ariye cakkavatti-vatte vatti. Tassa ariye cakkavatti-vatte vattamaanassa tadahu 'posathe pa.n.narase siisa.m nahaatassa uposathikassa upari-paasaada-varagatassa dibba.m cakka-ratana.m paatur ahosi sahassaara.m sanemika.m sanaabhika.m sabbaakaara-paripuura.m. Disvaa ra~n~no khattiyassa muddhaavasittassa etad ahosi: 'Suta.m kho pana me ta.m -- "Yassa ra~n~no khattiyassa muddhaavasittassa tadahu 'posathe pa.n.narase siisa.m nahaatassa uposathikassa upari-paasaada-vara-gatassa dibba.m cakka-ratana.m paatu bhavati sahassaara.m sanemika.m sanaabhika.m sabbaakaara-paripuura.m,

[page 062]

so hoti cakkavattiiti." Assa.m nu kho aha.m raajaa cakkavattiiti.'

6. Atha kho bhikkhave raajaa khattiyo muddhaavasitto u.t.thaay' aasanaa, eka.msa.m uttaraasa'nga.m karitvaa, vaamena hatthena bhi.mkaara.m gahetvaa, dakkhi.nena hatthena cakkaratana.m abbhukkiri: 'Pavattatu bhava.m cakka-ratana.m, abhivijinaatu bhava.m cakka-ratanan ti.' Atha kho ta.m bhikkhave cakka-ratana.m puratthima.m disa.m pavatti, anvad eva raajaa cakkavatti saddhi.m catura'nginiyaa senaaya.

Yasmi.m kho pana bhikkhave padese cakka-ratana.m pati.t.thaasi, tattha raajaa cakkavatti vaasa.m upagacchi saddhi.m catura'nginiyaa senaaya. Ye kho pana bhikkhave puratthimaaya disaaya pa.tiraajaano, te raajaana.m cakkavatti.m upasa.mkamitvaa evam aaha.msu:

'Ehi kho Mahaaraaja, saagata.m Mahaaraaja, sakan te Mahaaraaja, anusaasa Mahaaraajaati.'

Raajaa cakkavatti evam aaha: 'Paa.no na hantabbo. Adinna.m n' aadaatabba.m. Kaamesu micchaa na caritabbaa. Musaa na bhaasitabbaa. Majja.m na paatabba.m. Yathaa-bhutta~n ca bhu~njathaati.'

Ye kho pana bhikkhave puratthimaaya disaaya pa.tiraajaano, te ra~n~no cakkavattissa anuyuttaa ahesu.m.

7. Atha kho ta.m bhikkhave cakka-ratana.m puratthima.m samudda.m ajjhogahetvaa {paccuttaritvaa} dakkhi.na.m disa.m pavatti ... pe ... anuyuttaa ahesu.m. Atha kho ta.m bhikkhave cakka-ratana.m dakkhi.na.m samudda.m ajjhogahetvaa paccuttaaritvaa pacchima.m disa.m pavatti ... pe ... anuyuttaa ahesu.m.

[page 063]

Atha kho ta.m bhikkhave cakka-ratana.m pacchima.m samudda.m ajjhogahetvaa paccuttaritvaa uttara.m disa.m pavatti, anvad eva raajaa cakkavatti saddhi.m catura'nginiyaa senaaya. Yasmi.m kho pana bhikkhave padese cakkaratana.m {pati.t.thaasi}, tattha raajaa cakkavatti vaasa.m upagacchi saddhi.m catura'nginiyaa senaaya. Ye kho pana bhikkhave uttaraaya disaaya pa.tiraajaano, te raajaana.m cakkavatti.m upasa.mkamitvaa evam aaha.msu:

'Ehi kho Mahaaraaja, saagata.m Mahaaraaja, sakan te Mahaaraaja, anusaasa Mahaaraajaati.'

Raajaa cakkavatti evam aaha: 'Paa.no na hantabbho. Adinna.m n' aadaatabba.m. Kaamesu micchaa na caritabbaa. Musaa na bhaasitabbaa. Majja.m na paatabba.m. Yathaa-bhutta~n ca bhu~njathaati.'

Ye kho pana bhikkhave uttaraaya disaaya pa.tiraajaano, te ra~n~no cakkavattissa anuyuttaa ahesu.m.

Atha kho ta.m bhikkhave cakka-ratana.m samudda-pariyanta.m pa.thavi.m abhivijinitvaa tam eva raajadhaani.m paccaagantvaa ra~n~no cakkavattissa antepura-dvaare attha-kara.napamukhe akkhaahata.m ma~n~ne a.t.thaasi ra~n~no cakkavattissa antepura.m upasobhayamaana.m.

8. Dutiyo pi kho bhikkhave raajaa cakkavatti ... Tatiyo pi kho bhikkhave raajaa cakkavatti. ... Catuttho pi kho bhikkhave raajaa cakkavatti. ... Pa~ncamo pi kho bhikkhave raajaa cakkavatti. ... Cha.t.tho pi kho bhikkhave raajaa cakkavatti. ... Sattamo pi kho bhikkhave raajaa cakkavatti bahunna.m vassaana.m bahunna.m vassa-sataana.m bahunna.m vassa-sahassaana.m accayena a~n~natara.m purisa.m aamantesi:

'Yadaa kho tva.m ambho purisa passeyyaasi dibba.m cakkaratana.m osakkita.m .thaanaa cuta.m, atha me aaroceyyaasiiti.'

'Eva.m devaati' kho bhikkhave so puriso ra~n~no cakkavattissa paccassosi.

Addasaa kho bhikkhave so puriso bahunna.m vassaana.m bahunna.m vassa-sataana.m bahunna.m vassa-sahassaana.m accayena dibba.m cakka-ratana.m osakkita.m .thaanaa cuta.m.

Disvaa yena raajaa cakkavatti ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa raajaana.m cakkavatti.m etad avoca:

[page 064]

'Yagghe deva jaaneyyaasi dibban te cakka-ratana.m osakkita.m .thaanaa cutan ti?'

Atha kho bhikkhave raajaa cakkavatti je.t.tha-putta.m kumaara.m aamantaapetvaa etad avoca:

'Dibba.m kira me taata kumaara cakka-ratana.m osakkita.m thaanaa cuta.m. Suta.m kho pana me ta.m -- "Yassa ra~n~no cakkavattissa dibba.m cakka-ratana.m osakkati .thaanaa cavati, na daani tena ra~n~naa cira.m jiivitabba.m hotiiti." Bhuttaa kho pana me maanusakaa kaamaa, samayo dibbe kaame pariyesitu.m. Ehi tva.m taata kumaara, ima.m samudda-pariyanta.m pa.thavi.m pa.tipajja. Aha.m pana kesa-massu.m ohaaretvaa, kaasaayaani vatthaani acchaadetvaa agaarasmaa anagaariya.m pabbajissaamiiti.'

'Atha kho bhikkhave raajaa cakkavatti je.t.tha-putta.m kumaara.m saadhuka.m rajje samanusaasitvaa, kesa-massu.m ohaaretvaa, kaasaayaani vatthaani acchaadetvaa agaarasmaa anagaariya.m pabbaji. Sattaaha-pabbajite kho pana bhikkhave raajisimhi dibba.m cakka-ratana.m antaradhaayi.

9. Atha kho bhikkhave a~n~nataro puriso yena raajaa khattiyo muddhaavasitto ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa raajaana.m khattiya.m muddhaavasitta.m etad avoca:

'Yagghe deva jaaneyyaasi dibba.m cakka-ratana.m antarahitan ti?'

Atha kho bhikkhave raajaa khattiyo muddhaavasitto dibbe cakka-ratane antarahite anattamano ahosi, anattamanata~n ca pa.tisa.mvedesi, no ca kho raajisi.m upasa.mkamitvaa ariya.m cakkavatti-vatta.m pucchi. So samaten' eva suda.m janapada.m pasaasati, tassa samatena janapada.m pasaasato na pubbe naapara.m janapadaa pabbanti yathaa ta.m pubbakaana.m raajuuna.m ariye cakkavatti-vatte vattamaanaana.m.

Atha kho bhikkhave amaccaa paarisajjaa ga.naka-mahaamattaa aniika.t.thaa dovaarikaa mantass' aajiivino sannipatitvaa raajaana.m khattiya.m muddhaavasitta.m upasa.mkamitvaa etad avocu.m:

[page 065]

'Na kho te deva samatena janapada.m pasaasato pubbe naapara.m janapadaa pabbanti yathaa ta.m pubbakaana.m raajuuna.m ariye cakkavatti-vatte vattamaanaama.m. Sa.mvijjanti kho te deva vijite amaccaa paarisajjaa ga.naka-mahaamatta aniika.t.thaa dovaarikaa mantass' aajiivino, maya~n c' eva a~n~ne ca ye maya.m ariya.m cakkavatti-vatta.m dhaarema, {i'ngha} tva.m deva amhe ariya.m cakkavatti-vatta.m puccha, tassa te maya.m ariya.m cakkavatti-vatta.m pu.t.thaa vyaakarissaamaati.'

10. Atha kho bhikkhave raajaa khattiyo {muddhaavasitto} amacce paarisajje ga.naka-mahaamatte aniika.t.the dovaarike mantass' aajiivino sannipaataapetvaa ariya.m cakkavatti-vatta.m pucchi. Tassa te ariya.m cakkavatti-vatta.m pu.t.thaa vyaakari.msu. Tesa.m sutvaa dhammika.m hi kho rakkhaavara.nagutti.m sa.mvidahi, no ca kho adhanaana.m dhanam anuppadaasi, adhanaana.m dhane {ananuppadiyamaane} daliddiya.m vepulla.m agamaasi. Daliddiye vepulla-gate a~n~nataro puriso paresa.m adinna.m theyya-sa.mkhaata.m aadiyi. Tam eta.m aggahesu.m, gahetvaa ra~n~no khattiyassa muddhavasittassa dassesu.m -- 'Aya.m deva puriso paresa.m adinna.m theyyasa.mkhaata.m aadiyiiti.'

Eva.m vutte bhikkhave raajaa khattiyo muddhaavasitto ta.m purisa.m etad avoca:

'Sacca.m kira tva.m ambho purisa paresa.m adinna.m theyya-sa.mkhaata.m aadiyiiti?'

'Sacca.m devaati.'

'Ki.m kaara.naa ti?'

'Na hi deva jiivaamiiti.'

[page 066]

Atha kho bhikkhave raajaa khattiyo muddhaavasitto tassa purisassa dhanam anuppadaasi -- 'Iminaa tva.m ambho purisa dhanena attanaa ca jiivaahi, maataa-pitaro ca posehi, putta-daara~n ca posehi, kammante ca payojehi, sama.nesu braahma.nesu uddhaggika.m dakkhi.na.m pati.t.thaapehi sovaggika.m sukha-vipaaka.m sagga-sa.mvattanikan ti.'

'Eva.m devaati' kho bhikkhave so puriso ra~n~no khattiyassa muddhaavasittassa paccassosi.

11. A~n~nataro pi kho bhikkhave puriso paresa.m adinna.m theyya-sa.mkhaatam aadiyi. Tam ena.m aggahesu.m, gahetvaa.

ra~n~no khattiyassa {muddhaavasittassa} dassesu.m -- 'Aya.m deva puriso paresa.m adinna.m theyya-sa.mkhaata.m aadiyiiti.'

Eva.m vutte bhikkhave raajaa khattiyo muddhaavasitto purisa.m etad avoca:

'Sacca.m kira tva.m ambho purisa paresa.m adinna.m theyya-sa.mkhaata.m aadiyiiti?'

'Sacca.m devaati.'

'Ki.m kaara.naa ti?'

'Na hi deva jiivaamiiti.'

Atha kho bhikkhave raajaa khattiyo muddhaavasitto tassa purisassa dhanam anuppadaasi -- 'Iminaa tva.m ambho purisa dhanena attanaa ca upajiivaahi, maataa-pitaro ca posehi, puttadaara~n ca posehi, kammante ca payojehi, sama.nesu braahma.nesu uddhaggika.m dakkhi.na.m pati.t.thaapehi, sovaggika.m sukha-vipaaka.m sagga-sa.mvattanikan ti.'

'Eva.m devaati' kho so bhikkhave puriso ra~n~no khattiyassa muddhaavasittassa paccassosi.

12. Assosu.m kho bhikkhave manussaa: 'Ye kira bho paresa.m adinna.m theyya-sa.mkhaata.m aadiyanti, tesa.m raajaa dhanam anuppadesiiti.' Sutvaana tesa.m etad ahosi -- 'Yan nuuna mayam pi paresa.m adinna.m theyya-sa.mkhaata.m aadiyeyyaamaati.'

Atha kho bhikkhave a~n~nataro puriso paresa.m adinna.m theyya-sa.mkhaata.m aadiyi. Tam ena.m aggahesu.m, gahetvaa ra~n~no khattiyassa muddhaavasittassa dassesu.m -- 'Aya.m deva puriso paresa.m adinna.m theyya-sa.mkhaata.m aadiyiiti.'

[page 067]

Eva.m vutte bhikkhave raajaa khattiyo muddhaavasitto ta.m purisa.m etad avoca:

'Sacca.m kira tva.m ambho purisa paresa.m adinna.m theyya-sa.mkhaata.m aadiyiiti?'

'Sacca.m devaati.'

'Ki.m kaara.naa ti?'

'Na hi deva jiivaamiiti.'

Atha kho bhikkhave ra~n~no khattiyassa muddhaavasittassa etad ahosi: 'Sace kho aha.m yo yo paresa.m adinna.m theyyasa.mkhaata.m aadiyissati, tassa tassa dhanam anuppadaami, evam ida.m adinnaadaana.m pava.d.dhissati. Yan nuunaaha.m ima.m purisa.m sunisedha.m nisedheyya.m, muula-ghacca.m kareyya.m, siisam assa chindeyyan ti.'

Atha kho bhikkhave raajaa khattiyo muddhaavasitto purise aa.naapesi: 'Tena hi bha.ne ima.m purisa.m da.lhaaya rajjuyaa pacchaa-baaha.m gaa.lha-bandhana.m bandhitvaa, khuramu.n.da.m karitvaa, kharassarena pa.navena rathiyaaya rathiya.m si'nghaa.takena si'nghaa.taka.m parinetvaa, dakkhi.nena dvaarena nikkhamitvaa, dakkhi.nato nagarassa sunisedha.m nisedhetha, muulaghacca.m karotha, siisam assa chindathaati.'

'Eva.m devaati' kho bhikkhave te purisaa ra~n~no khattiyassa muddhaavasittassa pa.tissutvaa ta.m purisa.m da.lhaaya rajjuyaa pacchaa-baaha.m gaa.lha-bandhana.m bandhitvaa, khura-mu.n.da.m karitvaa, kharassarena pa.navena rathiyaaya rathiya.m si'nghaa.takena si'nghaa.taka.m parinetvaa, dakkhi.nena dvaarena nikkhamitvaa, dakkhi.nato nagarassa sunisedha.m nisedhesu.m, muula-ghacca.m aka.msu, siisam assa chindi.msu.

13. Assosu.m kho bhikkhave manussaa, -- 'Ye kira bho paresa.m adinna.m theyya-sa.mkhaata.m aadiyanti, te raajaa sunisedha.m nisedheti, muula-ghacca.m karoti, siisaani tesa.m chindatiiti.' Sutvaana tesa.m etad ahosi: 'Yan nuuna mayam pi ti.nhaani satthaani kaaraapeyyaama, ti.nhaani satthaani kaaraapetvaa yesa.m adinna.m theyya-sa.mkhaata.m aadiyissaama, te sunisedha.m nisedhessaama,

[page 068]

muula-ghacca.m karissaama, siisaani tesa.m chindissaamaati.'

Te ti.nhaani satthaani kaaraapesu.m, ti.nhaani satthaani kaaraapetvaa gaama-ghaatam pi upakkami.msu kaatu.m, nigama-ghaatam pi upakkami.msu kaatu.m, nagara-ghaatam pi upakkami.msu kaatu.m, pantha-duuhanam pi upakkami.msu kaatu.m. Te yesa.m adinna.m theyya-sa.mkhaata.m aadiyanti, te sunisedha.m nisedhenti, muula-ghacca.m karonti, siisaani tesa.m chindanti.

14. Iti kho bhikkhave adhanaana.m dhane ananuppadiyamaane daliddiya.m vepullam agamaasi, daliddiye vepulla-gate adinnaadaana.m vepullam agamaasi, adinnaadaane vepulla-gate sattha.m vepullam agamaasi, satthe vepulla-gate paa.naatipaato vepullam agamaasi, paa.naatipaate vepulla-gate musaa-vaado vepullam agamaasi, musaa-vaade vepulla-gate tesa.m sattaana.m aayu pi parihaayi, va.n.no pi parihaayi; tesa.m aayunaa pi parihaayamaanaana.m va.n.nena pi parihaayamaanaana.m asiiti-vassasahassaayukaana.m manussaana.m cattaariisa.m vassa-sahassaayukaa puttaa ahesu.m.

Cattaariisa.m vassa-sahassaayukesu bhikkhave manussesu a~n~nataro puriso paresa.m adinna.m theyya-sa.mkhaata.m aadiyi. Tam ena.m aggahesu.m, gahetvaa ra~n~no khattiyassa muddhaavasittassa dassesu.m -- 'Aya.m deva puriso paresa.m adinna.m theyya-sa.mkhaata.m aadiyiiti.'

Eva.m vutte bhikkhave raajaa khattiyo muddhaavasitto ta.m purisa.m etad avoca:

'Sacca.m kira tva.m ambho purisa paresa.m adinna.m theyya-sa.mkhaata.m aadiyiiti?'

'Na hi devaati' avaca, sampajaana-musaa 'bhaasi.

15. Iti kho bhikkhave adhanaana.m dhane ananuppadiyamaane daliddiya.m vepullam agamaasi, daliddiye vepulla-gate adinnaadaana.m vaapullam agamaasi, adinnaadaane vepulla-gate sattha.m vepullam agamaasi, satthe vepulla-gate paa.naatipaato vepullam agamaasi, paa.naatipaate vepulla-gate musaa-vaado vepullam agamaasi,

[page 069]

musaa-vaade vepulla-gate tesa.m sattaana.m aayu pi parihaayi va.n.no pi parihaayi, aayunaa pi parihaaya{maanaana.m} va.n.nena pi parihaayamaanaana.m cattaariisa.m vassasahassaayukaana.m manussaana.m viisati-vassa-sahassaayukaa puttaa ahesu.m.

Viisati-vassa-sahassaayukesu bhikkhave manussesu a~n~nataro puriso paresa.m adinna.m theyya-sa.mkhaata.m aadiyi.

Tam ena.m a~n~nataro puriso ra~n~no khattiyassa muddhaavasittassa aarocesi: 'Itthannaamo deva puriso paresa.m adinna.m theyya-sa.mkhaata.m aadiyiiti' pesu~n~nam akaasi.

16. Iti kho bhikkhave adhanaana.m dhane na anuppadiyamaane daliddiya.m vepullam agamaasi, daliddiye vepullagate adinnaadaana.m vepullam agamaasi ... pe ... {pisu.naaya} vaacaaya vepulla-gataaya tesa.m sattaana.m aayu pi parihaayi va.n.no pi parihaayi, tesa.m aayunaa pi parihaayamaanaana.m va.n.nena pi parihaayamaanaana.m viisati-vassa-sahassaayukaana.m {manussaana.m} dasa-vassa-sahassaayukaa puttaa ahesu.m.

Dasa-vassa-sahassaayukesu bhikkhave manussesu ek' ida.m sattaa va.n.navanto honti, ek' ida.m sattaa dubba.n.naa, tattha ye te sattaa dubba.n.naa te va.n.navante satte abhijjhaayantaa paresa.m daaresu caaritta.m aapajji.msu.

17. Iti kho bhikkhave adhanaana.m dhane ananuppadiyamaane daliddiya.m vepullam agamaasi, daliddiye vepullagate {adinnaadaana.m} vepullam agamaasi ... pe ... kaamesu micchaacaaro vepullam agamaasi, kaamesu micchaacaare vepullagate tesa.m sattaanam aayu pi parihaayi va.n.no pi parihaayi, tesa.m aayunaa pi parihaayamaanaana.m va.n.nena pi parihaayamaanaana.m dasa-vassa-sahassaayukaana.m manussaana.m pa~nca-vassa-sahassaayukaa puttaa ahesu.m.

Pa~nca-vassa-sahassaayukesu bhikkhave manussesu dve dhammaa vepullam agama.msu, pharusaa vaacaa samphappalaapo ca, dviisu dhammesu vepulla-gatesu tesa.m sattaana.m aayu pi parihaayi va.n.no pi parihaayi, tesa.m aayunaa pi parihaayamaanaana.m va.n.nena pi parihaayamaanaana.m pa~ncavassa-sahassaayukaana.m manussaana.m app ekacce a.d.dhateyya-vassa-sahassaayukaa app ekacce dve vassa-sahassaayukaa puttaa ahesu.m.

[page 070]

A.d.dhateyya-vassa-sahassaayukesu bhikkhave manussesu abhijjhaa-vyaapaado vepullam agamaasi, abhijjhaa-vyaapaade vepulla-gate tesa.m sattaana.m aayu pi parihaayi va.n.no pi parihaayi, tesa.m aayunaa pi parihaayamaanaana.m va.n.nena pi parihaayamaanaana.m a.d.dhateyya-vassa-sahassaayukaana.m manussaana.m vassa-sahassaayukaa puttaa ahesu.m.

Vassa-sahassaayukesu bhikkhave manussesu micchaa-di.t.ti vepullam agamaasi, micchaa-di.t.thiyaa vepulla-gataayaa tesa.m sattaana.m aayu pi parihaayi va.n.no pi parihaayi, tesa.m aayunaa pi parihaayamaanaana.m va.n.nena pi parihaayamaanaana.m vassasahassaayukaana.m manussaana.m pa~nca-vassa-sataayukaa puttaa ahesu.m.

Pa~nca-vassa-sataayukesu bhikkhave manussesu tayo dhammaa vepullam agama.msu adhamma-raago visama-lobho micchaa-dhammo, tiisu dhammesu vepulla-gatesu tesa.m sattaana.m aayu pi parihaayi va.n.no pi parihaayii, tesa.m aayunaa pi parihaayamaanaana.m va.n.nena pi parihaayamaanaana.m pa~ncavassa-sataayukaana.m manussaana.m app ekacce a.d.dhateyyavassa-sataayukaa app ekacce dve-vassa-sataayukaa puttaa ahesu.m.

A.d.dhateyya-vassa-sataayukesu bhikkhave manussesu ime dhammaa vepullam agama.msu amatteyyataa apetteyyataa asaama~n~nataa abrahma~n~nataa na-kule-je.t.thaapacaayitaa.

18. Iti kho bhikkhave adhanaana.m dhane ananuppadiyamaane daliddiyam vepullam agamaasi, daliddiye vepullagate adinnaadaana.m vepullam agamaasi, adinnaadaane vepullagate sattha.m vepullam agamaasi, satthe vepulla-gate paa.naatipaato vepullam agamaasi, {paa.naatipaate} vepulla-gate musaavaado vepullam agamaasi, musaa-vaade vepulla-gate {pisu.naa} vaacaa vepullam agamaasi, {pisu.naaya} vaacaaya vepulla-gataaya kaamesu micchaacaaro vepullam agamaasi, kaamesu micchaacaare vepulla-gate dve dhammaa vepullam agama.msu pharusaa vaacaa samphappalaapo ca.

[page 071]

Dviisu dhammesu vepulla-gatesu abhijjhaa-vyaapaado vepullam agamaasi, abhijjhaa-vyaapaade vepulla-gate micchaa-di.t.thi vepullam agamaasi, micchaa-di.t.thiyaa vepulla-gataaya tayo dhammaa vepullam agama.msu adhamma-raago visama-lobho micchaa-dhammo, tiisu dhammesu vepulla-gatesu ime dhammaa vepullam agama.msu amatteyyataa apetteyyataa asaama~n~nataa abrahma~n~nataa nakule-je.t.thaapacaayitaa, imesu dhammesu vepulla-gatesu tesa.m sattaana.m aayu pi parihaayi va.n.no pi parihaayi, tesa.m aayunaa pi parihaayamaanaana.m va.n.nena pi parihaayamaanaana.m {a.d.dhateyya}-vassa-sataayukaana.m manussaana.m vassa-sataayukaa puttaa ahesu.m.

19. Bhavissati bhikkhave so samayo, ya.m imesa.m manussaana.m dasa-vassaayukaa puttaa bhavissanti. Dasa-vassaayukesu bhikkhave manussesu pa~nca-vassikaa kumaarikaa alam-pateyyaa bhavissanti. Dasa-vassaayukesu bhikkhave manussesu imaani rasaani antaradhaayissanti, seyyathiida.m sappi navaniita.m tela.m {madhu-pphaa.nita.m} lo.na.m. Dasavassaayukesu bhikkhave manussesu kudruusako agga.m bhojanaana.m bhavissati. Seyyathaa pi bhikkhave etarahi saali-ma.msodano agga.m {bhojanaana.m}, evam eva kho bhikkhave {dasa-vassaayukesu} manussesu kudruusako agga.m bhojanaana.m bhavissati. Dasa-vassaayukesu bhikkhave manussesu dasa kusala-kamma-pathaa sabbena sabba.m antaradhaayissanti, dasa akusala-kamma-pathaa ativiya dippissanti, dasa-vassaayukesu bhikkhave manussesu 'Kusalan' ti pi na bhavissati. Kuto pana kusalassa kaarako? Dasavassaayukesu bhikkhave manussesu ye te bhavissanti amatteyyaa {apetteyyaa} asaama~n~naa abrahma~n~naa na-kule-je.t.thaapacaayino,

[page 072]

te pujjaa ca bhavissanti paasa.msaa ca. Seyyathaa pi bhikkhave etarahi {matteyyaa} petteyyaa saama~n~naa brahma~n~naa kule-je.t.thaapacaayino, te {pujjaa} ca paasa.msaa ca, evam eva kho bhikkhave dasa-vassaayukesu manussesu ye te bhavissanti amatteyyaa apetteyyaa asaama~n~naa abrahma~n~naa na-kule-je.t.thaapacaayino, te {pujjaa} ca bhavissanti paasa.msaa ca.

20. Dasa-vassaayukesu bhikkhave manussesu na bhavissati maataa ti vaa maatucchaa ti vaa maatulaanii ti vaa aacaariyabhariyaa ti vaa garuuna.m daaraa ti vaa, sambheda.m loko gamissati yathaa aje.lakaa kukku.ta-suukaraa so.na-sigaalaa. Dasa-vassaayukesu bhikkhave manussesu tesa.m sattaana.m a~n~nama~n~namhi tibbo aaghaato paccupa.t.thito bhavissati, tibbo vyaapaado, tibbo mano-padoso, tibba.m vadhaka-citta.m, maatu pi puttamhi, puttassa pi maatari, pitu pi puttamhi, puttassa pi pitari, bhaatu pi bhaatari, bhaatu pi bhaginiyaa, bhaginiyaa pi bhaatari tibbo aaghaato paccupa.t.thito bhavissati tibbo vyaapaado tibbo mano-padoso tibba.m vadhaka-citta.m. Seyyathaa pi bhikkhave maagavikassa miga.m disvaa tibbo aaghaato paccupa.t.thito hoti tibbo viyaapaado tibbo mano-padoso tibba.m vadhaka-citta.m, evam eva kho bhikkhave dasa-vassaayukesu manussesu tesa.m sattaana.m a~n~nama~n~namhi tibbo aaghaato paccupa.t.thito bhavissati tibbo vyaapaado tibbo mano-padoso tibba.m vadhaka-citta.m, maatu pi puttamhi, puttassa pi maatari, pitu pi puttamhi, puttassa pi pitari, bhaatu pi bhaatari, bhaatu pi bhaginiyaa, bhaginiyaa pi bhaatari tibbo aaghaato paccupa.t.thito bhavissati tibbo vyaapaado tibbo manopadoso tibba.m vadhaka-citta.m.

[page 073]

21. Dasa-vassaayukesu bhikkhave manussesu sattaaha.m satthantarakappo bhavissati, te a~n~nama~n~nam miga-sa~n~na.m pa.tilabhissanti, tesa.m ti.nhaani satthaani hatthesu paatubhavissanti, te ti.nhena satthena -- 'Esa migo esa migo ti' -- a~n~nama~n~na.m jiivitaa voropessanti. Atha kho tesa.m bhikkhave sattaana.m ekaccaana.m eva.m bhavissati, -- 'Maa ca maya.m ka~nci, maa c' amhe koci, yan nuuna maya.m ti.nagaha.na.m vaa vana-gaha.na.m vaa rukkha-gaha.nam vaa nadiividugga.m vaa pabbata-visama.m vaa pavisitvaa vana-muulaphalaahaaraa yaapeyyaamaati.' Te ti.na-gaha.na.m vana-gaha.na.m rukkha-gaha.na.m nadii-vidugga.m pabbata-visama.m pavisitvaa sattaaha.m vana-muula-phalaahaaraa yaapeyyanti. Te tassa sattaahassa accayena ti.na-gaha.naa vana-gaha.naa rukkhagaha.naa nadii-viduggaa pabbata-visamaa nikkhamitvaa a~n~nama~n~na.m aali'ngitvaa sabhaa gaayissanti samassaasissanti -'Di.t.thaa bho sattaa jiivasi, di.t.thaa bho sattaa jiivasiiti.' Atha kho tesa.m bhikkhave sattaana.m eva.m bhavissati -- 'Maya.m kho akusalaana.m dhammaana.m samaadaana-hetu aayata.m {~naati-kkhaya.m} pattaa, yan nuuna maya.m kusala.m kareyyaama.

Ki.m kusala.m kareyyaama? Yan nuuna maya.m paa.naatipaataa virameyyaama, ida.m kusala.m dhamma.m samaadaaya vatteyyaamaati.' Te paa.naatipaataa viramissanti, ida.m kusala.m dhamma.m samaadaaya vattissanti. Te kusalaana.m dhammaana.m samaadaana-hetu aayunaa pi va.d.dhissanti va.n.nena pi va.d.dhissanti.

[page 074]

Tesa.m aayunaa pi va.d.dhamaanaana.m va.n.nena pi va.d.dhamaanaana.m dasa-vassaayukaana.m manussaana.m viisativassaayukaa puttaa bhavissanti.

22. Atha kho tesa.m bhikkhave sattaana.m eva.m bhavissati, -- 'Maya.m kho kusalaana.m dhammaana.m samaadaana-hetu aayunaa pi va.d.dhaama va.n.nena pi va.d.dhaama, yan nuuna maya.m bhiyyoso-mattaaya kusala.m kareyyaama. Yan nuuna maya.m adinnaadaanaa virameyyaama, kaamesu micchaacaaraa virameyyaama, musaa-vaadaa virameyyaama, {pisu.naaya} vaacaaya virameyyaama, pharusaaya vaacaaya virameyyaama, samphappalaapaa virameyyaama, abhijjha.m pajaheyyaama, vyaapaada.m pajaheyyaama, micchaa-di.t.thi.m pajaheyyaama, tayo dhamme pajaheyyaama adhamma-raaga.m visama-lobha.m micchaadhamma.m; yan nuuna maya.m matteyyaa assaama petteyyaa saama~n~naa brahma~n~naa kule-je.t.thaapacaayino, ida.m kusala.m dhamma.m samaadaaya {vatteyyaamaati}.'

Te matteyyaa bhavissanti petteyyaa saama~n~naa brahma~n~naa kule-je.t.thaapacaayino, ida.m kusala.m dhamma.m samaadaaya vattissanti. Te kusalaana.m dhammaana.m samaadaana-hetu aayunaa pi va.d.dhissanti, va.n.nena pi va.d.dhissanti, tesa.m aayunaa pi va.d.dhamaanaana.m va.n.nena pi va.d.dhamaanaana.m viisati-vassaayukaana.m manussaana.m cattaariisa-vassaayukaa puttaa bhavissanti. Cattaariisa-vassaayukaana.m manussaana.m asiitivassaayukaa puttaa bhavissanti. Asiiti-vassaayukaana.m manussaana.m sa.t.thi-vassa-sataayukaa puttaa bhavissanti. Sa.t.thivassa-sataayukaana.m manussaana.m viisa.m-tii.ni-vassa-sataayukaa puttaa bhavissanti. Viisa.m-tii.ni-vassa-sataayukaana.m manussaana.m cattaariisa.m-chabbassa-sataayukaa puttaa bhavissanti.

Cattaariisa.m-chabbassa-sataayukaana.m manussaana.m dve-vassasahassaayukaa puttaa bhavissanti. Dve-vassa-sahassaayukaana.m manussaana.m cattaari-vassa-sahassaayukaa puttaa bhavissanti.

Cattaari-vassa-sahassaayukaana.m manussaana.m a.t.tha-vassasahassaayukaa puttaa bhavissanti. A.t.tha-vassa-sahassaayukaana.m manussaana.m viisati-vassa-sahassaayukaa puttaa bhavissanti. Viisati-vassa-sahassaa yukaana.m manussaana.m cattaariisa.mvassa-sahassaayukaa puttaa bhavissanti.

[page 075]

Cattaariisa.m-vassasahassaayukaana.m manussaana.m asiiti-vassa-sahassaayukaa puttaa bhavissanti.

23. Asiiti-vassa-sahassaayukesu bhikkhave manussesu pa~nca-vassa-satikaa kumaarikaa ala.mpateyyaa bhavissanti.

Asiiti-vassa-sahassaayukesu bhikkhave manussesu tayo aabaadhaa bhavissanti icchaa anasana.m jaraa. Asiiti-vassasahassaayukesu bhikkhave manussesu aya.m Jambudiipo iddho c' eva bhavissati phiito ca, kukku.ta-sampaatikaa gaamanigama-raajadhaaniyo. Asiiti-vassa-sahassaayukesu bhikkhave manussesu aya.m Jambudiipo Aviici ma~n~ne phu.to bhavissati manussehi seyyathaa pi nala-vana.m vaa sara-vana.m vaa.

Asiiti-vassa-sahassaayukesu bhikkhave manussesu aya.m Baaraa.nasii Ketumatii naama raaja-dhaanii bhavissati iddhaa c' eva phiitaa ca bahujanaa ca aaki.n.na-manussaa ca subhikkhaa ca.

Asiiti-vassa-sahassaayukesu bhikkhave manussesu imasmi.m Jambudiipe caturaasiiti-nagara-sahassaani bhavissanti Ketumatii-raajadhaani-pamukhaani.

24. Asiiti-vassa-sahassaayukesu bhikkhave manussesu Ketumatiyaa raajadhaaniyaa Sa.mkho naama raajaa uppajjissati cakkavatti dhammiko dhamma-raajaa caaturanto {vijitaavii} janapadatthaavariyappatto satta-ratana-samannaagato. Tass' imaani {satta} ratanaani bhavissanti, seyyathiida.m cakka-ratana.m hatthi-ratana.m assa-ratana.m ma.ni-ratana.m itthiratana.m gahapati-ratana.m pari.naayaka-ratanam eva sattama.m. {Paro-}sahassa.m kho pan' assa puttaa bhavissanti suuraa viira'nga-ruupaa parasenappamaddanaa. So ima.m pa.thavi.m saagara-pariyanta.m ada.n.dena asatthena dhammena abhivijiya ajjhaavasissati.

25. Asiiti-vassa-sahassaayukesu bhikkhave manussesu Metteyyo naama Bhagavaa loke uppajjissati araha.m SammaaSambuddho vijjaa-cara.na-sampanno sugato loka-viduu anuttaro purisa-damma-saarathi satthaa deva-manussaana.m Buddho Bhagavaa,

[page 076]

seyyathaa pi 'ham etarahi loke uppanno araha.m Sammaa-Sambuddho vijjaa-cara.na-sampanno sugato loka-viduu anuttaro purisa-damma-saarathi satthaa devamanussaana.m Buddho Bhagavaa. So ima.m loka.m sadevaka.m samaaraka.m sabrahmaka.m sassama.na-braahma.ni.m paja.m sadeva-manussa.m saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa pavedessati, seyyathaa pi 'ha.m etarahi ima.m loka.m sadevaka.m samaaraka.m sabrahmaka.m sassama.na-braahma.ni.m paja.m sadeva-manussa.m saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa pavedemi.

So dhamma.m desissati aadi-kalyaa.na.m majjhe-kalyaa.na.m pariyosaana-kalyaa.na.m saattha.m savya~njana.m kevala-paripu.n.na.m parisuddha.m brahmacariya.m pakaasessati, seyyathaa pi 'ham etarahi dhamma.m desemi aadi-kalyaa.na.m majjhe-kalyaa.na.m pariyosaana-kalyaa.na.m saattha.m savya~njana.m kevala-paripu.n.na.m parisuddha.m brahmacariya.m pakaasemi. So aneka-sahassa.m bhikkhu-sa.mgha.m pariharissati, seyyathaa pi 'ha.m etarahi aneka-sata.m bhikkhusa.mgha.m pariharaami.

26. Atha kho bhikkhave Sa.mkho naama raajaa yen' assa yuupo ra~n~naa Mahaa-Panaadena kaaraapito, ta.m yuupa.m ussaapetvaa ajjhaavasitvaa daditvaa vissajjetvaa sama.na-braahma.nakapa.niddhika-vanibbaka-yaacakaana.m daana.m datvaa Metteyyassa Bhagavato arahato Sammaa-Sambuddhassa santike kesa-massu.m ohaaretvaa kaasaayaani vatthaani acchaadetvaa agaarasmaa anagaariya.m pabbajissati. So eva.m pabbajito samaano eko vuupaka.t.tho appamatto aataapii pahitatto viharanto na cirass' eva yass' atthaaya kula-puttaa sammad eva agaarasmaa anagaariya.m pabbajanti,

[page 077]

tad anuttara.m brahmacariya.m pariyosaana.m di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharissati.

27. 'Atta-diipaa bhikkhave viharatha atta-sara.naa ana~n~nasara.naa, dhamma-diipaa dhamma-sara.naa ana~n~na-sara.naa.

Katha~n ca bhikkhave bhikkhu atta-diipo viharati attasara.no ana~n~na-sara.no, dhamma-diipo dhamma-sara.no ana~n~na-sara.no? Idha bhikkhave bhikkhu kaaye kaayaanupassii viharati aataapii sampajaano satimaa vineyya loke abhijjhaa-domanassa.m, vedanaasu ... citte ... dhammesu dhammaanupassii viharati aataapii sampajaano satimaa, vineyya loke abhijjhaa-domanassa.m. Eva.m kho bhikkhave bhikkhu atta-diipo viharati atta-sara.no ana~n~na-sara.no dhamma-diipo dhamma-sara.no ana~n~na-sara.no.

28. 'Gocare bhikkhave caratha sake pettike visaye.

Gocare bhikkhave carantaa sake pettike visaye aayunaa pi va.d.dhissatha, va.n.nena pi va.d.dhissatha, sukhena pi va.d.dhissatha, bhogena pi va.d.dhissatha, balena pi va.d.dhissatha.

'Ki~n ca bhikkhave bhikkhuno aayusmi.m? Idha bhikkhave bhikkhu chanda-samaadhi-padhaana-sa.mkhaara-samannaagata.m iddhipaada.m bhaaveti, viriya-samaadhi ... pe ... citta-samaadhi ... viima.msaa-samaadhi-padhaana-sa.mkhaarasamannaagata.m iddhipaada.m bhaaveti. So imesam catunna.m iddhipaadaana.m bhaavitattaa bahuliikatattaa aaka'nkhamaano kappa.m vaa ti.t.theyya kappaavasesa.m vaa. Ida.m kho bhikkhave bhikkhuno aayusmi.m vadaami.

'Ki~n ca bhikkhave bhikkhuno va.n.nasmi.m? Idha bhikkhave bhikkhu siilavaa hoti, Paatimokkha-sa.mvarasa.mvuto viharati aacaara-gocara-sampanno anumattesu vajjesu bhaya-dassaavii,

[page 078]

samaadaaya sikkhati sikkhaapadesu.

Ida.m kho bhikkhave bhikkhuno va.n.nasmi.m.

'Ki~n ca bhikkhave bhikkhuno sukhasmi.m? Idha bhikkhave bhikkhu vivicc' eva kaamehi vivicca akusaladhammehi savitakka.m savicaara.m vivekaja.m piiti-sukha.m pa.thama-jjhaana.m upasampajja viharati, vitakka-vicaaraana.m vuupasamaa ajjhatta.m sampasaadana.m cetaso {ekodibhaava.m} avitakka.m avicaara.m samaadhijam piiti-sukha.m dutiyajjhaana.m ... pe ... tatiya-jjhaana.m ... pe ... catutthajjhaana.m upasampajja viharati. Ida.m kho bhikkhave bhikkhuno sukhasmi.m.

'Ki~n ca bhikkhave bhikkhuno bhogasmi.m? Idha bhikkhave bhikkhu mettaa-sahagatena cetasaa eka.m disa.m pharitvaa viharati, tathaa dutiya.m, tathaa tatiya.m, tathaa catuttha.m. Iti uddham adho tiriya.m sabbadhi sabbattataaya sabbaavanta.m loka.m mettaa-sahagatena cetasaa vipulena mahaggatena appamaa.nena averena avyaapajjhena pharitvaa viharati. Karu.naa-{sahagatena} cetasaa ... muditaa-sahagatena cetasaa ... upekhaa-sahagatena cetasaa vipulena mahaggatena appamaa.nena {averena} avyaapajjhena pharitvaa viharati. Ida.m kho bhikkhave bhikkhuno bhogasmi.m.

'Ki~n ca bhikkhave bhikkhuno balasmi.m. Idha bhikkhave bhikkhu aasavaana.m khayaa anaasava.m ceto-vimutti.m pa~n~naa-vimutti.m di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharati. Ida.m kho bhikkhave bhikkhuno balasmi.m.

'Naaha.m bhikkhave a~n~na.m eka-balam pi samanupassaami eva.m duppasaha.m yathayida.m bhikkhave Maara-bala.m, kusalaana.m bhikkhave dhammaana.m samaadaana-hetu evam idam pu~n~na.m pava.d.dhatiiti.'

[page 079]

Idam avoca Bhagavaa. Attamanaa te bhikkhuu Bhagavato bhaasita.m abhinandun ti.

Cakkavatti-Siihanaada-Suttanta.m Tatiya.m.

[page 080]

 


 

XXVII. Agga~n~na Suttanta

Evam me suta.m.

1. Eka.m samaya.m Bhagavaa Saavatthiya.m viharati Pubbaaraame Migaara-maatu paasaade. Tena kho pana samayena Vaase.t.tha-Bhaaradvaajaa bhikkhuusu parivasanti bhikkhubhaava.m aaka'nkhamaanaa. Atha kho Bhagavaa saaya.nhasamaya.m patisallaanaa vu.t.thito paasaadaa orohitvaa paasaadapacchaayaaya.m abbhokaase ca'nkamati.

2. Addasaa kho Vaase.t.tho Bhagavanta.m saaya.nha-samaya.m patisallaanaa vu.t.thita.m paasaadaa orohitvaa paasaada-{pacchaayaaya.m} abbhokaase ca'nkamanta.m. Disvaa Bhaaradvaaja.m aamantesi:

'Aya.m aavuso Bhaaradvaaja Bhagavaa saaya.nha-samaya.m patisallaanaa vu.t.thito paasaadaa orohitvaa paasaada-pacchaayaaya.m abbhokaase ca'nkamati. Aayaam' aavuso Bhaaradvaaja yena Bhagavaa ten' upasa.mkamissaama. App eva naama labheyyaama Bhagavato santikaa dhammi.m katha.m savanaayaati.'

'Evam aavuso ti' kho Bhaaradvaajo Vaase.t.thassa paccassosi.

Atha kho Vaase.t.tha-Bhaaradvaajaa yena Bhagavaa ten' upasa.mkami.msu, upasa.mkamitvaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa Bhagavanta.m ca'nkamanta.m anuca'nkami.msu.

3. Atha kho Bhagavaa Vaase.t.tha.m aamantesi:

[page 081]

'Tumhe khv attha Vaase.t.tha braahma.na-jaccaa braahma.nakuliinaa braahma.na-kulaa agaarasmaa anagaariya.m pabbajitaa.

Kacci vo Vaase.t.tha braahma.naa na akkosanti na paribhaasantiiti?'

'Taggha no bhante braahma.naa akkosanti paribhaasanti atta-ruupaaya paribhaasaaya paripu.n.naaya no aparipu.n.naayaati.'

'Yathaa-katha.m pana vo Vaase.t.tha braahma.naa akkosanti paribhaasanti atta-ruupaaya paribhaasaaya paripu.n.naaya no aparipu.n.naayaati?'

'Braahma.naa bhante evam aaha.msu: "Braahma.no va se.t.tho va.n.no, hiino a~n~no va.n.no; braahma.no va sukko va.n.no, ka.nho a~n~no va.n.no; braahma.naa va sujjhanti no abraahma.naa; braahma.naa va Brahmuno puttaa orasaa mukhato jaataa Brahma-jaa Brahma-nimmitaa Brahma-daayaadaa. Te tumhe se.t.tha.m va.n.na.m hitvaa hiinam attha va.n.na.m {ajjhuupagataa}, yadida.m mu.n.dake sama.nake ibbhe ka.nhe bandhupaadaapacce. Tayida.m na saadhu, tayida.m nappatiruupa.m, ya.m tumhe se.t.tha.m va.n.na.m hitvaa hiinam attha va.n.na.m ajjhuupagataa, yadida.m mu.n.dake sama.nake ibbhe ka.nhe bandhu-paadaapacce ti." Eva.m kho no bhante braahma.naa akkosanti paribhaasanti atta-ruupaaya paribhaasaaya paripu.n.naaya no aparipu.n.naayaati.'

4. 'Taggha vo Vaase.t.tha braahma.naa poraa.na.m assarantaa evam aaha.msu: "Braahma.no va se.t.tho va.n.no, hiino a~n~no va.n.no; braahma.no va sukko va.n.no, ka.nho a~n~no va.n.no;

braahma.naa va sujjhanti no abraahma.naa; braahma.naa va Brahmuno puttaa orasaa mukhato jaataa Brahma-jaa Brahmanimmitaa Brahma-daayaadaa" ti. Dissanti kho pana Vaase.t.tha braahma.naana.m braahma.niyo utuniyo pi gabbhiniyo pi vijaayamaanaa pi paayamaanaa pi,

[page 082]

te ca braahma.naa yonijaa va samaanaa evam aaha.msu: "Braahma.no va se.t.tho va.n.no ... pe ... Brahma-daayaadaa ti." Te Brahmaana~n c' eva abbhaacikkhanti musaa ca bhaasanti bahu~n ca apu~n~na.m pasavanti.'

5. 'Cattaaro 'me Vaase.t.tha va.n.naa, Khattiyaa Braahma.naa Vessaa Suddaa. Khattiyo pi kho Vaase.t.tha idh' ekacco paa.naatipaati hoti, adinnaadaayi hoti, kaamesu micchaa-caari hoti, musaa-vaadi hoti, pisu.naa-vaaco hoti, pharusaa-vaaco hoti, samphappalaapii hoti, abhijjhaaluu hoti, vyaapanna-citto hoti, micchaa-di.t.thi hoti. Iti kho Vaase.t.tha ye 'me dhammaa akusalaa akusala-sa.mkhaataa, saavajjaa saavajja-sa.mkhaataa, asevitabbaa asevitabba-sa.mkhaataa, naalam-ariyaa naalam-ariyasa'nkhaataa, ka.nhaa ka.nha-vipaakaa vi~n~nuu-garahitaa, Khattiye pi te idh' ekacce sandissanti. Braahma.no pi kho Vaase.t.tha ... pe ... Vesso pi kho Vaase.t.tha ... pe ... Suddo pi kho Vaase.t.tha idh' ekacco paa.naatipaati ... pe ... micchaadi.t.thi hoti. Iti kho Vaase.t.tha ye 'me dhammaa akusalaa akusala-sa.mkhaata ... pe ... ka.nhaa ka.nha-vipaakaa vi~n~nuugarahitaa, Sudde pi te idh' ekacce sandissanti.

6. 'Khattiyo pi kho Vaase.t.tha idh' ekacco paa.naatipaataa pa.tivirato hoti, adinnaadaanaa pa.tivirato hoti, kaamesu micchaacaaraa pa.tivirato hoti, musaa-vaadaa pa.tivirato hoti, pisu.naaya vaacaaya pa.tivirato hoti, pharusaaya vaacaaya pa.tivirato hoti, samphappalaapaa pa.tivirato hoti, anabhijjhaaluu hoti, avyaapannacitto hoti, sammaa-di.t.thi hoti. Iti kho Vaase.t.tha ye 'me dhammaa kusalaa kusala-sa.mkhaataa anavajjaa anavajja-sa.mkhaataa sevitabbaa sevitabba-sa.mkhaataa alam-ariyaa alam-ariya-sa'nkhaataa sukkaa sukka-vipaakaa vi~n~nuppasatthaa, khattiye pi te idh' ekacce sandissanti. Braahma.no pi kho Vaase.t.tha ... pe ... Vesso pi kho Vaase.t.tha, ... pe ... Suddo pi kho Vaase.t.tha idh' ekacco paa.naatipaataa pa.tivirato hoti ... pe

[page 083]

. . . anabhijjhaaluu hoti, avyaapanna-citto hoti, sammaa-di.t.thi

hoti. Iti kho Vaase.t.tha ye 'me dhammaa kusalaa kusalasa.mkhaataa anavajjaa anavajja-sa.mkhaataa sevitabbaa sevitabbasa.mkhaataa alam-ariyaa alam-ariya-sa.mkhaataa sukkaa sukkavipaakaa vi~n~nuppasatthaa, Sudde pi te idh' ekacce sandissanti.

7. 'Imesu kho Vaase.t.tha catuusu va.n.nesu evam ubhayavoki.n.nesu vattamaanesu ka.nha-sukkesu dhammesu vi~n~nuugarahitesu c' eva vi~n~nuu-pasatthesu ca yad ettha braahma.naa evam aaha.msu: "Braahma.no va se.t.tho va.n.no, hiino a~n~no va.n.no; braahma.no va sukko va.n.no, ka.nho a~n~no va.n.no;

braahma.naa va sujjhanti no abraahma.naa, braahma.naa va Brahmuno puttaa orasaa mukhato jaataa Brahma-jaa Brahmanimmitaa Brahma-daayaadaa ti" -- ta.m tesa.m vi~n~nuu naanujaananti. Ta.m kissa hetu? Imesa.m hi Vaase.t.tha catunna.m va.n.naana.m yo hoti bhikkhu araha.m khii.naasavo vusitavaa kata-kara.niiyo ohita-bhaaro anuppatta-sadattho parikkhii.nabhava-sa.myojano sammad-a~n~naa vimutto, so tesa.m aggam akkhaayati dhammen' eva no adhammena. Dhammo hi Vaase.t.tha se.t.tho jane tasmi.m di.t.the c' eva dhamme abhisamparaaya~n ca.

8. 'Tadaminaa p' eta.m Vaase.t.tha pariyaayena veditabba.m yathaa dhammo se.t.tho jane tasmi.m di.t.the c' eva dhamme abhisamparaaya~n ca.

'Jaanaati kho Vaase.t.tha raajaa Pasenadi-Kosalo: "Sama.no Gotamo anuttaro Sakya-kulaa pabbajito" ti. Sakyaa kho pana Vaase.t.tha ra~n~no Pasenadi-Kosalassa anuyuttaa bhavanti. Karonti kho Vaase.t.tha Sakyaa ra~n~ne Pasenadimhi Kosale nipaccakaara.m abhivaadana.m paccu.t.thaana.m a~njalikamma.m saamiici-kamma.m. Iti kho Vaase.t.tha ya.m karonti Sakyaa ra~n~ne Pasenadimhi Kosale nipaccakaara.m abhivaadana.m paccu.t.thaana.m a~njali-kamma.m saamiici-kamma.m, karoti ta.m raajaa Pasenadi-Kosalo Tathaagate nipaccakaara.m abhivaadana.m paccu.t.thaana.m a~njali-kamma.m saamiicikamma.m

[page 084]

-- "Nanu sujaato Sama.no Gotamo? Dujjaato 'ham asmi; balavaa Sama.no Gotamo, dubbalo 'ham asmi;

paasaadiko Sama.no Gotamo, dubba.n.no 'ham asmi; mahesakkho Sama.no Gotamo, appesakkho 'ham asmiiti." Atha kho ta.m dhamma.m yeva sakkaronto dhamma.m garukaronto dhamma.m maanento dhamma.m puujento dhamma.m apacaayamaano, eva.m raajaa Pasenadi-Kosalo Tathaagate nipaccakaara.m karoti abhivaadana.m paccu.t.thaana.m a~njalikamma.m saamiici-kamma.m. Iminaa kho eta.m Vaase.t.tha pariyaayena veditabba.m yathaa dhammo se.t.tho jane tasmi.m di.t.the c' eva dhamme abhisamparaaya~n ca.

9. 'Tumhe khv attha Vaase.t.tha naanaa-jaccaa naanaa-naamaa naanaa-gottaa naanaa-kulaa agaarasmaa anagaariya.m pabbajitaa.

"Ke tumhe ti?" pu.t.thaa samaanaa, "Sama.naa Sakya-puttiy' {amhaati}" pa.tijaanaatha. Yassa kho pan' assa Vaase.t.tha Tathaagate saddhaa nivi.t.thaa muula-jaataa pati.t.thitaa da.lhaa asa.mhaarikaa sama.nena vaa braahma.nena vaa devena vaa Maarena vaa Brahmunaa vaa kenaci vaa lokasmi.m, tass' eta.m kalla.m vacanaaya: "Bhagavato 'mhi putto oraso mukhato jaato dhamma-jo dhamma-nimmito dhamma-daayaado" ti.

Ta.m kissa hetu? Tathaagatassa h' eta.m Vaase.t.tha adhivacana.m -- "Dhamma-kaayo iti pi Brahma-kaayo iti pi, Dhamma-bhuuto iti pi Brahma-bhuuto iti piiti."

10. 'Hoti kho so Vaase.t.tha {samayo} ya.m kadaaci karahaci diighassa addhuno accayena aya.m loko sa.mva.t.tati. Sa.mva.t.tamaane loke yebhuyyena sattaa Aabhassara-sa.mva.t.tanikaa honti. Te tattha honti manomayaa piiti-bhakkhaa sayampabhaa antalikkha-caraa subha.t.thaayino ciram {diigham} addhaana.m ti.t.thanti. Hoti kho so Vaase.t.tha samayo ya.m kadaaci karahaci diighassa addhuno accayena aya.m loko viva.t.tati. Viva.t.tamaane loke yebhuyyena sattaa Aabhassarakaayaa cavitvaa itthatta.m aagacchanti.

[page 085]

Te ca honti manomayaa piiti-bhakkhaa sayam-pabhaa antalikkha-caraa subha.t.thaayino, cira.m diigham addhaana.m ti.t.thanti.

11. 'Ekodakii-bhuuta.m kho pana Vaase.t.tha tena samayena hoti andha-kaaro andhakaara-timisaa. Na candima-suriyaa pa~n~naayanti, na nakkhattaani taaraka-ruupaani pa~n~naayanti, na rattin-divaa pa~n~naayanti, na maasaddha-maasaa pa~n~naayanti, na utu-sa.mvaccharaa pa~n~naayanti, na itthi-pumaa pa~n~naayanti. Sattaa sattaa tv eva sa'nkhya.m gacchanti. Atha kho tesa.m Vaase.t.tha sattaana.m kadaaci karahaci diighassa addhuno accayena rasa-pa.thavii udakasmi.m samataani. Seyyathaa pi naama {payaso} tattassa nibbaayamaanassa upari santaanaka.m hoti, evam eva.m paatur ahosi. Saa ahosi va.n.na-sampannaa gandha-sampannaa rasa-sampannaa, seyyathaa pi naama sampanna.m vaa sappi, sampanna.m vaa navaniita.m, eva.m va.n.naa ahosi; seyyathaa pi naama khuddamadhu anelaka.m evam assaadaa ahosi.

12. 'Atha kho Vaase.t.tha a~n~nataro satto lola-jaatiko, "Ambho kim ev' ida.m bhavissatiiti?" rasa-pa.thavi.m a'nguliyaa saayi. Tassa rasa-pa.thavi.m a'nguliyaa saayato acchaadesi, ta.nhaa c' assa okkami. A~n~natare pi kho Vaase.t.tha sattaa tassa sattassa di.t.thaanugati.m aapajjamaanaa rasa-pa.thavi.m a'nguliyaa saayi.msu. Tesa.m rasa-pa.thavi.m a'nguliyaa saayata.m acchaadesi, ta.nhaa ca tesa.m {okkami}.

Atha kho te Vaase.t.tha sattaa rasa-pa.thavi.m hatthehi aalumpa-kaaraka.m upakkami.msu paribhu~njitu.m. Yato kho Vaase.t.tha sattaa rasa-pa.thavi.m hatthehi aalumpakaaraka.m upakkami.msu paribhu~njitu.m,

[page 086]

atha tesa.m sattaana.m sayam-pabhaa antaradhaayi. Sayam-pabhaaya antarahitaaya candima-suriyaa paatur aha.msu. Candimasuriyesu paatu-bhuutesu, nakkhattaani taaraka-ruupaani paatur aha.msu. Nakkhattesu taaraka-ruupesu paatu bhuutesu, rattindivaa pa~n~naayi.msu. Rattin-divesu pa~n~naayamaanesu, maasaddha-maasaa pa~n~naayi.msu. Maasaddha-maasesu pa~n~naayamaanesu, utu-sa.mvaccharaa pa~n~naayi.msu. Ettaavataa kho Vaase.t.tha aya.m loko puna viva.t.to hoti.

13. 'Atha kho te Vaase.t.tha sattaa rasa-pathavi.m paribhu~njantaa tam-bhakkhaa tad-{aahaaraa} cira.m diigham addhaana.m a.t.tha.msu. Yathaa yathaa kho te Vaase.t.tha sattaa rasapa.thavi.m paribhu~njantaa tam-bhakkhaa tad-{aahaaraa} cira.m diigham addhaana.m a.t.tha.msu, tathaa tathaa tesa.m sattaana.m kharatta~n c' eva kaayasmi.m okkami, va.n.na-veva.n.nataa ca pa~n~naayittha. Ek' ida.m sattaa va.n.navanto honti, ek' ida.m dubba.n.naa. Tattha ye te sattaa va.n.navanto, te dubba.n.ne satte atima~n~nanti, -- "Mayam etehi va.n.navantataraa, amheh' ete dubba.n.nataraa ti." Tesa.m va.n.naatimaana-paccayaa maanaatimaana-jaatikaana.m rasa-pa.thavii antaradhaayi. Rasaaya pa.thaviyaa antarahitaaya sannipati.msu, sannipatitvaa anutthuni.msu, -- "Aho rasa.m, aho rasan ti." Tad etarahi pi manussaa ki~ncid eva saadhu rasa.m labhitvaa evam aaha.msu, "Aho rasa.m, aho rasan ti." Tad eva poraa.na.m agga~n~na.m akkhara.m anupatanti, na tv ev' assa attha.m aajaananti.

14. 'Atha kho tesa.m Vaase.t.tha sattaana.m rasaaya pa.thaviyaa antarahitaaya bhuumi-pappa.tako paatur ahosi.

[page 087]

Seyyathaa pi naama ahicchattako, evam eva.m paatur ahosi. So ahosi va.n.na-sampanno gandha-sampanno rasa-sampanno. Seyyathaa pi naama sampanna.m vaa sappi sampanna.m vaa navaniita.m, eva.m-va.n.no ahosi. Seyyathaa pi naama khudda.m madhu.m ane.laka.m, evam assaado ahosi. Atha kho te Vaase.t.tha sattaa bhuumi-pappa.taka.m upakkami.msu paribhu~njitu.m. Te ta.m paribhu~njantaa tam-bhakkhaa tadaahaaraa cira.m diigham addhaana.m a.t.tha.msu. Yathaa yathaa kho te Vaase.t.tha sattaa bhuumi-pappa.taka.m paribhu~njantaa tam-bhakkhaa tad-aahaaraa cira.m {diigham} addhaana.m a.t.tha.msu, tathaa tathaa tesa.m sattaana.m bhiyyoso-mattaaya kharatta~n c' eva kaayasmi.m okkami, va.n.na-veva.n.nataa ca pa~n~naayittha.

Ek' ida.m sattaa va.n.navanto honti, ek' ida.m sattaa dubba.n.naa.

Tattha ye te sattaa va.n.navanto, te dubba.n.ne satte atima~n~nanti, -- "Mayam etehi va.n.navantataraa, amheh' ete dubba.n.nataraa ti." Tesa.m va.n.naatimaana-paccayaa maanaatimaanajaatikaana.m bhuumi-pappa.tako antaradhaayi. Bhuumi-pappa.take antarahite badaalataa paatur ahosi. Seyyathaa pi naama kalambukaa, evam eva.m paatur ahosi. Saa ahosi va.n.nasampannaa gandha-sampannaa rasa-sampannaa. Seyyathaa pi naama sampanna.m vaa sappi sampanna.m vaa navaniita.m, eva.m-va.n.naa ahosi. Seyyathaa pi naama khudda-madhuane.laka.m, evam assaadaa ahosi.

15. 'Atha kho te Vaase.t.tha sattaa badaalata.m upakkami.msu paribhu~njitu.m. Te tam paribhu~njantaa tam-bhakkhaa tad-aahaaraa cira.m diigham addhaana.m a.t.tha.msu. Yathaa yathaa kho te Vaase.t.tha sattaa badaalata.m paribhu~njantaa tambhakkhaa tad-aahaaraa cira.m diigham addhaana.m {a.t.tha.msu}, tathaa-tathaa tesa.m sattaana.m bhiyyoso-mattaaya kharatta~n c' eva kaayasmi.m okkami va.n.na-veva.n.nataa ca pa~n~naayittha.

[page 088]

Ek' ida.m sattaa va.n.navanto honti, ek' ida.m sattaa dubba.n.naa.

Tattha ye te sattaa va.n.navanto, te dubba.n.ne satte atima~n~nanti, -- "Mayam etehi va.n.navantataraa, amheh' ete dubba.n.nataraa ti." Tesa.m va.n.naatimaana-paccayaa maanaatimaana-jaatikaana.m badaalataa antaradhaayi. Badaalataaya antarahitaaya sannipati.msu, sannipatitvaa {anutthuni.msu}, -"Ahu vata no, ahaayi vata no badaalataa ti." Tad etarahi pi manussaa kenacid eva dukkha-dhammena pu.t.thaa evam aaha.msu: "Ahu vata no, ahaayi vata no ti." Tad eva poraa.na.m agga~n~na.m akkhara.m anupatanti, na tv ev' assa attha.m aajaananti.

16. 'Atha kho tesa.m Vaase.t.tha sattaana.m badaalataaya antarahitaaya aka.t.tha-paako saali paatur ahosi, aka.no athuso sugandho ta.n.dula-pphalo. Yan ta.m saaya.m saayam-aasaaya aaharanti, paato ta.m hoti pakka.m pa.tiviruu.lha.m. Yan ta.m paato paatar-aasaaya aaharanti saaya.m ta.m hoti pakka.m pa.tiviruu.lha.m, naapadaana.m pa~n~naayati. Atha kho te Vaase.t.tha sattaa aka.t.tha-paaka.m saali.m paribhu~njantaa tam-bhakkhaa tadaahaaraa cira.m diigham addhaana.m a.t.tha.msu. Yathaa yathaa kho te Vaase.t.tha sattaa aka.t.tha-paaka.m saali.m paribhu~njantaa tam-bhakkhaa tad-{aahaaraa} cira.m diigham addhaana.m a.t.tha.msu, tathaa tathaa tesa.m sattaana.m bhiyyoso-mattaaya kharatta~n c' eva kaayasmi.m okkami, va.n.na-veva.n.nataa ca pa~n~naayittha.

Itthiyaa ca itthi-li'nga.m paatur ahosi, purisassa purisa-li'nga.m.

Itthii ca suda.m ativela.m purisa.m upanijjhaayati, puriso ca itthi.m. Tesa.m ativela.m a~n~nam a~n~na.m upanijjhaayata.m saaraago udapaadi, pari.laaho kaayasmi.m okkami. Te pari.laahapaccayaa methuna.m dhamma.m pa.tisevi.msu. Ye kho pana te Vaase.t.tha tena samayena sattaa passanti methuna.m dhamma.m pa.tisevante, a~n~ne pa.msu.m khipanti, a~n~ne se.t.thi.m khipanti,

[page 089]

a~n~ne gomaya.m khipanti, -- "Nassa asuci, nassa asuciiti. Katha.m hi naama satto sattassa evaruupa.m karissatiiti?" Tad etarahi pi manussaa ekaccesu janapadesu vadhuyaa nibbuyhamaanaaya a~n~ne pa.msu.m khipanti, a~n~ne se.t.thim khipanti, a~n~ne gomaya.m khipanti. Tad eva poraa.na.m agga~n~na.m akkhara.m anupatanti, na tv ev' assa attha.m aajaananti.

17. 'Adhamma-sammata.m kho pana Vaase.t.tha tena samayena hoti, tad etarahi dhamma-sammata.m. Ye kho pana Vaase.t.tha tena samayena sattaa methuna.m dhamma.m pa.tisevanti, te maasam pi dve-maasam pi na labhanti gaama.m vaa nigama.m vaa pavisitu.m. Yato kho Vaase.t.tha te sattaa tasmi.m samaye asaddhamme ativela.m paatavyata.m aapajji.msu, atha agaaraani upakkami.msu kaatu.m tass' eva asaddhammassa pa.ticchaadanattha.m. Atha kho Vaase.t.tha a~n~natarassa sattassa alasa-jaatikassa etad ahosi: "Ambho kim evaaha.m viha~n~naami saali.m aaharanto saaya.m saayam-aasaaya paato paatar-aasaaya? Yannuunaaha.m saali.m aahareyya.m sakid eva saaya-paatar-aasaayaati." Atha kho so Vaase.t.tha satto saali.m aahaasi sakid eva saaya-paatar-aasaaya. Atha kho Vaase.t.tha a~n~nataro satto yena so satto ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa ta.m satta.m etad avoca: "Ehi bho satta saalaahaara.m gamissaamaati." "Ala.m bho satta aahato me saali sakid eva saaya-paatar-aasaayaati." Atha kho so Vaase.t.tha satto tassa sattassa di.t.thaanugati.m aapajjamaano saali.m aahaasi sakid eva dviihaaya, "Evam pi kira bho saadhuuti." Atha kho {Vaase.t.tha} a~n~nataro satto yena so satto ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa ta.m satta.m etad avoca:

[page 090]

"Ehi bho satta saalaahaara.m gamissaamaati." "Ala.m bho satta aahato me saali sakid eva dviihaayaati." Atha kho so Vaase.t.tha satto tassa sattassa di.t.thaanugati.m aapajjamaano saali.m aahaasi sakid eva catuhaaya, "Evam pi kira bho saadhuuti." Atha kho Vaase.t.tha a~n~nataro satto yena so satto ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa ta.m satta.m etad avoca: "Ehi bho satta saalaahaara.m gamissaamaati." "Ala.m bho satta aahato me saali sakid eva catuhaayaati." Atha kho so Vaase.t.tha satto tassa sattassa di.t.thaanugati.m aapajjamaano saali.m aahaasi sakid eva a.t.thaahaaya, "Evam pi kira bho saadhuuti." Yato kho te Vaase.t.tha sattaa sannidhi-kaaraka.m saali.m upakkami.msu paribhu~njitu.m, atha ka.no pi ta.n.dula.m pariyonandhi, thuso pi ta.n.dula.m pariyonandhi, luunam pi nappa.tiviruu.lha.m apadaana.m pa~n~naayittha, sa.n.da-sa.n.daa saaliyo a.t.tha.msu.

18. 'Atha kho te Vaase.t.tha sattaa sannipati.msu, sannipatitvaa anutthuni.msu, -- "Paapakaa vata bho dhammaa sattesu paatu bhuutaa, maya.m hi pubbe manomayaa ahumha piitibhakkhaa sayam-pabhaa antalikkha-caraa subha.t.thaayino, cira.m diigham addhaana.m a.t.thamha. Tesa.m no amhaaka.m kadaaci karahaci diighassa addhuno accayena rasa-pa.thavii udakasmi.m samataani. Saa ahosi va.n.na-sampannaa gandhasampannaa rasa-sampannaa. Te maya.m rasa-pathavi.m hatthehi aalumpa-kaaraka.m upakkamimha paribhu~njitu.m, tesa.m no rasa-pa.thavi.m hatthehi aalumpa-kaaraka.m upakkamata.m paribhu~njitu.m sayam-pabhaa antaradhaayi.

12 Sayam-pabhaaya antarahitaaya, candima-suriyaa paatur aha.msu. Candima-suriyesu paatu bhuutesu nakkhattaani taaraka-ruupaani paatur aha.msu.

[page 091]

Nakkhattesu taaraka-ruupesu paatu bhuutesu ratti.m-divaa pa~n~naayi.msu. Ratti.m-divesu pa~n~naayamaanesu maasaddha-maasaa pa~n~naayi.msu. Maasaddhamaasesu pa~n~naayamaanesu utu-sa.mvaccharaa pa~n~naayi.msu. Te maya.m rasa-pa.thavi.m paribhu~njantaa tam-bhakkhaa tadaahaaraa cira.m diigham addhaana.m a.t.thamha, tesa.m no paapakaana.m ~neva akusalaana.m dhammaana.m paatu-bhaavaa rasapa.thavii antaradhaayi. Rasa-pa.thaviyaa antarahitaaya bhuumipappa.tako paatur ahosi. So ahosi va.n.na-sampanno gandhasampanno rasa-sampanno. Te maya.m bhuumi-pappa.taka.m upakkamimha paribhu~njitu.m. Te maya.m ta.m paribhu~njantaa tam-bhakkhaa tad-aahaaraa cira.m diigham addhaana.m a.t.thamha. Tesa.m no paapakaana.m ~neva akusalaana.m dhammaana.m paatu-bhaavaa bhuumi-pappa.tako antaradhaayi. Bhuumipappa.take antarahite badaalataa paatur ahosi. Saa ahosi va.n.na-sampannaa gandha-sampannaa rasa-sampanna. Te maya.m badaalata.m upakkamimha paribhu~njitu.m. Te maya.m ta.m paribhu~njantaa tam-bhakkhaa tad-aahaaraa cira.m diigham addhaana.m a.t.thamha. Tesa.m no paapakaana.m ~neva akusalaana.m dhammaana.m paatu-bhaavaa badaalataa antaradhaayi.

Badaalataaya antarahitaaya aka.t.tha-paako saali paatur ahosi, aka.no athuso suddho sugandho ta.n.dula-pphalo. Yan ta.m saaya.m saayam-aasaaya aaharaama paato ta.m hoti pakka.m pa.tiviruu.lha.m. Yan ta.m paato paatar-aasaaya aaharaama, saayan ta.m hoti pakka.m pa.tiviruu.lha.m, naapadaana.m pa~n~naayittha. Te maya.m aka.t.tha-paaka.m saali.m paribhu~njantaa tam-bhakkhaa tad-aahaaraa cira.m diigham addhaana.m a.t.thamha. Tesa.m no paapakaana.m ~neva akusalaana.m dhammaana.m paatu-bhaavaa ka.no pi ta.n.dulam pariyonandhi, thuso pi ta.n.dulam pariyonandhi, luunam pi na pa.tiviruu.lha.m, apadaana.m pa~n~naayittha, sa.n.dasa.n.daa saaliyo .thitaa.

[page 092]

Yan nuuna maya.m saali.m vibhajeyyaama, mariyaada.m .thapeyyaamaati."

'Atha kho te Vaase.t.tha sattaa saali.m vibhaji.msu, mariyaada.m .thapesu.m.

19. 'Atha kho Vaase.t.tha a~n~nataro satto lolajaatiko saka.m bhaaga.m parirakkhanto a~n~natara.m bhaaga.m adinna.m aadiyitvaa paribhu~nji. Tam ena.m aggahesu.m, gahetvaa etad avocu.m: "Paapaka.m vata bho satta karosi, yatra hi naama saka.m bhaaga.m parirakkhanto a~n~natara.m bhaaga.m adinna.m aadiyitvaa paribhu~njasi. Maa ssu bho satta puna pi evaruupam akaasiiti." "Eva.m bho ti" kho Vaase.t.tha so satto tesa.m sattaana.m paccassosi. Dutiyam pi kho Vaase.t.tha so satto ... pe ... Tatiyam pi kho Vaase.t.tha so satto saka.m bhaaga.m parirakkhanto a~n~natara.m bhaaga.m adinna.m {aadiyitvaa} paribhu~nji. Tam ena.m aggahesu.m, aggahetvaa etad avocu.m: "Paapaka.m vata bho satta karosi, yatra hi naama saka.m bhaaga.m parirakkhanto a~n~natara.m bhaaga.m adinna.m aadiyitvaa paribhu~njasi. Maa ssu bho satta puna pi evaruupam akaasiiti." A~n~ne paa.ninaa pahari.msu, a~n~ne le.d.dunaa pahari.msu, a~n~ne da.n.dena pahari.msu. Tadagge kho pana Vaase.t.tha adinnaadaana.m pa~n~naayati, garahaa pa~n~naayati, musaavaado pa~n~naayati, da.n.daadaana.m pa~n~naayati.

20. 'Atha kho te Vaase.t.tha sattaa sannipati.msu, sannipatitvaa anutthuni.msu, -- "Paapakaa vata bho dhammaa sattesu paatu bhuutaa, yatra hi naama adinnaadaana.m pa~n~naayissati, garahaa pa~n~naayissati, musaa-vaado pa~n~naayissati, da.n.daadaana.m pa~n~naayissati, yan nuuna maya.m eka.m satta.m sammanneyyaama. So no sammaa-khiiyitabba.m khiiyeyya, samma-garahitabba.m garaheyya, sammaa-pabbaajetabba.m pabbaajeyya.

Maya.m pan' assa {saaliina.m} bhaaga.m anuppadassaamaati."

[page 093]

Atha kho te Vaase.t.tha sattaa yo nesa.m satto abhiruupataro ca dassaniiyataro ca paasaadikataro ca mahesakkhataro ca, ta.m satta.m upasa.mkamitvaa etad avocu.m: "Ehi bho satta, sammaa-khiiyitabba.m khiiyi, sammaa-garahitabba.m garahi, sammaa-pabbaajetabba.m pabbaajehi. Maya.m pana te saaliina.m bhaaga.m anuppadassaamaati." "Eva.m bho ti" kho Vaase.t.tha so satto tesa.m sattaana.m pa.tissutvaa, sammaa-khiiyitabba.m khiiyi, sammaa-garahitabba.m garahi, sammaa-pabbaajetabba.m pabbaajesi. Te pan' assa saaliina.m bhaaga.m anuppada.msu.

21. 'Mahaajana-sammato ti kho Vaase.t.tha mahaa-sammato, mahaa-sammato tv eva pa.thama.m akkhara.m upanibbatta.m.

Khettaana.m patiiti kho Vaase.t.tha khattiyo, khattiyo tv eva dutiya.m akkhara.m upanibbatta.m. Dhammena pare ra~njetiiti kho Vaase.t.tha raajaa, raajaa tv eva tatiya.m akkhara.m upanibbatta.m. Iti kho Vaase.t.tha evam etassa khattiyama.n.dalassa poraa.nena agga~n~nena akkharena abhinibbatti ahosi. Tesa.m ~neva sattaana.m ana~n~nesa.m sadisaana.m ~neva no asadisaana.m dhammen' eva no adhammena. Dhammo hi Vaase.t.tha se.t.tho jane tasmi.m di.t.the c' eva dhamme abhisamparaaya~n ca.

22. 'Tesa.m ~neva kho Vaase.t.tha sattaana.m ekaccaana.m etad ahosi: "Paapakaa vata bho dhammaa sattesu paatu bhuutaa, yatra hi naama adinnaadaana.m pa~n~naayissati, garahaa pa~n~naayissati, musaa-vaado pa~n~naayissati, da.n.daadaana.m pa~n~naayissati, pabbaajana.m pa~n~naayissati. Yan nuuna maya.m paapake akusale dhamme baaheyyaamaati." Te paapake akusale dhamme {baahesu.m}.

[page 094]

"Paapake akusale dhamme baahentiiti" kho Vaase.t.tha Braahma.naa, Braahma.naa tv eva pa.thama.m akkhara.m upanibbatta.m. Te ara~n~naayatane pa.n.na-ku.tiyo karitvaa pa.n.na-ku.tiisu jhaayanti, viita'ngaaraa viita-dhuumaa pa.n.na-musalaa saaya.m saayam-aasaaya paato paatar-aasaaya gaama-nigama-raajadhaaniyo osaranti ghaasam esanaa. Te ghaasa.m pa.tilabhitvaa punad eva ara~n~naayatane pa.n.na-ku.tiisu jhaayanti. Tam ena.m manussaa disvaa evam aaha.msu: "Ime kho bho sattaa ara~n~naayatane pa.n.na-ku.tiyo karitvaa pa.n.na-ku.tiisu jhaayanti, viita'ngaaraa viita-dhuumaa pa.n.na-musalaa saaya.m saayam-aasaaya paato paatar-aasaaya gaama-nigama-raajadhaaniyo osaranti ghaasam esanaa. Te ghaasa.m pa.tilabhitvaa punad eva ara~n~naayatane pa.n.na-ku.tiisu jhaayanti. "Jhaayantiiti" kho pana Vaase.t.tha jhaayahaa, jhaayakaa tv eva dutiya.m akkhara.m upanibbatta.m.

23. 'Tesa.m ~neva kho Vaase.t.tha sattaana.m ekacce sattaa ara~n~naayatane pa.n.na-ku.tiisu ta.m jhaana.m {anabhisambhu.namaanaa} gaama-saamanta.m nigama-{saamanta.m} osaritvaa ganthe karontaa acchenti. Tam ena.m manussaa disvaa evam aaha.msu: "Ime kho bho sattaa ara~n~naayatane pa.n.naku.tiisu ta.m jhaana.m {anabhisambhu.namaanaa} gaama-saamanta.m nigama-saamanta.m osaritvaa ganthe karontaa acchenti. Na daan' ime jhaayanti. "Na daan' ime jhaayantiiti" kho Vaase.t.tha {ajjhaayakaa}, ajjhaayakaa tv eva tatiya.m akkhara.m upanibbatta.m. Hiina-sammata.m kho pana Vaase.t.tha tena samayena hoti. Tad etarahi se.t.tha-sammata.m. Iti kho Vaase.t.tha evam etassa Braahma.na-ma.n.dalassa poraa.nena agga~n~nena akkharena abhinibbatti ahosi. Tesa.m ~neva sattaana.m ana~n~nesa.m sadisaana.m ~neva no asadisaana.m dhammen' eva no adhammena.

[page 095]

Dhammo hi Vaase.t.tha se.t.tho jane tasmi.m di.t.the c' eva dhamme abhisamparaaya~n ca.

24. 'Tesa.m ~neva kho Vaase.t.tha sattaana.m ekacce sattaa methuna-dhamma.m samaadaaya vissuta-kammante payojesu.m. "Methuna-dhamma.m samaadaaya vissuta-kammante payojentiiti" kho Vaase.t.tha Vessaa, Vessaa tv eva akkhara.m upanibbatta.m. Iti kho Vaase.t.tha evam etassa Vessama.n.dalassa poraa.nena agga~n~nena akkharena abhinibbatti ahosi. Tesa.m ~neva sattaana.m ana~n~nesa.m sadisaana.m ~neva no asadisaana.m dhammen' eva no adhammena. Dhammo hi Vaase.t.tha se.t.tho jane tasmi.m di.t.the c' eva dhamme abhisamparaaya~n ca.

25. 'Tesa.m ~neva kho Vaase.t.tha sattaana.m ye te sattaa avasesaa te luddaacaaraa ahesu.m. "Luddaacaaraa khuddaacaaraa ti" kho Vaase.t.tha Suddaa, Suddaa tv eva akkhara.m upanibbatta.m.

Iti kho Vaase.t.tha evam etassa Sudda-ma.n.dalassa poraa.nena agga~n~nena akkharena abhinibbatti ahosi. Tesa.m ~neva sattaanam ana~n~nesa.m sadisaana.m ~neva no asadisaana.m dhammen' eva no adhammena. Dhammo hi Vaase.t.tha se.t.tho jane tasmi.m di.t.the c' eva dhamme abhisamparaaya~n ca.

26. 'Ahu kho so Vaase.t.tha samayo ya.m khattiyo pi saka.m dhamma.m garahamaano agaarasmaa anagaariya.m pabbajati, -- "Sama.no bhavissaamiiti." Braahma.no pi saka.m dhamma.m garahamaano agaarasmaa anagaariya.m pabbajati, -"Sama.no bhavissaamiiti." Vesso pi saka.m dhamma.m garahamaano agaarasmaa anagaariya.m pabbajati,

[page 096]

-- "Sama.no bhavissaamiiti." Suddo pi saka.m dhamma.m garahamaano agaarasmaa anagaariya.m pabbajati, -- "Sama.no bhavissaamiiti." Imehi kho Vaase.t.tha catuuhi ma.n.dalehi Sama.na-ma.n.dalassa {abhinibbatti} ahosi. Tesa.m ~neva sattaana.m ana~n~nesa.m sadisaana.m ~neva no asadisaana.m dhammen' eva no adhammena.

Dhammo hi Vaase.t.tha se.t.tho jane tasmi.m di.t.the c' eva dhamme abhisamparaaya~n ca.

27. 'Khattiyo pi kho Vaase.t.tha kaayena duccarita.m caritvaa, vaacaaya duccarita.m caritvaa, manasaa duccarita.m caritvaa, micchaa-di.t.thiko, micchaa-di.t.thi-kamma-samaadaana-hetu kaayassa bhedaa param mara.naa apaaya.m duggati.m vinipaata.m niraya.m upapajjati. Braahma.no pi kho Vaase.t.tha ... pe ... Vesso pi kho Vaase.t.tha ... pe ... Suddo pi kho Vaase.t.tha ... pe ... Sama.no pi kho Vaase.t.tha kaayena duccarita.m caritvaa, vaacaaya duccarita.m caritvaa, manasaa duccarita.m caritvaa, micchaa-di.t.thiko, micchaa-di.t.thi-kammasamaadaana-hetu kaayassa bhedaa param mara.naa apaaya.m duggati.m vinipaata.m niraya.m upapajjati.

28. 'Khattiyo pi kho Vaase.t.tha kaayena sucarita.m caritvaa, vaacaaya sucarita.m caritvaa, manasaa sucarita.m caritvaa, sammaadi.t.thiko sammaa-di.t.thi-kamma-samaadaana-hetu kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m upapajjati.

Braahma.no pi kho Vaase.t.tha ... pe ... Vesso pi kho Vaase.t.tha ... pe ... Suddo pi kho Vaase.t.tha ... pe ... Sama.no pi kho Vaase.t.tha kaayena sucarita.m caritvaa, vaacaaya sucarita.m caritvaa, manasaa sucarita.m caritvaa, sammaa-di.t.thiko, sammaadi.t.thi-kamma-samaadaana-hetu kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m upapajjati.

29. 'Khattiyo pi kho Vaase.t.tha kaayena dvaya-kaarii, vaacaaya dvaya-kaarii, manasaa dvaya-kaarii, viitimissa-di.t.thiko, viitimissa-di.t.thi-kamma-samaadaana-hetu kaayassa bhedaa param mara.naa sukha-dukkha-pa.tisa.m vedii hoti. Braahma.no pi kho Vaase.t.tha

[page 097]

... pe ... Vesso pi kho Vaase.t.tha ... pe ... Suddo pi kho Vaase.t.tha ... pe ... Sama.no pi kho Vaase.t.tha kaayena dvaya-kaarii, vaacaaya dvaya-kaarii, manasaa dvaya-kaarii viitimissa-di.t.thiko viitimissa-di.t.thi-kamma-{samaadaana-hetu} kaayassa bhedaa param mara.naa sukha-dukkha-pa.tisa.mvedii hoti.

30. 'Khattiyo pi kho Vaase.t.tha kaayena sa.mvuto, vaacaaya sa.mvuto, manasaa sa.mvuto, satanna.m bodhi-pakkhiyaana.m dhammaana.m bhaavanam anvaaya di.t.the va dhamme parinibbaayati. Braahma.no pi kho Vaase.t.tha ... pe ... Vesso pi kho Vaase.t.tha ... pe ... Suddo pi kho Vaase.t.tha ... pe ... Sama.no pi kho Vaase.t.tha kaayena sa.mvuto, vaacaaya sa.mvuto, manasaa sa.mvuto, sattanna.m bodhi-pakkhiyaana.m dhammaana.m bhaavanam anvaaya di.t.the va dhamme parinibbaayati.

31. 'Imesa.m hi Vaase.t.tha catunna.m va.n.naana.m yo hoti bhikkhu araha.m khii.naasavo kata-kara.niiyo ohita-bhaaro anuppatta-sadattho parikkhii.na-bhava-sa.myojano sammada~n~naa vimutto, so nesa.m aggam akkhaayati dhammen' eva no adhammena. Dhammo hi Vaase.t.tha se.t.tho jane tasmi.m di.t.the c' eva dhamme abhisamparaaya~n ca.

32. 'Brahmunaa p' esaa Vaase.t.tha {Sana.mkumaarena} gaathaa bhaasitaa:

"'Khattiyo se.t.tho jane tasmi.m ye gotta-{pa.tisaarino},
Vijjaa-cara.na-sampanno so se.t.tho deva-maanuse ti."

'Saa kho pan' esaa Vaase.t.tha Brahmunaa {Sana.mkumaarena} gaathaa sugiitaa no duggiitaa, subhaasitaa no dubbhaasitaa atthasa.mhitaa no anattha-sa.mhitaa anumataa mayaa. Aham pi Vaase.t.tha eva.m vadaami:

[page 098]

"'Khattiyo se.t.tho jane tasmi.m ye gotta-pa.tisaarino,
Vijjaa-cara.na-sampanno se.t.tho deva-maanuse ti."'

Idam avoca Bhagavaa. Attamanaa Vaase.t.tha-Bhaaradvaajaa Bhagavato bhaasita.m abhinandun ti.

Agga~n~na-Suttanta.m Ni.t.thita.m Catuttha.m.

[page 099]

 


 

XXVIII. Sampasaadaniiya Suttanta

Evam me suta.m.

1. Eka.m samaya.m Bhagavaa Naa.landaaya.m viharati Paavaarikambavane. Atha kho aayasmaa Saariputto yena Bhagavaa ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi. Ekamanta.m nisinno kho aayasmaa Saariputto Bhagavanta.m etad avoca:

'Eva.m pasanno aha.m bhante Bhagavati, na caahu na ca bhavissati na c' etarahi vijjati a~n~no Sama.no vaa Braahma.no vaa Bhagavataa bhiyyo 'bhi~n~nataro yadida.m sambodhiyan ti.'

'U.laaraa kho te aya.m Saariputta aasabhii vaacaa bhaasitaa, eka.mso gahito, siiha-naado nadito: "Eva.m pasanno aha.m bhante Bhagavati, na caahu na ca bhavissati na c' etarahi vijjati a~n~no Sama.no vaa Braahma.no vaa Bhagavataa bhiyyo 'bhi~n~nataro yadida.m sambodhiyan ti." Kin nu Saariputta ye te ahesu.m atiitam addhaana.m arahanto Sammaa-Sambuddhaa, sabbe te Bhagavanto cetasaa ceto paricca viditaa, -Eva.m-siilaa te Bhagavanto ahesu.m iti pi, eva.m-dhammaa

[page 100]

. . . eva.m-pa~n~naa ... eva.m-vihaarii ... eva.m vimuttaa te Bhagavanto ahesu.m iti piiti?'

'No h' eta.m bhante.'

'Kim pana Saariputta ye te bhavissanti anaagatam addhaana.m arahanto Sammaa-Sambuddhaa, sabbe te Bhagavanto cetasaa ceto paricca viditaa, -- Eva.m-siilaa te Bhagavanto bhavissanti iti pi, eva.m-dhammaa ... eva.m-pa~n~naa ... eva.m-vihaarii ... eva.m-vimuttaa te Bhagavanto bhavissanti iti piiti?'

'No h' eta.m bhante.'

'Kim pana Saariputta aha.m te etarahi araha.m SammaaSambuddho cetasaa ceto paricca vidito -- Eva.m-siilo Bhagavaa iti pi, eva.m dhammo ... eva.m-pa~n~no ... eva.m-vihaarii ... eva.m-vimutto Bhagavaa iti piiti?'

'No h' eta.m bhante.'

'Ettha carahi te Saariputta atiitaanaagata-paccuppannesu arahantesu Sammaa-Sambuddhesu ceto-pariya-~naa.na.m n' atthi. Atha ki~n carahi te aya.m Saariputta u.laaraa aasabhii vaacaa bhaasitaa, eka.mso gahito, siiha-naado nadito -- Eva.m pasanno aha.m bhante Bhagavati, na caahu na ca bhavissati na c' etarahi vijjati a~n~no Sama.no vaa Braahma.no vaa Bhagavataa bhiyyo 'bhi~n~nataro yadida.m sambodhiyan ti?'

2. 'Na kho me bhante atiitaanaagata-paccuppannesu arahantesu Sammaa-Sambuddhesu ceto-pariya-~naa.na.m atthi.

Api ca me bhante dhammanvayo vidito. Seyyathaa pi bhante ra~n~no paccantima.m nagara.m da.lhuddaapa.m da.lhapaakaara-tora.na.m eka-dvaara.m,

[page 101]

tatr' assa dovaariko pa.n.dito viyatto medhaavii a~n~naataana.m nivaaretaa, ~naataana.m pavesetaa.

So tassa nagarassa samantaa anupariyaaya patha.m anukkamante na passeyya paakaara-sandhi.m vaa paakaaravivara.m vaa {antamaso} bilaala-nissakkana-mattam pi.

Tassa evam assa, -- "Ye kho keci o.laarikaa paa.naa ima.m nagara.m pavisanti vaa nikkhamanti vaa, sabbe te iminaa va dvaarena pavisanti vaa nikkhamanti vaa ti." Evam eva kho me bhante dhammanvayo vidito. Ye te ahesu.m atiitam addhaana.m arahanto Sammaa-Sambuddhaa, sabbe te Bhagavanto pa~nca niivara.ne pahaaya, cetaso upakkilese pa~n~naaya dubbalii-kara.ne, catusu satipa.t.thaanesu supati.t.thita-cittaa, satta bojjha'nge yathaa-bhuuta.m bhaavetvaa anuttara.m sammaasambodhi.m abhisambujjhi.msu. Ye pi te bhante bhavissanti anaagatam addhaana.m arahanto Sammaa-Sambuddhaa, sabbe te Bhagavanto pa~nca niivara.ne pahaaya, cetaso upakkilese pa~n~naaya dubbalii-kara.ne, catusu satipa.t.thaanesu supati.t.thita-cittaa, satta bojjha'nge yathaa-bhuuta.m bhaavetvaa, anuttara.m sammaa-{sambodhi.m} abhisambujjhissanti. Bhagavaa pi bhante etarahi araha.m Sammaa-Sambuddho pa~nca niivara.ne pahaaya, cetaso upakkilese pa~n~naaya dubbaliikaara.ne, catusu satipa.t.thaanesu supati.t.thita-citto, satta bojjha'nge yathaa-bhuuta.m bhaavetvaa, anuttara.m sammaasambodhi.m abhisambuddho. Idhaaha.m bhante yena Bhagavaa ten' upasa.mkami.m dhamma-savanaaya.

[page 102]

Tassa me bhante Bhagavaa dhamma.m desesi uttaruttari.m pa.niita-pa.niita.m ka.nha-sukka-sappa.tibhaaga.m. Yathaa yathaa me bhante Bhagavaa dhamma.m desesi uttaruttari.m pa.niita-pa.niita.m ka.nha-sukka-sappa.tibhaaga.m, tathaa tathaa 'ha.m tasmi.m dhamme abhi~n~naa idh' ekacca.m dhamma.m dhammesu ni.t.tham agama.m, satthari pasiidi.m, -- "SammaaSambuddho Bhagavaa, svaakkhaato Bhagavataa Dhammo, supa.tipanno Sa.mgho ti."

3. 'Aparam pana bhante etad aanuttariya.m, yathaa Bhagavaa dhamma.m deseti kusalesu dhammesu. Tatr' ime kusalaa dhammaa, seyyathiida.m cattaaro satipa.t.thaanaa, cattaaro {samma-ppadhaanaa}, cattaaro iddhipaadaa, pa~nc' indriyaani, pa~nca balaani, satta bojjha'ngaa, ariyo a.t.tha'ngiko maggo. Idha bhante bhikkhu aasavaana.m khayaa anaasava.m ceto-vimuttim pa~n~naa-vimutti.m di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharati. Etad aanuttariya.m bhante kusalesu dhammesu. Ta.m Bhagavaa asesam abhijaanaati. Ta.m Bhagavato asesam abhijaanato uttarim abhi~n~neyya.m n' atthi, yad abhijaana.m a~n~no Sama.no vaa Braahma.no vaa Bhagavataa bhiyyo 'bhi~n~nataro assa yadida.m kusalesu dhammesu.

4. 'Aparam pana bhante etad aanuttariya.m, yathaa Bhagavaa dhamma.m deseti aayatana-pa~n~nattiisu. Chay imaani bhante ajjhattika-baahiraani aayatanaani, cakkhu.m c' eva ruupaa ca, sota~n c' eva saddaa ca, ghaana~n c' eva gandhaa ca, jivhaa c' eva rasaa ca, kaayo c' eva pho.t.thabbaa ca, mano c' eva dhammaa ca. Etad {aanuttariya.m} bhante aayatanapa~n~nattiisu. Ta.m Bhagavaa asesam abhijaanaati. Ta.m Bhagavato asesam abhijaanato uttari.m abhi~n~neyya.m n' atthi, yad abhijaana.m a~n~no Sama.no vaa Braahma.no vaa Bhagavataa bhiyyo 'bhi~n~nataro assa yadida.m aayatana-pa~n~nattiisu.

[page 103]

5. 'Aparam pana bhante etad aanuttariya.m, yathaa Bhagavaa dhamma.m deseti gabbhaavakkantiisu. Catasso imaa bhante gabbhaavakkantiyo. Idha bhante ekacco asampajaano c' eva maatu kucchi.m okkamati, asampajaano maatu kucchismi.m .thaati, asampajaano maatu kucchismaa nikkhamati. Aya.m pa.thamaa gabbhaavakkanti. Puna ca para.m bhante idh' ekacco sampajaano pi kho maatu kucchi.m okkamati, asampajaano maatu kucchismi.m .thaati, asampajaano maatu kucchismaa nikkhamati. Aya.m dutiyaa gabbhaavakkanti. Puna ca para.m bhante idh' ekacco sampajaano maatu kucchi.m okkamati, sampajaano maatu kucchismi.m .thaati, asampajaano maatu kucchismaa nikkhamati. Aya.m tatiyaa gabbhaavakkanti. Puna ca para.m bhante idh' ekacco sampajaano c' eva maatu-kucchi.m okkamati, sampajaano maatu kucchismi.m .thaati, sampajaano maatu kucchismaa nikkhamati. Aya.m catutthaa gabbhaavakkanti.

Etad aanuttariya.m bhante gabbhaavakkantiisu.

6. 'Aparam pana bhante etad aanuttariya.m, yathaa Bhagavaa dhamma.m deseti aadesana-vidhaasu. Catasso imaa bhante aadesana-vidhaa. Idha bhante ekacco nimittena aadisati -- Evam pi te mano, ittham pi te mano, iti pi te cittan ti. So bahu.m ce pi aadisati -- Tath' eva ta.m hoti, no a~n~nathaa, aya.m pa.thamaa aadesana-vidhaa. Puna ca para.m bhante idh' ekacco na h' eva kho nimittena aadisati, api ca kho manussaana.m vaa amanussaana.m vaa devataana.m vaa sadda.m sutvaa aadisati -- Evam pi te mano, ittham pi te mano, iti pi te cittan ti. So bahu~n ce pi aadisati -- Tath' eva ta.m hoti no a~n~nathaa, aya.m dutiyaa aadesana-vidhaa. Puna ca para.m bhante idh' ekacco na h' eva kho nimittena aadisati, na pi manussaana.m vaa amanussaana.m vaa devataana.m vaa sadda.m sutvaa aadisati, api ca kho vitakkayato vicaarayato vitakka-vipphaara-sadda.m sutvaa aadisati -- Evam pi te mano,

[page 104]

ittham pi te mano, iti pi te cittan ti. So bahu~n ce pi aadisati -- Tath' eva ta.m hoti no a~n~nathaa, aya.m tatiyaa aadesana-vidhaa. Puna ca para.m bhante idh' ekacco na h' eva kho nimittena aadisati, na pi manussaana.m vaa amanussaana.m vaa devataana.m vaa sadda.m sutvaa aadisati, na pi vitakkayato vicaarayato vitakkavipphaara-sadda.m sutvaa aadisati, api ca kho avitakka.m avicaara.m samaadhi.m samaapannassa cetasaa ceto paricca pajaanaati -- Yathaa imassa bhoto mano-sa.mkhaaraa pa.nihitaa, tathaa imassa cittassa anantaraa amu.m naama vitakka.m vitakkessatiiti. So bahu~n ce pi aadisati -- Tath' eva ta.m hoti no a~n~nathaa, aya.m catutthaa aadesana-vidhaa. Etad aanuttariya.m bhante aadesana-vidhaasu.

7. 'Aparam pana bhante etad aanuttariya.m yathaa Bhagavaa dhamma.m deseti dassana-samaapattiisu. Catasso imaa bhante dassana-samaapattiyo. Idha bhante ekacco Sama.no vaa Braahma.no vaa aatappam anvaaya padhaanam anvaaya anuyogam anvaaya appamaadam anvaaya sammaamanasikaaram anvaaya tathaa-ruupa.m ceto-samaadhi.m phusati yathaa samaahite citte imam eva kaaya.m uddha.m paada-talaa adho kesa-matthakaa taca-pariyanta.m puura.m naanappakaarassa asucino paccavekkhati:-- Atthi imasmi.m kaaye kesaa lomaa nakhaa dantaa taco ma.msa.m nahaaruu a.t.thii a.t.thi-mi~njaa vakka.m hadaya.m yakana.m kilomaka.m pihaka.m papphaasa.m anta.m anta-gu.na.m udariya.m kariisa.m pitta.m semha.m pubbo lohita.m sedo medo assu vasaa khe.lo si'nghaanikaa lasikaa muttan ti. Aya.m pa.thamaa dassana-samaapatti. Puna ca para.m bhante idh' ekacco Sama.no vaa Braahma.no vaa aatappam anvaaya padhaanam anvaaya anuyogam anvaaya appamaadam anvaaya sammaa-manasikaaram anvaaya tathaaruupa.m ceto-samaadhi.m phusati,

[page 105]

yathaa samaahite citte imam eva kaaya.m uddha.m paada-talaa adho kesa-matthakaa tacapariyanta.m puura.m naanappakaarassa asucino paccavekkhati:-- Atthi imasmi.m kaaye kesaa lomaa nakhaa dantaa taco ma.msa.m nahaaruu a.t.thii a.t.thi-mi~njaa vakka.m hadaya.m yakana.m kilomaka.m pihaka.m papphaasa.m anta.m antagu.na.m udariya.m kariisa.m pitta.m semha.m pubbo lohita.m sedo medu assu vasaa {khe.lo} si'nghaanikaa lasikaa mutta.m. Atikkamma ca purisassa chavi-ma.msa-lohita.m a.t.thi.m paccavekkhati. Aya.m dutiyaa dassana-samaapatti Puna ca para.m bhante ... pe ... atikkamma ca purisassa chavi-ma.msa-lohita.m a.t.thi.m paccavekkhati, purisassa ca vi~n~naa.na-sota.m pajaanaati ubhayato abbocchinna.m idha-loke pati.t.thita~n ca {paraloke} pati.t.thita~n ca.

Aya.m tatiyaa dassana-samaapatti. Puna ca para.m bhante ... pe ... atikkamma ca purisassa chavima.msa-lohita.m a.t.thi.m paccavekkhati, purisassa ca vi~n~naa.nasota.m pajaanaati ubhayato abbocchinna.m idha-loke appati.t.thita~n ca {paraloke} appati.t.thita~n ca. Aya.m catutthaa dassana-samaapatti. Etad aanuttariya.m bhante dassanasamaapattiisu.

8. 'Aparam pana bhante etad aanuttariya.m yathaa Bhagavaa dhamma.m deseti puggala-pa~n~nattiisu. Satt' ime bhante puggalaa, ubhato-bhaaga-vimutto, pa~n~naa-vimutto, kaaya-{sakkhii}, di.t.thi-ppatto, saddhaa-vimutto, dhammaanusaarii, saddhaanusaarii. Etad aanuttariya.m bhante puggala-pa~n~nattiisu.

9. 'Aparam pana bhante etad aanuttariya.m yathaa Bhagavaa dhamma.m deseti padhaanesu.

[page 106]

Satt' ime bhante bojjha'ngaa, sati-sambojjha'ngo, dhamma-vicaya-sambojjha'ngo, viriyasambojjha'ngo, piiti-sambojjha'ngo, passaddhi-sambojjha'ngo, samaadhi-sambojjha'ngo, upekhaa-sambojjha'ngo. Etad aanuttariya.m bhante padhaanesu.

10. 'Aparam pana bhante etad aanuttariya.m yathaa Bhagavaa dhamma.m deseti pa.tipadaasu. Catasso imaa bhante pa.tipadaa, dukkhaa pa.tipadaa dandhaabhi~n~naa, dukkhaa pa.tipadaa khippaabhi~n~naa, sukhaa pa.tipadaa dandhaabhi~n~naa, sukhaa pa.tipadaa khippaabhi~n~naa. Tatra bhante yaaya.m pa.tipadaa dukkhaa dandhaabhi~n~naa, aya.m bhante pa.tipadaa ubhayen' eva hiinaa akkhaayati dukkhattaa ca dandhattaa ca. Tatra bhante yaaya.m pa.tipadaa dukkhaa khippaabhi~n~naa, aya.m bhante pa.tipadaa dukkhattaa hiinaa akkhaayati. Tatra bhante yaaya.m pa.tipadaa sukhaa dandhaabhi~n~naa, aya.m bhante pa.tipadaa dandhattaa hiinaa akkhaayati. Tatra bhante yaaya.m pa.tipadaa sukhaa khippaabhi~n~naa, aya.m bhante pa.tipadaa ubhayen' eva pa.niitaa akkhaayati sukhattaa ca khippattaa ca.

Etad aanuttariya.m bhante pa.tipadaasu.

11. 'Aparam pana bhante etad aanuttariya.m, yathaa Bhagavaa dhamma.m deseti bhassa-samaacaare. Idha bhante ekacco na c' eva musaavaaduupasa.mhita.m vaaca.m bhaasati, na ca vebhuutiya.m na ca {pesu.niya.m} na ca saarambhaja.m jayaapekkho, mantaa mantaa vaacam bhaasati nidhaanavati.m kaalena. Etad aanuttariya.m bhante bhassa-samaacaare.

12. 'Aparam pana bhante etad aanuttariya.m, yathaa Bhagavaa dhamma.m deseti purisa-siila-samaacaare. Idha bhante ekacco sacco c' assa saddho ca, na ca kuhako, na ca lapako, na ca nemittiko, na ca nippesiko, na ca laabhena laabha.m nijigi.msitaa,

[page 107]

indriyesu gutta-dvaaro, bhojane matta~n~nuu, sama-kaarii, jaagariyaanuyogam anuyutto, atandito aaraddha-viriyo, ~naayii, satimaa, kalyaa.napa.tibhaano, gatimaa, dhitimaa, mutimaa, na ca kaamesu giddho, sato ca nipako ca. Etad aanuttariya.m bhante purisa-siila-samaacaare.

13. 'Aparam pana bhante etad aanuttariya.m yathaa Bhagavaa dhamma.m deseti anusaasana-vidhaasu. Catasso imaa bhante anusaasana-vidhaa. Jaanaati bhante Bhagavaa {parapuggala.m} paccatta.m yoniso-manasikaaraa, -- Aya.m puggalo yathaanusi.t.tha.m tathaa pa.tipajjamaano, ti.n.na.m sa.myojanaana.m parikkhayaa sotaapanno bhavissati avinipaatadhammo niyato sambodhi-paraayano ti. Jaanaati bhante Bhagavaa {parapuggala.m} paccatta.m yoniso-manasikaaraa, -- Aya.m puggalo yathaanusi.t.tha.m tathaa pa.tipajjamaano, ti.n.na.m sa.myojanaana.m parikkhayaa raaga-dosamohaana.m tanuttaa {sakadaagaamii} bhavissati, sakid eva ima.m loka.m aagantvaa dukkhass' anta.m karissatiiti. Jaanaati bhante Bhagavaa {parapuggala.m} paccatta.m yoniso-manasikaaraa, -- Aya.m puggalo yathaanusi.t.tha.m tathaa pa.tipajjamaano, pa~ncanna.m orambhaagiyaana.m sa.myojanaana.m parikkhayaa opapaatiko bhavissati, tattha parinibbaayii anaavattidhammo tasmaa lokaa ti. Jaanaati bhante Bhagavaa {parapuggala.m} paccatta.m yoniso-manasikaaraa, -- Aya.m puggalo {yathaanusi.t.tha.m} tathaa pa.tipajjamaano aasavaana.m khayaa anaasava.m ceto-vimutti.m pa~n~naa-vimutti.m di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharissatiiti. Etad aanuttariya.m bhante {anusaasani}-vidhaasu.

[page 108]

14. 'Aparam pana bhante etad aanuttariya.m yathaa Bhagavaa dhamma.m deseti para-puggala-vimutti-~naa.ne.

Jaanaati bhante Bhagavaa para-puggala.m paccatta.m yonisomanasikaaraa -- Aya.m puggalo ti.n.na.m sa.myojanaana.m parikkhayaa sotaapanno bhavissati avinipaata-dhammo niyato sambodhi-paraayano ti. Jaanaati bhante Bhagavaa parapuggala.m paccatta.m yoniso-manasikaaraa, -- Aya.m puggalo ti.n.na.m sa.myojanaana.m parikkhayaa raaga-dosa-mohaana.m tanuttaa sakadaagaamii sakid eva ima.m loka.m aagantvaa dukkhass' anta.m karissatiiti. Jaanaati bhante Bhagavaa para.m puggala.m paccatta.m yoniso-manasikaaraa, -- Aya.m puggalo pa~ncanna.m orambhaagiyaana.m sa.myojanaana.m parikkhayaa opapaatiko tattha parinibbaayii anaavatti-dhammo tasmaa lokaa ti. Jaanaati bhante Bhagavaa para.m puggala.m paccatta.m yoniso-manasikaaraa, -- Aya.m puggalo aasavaana.m khayaa anaasava.m ceto-vimutti.m pa~n~naa-vimutti.m di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharissatiiti. Etad aanuttariya.m bhante para.m puggala.m vimutti-~naa.ne.

15. 'Aparam pana bhante etad aanuttariya.m yathaa Bhagavaa dhamma.m deseti sassata-vaadesu. Tayo 'me bhante sassata-vaadaa. Idha bhante ekacco Sama.no vaa Braahma.no vaa aatappam anvaaya padhaanam anvaaya anuyogam anvaaya appamaadam anvaaya sammaa-manasikaaram anvaaya tathaa-ruupa.m ceto-samaadhi.m phusati, yathaa samaahite citte aneka-vihita.m pubbe-nivaasa.m anussarati -- seyyathiida.m ekam pi jaati.m dve pi jaatiyo tisso pi jaatiyo catasso pi jaatiyo pa~nca pi jaatiyo dasa pi jaatiyo viisatim pi jaatiyo ti.msam pi jaatiyo cattaariisam pi jaatiyo pa~n~naasam pi jaatiyo jaati-satam pi jaati-sahassam pi jaati-sata-sahassam pi anekaani pi jaati-sataani anekaani pi jaati-sahassaani anekaani pi jaati-sata-sahassaani. "Amutraasi.m eva.m-naamo eva.mgotto eva.m-va.n.no evam-aahaaro eva.m-sukha-dukkha-pa.tisa.mvedii evam-aayu-pariyanto.

[page 109]

So tato cuto amutra upapaadi.m. Tatraapaasi.m eva.m-naamo eva.m-gotto eva.m-va.n.no evamaahaaro eva.m-sukha-dukkha-pa.tisa.mvedii evam-aayu-pariyanto.

So tato cuto idhuupapanno ti" -- iti saakaara.m sa-uddesa.m aneka-vihita.m pubbe-nivaasa.m anussarati. So evam aaha:

"Atiita.m {p' aha.m} addhaana.m jaanaami, sa.mva.t.ti vaa loko viva.t.ti vaa ti, -- anaagata.m {p' aha.m} addhaana.m na jaanaami, {sa.mva.t.tissati} vaa loko viva.t.tissati vaa ti. Sassato attaa ca loko ca va~njho kuu.ta.t.tho esika-.t.thaayi-.t.thito, te ca sattaa sandhaavanti sa.msaranti cavanti upapajjanti, atthi tv eva sassati-saman ti." Aya.m pa.thamo sassata-vaado. Puna ca para.m bhante idh' ekacco Sama.no vaa Braahma.no vaa aatappam anvaaya padhaanam anvaaya anuyogam anvaaya appamaadam anvaaya sammaa-manasikaaram anvaaya tathaaruupa.m ceto-samaadhi.m phusati yathaa samaahite citte anekavihita.m pubbe-nivaasa.m anussarati -- seyyathiida.m ekam pi sa.mva.t.ta-viva.t.ta.m dve pi sa.mva.t.ta-viva.t.taani tii.ni pi sa.mva.t.ta-viva.t.taani cattaari pi sa.mva.t.ta-viva.t.taani pa~nca pi sa.mva.t.ta-viva.t.taani dasa pi sa.mva.t.ta-viva.t.taani viisam pi sa.mva.t.ta-viva.t.taani. "Amutraasi.m eva.m-naamo eva.m-gotto eva.m-va.n.no evam-aahaaro eva.m-sukha-dukkha-pa.tisa.mvedii evam-aayu-pariyanto. So tato cuto amutra upapaadi.m.

Tatraapaasi.m eva.m-naamo eva.m-gotto eva.m-va.n.no evamaahaaro eva.m-sukha-dukkha-pa.tisa.mvedii evam-aayu-pariyanto.

So tato cuto idhuupapanno ti" -- iti saakaara.m sa-uddesa.m aneka-vihita.m pubbe-nivaasa.m anussarati. So evam aaha:

"Atiita.m kho aha.m addhaana.m jaanaami, sa.mva.t.ti pi loko viva.t.ti pi loko, anaagata.m ca kho aha.m addhaana.m jaanaami sa.mva.t.tissati vaa loko viva.t.tissati vaa ti.

[page 110]

Sassato attaa ca loko ca va~njho kuu.ta.t.tho esika.t.thaayi.t.thito, te ca sattaa sandhaavanti sa.msaranti cavanti upapajjanti, atthi tv eva sassati-saman ti." Aya.m dutiyo sassata-vaado. Puna ca para.m bhante idh' ekacco Sama.no vaa Braahma.no vaa aatappam anvaaya ... pe ... tathaa-ruupa.m ceto samaadhi.m phusati yathaa samaahite citte aneka-vihita.m pubbe-nivaasa.m anussarati -- seyyathiida.m dasa pi sa.mva.t.taviva.t.taani viisatim pi sa.mva.t.ta-viva.t.taani ti.msam pi sa.mva.t.ta-viva.t.taani cattaariisam pi sa.mva.t.ta-viva.t.taani. "Amutraasi.m eva.m-naamo eva.m-gotto eva.m-va.n.no evam-aahaaro eva.m-sukha-dukkha-pa.tisa.mvedii evam-aayu-pariyanto. So tato cuto amutra upapaadi.m. Tatraapaasi.m eva.m-naamo eva.mgotto eva.m-va.n.no evam-aahaaro eva.m-sukha-dukkha-pa.tisa.mvedii evam-aayu-pariyanto. So tato cuto idhuupapanno ti" -- iti saakaara.m sa-uddesa.m aneka-vihita.m pubbe-nivaasa.m anussarati. So evam aaha: "Atiita.m {p' aha.m} addhaana.m jaanaami sa.mva.t.ti pi loko viva.t.ti pi loko, anaagata.m {p' aha.m} addhaana.m jaanaami sa.mva.t.tissati pi loko viva.t.tissati pi loko ti. Sassato attaa ca loko ca va~njho kuu.ta.t.tho esika.t.thaayi.t.thito. te ca sattaa sandhaavanti sa.msaranti cavanti upapajjanti, atthi tv eva sassati-saman ti." Aya.m tatiyo sassatavaado. Etad aanuttariya.m bhante sassata-vaadesu.

16. 'Aparam pana bhante etad aanuttariya.m yathaa Bhagavaa dhamma.m deseti pubbe-nivaasaanussati-~naa.ne.

Idha bhante ekacco Sama.no vaa Braahma.no vaa aatappam anvaaya ... pe ... tathaa-ruupa.m ceto-samaadhi.m phusati yathaa samaahite citte aneka-vihita.m pubbe-{nivaasa.m} anussarati -- seyyathiida.m ekam pi jaati.m dve pi jaatiyo tisso pi jaatiyo catasso pi jaatiyo pa~nca pi jaatiyo dasa pi jaatiyo viisatim pi jaatiyo ti.msam pi jaatiyo cattaariisam pi jaatiyo pa~n~naasam pi jaatiyo jaati-satam pi jaati-sahassam pi jaatisata-sahassam pi aneke pi sa.mva.t.ta-kappe aneke pi viva.t.ta-kappe aneke pi sa.mva.t.ta-viva.t.ta-kappe.

[page 111]

"{Amutraasi.m} eva.m-naamo eva.m-gotto eva.m-va.n.no evam-aahaaro eva.m-sukha-dukkha-pa.tisa.mvedii evam-aayu-pariyanto. So tato cuto amutra upapaadi.m. Tatraapaasi.m eva.m-naamo eva.mgotto eva.m-va.n.no evam-aahaaro eva.m-sukha-dukkha-pa.tisa.mvedii evam-aayu-pariyanto. So tato cuto idhuupapanno ti" -- iti saakaara.m sa-uddesa.m aneka-vihita.m pubbe-nivaasa.m anussarati. Santi bhante devaa yesa.m na sakkaa ga.nanaaya vaa sa.mkhaato vaa aayu.m sa.mkhaatu.m, api ca yasmi.m yasmi.m atta-bhaave abhinivuttha-pubba.m hoti yadi vaa ruupiisu yadi vaa aruupiisu yadi vaa sa~n~niisu yadi vaa asa~n~niisu yadi vaa nevasa~n~ni-naasa~n~niisu, iti saakaara.m sa-uddesa.m pubbe-nivaasa.m anussarati. Etad aanuttariya.m bhante pubbe-nivaasaanussati~naa.ne.

17. 'Aparam pana bhante etad aanuttariya.m yathaa Bhagavaa dhamma.m deseti sattaana.m cutuupapaata-~naa.ne.

Idha bhante ekacco Sama.no vaa Braahma.no vaa aatappam anvaaya padhaanam anvaaya ... pe ... tathaa-ruupa.m cetosamaadhi.m phusati yathaa samaahite citte dibbena cakkhunaa visuddhena atikkanta-maanusakena satte passati cavamaane uppajjamaane hiine pa.niite suva.n.ne dubba.n.ne sugate duggate yathaa-kammuupage satte pajaanaati: "Ime vata bhonto sattaa kaaya-duccaritena samannaagataa vacii-duccaritena samannaagataa mano-duccaritena samannaagataa ariyaana.m upavaadakaa micchaa-di.t.thikaa micchaa-di.t.thi-kamma-samaadaanaa, te kaayassa bhedaa param mara.naa apaaya.m duggati.m vinipaata.m nirayam upapannaa. Ime vaa pana bhonto sattaa kaaya-sucaritena samannaagataa vacii ... pe ... manosucaritena samannaagataa ariyaana.m anupavaadakaa sammaadi.t.thikaa sammaa-di.t.thi-kamma-samaadaanaa, te kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m upapannaa ti."

[page 112]

Iti dibbena cakkhunaa visuddhena atikkanta-maanusakena satte passati cavamaane upapajjamaane hiine pa.niite suva.n.ne dubba.n.ne sugate duggate yathaa-kammuupage satte pajaanaati.

Etad {aanuttariya.m} bhante sattaana.m cutuupapaata-~naa.ne.

18. 'Aparam pana bhante etad aanuttariya.m yathaa Bhagavaa dhamma.m deseti iddhi-vidhaasu. Dve 'maa bhante iddhiyo. Atthi bhante iddhi yaa saasavaa sa-upadhikaa "no ariyaa ti" vuccati. Atthi bhante iddhi yaa anaasavaa anupadhikaa "ariyaa ti" vuccati. Katamaa ca bhante iddhi yaa saasavaa sa-upadhikaa "no ariyaa ti" vuccati? Idha bhante ekacco Sama.no vaa Braahma.no vaa aatappam anvaaya padhaanam anvaaya anuyogam anvaaya appamaadam anvaaya sammaa-manasikaaram anvaaya tathaa-ruupa.m ceto-samaadhi.m phusati yathaa-samaahite citte aneka-vihita.m iddhi-vidha.m paccanubhoti. Eko pi hutvaa bahudhaa hoti, bahudhaa pi hutvaa eko hoti, aavibhaava.m tiro-bhaava.m tiro-ku.d.da.m tiropaakaara.m tiro-pabbata.m asajjamaan gacchati seyyathaa pi aakaase, pa.thaviyaa pi ummujja-nimujja.m karoti seyyathaa pi udake, udake pi abhijjamaano gacchati seyyathaa pi pa.thaviya.m, aakaase pi palla'nkena kamati seyyathaa pi pakkhi-saku.no, ime pi candima-suriye eva.m-mahiddhike eva.m-mahaanubhaave paa.ninaa parimasati parimajjati, yaava Brahma-lokaa pi kaayena vasa.m vatteti. Aya.m bhante iddhi yaa saasavaa sa-upadhikaa "no ariyaa ti" vuccati. Katamaa ca bhante iddhi yaa anaasavaa anupadhikaa "ariyaa ti" vuccati? Idha bhante bhikkhu sace aaka'nkhati -- "Pa.tikkuule appa.tikkuula-sa~n~nii vihareyyan ti," appa.tikkuulasa~n~nii tattha viharati. Sace aaka'nkhati -- "Appa.tikkuule pa.tikkuula-sa~n~nii vihareyyan ti,"

[page 113]

pa.tikkuula-sa~n~nii tattha viharati. Sace aaka'nkhati -- "Pa.tikkuule ca appa.tikkuule ca appa.tikkuula-sa~n~nii vihareyyan ti," appa.tikkuula-sa~n~nii tattha viharati. Sace aaka'nkhati -- "{Appa.tikkuule} ca pa.tikkuule ca pa.tikkuula-sa~n~nii vihareyyan ti," pa.tikkuula-sa~n~nii tattha viharati. Sace aaka'nkhati -- "Pa.tikkuula~n ca appa.tikkuula~n ca tad ubhaya.m abhinivajjetvaa upekhako vihareyya.m sato sampajaano ti," upekhako tattha viharati sato sampajaano. Aya.m bhante iddhi anaasavaa anupadhikaa "ariyaa ti" vuccati.

'Etad aanuttariya.m bhante iddhi-vidhaasu. Tam Bhagavaa asesam abhijaanaati. Tam Bhagavato asesam abhijaanato uttari.m abhi~n~neyya.m n' atthi yad abhijaana.m a~n~no Sama.no vaa Braahma.no vaa Bhagavataa bhiyyo 'bhi~n~nataro assa yadida.m iddhi-vidhaasu.

20. 'Yan ta.m bhante saddhena kula-puttena pattabba.m aaraddha-viriyena thaamavataa purisa-thaamena purisa-viriyena purisa-parakkamena purisa-dhorayhena, anuppatta.m tam Bhagavataa. Na ca bhante Bhagavaa kaamesu kaamasukhallikaanuyoga-yutto hiina.m gamma.m pothujjanika.m anariya.m anattha-sa.mhita.m, na ca atta-kilamathaanuyogam anuyutto dukkha.m anariya.m anattha-sa.mhita.m, catunna.m Bhagavaa jhaanaana.m abhicetasikaana.m di.t.tha-dhammasukha-vihaaraana.m nikaama-laabhii akiccha-laabhii akasira-laabhii.

Sace ma.m bhante eva.m puccheyya -- "Kin nu kho aavuso Saariputta, ahesu.m atiitam addhaana.m a~n~ne Sama.naa vaa Braahma.naa vaa Bhagavataa bhiyyo 'bhi~n~nataraa sambodhiyan ti?" Eva.m pu.t.tho aha.m bhante "No ti" vadeyya.m. "Kim pan' aavuso Saariputta bhavissanti anaagatam addhaana.m a~n~ne Sama.naa vaa Braahma.naa vaa Bhagavataa bhiyyo 'bhi~n~nataraa sambodhiyan ti?" Eva.m pu.t.tho aha.m bhante "No ti" vadeyya.m.

[page 114]

"Kim pan' aavuso Saariputta, atth' etarahi a~n~no Sama.no vaa Braahma.no vaa Bhagavataa bhiyyo '{bhi~n~nataro} sambodhiyan ti?" Eva.m pu.t.tho aha.m bhante "No ti" vadeyya.m. Sace pana ma.m bhante eva.m puccheyya -- "Kin nu kho aavuso Saariputta ahesu.m atiitam addhaana.m a~n~ne Sama.naa vaa Braahma.naa vaa Bhagavataa samasamaa sambodhiyan ti?" Eva.m pu.t.tho aha.m bhante "Evan ti" vadeyya.m. "Kim pan' aavuso Saariputta, bhavissanti anaagatam addhaana.m a~n~ne Sama.naa vaa Braahma.na vaa Bhagavataa samasamaa sambodhiyan ti?" Eva.m pu.t.tho aha.m bhante "Evan" ti vadeyya.m. "Kim pan' aavuso Saariputta atth' etarahi a~n~no Sama.no vaa Braahma.no Bhagavataa samasamo sambodhiyan ti?" Eva.m pu.t.tho aha.m bhante "No ti" vadeyya.m. Sace pana ma.m bhante eva.m puccheyya -- "Kasmaa pan' aayasmaa Saariputto ekacca.m abbhanujaanaati ekacca.m naabbhanujaanaatiiti?" Eva.m pu.t.tho aha.m bhante eva.m vyaakareyya.m -- "Sammukhaa me ta.m aavuso Bhagavato suta.m, sammukhaa pa.tiggahiita.m:

'Ahesu.m atiitam addhaana.m arahanto Sammaa-Sambuddhaa mayaa samasamaa sambodhiyan ti.' Sammukhaa me ta.m aavuso Bhagavato suta.m, sammukhaa pa.tiggahiita.m: 'Bhavissanti anaagata.m addhaana.m arahanto Sammaa-Sambuddhaa mayaa samasamaa sambodhiyan ti.' Sammukhaa me ta.m aavuso Bhagavato suta.m, sammukhaa pa.tiggahiita.m: 'A.t.thaanam eta.m anavakaaso ya.m ekissaa loka-dhaatuyaa dve arahanto Sammaa-Sambuddhaa apubba.m acarima.m uppajjeyyu.m. N' eta.m .thaana.m vijjatiiti.' " Kaccaaha.m bhante eva.m pu.t.tho eva.m vyaakaramaano vutta-vaadii c' eva Bhagavato homi,

[page 115]

na ca Bhagavanta.m abhuutena abbhaacikkhaami, dhammassa caanudhamma.m vyaakaromi, na ca koci sahadhammiko vaadaanuvaado gaarayha.m .thaana.m aagacchatiiti.'

'Taggha tva.m Saariputta eva.m pu.t.tho eva.m vyaakaramaano vutta-vaadii c' eva mama hosi, na ca ma.m abhuutena abbhaacikkhasi, dhammassa caanudhamma.m vyaakarosi, na ca koci sahadhammiko vaadaanuvaado gaarayha.m .thaana.m aagacchatiiti.'

21. Eva.m vutte aayasmaa Udaayi Bhagavanta.m etad avoca:

'Acchariya.m bhante abbhuta.m bhante Tathaagatassa appicchataa santu.t.thitaa sallekhataa, yatra hi naama Tathaagato eva.m mahiddhiko eva.m mahaanubhaavo, atha ca pana na attaana.m {paatu-karissati}. Ekameka~n ce pi ito bhante dhamma.m a~n~na-titthiyaa paribbaajakaa attani samanupasseyyu.m, te taavataken' eva pa.taaka.m parihareyyu.m.

Acchariya.m bhante abbhuta.m bhante Tathaagatassa appicchataa santu.t.thitaa sallekhataa, yatra hi naama Tathaagato eva.m mahiddhiko eva.m mahaanubhaavo, atha ca pana na attaana.m {paatu-karissatiiti}.'

'Passa kho tva.m Udaayi: "Tathaagatassa appicchataa santu.t.thitaa sallekhataa, yatra hi naama Tathaagato eva.m mahiddhiko eva.m mahaanubhaavo, atha ca pana na attaana.m {paatu-karissatiiti}." Ekameka~n ce pi ito Udaayi dhamma.m a~n~na-titthiyaa paribbaajakaa attani samanupasseyyu.m, te taavataken' eva {pa.taaka.m} parihareyyu.m. Passa kho tva.m Udaayi: "Tathaagatassa appicchataa santu.t.thitaa sallekhataa, yatra hi naama Tathaagato eva.m mahiddhiko eva.m mahaanubhaavo, atha ca pana na attaana.m {paatu-karissatiiti}."

[page 116]

22. Atha kho Bhagavaa aayasmanta.m Saariputta.m aamantesi: 'Tasmaat iha tva.m Saariputta ima.m dhamma-pariyaaya.m abhikkha.na.m bhaaseyyaasi bhikkhuuna.m bhikkhuniina.m upaasakaana.m upaasikaana.m. Yesam pi hi Saariputta moghapurisaana.m bhavissati Tathaagate ka'nkhaa vaa vimati vaa, tesam pi ima.m dhamma-pariyaaya.m sutvaa yaa Tathaagate ka'nkhaa vaa vimati vaa saa pahiiyissatiiti.'

Iti h' ida.m aayasmaa Saariputto Bhagavato sammukhaa sampasaada.m pavedesi. Tasmaa imassa veyyaakara.nassa 'Sampasaadaniiyan' t' eva adhivacanan ti.

Sampasaadaniiya-Suttanta.m

Pa~ncama.m.

[page 117]

 


 

XXIX. Paasaadika Suttanta

Evam me suta.m.

1. Eka.m samaya.m Bhagavaa Sakkesu viharati. (Vedha~n~naa naama Sakyaa, tesa.m ambavane paasaade). Tena kho pana samayena Niga.n.tho Naathaputto Paavaaya.m adhunaa kaalakato hoti. Tassa kaalakiriyaaya bhinnaa Niga.n.thaa dvedhikajaataa bha.n.dana-jaataa kalaha-jaataa vivaadaapannaa a~n~nama~n~na.m mukha-sattiihi vituudantaa viharanti -- 'Na tva.m ima.m dhamma-vinaya.m aajaanaasi, aha.m ima.m dhammavinaya.m aajaanaami, ki.m tva.m ima.m dhamma-vinaya.m aajaanissasi? -- Micchaa-pa.tipanno tvam asi, aham asmi sammaa-pa.tipanno, -- Sahitam me, asahitan te, -- Pure vacaniiya.m pacchaa avaca, {pacchaa} vacaniiya.m pure avaca, -Avici.n.nan te viparaavatta.m -- Aaropito te vaado, niggahiito 'si -- Cara vaadappamokkhaaya, nibbe.thehi vaa sace pahosiiti.' Vadho yeva kho ma~n~ne Niga.n.thesu Naathaputtiyesu vattati. Ye pi Niga.n.thassa Naathaputtassa saavakaa gihii odaata-vasanaa,

[page 118]

te pi Niga.n.thesu Naathaputtiyesu nibbi.n.naruupaa viratta-ruupaa pa.tivaana-ruupaa, yathaa ta.m durakkhaate dhamma-vinaye duppavedite aniyyaanike anupasamasa.mvattanike {asammaa-sambuddha}-ppavedite bhinna-thuupe appa.tisara.ne.

2. Atha kho Cundo Sama.nuddeso Paavaaya.m vassa.m vuttho, yena Saamagaamo yen' aayasmaa Aanando ten' upasa.mkami, upasa.mkamitvaa aayasmanta.m Aananda.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi. Ekamanta.m nisinno kho Cundo Sama.nuddeso aayasmanta.m Aananda.m etad avoca:

'Niga.n.tho bhante Naathaputto Paavaaya.m adhunaa kaalakato.

Tassa kaalakiriyaaya bhinnaa Niga.n.thaa dvedhika-jaataa ... pe ... bhinna-thuupe appa.tisara.ne ti.'

Eva.m vutte aayasmaa Aanando Cunda.m Sama.nuddesa.m etad avoca: 'Atthi kho ida.m aavuso Cunda kathaa-paabhata.m Bhagavanta.m dassanaaya, aayaam' aavuso Cunda, yena Bhagavaa ten' upasa.mkamissaama, upasa.mkamitvaa etam attha.m Bhagavato aarocessaamaati.'

'Eva.m bhante ti' kho Cundo Sama.nuddeso aayasmato Aanandassa paccassosi.

3. Atha kho aayasmaa ca Aanando Cundo ca Sama.nuddeso yena Bhagavaa ten' {upasa.mkami.msu}, upasa.mkamitvaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m {nisiidi.msu.} Ekamanta.m nisinno kho aayasmaa Aanando Bhagavantam etad avoca:

'Aya.m bhante Cundo Sama.nuddeso evam aaha -- Niga.n.tho Naathaputto Paavaaya.m adhunaa kaalakato. Tassa kaalakiriyaaya bhinnaa Niga.n.thaa dvedhika-jaataa ... pe ... bhinna-thuupe appa.tisara.ne ti.

'Eva.m h' eta.m Cunda hoti durakkhaate dhamma-vinaye duppavedite aniyyaanike anupasama-sa.mvattanike asammaasambuddha-ppavedite.

[page 119]

4. Idha Cunda satthaa ca hoti asammaa-sambuddho;

dhammo ca durakkhaato duppavedito aniyyaaniko anupasamasa.mvattaniko asammaasambuddha-ppavedito; saavako ca tasmi.m dhamme na dhammaanudhamma-{pa.tipanno} viharati na saamiici-pa.tipanno na anudhamma-caari, vokkamma ca tamhaa dhammaa vattati. So evam assa vacaniiyo -- 'Tassa te aavuso laabhaa, tassa te suladdha.m, satthaa ca te asammaasambuddho, dhammo ca durakkhaato duppavedito {aniyyaaniko} anupasama-sa.mvattaniko asammaasambuddha-ppavedito, tva~n ca tasmi.m dhamme na dhammaanudhammapa.tipanno viharasi na saamiici-pa.tipanno na anudhammacaarii, vokkamma ca tamhaa dhammaa vattasiiti.' Iti kho Cunda {satthaa} pi tattha gaarayho, dhammo pi tattha gaarayho, saavako ca tattha eva.m paasa.mso. Yo kho Cunda evaruupa.m saavaka.m eva.m vadeyya -- 'Et' aayasmaa tathaa pa.tipajjatu yathaa te satthaaraa dhammo desito pa~n~natto ti,' yo ca samaadapeti ya~n ca samaadapeti yo ca samaadapito tathattaaya pa.tipajjati, sabbe te bahu.m apu~n~na.m pasavanti.

Ta.m kissa hetu? Eva.m h' eta.m Cunda hoti durakkhaate dhamma-vinaye duppavedite aniyyaanike anupasama-sa.mvattanike asammaasambuddha-ppavedite.

5. Idha pana Cunda satthaa ca hoti asammaa-sambuddho, dhammo ca durakkhaato duppavedito aniyyaaniko anupasamasa.mvattaniko asammaasambuddha-ppavedito, {saavako} ca tasmi.m dhamme dhammaanudhamma-pa.tipanno viharati saamiici-pa.tipanno anudhamma-caarii, samaadaaya ta.m dhamma.m vattati. So evam assa vacaniiyo -- 'Tassa te aavuso alaabhaa, tassa te dulladdha.m, satthaa ca te asammaasambuddho,

[page 120]

dhammo ca durakkhaato duppavedito aniyyaaniko anupasama-sa.mvattaniko asammaasambuddha-ppavedito, tva~n ca tasmi.m dhamme dhammaanudhammapa.tipanno viharasi saamiici-pa.tipanno anudhamma-caarii, samaadaaya ta.m dhamma.m vattasiiti.' Iti kho Cunda satthaa pi tattha gaarayho, dhammo pi tattha gaarayho, saavako pi tattha eva.m gaarayho. Yo kho Cunda evaruupa.m saavaka.m eva.m vadeyya -- 'Addhaa yasmaa ~naaya-pa.tipanno ~naayam aaraadhessatiiti,' yo ca pasa.msati ya~n ca pasa.msati yo ca pasattho bhiyyoso-mattaaya viriya.m aarabhati, sabbe te bahu.m apu~n~na.m pasavanti. Ta.m kissa hetu? Eva.m h' eta.m Cunda hoti durakkhaate dhamma-vinaye duppavedite aniyyaanike anupasama-sa.mvattanike {asammaa-sambuddha}ppavedite.

6. Idha pana Cunda satthaa ca hoti Sammaa-Sambuddho dhammo ca svaakkhaato suppavedito niyyaaniko upasamasa.mvattaniko SammaaSambuddha-ppavedito, saavako ca tasmi.m dhamme na dhammaanudhamma-pa.tipanno viharati na saamiici-pa.tipanno na anudhamma-caarii, vokkamma ca tamhaa dhammaa vattati. So evam assa vacaniiyo -- 'Tassa te aavuso alaabhaa, tassa te dulladdha.m, satthaa ca te SammaaSambuddho, dhammo ca svaakkhaato suppavedito niyyaaniko upasama-sa.mvattaniko SammaaSambuddha-ppavedito, tva~n ca tasmi.m dhamme na dhammaanudhamma-pa.tipanno viharasi na saamiici-pa.tipanno na anudhamma-caarii, vokkamma ca tamhaa dhammaa vattasiiti.' Iti kho Cunda satthaa pi tattha paasa.mso, dhammo pi tattha paasa.mso, saavako ca tattha eva.m gaarayho. Yo kho Cunda evaruupa.m saavaka.m eva.m vadeyya -- 'Et' aayasmaa tathaa pa.tipajjatu yathaa te satthaaraa dhammo desito pa~n~natto ti,' yo ca samaadapeti ya~n ca samaadapeti yo ca samaadapito tathattaaya pa.tipajjati, sabbe te bahu.m pu~n~na.m pasavanti. Ta.m kissa hetu? Eva.m h' eta.m Cunda hoti svaakkhaate dhammavinaye suppavedite niyyaanike upasama-sa.mvattanike SammaaSambuddha-ppavedite.

[page 121]

7. Idha pana Cunda satthaa ca hoti Sammaa-Sambuddho, dhammo ca svaakkhaato suppavedito niyyaaniko upasamasa.mvattaniko SammaaSambuddha-ppavedito, saavako ca tasmi.m dhamme dhammaanudhamma-pa.tipanno viharati saamiici-pa.tipanno anudhamma-caarii, samaadaaya ta.m dhamma.m vattati. So evam assa vacaniiyo -- 'Tassa te aavuso laabhaa, tassa te suladdha.m, satthaa ca te araha.m {Sammaa-} Sambuddho dhammo ca svaakkhaato suppavedito niyyaaniko upasama-sa.mvattaniko SammaaSambuddha-ppavedito, tva~n ca tasmi.m dhamme dhammaanudhamma-pa.tipanno viharasi, saamiici-pa.tipanno anudhamma-caarii, samaadaaya ta.m dhamma.m vattasiiti.' Iti kho Cunda satthaa pi tattha paasa.mso, dhammo pi tattha paasa.mso, saavako pi tattha eva.m paasa.mso. Yo kho Cunda evaruupa.m saavaka.m eva.m vadeyya -- 'Addhaa yasmaa ~naaya-pa.tipanno {~naaya.m} aaraadhessatiiti,' yo ca pasa.msati ya~n ca pasa.msati, yo ca pasattho bhiyyosomattaaya viriya.m aarabhati, sabbe te bahu.m pu~n~na.m pasavanti. Ta.m kissa hetu? Eva.m h' eta.m Cunda hoti svaakkhaate dhamma-vinaye suppavedite niyyaanike upasamasa.mvattanike SammaaSambuddha-ppavedite.

8. Idha pana Cunda satthaa ca loke udapaadi araha.m Sammaa-Sambuddho, dhammo ca svaakkhaato suppavedito niyyaaniko upasama-sa.mvattaniko SammaaSambuddha-ppavedito, avi~n~naapitatthaa c' assa honti saavakaa saddhamme, na ca tesa.m kevala.m paripuura.m brahmacariya.m aavikata.m hoti uttaani-kata.m sabba-sa'ngaaha-pada-kata.m sappaa.tihiirakata.m yaavad eva manussehi suppakaasita.m,

[page 122]

atha nesa.m satthuno antaradhaana.m hoti. Evaruupo kho Cunda satthaa saavakaana.m kaalakato anutappo hoti. Ta.m kissa hetu? 'Satthaa ca no loke udapaadi araha.m SammaaSambuddho, dhammo ca svaakkhaato suppavedito niyyaaniko upasama-sa.mvattaniko SammaaSambuddha-ppavedito, avi~n~naapitatthaa c' amha saddhamme, na ca no kevala.m paripuura.m brahmacariya.m aavikata.m hoti uttaani-kata.m sabbasa'ngaaha-pada-kata.m sappaa.tihiira-kata.m yaavad eva manussehi suppakaasita.m, atha no satthuno antaradhaana.m hotiiti.' Evaruupo kho Cunda satthaa saavakaana.m kaalakato anutappo hoti.

9. Idha pana Cunda satthaa ca loke udapaadi araha.m Sammaa-Sambuddho, dhammo ca svaakkhaato suppavedito niyyaaniko upasama-sa.mvattaniko SammaaSambuddha-ppavedito, vi~n~naapitatthaa c' assa honti saavakaa saddhamme, kevala~n ca tesa.m paripuura.m brahmacariya.m aavikata.m hoti uttaani-kata.m sabba-sa'ngaaha-pada-kata.m sappaa.tihiira-kata.m yaavad eva manussehi suppakaasita.m, atha nesa.m satthuno antaradhaana.m hoti. Evaruupo kho Cunda satthaa saavakaana.m kaalakato ananutappo hoti. Ta.m kissa hetu? 'Satthaa ca no loke udapaadi araha.m Sammaa-Sambuddho, dhammo ca svaakkhaato suppavedito niyyaaniko upasamasa.mvattaniko SammaaSambuddha-ppavedito, vi~n~naapitatthaa c' amha saddhamme, kevala~n ca no paripuura.m brahmacariya.m aavikata.m hoti uttaani-kata.m sabba-sa'ngaaha-padakata.m sappaa.tihiira-kata.m yaavad eva manussehi suppakaasita.m,

[page 123]

atha no satthuno antaradhaana.m hotiiti.' Evaruupo kho Cunda satthaa saavakaana.m kaalakato ananutappo hoti.

10. Etehi ce pi Cunda a'ngehi samannaagata.m brahmacariya.m hoti, no ca kho satthaa hoti thero ratta~n~nuu cirapabbajito addha-gato vayo anuppatto, eva.m ta.m brahmacariya.m aparipuura.m hoti ten' a'ngena. Yato ca kho Cunda etehi c' eva a'ngehi samannaagata.m brahmacariya.m hoti, satthaa ca hoti thero ratta~n~nuu cira-pabbajito addhagato vayo anuppatto, evan ta.m brahmacariya.m paripuura.m hoti ten' a'ngena.

11. Etehi ce pi Cunda a'ngehi samannaagata.m brahmacariya.m hoti, satthaa ca hoti thero ratta~n~nuu cira-pabbajito addha-gato vayo anuppatto, no ca kho assa theraa bhikkhuu saavakaa honti vyattaa viniitaa visaaradaa patta-yogakkhemaa, ala.m samakkhaatu.m saddhammassa, ala.m uppanna.m parappavaada.m sahadhammena suniggahiita.m niggahetvaa sappaa.tihaariya.m dhamma.m desetu.m; eva.m ta.m brahmacariya.m aparipuura.m hoti ten' a'ngena.

12. Yato ca kho Cunda etehi c' eva a'ngehi samannaagata.m brahmacariya.m hoti, satthaa ca hoti thero ratta~n~nuu cira-pabbajito addha-gato vayo anuppatto, theraa c' assa bhikkhuu saavakaa honti ... pe ... no ca khv assa majjhimaa bhikkhuu saavakaa honti ... pe ... majjhimaa 'ssa bhikkhuu saavakaa honti ... pe ... no ca khv assa navaa bhikkhuu saavakaa honti ... pe ... navaa c' assa bhikkhuu saavakaa honti ... pe ... no ca khv assa theraa bhikkhuniyo saavikaa honti ... pe ... theraa c' assa bhikkhuniyo saavikaa honti ... pe ... no ca khv assa majjhimaa bhikkhuniyo saavikaa honti

[page 124]

... pe ... majjhimaa c' assa {bhikkhuniyo} saavikaa honti ... pe ... no ca khv assa navaa bhikkhuniyo saavikaa honti ... pe ... navaa c' assa bhikkhuniyo saavikaa honti ... pe ... no ca khv assa upaasakaa saavakaa honti gihii odaata-vasanaa brahmacaarino

. . . pe ... upaasakaa c' assa saavakaa honti gihii odaatavasanaa brahmacaarino ... pe ... no ca khv assa upaasakaa saavakaa honti gihii odaata-vasanaa kaama-bhogino ... pe ... upaasakaa c' assa saavakaa honti gihii odaata-vasanaa kaamabhogino ... pe ... no ca khv assa upaasikaa saavikaa honti gihiniyo odaata-vasanaa brahmacaariniyo ... pe ... upaasikaa c' assa saavikaa honti gihiniyo odaata-vasanaa brahmacaariniyo ... pe ... no ca khv assa upaasikaa saavikaa honti gihiniyo odaata-vasanaa kaama-bhoginiyo ... pe ... upaasikaa c' assa saavikaa honti gihiniyo odaata-vasanaa kaamabhoginiyo ... pe ... no ca khv assa brahmacariya.m iddha~n c' eva hoti phiita~n ca vitthaarika.m baahu-ja~n~na.m

puthu-bhuuta.m yaavad eva-manussehi suppakaasita.m ... pe

. . . brahmacariya.m c' assa hoti iddha~n c' eva phiita~n ca vitthaarika.m baahu-ja~n~na.m puthu-bhuuta.m yaavad eva manussehi suppakaasita.m, no ca kho laabhagga-yasagga-ppatta.m, evan ta.m brahmacariya.m aparipuura.m hoti ten' {a'ngena}.

13. Yato ca kho Cunda etehi c' eva a'ngehi {samannaagata.m} brahmacariya.m hoti satthaa ca hoti thero ratta~n~nuu cirapabbajito addha-gato vayo anuppatto, theraa c' assa bhikkhuu saavakaa honti vyattaa viniitaa ... pe ... sappaa.tihaariya.m dhamma.m desetu.m, majjhimaa c' assa bhikkhuu saavakaa honti, navaa c' assa bhikkhuu saavakaa honti, theraa c' assa bhikkhuniyo saavikaa honti, majjhimaa c' assa bhikkhuniyo saavikaa honti, navaa c' assa bhikkhuniyo saavikaa honti, upaasakaa c' assa saavakaa honti gihii odaata-vasanaa brahmacaarino,

[page 125]

upaasakaa c' assa saavakaa honti gihii odaata-vasanaa kaama-bhogino, upaasikaa c' assa saavikaa honti gihiniyo odaatavasanaa brahmacaariniyo, upaasikaa c' assa saavikaa honti gihiniyo odaata-vasanaa kaama-bhoginiyo, brahmacariya.m c' assa hoti iddha~n c' eva phiita~n ca vitthaarika.m baahuja~n~na.m puthu-bhuuta.m yaavad eva manussehi suppakaasita.m laabhagga-yasagga-ppatta~n ca, eva.m ta.m brahmacariya.m paripuura.m hoti ten' a'ngena.

14. Aha.m kho pana Cunda etarahi satthaa loke uppanno araha.m Sammaa-Sambuddho, dhammo ca svaakkhaato suppavedito niyyaaniko upasama-sa.mvattaniko SammaaSambuddha-ppavedito, vi~n~naapitatthaa ca me saavakaa saddhamme, kevala~n ca tesa.m paripuura.m brahmacariya.m aavikata.m uttaani-kata.m sa'ngaaha-pada-kata.m sappaa.tihiirakata.m yaavad eva manussehi suppakaasita.m. Aha.m kho pana Cunda etarahi satthaa thero ratta~n~nuu cira-pabbajito addha-gato vayo anuppatto.

15. Santi kho pana me Cunda etarahi theraa bhikkhuu saavakaa vyattaa viniitaa visaaradaa patta-yoga-kkhemaa, ala.m samakkhaatu.m saddhammassa, ala.m uppanna.m parappavaada.m sahadhammena suniggahiita.m niggahetvaa sappaa.tihaariya.m dhamma.m desetu.m. Santi kho pana me Cunda majjhimaa bhikkhuu saavakaa vyattaa. Santi kho pana me Cunda etarahi navaa bhikkhuu saavakaa. Santi kho pana me Cunda etarahi theraa bhikkhuniyo saavikaa. Santi kho pana me Cunda etarahi majjhimaa bhikkhuniyo saavikaa.

Santi kho pana me Cunda etarahi navaa bhikkhuniyo saavikaa. Santi kho pana me Cunda etarahi upaasakaa saavakaa gihii odaata-vasanaa brahmacaarino. Santi kho pana me Cunda etarahi upaasakaa saavakaa gihii odaata-vasanaa kaamabhogino. Santi kho pana me Cunda etarahi upaasikaa saavikaa gihiniyo odaata-vasanaa brahmacaariniyo. Santi kho pana me Cunda etarahi upaasikaa saavikaa gihiniyo odaatavasanaa kaama-bhoginiyo

[page 126]

... pe ... etarahi kho pana me Cunda brahmacariya.m iddha~n ca phiita~n ca vitthaarika.m baahu-ja~n~na.m puthu-bhuuta.m {yaavad} eva manussehi suppakaasita.m.

16. Yaavataa kho Cunda etarahi satthaaro loke uppannaa, naaha.m Cunda a~n~na.m eka.m satthaaram pi samanupassaami eva.m laabhagga-yasagga-ppatta.m yatharivaaha.m. Yaavataa kho Cunda etarahi sa.mghaa vaa ga.naa loke uppannaa, naaha.m Cunda a~n~na.m eka.m sa.mgha.m pi samanupassaami eva.m laabhagga-yasagga-ppatta.m yathariva Cunda bhikkhusa'ngho. Ya.m kho ta.m Cunda sammaa-vadamaano vadeyya -- 'Sabbaakaara-sampanna.m sabbaakaara-paripuura.m anuuna.m anadhika.m svaakkhaata.m kevala-paripuura.m brahmacariya.m suppakaasitan ti,' idam eva ta.m sammaa-vadamaano vadeyya -- 'Sabbaakaara-sampanna.m ... pe ... brahmacariya.m suppakaasitan ti.' Uddako suda.m Cunda Raamaputto eva.m vaaca.m bhaasati: 'Passan na passatiiti.' Ki~n ca passan na passatiiti? Khurassa saadhu-nisitassa talam assa passati, dhaara~n ca kho tassa na passati. Ida.m vuccati Cunda -'Passan na passatiiti.' Ta.m kho pan' eta.m Cunda -Uddakena Raamaputtena bhaasita.m hiina.m gamma.m pothujjanika.m anariya.m anattha-sa.mhita.m khuram eva sandhaaya. Ya~n ca ta.m Cunda sammaa-vadamaano vadeyya --

[page 127]

'Passa.m na passatiiti,' idam eva ta.m sammaa-vadamaano vadeyya -- 'Passa.m na passatiiti.' {Ki~n ca} passa.m na passatiiti? Eva.m sabbaakaara-sampanna.m sabbaakaara-paripuura.m anuuna.m anadhika.m svaakkhaata.m kevala-paripuura.m brahmacariya.m suppakaasitan ti. Iti h' eta.m passati, idam ettha apaka.d.dheyya, evan ta.m parisuddhatara.m assaati. Iti h' eta.m na passati, idam ettha upaka.d.dheyya, evan ta.m paripuura.m assaati. Iti h' eta.m na passati, ida.m vuccati -'Passa.m na passatiiti.' Ya.m kho ta.m Cunda sammaavadamaano vadeyya -- 'Sabbaakaara-sampanna.m ... pe ... brahmacariya.m suppakaasitan ti,' idam eta.m sammaavadamaano vadeyya -- 'Sabbaakaara-sampanna.m sabbaakaaraparipuura.m anuuna.m anadhika.m svaakkhaata.m kevala-paripuura.m brahmacariya.m suppakaasitan ti.'

17. Tasmaat iha Cunda ye vo mayaa dhammaa abhi~n~naa desitaa, tattha sabbeh' eva sa'ngamma samaagamma atthena attha.m vya~njanena vya~njana.m sa'ngaayitabba.m na vivaditabba.m, yathayida.m brahmacariya.m addhaniya.m assa cira-.t.thitika.m, tad assa bahujana-hitaaya bahujana-sukhaaya lokaanukampaaya atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaana.m.

Katame ca te Cunda mayaa dhammaa abhi~n~naa desitaa yattha sabbeh' eva sa'ngamma samaagamma atthena attha.m vya~njanena vya~njana.m sa'ngaayitabba.m na vivaditabba.m, yathayida.m brahmacariya.m addhaniya.m assa cira-.t.thitika.m, tad assa bahujana-hitaaya bahujana-sukhaaya {lokaanukampaaya} atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaana.m? Seyyathiida.m cattaaro satipa.t.thaanaa, cattaaro samma-{ppadhaanaa,} cattaaro iddhi-paadaa, pa~nc' indriyaani, pa~nca balaani, satta bojjha'ngaa,

[page 128]

ariyo a.t.tha'ngiko Maggo. Ime kho te Cunda dhammaa mayaa abhi~n~naa desitaa, yattha sabbeh' eva sa.mgamma samaagamma atthena attha.m vya~njanena vya~njana.m sa'ngaayitabba.m na vivaditabba.m, yathayida.m brahmacariya.m addhaniya.m assa cira-{.t.thitika.m}, tad assa bahujana-hitaaya bahujana-sukhaaya lokaanukampaaya atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaana.m.

18. Tesa~n ca vo Cunda samaggaana.m sammodamaanaana.m avivadamaanaana.m sikkhitabba.m, a~n~nataro sabrahmacaarii sa'nghe dhamma.m bhaaseyya. Tatra ce tumhaaka.m evam assa -- 'Aya.m kho aayasmaa attha~n c' eva micchaa {ga.nhaati}, vya~njanaani ca micchaa ropetiiti,' tassa n' eva abhinanditabba.m na pa.tikkositabba.m. Anabhinanditvaa appa.tikkositvaa so evam assa vacaniiyo -- 'Imassa nu kho aavuso atthassa imaani vaa vya~njanaani etaani vaa vya~njanaani, katamaani opaayikataraani; imesa.m vaa vya~njanaana.m aya.m vaa attho eso vaa attho, katamo opaayikataro ti?' So ce eva.m vadeyya -- 'Imassa kho aavuso atthassa imaan' eva vya~njanaani opaayikataraani yaani c' eva etaani, imesa.m vya~njanaana.m ayam eva attho opaayikataro yo c' eva eso ti,' so n' eva ussaadetabbo na apasaadetabbo. Anussaadetvaa na apasaadetvaa so va saadhuka.m sa~n~naapetabbo, tassa ca atthassa tesa~n ca vya~njanaana.m nisantiyaa.

19. Aparo pi ce Cunda sabrahmacaarii sa'nghe dhamma.m bhaaseyya. Tatra ce tumhaaka.m evam assa -- 'Aya.m kho aayasmaa attha.m hi kho micchaa ga.nhaati, vya~njanaani sammaa ropetiiti,'

[page 129]

tassa n' eva abhinanditabba.m na pa.tikkositabba.m. Anabhinanditvaa appa.tikkositvaa so evam assa vacaniiyo -- 'Imesa.m nu kho aavuso vya~njanaana.m aya.m vaa attho eso vaa attho, katamo opaayikataro ti?' So ce eva.m vadeyya -- 'Imesa.m kho aavuso vya~njanaana.m ayam eva attho opaayikataro, yo c' eva eso ti,' so n' eva ussaadetabbo na apasaadetabbo. Anussaadetvaa anapasaadetvaa so yeva saadhuka.m sa~n~naapetabbo tass' ev' atthassa nisantiyaa.

20. Aparo pi ce Cunda sabrahmacaarii sa'nghe dhamma.m bhaaseyya, tatra ce tumhaaka.m evam assa -- 'Aya.m kho aayasmaa attha.m hi kho sammaa ga.nhaati, vya~njanaani micchaa ropetiiti,' tassa n' eva abhinanditabba.m na pa.tikkositabba.m.

Anabhinanditvaa appa.tikkositvaa so evam assa vacaniiyo -'Imassa nu kho aavuso atthassa imaani ca vya~njanaani etaani vaa vya~njanaani, katamaani opaayikataraaniiti?' So ce eva.m vadeyya -- 'Imassa nu kho aavuso atthassa imaan' eva vya~njanaani opaayikataraani, yaani c' eva etaaniiti,' so n' eva ussaadetabbo na apasaadetabbo. Anussaadetvaa anapasaadetvaa so yeva saadhuka.m sa~n~naapetabbo tesa.m ~neva vya~njanaana.m nisantiyaa.

21. Aparo pi ce Cunda sabrahmacaarii sa'nghe dhamma.m bhaaseyya, tatra ce tumhaaka.m evam assa -- 'Aya.m kho aayasmaa attha.m ~neva sammaa ga.nhaati, vya~njanaani sammaa ropetiiti,' tassa 'Saadhuuti' bhaasita.m abhinanditabba.m anumoditabba.m. Tassa 'Saadhuuti' bhaasita.m abhinanditvaa anumoditvaa so evam assa vacaniiyo -- 'Laabhaa no aavuso, suladdha.m no aavuso, ye maya.m aayasmanta.m taadisa.m sabrahmacaari.m passaama eva.m atthuupeta.m vya~njanuupetan ti.'

22. Nava.m aha.m Cunda di.t.tha-dhammikaana.m yeva aasavaana.m sa.mvaraaya dhamma.m desemi.

[page 130]

Na panaaha.m Cunda samparaayikaana.m yeva aasavaana.m pa.tighaataaya dhamma.m desemi, di.t.tha-dhammikaana.m c' evaaha.m Cunda aasavaana.m sa.mvaraaya dhamma.m desemi samparaayikaana~n ca aasavaana.m pa.tighaataaya. Tasmaat iha Cunda ya.m vo mayaa ciivara.m anu~n~naata.m, ala.m vo ta.m yaavad eva siitassa pa.tighaataaya, u.nhassa pa.tighaataaya, .da.msa-makasa-vaataatapasiri.msapa-samphassaana.m pa.tighaataaya yaavad eva hirikopiina-pa.ticchaadanattha.m. Yo vo mayaa pi.n.dapaato anu~n~naato, ala.m vo so yaavad eva imassa kaayassa .thitiyaa yaapanaaya vihi.msuuparatiyaa brahmacariyaanuggahaaya -- 'Iti puraa.na~n ca vedana.m pa.tiha'nkhaami nava~n ca vedana.m na {uppaadessaami}, yaatraa ca me bhavissati anavajjataa ca phaasuvihaaro caati.' Ya.m vo mayaa senaasana.m anu~n~naata.m, ala.m vo ta.m yaavad eva siitassa pa.tighaataaya u.nhassa pa.tighaataaya da.msa-makasa-{vaataatapa}-siri.msapa-samphassaana.m pa.tighaataaya yaavad eva utu-parissaya-vinodaka.m pa.tisallaa.naaraamattha.m. Yo vo mayaa {gilaana-paccaya}-bhesajja-parikkhaaro anu~n~naato, ala.m vo so yaavad eva uppannaana.m veyyaabaadhikaana.m vedanaana.m pa.tighaataaya abyaapajjhaparamataayaati.

23. .Thaana.m kho pan' eta.m Cunda vijjati, ya.m a~n~na-titthiyaa paribbaajakaa eva.m vadeyyu.m -- 'Sukhallikaanuyogam anuyuttaa Sama.naa Sakya-puttiyaa viharantiiti.' Eva.m vaadino Cunda a~n~na-titthiyaa paribbaajakaa evam assu vacaniiyaa -- 'Katamo so aavuso sukhallikaanuyogo? Sukhallikaanuyogaa pi hi bahuu aneka-vihitaa naana-ppakaarakaa ti.' Cattaaro 'me Cunda sukhallikaanuyogaa hiinaa gammaa pothujjanikaa anariyaa anattha-sa.mhitaa na nibbidaaya na viraagaaya na nirodhaaya na upasamaaya na abhi~n~naaya na sambodhaaya na nibbaanaaya sa.mvattanti. Katame cattaaro? Idha Cunda ekacco baalo paa.ne vadhitvaa attaana.m sukheti pii.neti, aya.m pa.thamo sukhallikaanuyogo. Puna ca para.m Cunda idh' ekacco adinna.m aadiyitvaa attaana.m sukheti pii.neti,

[page 131]

aya.m dutiyo sukhallikaanuyogo. Puna ca para.m Cunda idh' ekacco musaa-bha.nitvaa attaana.m sukheti pii.neti, aya.m tatiyo sukhallikaanuyogo. Puna ca para.m Cunda idh' ekacco pa~ncahi kaama-gu.nehi samappito sama'ngi-bhuuto parivaareti, aya.m catuttho sukhallikaanuyogo. Ime kho Cunda cattaaro sukhallikaanuyogaa hiinaa gammaa pothujjanikaa anariyaa anattha-sa.mhitaa na nibbidaaya na viraagaaya na nirodhaaya na upasamaaya na abhi~n~naaya na sambodhaaya na nibbaanaaya sa.mvattanti.

24. .Thaana.m kho pan' eta.m Cunda vijjati, ya.m a~n~natitthiyaa eva.m puccheyyu.m -- 'Ime cattaaro sukhallikaanuyoge anuyuttaa Sama.naa Sakya-puttiyaa viharantiiti?' Te 'Maa h' evan 'ti 'ssu vacaniiyaa, na vo te sammaa {vadamaanaa} vadeyyu.m, abbhaacikkheyyu.m vo te asataa abhuutena.

Cattaaro 'me Cunda sukhallikaanuyogaa ekanta-nibbidaaya viraagaaya nirodhaaya upasamaaya abhi~n~naaya sambodhaaya nibbaanaaya sa.mvattanti. Katame cattaaro? Idha Cunda bhikkhu vivicc' eva kaamehi vivicca akusalehi dhammehi savitakka.m {savicaara.m} vivekaja.m piiti-sukha.m pa.thamajjhaana.m upasampajja viharati. Aya.m pa.thamo sukhallikaanuyogo. Puna ca para.m Cunda bhikkhu vitakkavicaaraana.m vuupasamaa ajjhatta.m sampasaadana.m cetaso ekodibhaava.m avitakka.m avicaara.m samaadhija.m piiti-sukha.m dutiya-jjhaana.m upasampajja viharati. Aya.m dutiyo sukhallikaanuyogo. Puna ca para.m Cunda bhikkhu piitiyaa ca viraagaa ... pe ... aya.m tatiyo sukhallikaanuyogo.

Puna ca para.m Cunda bhikkhu sukhassa ca pahaanaa . . .

[page 132]

pe ... aya.m catuttho sukhallikaanuyogo. Ime kho Cunda cattaaro sukhallikaanuyogaa ekanta-nibbidaaya viraagaaya nirodhaaya upasamaaya abhi~n~naaya sambodhaaya nibbaanaaya sa.mvattanti. .Thaana.m kho pan' eta.m Cunda vijjati ya.m a~n~natitthiyaa paribbaajakaa eva.m vadeyyu.m -- 'Ime cattaaro sukhallikaanuyoge anuyuttaa Sama.naa Sakya-puttiyaa viharantiiti.' Te 'Evan' ti 'ssu vacaniiyaa, sammaa vo te vadamaanaa vadeyyu.m, na vo te abbhaacikkheyyu.m asataa abhuutena.

25. .Thaana.m kho pan' eta.m Cunda vijjati ya.m a~n~na titthiyaa paribbaajakaa eva.m vadeyyu.m -- 'Ime pana aavuso cattaaro sukhallikaanuyoge anuyuttaana.m viharata.m kati phalaani kat' aanisa.msaa paa.tika'nkhaa ti?' {Eva.m-vaadino} Cunda a~n~na-titthiyaa paribbaajakaa evam assu vacaniiyaa -'Ime kho aavuso cattaaro sukhallikaanuyoge anuyuttaana.m viharata.m cattaari phalaani cattaaro aanisa.msaa paa.tika'nkhaa.

Katame cattaaro? Idh' aavuso bhikkhu ti.n.na.m sa.myojanaana.m parikkhayaa sotaapanno hoti avinipaata-dhammo niyato sambodhi-paraayano. Ida.m pa.thama.m phala.m pa.thamo aanisa.mso. Puna ca para.m aavuso bhikkhu ti.n.na.m sa.myojanaana.m parikkhayaa raaga-dosa-mohaana.m tanuttaa {sakadaagaamii} hoti sakid eva ima.m loka.m aagantvaa dukkhass' anta.m karoti. Ida.m dutiya.m phala.m dutiyo aanisa.mso. Puna ca para.m aavuso bhikkhu pa~ncanna.m orambhaagiyaana.m sa.myojanaana.m parikkhayaa opapaatiko hoti tattha parinibbaayii anaavatti-dhammo tasmaa lokaa. Ida.m tatiya.m phala.m tatiyo aanisa.mso. Puna ca para.m aavuso bhikkhu aasavaanam khayaa anaasava.m ceto-vimuttim pa~n~naa-vimutti.m di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharati. Ida.m catuttha.m phala.m catuttho aanisa.mso. Ime kho aavuso cattaaro sukhallikaanuyoge anuyuttaana.m viharata.m imaani cattaari phalaani cattaaro aanisa.msaa paa.tika'nkhaa ti.'

26. .Thaana.m kho pan' eta.m Cunda vijjati ya.m a~n~natitthiyaa paribbaajakaa eva.m vadeyyu.m

[page 133]

-- 'A.t.thita-dhammaa Sama.naa Saakya-puttiyaa viharantiiti.' {Eva.m-vaadino} Cunda a~n~na-titthiyaa paribbaajakaa evam assu vacaniiyaa -- 'Atthi kho aavuso tena Bhagavataa jaanataa passataa arahataa SammaaSambuddhena saavakaana.m dhammaa desitaa pa~n~nattaa {yaava-} jiiva.m anatikkamaniiyaa. Seyyathaa pi aavuso inda-khiilo vaa ayo-khiilo vaa gambhiira-nemo sunikhaato acalo asampavedhii, evam eva kho aavuso tena Bhagavataa jaanataa passataa arahataa Sammaa-Sambuddhena saavakaana.m dhammaa desitaa pa~n~nattaa {yaava-}jiiva.m anatikkamaniiyaa. Yo so aavuso bhikkhu araha.m khii.naasavo vusitavaa kata-kara.niiyo ohita-bhaaro anuppattasadattho {parikkhii.na}-bhava-sa.myojano sammad-a~n~naa vimutto, abhabbo so nava .thaanaani ajjhaacaritu.m.

Abhabbo aavuso khii.naasavo bhikkhu sa~ncicca paa.na.m jiivitaa voropetu.m. Abhabbo khii.naasavo bhikkhu adinna.m theyyasa.mkhaata.m aadaatu.m. Abhabbo khii.naasavo bhikkhu methuna.m dhamma.m pa.tisevitu.m. Abhabbo khii.naasavo bhikkhu sampajaana-musaa bhaasitu.m. Abhabbo khii.naasavo bhikkhu sannidhi-kaaraka.m kaame paribhu~njitu.m, seyyathaa pi pubbe agaariya-bhuuto. Abhabbo khii.naasavo bhikkhu chandaagati.m gantu.m. Abhabbo khii.naasavo bhikkhu dosaagati.m gantu.m. Abhabbo khii.naasavo bhikkhu mohaagati.m gantu.m. Abhabbo khii.naasavo bhikkhu bhayaagati.m gantu.m.

Yo so aavuso bhikkhu araha.m khii.naasavo vusitavaa katakara.niiyo ohita-bhaaro anuppatta-sadattho parikkhii.na-bhavasa.myojano sammad-a~n~naa vimutto, abhabbo so imaani nava .thaanaani ajjhaacaritun ti.'

[page 134]

27. .Thaana.m kho pan' eta.m Cunda vijjati ya.m a~n~natitthiyaa paribbaajakaa eva.m vadeyyu.m -- 'Atiita.m kho addhaana.m aarabbha Sama.no Gotamo atiiraka.m ~naa.na-dassana.m pa~n~naapeti, no ca kho anaagata.m addhaana.m aarabbha atiiraka.m ~naa.na-dassana.m pa~n~naapeti; tayida.m ki.m su tayida.m katha.m suuti?' Ten' eva a~n~na-titthiyaa paribbaajakaa a~n~na-vihitakena ~naa.na-dassanena a~n~na-vihitaka.m ~naa.nadassana.m pa~n~naapetabba.m ma~n~nanti, yatheriva baalaa avyattaa. Atiita.m kho Cunda addhaana.m aarabbha Tathaagatassa sataanusaari-vi~n~naa.na.m hoti. So yaavataka.m aaka'nkhati taavataka.m anussarati. Anaagata~n ca kho addhaana.m aarabbha Tathaagatassa bodhija.m ~naa.na.m uppajjati -- 'Ayam antimaa jaati, n' atthi daani punabbhavo ti.'

28. Atiita~n ce pi Cunda hoti abhuuta.m ataccha.m anatthasa.mhita.m, na ta.m Tathaagato vyaakaroti. Atiita.m ce pi Cunda hoti bhuuta.m taccha.m anattha-sa.mhita.m, tam pi Tathaagato na vyaakaroti. Atiita.m ce pi Cunda hoti bhuuta.m taccha.m attha-sa.mhita.m, tatra kaala~n~nuu hoti Tathaagato tassa pa~nhassa veyyaakara.naaya. Anaagata.m ce pi Cunda hoti abhuuta.m ataccha.m anattha-sa.mhita.m, na ta.m Tathaagato vyaakaroti. Anaagata.m ce pi Cunda hoti bhuuta.m taccha.m anattha-sa.mhita.m, tam pi Tathaagato na vyaakaroti.

Anaagata.m ce pi Cunda hoti bhuuta.m taccha.m atthasa.mhita.m tatra kaala~n~nuu hoti Tathaagato tassa pa~nhassa veyyaakara.naaya sa.mkhitta.m. Paccuppanna.m ce pi Cunda hoti abhuuta.m ataccha.m anattha-sa.mhita.m, na ta.m Tathaagato vyaakaroti. Paccuppanna.m ce pi Cunda hoti bhuuta.m taccha.m anattha-sa.mhita.m,

[page 135]

tam pi Tathaagato na vyaakaroti.

{Paccuppanna.m} ce pi Cunda hoti bhuuta.m taccha.m atthasa.mhita.m, tatra kaala~n~nuu hoti Tathaagato tassa pa~nhassa veyyaakara.naaya. Iti kho Cunda atiitaanaagata-paccuppannesu dhammesu Tathaagato kaala-vaadii bhuuta-vaadii attha-vaadii dhamma-vaadii vinaya-vaadii. Tasmaa Tathaagato ti vuccati.

29. Ya.m kho Cunda sadevakassa lokassa samaarakassa sabrahmakassa sassama.na-braahma.niyaa pajaaya sadevamanussaaya di.t.tha.m suta.m muta.m vi~n~naata.m patta.m pariyesita.m anuvicarita.m manasaa, sabba.m Tathaagatena abhisambuddha.m. Tasmaa Tathaagato ti vuccati. Ya~n ca Cunda ratti.m Tathaagato anuttara.m sammaa-sambodhi.m abhisambujjhati, ya~n ca rattim anupaadisesaaya nibbaanadhaatuyaa parinibbaayati, ya.m etasmi.m antare bhaasati lapati niddisati, sabba.m ta.m tath' eva hoti no a~n~nathaa. Tasmaa Tathaagato ti vuccati. Yathaa-vaadii Cunda Tathaagato tathaakaarii, yathaa-kaarii tathaa-vaadii. Iti yathaa-vaadii tathaa-kaarii, yathaa-kaarii tathaa-vaadii, tasmaa Tathaagato ti vuccati. Sadevake loke samaarake sabrahmake sassama.na-braahma.niyaa pajaaya sadeva-manussaaya Tathaagato abhibhuu anabhibhuuto a~n~nadatthu-daso vasavattii. Tasmaa Tathaagato ti vuccati.

30. .Thaana.m kho pan' eta.m Cunda vijjati ya.m a~n~natitthiyaa paribbaajakaa eva.m vadeyyu.m -- 'Kin nu kho aavuso hoti Tathaagato param mara.naa? idam eva sacca.m, mogham a~n~nan ti?' {Eva.m-vaadino} Cunda a~n~na-titthiyaa paribbaajakaa evam assu vacaniiyaa -- 'Avyaakata.m kho aavuso Bhagavataa:

[page 136]

Hoti Tathaagato param mara.naa, idam eva sacca.m, mogham a~n~nan ti.' .Thaana.m kho pan' eta.m Cunda vijjati, ya.m a~n~na-titthiyaa paribbaajakaa eva.m vadeyyu.m -'Ki.m pan' aavuso na hoti Tathaagato param mara.naa? idam eva sacca.m, mogham a~n~nan ti?' {Eva.m-}vaadino Cunda a~n~na-titthiyaa paribbaajakaa evam assu vacaniiyaa -- 'Etam pi kho aavuso Bhagavataa avyaakata.m: Na hoti Tathaagato param mara.naa, idam eva sacca.m, mogham a~n~nan ti.' .Thaana.m kho pan' eta.m Cunda vijjati, ya.m a~n~na-titthiyaa paribbaajakaa {eva.m} vadeyyu.m -- 'Kin nu kho aavuso hoti ca na hoti ca Tathaagato param mara.naa ... pe ... n' eva hoti na na hoti Tathaagato param mara.naa, idam eva sacca.m, mogham a~n~nan ti?' {Eva.m-vaadino} Cunda a~n~na-titthiyaa paribbaajakaa evam assu vacaniiyaa -- 'Etam pi kho aavuso Bhagavataa avyaakata.m: N' eva hoti na na hoti Tathaagato param mara.naa, idam eva sacca.m, mogham a~n~nan ti.'

31. .Thaana.m kho pan' eta.m Cunda vijjati ya.m a~n~natitthiyaa paribbaajakaa eva.m vadeyyu.m -- 'Kasmaa pan' eta.m aavuso Sama.nena Gotamena avyaakatan ti?' {Eva.m-vaadino} Cunda a~n~na-titthiyaa paribbaajakaa evam assu vacaniiyaa -'Na h' eta.m aavuso attha-sa.mhita.m na dhamma-sa.mhita.m na aadibrahmacariyaka.m na nibbidaaya na viraagaaya na nirodhaaya na upasamaaya na abhi~n~naaya na sambodhaaya na nibbaanaaya sa.mvattati. Tasmaa ta.m Bhagavataa avyaakatan ti.'

32. .Thaana.m kho pan' eta.m Cunda vijjati ya.m a~n~na-titthiyaa paribbaajakaa eva.m vadeyyu.m -- 'Ki.m pan' aavuso Sama.nena Gotamena vyaakatan ti?' {Eva.m-vaadino} Cunda a~n~natitthiyaa paribbaajakaa evam assu {vacaniiyaa} -- 'Ida.m dukkhan ti kho aavuso Bhagavataa vyaakata.m, Aya.m dukkha-samudayo ti kho aavuso Bhagavataa vyaakata.m, Aya.m dukkha-nirodha ti kho aavuso Bhagavataa vyaakata.m, Aya.m dukkha-nirodhogaaminii pa.tipadaa ti kho aavuso Bhagavataa vyaakatan ti.'

[page 137]

33. .Thaana.m kho pan' eta.m Cunda vijjati ya.m a~n~na-titthiyaa paribbaajakaa eva.m vadeyyu.m -- 'Kasmaa pan' eta.m aavuso Sama.nena Gotamena vyaakatan ti?' {Eva.m-vaadino} Cunda a~n~na-titthiyaa paribbaajakaa evam assu vacaniiyaa -- 'Eta.m hi aavuso attha-sa.mhita.m, eta.m dhamma-sa.mhita.m, eta.m aadi-brahmacariyaka.m, ekanta-nibbidaaya viraagaaya nirodhaaya upasamaaya abhi~n~naaya sambodhaaya nibbaanaaya sa.mvattati. Tasmaa ta.m Bhagavataa vyaakatan ti.'

34. Ye pi te Cunda pubbanta-sahagataa di.t.thi-nissayaa, te pi vo mayaa vyaakataa yathaa te vyaakattabbaa, yathaa ca kho te na vyaakattabbaa, ki.m no aha.m tathaa vyaakarissaami? Ye pi te Cunda aparanta-sahagataa di.t.thi-nissayaa, te pi vo mayaa vyaakataa yathaa te vyaakattabbaa, yathaa ca kho te na vyaakattabbaa, ki.m vo aha.m te tathaa vyaakarissaami?

Katame te Cunda pubbanta-sahagataa di.t.thi-nissayaa ye vo mayaa vyaakataa yathaa te vyaakattabbaa yathaa ca te na vyaakattabbaa? Santi Cunda eke Sama.na-Braahma.naa eva.m-vaadino eva.m-di.t.thino -- 'Sassato attaa ca loko ca, idam eva sacca.m mogham a~n~nan ti.' Santi pana Cunda eke Sama.na-Braahma.naa eva.m-vaadino eva.m-di.t.thino --

'Asassato attaa ca loko ca ... pe . . .
Sassato ca asassato ca attaa ca loko ca ... pe . . .
N' eva sassato naasassato attaa ca loko ca ... pe . . .
Saya.m-kato attaa ca loko ca ... pe . . .
Para.m-kato attaa ca loko ca ... pe . . .
Saya.m-kato ca para.m-kato ca attaa ca loko ca ... pe . . .

[page 138]

Asaya.m-kaaro apara.m-kaaro adhicca-samuppanno attaa ca loko ca. Idam eva sacca.m, {mogham} a~n~nan ti.'

'Sassata.m sukha-dukkha.m:
Asassata.m sukha-dukkha.m:
Sassata~n ca asassata~n ca sukha-dukkha.m:
N' eva sassata.m naasassata.m sukha-dukkha.m:
Saya.m-kata.m sukha-dukkha.m:
Para.m-kata.m sukha-dukkha.m:
Saya.m-kata~n ca para.m-kata~n ca sukha-dukkha.m.

Asaya.m-kaara.m apara.m-kaara.m adhicca-samuppanna.m sukha-dukkha.m. Idam eva sacca.m, mogham a~n~nan ti.

35. Tatra Cunda ye te Sama.na-Braahma.naa eva.m-vaadino eva.m-di.t.thino -- 'Sassato attaa ca loko ca, idam eva sacca.m, mogham a~n~nan ti,' tyaaha.m upasa.mkamitvaa {eva.m} vadaami -Atthi nu kho ida.m, aavuso, vuccati 'Sassato attaa ca loko caati?' Ya~n ca kho te evam aaha.msu -- 'Idam eva sacca.m, mogham a~n~nan ti,' ta.m tesa.m naanujaanaami. Ta.m kissa hetu? A~n~nathaa-sa~n~nino pi h' ettha Cunda sant' eke sattaa. Imaaya pi kho aha.m Cunda pa~n~nattiyaa n' eva attano sama-sama.m samanupassaami kuto bhiyyo, atha kho aham eva tattha bhiyyo yadida.m adhippa~n~natti.

36. Tatra Cunda ye te Sama.na-Braahma.naa eva.m-vaadino eva.m-di.t.thino --

'Asassato attaa ca loko ca:
Sassato ca asassato ca attaa ca loko ca:
N' eva sassato naasassato attaa ca loko ca:
Saya.m-kato attaa ca loko ca:
Para.m-kato attaa ca loko ca:
Saya.m-kato ca para.m-kato ca attaa ca loko ca:
Asaya.m-kaaro ca apara.m-kaaro ca adhicca-samuppanno attaa ca loko ca:
Sassata.m sukha-dukkha.m:

[page 139]

Asassata.m sukha-dukkha.m:
Sassata~n ca asassata~n ca sukha-dukkha.m:
N' eva sassata.m naasassata.m sukha-dukkha.m:
Saya.m-kata.m sukha-dukkha.m:
Para.m-kata.m sukha-dukkha.m:
Saya.m-kata~n ca para.m-kata~n ca sukha-dukkha.m:
Asaya.m-kaara.m apara.m-kaara.m adhicca-samuppanna.m sukha-dukkha.m. Idam eva sacca.m, mogham a~n~nan ti: '

Tyaaha.m upasa.mkamitvaa eva.m vadaami -- Atthi kho ida.m, aavuso, vuccati 'Asaya.m-kaara.m apara.m-{kaara.m} adhiccasamuppanna.m sukha-dukkhan ti?' Ya~n ca kho te evam aaha.msu, -- 'Idam eva sacca.m, mogham a~n~nan ti,' ta.m tesa.m naanujaanaami. Ta.m kissa hetu? A~n~nathaa-sa~n~nino pi h' ettha Cunda sant' eke sattaa. Imaaya pi kho aha.m Cunda pa~n~nattiyaa n' eva attano sama-sama.m samanupassaami kuto bhiyyo, atha kho aham eva tattha bhiyyo yadida.m adhippa~n~natti. Ime kho te Cunda pubbantasahagataa di.t.thi-nissayaa, ye vo mayaa vyaakataa yathaa te vyaakattabbaa, yathaa ca te na vyaakattabbaa, ki.m vo aha.m te tattha vyaakarissaami?

37. Katame ca te Cunda aparanta-sahagataa di.t.thinissayaa ye vo mayaa vyaakataa yathaa te vyaakattabbaa yathaa ca te na vyaakattabbaa?

Santi Cunda eke Sama.na-Braahma.naa eva.m-vaadino eva.mdi.t.thino -- 'Ruupii attaa hoti arogo param mara.naa, idam eva sacca.m, mogham a~n~nan ti.'

Santi pana Cunda eke Sama.na-Braahma.naa eva.m-vaadino eva.m-di.t.thino -- 'Aruupii attaa hoti. . . .

Ruupii ca aruupii ca attaa hoti. . . .

N' eva ruupii naaruupii attaa hoti. . . .

[page 140]

Sa~n~nii attaa {hoti}. . . .

Asa~n~nii attaa hoti. . . .

N' eva sa~n~nii naasa~n~nii attaa hoti. . . .

Attaa ucchijjati vinassati, na hoti param mara.naa, idam eva sacca.m, mogham a~n~nan ti.'

38. Tatra Cunda ye te Sama.na-Braahma.naa eva.m-vaadino eva.m-di.t.thino -- 'Ruupii attaa hoti arogo param mara.naa, idam eva sacca.m, mogham a~n~nan ti,' tyaaha.m upasa.mkamitvaa eva.m vadaami -- Atthi kho ida.m, aavuso, vuccati 'Ruupii attaa hoti arogo param mara.naa ti?' Ya~n ca kho te evam aaha.msu 'Idam eva sacca.m, mogham a~n~nan ti,' ta.m tesa.m naanujaanaami. Ta.m kissa hetu? A~n~nathaa-sa~n~nino pi h' ettha Cunda sant' eke sattaa. Imaaya pi kho aha.m Cunda pa~n~nattiyaa n' eva attano sama-sama.m samanupassaami kuto bhiyyo, atha kho Cunda aham eva tattha bhiyyo yadida.m adhippa~n~natti.

39. Tatra Cunda ye te Sama.na-Braahma.naa eva.m-vaadino eva.m-di.t.thino --

Aruupii attaa hoti ... pe. . . .

Ruupii ca aruupii ca attaa hoti. . . .

N' eva ruupii naaruupii attaa hoti. . . .

Sa~n~nii attaa hoti. . . .

Asa~n~nii attaa hoti. . . .

N' eva sa~n~nii naasa~n~nii attaa hoti. . . .

Attaa ucchijjati vinassati, na hoti param mara.naa, idam eva sacca.m, mogham a~n~nan ti: '

Tyaaha.m upasa.mkamitvaa eva.m vadaami -- Atthi kho ida.m, aavuso, vuccati 'Attaa ucchijjati vinassati, na hoti param mara.naa ti?' Ya~n ca kho te Cunda evam aaha.msu -- 'Idam eva sacca.m, mogham a~n~nan ti,' ta.m tesa.m naanujaanaami.

Ta.m kissa hetu? A~n~nathaa sa~n~nino pi h' ettha Cunda sant' eke sattaa. Imaaya pi kho aha.m Cunda pa~n~nattiyaa n' eva attano sama-sama.m samanupassaami kuto bhiyyo, atha kho aham eva tattha bhiyyo yadida.m adhippa~n~natti. Ime kho Cunda aparanta-sahagataa di.t.thi-nissayaa ye vo mayaa vyaakataa,

[page 141]

yathaa te vyaakattabbaa; yathaa ca te na vyaakattabbaa, ki.m vo aha.m te tathaa vyaakarissaami?

40. Imesa~n ca Cunda pubbanta-sahagataana.m di.t.thinissayaana.m imesa~n ca aparanta-sahagataana.m {di.t.thi}-nissayaana.m pahaanaaya samatikkamaaya eva.m mayaa cattaaro satipa.t.thaanaa desitaa pa~n~nattaa. Katame cattaaro? Idha Cunda bhikkhu kaaye kaayaanupassii viharati aataapii sampajaano satimaa, vineyya loke abhijjhaa-domanassa.m, vedanaasu ... citte ... dhammesu dhammaanupassii viharati aataapii sampajaano satimaa, vineyya loke abhijjhaa-domanassa.m. Imesa~n ca Cunda pubbanta-sahagataana.m di.t.thi-nissayaana.m imesa~n ca aparanta-sahagataana.m di.t.thi-nissayaana.m pahaanaaya samatikkamaaya evam mayaa ime cattaaro satipa.t.thaanaa desitaa pa~n~nattaa ti.

41. Tena kho pana samayena aayasmaa Upavaano Bhagavato pi.t.thito .thito hoti Bhagavanta.m viijayamaano. Atha kho aayasmaa Upavaano Bhagavanta.m etad avoca:

'Acchariya.m bhante, abbhuta.m bhante, paasaadiko vataaya.m bhante dhamma-pariyaayo, atipaasaadiko vataaya.m bhante dhamma-pariyaayo. Ko naamo aya.m bhante dhamma-pariyaayo ti?'

'Tasmaat iha tva.m Upavaana ima.m dhamma-pariyaaya.m "Paasaadiko" ti eva na.m dhaarehiiti.'

Idam avoca Bhagavaa. Attamano aayasmaa Upavaano Bhagavato bhaasita.m abhinandiiti.

Paasaadika-Suttanta.m Cha.t.tha.m.

[page 142]

 


 

XXX. Lakkha.na Suttanta

Evam me suta.m.

1. Eka.m samaya.m Bhagavaa Saavatthiya.m viharati Jetavane Anaathapi.n.dikassa aaraame. Tatra kho Bhagavaa bhikkhuu aamantesi 'Bhikkhavo' ti. 'Bhadante' ti te bhikkhuu Bhagavato paccassosu.m. Bhagavaa etad avoca:

'Dvatti.ms' imaani bhikkhave MahaaPurisassa MahaaPurisa-lakkha.naani yehi samannaagatassa MahaaPurisassa dve gatiyo bhavanti ana~n~naa. Sace agaara.m ajjhaavasati, Raajaa hoti Cakkavatti dhammiko dhamma-raajaa caaturanto vijitaavii janapada-tthaavariya-ppatto satta-ratana-samannaagato. Tass' imaani satta ratanaani bhavanti, seyyathiida.m cakka-ratana.m hatthi-ratana.m assa-ratana.m ma.ni-ratana.m itthi-ratana.m gahapati-ratana.m pari.naayaka-ratanam eva sattama.m. {Paro-} sahassa.m kho pan' assa putta bhavanti suuraa viira'nga-ruupaa parasena-ppamaddanaa. So ima.m pathavi.m saagara-pariyanta.m ada.n.dena asatthena dhammena abhivijiya ajjhaavasati. Sace kho pana agaarasmaa anagaariya.m pabbajati araha.m hoti Sammaa-Sambuddho loke vivatta-cchaddo.

2. 'Katamaani ca taani bhikkhave MahaaPurisassa dvatti.msa MahaaPurisa-lakkha.naani yehi samannaagatassa MahaaPurisassa dve gatiyo honti ana~n~naa?

[page 143]

Sace agaara.m ajjhaavasati, Raajaa hoti Cakkavatti ... pe. ... Sace kho pana agaarasmaa anagaariya.m pabbajati, araha.m hoti SammaaSambuddho loke vivatta-cchaddo.

'Idha bhikkhave MahaaPuriso suppati.t.thita-paado hoti.

Yam pi bhikkhave MahaaPuriso suppati.t.thita-paado hoti, idam pi bhikkhave MahaaPurisassa MahaaPurisa-lakkha.na.m bhavati.

'Puna ca para.m bhikkhave MahaaPurisassa {he.t.thaa} paada-talesu cakkaani jaataani honti sahassaaraani sanemikaani sanaabhikaani sabbaakaara-paripuuraani {suvibhattantaraani}. Yam pi bhikkhave MahaaPurisassa ... pe ... idam pi bhikkhave MahaaPurisassa {MahaaPurisa}-lakkha.na.m bhavati.

'Puna ca para.m bhikkhave MahaaPuriso aayata-pa.nhii hoti ... pe . . .

'Diigh-a'ngulii hoti ... pe . . .

'Mudu-talu.na-hattha-paado hoti ... pe . . .

'Jaala-hattha-paado hoti ... pe . . .

'Ussa'nkha-paado hoti ... pe . . .

'E.ni-ja'ngho hoti ... pe . . .

'{.Thitako} va anonamanto ubhohi paa.ni-talehi jannukaani parimasati parimajjati ... pe . . .

'Kosohita-vattha-guyho hoti ... pe . . .

'Suva.n.na-va.n.no hoti ka~ncana-sannibha-ttaco ... pe . . .

'Sukhuma-cchavii hoti sukhumattaa chaviyaa rajojalla.m kaaye na upalippati ... pe . . .

[page 144]

'Ekeka-lomo hoti, ekekaani lomaani loma-kuupesu jaataani

. . . pe . . .

'Uddhagga-lomo hoti, uddhaggaani lomaani jaataani niilaani a~njana-va.n.naani ku.n.dala-vattaani padakkhi.naavattakajaataani ... pe . . .

'{Brahmujju}-gatto hoti ... pe . . .

'{Sattussado} hoti ... pe . . .

'Siiha-pubbaddha-kaayo hoti ... pe . . .

'Cit-antara.mso hoti ... pe . . .

'Nigrodha-parima.n.dalo hoti, yaavatakv assa kaayo taavatakv assa vyaamo, yaavatakv assa vyaamo taavatakv assa kaayo

. . . pe . . .

'Samavatta-kkhandho hoti ... pe . . .

'Rasaggas-aggii hoti ... pe . . .

'Siiha-hanu hoti ... pe . . .

'Cattaariisa-danto hoti ... pe . . .

'Sama-danto hoti ... pe . . .

'Avivara-danto hoti ... pe . . .

'Susukka-daa.tho hoti ... pe . . .

'Pahuuta-jivho hoti ... pe . . .

'Brahma-ssaro hoti ... pe . . .

'Karaviika-bhaa.nii hoti ... pe . . .

'Abhiniila-netto hoti ... pe . . .

'Go-pakhumo hoti ... pe . . .

'U.n.naa bhamuk-antare jaataa hoti odaataa mudu-tuulasannibhaa. Yam pi bhikkhave MahaaPurisassa u.n.naa bhamuk-antare jaataa hoti odaataa mudu-tuula-sannibhaa, idam pi bhikkhave {MahaaPurisassa} MahaaPurisa-lakkha.na.m bhavati.

[page 145]

'Puna ca para.m bhikkhave MahaaPuriso u.nhiisa-siiso hoti.

Yam pi bhikkhave MahaaPuriso u.nhiisa-siiso hoti, idam pi bhikkhave MahaaPurisassa MahaaPurisa-lakkha.na.m bhavati.

3. 'Imaani kho taani bhikkhave dvatti.msa MahaaPurisassa MahaaPurisa-lakkha.naani yehi samannaagatassa MahaaPurisassa dve gatiyo bhavanti ana~n~naa. Sace agaara.m ajjhaavasati, Raajaa hoti Cakkavatti dhammiko dhammaraaja caaturanto vijitaavii janapada-tthaavariya-ppatto sattaratana-samannaagato. Tass' imaani satta ratanaani bhavanti:

seyyathiida.m cakka-ratana.m hatthi-ratana.m assa-ratana.m ma.ni-ratana.m itthi-ratana.m gahapati-ratana.m {pari.naayaka}ratanam eva sattama.m. {Paro-}sahassa.m kho pan' assa puttaa bhavanti suuraa viir-a'nga-ruupaa parasena-ppamaddanaa.

So ima.m pa.thavi.m saagara-pariyanta.m ada.n.dena asatthena dhammena abhivijiya ajjhaavasati. Sace kho panaagaarasmaa anagaariya.m pabbajati, araha.m hoti SammaaSambuddho loke vivatta-cchaddo. Imaani kho te bhikkhave MahaaPurisassa dvatti.msa MahaaPurisa-lakkha.naani baahirakaa pi isayo dhaarenti, no ca kho te jaananti "Imassa kammassa katattaa ida.m lakkha.na.m pa.tilabhatiiti."

4. 'Yam pi bhikkhave Tathaagato purima.m jaati.m purima.m bhava.m purima.m niketa.m pubbe manussa-bhuuto samaano da.lha-samaadaano ahosi kusalesu dhammesu avatthita-samaadaano, kaaya-sucarite vacii-sucarite manosucarite, daana-sa.mvibhaage siila-samaadaane uposathuupavaase matteyyataaya petteyyataaya saama~n~nataaya braahma~n~nataaya kule je.t.thaapacaayitaaya a~n~natara~n~nataresu ca adhikusalesu dhammesu:

[page 146]

so tassa kammassa katattaa upacitattaa ussannattaa vipulattaa kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m uppajjati. So tattha a~n~ne deve dasahi .thaanehi adhiga.nhaati, dibbena aayunaa dibbena va.n.nena dibbena sukhena dibbena yasena dibbena adhipateyyena dibbehi ruupehi dibbehi saddehi dibbehi gandhehi dibbehi rasehi dibbehi pho.t.thabbehi. So tato cuto itthatta.m aagato samaano ima.m MahaaPurisa-lakkha.na.m pa.tilabhati, suppati.t.thita-paado hoti, sama.m paada.m bhuumiya.m nikkhipati, sama.m uddharati, sama.m sabbaavantehi paada-talehi bhuumi.m phusati.

5. 'So tena lakkha.nena samannaagato sace agaara.m ajjhaavasati Raajaa hoti Cakkavatti dhammiko dhamma-raajaa caaturanto vijitaavii janapada-tthaavariya-ppatto satta-ratanasamannaagato. Tass' imaani satta ratanaani bhavanti, seyyathiida.m cakka-ratana.m hatthi-ratana.m assa-ratana.m ma.ni-ratana.m itthi-ratana.m gahapati-ratana.m pari.naayakaratanam eva sattama.m. {Paro-}sahassa.m kho pan' assa puttaa bhavanti suuraa viir-a'nga-ruupaa parasena-ppamaddanaa.

So ima.m pa.thavi.m saagara-pariyanta.m akhilam animittam aka.n.taka.m iddha.m phiita.m khema.m siva.m nirabbuda.m ada.n.dena asatthena dhammena abhivijiya ajjhaavasati.

Raajaa samaano ki.m labhati? Avikkhambhiyo hoti kenaci manussa-bhuutena paccatthikena pacaamittena. Raajaa samaano ida.m labhati. Sace kho panaagaarasmaa anaagaariya.m pabbajati, araha.m hoti Sammaa-Sambuddho loke vivattacchaddo. Buddho samaano ki.m labhati? Avikkhambhiyo hoti abbhantarehi vaa baahirakehi vaa paccatthikehi vaa paccaamittehi raagena vaa dosena vaa mohena vaa Sama.nena vaa Braahma.nena vaa Devena vaa Maarena vaa Brahmunaa vaa kenaci vaa lokasmi.m.

[page 147]

Buddho samaano ida.m labhati.'

Etam attha.m Bhagavaa avoca.

6. Tatth' eta.m vuccati:

Sacce ca dhamme ca dame ca sa.myame
soceyya-siilaalay-uposathesu ca,
Daane ahi.msaaya asaahase rato
da.lha.m samaadaaya samattam aacari
So tena kammena diva.m samakkami,
sukha~n ca khi.d.daa-ratiyo ca aanubhi.
Tato cavitvaa punar aagato idha
samehi paadehi phusii {vasundhara.m}.
Vyaaka.msu veyya~njanikaa samaagataa:
'Samappati.t.thassa na hoti khambhanaa,
Gihissa vaa pabbajitassa vaa puna
ta.m lakkha.na.m bhavati tadattha-jotaka.m.
Akkhambhiyo hoti agaaram aavasa.m
paraabhibhuu sattubhi sattu-maddano,
Manussa-bhuutena na hoti kenaci,
sukhambhiyo tassa phalena kammuno.
Sace ca pabbajjam upeti taadiso
nekkhamma-chandaabhirato {vicakkha.no},
Aggo na so gacchati jaatu gabbha.m
nar-uttamo, esa hi tassa dhammataa ti.'

7. 'Yam pi bhikkhave Tathaagato purima.m jaati.m purima.m bhava.m purima.m niketa.m pubbe manussa-bhuuto samaano bahujana-sukhaaya ahosi,

[page 148]

ubbega.m uttaasa.m bhaya.m apanuditaa dhammika~n ca rakkhaavara.na-gutti.m sa.mvidhaataa saparivaara~n ca daana.m adaasi, so tassa kammassa katattaa upacitattaa ussannattaa vipulattaa kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m uppajjati ... pe ... So tato cuto itthatta.m aagato samaano ima.m MahaaPurisalakkha.na.m pa.tilabhati. {He.t.thaa} paada-talesu cakkaani jaataani honti sahassaaraani sanemikaani sanaabhikaani sabbaakaaraparipuuraani suvibhattantaraani.

8. 'So tena lakkha.nena samannaagato, sace agaara.m ajjhaavasati Raajaa hoti Cakkhavatti ... pe ... Raajaa samaano ki.m labhati? Mahaa-parivaaro hoti, mahaa 'ssa hoti parivaaro braahma.na-gahapatikaa negama-jaanapadaa ga.nakamahaamattaa aniika.t.thaa dovaarikaa amaccaa paarisajjaa raajaano bhogiyaa kumaaraa. Raajaa samaano ida.m labhati. Sace pana agaarasmaa anagaariya.m pabbajati, araha.m hoti Sammaa-Sambuddho loke vivatta-cchaddo. Buddho samaano ki.m labhati? Mahaa-parivaaro hoti, mahaa 'ssa hoti parivaaro bhikkhuu bhikkhuniyo upaasakaa upaasikaayo devaa manussaa asuraa naagaa gandhabbaa. Buddho samaano ida.m labhati.'

Etam attha.m Bhagavaa avoca.

9. Tatth' eta.m vuccati:

Pure puratthaa purimaasu jaatisu,
manussa-bhuuto bahunna.m sukhaavaho,
Ubbega-uttaara-bhayaapanuudano
guttiisu rakkhaavara.nesu ussuko.

[page 149]

So tena kammena diva.m samakkami,
sukha~n ca khi.d.daa-ratiyo ca aanubhi.
Tato cavitvaa punar aagato idha,
cakkaani paadesu duvesu vindati,
Samanta-nemiini sahassaaraani ca.
Vyaaka.msu veyya~njanikaa samaagataa,
Disvaa kumaara.m sata-pu~n~na-lakkha.na.m,
'Parivaaravaa hessati sattu-maddano,
Tathaa hi cakkaani samanta-nemiini.
Sace na pabbajam upeti taadiso,
Vatteti cakka.m pa.thavi.m pasaasati,
tassaanuyuttaa idha bhavanti khattiyaa,
Mahaa-yasa.m samparivaarayanti na.m.
Sace ca pabbajjam upeti taadiso
Nekkhamma-chandaabhirato {vicakkha.no}
deva-manussaasura-sakka-rakkhasaa
Gandhabba-naagaa vihagaa catu-ppadaa,
anuttara.m deva-manussa-puujita.m
Mahaa-yasa.m samparivaarayanti nan ti.'

10. 'Yam pi bhikkhave Tathaagato purima.m jaati.m purima.m bhava.m purima.m niketa.m pubbe manussa-bhuuto samaano paa.naatipaata.m pahaaya paa.naatipaataa pa.tivirato ahosi, nihita-da.n.do nihita-sattho lajjii dayaapanno sabba-paa.nabhuuta-hitaanukampii vihaasi, so tassa kammassa katattaa upacitattaa ussannattaa {vipulattaa} kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m uppajjati ... pe ... So tato cuto itthatta.m aagato samaano imaani tiini MahaaPurisalakkha.naani pa.tilabhati,

[page 150]

aayata-pa.nhii ca hoti diigh-a'ngulii ca {Brahmujju-gatto} ca.

11. 'So tehi lakkha.nehi samannaagato, sace agaara.m ajjhaavasati, Raajaa hoti Cakkavatti ... pe ... Raajaa samaano ki.m labhati? Diighaayuko hoti cira.t.thitiko, diigham aayum paaleti, na sakkaa hoti antaraa jiivitaa voropetu.m kenaci manussa-bhuutena paccatthikena paccaamittena. Raajaa samaano ida.m labhati ... pe ... Buddho samaano ki.m labhati? Diighaayuko hoti cira.t.thitiko, diigham aayum paaleti, na sakkaa hoti antaraa jiivitaa voropetu.m paccatthikehi paccaamittehi Sama.nena vaa Braahma.nena vaa Devena vaa Maarena vaa Brahmunaa vaa kenaci vaa lokasmi.m. Buddho samaano ida.m labhati.'

Etam attha.m Bhagavaa avoca.

12. Tatth' eta.m vuccati:

Mara.na-vadha-bhayattano viditvaa
pativirato param mara.naay' ahosi.
Tena sucaritena saggam agamaa,
sukata-phala-vipaakam anubhosi.
Caviya punar idh' aagato samaano,
pa.tilabhati idha tii.ni lakkha.naani,
Bhavati vipula-diigha-paa.niko
Brahmaa viy' ujju subho sujaata-gatto,
Subhujo susu {susa.n.thito}14 sujaato.
Mudu-{talu.n-a'nguliy'} assa honti diighaa,

[page 151]

Tiihi purisa-varagga-lakkha.nehi
cira-yapanaaya kumaaram aadisanti.
Bhavati yadi gihii cira.m yapeti,
ciratara.m pabbajati yadi tato hi,
Yaapayati vas-iddhi-bhaavanaaya
iti diighaayukataaya tan nimittan ti.

13. 'Yam pi bhikkhave Tathaagato purima.m jaati.m purima.m bhava.m purima.m niketa.m pubbe manussa-bhuuto samaano daataa ahosi pa.niitaana.m rasitaana.m khaadaniiyaana.m bhojaniiyaana.m saayaniiyaana.m lehaniiyaana.m paanaana.m, so tassa kammassa katattaa upacitattaa ussannattaa {vipulattaa} kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m {uppajjati} ... pe ... So tato cuto itthatta.m aagato samaano ima.m MahaaPurisa-lakkha.na.m pa.tilabhati, sattussado hoti. Satt' ussadaa honti, ubhosu hatthesu ussadaa honti, ubhosu paadesu ussadaa honti, ubhosu {a.msa}kuu.tesu ussadaa honti, khandhe ussado hoti.

14. 'So tena lakkha.nena {samannaagato} sace agaaram ajjhaavasati Raajaa hoti Cakkavatti ... pe ... Raajaa samaano ki.m labhati? Laabhii hoti pa.niitaana.m rasitaana.m khaadaniiyaana.m bhojaniiyaana.m saayaniiyaana.m lehaniiyaana.m paanaana.m. Raajaa samaano ida.m labhati ... pe ... Buddho samaano ki.m labhati? Laabhii hoti pa.niitaana.m rasitaana.m khaadaniiyaana.m bhojaniiyaana.m saayaniiyaana.m lehaniiyaana.m paanaana.m. Buddho samaano ida.m labhati.'

[page 152]

Etam attha.m Bhagavaa avoca.

15. Tatth' eta.m vuccati:

Khajja-bhojja.m atha leyya-saayiya.m
uttamagga-rasa-daayako ahu.
Tena so sucaritena kammunaa
Nandane ciram abhippamodati.
Satta-v-ussade idhaadhigacchati,
hattha-paada-muduta~n ca vindati.
Aahu vya~njana-nimitta-kovidaa
khajja-bhojja-rasa-laabhitaaya.
Na ta.m gihissa pi tadattha-jotaka.m,
pabbajjam pi tad adhigacchati,
Khajja-bhojja-rasa-{laabhii-r-uttama.m}
aahu sabba-gihi-bandhana-cchidan ti.

16. 'Yam pi bhikkhave Tathaagato purima.m jaati.m purima.m bhava.m purima.m niketa.m pubbe manussa-bhuuto samaano catuuhi sa'ngaha-vatthuuhi jana.m sa'ngahitaa ahosi daanena peyya-vaacena attha-cariyaaya samaanattataaya, so tassa kammassa katattaa upacitattaa ussannattaa vipullattaa kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m upapajjati. So tato cuto itthatta.m aagato samaano imaani dve MahaaPurisa-lakkha.naani pa.tilabhati,

[page 153]

mudu-talu.na-hatthapaado hoti jaala-hattha-paado ca.

17. 'So tehi lakkha.nehi samannaagato, sace agaara.m ajjhaavasati, Raajaa hoti Cakkavatti ... pe ... Raajaa samaano ki.m labhati? Susa'ngahita-parijano hoti, susa'ngahitaa 'ssa honti braahma.na-gahapatikaa negama-jaanapadaa ga.naka-mahaamattaa aniika.t.thaa dovaarikaa amaccaa paarisajjaa raajaano bhogiyaa kumaaraa. Raaja samaano ida.m labhati ... pe ... Buddho samaano ki.m labhati? Susa'ngahitaparijano hoti, susa'ngahitaa 'ssa honti bhikkhuu bhikkhuniyo upaasakaa upaasikaayo devaa manussaa asuraa naagaa gandhabbaa.

Buddho samaano ida.m labhati.'

Etam attha.m Bhagavaa avoca.

18. Tatth' eta.m vuccati:

Daanam pi ca attha-cariyatam pi ca
piya-vadata~n ca samaana-chandata~n ca
Kariya cariya susa'ngaha.m bahunna.m
anavamatena gu.nena yaati sagga.m.
Caviya punar idhaagato samaano
kara-cara.na-muduta~n ca jaalino ca,
Atirucira-suvaggu-dassaneyya.m
pa.tilabhati daharo susu kumaaro.

[page 154]

Bhavati parijanassa vo vidheyyo,
mahima.m aavasiko susa'ngahito,
Piya-vadu hita-sukhata.m jigi.msamaano
abhirucitaani gu.naani aacarati.
Yadi ca jahati sabba-kaama-gu.na-bhoga.m
kathayati dhamma-katha.m Jino janassa,
Vacana-ppa.tikarassaabhippasannaa
sutvaa dhammaanudhamma.m aacarantiiti.

19. 'Yam pi bhikkhave Tathaagato purima.m jaati.m purima.m bhava.m purima.m niketa.m pubbe manussa-bhuuto samaano bahuno janassa atthuupasa.mhita.m dhammuupasa.mhita.m vaaca.m bhaasitaa ahosi, bahujana.m nida.mseti, paa.niina.m hita-sukhaavaho ahu dhamma-yaagii, so tassa kammassa {katattaa} upacitattaa ... pe ... So tato cuto itthatta.m aagato samaano imaani dve MahaaPurisa-lakkha.naani pa.tilabhati, ussa'nkha-paado ca hoti uddhagga-lomo ca.

20. 'So tehi lakkha.nehi samannaagato, sace agaara.m ajjhaavasati, Raajaa hoti Cakkavatti ... pe ... Raajaa samaano ki.m labhati? Aggo ca hoti se.t.tho ca paamokkho ca uttamo ca pavaro ca kaama-bhogiina.m. Raajaa samaano ida.m labhati ... pe ... Buddho samano ki.m labhati? Aggo ca hoti se.t.tho ca paamokkho ca uttamo ca pavaro ca sabba-sattaana.m. Buddho samaano ida.m labhati.'

Etam attha.m Bhagavaa avoca.

21. Tatth' eta.m vuccati:

[page 155]

Attha-dhamma-sahita.m pure gira.m
eraya.m bahujana.m nida.msayi
Paa.niina.m hita-sukhaavaho ahu
dhamma-yaagam assaji amaccharii.
Tena so sucaritena kammunaa
sugati.m vajati tattha modati,
Lakkha.naani ca dve idh' aagato
uttama-sukhaani sa.mvindati.
Ubbham uppatita-loma-vaasaso
paada-ga.n.thi-r-ahu saadhu sa.n.thitaa,
Ma.msa-lohitaacitaa tacotataa
upari ca pana {sobhanaa} ahu.
Geham aavasati ce tathaa-vidho
aggata.m vajati kaama-bhogiina.m.
Tena uttaritaro na vijjati,
Jambudiipa.m abhibhuyya iriiyati.

[page 156]

Pabbajam pi ca anoma-nikkamo
aggata.m vajati sabba-paa.nina.m.
Tena uttaritaro na vijjati,
sabba.m loka.m abhibhuyya viharatiiti.

22. 'Yam pi bhikkhave Tathaagato purima.m jaati.m purima.m bhava.m purima.m niketa.m pubbe manussa-bhuuto samaano sakkacca.m vaacetaa ahosi sippa.m vaa vijja.m vaa cara.na.m vaa kamma.m vaa, "Kinti me khippa.m aajaaneyyu.m, khippa.m vijaaneyyu.m, khippa.m sampa.tipajjeyyu.m, na cira.m kilisseyyun ti," so tassa kammassa katattaa upacitattaa ... pe ... So tato cuto itthatta.m aagato samaano ima.m MahaaPurisa-lakkha.na.m pa.tilabhati, e.ni-ja'ngho hoti.

23. 'So tena lakkha.nena samannaagato, sace agaara.m ajjhaavasati Raajaa hoti Cakkavatti. Raajaa samaano ki.m labhati? Yaani etaani raajaarahaani raaj-a'ngaani raajuupabhogaani raajaanucchavikaani, taani khippa.m pa.tilabhati. Raajaa samaano ida.m labhati ... pe ... Buddho samaano ki.m labhati? Yaani taani sama.naarahaani sama.na'ngaani sama.nuupabhogaani sama.naanucchavikaani, taani khippa.m pa.tilabhati.

Buddho samaano ida.m labhati.'

Etam attha.m Bhagavaa avoca.

24. Tatth' eta.m vuccati:

Sippesu vijjaa-cara.nesu kammasu
'Katha.m vijaaneyya lahuuti?' icchati,

[page 157]

Yatuupaghaataaya na hoti kassaci
vaaceti khippa.m, na cira.m kilissati.
Ta.m kamma.m katvaa kusala.m sukhudraya.m
ja'nghaa manu~n~naa labhate susa.n.thitaa,
Va.t.taa sujaataa anupubbam uggataa
uddhagga-lomaa sukhuma-ttac' otthataa.
E.neyya-ja'ngho ti tam aahu puggala.m,
sampattiyaa khippam idh' aahu lakkha.na.m,
Ekeka-lomaani yadaabhika'nkhati,
apabbaja.m khippam idhaadhigacchati.
Sace ca pabbajjam upeti taadiso
nekkhamma-chandaabhirato vicakkha.no,
Anucchavikassa yadaanulomika.m
ta.m vindati khippam anoma-nikkamo ti.

25. 'Yam pi bhikkhave Tathaagato purima.m jaati.m purima.m bhava.m purima.m niketa.m pubbe manussa-bhuuto samaano Sama.na.m vaa Braahma.na.m vaa upasa.mkamitvaa paripucchitaa ahosi: "Ki.m bhante kusala.m, ki.m akusala.m? Ki.m saavajja.m, ki.m anavajja.m? Ki.m sevitabba.m, ki.m na sevitabba.m? Kim me kayiramaana.m diigha-ratta.m ahitaaya dukkhaaya assa? Ki.m vaa pana me kayiramaana.m diigha-ratta.m hitaaya sukhaaya assaati?", so tassa kammassa katattaa upacitattaa ... pe ... So tato cuto itthatta.m aagato samaano ida.m MahaaPurisa-lakkha.na.m pa.tilabhati, sukhuma-cchavii hoti,

[page 158]

sukhumattaa chaviyaa rajojalla.m kaaye na upalippati.

26. 'So tena {lakkha.nena} samannaagato, sace agaara.m ajjhaavasati, Raajaa hoti Cakkavatti ... pe ... Raajaa samaano ki.m labhati? Mahaa-pa~n~no hoti, naassa hoti koci pa~n~naaya sadiso vaa visi.t.tho vaa kaama-bhogiina.m. Raajaa samaano ida.m labhati ... pe ... Buddho samaano ki.m labhati? Mahaa-pa~n~no hoti puthu-pa~n~no haasu-pa~n~no javana-pa~n~no tikkha-pa~n~no nibbedhika-pa~n~no, naassa hoti koci pa~n~naaya sadiso vaa visi.t.tho vaa sabba-sattaana.m. Buddho samaano ida.m labhati.'

Etam attha.m Bhagavaa avoca.

27. Tatth' {eta.m} vuccati:

Pure puratthaa purimaasu jaatisu
a~n~naatu-{kaamo} paripucchitaa ahu,
Sussuusitaa pabbajita.m upaasitaa
atthantaro atthakatha.m nisaamayi.
Pa~n~naa-pa.tilaabha-katena kammunaa
manussa-bhuuto sukhuma-cchavii ahu.
Vyaaka.msu uppaada-nimitta-kovidaa,
'Sukhumaani atthaani avecca dakkhati.
Sace na pabbajjam upeti taadiso,
vatteti cakka.m pa.thavi.m pasaasati,
Atthaanusi.t.thiisu pariggahesu ca
na tena seyyo sadiso va vijjati.

[page 159]

Sace pabbajjam upeti taadiso
nekkhamma-chandaabhirato vicakkha.no,
Pa~n~naa-visi.t.tha.m labhate anuttara.m
pappoti bodhim vara-bhuuri-medhaso ti.'

28. 'Yam pi bhikkhave Tathaagato purima.m jaati.m purima.m bhava.m purima.m niketa.m pubbe manussa-bhuuto samaano akkodhano ahosi anupaayaasa-bahulo, bahum pi vutto samaano naabhisajji na kuppi na vyaapajji na pati.t.thayi, na kopa~n ca dosa~n ca appaccaya~n ca paatvaakaasi, daataa ca ahosi sukhumaana.m mudukaana.m atthara.naana.m paapura.naana.m khoma-sukhumaana.m kappaasika-sukhumaana.m koseyyasukhumaana.m kambala-sukhumaana.m, so tassa kammassa ... pe ... So tato cuto itthatta.m aagato samaano ima.m MahaaPurisa-lakkha.na.m pa.tilabhati, suva.n.na-va.n.no hoti ka~ncana-sannibha-ttaco hoti.

29. 'So tena lakkha.nena samannaagato, sace agaara.m ajjhaavasati, Raajaa hoti Cakkavatti. Raajaa samaano ki.m labhati? Laabhii hoti sukhumaana.m mudukaana.m atthara.naana.m paapura.naana.m khoma-sukhumaana.m kappaasika-sukhumaana.m koseyya-sukhumaana.m kambala-{sukhumaana.m}.

Raajaa samaano ida.m labhati ... pe ... Buddho samaano ki.m labhati? Laabhii hoti sukhumaana.m mudukaana.m atthara.naana.m paapura.naana.m khoma-sukhumaanam kappaasikasukhumaana.m koseyya-sukhumaana.m kambala-sukhumaana.m.

Buddho samaano ida.m labhati.'

Etam attha.m Bhagavaa avoca.

30. Tatth' eta.m vuccati:

Akkodha~n ca adhi.t.thahi adaasi ca
daana.m vatthaani ca sukhumaani succhaviini.

[page 160]

Purimatara-bhave .thito abhivissajji
mahim iva suro abhivassa.m.
Ta.m katvaana ito cuto dibba.m
upapajja sukata-phala-vipaakam,
Anubhotvaa kanaka-tanu-sannibho
idha bhavati sura-varataro-r-iva indo.
Geham aavasati naro apabbajja
miccha.m mahati-mahi.m anusaasati,
Pasayha abhivasana-varatara.m pa.tilabhati
vipula.m sukhuma~n ca succhavi~n ca.
Laabhii acchaadana-vattha-mokkha-paapura.naana.m
bhavati yadi anagaariyatam upeti,
Sahii purima-kata-phala.m anubhavati,
na bhavati katassa panaaso ti.

31. 'Yam pi bhikkhave Tathaagato purima.m jaati.m purima.m bhava.m purima.m niketa.m pubbe manussa-bhuuto samaano cira-ppana.t.the sucira-ppavaasino ~naati-mitte suhajje sakhino samaanetaa ahosi, maataram pi puttena samaanetaa ahosi, puttam pi maataraa samaanetaa ahosi, pitaram pi puttena samaanetaa ahosi,

[page 161]

puttam {pi} pitaraa samaanetaa ahosi, bhaataram pi bhaataraa samaanetaa ahosi, bhaataram pi bhaginiyaa samaanetaa ahosi, bhaginim pi bhaataraa samaanetaa ahosi, samaggi.m katvaa ca abbhanumoditaa ahosi, so tassa kammassa katattaa ... pe ... So tato cuto itthatta.m aagato samaano ima.m MahaaPurisa-lakkha.na.m pa.tilabhati, kosohita-vattha-guyho hoti.

32. 'So tena lakkha.nena samannaagato sace agaaram ajjhaavasati Raajaa hoti Cakkavatti. Raajaa samaano ki.m labhati? Pahuuta-putto hoti, {paro-}sahassa.m kho pan' assa puttaa bhavanti suuraa viir-a'nga-ruupaa parasena-ppamaddanaa.

Raajaa samaano ida.m labhati ... pe ... Buddho samaano ki.m labhati? Pahuuta-putto hoti, aneka-sahassa.m kho pan' assa puttaa bhavanti, suuraa viir-a'nga-ruupaa parasena-ppamaddanaa. Buddho samaano ida.m labhati.'

Etam attha.m Bhagavaa avoca.

33. Tatth' eta.m vuccati:

'Pure puratthaa purimaasu jaatisu
cira-ppana.t.the sucira-ppavaasino
~Naati-suhajje sakhino samaanayi,
samaggi-katvaa c' anumoditaa ahu.
So tena kammena diva.m samakkami,
sukha~n ca khi.d.daa-ratiyo ca aanubhi.
Tato cavitvaa puna-r-aagato idha
kosohitam vindati vattha-chaadiya.m.

[page 162]

Pahuuta-putto bhavati tathaa-vidho,
{paro-}sahassassa bhavanti atujaa,
Suuraa ca viiraa ca amitta-taapanaa
gihissa piiti-jananaa piya.m vadaa.
Bahuttaraa pabbajitassa iriyato
puttaa bhavanti vacanaanucaarino,
Gihissa vaa pabbajitassa vaa puna,
ta.m lakkha.na.m bhavati tadattha-jotakan ti.

Pa.thamaka-{Bhaa.navaara.m}.

2. . 'Yam pi bhikkhave Tathaagato purima.m jaati.m purima.m bhava.m purima.m niketa.m pubbe manussa-bhuuto samaano mahaajana-sa'ngaha.m samekkhamaano sa.mjaanaati, saama.m jaanaati, purisam jaanaati, purisa-visesa.m jaanaati: " Ayam idam arahati, ayam idam arahatiiti," tattha tattha purisa-visesa-karo ahosi, so tassa kammassa katattaa ... pe ... So tato cuto itthatta.m aagato samaano imaani dve MahaaPurisa-lakkha.naani pa.tilabhati, nigrodhaparima.n.dalo ca hoti .thitako ca anonamanto ubhohi paa.ni-talehi jannukaani parimasati parimajjati.

2. 'So tehi lakkha.nehi samannaagato sace agaara.m ajjhaavasati Raajaa hoti Cakkavatti ... pe ... Raajaa samaano ki.m labhati?

[page 163]

A.d.dho hoti mahaddhano mahaa-bhogo pahuutajaataruupa-rajato pahuuta-vittupakara.no pahuuta-dhanadha~n~no paripu.n.nako sako.t.thaagaaro. Raajaa samaano ida.m labhati ... pe ... Buddho samaano ki.m labhati? A.d.dho hoti mahaddhano mahaa-bhogo. Tass' imaani dhanaani honti, seyyathiida.m saddhaa-dhana.m siila-dhana.m hiridhana.m ottappa-dhana.m suta-dhana.m caaga-dhana.m pa~n~naa-dhana.m. Buddho samaano ida.m labhati.'

Etam attha.m Bhagavaa avoca.

3. Tatth' eta.m vuccati:

Tulaya paviceyya cintayitvaa
mahaajana-sa'ngahata.m samekkhamaano,
'Ayam idam arahatiiti' tattha tattha
purisa-visesa-karo pure ahosi.
Sa hi ca pana .thito anonamanto
phusati karehi ubhohi jannukaani,
Mahiruha-parima.n.dalo ahosi
sucarita-kamma-vipaaka-sesakena.
Bahu-vividha-nimitta-lakkha.na~n~nuu
abhinipu.naa manujaa vyaakari.msu:
'Bahu-vividha-gihiina.m aarahaani
pa.tilabhati daharo susu kumaaro,

[page 164]

Idha mahi-patissa kaama-bhogaa
gihii patiruupakaa bahuu bhavanti,
Yadi ca jahati sabba.m kaama-bhoga.m,
labhati anuttaram uttama.m dhanaggan ti.'

4. 'Yam pi bhikkhave Tathaagato purima.m jaati.m purima.m bhava.m purima.m niketa.m pubbe manussa-bhuuto samaano bahuno janassa attha-kaamo ahosi hita-kaamo phaasu-kaamo yogakkhema-kaamo -- "kinti 'me saddhaaya va.d.dheyyu.m, siilena va.d.dheyyum, sutena va.d.dheyyu.m, caagena va.d.dheyyu.m, dhammena va.d.dheyyu.m, pa~n~naaya va.d.dheyyu.m, dhana-dha~n~nena va.d.dheyyu.m, khetta-vatthunaa va.d.dheyyu.m, dipada-catuppadehi va.d.dheyyu.m, putta-daarehi va.d.dheyyu.m, {daasa-kammakara}-porisehi va.d.dheyyu.m, ~naatiihi va.d.dheyyu.m, mittehi va.d.dheyyu.m, bandhavehi va.d.dheyyun ti," -- so tassa kammassa katattaa upacitattaa ussannattaa vipulattaa kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m uppajjati ... pe ... So tato cuto itthatta.m aagato samaano imaani tii.ni MahaaPurisa-lakkha.naani pa.tilabhati, siiha-pubbaddha-kaayo ca hoti citantara.mso ca samavatta-kkhando ca.

5. 'So tehi lakkha.nehi samannaagato sace agaara.m ajjhaavasati Raajaa hoti Cakkavatti. Raajaa samaano ki.m labhati? Aparihaana-dhammo hoti,

[page 165]

na parihaayati dhana-dha~n~nena khetta-vatthunaa dipada-catuppadehi putta-daarehi daasakammakara-porisehi ~naati-mittehi bandhavehi, na parihaayati sabba-sampattiyaa. Raajaa samaano ida.m labhati ... pe ... Buddho samaano ki.m labhati? Aparihaana-dhammo hoti, na parihaayati saddhaaya siilena sutena caagena pa~n~naaya, na parihaayati sabba-sampattiyaa. Buddho samaano ida.m labhati.'

Etam attha.m Bhagavaa avoca.

6. Tatth' eta.m vuccati:

Saddhaaya siilena sutena buddhiyaa caagena dhammena bahuuhi saadhuuhi,
Dhanena dha~n~nena ca khetta-vatthunaa puttehi daarehi catuppadehi ca,
~Naatiihi mittehi ca bandhavehi balena va.n.nena sukhena cuubhaya.m,
'Katha.m na haayeyyu.m pare ti' icchati attha-{ssamiddhii} ca panaabhika'nkhati.
Sasiiha-pubbaddha-susa.n.thito ahu samavatta-kkhandho ca cit-antara.mso,
Pubbe suci.n.nena katena kammunaa ahaaniyaa pubba-nimittamassata.m.
Gihii pi dha~n~nena dhanena va.d.dhati puttehi daarehi catuppadehi ca,
Aki~ncano pabbajito p' anuttara.m pappoti bodhi.m asahaana-dhammatan ti.

[page 166]

7. 'Yam pi bhikkhave Tathaagato purima.m jaati.m purima.m bhava.m purima.m niketa.m pubbe-manussa-bhuuto samaano, sattaana.m avihe.thaka-jaatiko ahosi paa.ninaa vaa le.d.dunaa vaa da.n.dena vaa satthena vaa, so tassa kammassa katattaa upacitattaa ussannattaa vipulattaa kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m uppajjati ... pe ... So tato cuto itthatta.m aagato samaano ima.m MahaaPurisalakkha.na.m pa.tilabhati, rasaggas-aggii hoti, uddhaggassa rasa-hara.niyo giivaaya jaataa honti samabhivaahiniyo.

8. 'So tena lakkha.nena samannaagato sace agaara.m ajjhaavasati Raajaa hoti Cakkavatti. Raajaa samaano ki.m labhati? Appaabaadho hoti appaata'nko sama-vepaakiniyaa gaha.niyaa samannaagato naatisiitaaya naaccu.nhaaya. Raajaa samaano ida.m labhati ... pe ... Buddho samaano ki.m labhati? Appaabaadho hoti appaata'nko sama-vepaakiniyaa gaha.niyaa samannaagato naatisiitaaya naaccu.nhaaya majjhimaaya padhaana-kkhamaaya. Buddho samaano ida.m labhati.'

Etam attha.m Bhagavaa avoca.

9. Tatth' eta.m vuccati:

Na paa.ninaa na ca pana da.n.da-le.d.dunaa satthena vaa mara.na-vadhena vaa puna,
Ubbaadhanaaya paritajjanaaya vaa na he.thayii jantum ahe.thako ahu.
Ten' eva so sugatim upecca modati sukha-pphala.m kariyasukhaani vindati,

[page 167]

Sampajjasaa rasa-hara.nii susa.n.thitaa idh' aagato labhati rasaggas-aggita.m.
Ten' aahu na.m abhinipu.naa vicakkha.naa: 'Ayan naro sukhabahulo bhavissati,
Gihissa vaa pabbajitassa vaa puna ta.m lakkha.na.m bhavati tadattha-jotakan ti.'

10. 'Yam pi bhikkhave Tathaagato ... pe ... pubbe manussa-bhuuto samaano na visa.tam na ca visaacita.m na pana viceyya-pekkhitaa uju tathaa pasa.tam udu-mano piya-cakkhunaa bahujana.m udikkhitaa ahosi, so tassa kammassa katattaa upacitattaa ussannattaa vipulattaa kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m uppajjati ... pe ... So tato cuto itthatta.m aagato samaano imaani dve MahaaPurisa-lakkha.naani pa.tilabhati, abhiniila-netto ca hoti go-pakhumo ca.

11. 'So tehi lakkha.nehi samannaagato, sace agaara.m ajjhaavasati Raajaa hoti Cakkavatti. Raajaa samaano ki.m labhati? Piya-dassano hoti bahuno janassa, piyo hoti manaapo braahma.na-gahapatikaana.m negama-jaanapadaana.m ga.naka-mahaamattaana.m aniika.t.tha-dovaarikaana.m amaccaana.m paarisajjaana.m raajuuna.m bhogiyaana.m kumaaraana.m.

[page 168]

Raajaa samaano ida.m labhati ... pe ... Buddho samaano ki.m labhati? Piya-dassano hoti bahuno janassa, piyo hoti manaapo bhikkhuuna.m bhikkhuniina.m upaasakana.m upaasikaana.m devaana.m manussaana.m asuraana.m naagaana.m gandhabbaana.m. Buddho samaano ida.m labhati.'

Etam attha.m Bhagavaa avoca.

12. Tatth' eta.m vuccati:

Na ca visa.ta.m na ca visaacita.m
na ca pana viceyya-pekkhitaa
Uju tathaa pasa.tam udu-mano
piya-cakkhunaa bahujana.m udikkhitaa.
Sugatisu so phala-vipaaka.m
anubhavati tattha modati,
Idha ca pana bhavati go-pakhumo
abhiniilanetta-nayano sudassano.
Abhiyogino ca nipu.naa
bahuu pana nimitta-kovidaa
Sukhuma-nayana-kusalaa manujaa
'piya-dassano' ti abhiniddisanti {na.m}.
Piya-dassano gihii pi santo
bhavati bahunna.m piyaayito,

[page 169]

Yadi ca na bhavati gihii Sama.no hoti
piyo bahunna.m soka-naasano ti.'

13. 'Yam pi bhikkhave Tathaagato ... pe ... pubbe manussa-bhuuto samaano bahujana-pubba'ngamo ahosi kusalesu dhammesu bahujana-paamokkho kaaya-sucarite vaciisucarite mano-sucarite daana-sa.mvibhaage siila-samaadaane uposathuupavaase metteyyataaya petteyyataaya saama~n~nataaya brahma~n~nataaya kule-je.t.thaapacaayitaaya a~n~natar-a~n~nataresu adhikusalesu dhammesu, so tassa kammassa katattaa upacitattaa ussannattaa vipulattaa kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m uppajjati ... pe ... So tato cute itthatta.m aagato samaano ima.m MahaaPurisa-lakkha.na.m pa.tilabhati, u.nhiisa{-siiso} hoti.

14. 'So tena lakkha.nena samannaagato sace agaara.m ajjhaavasati Raajaa hoti Cakkavatti. Raajaa samaano ki.m labbhati? Mahaa 'ssa jano anvaayiko hoti, braahma.na-gahapatikaa negama-jaanapadaa ga.naka-mahaamattaa aniika.t.thaa dovaarikaa amaccaa paarisajjaa raajaano bhogiyaa kumaaraa. Raajaa samaano ida.m labhati ... pe ... Buddho samaano ki.m labhati? Mahaa 'ssa jano anvaayiko hoti {bhikkhuu} bhikkhuniyo upaasakaa upaasikaayo devaa manussaa asuraa naagaa gandhabbaa.

Buddho samaano ida.m labhati.'

Etam attha.m Bhagavaa avoca.

15. Tatth' eta.m vuccati:

Pubba'ngamo sucaritesu ahu
dhammesu dhammacariyaabhirato,
Anvaayiko bahujanassa ahu,
saggesu vedayittha pu~n~na-phala.m.

[page 170]

Veditvaa so sucaritassa phala.m
u.nhiisa-siisatta.m idh' ajjhagamaa,
Vyaaka.msu vya~njana-nimitta-dharaa,
'Pubba'ngamo bahunna.m hessataaya.m.
Pa.tibhogiyaani manujesu idha
pubbe va tassa abhiharanti tadaa.
Yadi khattiyo bhavati bhuumi-pati
pa.tihaaraka.m bahujane labhati.
Atha ce pi pabbajati so manujo
dhammesu hoti pagu.no visavii.
Tassaanusaasanii gu.naabhirato
anvaayiko bahujano bhavatiiti.'

16. 'Yam pi bhikkhave Tathaagato ... pe ... pubbe manussa-bhuuto samaano musaa-vaada.m pahaaya musaa-vaadaa pa.tivirato ahosi sacca-vaadii sacca-sandho theto paccayiko avisa.mvaadako lokassa, so tassa kammassa katattaa upacitattaa ussannattaa vipulattaa ... pe ... So tato cuto itthatta.m aagato samaano imaani dve MahaaPurisa-lakkha.naani pa.tilabhati, ekeka-lomo ca hoti u.n.naa ca bhamuk-antare jaataa hoti odaataa mudutuula-sannibhaa.

17. 'So tehi lakkha.nehi samannaagato sace aagaara.m ajjhaavasati Raajaa hoti Cakkavatti. Raajaa samaano ki.m labhati? Mahaa 'ssa jano upavattati braahma.na-gahapatikaa negamajaanapadaa ga.naka-mahaamattaa aniika.t.thaa dovaarikaa amaccaa paarisajjaa raajaano bhogiyaa kumaaraa.

[page 171]

Raajaa samaano ida.m labhati ... pe ... Buddho samaano ki.m labhati? Mahaa 'ssa jano upavattati bhikkhuu bhikkhuniyo upaasakaa upaasikaayo devaa manussaa asuraa naagaa gandhabbaa. Buddho samaano ida.m labhati.'

Etam attha.m Bhagavaa avoca.

18. Tatth' eta.m vuccati:

'{Sacca-ppa.ti~n~no} purimaasu jaatisu
advejjha-vaaco alika.m vivajjayi,
Na so visa.mvaadayitaa pi kassaci
bhuutena tacchena tathena tosayi.
Setaa susukkaa mudu-tuula-sannibhaa
u.n.naa sujaataa bhamuk-antare ahu,
Na loma-kuupesu duve ajaayisu.m,
ekeka-lomuupacit-a'ngavaa ahu.
Ta.m lakkha.na~n~nuu bahavo samaagataa
vyaaka.msu uppaada-nimitta-kovidaa:
'U.n.naa ca lomaa ca yatha susa.n.thitaa
upavattati edisaka.m bahujjano.
Gihim pi santa.m upavattati jano
bahu puratthaa pakatena kammunaa,
Aki~ncana.m pabbajita.m anuttara.m
Buddham pi santa.m upavattati jano ti.'

19. 'Yam pi bhikkhave Tathaagato purima.m jaati.m ... pe ... pubbe manussa-bhuuto samaano {pisu.naa}-vaacam pahaaya {pisu.naaya} vaacaaya pa.tivirato ahosi, ito sutvaa na amutra akkhaataa imesam bhedaaya, amutra vaa sutvaa na-y-imesa.m akkhaataa amuusam bhedaaya, iti bhinnaana.m vaa sandhaataa sahitaana.m vaa anuppaadaataa samaggaaraamo samagga-rato samagga-nandii samagga-kara.ni.m vaacam bhaasitaa ahosi,

[page 172]

so tassa kammassa katattaa upacitattaa ussannattaa vipulattaa kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m uppajjati. ... pe ... So tato cuto itthatta.m aagato samaano imaani dve MahaaPurisa-lakkha.naani pa.tilabhati, cattaariisadanto hoti avivara-danto ca.

20. 'So tehi lakkha.nehi samannaagato sace agaara.m ajjhaavasati Raajaa hoti Cakkavatti. Raajaa samaano ki.m labhati? Abhejja-pariso hoti abhejjaa 'ssa honti braahma.na-gahapatikaa negama-jaanapadaa ga.naka-mahaamattaa aniika.t.thaa dovaarikaa amaccaa paarisajjaa raajaano bhogiyaa kumaaraa. Raajaa samaano ida.m labhati ... pe ... Buddho {samaano} ki.m labhati? Abhejja-pariso hoti abhejjaa 'ssa honti {bhikkhuu} bhikkhuniyo upaasakaa upaasikaayo devaa manussaa asuraa naagaa gandhabbaa. Buddho samaano ida.m labhati.'

Eta.m attha.m Bhagavaa avoca.

21. Tatth' eta.m vuccati:

Vebhuutiya.m sahita-bheda-kaari.m
bheda-ppava.d.dhana-vivaada-kaari.m
Kalaha-pava.d.dhana-akicca-kaari.m
sahitaana.m bheda-janani.m n' {abha.nii}.
Avivaada-va.d.dhana-kaari.m cira.m
bhinnaanusandhi-janani.m {abha.ni},

[page 173]

Kalaha.m janassa panudi sama'ngii
sahitehi nandati modati ca.
Sugatiisu so phala-vipaaka.m
anubhavati tattha modati,
Dantaa idha honti avivaraa sahitaa
caturo dasa 'ssa mukhajaa susa.n.thitaa.
Yadi khattiyo bhavati bhuumi-pati,
avihe.thiyaa 'ssa parisaa bhavanti,
Sama.no ca hoti virajo vimalo,
parisaa 'ssa hoti anugataa acalaa ti.'

22. 'Yam pi bhikkhave ... pe ... pubbe manussabhuuto samaano pharusa.m vaaca.m pahaaya pharusaaya vaacaaya pa.tivirato ahosi, yaa saa vaacaa nelaa ka.n.na-sukhaa pemaniiyaa hadaya.m-gamaa porii bahujana-kantaa bahujana-manaapaa, tathaa-ruupa.m vaaca.m bhasitaa ahosi, so tassa kammassa katattaa upacitattaa ussannattaa vipulattaa kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m uppajjati ... pe ... So tato cuto itthatta.m aagato samaano imaani dve MahaaPurisa-{lakkha.naani} pa.tilabhati, pahuuta jivho ca hoti brahmassaro ca karaviika-{bhaa.nii}.

23. 'So tehi lakkha.nehi samannaagato sace agaara.m ajjhaavasati Raajaa hoti Cakkavatti. Raajaa samaano ki.m labhati? Aadeyya-vaaco hoti, aadiyanti 'ssa vacana.m braahma.na-gahapatikaa negama-jaanapadaa ga.naka-mahaamattaa aniika.t.thaa dovaarikaa amaccaa paarisajjaa raajaano bhogiyaa kumaaraa. Raajaa samaano ida.m labhati ... pe ... Buddho samaano ki.m labhati? Aadeyya-vaaco hoti,

[page 174]

aadiyanti 'ssa vacana.m bhikkhuu bhikkhuniyo upaasakaa {upaasikaayo} devaa manussaa asuraa naagaa gandhabbaa. Buddho samaano ida.m labhati.'

Etam attha.m Bhagavaa avoca.

24. Tatth' eta.m vuccati:

Akkosa-bha.n.dana-vihesa-kaari.m
ubbaayika.m bahujana-pamaddanam,
Abaa.lha.m gira.m so na 'bha.ni pharusa.m,
madhura.m bha.ni susa.mhita.m sakhila.m.
Manaso piyaa hadaya.m-gaaminiyo
vaacaa. So erayati ka.n.na-sukhaa,
Vaacaa suci.n.na-phalam aanubhavi,
saggesu vedayatha pu~n~na-phala.m.
Veditvaa so sucaritassa phala.m
brahma-ssarattam idha-m-ajjhagamaa,
Jivhaa 'ssa hoti vipulaa thuulaa,
aadeyya-vaakya-vacano bhavati.
Gihino pi ijjhati yathaa {bha.nato},
atha ce pi pabbajati so manujo,

[page 175]

Aadiyanti 'ssa vacana.m janataa
bahuno bahu.m bha.nita.m bha.nato ti.

25. 'Yam pi bhikkhave Tathaagato purima.m jaati.m purima.m bhava.m purima.m niketa.m pubbe manussa-bhuuto samaano samphappalaapa.m pahaaya samphappalaapaa pa.tivirato ahosi, kaala-vaadii bhuuta-vaadii attha-vaadii dhamma-vaadii vinaya-vaadii nidhaana-vati.m vaaca.m bhaasitaa ahosi kaalena saapadesa.m pariyantavati.m attha-sa.mhita.m, so tassa kammassa katattaa upacitattaa ussannattaa vipulattaa kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m uppajjati ... pe ... So tato cuto itthatta.m aagato samaano ima.m MahaaPurisa-lakkha.na.m pa.tilabhati, siiha-hanu hoti.

26. 'So tena {lakkha.nena} samannaagato sace agaara.m ajjhaavasati Raajaa hoti Cakkavatti. Raajaa samaano ki.m labhati? Appadha.msiko hoti kenaci manussa-bhuutena paccattatthikena paccaamittena. {Raajaa} samaano ida.m labhati ... pe ... Buddho samaano ki.m labhati? Appadha.msiko hoti abbhantarehi vaa baahirehi vaa paccatthikehi paccaamittehi raagena vaa dosena vaa mohena vaa Sama.nena vaa Braahma.nena vaa Devena vaa Maarena vaa {Brahmunaa} vaa kenaci vaa lokasmi.m. Buddho samaano ida.m labhati.'

Etam attha.m Bhagavaa avoca.

27. Tatth' eta.m vuccati:

Na samphappalaapa.m na muddhata.m
aviki.n.na-vacana-vyappatho va ahosi,
Ahitam pi ca apanudi hitam pi ca
bahujana-sukha~n ca {abha.ni}.

[page 176]

Ta.m katvaana ito cuto dibba.m upapajji,
sukata-phala-vipaakam anubhosi,
Caviya punar idh' aagato samano
dvidu-gama-varatara-hanuttam alattha.
Raajaa hoti suduppadha.msiyo manuj-indo
manujaanaadhipati mahaanubhaavo,
Tidiva-pura-vara-samo bhavati
sura-varataro-r-iva indo.
Gandhabbaasura-sakka-rakkhasehi
surehi na hi bhavati suppadha.msiyo.
Tathatto yadi bhavati gihii tathaa-vidho
idha disaa ca pa.tidisaa ca vidisaa caati.'

28. 'Yam pi bhikkhave Tathaagato purima.m jaati.m purima.m bhava.m purima.m niketa.m pubbe manussa-bhuuto samaano micchaajiivam pahaaya sammaa-aajiivena jiivika.m kappesi tulaakuu.ta-ka.msakuu.ta-maanakuu.ta-ukko.tana-va~ncana-nikati-saaci-yogaa chedana-vadha-bandhana-viparaamosa-aalopa-saahasaakaaraa pa.tivirato ahosi, so tassa kammassa katattaa upacitattaa

[page 177]

... pe ... So tato cuto itthatta.m aagato samaano imaani dve MahaaPurisa-lakkha.naani pa.tilabhati, sama-danto ca hoti susukka-daa.tho ca.

29. 'So tehi lakkha.nehi samannaagato sace agaara.m ajjhaavasati Raajaa hoti Cakkavatti dhammiko dhamma-raajaa caaturanto vijitaavii janapada-tthaavariya-ppatto satta-ratanasamannaagato. Tass' imaani satta ratanaani bhavanti, seyyathiida.m cakka-ratana.m hatthi-ratana.m assa-ratana.m {ma.ni}-ratana.m itthi-ratana.m gahapati-ratana.m pari.naayakaratanam eva sattama.m. {Paro-}sahassa.m kho pan' assa puttaa bhavanti suuraa viir-a'nga-ruupaa parasena-ppamaddanaa.

So ima.m pa.thavi.m saagara-pariyanta.m akhilam animittam aka.n.takam iddha.m phiita.m khema.m siva.m nirabbuda.m ada.n.dena asatthena dhammena abhivijiya ajjhaavasati.

Raajaa samaano ki.m labhati? Suci-parivaaro hoti, suci 'ssa honti parivaaraa braahma.na-gahapatikaa negama-jaanapadaa ga.naka-mahaamattaa aniika.t.thaa dovaarikaa amaccaa paarisajjaa raajaano bhogiyaa kumaaraa. Raajaa samaano ida.m labhati.

30. 'Sace kho pana agaarasmaa anagaariya.m pabbajati, araha.m hoti Sammaa-Sambuddho loke vivatta-cchaddo.

Buddho samaano ki.m labhati? Suci-parivaaro hoti, suci 'ssa honti parivaaraa bhikkhuu bhikkhuniyo upaasakaa upaasikaayo devaa manussaa asuraa naagaa gandhabbaa. Buddho samaano ida.m labhati.'

Etam attha.m Bhagavaa avoca.

31. Tatth' eta.m vuccati:

Micchaajiiva~n ca avassaji samena
vutti.m sucinaa so janayittha dhammikena,

[page 178]

Ahitam pi ca apanudi hitam pi ca
bahujana-sukha~n ca aacari.
Sagge vedayati naro sukha-pphalaani
karitvaa nipu.nehi viduhi samabhi-
Va.n.nitaani tidiva-pura-vara-samo
abhiramati rati-khi.d.daa-sama'ngii.
Laddhaa maanusaka.m bhava.m tato caviya
na sukata-phala-vipaaka-sesakena,
Pa.tilabhati lapanaja.m samam api
16 suvisuddha.m suvisukka.m.
Ta.m veyya~njanikaa samaagataa bahavo
vyaaka.msu {nipu.na}-sammataa manuj-indaa:
'Suci-jana-parivaara-gano bhavati
dijaa-sama-sukka-suci-sobhana-danto.
Ra~n~no hoti bahujano suci-parivaaro
mahati-mahi.m anusaasato.

[page 179]

Pasayha na ca janapada-tudana.m
hitam pi ca bahujana-sukha.m caranti.
Atha ce pabbajati bhavati vipaapo sama.no
samita-rajo vivatta-cchaddo,
Vigata-daratha-kilamatho
imam pi ca param pi ca passati loka.m.
Tass' ovaada-karaa bahu-gihii ca pabbajitaa ca
asuci.m vigarahita.m dhunanti paapa.m.
Sa hi suci-parivuto bhavati,
mala-khila-kali-kilese 'panudetiiti.'

Lakkha.na-Suttanta.m Ni.t.thita.m.

[page 180]

 


 

XXXI. Si'ngaalovaada Suttanta

Evam me suta.m.

1. Eka.m samaya.m Bhagavaa Raajagahe viharati Ve.lu-vane Kalandaka-nivaape. Tena kho pana samayena Si'ngaalako gahapati-putto kaalass' eva vu.t.thaaya, Raajagahaa nikkhamitvaa, alla-vattho alla-keso pa~njaliko puthud Disaa namassati puratthima.m Disa.m dakkhi.na.m Disa.m pacchima.m Disa.m uttara.m Disa.m he.t.thimam Disa.m uparima.m Disa.m.

2. Atha kho Bhagavaa pubba.nha-samaya.m nivaasetvaa patta-ciivaram aadaaya Raajagaha.m pi.n.daaya paavisi. Addasaa kho Bhagavaa Si'ngaalaka.m gahapati-putta.m kaalass' eva vu.t.thaaya Raajagahaa nikkhamitvaa alla-vattha.m alla-kesa.m pa~njalika.m puthuddisaa namassanta.m puratthima.m disa.m dakkhi.na.m disa.m pacchima.m disa.m uttara.m disa.m he.t.thima.m disa.m uparima.m disa.m. Disvaa Si'ngaalaka.m gahapatiputta.m etad avoca:

'Kin nu tva.m gahapati-putta kaalass' eva vu.t.thaaya Raajagahaa nikkhamitvaa alla-vattho alla-keso pa~njaliko puthuddisaa namassasi puratthima.m disa.m

[page 181]

... pe ... uparima.m disan ti?'

'Pitaa ma.m bhante kaala.m karonto avaca -- "Disaa taata namasseyyaasiiti." So kho aha.m bhante pitu vacana.m sakkaronto {garukaronto} maanento puujento kaalass' eva vu.t.thaaya Raajagahaa nikkhamitvaa alla-vattho alla-keso pa~njaliko puthuddisaa namassaami puratthima.m disa.m ... pe ... uparima.m disan ti.'

'Na kho gahapati-putta Ariyassa vinaye eva.m chaddisaa namassitabbaa ti.'

'Yathaa katha.m pana bhante Ariyassa vinaye chaddisaa namassitabbaa? Saadhu me bhante Bhagavaa tathaa dhamma.m desetu yathaa Ariyassa vinaye chaddisaa namassitabbaa ti.'

'Tena hi gahapati-putta su.naahi saadhuka.m manasikarohi, bhaasissaamiiti.'

'Evam bhante ti' kho Si'ngaalako gahapati-putto Bhagavato paccassosi. Bhagavaa etad avoca:

3. 'Yato kho gahapati-putta ariya-saavakassa cattaaro kamma-kilesaa pahiinaa honti, catuuhi ca .thaanehi paapakamma.m na karoti, cha ca bhogaana.m apaaya-mukhaani na sevati, so eva.m cuddasa paapakaa 'pagato, chaddisaa pa.ticchaadii, ubho-loka-vijayaaya pa.tipanno hoti, tassa aya~n c' eva loko aaraddho hoti paro ca loko. Kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m uppajjati.

'Katam' assa cattaaro kamma-kilesaa pahiinaa honti? Paa.naatipaato kho gahapati-putta kamma-kileso, adinnaadaana.m kamma-kileso, kaamesu micchaacaaro kamma-kileso, musaavaado kamma-kileso. Imassa cattaaro kamma-kilesaa pahiinaa hontiiti.'

Idam avoca Bhagavaa.

4. Ida.m vatvaa Sugato, athaapara.m etad avoca Satthaa:

[page 182]

'Paa.naatipaato adinnaadaana.m musaa-vaado ca vuccati,
Para-daara-gamana~n c' eva nappasa.msanti pa.n.ditaa ti.'

5. 'Katamehi {catuuhi} .thaanehi paapa-kamma.m na karoti? Chandaagati.m gacchanto paapa-kamma.m karoti, dosaagati.m gacchanto paapa-kamma.m karoti, mohaagati.m gacchanto paapa-kamma.m karoti, bhayaagati.m gacchanto paapa-kamma.m karoti. Yato kho gahapati-putta Ariya-saavako n' eva chandaagati.m gacchati, na dosagati.m gacchati, na mohaagati.m gacchati, na bhayaagati.m gacchati, imehi catuuhi .thaanehi paapa-kamma.m na karotiiti.'

Idam avoca Bhagavaa.

6. Ida.m vatvaa Sugato athaapara.m etad avoca Satthaa.

'Chandaa dosaa bhayaa mohaa
yo dhamma.m ativattati,
Nihiiyati tassa {yaso}
kaala-pakkhe va candimaa
Chandaa dosaa bhayaa mohaa
yo dhamma.m naativattati,
Aapuurati tassa yaso
sukka-pakkhe va candimaa ti.'

7. 'Katamaani cha bhogaana.m apaaya-mukhaani na sevati? Suraa-meraya-majja-pamaada-.t.thaanaanuyogo kho gahapatiputta bhogaana.m apaaya-mukha.m. Vikaala-visikhaa-cariyaanuyogo bhogaana.m apaaya-mukha.m. Samajjaabhicara.na.m bhogaana.m apaaya-mukha.m. Juuta-ppamaada-.t.thaanaanuyogo bhogaana.m apaaya-mukha.m. Paapa-mittaanuyogo bhogaana.m apaaya-mukha.m. Aalassaanuyogo bhogaana.m apaaya-mukha.m.

8. Cha kho 'me gahapati-putta aadiinavaa suraa-merayamajja-pamaada-.t.thaanaanuyoge: sandi.t.thikaa dhana~njaani, kalaha-ppava.d.dhanii, rogaana.m aayatana.m, akitti-sa~njananii, kopiina-nidda.msanii,

[page 183]

pa~n~naaya dubbalii-kara.nii tv eva cha.t.tha.m pada.m bhavati. Ime kho gahapati-putta cha aadiinavaa suraa-meraya-majja-pamaada-.t.thaanaanuyogo.

9. Cha kho 'me gahapati-putta aadiinavaa vikaala-visikhaacariyaanuyoge: attaa pi 'ssa agutto {arakkhito} hoti, putta-daaro pi 'ssa agutto arakkhito hoti, saapateyyam pi 'ssa agutta.m arakkhita.m hoti, sa.mkiyo ca hoti paapakesu .thaanesu, abhuuta.m vacana~n ca tasmi.m ruuhati, bahunna~n ca dukkha-dhammaana.m purakkhato hoti. Ime kho gahapatiputta cha aadiinavaa vikaala-visikhaa-cariyaanuyoge.

10. 'Cha kho 'me gahapati-putta aadiinavaa samajjaabhicara.ne: "Kuva.m nacca.m, kuva.m giita.m, kuva.m vaadita.m, kuva.m akkhaana.m, kuva.m paanissara.m, kuva.m kumbhathuunan ti?" Ime kho gahapati-putta cha aadiinavaa samajjaabhicara.ne.

11. 'Cha kho 'me gahapati-putta aadiinavaa juuta-ppamaada.t.thaanaanuyoge: jaya.m vera.m pasavati, jino vittam anusocati, sandi.t.thikaa dhana~njaani, sabhaa-gatassa vacana.m na ruuhati, mittaamaccaana.m paribhuuto hoti, aavaaha-vivaahakaana.m apatthito hoti, akkha-dhutto purisa-puggalo naala.m daaraabhara.naayaati. Ime kho gahapati-putta cha aadiinavaa juutappamaada-.t.thaanaanuyoge.

12. 'Cha kho 'me gahapati-putta aadiinavaa paapa-mittaanuyoge: ye dhuttaa, ye so.n.daa, ye pipaasaa, ye nekatikaa, ye va~ncanikaa, ye saahasikaa, tyaassa mittaa honti, te sahaayaa.

[page 184]

Ime kho gahapati-putta cha aadiinavaa paapa-mittaanuyoge.

13. 'Cha kho 'me gahapati-putta aadiinavaa aalassaanuyoge:

"Ati-siitan ti" kamma.m na karoti, "Ati-u.nhan ti" kamma.m na karoti, "Ati-saayan ti" kamma.m na karoti, "Atipaato ti" kamma.m na karoti, "Ati-chaato 'smiiti" kamma.m na karoti, "Ati-dhaato 'smiiti" kamma.m na karoti. Tassa eva.m kiccaapadesa-bahulassa viharato anuppannaa c' eva bhogaa n' uppajjanti, uppannaa ca bhogaa parikkhaya.m gacchanti. Ime kho gahapati-putta cha aadiinavaa aalassaanuyoge ti.'

Idam avoca Bhagavaa.

14. Ida.m vatvaa Sugato athaapara.m etad avoca Satthaa:

'Hoti paana-sakhaa naama,
hoti sammiya-sammiyo,
Yo ca atthesu jaatesu
sahaayo hoti, so sakhaa.
Ussuura-seyyaa para-daara-sevanaa
vera-ppasa'ngo ca anatthataa ca,
Paapaa ca mittaa su-kadariyataa ca,
ete cha .thaanaa purisa.m dha.msayanti.
Paapa-mitto paapa-sakho
paapaacaara-gocaro,
Asmaa lokaa paramhaa ca
ubhayaa dha.msate naro.
Akkh-itthiyo vaaru.nii nacca-giita.m
divaa-{suppa.m} paaricariyaa akaala.m,
Paapaa ca mittaa su-kadariyataa ca,
ete cha .thaanaa purisa.m dha.msayanti.
Akkhehi dibbanti, sura.m pivanti,
yant' itthiyo paa.nasamaa paresa.m,

[page 185]

Nihiina-sevii na ca vuddha-sevii,
nihiiyati kaala-pakkhe va cando.
Yo vaaru.nii adhano aki~ncano
pipaaso pibam papaagato,
Udakam iva i.na.m vigaahati,
akula.m kaahati khippam attano.
Na divaa suppanaa-siilena
ratti-n-u.t.thaana-dassinaa
Nicca.m mattena so.n.dena
sakkaa aavasitu.m ghara.m.
"Ati-siita.m ati-u.nha.m
ati-saaya.m," ida.m ahu,
Iti vissa.t.tha-kammanto,
atthaa accenti maanave.
Yo ca siita~n ca u.nha~n ca
ti.naa bhiyyo na ma~n~nati
Kara.m purisa-kiccaani,
so sukhaa na vihaayatiiti.'

15. 'Cattaaro 'me {gahapati-putta} amittaa mitta-pa.tiruupakaa veditabbaa. A~n~nadatthu-haro amitto mitta-pa.tiruupako veditabbo: vacii-paramo amitto mitta-pa.tiruupako veditabbo:

anuppiya-bhaa.nii amitto mitta-pa.tiruupako veditabbo: apaayasahaayo amitto mitta-pa.tiruupako veditabbo.

16. 'Catuuhi kho gahapati-putta .thaanehi a~n~nadatthu-haro amitto mitta-pa.tiruupako veditabbo.

[page 186]

A~n~nadatthu-haro hoti:

appena bahum icchati: bhayassa kicca.m karoti: sevati attha-kaara.naa. Imehi kho gahapati-putta catuuhi .thaanehi a~n~nadatthu-haro amitto mitta-pa.tiruupako veditabbo.

17. 'Catuuhi kho gahapati-putta .thaanehi vacii-paramo amitto mitta-pa.tiruupako veditabbo. Atiitena pa.tisantharati: anaagatena pa.tisantharati: niratthakena sa'nga.nhaati: paccuppannesu kiccesu vyasana.m dasseti. Imehi kho gahapatiputta catuuhi .thaanehi vacii-paramo amitto mitta-pa.tiruupako veditabbo.

18. 'Catuuhi kho gahapati-putta .thaanehi anuppiya-bhaa.nii amitto mitta-pa.tiruupako veditabbo. Paapakam pi 'ssa anujaanaati: kalyaa.nam pi 'ssa naanujaanaati: sammukhaa 'ssa va.n.na.m bhaasati: parammukhaa 'ssa ava.n.na.m bhaasati.

Imehi kho gahapati-putta catuuhi .thaanehi anuppiya-bhaa.nii amitto mitta-pa.tiruupako veditabbo.

19. 'Catuuhi kho gahapati-putta .thaanehi apaaya-sahaayo amitto mitta-pa.tiruupako veditabbo. Suraa-meraya-majjapamaada-.t.thaanaanuyoge sahaayo hoti: vikaala-visikhaa-cariyaanuyoge sahaayo hoti: samajjaabhicara.ne sahaayo hoti: juutappamaada-.t.thaanaanuyoge sahaayo hoti. Imehi kho gahapatiputta catuuhi .thaanehi apaaya-sahaayo amitto mitta-pa.tiruupako veditabbo ti.

Idam avoca Bhagavaa.

20. Ida.m vatvaa Sugato, athaapara.m etad avoca Satthaa:

'{A~n~nadatthu-}haro mitto,
yo ca mitto vacii-paro,
Anuppiya~n ca yo aaha,
apaayesu ca yo sakhaa,
Ete amitte cattaaro
iti vi~n~naaya pa.n.dito
Aarakaa parivajjeyya
magga.m pa.tibhaya.m yathaa ti.'

[page 187]

21. 'Cattaaro 'me gahapati-putta mittaa suhadaa veditabbaa.

Upakaaro mitto suhado veditabbo: samaana-sukha-dukkho mitto suhado veditabbo: atth-akkhaayii mitto suhado veditabbo: anukampako mitto suhado veditabbo.

22. 'Catuuhi kho gahapati-putta .thaanehi upakaaro mitto suhado veditabbo. Pamatta.m rakkhati: pamattassa saapateyya.m rakkhati: bhiitassa sara.na.m hoti: uppannesu kicca-kara.niiyesu tad digu.na.m bhoga.m anuppaadeti. Imehi kho gahapati-putta catuuhi .thaanehi upakaaro mitto suhado veditabbo.

23. 'Catuuhi kho gahapati-putta .thaanehi samaana-sukhadukkho mitto suhado veditabbo. Guyham assa aacikkhati:

guyham assa pariguuhati: aapadaasu na vijahati: jiivitam pi 'ssa atthaaya pariccatta.m hoti. Imehi kho gahapati-putta catuuhi .thaanehi samaana-sukha-dukkho mitto suhado veditabbo.

24. 'Catuuhi kho gahapati-putta .thaanehi atth-akkhaayii mitto suhado veditabbo. Paapaa nivaareti: kalyaa.ne niveseti: assuta.m saaveti: saggassa magga.m aacikkhati. Imehi kho gahapati-putta catuuhi .thaanehi atth-akkhaayii mitto suhado veditabbo.

25. 'Catuuhi kho gahapati-putta .thaanehi anukampako mitto suhado veditabbo. Abhaven' assa na nandati:

bhaven' assa nandati: ava.n.na.m bha.namaana.m nivaareti:

va.n.na.m bha.namaana.m pasa.msati. Imehi kho gahapatiputta catuuhi .thaanehi anukampako mitto suhado veditabbo ti.'

Idam avoca Bhagavaa.

26. Ida.m vatvaa Sugato, athaapara.m etad avoca Satthaa:

[page 188]

'Upakaaro ca yo mitto,
1 yo ca mitto sukhe dukkhe,
Atth-akkhaayii ca yo mitto,
yo ca mittaanukampako,
Ete pi mitte cattaaro
iti vi~n~naaya pa.n.dito
Sakkacca.m payirupaaseyya,
maataa putta.m va orasa.m.
Pa.n.dito siila-sampanno
jala.m aggiiva bhaasati.
Bhoge sa.mharamaanassa
bhamarass' eva iriyato,
Bhogaa sannicaya.m yanti,
vammiko v' upaciiyati.
Eva.m bhoge samaahantvaa,
alam-attho kule gihi.
Catudhaa vibhaje bhoge,
save mittaani ganthati,
Ekena bhoge bhu~njeyya,
dviihi kamma.m payojaye,
Catuttha~n ca nidhaapeyya,
aapadaasu bhavissatiiti.'

27. 'Katha~n ca gahapati-putta ariya-saavako chaddisaa pa.ticchaadii hoti? Cha-y-imaa gahapati-putta disaa veditabbaa. Puratthimaa disaa maataa-pitaro veditabbaa. Dakkhi.naa disaa aacariyaa veditabbaa.

[page 189]

Pacchimaa disaa puttadaaraa veditabbaa. Uttaraa disaa mittaamaccaa veditabbaa. He.t.thimaa disaa daasa-kammakaraa porisaa veditabbaa. Uparimaa disaa Sama.na-Braahma.naa veditabbaa.

28. 'Pa~ncahi kho gahapati-putta .thaanehi puttena puratthimaa disaa maataa-pitaro paccupa.t.thaatabbaa. "Bhato nesa.m bharissaami, kicca.m nesa.m karissaami, kula-va.msa.m .thapessaami, daayajjam pa.tipajjaami, atha ca pana petaana.m kaalakataana.m dakkhi.na.m anuppadassaamiiti." Imehi kho gahapati-putta pa~ncahi .thaanehi puttena puratthimaa disaa maataapitaro paccupa.t.thitaa pa~ncahi .thaanehi putta.m anukampanti.

Paapaa nivaarenti, kalyaa.ne nivesenti, sippa.m sikkhaapenti, pa.tiruupena daarena sa.myojenti, samaye daayajja.m niyyaadenti. Imehi kho gahapati-putta pa~ncahi .thaanehi puttena puratthimaa disaa maataa-pitaro paccupa.t.thitaa imehi pa~ncahi .thaanehi putta.m anukampanti. Evam assa esaa puratthimaa disaa pa.ticchannaa hoti khemaa appa.tibhayaa.

29. 'Pa~ncahi kho gahapati-putta .thaanehi antevaasinaa dakkhi.naa disaa aacariyaa paccupa.t.thaatabbaa: u.t.thaanena, upa.t.thaanena, sussuusaaya, paaricariyaaya, sakkacca.m sippa-pa.tiggaha.nena. Imehi kho gahapati-putta pa~ncahi .thaanehi antevaasinaa dakkhi.naa disaa aacariyaa paccupa.t.thitaa pa~ncahi .thaanehi antevaasi.m anukampanti. Suviniita.m vinenti, suggahita.m gaahaapenti, sabba-sippa-suta.m samakkhaayino bhavanti, mittaamaccesu parivedenti, disaasu parittaana.m karonti. Imehi kho gahapati-putta pa~ncahi .thaanehi ante{vaasinaa} dakkhi.naa disaa aacariyaa paccupa.t.thitaa imehi pa~ncahi .thaanehi antevaasi.m anukampanti.

[page 190]

Evam assa esaa dakkhi.naa disaa pa.ticchannaa hoti khemaa appa.tibhayaa.

30. 'Pa~ncahi kho gahapati-putta .thaanehi saamikena pacchimaa disaa bhariyaa paccupa.t.thaatabbaa: sammaananaaya, avimaananaaya, anaticariyaaya, issariya-vossaggena, ala.mkaaraanuppadaanena. Imehi kho gahapati-putta pa~ncahi .thaanehi saamikena pacchimaa disaa bhariyaa paccupa.t.thitaa pa~ncahi .thaanehi saamika.m anukampati. Susa.mvihita-kammantaa ca hoti, susa'ngahita-parijanaa ca, anaticaarinii ca, sambhata.m anurakkhati, dakkhaa ca hoti analasaa sabbakiccesu. Imehi kho gahapati-putta pa~ncahi .thaanehi saamikena pacchimaa disaa bhariyaa paccupa.t.thitaa imehi pa~ncahi .thaanehi saamika.m anukampati. Evam assa esaa pacchimaa disaa pa.ticchannaa hoti khemaa appa.tibhayaa.

31. 'Pa~ncahi kho gahapati-putta .thaanehi kula-puttena uttaraa disaa mittaamaccaa paccupa.t.thaatabbaa: daanena, peyyavajjena, attha-cariyaaya, samaanattataaya, avisa.mvaadanataaya Imehi kho gahapati-putta pa~ncahi .thaanehi kula-puttena uttaraa disaa mittaamaccaa paccupa.t.thitaa pa~ncahi .thaanehi kulaputta.m anukampanti. Pamatta.m rakkhanti, pamattassa saapateyya.m rakkhanti, bhiitassa sara.na.m honti, aapadaasu na vijahanti, apara-paja.m ca pi 'ssa pa.tipuujenti. Imehi kho gahapati-putta pa~ncahi .thaanehi kula-puttena uttaraa disaa mittaamaccaa paccupa.t.thitaa imehi pa~ncahi .thaanehi kulaputta.m anukampanti. Evam assa esaa uttaraa disaa pa.ticchannaa hoti khemaa appa.tibhayaa.

32. 'Pa~ncahi kho gahapati-putta .thaanehi ayirakena he.t.thimaa disaa daasa-kammakaraa paccupa.t.thaatabbaa:

[page 191]

yathaabala.m kammanta-sa.mvidhaanena, bhatta-vettanaanuppadaanena, {gilaanupa.t.thaanena}, acchariyaana.m rasaana.m sa.mvibhaagena, samaye vossaggena. Imehi kho gahapati-putta pa~ncahi .thaanehi ayirakena he.t.thimaa disaa daasa-kammakaraa paccupa.t.thitaa pa~ncahi .thaanehi ayiraka.m anukampanti.

Pubbu.t.thaayino ca honti, pacchaa-nipaatino ca, dinna-daayino ca, sukata-kamma-kaarakaa, kitti-va.n.na-haraa ca. Imehi kho gahapati-putta pa~ncahi .thaanehi ayirakena he.t.thimaa disaa daasa-kammakaraa paccupa.t.thitaa imehi pa~ncahi .thaanehi ayiraka.m anukampanti. Evam assa esaa he.t.thimaa disaa pa.ticchannaa hoti khemaa appa.tibhayaa.

33. 'Pa~ncahi kho gahapati-putta .thaanehi kala-puttena uparimaa disaa Sama.na-Braahma.naa paccupa.t.thaatabbaa: mettena kaaya-kammena, mettena vacii-kammena, mettena mano-kammena, anaava.ta-dvaarataaya aamisaanuppadaanena.

Imehi kho gahapati-putta pa~ncahi .thaanehi kula-puttena uparimaa disaa Sama.na-Braahma.naa paccupa.t.thitaa chahi .thaanehi kula-putta.m anukampanti. Paapaa nivaarenti, kalyaa.ne nivesenti, kalyaa.na-manasaa anukampanti, assuta.m saaventi, suta.m pariyodapenti, saggassa maggam {aacikkhanti}.

Imehi kho gahapati-putta pa~ncahi .thaanehi kula-puttena uparimaa disaa Sama.na-Braahma.naa paccupa.t.thitaa imehi chahi .thaanehi kula-putta.m anukampanti. Evam assa esaa uparimaa disaa pa.ticchannaa hoti khemaa appa.tibhayaa ti.'

Idam avoca Bhagavaa.

34. Ida.m vatvaa Sugato, athaapara.m etad avoca Satthaa:

'Maataa-pitaa disaa pubbaa,
aacariyaa dakkhi.naa disaa,

[page 192]

Putta-daaraa disaa pacchaa,
mittaamaccaa ca uttaraa,
Daasa-kammakaraa he.t.thaa,
uddha.m Sama.na-Braahma.naa,
Etaa disaa namasseyya
alam-attho kule gihii.
Pa.n.dito siila-sampanno,
sa.nho ca pa.tibhaanavaa,
Nivaata-vutti atthaddho,
taadiso labhate yasa.m.
U.t.thaanako analaso,
aapadaasu na vedhati,
Acchidda-vutti medhaavii,
taadiso labhate yasa.m.
Sa'ngaahako mitta-karo,
vada~n~nuu viita-maccharo,
Netaa vinetaa anunetaa,
taadiso labhate yasa.m.
Daana~n ca peyya-vajja~n ca,
attha-cariyaa ca yaa idha,
Samaanattataa ca dhammesu,
tattha tattha yathaa 'raha.m.
Ete kho sa'ngahaa loke,
rathass' aa.niiva yaayato,
Ete ca sa'ngahaa n' assu,
na maataa putta-kaara.naa
Labhetha maana.m puuja.m vaa,
pitaa vaa putta-kaara.naa.
Yasmaa ca sa'ngahe ete
samavekkhanti pa.n.ditaa,

[page 193]

Tasmaa mahatta.m papponti,
paasa.msaa ca bhavanti te ti.'

35. Eva.m vutte Si'ngaalako gahapati-putto Bhagavanta.m etad avoca:

'Abhikkanta.m bhante, abhikkanta.m bhante. Seyyathaa pi bhante nikkujjita.m vaa ukkujjeyya, pa.ticchanna.m vaa vivareyya, muu.lhassa vaa magga.m aacikkheyya, andha-kaare vaa tela-pajjota.m dhaareyya "Cakkhumanto ruupaani dakkhintiiti": evam eva.m {Bhagavataa} aneka-pariyaayena dhammo pakaasito. Esaaha.m bhante Bhagavanta.m sara.na.m gacchaami, Dhamma~n ca bhikkhu-Sa.mgha~n ca. Upaasaka.m ma.m Bhagavaa dhaaretu ajjatagge paa.nupeta.m sara.na.m gatan ti.'

Si'ngaalovaada-Suttanta.m.

[page 194]

 


 

XXXII. Aa.taanaa.tiya Suttanta

Evam me suta.m.

1. Eka.m samaya.m Bhagavaa Raajagahe viharati Gijjhakuu.te pabbate. Atha kho cattaaro Mahaaraajaa mahatiyaa ca Yakkha-senaaya mahatiyaa ca Gandhabba-senaaya mahatiyaa ca Kumbha.n.da-senaaya mahatiyaa ca Naaga-senaaya, catuddisa.m rakkha.m .thapetvaa, catuddisa.m gumba.m .thapetvaa, catuddisa.m ovara.na.m .thapetvaa, abhikkantaaya rattiyaa abhikkanta-va.n.naa kevala-kappa.m Gijjha-kuu.ta.m obhaasetvaa, yena Bhagavaa ten' upasa.mkami.msu, upasa.mkamitvaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi.msu. Te pi kho Yakkhaa app ekacce Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi.msu: app ekacce Bhagavataa saddhi.m sammodi.msu, sammodaniiya.m katha.m saaraa.niiya.m viitisaaretvaa ekamanta.m nisiidi.msu: {app} ekacce yena Bhagavaa ten' a~njalim pa.naametvaa ekamanta.m nisiidi.msu: app ekacce naama-gotta.m saavetvaa ekamantam nisiidi.msu: app ekacce tu.nhii-bhuutaa ekamanta.m {nisiidi.msu.}

2. Ekamanta.m nisinno kho Vessava.no Mahaaraajaa Bhagavanta.m etad avoca:

'Santi hi bhante u.laaraa Yakkhaa Bhagavato appasannaa, santi hi bhante u.laaraa Yakkhaa Bhagavato pasannaa: santi hi bhante majjhimaa Yakkhaa Bhagavato appasannaa,

[page 195]

santi hi bhante majjhimaa Yakkhaa Bhagavato pasannaa: santi hi bhante niicaa Yakkhaa Bhagavato appasannaa, santi hi bhante niicaa Yakkhaa Bhagavato pasannaa. Yebhuyyena kho pana bhante Yakkhaa appasannaa yeva Bhagavato. Ta.m kissa hetu? Bhagavaa hi bhante paa.naatipaataa verama.niyaa dhamma.m deseti, adinnaadaanaa verama.niyaa dhamma.m deseti, kaamesu micchaacaaraa verama.niyaa dhamma.m deseti, musaa-vaadaa verama.niyaa dhamma.m deseti, suraa-merayamajja-pamaada.t.thaanaa verama.niyaa dhamma.m deseti. Yebhuyyena kho pana bhante Yakkhaa appa.tivirataa yeva paa.naatipaataa, appa.tivirataa adinnaadaanaa, appa.tivirataa kaamesu micchaacaaraa, appa.tivirataa musaa-vaadaa, appa.tivirataa suraameraya-majja-pamaada.t.thaanaa. Tesa.m ta.m hoti appiya.m amanaapa.m. Santi hi bhante Bhagavato saavakaa, ara~n~ne vanapatthaani pantaani senaasanaani pa.tisevanti appassaddaani appa-nigghosaani vijana-vaataani manussa-raahaseyyakaani pa.tisallaana-saaruppaani. Tattha santi u.laaraa Yakkhaa nivaasino ye imasmim Bhagavato paavacane appasannaa. Tesa.m pasaadaaya ugga.nhaatu bhante Bhagavaa Aa.taanaa.tiya.m rakkha.m bhikkhuuna.m bhikkhuniina.m upaasakaana.m upaasikaana.m guttiyaa rakkhaaya avihi.msaaya phaasuvihaaraayaati.'

Adhivaasesi Bhagavaa tu.nhi-bhaavena.

3. Atha kho Vessava.no Mahaaraajaa Bhagavato adhivaasana.m viditvaa taaya.m velaaya.m ima.m Aa.taanaa.tiya.m rakkha.m abhaasi:

'Vipassissa nam' atthu
cakkhumantassa siriimato.
Sikhissa pi nam' atthu
sabba-{bhuutaanukampino}.
Vessabhussa nam' atthu
nahaatakassa tapassino.

[page 196]

Nam' atthu Kakusandhassa
Maara-senaa pamaddino.
Konaagamanassa nam' atthu
braahma.nassa vusiimato.
Kassapassa nam' atthu
vippamuttassa sabbadhi.
A'ngiirasassa nam' atthu
Sakya-puttassa siriimato,
Yo ima.m dhammam adesesi
sabba-dukkhaapanudana.m.
Ye caapi nibbutaa loke
yathaabhuuta.m vipassisu.m,
Te janaa apisunaa
mahantaa viita-saaradaa.
Hita.m deva-manussaana.m
ya.m namassanti Gotama.m
Vijjaa-{cara.na}-sampanna.m.
mahanta.m viita-sarada.m.
4. 'Yato uggacchati suriyo
aadicco ma.n.dalii mahaa,
Yassa c' uggacchamaanassa
sa.mvarii pi nirujjhati,
Yassa c' uggate suriye
"Divaso" ti pavuccati,
Rahado pi tattha gambhiiro
samuddo saritodako.
Evan ta.m tattha jaananti
"Samuddo saritodako."

[page 197]

Ito "saa purimaa disaa"
iti na.m aacikkhatii jano.
Ya.m disa.m abhipaaleti
Mahaaraajaa yassassi so
Gandhabbaana.m aadhipati,
"Dhatara.t.tho" iti naama so,
Ramati nacca-giitehi
Gandhabbehi purakkhato.
Puttaa pi tassa bahavo,
eka-naamaa ti me suta.m,
Asiiti dasa eko ca
Inda-naamaa mahabbalaa.
Te caapi Buddha.m disvaana,
Buddha.m aadicca-bandhuna.m,
Duurato va namassanti
mahanta.m viita-saarada.m.
Namo te purisaaja~n~na!
Namo te purisuttama!
Kusalena samekkhasi,
amanussaa pi ta.m vadanti!
Suta.m n' eta.m abhi.nhaso,
tasmaa eva.m vademase,
"Jina.m vandatha Gotama.m,
Jina.m vandaama Gotama.m,
Vijjaa-cara.na-sampanna.m
Buddha.m vadaama Gotama.m"
5. 'Yena Petaa pavuccanti
pisu.naa pi.t.thi-ma.msikaa
Paa.naatipaatino luddhaa
coraa nekatikaa janaa,

[page 198]

Ito "saa dakkhi.naa disaa"
iti na.m aacikkhatii jano.
Ya.m disa.m abhipaaleti
Mahaaraajaa yasassi so
Kumbha.n.daana.m aadhipati,
"Viruu.lho" iti naama so
Ramati nacca-giitehi,
Kumbha.n.dehi purakkhato.
Puttaa pi tassa bahavo
eka-naamaa ti me suta.m,
Asiiti dasa eko ca
Inda-naamaa mahabbalaa.
Te caapi Buddha.m disvaana,
Buddha.m aadicca-bandhuna.m,
Duurato va namassanti
mahata.m viita-saarada.m.
Namo te purisaaja~n~na!
Namo te purisuttama!
Kusalena samekkhasi,
amanussaa pi ta.m vandanti!
Suta.m n' eta.m abhi.nhaso,
tasmaa eva.m vademase,
"Jina.m vadatha Gotama.m,
Jina.m vandaama Gotama.m,
Vijjaa-cara.na-sampanna.m
Buddha.m vandaama Gotama.m."
6. 'Yattha c' oggacchati suriyo
aadicco ma.n.dalii mahaa,
Yassa c' oggacchamaanassa
divaso pi nirujjhati,
Yassa c' oggate suriye
"{Sa.mvarii}" ti pavuccati,
Rahado pi tattha gambhiiro
samuddo saritodako.
Evan ta.m tattha jaananti
"Samuddo saritodako."
Ito "saa pacchimaa disaa"
iti na.m acikkhatii jano.

[page 199]

Ya.m disa.m abhipaaleti
Mahaaraajaa yasassi so
Naagaana.m aadhipati,
"Viruupakkho" iti naama so
Ramati nacca-giitehi,
Naagehi purakkhato.
Puttaa pi tassa bahavo
eka-naamaa ti me suta.m,
Asiiti dasa eko ca
Inda-naamaa mahabbalaa.
Te caapi Buddha.m disvaana,
Buddha.m aadicca-bandhuna.m,
Duurato va namassanti
mahanta.m viita-saarada.m.
Namo te purisaaja~n~na!
Namo te purisuttama!
Kusalena samekkhasi,
amanussaa pi ta.m vandanti!
Suta.m n' eta.m abhi.nhaso,
tasmaa eva.m vademase,
"Jina.m vandatha Gotama.m,
Jina.m vandaama Gotama.m,
Vijjaa-cara.na-sampanna.m
Buddha.m vandaama Gotama.m."
7. 'Yena Uttara-kuruu rammaa
Mahaa-Neru sudassano
Manussaa tattha jaayanti
amamaa apariggahaa.
Na te biija.m pavapanti,
na pi niiyanti na'ngalaa,
Aka.t.tha-paakima.m saali.m
paribhu~njanti maanusaa.
Aka.na.m athusa.m suddha.m
sugandha.m ta.n.dula-pphala.m

[page 200]

Tu.n.di-kiire pacitvaana,
tato bhu~njati bhojana.m.
Gaavim eka-khura.m katvaa
anuyanti diso disa.m,
Pasu.m eka-khura.m katvaa
anuyanti diso disa.m,
Itthii-vaahana.m katvaa
anuyanti diso disa.m,
Purisa-vaahana.m katvaa
anuyanti diso disa.m,
Kumaari-vaahana.m katvaa
anuyanti diso disa.m,
Kumaara-vaahana.m katvaa
anuyanti diso disa.m,
Te yaane abhiruuhitvaa
sabbaa disaa anupariyanti
Pacaaraa tassa raajino.
Hatthi-yaana.m assa-yaana.m
dibba.m yaana.m upa.t.thita.m,
Paasaadaa sivikaa c' eva
Mahaaraajassa yasassino.
Tassa ca nagaraa ahu
antalikkhe sumaapitaa,
Aa.taanaa.taa Kusinaa.taa
Parakusinaa.taa
Naa.tapuriyaa
Parakusitanaa.taa.

[page 201]

Uttarena Kapiivanto,
Janogham aparena ca,
Navanatiyo
Ambara-Ambaravatiyo,
Aa.lakamandaa naama raaja-dhaani.
Kuverassa kho pana
Maarisa, Mahaaraajassa
Visaa.naa naama raaja-dhaani.
Tasmaa Kuvero Mahaaraajaa
"Vessava.no" ti pavuccati.
Paccesanto pakaasenti
Tatolaa Tattalaa Tatotalaa
Ojasi Tejasi Tatojasi
Suuro raajaa Ari.t.tho Nemi.
Rahado pi tattha Dharanii naama
yato meghaa pavassanti,
Vassaa yato pataayanti.
Sabhaa pi tattha Bhagalavati naama
yattha Yakkhaa payirupaasanti.
Tattha nicca-phalaa rukkhaa
naanaa-dija-ga.naayutaa
Mayuura-ko~ncaabhirudaa
kokilaabhiihi vaggubhi.
Jiiva.m jiivaka-sadd' ettha
atho o.t.thava-cittakaa

[page 202]

Kukutthakaa kuliirakaa
vane pokkhara-saatakaa.
Suka-saa.lika-sadd' ettha
da.n.da-maanavakaani ca,
Sobhati sabba-kaala.m saa
Kuvera-nalinii sadaa.
Ito "saa uttaraa disa"
iti na.m aacikkhatii jano.
Ya.m disa.m abhipaaleti,
Magaaraajaa yasassi so
Yakkhaana.m aadhipati,
"Kuvero" iti naama so
Ramati nacca-giitehi,
yakkhehi purakkhato.
Puttaa pi tassa bahavo
eka-naamaa ti me suta.m,
Asiiti dasa eko ca
Inda-naamaa mahabbalaa.
Te caapi Buddha.m disvaana,
Buddha.m aadicca-bandhuna.m,
Duurato va namassanti
mahanta.m viitaa-saarada.m.
Namo te purisaaja~n~na!
Namo te purisuttama!
Kusalena samekkhasi
amanussaa pi ta.m vadanti!
Suta.m n' eta.m {abhi.nhaso},
tasmaa eva.m vademase,
"Jina.m vandatha Gotama.m,
Jina.m vandaama Gotama.m,
Vijjaa-cara.na-sampanna.m
Buddha.m vandaama Gotaman" ti.'

[page 203]

8. 'Aya.m kho saa Maarisa Aa.taanaa.tiyaa rakkhaa bhikkhuuna.m bhikkhuniina.m upaasakaana.m upaasikaana.m guttiyaa rakkhaaya avihi.msaaya phaasu-vihaarayaati.'

'Yassa kassaci Maarisa bhikkhussa vaa bhikkhuniyaa vaa upaasakassa vaa upaasikaaya aya.m Aa.taanaa.tiyaa rakkhaa suggahitaa bhavissati samattaa pariyaaputaa, ta~n ce amanusso Yakkho vaa Yakkhinii vaa Yakkha-potako vaa Yakkha-potikaa vaa Yakkha-mahaamatto vaa Yakkha-paarisajjo vaa Yakkhapacaaro vaa, Gandhabbo vaa Gandhabbii vaa ... pe ... Kumbha.n.do vaa ... pe ... Naago vaa ... pe ... padu.t.tha-citto bhikkhu.m vaa bhikkhuni.m vaa upaasaka.m vaa upaasika.m vaa gacchanta.m vaa anugaccheyya, .thita.m vaa upati.t.theyya, nisinna.m vaa upanisiideyya, nipanna.m vaa upanipajjeyya, na me so Maarisa amanusso labheyya gaamesu vaa nigamesu vaa sakkaara.m vaa {garu-kaara.m} vaa. Na me so Maarisa amanusso labheyya Aa.lakamandaaya raaja-dhaaniyaa vatthu.m vaa vaasa.m vaa. Na me so Maarisa amanusso labheyya Yakkhaana.m samiti.m gantu.m Api ssu na.m Maarisa amanussaa anaavayham pi na.m kareyyu.m avivayha.m.

Api ssu na.m Maarisa amanussaa attaahi pi {paripu.n.naahi} paribhaasaahi paribhaaseyyu.m. Api ssu na.m Maarisa amanussaa rittam pi patta.m siise nikkujjeyyu.m. Api ssu na.m Maarisa amanussaa sattadhaa pi 'ssa muddha.m phaaleyyu.m.

9. 'Santi hi Maarisa amanussaa ca.n.daa ruddaa rabhasaa.

Te n' eva Mahaaraajaana.m aadiyanti, na Mahaaraajaana.m purisakaana.m aadiyanti, na Mahaaraajaana.m purisakaana.m purisakaana.m aadiyanti. te kho te Maarisa amanussaa Mahaaraajaana.m avaruddhaa naama vuccanti.

[page 204]

Seyyathaapi Maarisa ra~n~no Maagadhassa vijite mahaa-coraa, te n' eva ra~n~no Maagadhassa aadiyanti, na ra~n~no Maagadhassa purisakaana.m aadiyanti, na ra~n~no Maagadhassa purisakaana.m purisakaana.m aadiyanti, te kho te Maarisa mahaa-coraa ra~n~no Maagadhassa avaruddhaa naama vuccanti, -- evam eva kho Maarisa santi amanussaa ca.n.daa {ruddaa} rubhasaa. Te n' eva Mahaaraajaana.m aadiyanti, na Mahaaraajaana.m purisakaana.m aadiyanti, na Mahaaraana.m purisakaana.m purisakaana.m aadiyanti. Te kho te Maarisa amanussaa mahaaraajaana.m avaruddhaa naama vuccanti. Yo hi koci Maarisa amanusso Yakkho vaa Yakkhinii vaa ... pe ... padu.t.tha-citto bhikkhu.m vaa bhikkhuni.m vaa upaasaka.m vaa upaasika.m vaa gacchanta.m vaa anugaccheyya, .thita.m vaa upati.t.theyya nisinna.m vaa upanisiideyya, nipanna.m vaa {upanipajjeyya}, imesa.m Yakkhaana.m Mahaa-Yakkhaana.m Senaapatiina.m Mahaa-Senaapatiina.m ujjhaapetabba.m vikkanditabba.m viravitabba.m -- "Aya.m Yakkho ga.nhaati, aya.m Yakkho aavisati, aya.m Yakkho he.theti, aya.m Yakkho vihe.theti, aya.m Yakkho hi.msati, aya.m Yakkho vihi.msati, aya.m Yakkho na mu~ncatiiyi."

10. 'Katamesa.m Yakkhaana.m Mahaa-Yakkhaana.m Senaapatiina.m Mahaa-Senaapatiina.m?

Indo Somo Varu.no ca
Bhaaradvaajo Pajaapati,
Candano Kaamase.t.tho ca
Kinnugha.n.du Nigha.n.du ca,
Panaado Opama~n~no ca
Devasuuto ca Maatali,
Cittaseno ca Gandhabbo
Na.lo raajaa Janesabho,
Saataagiro Hemavato
Pu.n.nako Karatiyo Gulo,

[page 205]

Siivako Mucalido ca
Vessaamitto Yugandharo
Gopaalo Suppagedho ca
Hirii Nettii ca Mandiyo
Pa~ncaala-ca.n.do Aalavako
Pajjunno Sumano Sumukho
Dadhimukho Ma.ni Maanicaro Diigho
Atho Serissako sahaa.

'Imesa.m Yakkhaana.m Mahaa-Yakkhaana.m Senaapatiina.m Mahaa-Senaapatiina.m ujjhaapetabba.m vikkanditabba.m viravitabba.m -- "Aya.m Yakkho ga.nhaati, aya.m Yakkho {aavisati}, aya.m Yakkho he.theti, aya.m Yakkho vihe.theti, aya.m Yakkho hi.msati, aya.m Yakkho vihi.msati, aya.m yakkho na mu~ncatiiti."

11. 'Aya.m kho saa Maarisa Aa.taanaa.tiyaa rakkhaa bhikkhuuna.m bhikkhuniina.m upaasakaana.m upaasikaana.m guttiyaa rakkhaaya avihi.msaaya phaasu-vihaaraayaati.'

'Handa ca daani maya.m Maarisa gacchaama, bahu-kiccaa maya.m, bahu-kara.niiyaa ti.'

'Yassa daani tumhe Mahaaraajaano kaala.m ma~n~nathaati.'

Atha kho cattaaro Mahaaraajaa u.t.thaay' aasanaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa padakkhi.na.m katvaa tatth' ev' antaradhaayi.msu.

Te pi kho Yakkhaa u.t.thaay' aasanaa app ekacce Bhagavanta.m abhivaadetvaa padakkhi.na.m katvaa tatth' eva anatradhaayi.msu:

app ekacce Bhagavataa saddhi.m sammodi.msu, sammodaniiya.m katha.m {saaraa.niiya.m} katha.m {viitisaaretvaa}, tatth' ev' antaradhaayi.msu:

[page 206]

app ekacce yena Bhagavaa ten' a~njalim pa.naametvaa tatth' ev' antaradhaayi.msu: app ekacce naamagotta.m saavetvaa tatth' ev' {antaradhaayi.msu}: app ekacce tu.nhii-bhuutaa tatth' ev' antaradhaayi.msu

12. Atha kho Bhagavaa tassaa rattiyaa accayena bhikkhuu aamantesi:

'Ima.m bhikkhave ratti.m cattaaro Mahaaraajaa mahatiyaa ca Yakkha-senaaya ...

Vipassissa nam' atthu cakkhumantassa siriimato!
Sikhissa pi nam' atthu sabba-bhuutaanukampino.
So yeva purima-peyyaalena vitthaaretabbo.

'Aya.m kho saa Maarisa Aa.taanaa.tiyaa rakkhaa ... antaradhaayi.msu.

13. 'Ugga.nhaatha bhikkhave Aa.taanaa.tiya.m rakkha.m, pariyaapu.naatha bhikkhave Aa.taanaatiya.m rakkha.m, dhaaretha bhikkhave Aa.taanaa.tiya.m rakkha.m, attha-sa.mhitaa 'ya.m bhikkhave Aa.taanaa.tiyaa rakkhaa bhikkhuuna.m bhikkhuniina.m upaasakaana.m upaasikaana.m guttiyaa rakkaaya avihi.msaaya phaasu-vihaaraayaati.'

Idam avoca Bhagavaa. Attamanaa te bhikkhuu Bhagavato bhaasita.m abhinadun ti.

Aa.taanaa.tiya-Suttanta.m Navama.m.

[page 207]

 


 

XXXIII. Sa'ngiiti Suttanta

Evam me suta.m.

1. Eka.m samaya.m Bhagavaa Mallesu caarika.m caramaano mahataa bhikkhu-sa.mghena saddhi.m pa~nca-mattehi bhikkhu-satehi yena Paavaa naama Mallaana.m nagara.m tad avasari. Tatra suda.m Bhagavaa Paavaaya.m viharati Cundassa kammaara-puttassa amba-vane.

2. Tena kho pana samayena Paaveyyakaana.m Mallaana.m Ubbha.taka.m naama nava.m {santhaagaara.m} acira-kaarita.m hoti anajjhaavuttha.m Sama.nena vaa Braahma.nena vaa kenaci vaa manussa-bhuutena. Assosu.m kho Paaveyyakaa Mallaa -'Bhagavaa kira Mallesu caarika.m caramaano mahataa bhikkhusaghena saddhi.m pa~nca-mattehi bhikkhu-satehi Paava.m anuppatto Paavaaya.m viharati Cundassa kammaara-puttassa amba-vane ti.' Atha kho Paaveyyakaa Mallaa yena Bhagavaa ten' {upasa.mkami.msu}, {upasa.mkamitvaa} Bhagavanta.m abhivaadetvaa ekamanta.m nisiidi.msu. Ekamanta.m nisinnaa kho Paaveyyakaa Mallaa Bhagavanta.m etad avocu.m:

'Idha bhante Paaveyyakaana.m Mallaana.m {Ubbha.taka.m} naama nava.m santhaagaara.m acira-kaarita.m anajjhaavuttha.m Sama.nena vaa Braahma.nena vaa kenaci vaa manussa-bhuutena.

[page 208]

Ta.m bhante Bhagavaa pa.thama.m paribhu~njatu, Bhagavataa pa.thama.m paribhutta.m pacchaa Paaveyyakaana.m Mallaana.m diigha-ratta.m hitaaya sukhaayaati.'

Adhivaasesi Bhagavaa tu.nhii-bhaavena.

3. Atha kho Paaveyyakaa Mallaa Bhagavato adhivaasana.m viditvaa, u.t.thaay' aasanaa Bhagavata.m abhivaadetvaa, padakkhi.na.m katvaa yena santhaagaara.m ten' upasa.mkami.msu, upasa.mkamitvaa sabba-santhari.m santhaagaara.m santharaapetvaa, aasanaani pa~n~naapetvaa, udaka-ma.nika.m pati.t.thaapetvaa, telappadiipa.m aaropetvaa, yena Bhagavaa ten' upasa.mkami.msu.

Upasa.mkamitvaa Bhagavata.m abhivaadetvaa, ekamanta.m a.t.tha.msu. Ekamanta.m .thita kho Paaveyyakaa Mallaa Bhagavanta.m etad avocu.m:

'Sabba-santhaari.m santhata.m bhante santhaagaara.m.

aasanaani pa~n~nattaani, udaka-ma.niko pati.t.thaapito, telappadiipo aaropito, yassa daani bhante Bhagavaa kaala.m ma~n~natiiti.'

4. Atha kho Bhagavaa nivaasetvaa patta-ciivaram aadaaya saddhi.m bhikkhu-sa.mghena yena santhaagaara.m ten' upasa.mkami. Upasa.mkamitvaa paade pakkhaaletvaa, santhaagaara.m pavisitvaa majjhima-tthambha.m nissaaya puratthaabhimukho nisiidi. Bhikkhu-sa.mgho pi paade pakkhaaletvaa santhaagaara.m pavisitvaa pacchima.m bhitti.m nissaaya puratthaabhimukho nisiidi Bhagavanta.m yeva purakkhatvaa.

[page 209]

Paaveyyakaa pi kho Mallaa paade pakkhaaletvaa santhaagaara.m pavisitvaa puratthima.m bhitti.m nissaaya pacchaabhimukhaa nisiidi.msu Bhagavata.m yeva purakkhatvaa. Atha kho Bhagavaa Paaveyyake Malle bahud eva ratti.m dhammiyaa kathaaya sandassetvaa samaadepetvaa samuttejetvaa sampaha.msetvaa uyyojesi:

'Abhikkantaa kho Vaase.t.thaa ratti, yassa daani tumhe kaala.m ma~n~nathaati.'

'Evam bhante ti' kho Paaveyyakaa Mallaa Bhagavato pa.tissutvaa u.t.thaay' aasanaa Bhagavanta.m abhivaadetvaa padakkhi.na.m katvaa pakkami.msu.

5. Atha kho Bhagavaa acira-pakkantesu Mallesu tu.nhiibhuuta.m tu.nhii-bhuuta.m bhikkhu-sa.mgha.m anuviloketvaa aayasmanta.m Saariputta.m aamantesi:

'Vigata-thiina-middho kho Saariputta bhikkhu-sa.mgho, pa.tibhaatu ta.m Saariputta bhikkhuuna.m dhammi-kathaa. Pi.t.thi me aagilaayati, tam aha.m aayamissaamiiti.'

'Evam bhante ti' kho aayasmaa Saariputto Bhagavato paccassosi.

Atha kho Bhagavaa catuggu.na.m sa.mghaa.ti.m pa~n~naapetvaa dakkhi.nena passena siiha-seyya.m kappesi, paade paada.m accaadhaaya sato sampajaano u.t.thaana-sa~n~na.m manasi-karitvaa.

6. Tena kho pana samayena Niga.n.tho Naatha-putto Paavaaya.m adhunaa kaalakato hoti.

[page 210]

Tassa kaala-kiriyaaya bhinnaa Niga.n.thaa dvedhika-jaataa bha.n.dana-jaataa kalahajaataa vivaadaapannaa a~n~nama~n~na.m mukha-sattiihi vitudantaa virahanti -- 'Na tva.m ima.m dhamma-vinaya.m aajaanaasi! Aha.m ima.m dhamma-vina-vinaya.m aajaanaami! ki.m tva.m ima.m dhamma-vinaya.m aajaanissasi? Micchaa-pa.tipanno tvam asi, aham asmi sammaa-pa.tipanno, sahitam me asahitan te, pure vacaniiya.m pacchaa avaca, pacchaa vacaniiya.m pure avaca, {avici.n.nan} te viparaavatta.m, aaropito te vaado, niggahiito 'si cara, vaada-ppamokkhaaya nibbe.thehi vaa sace pahosiiti.' Vadho yeva kho ma~n~ne Niga.n.thesu Naatha-puttiyesy vattati. Ye pi te niga.n.thassa Naathaputtassa saavakaa gihii odaata-vasanaa, te pi Niga.n.thesu Naatha-puttiyesu nibbi.n.na-ruupaa pa.tivaana-ruupaa, yathaa ta.m durakkhaate dhamma-vinaye duppavedite aniyyaanike anupasama-sa.mvattanike asammaasambuddha-ppavedite bhinna-thuupe appa.tisara.ne.

7. Atha kho aayasmaa Saariputto bhikkhuu aamantesi:

Niga.n.tho aavuso Naatha-putto Paavaaya.m adhunaa {kaalakato.} Tassa kaala-kiriyaaya bhinnaa Niga.n.thaa dvedhika-jaataa ... pe ... bhinna-thuupe appa.tisara.ne. Eva.m h' eta.m aavuso durakkhaate dhamma-vinaye duppavedite aniyyaanike anupasama-sa.mvattanike asammaasambuddha-ppavedite.

[page 211]

Aya.m kho pan' aavuso asmaaka.m Bhagavataa dhammo svaakkhaato suppavedito niyyaaniko upasama-sa.mvattaniko SammaaSambuddha-ppavedito. Tattha sabbeh' eva sa.mgaayitabba.m na vivaditabba.m, yathayida.m brahmacariya.m addhaniya.m assa cira-.t.thitika.m, tad assa bahujana-hitaaya bahujana-sukhaaya lokaanukampaaya atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaana.m.

Katamo c' aavuso asmaaka.m Bhagavataa dhammo svaakkhaato suppavedito niyyaaniko upasama-sa.mvattaniko SammaaSambuddha-ppavedito, yattha sabbeh' eva sa'ngaayitabba.m na vivaditabba.m yathayida.m brahmacariya.m addhaniya.m assa cira-.t.thitika.m, tad assa bahujana-hitaaya bahujanasukhaaya lokaanukampaaya atthaaya hitaaya sukhaaya devamanussaana.m?

Atthi kho aavuso tena Bhagavataa jaanataa passataa arahataa Sammaa-Sambuddhena eko dhammo sammad-akkhaato.

Tattha sabbeh' eva sa'ngaayitabba.m na vivaditabba.m, yathayida.m brahmacariya.m addhaniya.m assa cira-.t.thitika.m, tad assa bahujana-hitaaya bahujana-sukhaaya lokaanukampaaya atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaana.m.

8. Katamo eko dhammo?

Sabbe sattaa aahaara-.t.thitikaa, sabbe sattaa sa.mkhaara.t.thitikaa. Aya.m kho aavuso tena Bhagavataa jaanataa passataa arahataa Sammaa-Sambuddhena eko dhammo sammadakkhaato. Tattha sabbeh' eva sa'ngaayitabba.m na vivaditabba.m,

[page 212]

yathayida.m brahmacariya.m addhaniya.m assa cira-.t.thitika.m, tad assa bahujana-hitaaya bahujana-sukhaaya lokaanukampaaya atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaana.m.

9. Atthi kho aavuso tena Bhagavataa jaanataa passataa arahataa Sammaa-Sambuddhena dve dhammaa sammadakkhaataa. Tattha sabbeh' eva sa'ngaayitabba.m ... pe ... atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaana.m.

Katame dve?

(i) Naama~n ca ruupa~n ca.

(ii) Avijjaa ca bhava-ta.nhaa ca.

(iii) Bhava-di.t.thi ca vibhava-di.t.thi ca.

(iv) Ahirika~n ca anottappa~n ca.

(v) Hiri ca ottappa~n ca.

(vi) Dovacassataa ca paapa-mittataa ca.

(vii) Sovacassataa ca kalyaa.na-mittataa ca.

(viii) Aapatti-kusalataa ca aapatti-vu.t.thaana-kusalataa ca.

(ix) Samaapatti-kusalataa ca samaapatti-vu.t.thaana-kusalataa ca.

(x) Dhaatu-kusalataa ca manasikaara-kusalataa ca.

(xi) Aayatana-kusalataa ca pa.ticcasamuppaada-kusalataa ca.

(xii) .Thaana-kusalataa ca a.t.thaana-kusalataa ca.

[page 213]

(xiii) Ajjava~n ca lajjava~n ca.

(xiv) Khanti ca soracca~n ca.

(xv) Saakhalya~n ca pa.tisanthaaro ca.

(xvi) Avihi.msaa ca soceyya~n ca.

(xvii) Mu.t.thasacca~n ca asampaja~n~na~n ca.

(xviii) Sati ca sampaja~n~na~n ca.

(xix) Indriyesu agutta-dvaarataa ca bhojane amatta~n~nutaa ca.

(xx) Indriyesu gutta-dvaarataa ca bhojane matta~n~nutaa ca.

(xxi) Pa.tisa.mkhaana-bala~n ca bhaavanaa-bala~n ca.

(xxii) Sati-bala~n ca samaadhi-bala~n ca.

(xxiii) Samatho ca vipassanaa ca.

(xxiv) Samatha-nimitta~n ca paggaha-nimitta~n ca.

(xxv) Paggaho ca avikkhepo ca.

(xxvi) Siila-sampadaa ca di.t.thi-sampadaa ca.

(xxvii) Siila-vipatti ca di.t.thi-vipatti ca.

[page 214]

(xxviii) Siila-visuddhi ca di.t.thi-visuddhi ca.

(xxix) Di.t.thi-visuddhi kho pana yathaa di.t.thissa ca padhaana.m.

(xxx) Sa.mvego ca sa.mvejaniyesu .thaanesu sa.mviggassa ca yoniso padhaana.m.

(xxxi) {Asantu.t.thitaa} ca kusalesu dhammesu appa.tivaanitaa ca padhaanasmi.m.

(xxxii) Vijjaa ca vimutti ca.

(xxxiii) Khaye ~naa.na.m anuppaade ~naa.na.m.

Ime kho aavuso tena Bhagavataa jaanataa passataa arahataa Sammaa-Sambuddhena dve dhammaa sammad-akkhaataa.

Tattha sabbeh' eva sa'ngaayitabba.m ... pe ... sukhaaya deva-manussaana.m.

10. Atthi kho aavuso tena Bhagavataa jaanataa passataa arahataa Sammaa-Sambuddhena tayo dhammaa sammadakkhaataa. Tattha sabbeh' eva sa'ngaayitabba.m ... pe ... atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaana.m. Katame tayo?

(i) Tii.ni akusala-muulaani. Lobho akusala-muula.m, doso akusala-muula.m, moho akusala-muula.m.

(ii) Tii.ni kusala-muulaani. Alobho kusala-muula.m, adoso kusala-muula.m, amoho kusala-muula.m.

(iii) Tii.ni duccaritaani. Kaaya-duccarita.m, vacii-duccarita.m, mano-duccarita.m.

[page 215]

(iv) Tii.ni sucaritaani. Kaaya-sucarita.m, vacii-sucarita.m, mano-sucarita.m.

(v) Tayo akusala-vitakkaa. Kaama-vitakko, vyaapaadavitakko, vihi.msaa-vitakko.

(vi) Tayo kusala-vitakkaa. Nekkhamma-vitakko, avyaapaada-vitakko, avihi.msaa-vitakko.

(vii) Tayo akusala-sa.mkappaa. Kaama-sa.mkappo, vyaapaada-sa.mkappo, vihi.msaa-sa.mkappo.

(viii) Tayo kusala-sa.mkappaa. Nekkhamma-sa.mkappo, avyaapaada-sa.mkappo, avihi.msaa-sa.mkappo.

(ix) Tisso akusala-sa~n~naa. Kaama-sa~n~naa, vyaapaada-sa~n~naa, vihi.msaa-sa~n~naa.

(x) Tisso kusala-sa~n~naa. Nekkhamma-sa~n~naa, avyaapaadasa~n~naa, avihi.msaa-sa~n~naa.

(xi) Tisso akusala-dhaatuyo. Kaama-dhaatu, vyaapaada-dhaatu, vihi.msaa-dhaatu.

(xii) Tisso kusala-dhaatuyo. Nekkhamma-dhaatu, avyaapaada-dhaatu, avihi.msaa-dhaatu.

(xiii) Aparaa pi tisso dhaatuyo. Kaama-dhaatu, ruupa-dhaatu, aruupa-dhaatu.

(xiv) Aparaa pi tisso dhaatuyo. Ruupa-dhaatu, aruupa-dhaatu, nirodha-dhaatu.

(xv) Aparaa pi tisso dhaatuyo. Hiinaa dhaatu, majjhimaa dhaatu, pa.niitaa dhaatu.

[page 216]

(xvi) Tisso ta.nhaa. Kaama-ta.nhaa, bhava-ta.nhaa, vibhavata.nhaa.

(xvii) Aparaa pi tisso ta.nhaa. Kaama-ta.nhaa, ruupa-ta.nhaa, aruupa-ta.nhaa.

(xviii) Aparaa pi tisso ta.nhaa. Ruupa-ta.nhaa, aruupa-ta.nhaa, nirodha-ta.nhaa.

(xix) Tii.ni sa.myojanaani. Sakkaaya-di.t.thi, vicikicchaa, siilabbata-paraamaaso.

(xx) Tayo aasavaa. Kaamaasavo, bhavaasavo, avijjaasavo.

(xxi) Tayo bhavaa. Kaama-bhavo, ruupa-bhavo, aruupabhavo.

(xxii) Tisso esanaa. Kaamesanaa, bhavesanaa, brahmacariyesanaa.

(xxiii) Tisso vidhaa. 'Seyyo 'ham asmiiti' vidhaa, 'Sadiso 'ham asmiiti' vidhaa. 'Hiino 'ham asmiiti' vidhaa.

(xxiv) Tayo addhaa. Atiito addhaa, anaagato addhaa, paccuppanno addhaa.

(xxv) Tayo antaa. Sakkaayo anto, sakkaaya-samudayo anto, sakkaaya-nirodho anto.

(xxvi) Tisso vedanaa. Sukhaa vedanaa, dukkhaa vedanaa, adukkha-m-asukhaa vedanaa.

(xxvii) Tisso dukkhataa. Dukkha-dukkhataa, sa.mkhaaradukkhataa, vipari.naama-dukkhataa.

[page 217]

(xxviii) Tayo raasii. Micchatta-niyato raasi, sammattaniyato raasi, aniyato raasi.

(xxix) Tisso ka'nkhaa. Atiita.m vaa addhaana.m aarabbha ka'nkhati vicikicchati naadhimuccati na sampasiidati. Anaagata.m vaa addhaana.m aarabbha ka'nkhati vicikicchati naadhimuccati ca sampasiidati. Etarahi vaa paccuppanna.m addhaana.m aarabbha ka'nkhati vicikicchati naadhimuccati na sampasiidati.

(xxx) Tii.ni Tathaagatassa aarakkheyyaani. Parisuddhakaaya-samaacaaro aavuso Tathaagato, n' atthi Tathaagatassa kaaya-duccarita.m ya.m Tathaagato rakkheyya 'Maa me ida.m paro a~n~naasiiti.' Parisuddha-vacii-samaacaaro aavuso Tathaagato, n' atthi Tathaagatassa vacii-duccarita.m ya.m Tathaagato rakkheyya 'Maa me ida.m paro a~n~naasiiti.' Parisuddhamano-samaacaaro aavuso Tathaagato, n' atthi Tathaagatassa mano-duccarita.m ya.m Tathaagato rakkheyya 'Maa me ida.m paro a~n~naasiiti.'

(xxxi) Tayo ki~ncanaa. Raago ki~ncana.m, doso ki~ncana.m, moho ki~ncana.m.

(xxxii) Tayo aggii. Raagaggi; dosaggi, mohaggi.

(xxxiii) Apare pi tayo aggii. Aahuneyyaggi, gahapataggi, dakkhi.neyyaggi.

(xxxiv) Tividhena ruupa-sa'ngaho. Sanidassana-sappa.tigha.m ruupa.m, anidassana-sappa.tigha.m ruupa.m, anidassanaappa.tigha.m ruupa.m.

(xxxv) Tayo sa.mkhaaraa. Pu~n~naabhisa.mkhaaro, apu~n~naabhisa.mkhaaro, aane~njaabhisa.mkhaaro.

[page 218]

(xxxvi) Tayo puggalaa. Sekho puggalo, asekho puggalo, n' eva sekho naasekho puggalo.

(xxxvii) Tayo theraa. Jaati-thero, dhamma-thero, sammuti-thero.

(xxxviii) Tii.ni pu~n~na-kiriya-vatthuuni. Daana-maya.m pu~n~na-kiriya-vatthu, siila-maya.m pu~n~na-kiriya-vatthu, bhaavanaa-maya.m pu~n~na-kiriya-vatthu.

(xxxix) {Tii.ni} codanaa-vatthuuni. Di.t.thena, sutena, parisa.mkaaya.

(xl) Tisso kaamupapattiyo. Sant' aavuso sattaa, paccupa.t.thita-kaamaa, te paccupa.t.thitesu kaamesu vasa.m vattenti seyyathaa pi manussaa ekacce ca devaa ekacce ca vinipaatikaa.

Aya.m pa.thamaa kaamupapatti. Sant' aavuso sattaa nimmita-kaamaa, te nimmetvaa nimmetvaa kaamesu vasa.m vattenti seyyathaa pi devaa Nimmaana-ratii. Aya.m dutiyaa kaamupapatti. Sant' aavuso sattaa para-nimmita-kaamaa, te paranimmitesu kaamesu vasa.m vattenti, seyyathaa pi devaa Paranimmita-vasavattii. Aya.m tatiyaa kaamupapatti.

(xli) Tisso sukhupapattiyo. Sant' aavuso sattaa uppaadetvaa uppaadetvaa sukha.m viharanti, seyyathaa pi devaa Brahma-kaayikaa. Aya.m pa.thamaa sukhupapatti. Sant' aavuso sattaa sukhena abhisannaa parisannaa paripuuraa paripphu.taa, te kadaaci karahaci udaana.m udaanenti 'Aho sukha.m aho sukhan ti,' seyyathaa pi devaa Aabhassaraa. Aya.m dutiyaa sukhupapatti. Sant' aavuso sattaa sukhena abhisannaa parisannaa paripuuraa paripphu.taa, tesan ta.m yeva tusitaa sukha.m {pa.tisa.mvedenti},

[page 219]

seyyathaa pi devaa Subha-ki.n.naa. Aya.m tatiyaa sukhupapatti.

(xlii) Tisso pa~n~naa. Sekhaa pa~n~naa, asekhaa pa~n~naa, n' eva sekhaa naasekhaa pa~n~naa.

(xliii) Aparaa pi tisso pa~n~naa. Cintaa-mayaa pa~n~naa, sutamayaa pa~n~naa, bhaavanaa-mayaa pa~n~naa.

(xliv) Tii.n' aavudhaani. Sutaavudha.m, pavivekaavudha.m, pa~n~naavudha.m.

(xlv) Tii.n' indriyaani. Ana~n~naata.m-~nassaamitindriya.m, a~n~nindriya.m, a~n~naataavindriya.m.

(xlvi) Tii.ni cakkhuuni. Ma.msa-cakkhu, dibba-cakkhu, pa~n~naa-cakkhu.

(xlvii) Tisso sikkhaa. Adhisiila-sikkhaa, adhicitta-sikkhaa, adhipa~n~naa-sikkhaa.

(xlviii) Tisso bhaavanaa. Kaaya-bhaavanaa, citta-bhaavanaa, pa~n~naa-bhaavanaa.

(xlix) Tii.naanuttariyaani. Dassanaanuttariya.m, pa.tipadaanuttariya.m, vimuttaanuttariya.m.

(l) Tayo samaadhii. Savitakko savicaaro samaadhi, avitakko vicaara-matto samaadhi, avitakko avicaaro samaadhi.

(li) Apare pi tayo samaadhii. Su~n~nato samaadhi, animitto samaadhi, appa.nihito samaadhi.

(lii) Tii.ni soceyyaani. Kaaya-soceyya.m, vacii-soceyya.m, mano-soceyya.m

[page 220]

(liii) Tii.ni moneyyaani. Kaaya-moneyya.m, vacii-moneyya.m, mano-moneyya.m.

(liv) Tii.ni kosallaani. Aaya-kosalla.m, apaaya-kosalla.m, upaaya-kosalla.m.

(lv) Tayo madaa. Aarogya-mado, yobbana-mado, jiivitamado.

(lvi) Tii.naadhipateyyaani. Attaadhipateyya.m, lokaadhipateyya.m, dhammaadhipateyya.m.

(lvii) Tii.ni kathaa-vatthuuni. Atiita.m vaa addhaana.m aarabbha katha.m katheyya -- 'Eva.m ahosi atiita.m addhaanan ti.' Anaagata.m vaa addhaana.m aarabbha katha.m katheyya -- 'Eva.m bhavissati anaagatam addhaanan ti.' Etarahi vaa paccuppanna.m addhaana.m aarabbha katha.m katheyya -'Eva.m hoti etarahi paccuppannan ti.'

(lviii) Tisso vijjaa. Pubbe-nivaasaanussati-~naa.na.m vijjaa, sattaara.m cutuupapaate ~naa.na.m vijjaa, aasavaana.m khaye ~naa.na.m vijjaa.

(lix) Tayo vihaaraa. Dibbo vihaaro, Brahma-vihaaro, ariyo vihaaro.

(lx) Tii.ni paa.tihaariyaani. Iddhi-paa.tihaariya.m, aadesanaapaa.tihaariya.m, anusaasani-paa.tihaariya.m.

Ime kho aavuso tena Bhagavataa jaanataa passataa arahataa Sammaa-Sambuddhena tayo dhammaa sammad-akkhaataa.

Tattha sabbeh' eva sa'ngaayitabba.m na vivaditabba.m ... pe ... atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaana.m.

[page 221]

11. Atthi kho aavuso tena Bhagavataa jaanataa passataa arahataa Sammaa-Sambuddhena cattaaro dhammaa sammadakkhaataa. Tattha sabbeh' eva sa'ngaayitabba.m na vivaditabba.m, yathayida.m brahmacariya.m ... pe ... Katame cattaaro?

(i) Cattaaro satipa.t.thaanaa. Idh' aavuso bhikkhu kaaye kaayaanupassii viharati aataapii sampajaano satimaa, vineyya loke abhijjhaa-domanassa.m, vedanaasu ... citte ... dhammesu dhammaanupassii viharati aataapii sampajaano satimaa, vineyya loke abhijjhaa-domanassa.m.

(ii) Cattaaro {samma-ppadhaanaa.} Idh' {aavuso} bhikkhu anuppannaana.m paapakaana.m akusalaana.m dhammaana.m anuppaadaaya chanda.m janeti vaayamati viriya.m aarabhati citta.m pagga.nhaati padahati. Uppannaana.m paapakaana.m akusalaana.m dhammaana.m pahaanaaya chanda.m janeti vaayamati viriya.m aarabhati citta.m pagga.nhaati padahati. Anuppannaana.m kusalaana.m dhammaana.m uppaadaaya chanda.m janeti vaayamati viriya.m aarabhati citta.m pagga.nhaati padahati. Uppannaana.m kusalaana.m dhammaana.m .thitiyaa asammosaaya {bhiyyo}-bhaavaaya vepullaaya bhaavanaaya paaripuuriyaa chanda.m janeti vaayamati viriya.m aarabhati citta.m pagga.nhaati padahati.

(iii) Cattaaro iddhipaadaa. Idh' aavuso bhikkhu chandasamaadhi-padhaana-sa.mkhaara-samannaagata.m iddhipaada.m bhaaveti. Citta-samaadhi-padhaana-sa.mkhaara-samannaagata.m iddhipaada.m bhaaveti. Viriya-samaadhi-padhaanasa.mkhaara-samannaagata.m iddhipaada.m bhaaveti.

[page 222]

Viima.msaa-samaadhi-padhaana-sa.mkhaara-samannaagata.m iddhipaada.m bhaaveti.

(iv) Cattaari jhaanaani. Idh' aavuso bhikkhu vivicc' eva kaamehi vivicca akusalehi dhammehi savitakka.m savicaara.m vivekaja.m piiti-sukha.m pa.thama-jjhaana.m upasampajja viharati. Vitakka-{vicaaraana.m} vuupasamaa ajjhatta.m sampasaadana.m cetaso ekodibhaava.m avitakka.m avicaara.m samaadhija.m piiti-sukha.m dutiya-jjhaana.m upasampajja viharati. Piitiyaa ca viraagaa upekhako ca viharati sato ca sampajaano sukha~n ca kaayena pa.tisa.mvedeti, yan ta.m ariyaa aacikkhanti -- 'Upekhako satimaa sukha-vihaarii ti' tatiya-jjhaana.m upasampajja viharati. Sukhassa ca pahaanaa dukkhassa ca pahaanaa pubbe va somanassa-domanassaana.m attha'ngamaa {adukkha-m-asukha.m} upekhaa-satipaarisuddhi.m catuttha-jjhaana.m upasampajja viharati.

(v) Catasso samaadhi-bhaavanaa. Atth' aavuso samaadhibhaavanaa bhaavitaa bahulii-kataa di.t.thadhamma-sukhavihaaraaya sa.mvattati. Atth' aavuso samaadhi-bhaavanaa bhaavitaa bahulii-kataa ~naa.na-dassana-pa.tilaabhaayaa sa.mvattati. Atth' aavuso samaadhi-bhaavanaa bhaavitaa bahuliikataa sati-sampaja~n~naaya sa.mvattati. Atth' aavuso samaadhi-bhaavanaa bhaavitaa bahulii-kataa aasavaana.m khayaaya sa.mvattati.

Katam' aavuso samaadhi-bhaavanaa bhaavitaa bahulii-kataa di.t.thadhamma-sukha-vihaaraaya sa.mvattati? Idh' aavuso bhikkhu vivicc' eva kaamehi vivicca akusalehi dhammehi pa.thamajjhaana.m ... pe ... dutiyajjhaana.m ... tatiyajjhaana.m ... catutthajjhaana.m upasampajja viharati. Aya.m aavuso samaadhi-bhaavanaa bhaavitaa bahulii-kataa di.t.thadhamma-sukha-vihaaraaya sa.mvattati.

[page 223]

Katamaa ca aavuso samaadhi-bhaavanaa bhaavitaa bahulii-kataa ~naa.na-dassanapa.tilaabhaaya sa.mvattati? Idh' aavuso bhikkhu aalokasa~n~na.m manasi-karoti, divaa-sa~n~na.m adhi.t.thaati yathaa divaa tathaa ratti.m, yathaa ratti.m tathaa divaa, iti viva.tena cetasaa apariyonaddhena sappabhaasa.m citta.m bhaaveti. Aya.m aavuso samaadhi-bhaavanaa bhaavitaa bahulii-kataa ~naa.na-dassanapa.tilaabhaaya sa.mvattati. Katamaa ca aavuso samaadhibhaavanaa bhaavitaa bahulii-kataa sati-sampaja~n~naaya sa.mvattati? Idh' aavuso bhikkhuno viditaa vedanaa uppajjanti, viditaa upa.t.thahanti, viditaa abbhattha.m gacchanti; viditaa sa~n~naa uppajjanti, viditaa upa.t.thahanti, viditaa abbhattha.m gacchanti; viditaa vitakkaa uppajjanti, viditaa upa.t.thahanti, viditaa abbhattha.m gacchanti. Aya.m aavuso samaadhibhaavanaa bhaavitaa bahulii-kataa sati-sampaja~n~naaya sa.mvattati. Katamaa ca aavuso samaadhi-bhaavanaa bhaavitaa bahulii-kataa aasavaana.m khayaaya sa.mvattati? Idh' aavuso bhikkhu pa~ncas' upaadaana-kkhandhesu udayabbayaanupassii viharati -- 'Iti ruupa.m, iti ruupassa samudayo, iti ruupassa atthagamo, iti vedanaa ... iti sa~n~naa ... iti sa.mkhaaraa ... iti vi~n~naa.na.m, iti vi~n~naa.nassa samudayo, iti vi~n~naa.nassa atthagamo ti.' Aya.m aavuso samaadhi-bhaavanaa bhaavitaa bahulii-kataa aasavaana.m khayaaya sa.mvattati.

(vi) Catasso appama~n~naayo. Idh' aavuso bhikkhu mettaa sahagatena cetasaa eka.m disa.m pharitvaa viharati, tathaa dutiya.m, tathaa tatiya.m, tathaa catutthi.m. Iti uddham adho tiriya.m sabbadhi sabbattataaya sabbaavanta.m loka.m mettaa-sahagatena cetasaa vipulena mahaggatena appamaa.nena averena avyaapajjhena pharitvaa viharati.

[page 224]

Karu.naasahagatena cetasaa ... Muditaa-sahagatena cetasaa ... Upekhaa-sahagatena cetasaa eka.m disa.m pharitvaa viharati, tathaa dutiya.m, tathaa tatiya.m, tathaa catutthi.m, iti uddham adho tiriya.m sabbadhi {sabbattataaya} sabbaavanta.m loka.m upekhaa sahagatena cetasaa vipulena mahaggatena appamaa.nena averena avyaapajjhena pharitvaa viharati.

(vii) Cattaaro aruupaa. Idh' aavuso bhikkhu sabbaso ruupa-sa~n~naana.m samatikkamaa pa.tigha-sa~n~naana.m atthagamaa naanatta-sa~n~naana.m amanasikaaraa 'Ananto aakaaso ti' aakaasaana~ncaayatana.m upasampajja viharati. Sabbaso aakaasaana~ncaayatana.m samatikkamma 'Ananta.m vi~n~naa.nan ti' vi~n~naa.na~ncaayatana.m upasampajja viharati. Sabbaso vi~n~naa.na~ncaayatana.m samatikkamma 'Natthi ki~nciiti' aaki~nca~n~naayatana.m upasampajja viharati. Sabbaso aaki~nca~n~naayatana.m samatikkamma nevasa~n~naa-naasa~n~naayatana.m upasampajja viharati.

(viii) Cattaari apassenaani. Idh' aavuso bhikkhu sa.mkhaay' eka.m pa.tisevati, sa.mkhaay' eka.m adhivaaseti, sa.mkhaay' eka.m parivajjeti, sa.mkhaay' eka.m vinodeti.

(ix) Cattaaro ariya-va.msaa. Idh' aavuso bhikkhu santu.t.tho hoti itariitarena ciivarena, itariitara-ciivara-santu.t.thiyaa ca va.n.na-vaadii, na ca ciivara-hetu anesana.m appa.tiruupa.m aapajjati, aladdhaa ca ciivara.m na paritassati, laddhaa ca ciivara.m agathito amucchito anajjhaapanno aadiinava-dassaavii nissara.na-pa~n~no paribhu~njati, taaya ca pana itariitara-ciivarasantu.t.thiyaa n' ev' attaan-ukka.mseti na para.m vambheti.

Yo hi tattha dakkho analaso sampajaano patissato, ya.m vuccat' aavuso bhikkhu poraa.ne agga~n~ne ariya-va.mse .thito.

[page 225]

Puna ca para.m aavuso bhikkhu santu.t.to hoti itariitarena pi.n.dapaatena, itariitara-pi.n.dapaata-santu.t.thiyaa ca va.n.na-vaadii, na ca pi.n.dapaata-hetu anesana.m appatiruupa.m aapajjati, aladdhaa ca pi.n.dapaata.m na paritassati laddhaa ca pi.n.dapaatam agathito amucchito anajjhaapanno aadiinavadassaavii nissara.na-pa~n~no paribhu~njati, taaya ca pana itariitara-pi.n.dapaata-santu.t.thiyaa n' eva attaan-ukka.mseti na para.m vambheti. Yo hi tattha dakkho hoti analaso samapajaano patissato, aya.m vuccat' aavuso bhikkhu poraa.ne agga~n~ne ariya-va.mse .thito. Puna ca para.m aavuso bhikkhu santu.t.to hoti itariitarena senaasanena, itariitarasenaasana-{santu.t.thiyaa} ca va.n.na-vaadii, na ca senaasana-hetu anesana.m appatiruupa.m aapajjati, aladdhaa ca senaasana.m na paritassati laddhaa ca senaasana.m agathito amucchito anajjhaapanno aadiinava-dassaavii nissara.na-pa~n~no paribhu~njati, taaya ca pana itariitara-senaasana-santu.t.thiyaa n' eva attaan-ukka.mseti na para.m vambheti. Yo hi tattha dakkho hoti analaso sampajaano patissato, aya.m vuccat' aavuso bhikkhu poraa.ne agga~n~ne ariya-va.mse .thito. Puna ca para.m aavuso bhikkhu pahaanaaraamo hoti pahaana-rato, bhaavanaaraamo hoti bhaavanaa-rato, taaya ca pana pahaanaaraamataaya pahaana-ratiyaa bhaavanaaraamataaya bhaavanaa-ratiyaa n' eva attaan-ukka.mseti na para.m vambheti. Yo hi tattha dakkho analaso sampajaano patissato, aya.m vuccat' aavuso bhikkhu poraa.ne agga~n~ne ariya-va.mse .thito.

(x) Cattaari padhaanaani. Sa.mvara-padhaana.m, pahaanapadhaana.m, bhaavanaa-padhaana.m, anurakkha.naa-padhaana.m.

Katama~n c' aavuso sa.mvara-padhaana.m? Idh' aavuso bhikkhu cakkhunaa ruupa.m disvaa na nimitta-ggaahii hoti naanuvya~njanaggaahii, yatvaadhikara.nam eta.m cakkhindriya.m asa.mvuta.m viharanta.m abhijjhaa-domanassaa paapakaa akusalaa dhammaa {anvaay'assaveyyu.m},

[page 226]

tassa sa.mvaraaya pa.tipajjati, rakkhati cakkhindriya.m, cakkhindriye sa.mvara.m aapajjati.

Sotena sadda.m sutvaa ... pe ... ghaanena gandha.m ghaayitvaa ... jivhaaya rasa.m saayitvaa ... kaayena pho.t.thabba.m phusitvaa ... manasaa dhamma.m vi~n~naaya na nimittaggaahii hoti naanuvya~njanaggaahii, yatvaadhikara.na.m eta.m manindriya.m asa.mvuta.m viharanta.m abhijjhaa domanassaa paapakaa akusalaa dhammaa anvaaya-ssaveyyu.m, tassa sa.mvaraaya pa.tipajjati, rakkhati manindriya.m, manindriye sa.mvara.m aapajjati. Idam vuccat' aavuso sa.mvara-padhaana.m. Katama~n c' aavuso pahaana-padhaana.m? Idh' aavuso bhikkhu uppanna.m kaama-vitakka.m naadhivaseti pajahati vinodeti byantikaroti anabhaava.m gameti, uppanna.m vyaapaada-vitakka.m ... uppanna.m vihi.msaa-vitakka.m ... uppannuppanne paapake akusale dhamme naadhivaseti pajahati vinodeti byantikaroti anabhaava.m gameti. Ida.m vuccat' aavuso pahaana-padhaana.m. Katama~n c' aavuso bhaavanaa-padhaana.m? Idh' aavuso bhikkhu sati-sambojjha'nga.m bhaaveti viveka-nissita.m viraaga-nissita.m nirodhanissita.m vossagga-pari.naami.m; dhamma-vicaya-sambojjha'nga.m bhaaveti ... pe ... viriya-sambojjha'nga.m bhaaveti ... piiti-sambojjha'nga.m bhaaveti ... passaddhisambojjha'nga.m bhaaveti ... samaadhi-sambojjha'nga.m bhaaveti ... upekhaa-sambojjha'nga.m bhaaveti vivekanissita.m viraaga-nissita.m nirodha-nissita.m vossagga-pari.naami.m. Ida.m vuccat' aavuso bhaavanaa-padhaana.m. Katama~n c' aavuso anurakkha.naa-padhaana.m? Idh' aavuso bhikkhu uppanna.m bhaddaka.m samaadhi-nimitta.m anurakkhati a.t.thika-sa~n~na.m pu.lavaka-sa~n~na.m viniilaka-sa~n~na.m vicchiddaka-sa~n~na.m uddhumaataka-sa~n~na.m. Ida.m vuccat' aavuso anurakkha.naa-padhaana.m.

(xi) Cattaari ~naa.naani. Dhamme ~naa.na.m, anvaye ~naa.na.m, paricchede ~naa.na.m, sammuti-~naa.na.m.

[page 227]

(xii) Aparaani pi cattaari ~naa.naani. Dukkhe {~naa.na.m}, samudaye ~naa.na.m, nirodhe ~naa.na.m, magge ~naa.na.m.

(xiii) Cattaari sotaapattiya'ngaani. Sappurisa-sa.msevo, saddhamma-savana.m, yoniso-manasikaaro, dhammaanudhamma-pa.tipatti.

(xiv) Cattaari sotaapannassa a'ngaani. Idh' aavuso ariyasaavako Buddhe avecca-ppasaadena samannaagato hoti -- 'Iti pi so Bhagavaa araha.m Sammaa-Sambuddho vijjaa-cara.nasampanno sugato loka-viduu anuttaro purisa-damma-saarathi satthaa devaa-manussaana.m Buddho Bhagavaa ti.' Dhamme avecca-ppasaadena samannaagato hoti -- 'Svaakkhaato Bhagavataa Dhammo sandi.t.thiko akaaliko ehi-passiko opanayiko paccatta.m veditabbo vi~n~nuuhiiti.' Sa.mghe {avecca-ppasaadena} samannaagato hoti -- 'Supa.tipanno Bhagavato saavakaSa.mgho, uju-pa.tipanno Bhagavato saavaka-sa.mgho, ~naayapa.tipanno Bhagavato saavaka-sa.mgho, saamiici-pa.tipanno Bhagavato saavaka-sa.mgho yadida.m cattaari purisa-yugaani, a.t.tha purisa-puggalaa, eso Bhagavato saavaka-sa.mgho aahuneyyo paahuneyyo dakkhi.neyyo a~njali-kaara.niiyo anuttara.m pu~n~na-kkhetta.m lokassaati.' Ariya-kantehi siilehi samannaagato hoti akha.n.dehi acchiddehi {asabalehi} akammaasehi bhujissehi vi~n~nuppasatthehi {aparaama.t.thehi} samaadhi-sa.mvattanikehi.

(xv) Cattaari saama~n~na-phalaani. Sotaapatti-phala.m, sakadaagaami-phala.m, anaagaami-phala.m, arahatta-phala.m.

[page 228]

(xvi) Catasso dhaatuyo. Pa.thavii-dhaatu, aapo-dhaatu, tejodhaatu vaayo-{dhaatu}.

(xvii) Cattaaro aahaaraa. Kabali'nkaaro aahaaro o.laariko vaa sukhumo vaa, phasso dutiyo, mano-sa~ncetanaa tatiyaa, vi~n~naa.na.m catuttha.m.

(xviii) Catasso vi~n~naa.na-.t.thitiyo. Ruupuupaaya.m vaa aavuso vi~n~naa.na.m ti.t.thamaana.m ti.t.thati, ruupaaramma.na.m ruupappati.t.tha.m nanduupavesana.m vuddhi.m {viruu.lhi.m} vepulla.m aapajjati. Vedanuupaaya.m vaa aavuso vi~n~naa.na.m ... Sa~n~nuupaaya.m vaa ... Sa.mkhaaruupaaya.m vaa aavuso vi~n~naa.na.m ti.t.thamaana.m ti.t.thati, sa.mkhaaraaramma.na.m sa.mkhaarappati.t.tha.m nanduupavesana.m vuddhi.m viruu.lhi.m vepulla.m aapajjati.

(xix) Cattaari agati-gamanaani. Chandaagati.m gacchati, dosaagati.m gacchati, mohaagati.m gacchati, bhayaagati.m gacchati.

(xx) Cattaaro ta.nhuppaadaa. Ciivara-hetu vaa aavuso bhikkhuno ta.nhaa uppajjamaanaa uppajjati. Pi.n.dapaatahetu vaa aavuso bhikkhuno ta.nhaa uppajjamaanaa uppajjati. Senaasana-hetu vaa aavuso bhikkhuno ta.nhaa uppajjamaanaa uppajjati. {Iti-} bhavaabhava-hetu vaa aavuso bhikkhuno ta.nhaa uppajjamaanaa uppajjati.

(xxi) Catasso pa.tipadaa. Dukkhaa pa.tipadaa dandhaabhi~n~naa, dukkhaa pa.tipadaa khippaabhi~n~naa, sukhaa pa.tipadaa dandhaabhi~n~naa, sukhaa pa.tipadaa khippaabhi~n~naa.

[page 229]

(xxii) Aparaa pi catasso pa.tipadaa. Akkhamaa pa.tipadaa, khamaa pa.tipadaa, damaa pa.tipadaa, samaa pa.tipadaa.

(xxiii) Cattaari dhamma-padaani. Anabhijjhaa dhammapada.m, avyaapaado dhamma-pada.m, sammaa-sati dhammapada.m, sammaa-samaadhi dhamma-pada.m.

(xxiv) Cattaari dhamma-samaadaanaani. Atth' aavuso dhamma-samaadaana.m paccuppanna.m dukkha~n c' eva aayati~n ca dukkha-vipaaka.m. Atth' aavuso dhamma-samaadaana.m paccuppanna.m dukkha.m aayati~n ca sukha-vipaakam. Atth' aavuso dhamma-samaadaana.m paccuppanna.m sukha.m aayati~n ca dukkha-vipaaka.m. Atth' aavuso dhamma-samaadaana.m paccuppanna.m sukha~n c' eva aayati~n ca sukha-vipaaka.m.

(xxv) Cattaaro dhamma-kkhandhaa. Siila-kkhandho, samaadhi-kkhandho, {pa~n~naa-}kkhandho, vimutti-kkhandho.

(xxvi) Cattaari balaani. Viriya-bala.m, sati-bala.m, samaadhi-bala.m, pa~n~naa-bala.m.

(xxvii) Cattaari adhi.t.thaanaani. Pa~n~naa-adhi.t.thaana.m, saccaadhi.t.thaana.m, caagaadhi.t.thaana.m, upasamaadhi.t.thaana.m.

(xxviii) Cattaaro pa~nha-vyaakara.naa. Eka.msa-vyaakara.niiyo pa~nho, vibhajja-vyaakara.niiyo pa~nho, pa.tipucchaa-vyaakara.niiyo pa~nho, .thapaniiyo pa~nho.

[page 230]

(xxix) Cattaari kammaani. Atth' aavuso kamma.m ka.nha.m ka.nha-vipaaka.m. Atth' aavuso kamma.m sukka.m sukkavipaaka.m. Atth' aavuso kamma.m ka.nha-sukka.m ka.nhasukka-vipaaka.m. Atth' aavuso kamma.m aka.nha.m asukka.m aka.nha-asukka-vipaaka.m, kammakkhayaaya sa.mvattati.

(xxx) Cattaaro sacchikara.niiyaa dhammaa. Pubbenivaaso satiyaa sacchikara.niiyo. Cutuupapaato cakkhunaa sacchikara.niiyo. A.t.tha vimokhaa kaayena sacchikara.niiyaa. Aasavaana.m khayo pa~n~naaya sacchikara.niiyo.

(xxxi) Cattaaro oghaa. Kaamogho, bhavogho, di.t.thogho, avijjogho.

(xxxii) Cattaaro yogaa. Kaama-yogo, bhava-yogo, di.t.thiyogo, avijjaa-yogo.

(xxxiii) Cattaaro visa.myogaa. Kaamayoga-visa.myogo, bhavayoga-visa.myogo, di.t.thiyoga-visa.myogo, avijjaayogavisa.myogo.

(xxxiv) Cattaaro ganthaa. Abhijjhaa kaaya-gantho, vyaapaado kaaya-gantho, siilabbata-paraamaaso kaaya-gantho, ida.m-saccaabhiniveso kaaya-gantho.

(xxxv) Cattaari upaadaanaani. Kaamuupaadaana.m, di.t.thuupaadaana.m, siilabbatuupaadaana.m, attavaaduupaadaana.m.

(xxxvi) Catasso yoniyo. A.n.daja-yoni, jalaabuja-yoni, sa.msedaja-yoni, opapaatika-yoni.

[page 231]

(xxxvii) Catasso gabbhaavakkantiyo. Idh' aavuso ekacco asampajaano c' eva maatu kucchiyam okkamati, asampajaano maatu kucchismi.m .thaati, asampajaano maatu kucchismaa nikkhamati. Aya.m pa.thamaa gabbhaavakkanti. Puna ca para.m aavuso idh' ekacco sampajaano hi kho maatu kucchismim okkamati, asampajaano maatu-kucchismi.m .thaati, asampajaano maatu kucchismaa nikkhamati. Aya.m dutiyaa gabbhaavakkanti. Puna ca para.m aavuso idh' ekacco sampajaano maatu kucchismim okkamati, sampajaano maatu kucchismi.m .thaati, asampajaano maatu kucchismaa nikkhamati. Aya.m tatiyaa gabbhaavakkanti. Puna ca para.m aavuso idh' ekacco sampajaano c' eva maatu kucchismim okkamati, sampajaano maatu kucchismi.m .thaati, sampajaano maatu kucchismaa nikkhamati. Aya.m catutthaa gabbhaavakkanti.

(xxxviii) Cattaaro attabhaava-pa.tilaabhaa. Atth' aavuso attabhaava-pa.tilaabho yasmi.m attabhaava-pa.tilaabhe attasa.mcetanaa yeva kamati no para-sa.mcetanaa. Atth' aavuso attabhaava-pa.tilaabho yasmi.m attabhaava-pa.tilaabhe para-sa.mcetanaa yeva kamati no atta-sa.mcetanaa. Atth' aavuso attabhaava-pa.tilaabho yasmi.m attabhaava-pa.tilaabhe atta-sa.mcetanaa c' eva kamati para-sa.mcetanaa ca. Atth' aavuso attabhaava-pa.tilaabho yasmi.m attabhaava-pa.tilaabhe n' eva atta sa.mcetanaa kamati no para-sa.mcetanaa.

(xxxix) Catasso dakkhi.naa-visuddhiyo. Atth' aavuso dakkhi.naa daayakato visujjhati no pa.tiggaahakato. Atth' aavuso dakkhi.naa pa.tiggaahakato visujjhati no daayakato. Atth' aavuso dakkhi.naa n' eva daayakato visujjhati no pa.tiggaahakato.

[page 232]

Atth' aavuso dakkhi.naa daayakato c' eva visujjhati pa.tiggaahakato ca.

(xl) Cattaari sa'ngaha-vatthuuni. Daana.m, peyyavajja.m, attha-cariyaa, samaanattataa.

(xli) Cattaaro anariya-vohaaraa. Musaa-vaado, pisu.naa vaacaa, pharusaa vaacaa, samphappalaapo.

(xlii) Cattaaro ariya-vohaaraa. Musaa-vaadaa verama.nii, pisu.naaya vaacaaya verama.nii, pharusaaya vaacaaya verama.nii, samphappalaapaa verama.nii.

(xliii) Apare pi cattaaro anariya-vohaaraa. Adi.t.the di.t.thavaaditaa, assute suta-vaaditaa, amute muta-vaaditaa, avi~n~naate vi~n~naata-vaaditaa.

(xliv) Apare pi cattaaro ariya-vohaaraa. Adi.t.the adi.t.thavaaditaa, assute assuta-vaaditaa, amute amuta-vaaditaa, avi~n~naate avi~n~naata-vaaditaa.

(xlv) Apare pi cattaaro anariya-vohaaraa. Di.t.the adi.t.thavaaditaa, sute assuta-vaaditaa, mute amuta-vaaditaa, vi~n~naate avi~n~naata-vaaditaa.

(xlvi) Apare pi cattaaro ariya-vohaaraa. Di.t.the di.t.thavaaditaa, sute suta-vaaditaa, mute muta-vaaditaa, vi~n~naate vi~n~naatavaaditaa.

(xlvii) Cattaaro puggalaa. Idh' aavuso ekacco puggalo attan-tapo hoti atta-paritaapanaanuyogam anuyutto. Idh' aavuso ekacco puggalo paran-tapo hoti para-paritaapanaanuyogam anuyutto. Idh' aavuso ekacco puggalo attantapo ca hoti atta-paritaapanaanuyogam anuyutto, parantapo ca para-paritaapanaanuyogam anuyutto. Idh' aavuso ekacca puggalo n' eva attan-tapo hoti na attaparitaapanaanuyogam anuyutto na paran-tapo na paraparitaapanaanuyogam anuyutto. So anattan-tapo aparantapo di.t.the va dhamme nicchaato nibbuto siiti-bhuuto sukhapa.tisa.mvedii brahma-bhuutena attanaa viharati.

[page 233]

(xlviii) Apare pi cattaaro puggalaa. Idh' aavuso ekacco puggalo atta-hitaaya pa.tipanno hoti no para-hitaaya. Idha pan' aavuso ekacco puggalo para-hitaaya pa.tipanno hoti no atta-hitaaya. Idh' aavuso ekacco puggalo n' eva atta-hitaaya pa.tipanno hoti no para-hitaaya. Idha pan' aavuso ekacco puggalo atta-hitaaya c' eva pa.tipanno hoti para-hitaaya ca.

(xlix) Apare pi cattaaro puggalaa. Tamo tama-paraayano, tamo joti-paraayano, joti tama-paraayano, joti joti-paraayano.

(l) Apare pi cattaaro puggalaa. Sama.na-m-acalo, sama.napadumo, sama.na-pu.n.dariiko, sama.na-sukhumaalo.

Ime kho aavuso tena Bhagavataa jaanataa passataa arahataa Sammaa-Sambuddhena cattaaro dhammaa sammad-akkhaataa.

Tattha sabbeh' eva sa'ngaayitabba.m na vivaditabba.m ... pe ... atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaana.m.

7 Pa.thamaka-{bhaa.navaara.m} ni.t.thita.m.

2. . Atthi kho aavuso tena Bhagavataa jaanataa passataa arahataa Sammaa-Sambuddhena pa~nca dhammaa sammadakkhaataa. Tattha sabbeh' eva sa'ngaayitabba.m na vivaditabba.m ... pe ... atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaana.m. Katame pa~nca?

(i) {Pa~nca }kkhandhaa. Ruupa-kkhandho, vedanaakkhandho, sa~n~naa-kkhandho, sa.mkhaara-kkhandho, vi~n~naa.nakkhandho.

(ii) Pa~ncuupaadaana-kkhandhaa. Ruupuupaadaana-kkhandho, vedanuupaadaana-kkhandho,

[page 234]

sa~n~nuupaadaana-kkhandho, sa.mkhaaruupaadaana-kkhandho, vi~n~naa.nuupaadaana-kkhandho.

(iii) Pa~nca kaama-gu.naa. Cakkhu-vi~n~neyyaa ruupaa i.t.thaa kantaa manaapaa piya-ruupaa kaamuupasa.mhitaa rajaniiyaa, sotavi~n~neyyaa saddaa ... ghaana-vi~n~neyyaa gandhaa ... jivhaa-vi~n~neyyaa rasaa ... kaaya-vi~n~neyyaa pho.t.thabbaa i.t.thaa kantaa manaapaa piya-ruupaa kaamuupasa.mhitaa rajaniiyaa.

(iv) Pa~nca gatiyo. Nirayo, tiracchaana-yoni, pettivisayo, manussaa, devaa.

(v) Pa~nca macchariyaani. Aavaasa-macchariya.m, kulamacchariya.m, laabha-macchariya.m, va.n.na-macchariya.m, dhamma-macchariya.m.

(vi) Pa~nca niivara.naani. Kaamacchanda-niivara.na.m, vyaapaada-niivara.na.m, thiina-middha-niivara.na.m, uddhaccakukkucca-niivara.na.m, vicikicchaa-niivara.na.m.

(vii) Pa~nc' oram-bhaagiyaani sa.myojanaani. Sakkaayadi.t.thi, vicikicchaa, siilabbata-paraamaaso, kaamacchando, vyaapaado.

(viii) Pa~nc' uddham-bhaagiyaani sa.myojanaani. Ruuparaago, aruupa-raago, maano, uddhacca.m, avijjaa.

[page 235]

(ix) Pa~nca sikkhaapadaani. Paa.naatipaataa verama.nii, adinnaadaanaa verama.nii, kaamesu micchaacaaraa verama.nii, musaa-vaadaa verama.nii, suraa-meraya-majja-pamaada.t.thaanaa verama.nii.

(x) Pa~nca abhabba-.t.thaanaani. Abhabbo aavuso khii.naasavo bhikkhu sa~ncicca paa.na.m jiivitaa voropetu.m. Abhabbo khii.naasavo bhikkhu adinna.m theyya-sa.mkhaata.maadaatu.m. Abhabbo khii.naasavo bhikkhu methuna.m dhamma.m pa.tisevitu.m. Abhabbo khii.naasavo bhikkhu sampajaana-musaa bhaasitu.m. Abhabbo khii.naasavo bhikkhu sannidhi-kaaraka.m kaame paribhu~njitu.m, seyyathaa pi pubbe agaariya-bhuuto.

(xi) Pa~nca vyasanaani. ~Naati-vyasana.m, bhoga-vyasana.m, roga-vyasana.m, siila-vyasana.m, di.t.thi-vyasana.m.

N' aavuso sattaa ~naati-vyasana-hetu vaa bhoga-vyasana-hetu vaa roga-vyasana-hetu vaa kaayassa bhedaa param mara.naa apaaya.m duggati.m vinipaata.m niraya.m uppajjanti. Siilavyasana-hetu vaa aavuso sattaa di.t.thi-vyasana-hetu vaa kaayassa bhedaa param mara.naa ... pe ... niraya.m upapajjanti.

(xii) Pa~nca sampadaa. ~Naati-sampadaa, bhoga-sampadaa, aarogya-sampadaa, siila-sampadaa, di.t.thi-sampadaa. N' aavuso sattaa ~naati-sampadaa-hetu vaa bhoga-sampadaa-hetu vaa aarogyasampadaa-hetu vaa kaayassa bhedaa param {mara.naa} sugati.m sagga.m loka.m uppajjanti. Siila-sampadaa-hetu vaa aavuso sattaa di.t.thi-sampadaa-hetu vaa kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m upapajjanti.

(xiii) Pa~nca aadiinavaa dussiilassa siila-vipattiyaa. Idh' aavuso dussiilo siila-vipanno pamaadaadhikara.na.m mahati.m bhoga-jaani.m nigacchati.

[page 236]

Aya.m pa.thamo aadiinavo dussiilassa siila-vipattiyaa. Puna ca para.m aavuso dussiilassa vipannassa paapako kitti-saddo abbhuggacchati. Aya.m dutiyo aadiinavo {dussiilassa} siila-vipattiyaa. Puna ca para.m aavuso dussiilo siila-vipanno ya.m yad eva parisa.m upasa.mkamati, yadi khattiya-parisa.m yadi braahma.na-parisa.m yadi gahapati-parisa.m yadi sama.na-parisa.m, avisaarado upasa.mkamati ma'nko-bhuuto. Aya.m tatiyo aadiinavo dussiilassa siilavipattiyaa. Puna ca para.m aavuso dussiilo siila-vipanno sammuu.lho kaala.m kaaroti. Aya.m catuttho aadiinavo dussiilassa siila-vipattiyaa. Puna ca para.m aavuso dussiilo siilavipanno kaayassa bhedaa param mara.naa apaaya.m duggati.m vinipaata.m niraya.m uppajjati. Aya.m pa~ncamo aadiinavo dussiilassa siila-vipattiyaa.

(xiv) Pa~nca aanisa.msaa siilavato siila-sampadaaya. Idh' aavuso siilavaa siila-sampanno {appamaadaadhikara.na.m} mahati.m {bhoga-kkhandha.m} adhigacchati. Aya.m pa.thamo aanisa.mso siilavato siila-sampadaaya. Puna ca para.m aavuso siilavato siila-sampannassa kalyaa.no kitti-saddo abbhuggacchati.

Aya.m dutiyo aanisa.mso siilavato siila-sampadaaya. Puna ca para.m aavuso siilavaa siila-sampanno ya.m yad eva parisa.m upasa.mkamati, yadi khattiya-parisa.m yadi {braahma.na}-parisa.m yadi gahapati-parisa.m yadi sama.na-parisa.m, visaarado upasa.mkamati ama'nku-bhuuto. Aya.m tatiyo aanisa.mso siilavato siila-sampadaaya. Puna ca para.m aavuso siilavaa siila-sampanno asammuu.lho kaala.m karoti. Aya.m catuttho aanisa.mso siilavato siila-sampadaaya. Puna ca para.m aavuso siilavaa siila-sampanno kaayassa bhedaa param mara.naa sugati.m sagga.m loka.m uppajjati. Aya.m pa~ncamo aanisa.mso siilavato siila-sampadaaya.

(xv) Codakena aavuso bhikkhunaa para.m codetu-kaamena pa~nca dhamme ajjhatta.m upa.t.thapetvaa paro codetabbo:-'Kaalena vakkhaami no akaalena, bhuutena vakkhaami no abhuutena, sa.nhena vakkhaami no pharusena, attha-sa.mhitena vakkhaami no anattha-sa.mhitena,

[page 237]

metta-cittena vakkhaami no dosantarenaati.' Codakena aavuso bhikkhunaa para.m codetu-kaamena ime pa~nca dhamme ajjhatta.m upa.t.thapetvaa paro codetabbo.

(xvi) Pa~nca padhaaniya'ngaani. Idh' aavuso bhikkhu saddho hoti, saddahati Tathaagatassa bhodhi.m:-- 'Iti pi so Bhagavaa araha.m Sammaa-Sambuddho vijjaa-cara.na-sampanno sugato loka-viduu anuttaro purisa-damma-saarathi satthaa devamanussaana.m Buddho Bhagavaa ti.' Appaabaadho hoti appaata'nko sama-vepaakiniyaa {gaha.niyaa} samannaagato naatisiitaaya naaccu.nhaaya majjhimaaya padhaana-kkhamaaya. Asatho hoti amaayaavii yathaabhuuta.m attaana.m aavikattaa Satthari vaa vi~n~nuusu vaa sabrahmacaariisu. Aaraddha-viriyo viharati akusalaana.m dhammaana.m pahaanaaya kusalaana.m dhammaana.m upasampadaaya thaamavaa da.lha-parakkamo anikkhitta-dhuro kusalesu dhammesu. Pa~n~navaa hoti u.dayattha-gaaminiyaa pa~n~naaya samannaagato ariyaaya nibbedhikaaya sammaa-dukkha-kkhaya-gaaminiyaa.

(xvii) Pa~nca suddhaavaasaa. Avihaa, Atappaa, Sudassaa, Sudassii, Akani.t.thaa.

(xviii) Pa~nca anaagaamino. Antaraa-parinibbaayii, upahacca-parinibbaayii, asa.mkhaara-parinibbaayii, sasa.mkhaaraparinibbaayii, uddha.msoto Akani.t.tha-gaamii.

(xix) Pa~nca ceto-khilaa. Idh' aavuso bhikkhu Satthari ka'nkhati vicikicchati naadhimuccati na sampasiidati.

[page 238]

Yo so aavuso bhikkhu Satthari ka'nkhati vicikicchati naadhimuccati na sampasiidati, tassa citta.m na namati aatappaaya anuyogaaya saataccaaya padhaanaaya. Yassa citta.m na namati aatappaaya anuyogaaya saataccaaya padhaanaaya, aya.m pa.thamo cetokhilo. Puna ca para.m aavuso bhikkhu Dhamme ka'nkhati vicikicchati ... pe ... Sa.mghe ka'nkhati vicikicchati ... sikkhaaya ka'nkhati vicikicchati ... sabrahmacaariisu kupito hoti anattamano aahata-citto khila-jaato. Yo so aavuso bhikkhu sabrahmacaariisu kupito hoti anattamano aahata-citto khila-jaato, tassa citta.m na namati aatappaaya anuyogaaya saataccaaya padhaanaaya. Aya.m pa~ncamo ceto-khilo.

(xx) Pa~nca cetaso vinibandhaa. Idh' aavuso bhikkhu kaame avigata-raago hoti avigata-chando avigata-pemo avigata-pipaaso avigata-pari.laaho avigata-ta.nho. Yo so aavuso bhikkhu kaame avigata-raago hoti avigata-chando avigata-pemo avigata-pipaaso avigata-pari.laaho avigata-ta.nho, tassa citta.m na namati aatappaaya anuyogaaya saataccaaya padhaanaaya. Yassa citta.m na namati ... pe ... aya.m pa.thamo cetaso vinibandho. Puna ca para.m aavuso bhikkhu kaaye avigata-raago hoti ... pe ... aya.m dutiyo cetaso vinibandho. Ruupe avigata-raago hoti ... pe ... aya.m tatiyo cetaso vinibandho. Yaavadattha.m udaraavadehaka.m bhu~njitvaa seyya-sukha.m phassa-sukha.m middhasukha.m anuyutto viharati. Puna ca para.m aavuso bhikkhu a~n~natara.m deva-nikaaya.m panidhaaya brahmacariya.m carati -- 'Iminaa 'ha.m vatena vaa siilena vaa tapena vaa brahmacariyena vaa devo vaa bhavissaami deva~n~nataro vaa ti.'

[page 239]

Yo so aavuso bhikkhu a~n~natara.m deva-nikaaya.m panidhaaya brahmacariya.m carati -- 'Iminaa 'ha.m siilena vaa vatena vaa tapena vaa brahmacariyena vaa devo bhavissaami deva~n~nataro vaa ti,' tassa citta.m na namati aatappaaya anuyogaaya saataccaaya padhaanaaya. Yassa ... pe ... aya.m pa~ncamo cetaso vinibandho.

(xxi) Pa~nc' indriyaani. Cakkhundriya.m, sotindriya.m, ghaanindriya.m, jivhindriya.m, kaayindriya.m.

(xxii) Aparaani pi pa~nc' indriyaani. Sukhindriya.m, dukkhindriya.m, somanassindriya.m, domanassindriya.m, upekhindriya.m.

(xxiii) Aparaani pi pa~nc' indriyaani. Saddhindriya.m, viriyindriya.m, satindriya.m, samaadhindriya.m, pa~n~nindriya.m.

(xxiv) Pa~nca {nissaara.niiyaa} dhaatuyo. Idh' aavuso bhikkhuno kaame manasikaroto kaamesu citta.m na pakkhandati nappasiidati na santi.t.thati na vimuccati, nekkhamma.m kho pan' assa manasikaroto nekkhamme citta.m pakkhandati pasiidati santi.t.thati vimuccati, tassa ta.m citta.m sugata.m subhaavita.m suvu.t.thita.m suvimutta.m visa.myutta.m kaamehi,

[page 240]

ye ca kaama-paccayaa uppajjanti aasavaa vighaataa pari.laahaa, mutto so tehi, na so ta.m vedana.m vedeti, idam akkhaata.m kaamaana.m nissara.na.m. Puna ca para.m aavuso bhikkhuno vyaapaada.m manasikaroto vyaapaade citta.m na pakkhandati nappasiidati na santi.t.thati na vimuccati, avyaapaada.m kho pan' assa manasikaroto avyaapaade citta.m pakkhandati pasiidati santi.t.thati vimuccati, tassa ta.m citta.m sugata.m subhaavita.m suvu.t.thita.m suvimutta.m visa.myutta.m vyaapaadena, ye ca vyaapaada-paccayaa uppajjanti aasavaa vighaataa pari.laahaa, mutto so tehi, na so ta.m vedana.m vedeti, idam akkhaata.m vyaapaadassa nissara.na.m. Puna ca para.m aavuso bhikkhuno vihesa.m manasikaroto vihesaaya citta.m na pakkhandati nappasiidati na santi.t.thati na vimuccati, avihesa.m kho pan' assa manasikaroto avihesaaya citta.m pakkhandati pasiidati santi.t.thati vimuccati, tassa ta.m citta.m sugata.m subhaavita.m suvu.t.thita.m suvimutta.m visa.myutta.m vihesaaya, ye ca vihesaa-paccayaa uppajjanti aasavaa vighaataa pari.laahaa, mutto so tehi, na so ta.m vedana.m vedeti, idam akkhaata.m vihesaaya nissara.na.m. Puna ca para.m aavuso bhikkhuno ruupa.m manasikaroto ruupesu citta.m na pakkhandati nappasiidati na santi.t.thati na vimuccati, aruupa.m kho pan' assa manasikaroto aruupesu citta.m pakkhandati pasiidati santi.t.thati vimuccati, tassa tam citta.m sugata.m subhaavita.m suvu.t.thitam suvimutta.m visa.myutta.m ruupehi, ye ca ruupapaccayaa uppajjanti aasavaa vighaataa pari.laahaa, mutto so tehi, na so ta.m vedana.m vedeti, idam akkhaata.m ruupaana.m nissara.na.m. Puna ca para.m aavuso bhikkhuno sakkaaya.m manasikaroto sakkaaye citta.m na pakkhandati nappasiidati na santi.t.thati na vimuccati, sakkaaya-nirodha.m kho pan' assa manasikaroto sakkaaya-nirodhe citta.m pakkhandati pasiidati santi.t.thati vimuccati, tassa ta.m citta.m sugata.m subhaavita.m suvu.t.thita.m suvimutta.m visa.myutta.m sakkaayena, ye ca sakkaaya-paccayaa uppajjanti aasavaa vighaataa pari.laahaa, mutto so tehi,

[page 241]

na so ta.m vedana.m vedeti, idam akkhaata.m sakkaayanissara.na.m.

(xxv) Pa~nca vimuttaayatanaani. Idh' aavuso bhikkhuno Satthaa dhamma.m deseti a~n~nataro vaa garu.t.thaaniko sabrahmacaarii. Yathaa yathaa aavuso bhikkhuno Satthaa dhamma.m deseti a~n~nataro vaa garu.t.thaaniko sabrahmacaarii, tathaa so tasmi.m dhamme attha-pa.tisa.mvedii ca hoti dhammapa.tisa.mvedii ca. Tassa attha-pa.tisa.mvedino dhammapa.tisa.mvedino paamojja.m jaayati, pamuditassa piiti jaayati, piiti-manassa kaayo passambhati, passaddha-kaayo sukha.m vedeti, sukhino citta.m samaadhiyati. Ida.m pa.thama.m vimuttaayatana.m. Puna ca para.m aavuso bhikkhuno na h' eva kho Satthaa dhamma.m deseti a~n~nataro vaa garu.t.thaaniko sabrahmacaarii, api ca kho yathaa-suta.m yathaa-pariyatta.m dhamma.m vitthaarena paresa.m deseti. Yathaa yathaa aavuso bhikkhu yathaa-suta.m yathaa-pariyatta.m dhamma.m vitthaarena paresa.m deseti, tathaa tathaa so tasmi.m dhamme atthapa.tisa.mvedii ca hoti dhamma-pa.tisa.mvedii ca. Tassa atthapa.tisa.mvedino dhamma-pa.tisa.mvedino paamojja.m jaayati, pamuditassa piiti jaayati, piiti-manassa kaayo passambhati, {passaddha}-kaayo sukha.m vedeti, sukhino citta.m samaadhiyati.

Ida.m dutiya.m vimuttaayatana.m. Puna ca para.m aavuso bhikkhuno na h' eva kho Satthaa dhamma.m deseti a~n~nataro vaa garu.t.thaaniko sabrahmacaarii, na pi yathaasuta.m yathaa-pariyatta.m dhamma.m vitthaarena paresa.m deseti, api ca kho yathaa-suta.m yathaa-pariyatta.m dhamma.m vitthaarena sajjhaaya.m karoti. Yathaa yathaa 'vuso bhikkhu yathaa-suta.m yathaa-pariyatta.m dhamma.m vitthaarena sajjhaaya.m karoti, tathaa tathaa so tasmi.m dhamme attha-pa.tisa.mvedii ca hoti dhamma-pa.tisa.mvedii ca. Tassa atthapa.tisa.mvedino dhamma-pa.tisa.mvedino paamojja.m jaayati, {pamuditassa} piiti jaayati, piiti-manassa kaayo passambhati, passaddha-kaayo sukha.m vedeti,

[page 242]

sukhino citta.m samaadhiyati.

Ida.m tatiya.m vimuttaayatana.m. Puna ca para.m aavuso bhikkhuno na h' eva kho Satthaa dhamma.m deseti a~n~nataro vaa garu.t.thaaniko sabrahmacaarii, na pi yathaa-suta.m yathaa-pariyatta.m dhamma.m vittaarena paresa.m deseti, na pi yathaa-suta.m yathaa-pariyatta.m dhamma.m vitthaarena sajjhaaya.m karoti, api ca kho yathaa-suta.m yathaa-pariyatta.m dhamma.m cetasaa anuvitakketi anuvicaareti manasaa 'nupekkhati. Yathaa yathaa aavuso bhikkhu yathaa-suta.m yathaapariyatta.m dhamma.m cetasaa anuvitakketi anuvicaareti manasaa 'nupekkhati, tathaa tathaa so tasmi.m dhamme attha{pa.tisa.mvedii} ca hoti dhamma-pa.tisa.mvedii ca. Tassa atthapa.tisa.mvedino dhamma-pa.tisa.mvedino paamojja.m jaayati, pamuditassa piiti jaayati, piiti-manassa kaayo passambhati, passaddha-kaayo sukha.m vedeti, sukhino citta.m samaadhiyati. Ida.m catuttha.m vimuttaayatana.m. Puna ca para.m aavuso bhikkhuno na h' eva kho Satthaa dhamma.m deseti a~n~nataro vaa garu.t.thaaniko sabrahmacaarii, na pi yathaasuta.m yathaa-pariyatta.m dhamma.m vitthaarena paresa.m deseti, na pi yathaa-suta.m yathaa-pariyatta.m dhamma.m vitthaarena sajjhaaya.m karoti, na pi yathaa-suta.m yathaapariyatta.m dhamma.m cetasaa anuvitakketi anuvicaareti manasaa 'nupekkhati, api ca kho assa a~n~natara.m samaadhinimitta.m suggahiita.m hoti sumanasikata.m supadhaarita.m suppa.tividdha.m pa~n~naaya. Yathaa yathaa aavuso bhikkhuno a~n~natara.m samaadhi-nimitta.m suggahiita.m hoti sumanasikata.m supadhaarita.m suppa.tividdha.m pa~n~naaya, tathaa tathaa so tasmi.m dhamme attha-pa.tisa.mvedii ca hoti dhammapa.tisa.mvedii ca. Tassa attha-pa.tisa.mvedino dhammapa.tisa.mvedino paamojja.m jaayati, pamuditassa piiti jaayati, piiti-manassa kaayo passambhati, passaddha-kaayo sukha.m vedeti,

[page 243]

sukhino citta.m samaadhiyati. Ida.m pa~ncama.m vimuttaayatana.m.

(xxvi) Pa~nca vimutti-paripaacaniyaa sa~n~naa. Anicca-sa~n~naa, anicce dukkha-sa~n~naa, dukkhe anatta-sa~n~naa, pahaana-sa~n~naa, viraaga-sa~n~naa.

Ime kho aavuso tena Bhagavataa jaanataa passataa arahataa Sammaa-Sambuddhena pa~nca dhammaa sammad-akkhaataa.

Tattha sabbeh' eva sa'ngaayitabba.m na vivaditabba.m ... pe ... atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaana.m.

2. Atthi kho aavuso tena Bhagavataa jaanataa passataa arahataa Sammaa-Sambuddhena cha dhammaa sammad-akkhaataa.

Tattha sabbeh' eva sa'ngaayitabba.m ... pe ... atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaana.m. Katame cha?

(i) Cha ajjhattikaani aayatanaani. Cakkhaayatana.m, sotaayatana.m, ghaanaayatana.m, jivhaayatana.m, kaayaayatana.m, manaayatana.m.

(ii) Cha baahiraani aayatanaani. Ruupaayatana.m, saddaayatana.m, gandhaayatana.m, rasaayatana.m, {pho.t.thabbaayatana.m}, dhammaayatana.m.

(iii) Cha vi~n~naa.na-kaayaa. Cakkhu-vi~n~naa.na.m, sota-vi~n~naa.na.m, ghaana-vi~n~naa.na.m, jivhaa-vi~n~naa.na.m, kaaya-vi~n~naa.na.m, mano-vi~n~naa.na.m.

(iv) Cha phassa-kaayaa. Cakkhu-samphasso, sota-samphasso, ghaana-samphasso, jivhaa-samphasso, kaaya-samphasso, mano-samphasso.

(v) Cha vedanaa-kaayaa. Cakkhu samphassajaa vedanaa, sota-samphassajaa vedanaa,

[page 244]

ghaana-samphassajaa vedanaa, jivhaasamphassajaa vedanaa, kaaya-samphassajaa vedanaa, manosamphassajaa vedanaa.

(vi) Cha sa~n~naa-kaayaa. Ruupa-sa~n~naa, sadda-sa~n~naa, {gandha-sa~n~naa}, rasa-sa~n~naa, pho.t.thabba-sa~n~naa, dhamma-sa~n~naa.

(vii) Cha sa~ncetanaa-kaayaa. Ruupa-sa~ncetanaa, sadda-sa~ncetanaa, gandha-sa~ncetanaa, rasa-sa~ncetanaa, pho.t.thabbasa~ncetanaa, dhamma-sa~ncetanaa.

(viii) Cha ta.nhaa-kaayaa. Ruupa-ta.nhaa, sadda-ta.nhaa, gandha-ta.nhaa, rasa-ta.nhaa, pho.t.thabba-ta.nhaa, dhammata.nhaa.

(ix) Cha agaaravaa. Idh' aavuso bhikkhu Satthari agaaravo viharati appatisso, Dhamme agaaravo viharati appatisso, Sa.mghe agaaravo viharati appatisso, sikkhaaya agaaravo viharati appatisso, appamaade agaaravo viharati appatisso, pa.tisanthaare agaaravo viharati appatisso.

(x) Cha gaaravaa. Idh' aavuso bhikkhu Satthari sagaaravo viharati sappatisso, Dhamme sagaaravo viharati sappatisso, Sa.mghe sagaaravo viharati sappatisso, sikkhaaya sagaaravo viharati sappatisso, appamaade sagaaravo viharati sappatisso, pa.tisanthaare sagaaravo viharati sappatisso.

(xi) Cha somanassuupavicaaraa. Cakkhunaa ruupa.m disvaa somanassa-.t.thaaniya.m ruupa.m upavicarati. Sotena sadda.m sutvaa ... ghaanena gandha.m ghaayitvaa ... jivhaaya rasa.m saayitvaa ... kaayena pho.t.thabba.m phusitvaa ... manasaa dhamma.m vi~n~naaya somanassa-.t.thaaniya.m dhamma.m upavicarati.

[page 245]

(xii) Cha domanassuupavicaaraa. Cakkhunaa ruupa.m disvaa domanassa-.t.thaaniya.m ruupa.m upavicarati ... pe ... manasaa dhamma.m vi~n~naaya domanassa-.t.thaaniya.m dhamma.m upavicarati.

(xiii) Cha upekkhuupavicaaraa. Cakkhunaa ruupa.m disvaa upekha.t.thaaniya.m ruupa.m upavicarati. Sotena saddha.m sutvaa ... ghaanena gandha.m ghaayitvaa ... jivhaaya rasa.m saayitvaa

. . . kaayena pho.t.thabba.m phusitvaa ... manasaa dhamma.m vi~n~naaya upekha-.t.thaaniya.m dhamma.m upavicarati.

(xiv) Cha saaraa.niiyaa dhammaa. Idh' aavuso bhikkhuno metta.m kaaya-kamma.m paccupa.t.thita.m hoti sabrahmacaariisu aavii c' eva raho ca, ayam pi dhammo saaraa.niiyo piyakara.no {garukara.no} sa'ngahaaya avivaadaaya saamaggiyaa ekiibhaavaaya sa.mvattati. Puna ca para.m aavuso bhikkhuno metta.m vacii-kamma.m ... metta.m mano-kamma.m paccupa.t.thita.m hoti sabrahmacaariisu {aavii} c' eva raho ca, ayam pi dhammo saaraa.niiyo piya-kara.no {garukara.no} sa'ngahaaya avivaadaaya saamaggiyaa ekii-bhaavaaya sa.mvattati. Puna ca para.m aavuso bhikkhu ye te laabhaa dhammikaa dhammaladdhaa antamaso patta-pariyaapanna-mattam pi, tathaaruupehi laabhehi appa.tivibhatta-bhogii hoti siilavantehi sabrahmacaariihi saadhaara.na-bhogii, ayam pi dhammo saaraa.niiyo piyakara.no {garukara.no} sa'ngahaaya avivaadaaya saamaggiyaa ekiibhaavaaya sa.mvattati. Puna ca para.m aavuso bhikkhu yaani taani siilaani akha.n.daani acchiddaani asabalaani akammaasaani bhujissaani vi~n~nuppasatthaani aparaama.t.thaani samaadhisa.mvattanikaani, {tathaaruupesu} siilesu siila-saama~n~na-gato viharati sabrahmacaariihi aavii c' eva raho ca,

[page 246]

ayam pi dhammo saaraa.niiyo piya-kara.no garu-kara.no sa'ngahaaya avivaadaaya saamaggiyaa ekii-bhaavaaya sa.mvattati. Puna ca para.m aavuso bhikkhu yaa 'ya.m di.t.thi ariyaa niyyaanikaa niyyaati takkarassa sammaa-dukkhakkhayaaya tathaa-ruupaaya di.t.thiyaa di.t.thi-saama~n~na-gato viharati sabrahmacaariihi aavii c' eva raho ca, ayam pi dhammo saaraa.niiyo piya-kara.no garu-kara.no sa'ngahaaya avivaadaaya saamaggiyaa ekii-bhaavaaya sa.mvattati.

(xv) Cha vivaada-muulaani. Idh' aavuso bhikkhu kodhano hoti upanaahii. Yo so aavuso bhikkhu kodhano hoti upanaahii, so Satthari pi agaaravo viharati appa.tisso, Dhamme pi agaaravo viharati appa.tisso, Sa.mghe pi agaaravo viharati appa.tisso, sikkhaaya pi na paripuura-kaarii hoti. Yo so aavuso bhikkhu Satthari agaaravo viharati appa.tisso, Dhamme agaaravo viharati appa.tisso, Sa.mghe agaaravo viharati appa.tisso, sikkhaaya na paripuura-kaarii, so Sa.mghe vivaada.m janeti.

Yo so hoti vivaado bahujana-ahitaaya bahujana-asukhaaya bahu-janassa anatthaaya ahitaaya dukkhaaya deva-manussaana.m. Evaruupa~n ce tumhe aavuso vivaada-muula.m ajjhatta.m vaa bahiddhaa vaa samanupasseyyaatha, tatra tumhe aavuso tass' eva paapakassa vivaada-muulassa pahaanaaya vaayameyyaatha.

Evaruupa~n ce tumhe aavuso vivaada-muula.m ajjhatta.m vaa bahiddhaa vaa na samanupasseyyaatha, tatra tumhe aavuso tass' eva paapakassa vivaada-muulassa aayati.m anavassavaaya pa.tipajjeyyaatha. Evam etassa paapakassa vivaada-muulassa pahaana.m hoti, evam etassa paapakassa vivaada-muulassa aayati.m anavassavo hoti. Puna ca para.m aavuso bhikkhu makkhii hoti pa.laasii ... issukii hoti maccharii ... sa.tho hoti maayaavii ... paapiccho hoti micchaa-di.t.thi . . .

[page 247]

sandi.t.thi-paraamaasii hoti aadhaana-gaahii duppa.tinissaggi. Yo so aavuso bhikkhu sandi.t.thi-paraamaasii hoti aadhaana-gaahii duppa.tinissaggi, so Satthari pi agaaravo viharati appa.tisso, Dhamme pi agaaravo viharati appa.tisso, Sa.mghe ... pe

. . . sikkhaaya na paripuura-kaarii hoti. Yo so aavuso bhikkhu Satthari agaaravo viharati {appa.tisso}, Dhamme ... Sa'nghe ... sikkhaaya na paripuuraa-kaarii, so Sa.mghe vivaada.m janeti. Yo so hoti vivaado bahujana-ahitaaya bahujanaasukhaaya bahujanassa anatthaaya ahitaaya dukkhaaya devamanussaana.m. Evaruupa~n ce tumhe aavuso vivaada-muula.m ajjhatta.m vaa bahiddhaa vaa samanupasseyyaatha, tatra tumhe aavuso tass' eva paapakassa vivaada-muulassa pahaanaaya vaayameyyaatha. Evaruupa~n ce tumhe aavuso vivaada-muula.m ajjhatta.m vaa bahiddhaa vaa na samanupasseyyaatha, tatra tumhe aavuso tass' eva paapakassa vivaada-muulassa aayati.m anavassavaaya pa.tipajjeyyaatha. Evam etassa paapakassa vivaada-muulassa pahaana.m hoti, evam etassa paapakassa vivaada-muulassa aayati.m anavassavo hoti.

(xvi) Cha dhaatuyo. Pa.thavii-dhaatu, aapo-dhaatu, tejodhaatu, vaayo-dhaatu, aakaasa-dhaatu, vi~n~naa.na-dhaatu.

(xvii) Cha {nissaara.niiyaa} dhaatuyo. Idh' aavuso bhikkhu eva.m vadeyya:-- 'Mettaa hi kho me ceto-vimutti bhaavitaa bahulii-kataa yaani-kataa vatthu-kataa anu.t.thitaa paricitaa susamaaraddhaa.

[page 248]

Atha ca pana me vyaapaado citta.m pariyaadaaya ti.t.thatiiti.' So 'Maa h' evan ti' 'ssa vacaniiyo, 'Maa 'yasmaa eva.m avaca, maa Bhagavanta.m abbhaacikkhi, na hi saadhu Bhagavato abbhakkhaana.m, na hi Bhagavaa eva.m vadeyya.' A.t.thaanam eta.m aavuso anavakaaso. Ya.m mettaaya ceto-vimuttiyaa bhaavitaaya bahulii-kataaya yaani-kataaya vatthukataaya anu.t.thitaaya paricitaaya susamaaraddhaaya, atha ca pan' assa vyaapaado citta.m pariyaadaaya .thassatiiti, n' etam .thaana.m vijjati. Nissara.na.m h' eta.m aavuso vyaapaadassa, yadida.m mettaa ceto-vimutti. Idha pana aavuso bhikkhu eva.m vadeyya -- 'Karu.naa hi kho me ceto-vimutti bhaavitaa bahulii-kataa yaani-kataa vatthu-kataa anu.t.thitaa paricitaa susamaaraddhaa. Atha ca pana me vihesaa citta.m pariyaadaaya ti.t.thatiiti.' So 'Maa h' evan ti' 'ssa vacaniiyo, 'Maa 'yasmaa eva.m avaca, maa Bhagavanta.m abbhaacikkhi, na hi saadhu Bhagavato abbhakkhaana.m, na hi Bhagavaa eva.m vadeyya.' A.t.thaanam eta.m aavuso anavakaaso. Ya.m karu.naaya cetovimuttiyaa bhaavitaaya bahulii-kataaya yaani-kataaya vatthukataaya anu.t.thitaaya paricitaaya susamaaraddhaaya, atha ca pan' assa vihesaa citta.m pariyaadaaya .thassatiiti, n' eta.m .thaana.m vijjati. Nissara.na.m h' eta.m aavuso vihesaaya, yadida.m karu.naa ceto-vimutti. Idha pan' aavuso bhikkhu eva.m vadeyya -- 'Muditaa hi kho me ceto-vimutti bhaavitaa bahulii-kataa yaani-kataa vatthu-kataa anu.t.thitaa paricitaa susamaaraddhaa. Atha ca pana me arati citta.m pariyaadaaya ti.t.thatiiti.' So 'Maa h' evan ti' 'ssa vacaniiyo, 'Maa 'yasmaa eva.m avaca, maa Bhagavanta.m abbhaacikkhi, na hi saadhu Bhagavato abbhakkhaana.m, na hi Bhagavaa eva.m vadeyya.' A.t.thaanam eta.m aavuso anavakaaso. Ya.m muditaaya cetovimuttiyaa bhaavitaaya bahulii-kataaya yaani-kataaya vatthukataaya anu.t.thitaaya paricitaaya susamaaraddhaaya,

[page 249]

atha ca pan' assa arati citta.m pariyaadaaya .thassatiiti, n' eta.m .thaana.m vijjati. Nissara.na.m h' eta.m aavuso aratiyaa, yadida.m muditaa ceto-vimutti. Idha pan' aavuso bhikkhu eva.m vadeyya -- 'Upekhaa hi kho me ceto-vimutti bhaavitaa bahulii-kataa yaani-kataa vatthu-kataa anu.t.thitaa paricitaa susamaaraddhaa.

Atha ca pana me raago citta.m pariyaadaaya ti.t.thatiiti.' So 'Maa h' evan ti' 'ssa vacaniiyo, 'Maa 'yasmaa eva.m avaca, maa Bhagavanta.m abbhaacikkhi, na hi saadhu Bhagavato abbhakkhaana.m, na hi Bhagavaa eva.m vadeyya.' A.t.thaanam eta.m aavuso anavakaaso. Ya.m upekhaaya ceto-vimuttiyaa bhaavitaaya bahulii-kataaya yaani-kataaya vatthu-kataaya {anu.t.thitaaya} paricitaaya susamaaraddhaaya, atha ca pan' assa raago citta.m pariyaadaaya .thassatiiti, n' eta.m .thaana.m vijjati. Nissara.na.m h' eta.m aavuso raagassa, yadida.m upekhaa ceto-vimutti. Idha pan' aavuso bhikkhu eva.m vadeyya -- 'Animittaa hi kho me ceto-vimutti bhaavitaa bahulii-kataa yaani-kataa vatthu-kataa anu.t.thitaa paricitaa susamaaraddhaa. Atha ca pana me nimittaanusaari vi~n~naa.na.m hotiiti.' So 'Maa h' evan ti' 'ssa vacaniiyo, 'Maa 'yasmaa eva.m avaca, maa Bhagavanta.m abbhaacikkhi, na hi saadhu Bhagavato abbhakkhaana.m, na hi Bhagavaa eva.m vadeyya.' A.t.thaanam eta.m aavuso anavakaaso.

Ya.m animmitaaya ceto-vimuttiyaa bhaavitaaya bahulii-kataaya yaani-kataaya vatthu-kataaya anu.t.thitaaya paricitaaya susamaaraddhaaya, atha ca pan' assa nimittaanusaari vi~n~naa.na.m bhavissatiiti, n' eta.m .thaana.m vijjati. Nissara.na.m h' eta.m aavuso sabba-nimittaana.m, yadida.m animittaa ceto-vimutti. Idha pan' aavuso bhikkhu eva.m vadeyya -- "'Asmiiti" kho me vighaata.m, "ayam aham asmiiti" na samanupassaami. Atha ca pana me vicikicchaa-katha'nkathaa-salla.m citta.m pariyaadaaya ti.t.thatiiti.' So 'Maa h' evan ti' 'ssa vacaniiyo, 'Maa 'yasmaa eva.m avaca, maa Bhagavanta.m abbhaacikkhi, na hi saadhu Bhagavato abbhakkhaana.m,

[page 250]

na hi Bhagavaa eva.m vadeyya.' A.t.thaanam eta.m aavuso anavakaaso. Ya.m 'asmiiti' vighaate 'ayam aham asmiiti' asamanupassato, atha ca pan' assa vicikicchaa-katha'nkathaa-salla.m citta.m pariyaadaaya .thassatiiti, n' eta.m .thaana.m vijjati. Nissara.na.m h' eta.m aavuso vicikicchaa-katha'nkathaa-sallassa, yadidam 'asmiiti' maana-samugghaato.

(xviii) Cha anuttariyaani. Dassanaanuttariya.m, savanaanuttariya.m, laabhaanuttariya.m, sikkhaanuttariya.m, paaricariyaanuttariya.m, anussutaanuttariya.m.

(xix) Cha anussati-.t.thaanaani. Buddhaanussati, Dhammaanussati, Sa.mghaanussati, siilaanussati, caagaanussati, devataanussati.

(xx) Cha satata-vihaaraa. Idh' aavuso bhikkhu cakkhunaa ruupa.m disvaa n' eva sumano hoti na dummano, upekhako viharati sato sampajaano; sotena sadda.m sutvaa ... ghaanena gandha.m ghaayitvaa ... jivhaaya rasa.m saayitvaa ... kaayena pho.t.thabba.m phusitvaa ... manasaa dhamma.m vi~n~naaya n' eva sumano hoti na dummano, upekhako viharati sato sampajaano.

(xxi) Cha.l aabhijaatiyo. Idh' aavuso ekacco ka.nhaabhijaatiko samaano ka.nha.m dhamma.m abhijaayati.

[page 251]

Idh' aavuso ekacco ka.nhaabhijaatiko samaano sukka.m dhamma.m abhijaayati. Idh' aavuso ekacco ka.nhaabhijaatiko samaano aka.nha.m asukka.m nibbaana.m abhijaayati. Idha pan' aavuso ekacco sukkaabhijaatiko samaano sukka.m dhamma.m abhijaayati. Idh' aavuso ekacco sukkaabhijaatiko samaano ka.nha.m dhamma.m abhijaayati. Idha pan' aavuso ekacco sukkaabhijaatiko samaano aka.nha.m asukka.m nibbaana.m abhijaayati.

(xxii) Cha nibbedha-bhaagiya-sa~n~naa. Anicca-sa~n~naa, anicce dukkha-sa~n~naa, dukkhe anatta sa~n~naa, pahaana-sa~n~naa, viraaga-sa~n~naa, nirodha-sa~n~naa.

Ime kho aavuso tena Bhagavataa jaanataa passataa arahataa Sammaa-Sambuddhena cha dhammaa sammad-akkhaataa.

Tattha sabbeh' eva sa'ngaayitabba.m ... pe ... atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaana.m.

3. Atthi kho aavuso tena Bhagavataa jaanataa passataa arahataa Sammaa-Sambuddhena satta dhammaa sammad-akkhaataa.

Tattha sabbeh' eva sa'ngaayitabba.m ... pe ... atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaana.m. Katame satta?

(i) Satta dhanaani. Saddhaa-dhana.m, siila-dhana.m, hiridhana.m, ottappa-dhana.m, suta-dhana.m, caaga-dhana.m, {pa~n~naa}-dhana.m.

(ii) Satta sambojjha'ngaa. Sati-sambojjha'ngo, dhammavicaya-sambojjha'ngo,

[page 252]

viriya-sambojjha'ngo, piiti-sambojjha'ngo, passaddhi-sambojjha'ngo, samaadhi-sambojjha'ngo, upekhaa-sambojjha'ngo.

(iii) Satta samaadhi-parikkhaaraa. Sammaa-di.t.thi, sammaasa.mkappo, sammaa-vaacaa, sammaa-kammanto, sammaa-aajiivo, sammaa-vaayaamo, sammaa-sati.

(iv) Satta asaddhammaa. Idh' aavuso bhikkhu asaddho hoti, ahiriko hoti, anottappii hoti, appassuto hoti, kusiito hoti, mu.t.tha-ssati hoti, duppa~n~no hoti.

(v) Satta saddhammaa. Idh' aavuso bhikkhu saddho hoti, hirimaa hoti, ottappii hoti, bahussuto hoti, aaraddhaviriyo hoti, upa.t.thita-sati hoti, pa~n~navaa hoti.

(vi) Satta sappurisa-dhammaa. Idh' aavuso bhikkhu dhamma~n~nuu ca hoti, attha~n~nuu ca, atta~n~nuu ca, matta~n~nuu ca, kaala~n~nuu ca, parisa~n~nuu ca, puggala~n~nuu ca.

(vii) Satta niddesa-vatthuuni. Idh' aavuso bhikkhu sikkhaa-samaadaane tibbacchando hoti aayati~n ca sikkhaa-samaadaane avigata-pemo. Dhamma-nisantiyaa tibbacchando hoti aayati~n ca dhamma-nisantiyaa avigata-pemo. Icchaavinaye tibbacchando hoti aayati~n ca icchaa-vinaye avigatapemo. Pa.tisallaane tibbacchando hoti aayati~n ca pa.tisallaane avigata-pemo. Viriyaarambhe tibbacchando hoti aayati~n ca viriyaarambhe avigata-pemo. Sati-nepakke tibbacchando hoti aayati~n ca sati-nepakke avigatapemo.

[page 253]

Di.t.thi-pa.tivedhe tibbacchando hoti aayati~n ca di.t.thi-pa.tivedhe avigata-pemo.

(viii) Satta sa~n~naa. Anicca-sa~n~naa, anatta-sa~n~naa, asubhasa~n~naa, aadiinava-sa~n~naa, pahaana-sa~n~naa, viraaga-sa~n~naa, nirodhasa~n~naa.

(ix) Satta balaani. Saddhaa-bala.m, viriya-bala.m, hiribala.m, ottappa-bala.m, sati-bala.m, samaadhi-bala.m, pa~n~naabala.m.

(x) Satta vi~n~naa.na-.t.thitiyo. Sant' aavuso sattaa naanattakaayaa naanatta-sa~n~nino, seyyathaa pi manussaa ekacce ca devaa ekacce ca vinipaatikaa. Aya.m pa.thamaa vi~n~naa.na.t.thiti. Sant' aavuso sattaa naanatta-kaayaa ekatta-sa~n~nino seyyathaa pi devaa Brahma-kaayikaa pathamaabhinibbattaa.

Aya.m dutiyaa vi~n~naa.na-.t.thiti. Sant' aavuso sattaa ekattakaayaa naanatta-sa~n~nino, seyyathaa pi devaa Aabhassaraa. Aya.m tatiyaa vi~n~naa.na-.t.thiti. Sant' aavuso sattaa ekatta-kaayaa ekatta-sa~n~nino, seyyathaa pi devaa Subhaki.nhaa. Aya.m catutthaa vi~n~naa.na-.t.thiti. Sant' aavuso sattaa sabbaso ruupa-sa~n~naana.m samatikkamaa, pa.tigha-sa~n~naana.m atthagamaa, naanatta-sa~n~naana.m amanasikaaraa, 'Ananto aakaaso ti' aakaasaana~ncaayatanuupagaa. Aya.m pa~ncamii vi~n~naa.na-.t.thiti. Sant' aavuso sattaa sabbaso {aakaasaana~ncaayatana.m} sama.tikkamma 'Ananta.m vi~n~naa.nan ti' vi~n~naa.na~ncaayatanuupagaa. Aya.m cha.t.thii vi~n~naa.na-.t.thiti. Sant' aavuso sattaa sabbaso {vi~n~naa.na~ncaayatana.m} samatikkamma 'N' atthi ki~nciiti' aaki~nca~n~naayatanuupagaa. Aya.m sattamii vi~n~naa.na-.t.thiti.

(xi) Satta puggalaa dakkhi.neyyaa. Ubhato bhaaga-vimutto,

[page 254]

pa~n~naa-vimutto, kaaya-sakkhii, di.t.thi-ppatto, saddhaavimutto, dhammaanusaarii, saddhaanusaarii.

(xii) Satta anusayaa. Kaamaraagaanusayo, pa.tighaanusayo, di.t.thaanusayo, vicikicchaanusayo, maanaanusayo, bhavaraagaanusayo, avijjaanusayo.

(xiii) Satta sa.myojanaani. Anunaya-sa.myojana.m, pa.tighasa.myojana.m, di.t.thi-sa.myojana.m, vicikicchaa-sa.myojana.m, maana-sa.myojana.m, bhavaraaga-sa.myojana.m, avijjaa-sa.myojana.m.

(xiv) Satta adhikarana-samathaa uppannuppannaana.m adhikara.naana.m samathaaya vuupasamaaya. Sammukhaavinayo daatabbo, sati-vinayo daatabbo, amuu.lha-vinayo daatabbo, pati~n~naaya kaaretabba.m, yebhuyyasikaa, tassa-paapiyyasikaa, ti.navatthaarako.

Ime kho aavuso tena Bhagavataa jaanataa passataa arahataa Sammaa-Sambuddhena satta dhammaa sammad-akkhaataa.

Tattha sabbeh' eva sa'ngaayitabba.m ... pe ... atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaana.m.

Dutiyaka-bhaa.navaara.m.

3. . Atthi kho tena Bhagavataa jaanataa passataa arahataa Sammaa-Sambuddhena a.t.tha dhammaa sammad-akkhaataa.

Tattha sabbeh' eva sa'ngaayitabba.m ... pe ... atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaana.m. Katame a.t.tha?

(i) A.t.tha micchattaa. Micchaa-di.t.thi, micchaa-sa.mkappo, micchaa-vaacaa, micchaa-kammanto, micchaa-aajiivo, micchaavaayaamo, micchaa-sati, micchaa-samaadhi.

[page 255]

(ii) A.t.tha sammattaa. Sammaa-di.t.thi ... pe ... sammaa-samaadhi.

(iii) A.t.tha puggala dakkhi.neyyaa. Sotaapanno sotaapattiphala-sacchikiriyaaya pa.tipanno, {sakadaagaamii} sakadaagaamiphala-sacchikiriyaaya pa.tipanno, {anaagaamii} anaagaami-phalasacchikiriyaaya pa.tipanno, arahaa arahattaaya pa.tipanno.

(iv) A.t.tha kusiita-vatthuuni. Idh' aavuso bhikkhunaa kamma.m kattabba.m hoti. Tassa eva.m hoti -- 'Kamma.m kho me kattabba.m bhavissati, kamma.m kho pana me karontassa kaayo kilamissati, handaaha.m nipajjaamiiti.' So nipajjati, na viriya.m aarabhati appattassa pattiyaa anadhigatassa adhigamaaya asacchikatassa sacchikiriyaaya. Ida.m pa.thama.m kusiita-vatthu.m. Puna ca para.m aavuso bhikkhunaa kamma.m kata.m hoti. Tassa eva.m hoti -'Aha.m kho kamma.m akaasi.m, kamma.m kho pana me karontassa kaayo kilanto, handaaha.m nipajjaamiiti.' So nipajjati, na viriya.m aarabhati ... pe ... Ida.m dutiya.m kusiita-vatthu.m. Puna ca para.m aavuso bhikkhunaa maggo gantabbo hoti. Tassa eva.m hoti -- 'Maggo kho me gantabbo bhavissati, magga.m kho pana me gacchantassa kaayo kilamissati, handaaha.m nipajjaamiiti.' So nipajjati, na viriya.m aarabhati. ... Ida.m tatiya.m kusiita-vatthu.m. Puna ca para.m aavuso bhikkhunaa maggo gato hoti. Tassa eva.m hoti -- 'Aha.m kho magga.m agamaasi.m, magga.m kho pana me gacchantassa kaayo kilanto, handaaha.m nipajjaamiiti.' So nipajjati, na viriya.m aarabhati. ... Ida.m catuttha.m kusiita-vatthu.m. Puna ca para.m aavuso bhikkhu gaama.m vaa nigama.m vaa pi.n.daaya caranto na labhati luukhassa vaa pa.niitassa vaa bhojanassa yaavadattha.m paaripuuri.m.

Tassa eva.m hoti -- 'Aha.m kho gaama.m va nigama.m vaa pi.n.daaya caranto naalattha.m luukhassa vaa pa.niitassa vaa bhojanassa yaavadattha.m paaripuuri.m,

[page 256]

tassa me kaayo kilanto akamma~n~no, handaaha.m nipajjaamiiti.' So nipajjati,na viriya.m aarabhati. ... Ida.m pa~ncama.m kusiita-vatthu.m. Puna ca para.m aavuso bhikkhu gaama.m vaa nigama.m vaa pi.n.daaya caranto labhati luukhassa vaa pa.niitassa va bhojanassa yaavadattha.m paaripuuri.m. Tassa eva.m hoti -- 'Aha.m kho gaama.m vaa nigama.m vaa pi.n.daaya caranto alattha.m luukhassa vaa pa.niitassa vaa bhojanassa yaavadattha.m paaripuuri.m, tassa me kaayo garuko akamma~n~no maasaacita.m ma~n~ne, handaaha.m nipajjaamiiti.' So {nipajjati}, na viriya.m aarabhati. ... Ida.m cha.t.tha.m kusiita-vatthu.m. Puna ca para.m aavuso bhikkhuno uppanno hoti appamattako aabaadho. Tassa eva.m hoti -- 'Uppanno kho me appamattako {aabaadho}, atthi kappo nipajjitum, handaaha.m nipajjaamiiti.' So nipajjati, na viriya.m aarabhati. ... Idam sattama.m kusiita-vatthu.m. Puna ca para.m aavuso bhikkhu gilaanaa vu.t.thito hoti acira-vu.t.thito gela~n~naa. Tassa eva.m hoti -- 'Aha.m kho gilaanaa vu.t.thito acira-vu.t.thito gela~n~naa, tassa me kaayo dubbalo akamma~n~no, handaaha.m nipajjaamiiti.' So nipajjati, na viriya.m aarabhati appattassa pattiyaa anadhigatassa adhigamaaya asacchikatassa sacchikiriyaaya. Ida.m a.t.thama.m kusiita-vatthu.m.

(v) A.t.tha aarabbha-vatthuuni. Idh' aavuso bhikkhunaa kamma.m kattabba.m hoti. Tassa eva.m hoti -- 'Kamma.m kho me kattabba.m bhavissati, kamma.m kho pana me karontena na sukara.m Buddhaana.m saasana.m manasikaatu.m, handaaha.m viriya.m aarabhaami appattassa pattiyaa anadhigatassa adhigamaaya asacchikatassa sacchikiriyaayaati.' So viriya.m aarabhati appattassa pattiyaa anadhigatassa adhigamaaya asacchikatassa sacchikiriyaaya. Ida.m pa.thama.m aarabbha-vatthu.m. Puna ca para.m aavuso bhikkhunaa kamma.m kata.m hoti.

[page 257]

Tassa eva.m hoti -- 'Aha.m kho kamma.m akaasi.m, kamma.m kho panaaha.m karonto naasakkhi.m Buddhaana.m saasana.m manasikaatu.m, handaaha.m viriya.m aarabhaami ... pe . . .' So viriya.m aarabhati. ... Ida.m dutiya.m aarabbha-vatthu.m. Puna ca para.m aavuso bhikkhunaa maggo gantabbo hoti. Tassa eva.m hoti -'Maggo kho me gantabbo bhavissati, magga.m kho pana me gacchantena na sukara.m Buddhaana.m saasana.m manasikaatu.m, handaaha.m viriya.m aarabhaami ... pe . . .' So viriya.m aarabhati. ... Ida.m tatiya.m aarabbha-vatthu.m. Puna ca para.m aavuso bhikkhunaa maggo gato hoti. Tassa eva.m hoti -- 'Aha.m kho magga.m agamaasi.m, magga.m kho panaaha.m gacchanto naasakkhi.m Buddhaana.m saasana.m manasikaatu.m, handaaha.m viriya.m aarabhaami ... pe . . .' So viriya.m aarabhati. ... Ida.m catuttha.m aarabbha-vatthu.m. Puna ca para.m aavuso bhikkhu gaama.m vaa nigama.m vaa pi.n.daaya caranto na labhati luukhassa vaa pa.niitassa vaa bhojanassa yaavadattha.m paaripuuri.m. Tassa eva.m hoti -- 'Aha.m kho gaama.m vaa nigama.m vaa pi.n.daaya caranto naalattha.m luukhassa vaa pa.niitassa vaa bhojanassa yaavadattha.m paaripuuri.m, tassa me kaayo lahuko kamma~n~no handaaha.m viriya.m aarabhaami ... pe . . .' So viriya.m aarabhati ... Ida.m pa~ncama.m aarabbha-vatthu.m. Puna ca para.m aavuso bhikkhu gaama.m vaa nigama.m vaa pi.n.daaya caranto labhati luukhassa vaa pa.niitassa vaa bhojanassa yaavadattha.m paaripuuri.m. Tassa eva.m hoti -- 'Aha.m kho gaama.m vaa nigama.m vaa pi.n.daaya caranto alattha.m luukhassa vaa pa.niitassa vaa bhojanassa yaavadattha.m paaripuuri.m, tassa me kaayo balavaa kamma~n~no, handaaha.m viriya.m {aarabhaami} ... pe . . .' So viriya.m aarabhati. ... Ida.m cha.t.tha.m aarabbha-vatthu.m. Puna ca para.m aavuso bhikkhuno uppanno hoti appamattako aabaadho. Tassa eva.m hoti -'Uppanno kho me aya.m appamattako aabaadho, .thaana.m kho pan' eta.m vijjati ya.m me aabaadho va.d.dheyya, handaaha.m viriya.m aarabhaami ... pe . . .' So viriya.m aarabhati . . .

[page 258]

Ida.m sattama.m aarabbha-vatthu.m. Puna ca para.m aavuso bhikkhu gilaanaa vu.t.thito hoti acira-vu.t.thito gela~n~naa.

Tassa eva.m hoti -- 'Aha.m kho gilaanaa vu.t.thito acira-vu.t.thito gela~n~naa, .thaanam kho pan' eta.m vijjati ya.m me aabaadho paccudaavatteyya, handaaha.m viriya.m aarabhaami appattassa pattiyaa anadhigatassa adhigamaaya asacchikatassa sacchikiriyaayaati.' So viriya.m aarabhati appattassa pattiyaa anadhigatassa adhigamaaya asacchikatassa sacchikiriyaaya.

Ida.m a.t.thama.m aarabbha-vatthu.m.

(vi) A.t.tha daana-vatthuuni. Aasajja daana.m deti. Bhayaa daana.m deti. 'Adaasi me' ti daana.m deti. 'Dassati me ti' daana.m deti. 'Saahu daanan ti' daana.m deti. 'Aha.m pacaami, ime na pacanti, narahaami pacanto apacantaana.m daana.m adaatun ti' daana.m deti. 'Ida.m me daana.m dadato kalyaa.no {kitti-saddo} abbhuggacchatiiti' daana.m deti. Cittaala.mkaaracittaparikkhaarattha.m daana.m deti.

(vii) A.t.tha daanuppattiyo. Idh' aavuso ekacco daana.m deti Sama.nassa vaa Braahma.nassa vaa anna.m paana.m vattha.m yaana.m maalaa-gandha-vilepana.m seyyaavasatha-padiipeyya.m.

So ya.m deti ta.m paccaasi.msati. So passati khattiyamahaasaala.m vaa braahma.na-mahaasaala.m vaa gahapati-mahaasaala.m vaa pa~ncahi kaama-gu.nehi samappita.m {sama'ngi-bhuuta.m} paricaarayamaana.m. Tassa eva.m hoti -- 'Aho vataaha.m kaayassa bhedaa param mara.naa khattiya-mahaasaalaana.m vaa braahma.na-mahaasaalaana.m vaa gahapati-mahaasaalaana.m vaa sahavyata.m uppajjeyyan ti.' So ta.m citta.m dahati, ta.m citta.m adhi.t.thaati, ta.m citta.m bhaaveti. Tassa ta.m citta.m hiine vimutta.m uttari.m abhaavita.m tatr' uppattiyaa sa.mvattati.

[page 259]

Ta~n ca kho siilavato vadaami no dussiilassa. Ijjhat' aavuso siilavato ceto-pa.nidhi suddhattaa. Puna ca para.m aavuso idh' ekacco daana.m deti Sama.nassa vaa Braahma.nassa vaa anna.m paana.m vattha.m yaana.m maalaagandha-vilepana.m seyyaavasatha-padiipeyya.m. So ya.m deti ta.m paccaasi.msati. Tassa suta.m hoti -- 'Caatummahaaraajikaa devaa diighaayukaa va.n.navanto sukha-bahulaa ti.' Tassa eva.m hoti -- 'Aho {vataaha.m} kaayassa bhedaa param mara.naa Caatummahaaraajikaana.m devaana.m sahavyata.m uppajjeyyan ti.' So ta.m citta.m dahati, ta.m citta.m adhi.t.thaati, ta.m citta.m bhaaveti. Tassa ta.m citta.m hiine vimutta.m uttari.m abhaavita.m tatr' uppattiyaa sa.mvattati. Ta~n ca kho siilavato vadaami no dussiilassa. Ijjhat' aavuso ceto-panidhi suddhattaa. Puna ca para.m aavuso idh' ekacco daana.m deti Sama.nassa vaa Braahma.nassa vaa anna.m paana.m vattha.m yaana.m maalaa-gandha-vilepana.m seyyaavasatha-padiipeyya.m.

So ya.m deti ta.m paccaasi.msati. Tassa suta.m hoti -'Taavati.msaa devaa. ... Yaamaa devaa. ... Tusitaa devaa. ... Nimmaana-ratii devaa. ... Paranimmita-vasavattii devaa diighaayukaa va.n.navanto sukha-bahulaa ti.' Tassa eva.m hoti -- 'Aho vataaya.m kaayassa bhedaa param mara.naa Paranimmita-vasavattiina.m devaana.m sahavyata.m uppajjeyyan ti.' So ta.m citta.m dahati, ta.m citta.m adhi.t.thaati, ta.m citta.m bhaaveti. Tassa ta.m citta.m hiine vimutta.m uttari.m abhaavita.m tatr' uppattiyaa {sa.mvattati}. Ta~n ca kho siilavato vadaami no dussiilassa. Ijjhat' aavuso siilavato ceto-panidhi suddhattaa. Puna ca para.m aavuso idh' ekacco daana.m deti Sama.nassa vaa Braahma.nassa vaa anna.m paana.m vattha.m yaana.m maalaa-gandha-vilepana.m seyyaavasatha-padiipeyya.m.

So ya.m deti ta.m {paccaasi.msati}. Tassa suta.m hoti -'Brahmakaayikaa devaa diighaayukaa va.n.navanto sukha-bahulaa ti.' Tassa eva.m hoti -- 'Aho vataaha.m kaayassa bhedaa param mara.naa Brahmakaayikaana.m devaana.m sahavyata.m uppajjeyyan ti.' So ta.m citta.m dahati, ta.m citta.m adhi.t.thaati, ta.m citta.m bhaaveti. Tassa ta.m citta.m hiine vimutta.m uttari.m abhaavita.m tatr' uppattiyaa sa.mvattati. Ta~n ca kho siilavato {vadaami} no dussiilassa viitaraagassa no saraagassa.

[page 260]

Ijjhat' aavuso siilavato ceto-panidhi viitaraagattaa.

(viii) A.t.tha parisaa. Khattiya-parisaa, Braahma.na-parisaa, Gahapati-parisaa, Sama.na-parisaa, Caatummahaaraajika-parisaa, Taavati.msa-parisaa, Maara-parisaa, Brahma-parisaa.

(ix) A.t.tha loka-dhammaa. Laabho ca alaabho ca yaso ca ayaso ca nindaa ca pasa.msaa ca sukha~nca dukkha~nca.

(x) A.t.tha abhibhaayatanaani. Ajjhatta.m ruupa-sa~n~nii eko bahiddhaa ruupaani passati parittaani suva.n.na-dubba.n.naani, taani abhibhuyya 'Jaanaami passaamiiti' eva.m-sa~n~nii hoti.

Ida.m pa.thama.m abhibhaayatana.m. Ajjhatta.m ruupasa~n~nii eko bahiddhaa ruupaani passati appamaa.naani suva.n.nadubba.n.naani, taani abhibhuyya 'Jaanaami passaamiiti' eva.msa~n~nii hoti. Ida.m dutiya.m abhibhaayatana.m. Ajjhatta.m aruupa-sa~n~nii eko bahiddhaa ruupaani passati parittaani suva.n.na-dubba.n.naani, taani abhibhuyya 'Jaanaami passaamiiti' eva.m-sa~n~nii hoti. Ida.m tatiya.m abhibhaayatana.m. Ajjhatta.m aruupa-sa~n~nii eko bahiddhaa ruupaani passati appamaa.naani suva.n.na-dubba.n.naani, taani abhibhuyya 'Jaanaami passaamiiti' eva.m-sa~n~nii hoti. Ida.m catuttha.m abhibhaayatana.m. Ajjhatta.m aruupa-sa~n~nii eko bahiddhaa ruupaani passati niilaani niila-va.n.naani niila-nidassanaani niilanibhaasaani seyyathaa pi naama ummaa-puppha.m niila.m niilava.n.na.m niila-nidassana.m niila-nibhaasa.m seyyathaa vaa pana ta.m vattha.m {Baaraa.naseyyaka.m} ubhato bhaaga-vima.t.tha.m niila.m niila-va.n.na.m niila-nidassana.m niila-nibhaasa.m evam eva ajjhatta.m aruupa-sa~n~nii eko bahiddhaa ruupaani passati niilaani niila-va.n.naani niila-nidassanaani niila-nibhaasaani,

[page 261]

taani abhibhuyya 'Jaanaami passaamiiti' eva.m-sa~n~nii hoti. Ida.m pa~ncama.m abhibhaayatana.m. Ajjhatta.m aruupa-sa~n~nii eko bahiddhaa ruupaani passati piitaani piita-va.n.naani piitanidassanaani piita-nibhaasaani -- seyyathaa pi naama ka.nikaarapuppha.m piita.m piita-va.n.na.m piita-nidassana.m piita-nibhaasa.m -- seyyathaa vaa pana ta.m vattha.m Baaraa.naseyyaka.m ubhato-bhaaga-vima.t.tha.m piita.m piita-va.n.na.m piita-nidassana.m piita-nibhaasa.m -- evam eva ajjhatta.m aruupa-sa~n~nii eko bahiddhaa ruupaani passati piitaani piita-va.n.naani piitanidassanaani piita-nibhaasaani, taani abhibhuyya 'Jaanaami passaamiiti' eva.m-sa~n~nii hoti. Ida.m cha.t.tha.m abhibhaayatana.m. Ajjhatta.m aruupa-sa~n~nii eko bahiddhaa ruupaani passati lohitakaani lohitaka-va.n.naani lohitaka-nidassanaani lohitaka-nibhaasaani -- seyyathaa pi naama bandhujiivakapuppha.m lohitaka.m lohitaka-va.n.na.m lohitaka-nidassana.m lohitaka-nibhaasa.m -- seyyathaa vaa pana ta.m vattha.m Baaraa.naseyyaka.m ubhato-bhaaga-vima.t.tha.m lohitaka.m lohitakava.n.na.m lohitaka-nidassana.m lohitaka-nibhaasa.m -- evam eva ajjhatta.m aruupa-sa~n~nii eko bahiddhaa ruupaani passati lohitakaani lohitaka-va.n.naani lohitaka-nidassanaani lohitakanibhaasaani, taani abhibhuyya 'Jaanaami passaamiiti' eva.m-sa~n~nii hoti. Ida.m sattama.m abhibhayatana.m. Ajjhatta.m aruupa-sa~n~nii eko bahiddhaa ruupaani passati odaataani odaatava.n.naani odaata-nidassanaani odaata-nibhaasaani seyyathaa pi naama osadhi-taarakaa odaataa odaata-va.n.naa odaata-nidassanaa odaata-nibhaasaa seyyathaa vaa pana ta.m vattha.m Baaraa.naseyyaka.m ubhato bhaaga-vima.t.tha.m odaata.m odaata-va.n.na.m odaata-nidassana.m odaata-nibhaasa.m evam eva ajjhatta.m aruupa-sa~n~nii eko bahiddhaa ruupaani passati odaataani odaatava.n.naani odaata-nidassanaani odaata-nibhaasaani, taani abhibhuyya 'Jaanaami passaamiiti' eva.m-sa~n~nii hoti. Ida.m a.t.thama.m abhibhaayatana.m.

(xi) A.t.tha vimokhaa. Ruupii ruupaani passati. Aya.m pa.thamo vimokho. Ajjhatta.m aruupa-sa~n~nii eko bahiddhaa ruupaani passati.

[page 262]

Aya.m dutiyo vimokho. 'Subhan' t' eva adhimutto hoti. Aya.m tatiyo vimokho. Sabbaso ruupa-sa~n~naana.m samatikkamaa, pa.tighasa~n~naana.m atthagamaa, naanatta-sa~n~naana.m amanasikaaraa 'Ananto aakaaso' ti aakaasaana~ncaayatana.m upasampajja viharati. Aya.m catuttho vimokho. Sabbaso aakaasaana~ncaayatana.m samatikkamma 'Ananta.m vi~n~naa.nan' ti vi~n~naa.na~ncaayatana.m upasampajja viharati. Aya.m pa~ncamo vimokho. Sabbaso vi~n~naa.na~ncaayatana.m samatikkamma 'N' atthi ki~nciiti' aaki~nca~n~naayatana.m {upasampajja} viharati.

Aya.m cha.t.tho vimokho. Sabbaso aaki~nca~n~naayatana.m samatikkamma nevasa~n~naa-naasa~n~naayatana.m upasampajja viharati. Aya.m sattamo vimokho. Sabbaso {n'evasa~n~naa}-nasa~n~naayatana.m samatikkamma sa~n~naa-vedayitanirodha.m upasampajja viharati. Aya.m a.t.thamo vimokho.

Ime kho aavuso tena Bhagavataa jaanataa passataa arahataa Sammaa-Sambuddhena a.t.tha dhammaa sammad-akkhaataa.

Tattha sabbeh' eva sa.mgaayitabba.m na vivaditabba.m yathayida.m brahmacariya.m ... atthaaya hitaaya sukhaaya devamanussaana.m.

2. Atthi kho aavuso tena Bhagavataa jaanataa passataa arahataa Sammaa-Sambuddhena nava dhammaa sammad-akkhaataa.

Tattha sabbeh' eva sa.mgaayitabba.m ... pe ... atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaana.m. Katame nava?

(i) Nava aaghaata-vatthuuni. 'Anattham me acariiti' aaghaata.m bandhati. 'Anattham me caratiiti' {aaghaata.m} bandhati. 'Anattha.m me carissatiiti' aaghaata.m bandhati.

'Piyassa me manaapassa anattha.m acari ... anattha.m carati ... anattha.m carissatiiti' aaghaata.m bandhati.

'Appiyassa me amanaapassa attha.m acari ... attha.m carati ... attha.m carissatiiti' aaghaata.m bandhati.

(ii) Nava aaghaata-pa.tivinayaa. 'Anattham me acari, ta.m kut' ettha labbhaa ti?' aaghaata.m pa.tivineti. 'Anattham me carati,

[page 263]

ta.m kut' ettha labbhaa ti?' aaghaata.m pa.tivineti.

'Anattham me carissatiiti' 'ta.m kut' ettha labbhaa ti?' aaghaata.m pa.tivineti. 'Piyassa me manaapassa anattha.m acari ... anattha.m carati ... anattha.m carissatiiti' 'ta.m kut' ettha labbhaa ti?' aaghaata.m pa.tivineti. 'Appiyassa me amanaapassa attha.m acari ... attha.m carati ... attha.m carissatiiti,' 'ta.m kut' ettha labbhaa ti?' aaghaata.m pa.tivineti.

(iii) Nava sattaavaasaa. Sant' aavuso sattaa naanatta-kaayaa naanatta-sa~n~nino seyyathaa pi manussaa ekacce ca devaa ekacce ca vinipaatikaa. Aya.m pa.thamo sattaavaaso. Sant' aavuso sattaa naanatta-kaayaa ekatta-sa~n~nino seyyathaa pi devaa Brahmakaayikaa pa.thamaabhinibbattaa. Aya.m dutiyo sattaavaaso. Sant' aavuso sattaa ekatta-kaayaa naanatta-sa~n~nino seyyathaa pi devaa Aabhassaraa. Aya.m tatiyo sattaavaaso. Sant' aavuso sattaa ekatta-kaayaa ekatta-sa~n~nino, seyyathaa pi devaa Subha-ki.nhaa. Aya.m catuttho sattaavaaso. Sant' aavuso sattaa asa~n~nino appa.tisa.mvedino seyyathaa pi devaa Asa~n~na-sattaa. Aya.m pa~ncamo sattaavaaso. Sant' aavuso sattaa sabbaso ruupa-sa~n~naana.m samatikkamaa, pa.tigha-sa~n~naana.m atthagamaa, naanattasa~n~naana.m amanasikaaraa, 'Ananto aakaaso ti' aakaasaana~ncaayatanuupagaa. Aya.m cha.t.tho sattaavaaso. Sant' aavuso sattaa sabbaso aakaasaana~ncaayatana.m samatikkamma 'Ananta.m vi~n~naa.nan ti' vi~n~naa.na~ncaayatanuupagaa. Aya.m sattamo sattaavaaso. Sant' aavuso sattaa sabbaso vi~n~naa.na~ncaayatana.m samatikkamma 'N' atthi ki~nciiti' aaki~nca~n~naayatanuupagaa. Aya.m a.t.thamo sattaavaaso. Sant' aavuso sattaa sabbaso aaki~nca~n~naayatana.m samatikkamma nevasa~n~naanaasa~n~naayatanuupagaa. Aya.m navamo sattaavaaso.

(iv) Nava akkha.naa asamayaa brahmacariya-vaasaaya.

[page 264]

Idh' aavuso Tathaagato ca loke uppanno hoti araha.m Sammaa-Sambuddho, Dhammo ca desiyati opasamiko parinibbaaniko sambodha-gaamii sugata-ppavedito; aya~n ca puggalo niraya.m uppanno hoti. Aya.m pa.thamo akkha.no asamayo brahmacariya-vaasaaya. Puna ca para.m aavuso Tathaagato ca loke uppanno hoti araha.m Sammaa-Sambuddho, Dhammo ca desiyati opasamiko parinibbaaniko sambodha-gaamii sugata-ppavedito; aya~n ca puggalo tiracchaana-yoni.m uppanno hoti. Aya.m dutiyo {akkha.no} asamayo brahmacariya-vaasaaya ... pe ... petti-visaya.m uppanno hoti ... asura-kaaya.m uppanno hoti ... pe ... diighaayuka.m deva-nikaaya.m uppanno hoti ... pe ... paccantimesu janapadesu paccaajaato hoti milakkhusu avi~n~naataaresu {yattha} n' atthi gati bhikkhuuna.m bhikkhuniina.m upaasakaana.m upaasikaana.m. Aya.m cha.t.tho akkha.no asamayo brahmacariya-vaasaaya. Puna ca para.m aavuso Tathaagato ca loke uppanno hoti araha.m Sammaa-Sambuddho, Dhammo ca desiyati opasamiko parinibbaaniko sambodhagaamii sugata-ppavedito, aya~n ca puggalo majjhimesu janapadesu paccaajaato hoti, so ca hoti micchaa-di.t.thiko vipariita-dassano -- 'N' atthi dinna.m, n' atthi {yi.t.tha.m}, n' atthi huta.m. n' atthi suka.ta-dukka.taana.m kammaana.m phala.m vipaako, n' atthi aya.m loko n' atthi para-loko, n' atthi maataa n' atthi pitaa,

[page 265]

n' atthi sattaa opapaatikaa, n' atthi loke Sama.na-{braahma.na}-sammaggataa sammaa-pa.tipannaa ye ima~n ca loka.m para~n ca loka.m saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa pavedentiiti.' Aya.m sattamo akkha.no asamayo brahmacariya-vaasaaya. Puna ca para.m aavuso Tathaagato ca loke uppanno hoti araha.m Sammaa-Sambuddho, Dhammo ca desiyati opasamiko parinibbaaniko sambodha-gaamii sugatappavedito; aya~n ca puggalo majjhimesu janapadesu paccaajaato hoti, so ca hoti duppa~n~no ja.lo e.lamuugo na pa.tibalo subhaasita-dubbhaasitaana.m attham a~n~naatu.m. Aya.m a.t.thamo akkha.no asamayo brahmacariya-vaasaaya. Puna ca para.m aavuso Tathaagato ca loke anuppanno hoti araha.m Sammaa-Sambuddho, Dhammo ca na desiyati opasamiko parinibbaaniko sambodha-gaamii sugata-ppavedito;

aya~n ca puggalo majjhimesu janapadesu paccaajaato hoti, so ca hoti pa~n~navaa aja.lo ane.lamuugo pa.tibalo subhaasitadubbhaasitaana.m attham a~n~naatu.m. Aya.m navamo akkha.no asamayo brahmacariya-vaasaaya.

(v) Nava anupubba-vihaaraa. Idh' aavuso bhikkhu vivicc' eva kaamehi vivicca akusalehi dhammehi savitakka.m savicaara.m vivekaja.m piiti-sukha.m pa.thamajjhaana.m upasampajja viharati. Vitakka-vicaaraana.m vupasamaa ... pe ... dutiyajjhaana.m ... tatiyajjhaana.m ... {catutthajjhaana.m} upasampajja viharati. Sabbaso ruupa-sa~n~naana.m samatikkamaa, pa.tigha-sa~n~naana.m atthagamaa, naanatta-sa~n~naana.m amanasikaaraa, 'Ananto aakaaso ti' aakaasaana~ncaayatana.m upasampajja viharati. Sabbaso aakaasaana~ncaayatana.m samatikkamma 'Ananta.m vi~n~naa.nan ti' vi~n~naa.na~ncaayatana.m upasampajja viharati. Sabbaso vi~n~naa.na~ncaayatana.m samatikkamma 'N' atthi ki~nciiti' aaki~nca~n~naayatana.m upasampajja viharati.

[page 266]

Sabbaso aaki~nca~n~naayatana.m samatikkamma nevasa~n~naa-naasa~n~naayatana.m upasampajja viharati. Sabbaso nevasa~n~naa-naasa~n~naayatana.m samatikkamma sa~n~naa-vedayitanirodha.m upasampajja viharati.

(vi) Nava anupubba-nirodhaa. Pa.thamajjhaana.m samaapannassa kaama-sa~n~naa niruddhaa hoti. Dutiyajjhaana.m samaapannassa vitakka-vicaaraa niruddhaa honti. Tatiyajjhaana.m samaapannassa piiti niruddhaa hoti. Catutthajjhaana.m samaapannassa assaasa-passaasa niruddhaa honti. Aakaasaana~ncaayatana.m samaapannassa ruupa-sa~n~naa niruddhaa hoti.

{Vi~n~naa.na~ncaayatana.m} samaapannassa aakaasaana~ncaayatana-sa~n~naa niruddhaa hoti. Aaki~nca~n~naayatana.m samaapannassa vi~n~naa.na~ncaayatana-sa~n~naa niruddhaa hoti. Nevasa~n~naa-naasa~n~naayatana.m samaapannassa aaki~nca~n~naayatana-sa~n~naa niruddhaa hoti. Sa~n~naa-vedayita-nirodha.m samaapannassa sa~n~naa ca vedanaa ca niruddhaa honti.

Ime kho aavuso tena Bhagavataa jaanataa passataa arahataa Sammaa-Sambuddhena nava dhammaa sammad-akkhaataa.

Tattha sabbeh' eva sa'ngaayitabba.m ... pe ... atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaana.m.

3. Atthi kho aavuso tena Bhagavataa jaanataa passataa arahataa Sammaa-Sambuddhena dasa dhammaa sammadakkhaataa. Tattha sabbeh' eva sa'ngaayitabba.m ... pe ... atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaana.m. Katame dasa?

(i) Dasa naatha-kara.naa dhammaa. Idh' aavuso bhikkhu siilavaa hoti,paatimokkha-sa.mvara-sa.mvuto viharati, aacaaragocara-sampanno anumattesu vajjesu bhaya-dassaavii samaadaaya sikkhati sikkhaapadesu. Ya.m p' aavuso bhikkhu siilavaa hoti,

[page 267]

paatimokkha-sa.mvara-sa.mvuto viharati, aacaaragocara-sampanno anumattesu vajjesu bhaya-dassaavii samaadaaya sikkhati sikkhaapadesu, ayam pi dhammo naathakara.no. Puna ca para.m aavuso bhikkhu bahussuto hoti suta-dharo suta-sannicayo. Ye te dhammaa aadikalyaa.naa majjhe-kalyaa.naa pariyosaana-kalyaa.naa saattha.m savya~njana.m kevala-{paripu.n.na.m} parisuddha.m brahmacariya.m abhivadanti, tathaa-ruupassa dhammaa bahussutaa honti dhataa vacasaa paricitaa manasaanupekkhitaa di.t.thiyaa suppa.tividdhaa. Yam p' aavuso bhikkhu bahussuto hoti ... pe ... di.t.thiyaa suppa.tividdhaa, ayam pi dhammo naatha-kara.no. Puna ca para.m aavuso bhikkhu kalyaa.namitto hoti kalyaa.na-sahaayo kalyaa.na-sampava'nko. Yam p' aavuso bhikkhu kalyaa.na-mitto hoti kalyaa.na-sahaayo kalyaa.nasampava'nko, ayam pi dhammo naatha-kara.no. Puna ca para.m aavuso bhikkhu subbaco hoti sovacassa-kara.nehi dhammehi samannaagato khamo padakkhi.na-ggaahii anusaasani.m. Yam p' aavuso bhikkhu subbaco hoti ... pe ... padakkhi.na-ggaahii anusaasani.m, ayam pi dhammo naathakara.no. Puna ca para.m aavuso bhikkhu yaani taani sabrahmacaariina.m uccaavacaani ki'nkara.niiyaani, tattha dakkho hoti analaso tatruupaayaaya viima.msaaya samannaagato, ala.m kaatu.m ala.m sa.mvidhaatu.m. Yam p' aavuso bhikkhu yaani taani sabrahmacaariina.m ... pe ... ala.m sa.mvidhaatu.m, ayam pi dhammo naatha-kara.no. Puna ca para.m aavuso bhikkhu dhamma-kaamo hoti piya-samudaahaaro abhidhamme abhivinaye u.laara-paamujjo. Yam p' aavuso bhikkhu dhamma-kaamo hoti ... pe ... u.laara-paamujjo, ayam pi dhammo naatha-kara.no. Puna ca para.m aavuso bhikkhu santu.t.tho hoti itariitara-ciivara-pi.n.dapaatasenaasana-gilaana-paccaya-bhesajja-parikkhaarehi.

[page 268]

Yam p' aavuso bhikkhu santu.t.tho hoti ... pe ... parikkhaarehi, ayam pi dhammo naatha-kara.no. Puna ca para.m aavuso bhikkhu aaraddha-viriyo viharati, akusalaana.m dhammaana.m pahaanaaya, kusalaana.m dhammaana.m upasampadaaya thaamavaa da.lha-parakkamo anikkhitta-dhuro kusalesu dhammesu. Yam p' aavuso bhikkhu aaraddhaviriyo viharati ... pe ... anikkhitta-dhuro kusalesu dhammesu, ayam pi dhammo naatha-kara.no. Puna ca para.m aavuso bhikkhu satimaa hoti paramena sati-nepakkena samannaagato cira-katam pi cira-bhaasitam pi saritaa anussaritaa. Yam p' aavuso bhikkhu satimaa hoti ... pe ... saritaa anussaritaa, ayam pi dhammo naatha-kara.no. Puna ca para.m aavuso bhikkhu pa~n~navaa hoti udayattha-gaaminiyaa pa~n~naaya samannaagato ariyaaya nibbedhikaaya sammaadukkhakkhaya-gaaminiyaa. Yam p' aavuso bhikkhu pa~n~navaa hoti ... pe ... sammaa-dukkhakkhaya-gaaminiyaa, ayam pi dhammo naatha-kara.no.

(ii) Dasa kasi.naayatanaani. Pa.thavii-kasi.nam eko sa~njaanaati uddha.m adho tiriya.m advaya.m appamaa.na.m. Aapokasi.nam eko sa~njaanaati ... tejo-kasi.nam eko sa~njaanaati ... vaayo-kasi.nam eko sa~njaanaati ... niila-kasi.nam eko sa~njaanaati ... piita-kasi.nam eko sa~njaanaati ... lohitakasi.nam eko sa~njaanaati ... odaata-kasi.nam eko sa~njaanaati ... aakaasa-kasi.nam eko sa~njaanaati ... vi~n~naa.na-kasi.nam eko sa~njaanaati uddha.m adho tiriya.m advaya.m appamaa.na.m.

[page 269]

(iii) Dasa akusala-kammapathaa. Paa.naatipaato, adinnaadaana.m, kaamesu micchaacaaro, musaa-vaado, pisu.naa vaacaa, pharusaa vaacaa, samphappalaapo, abhijjhaa, vyaapaado, micchaadi.t.thi.

(iv) Dasa kusala-kammapathaa. Paa.naatipaataa verama.nii, adinnaadaanaa verama.nii, kaamesu micchaacaaraa verama.nii,musaavaadaa verama.nii, pisu.naaya vaacaaya veramanii, pharusaaya vaacaaya verama.nii, samphappalaapaa veramanii, anabhijjhaa, avyaapaado, sammaa-di.t.thi.

(v) Dasa ariya-vaasaa. Idh' aavuso bhikkhu pa~nca'ngavippahiino hoti cha.la'nga-samannaagato ekaarakkho caturaapasseno panunna-pacceka-sacco samavaya-sa.t.thesano anaavila-sa.mkappo passaddha-kaaya-sa.mkhaaro suvimuttacitto suvimutta-pa~n~no. Katha~n c' aavuso bhikkhu pa~nca'ngavippahiino hoti? Idh' aavuso bhikkhuno kaamacchando pahiino hoti, vyaapaado pahiino hoti, thiina-middha.m pahiina.m hoti, uddhacca-kukkucca.m pahiina.m hoti, vicikicchaa pahiinaa hoti. Eva.m kho aavuso bhikkhu pa~nca'nga-vippahiino hoti. Katha~n c' aavuso bhikkhu cha.laa'nga-samannaagato hoti? Idh' aavuso bhikkhu cakkhunaa ruupa.m disvaa n' eva sumano hoti na dummano, upekkhako ca viharati sato sampajaano. Sotena sadda.m sutvaa. ... Ghaanena gandha.m ghaayitvaa. ... Jivhaaya rasa.m sayitvaa ... Kaayena pho.t.thabba.m phusitvaa. ... Manasaa dhamma.m vi~n~naaya n' eva sumano hoti na dummano, upekkhako ca viharati sato sampajaano. Eva.m kho aavuso bhikkhu cha.la'ngasamannaagato hoti. Katha~n c' aavuso bhikkhu ekaarakkho hoti? Idh' aavuso bhikkhu sataarakkhena cetasaa samannaagato hoti. Eva.m kho aavuso bhikkhu ekaarakkho hoti.

[page 270]

Katha~n c' aavuso bhikkhu catur-aapasseno hoti? Idh' aavuso bhikkhu sa.mkhaay' eka.m pa.tisevati, sa.mkhaay' eka.m adhivaaseti, sa.mkhaay' eka.m vinodeti, sa.mkhaay' eka.m parivajjeti. Eva.m kho aavuso bhikkhu catur-aapasseno hoti. Katha~n c' aavuso bhikkhu panunna-paccekasacco hoti? Idh' aavuso bhikkhuno yaani taani puthusama.na-braahma.naana.m puthu-pacceka-saccaani sabbaani 'ssa taani nunnaani honti panunnaani cattaani vantaani muttaani pahiinaani pa.tinissa.t.thaani. Eva.m kho aavuso bhikkhu panunna-pacceka-sacco hoti. Katha~n c' aavuso bhikkhu samavaya-sa.t.thesano hoti. Idh' aavuso bhikkhuno kaamesanaa pahiinaa hoti, bhavesanaa pahiinaa hoti, brahmacariyesanaa pa.tippassaddhaa. Eva.m kho aavuso bhikkhu samavayasa.t.thesano hoti. Katha~n c' aavuso bhikkhu anaavilasa.mkappo hoti? Idh' aavuso bhikkhuno kaama-sa.mkappo pahiino hoti, vyaapaada-sa.mkappo pahiino hoti, vihi.msaasa.mkappo pahiino hoti. Eva.m kho aavuso bhikkhu anaavilasa.mkappo hoti. Katha~n c' aavuso bhikkhu passaddhakaaya-sa.mkhaaro hoti? Idh' aavuso bhikkhu sukhassa ca pahaanaa dukkhassa ca pahaanaa pubbe va somanassadomanassaana.m atthagamaa {adukkha-m-asukha.m} upekhaasati-paarisuddhi.m catutthajjhaana.m upasampajja viharati.

Eva.m kho aavuso bhikkhu passaddha-kaaya-sa.mkhaaro hoti. Katha~n c' aavuso bhikkhu suvimutta-citto hoti? Idh' aavuso bhikkhuno raagaa citta.m vimutta.m hoti, dosaa citta.m vimutta.m hoti, mohaa citta.m vimutta.m hoti. Eva.m kho aavuso bhikkhu suvimutta-citto hoti. Katha~n c' aavuso bhikkhu suvimutta-pa~n~no hoti? Idh' aavuso bhikkhu 'Raago me pahiino ucchinna-muulo taalaa-vatthukato anabhaava.m gato aayati.m anuppaada-dhammo ti' pajaanaati, 'Doso me pahiino ucchinna-muulo taalaa-vatthukato anabhaava.m gato aayati.m anuppaada-dhammo ti' pajaanaati,

[page 271]

'Moho me pahiino ucchinna-muulo taala-vatthukato anabhaava.m gato aayati.m anuppaada-dhammo ti' pajaanaati. Eva.m kho aavuso bhikkhu suvimutta-pa~n~no hoti.

(vi) Dasa asekhaa dhammaa. Asekhaa sammaa-di.t.thi, asekho sammaa-sa.mkappo, asekhaa sammaa-vaacaa, asekho sammaa-kammanto, asekho sammaa-aajiivo, asekho sammaavaayaamo, asekhaa sammaa-sati, asekhaa sammaa-samaadhi, asekha.m sammaa-~naa.na.m, asekhaa sammaa-vimutti.

Ime kho aavuso tena Bhagavataa jaanataa passataa arahataa Sammaa-Sambuddhena dasa dhammaa sammad-akkhaataa.

Tattha sabbeh' eva sa.mgaayitabba.m na vivaditabba.m yathayida.m brahmacariya.m addhaniya.m assa cira-.t.thitika.m, tad assa bahujana-hitaaya bahujana-sukhaaya lokaanukampaaya atthaaya hitaaya sukhaaya deva-manussaanan ti.

4. Atha kho Bhagavaa vu.t.thahitvaa aayasmanta.m Saariputta.m aamantesi -- 'Saadhu saadhu Saariputta, saadhu kho tva.m Saariputta bhikkhuuna.m Sa.mgiiti-pariyaaya.m abhaasiiti.'

Idam avoca aayasmaa Saariputto. Samanu~n~no Satthaa ahosi. Attamanaa ca te bhikkhuu aayasmato Saariputtassa bhaasita.m abhinandun ti.

Sa'ngiiti-Suttanta.m samatta.m.

[page 272]

 


 

XXIV. Dasuttara Suttanta

Evam me suta.m.

1. Eka.m samaya.m Bhagavaa Campaaya.m viharati Gaggaraaya pokkhara.niyaa tiire mahataa bhikkhu sa.mghena saddhi.m pa~ncamattehi bhikkhu-satehi. Tatra kho aayasmaa Saariputto bhikkhuu aamantesi 'Aavuso bhikkhave ti.

'Aavuso ti' kho te bhikkhuu aayasmato Saariputtassa paccassosu.m. Aayasmaa Saariputto etad avoca:

'Dasuttara.m pavakkhaami Dhamma.m nibbaana-pattiyaa

Dukkhass' antakiriyaaya sabba-gantha-ppamocana.m.'

2. Eko aavuso dhammo bahu-kaaro, eko dhammo bhaavetabbo, eko dhammo pari~n~neyyo, eko dhammo pahaatabbo, eko dhammo haana-bhaagiyo, eko dhammo visesa-bhaagiyo, eko dhammo duppa.tivijjho, eko dhammo uppaadetabbo, eko dhammo abhi~n~neyyo, eko dhammo sacchikaatabbo.

(i) Katamo eko dhammo bahu-kaaro? Appamaado kusalesu dhammesu. Aya.m eko dhammo bahu-kaaro.

(ii) Katamo eko dhammo bhaavetabbo? Kaaya-gataa sati saata-sahagataa. Aya.m eko dhammo bhaavetabbo.

(iii) Katamo eko dhammo pari~n~neyyo? Phasso saasavo upaadaaniyo. Aya.m eko dhammo pari~n~neyyo.

[page 273]

(iv) Katamo eko dhammo pahaatabbo? Asmi-maano. Aya.m eko dhammo pahaatabbo.

(v) Katamo eko dhammo haana-bhaagiyo? Ayonisomanasikaaro. Aya.m eko dhammo haana-bhaagiyo.

(vi) Katamo eko dhammo visesa-bhaagiyo? Yonisomanasikaaro. Aya.m eko dhammo visesa-bhaagiyo.

(vii) Katamo eko dhammo duppa.tivijjho? Aanantariko ceto-samaadhi. Aya.m eko dhammo duppa.tivijjho.

(viii) Katamo eko dhammo uppaadetabbo? Akuppa.m ~naa.na.m. Aya.m eko dhammo uppaadetabbo.

(ix) Katamo eko dhammo abhi~n~neyyo? Sabbe sattaa aahaara-.t.thitikaa. Aya.m eko dhammo abhi~n~neyyo.

(x) Katamo eko dhammo sacchikaatabbo? Akuppaa cetovimutti. Aya.m eko dhammo sacchikaatabbo.

It' ime dasa dhammaa bhuutaa tacchaa tathaa avitathaa ana~n~nathaa sammaa Tathaagatena abhisambuddhaa.

3. Dve dhammaa bahu-kaaraa, dve dhammaa bhaavetabbaa, dve dhammaa pari~n~neyyaa, dve dhammaa pahaatabbaa, dve dhammaa haana-bhaagiyaa, dve dhammaa visesa-bhaagiyaa, dve dhammaa duppa.tivijjhaa, dve dhammaa uppaadetabbaa, dve dhammaa abhi~n~neyyaa, dve dhammaa sacchikaatabbaa.

(i) Katame dve dhammaa bahu-kaaraa? Sati ca sampaja~n~na~n ca. Ime dva dhammaa bahu kaaraa.

(ii) Katame dve dhammaa bhaavetabbaa? Samatho ca vipassanaa ca. Ime dve dhammaa bhaavetabbaa.

(iii) Katame dve dhammaa pari~n~neyyaa? Naama~n ca ruupa~n ca. Ime dve dhammaa pari~n~neyyaa.

[page 274]

(iv) Katame dve dhammaa pahaatabbaa? Avijjaa ca bhavata.nhaa ca. Ime dve dhammaa pahaatabbaa.

(v) Katame dve dhammaa haana-bhaagiyaa? Dovacassataa ca paapa-mittataa ca. Ime dve dhammaa haana-bhaagiyaa.

(vi) Katame dve dhammaa visesa-bhaagiyaa? Sovacassataa ca kalyaa.na-mittataa ca. Ime dve dhammaa visesa-bhaagiyaa.

(vii) Katame dve dhammaa duppa.tivijjhaa? Yo ca hetu yo ca paccayo sattaana.m sa.mkilesaaya, yo ca hetu yo ca paccayo sattaana.m visuddhiyaa. Ime dve dhammaa duppa.tivijjhaa.

(viii) Katame dve dhammaa uppaadetabbaa? Khaye ~naa.na.m, anuppaade ~naa.na.m. Ime dve dhammaa uppaadetabbaa.

(ix) Katame dve dhammaa abhi~n~neyyaa? Dve dhaatuyo, sa.mkhataa ca {dhaatu} asa.mkhataa ca dhaatu. Ime dve dhammaa abhi~n~neyyaa.

(x) Katame dve dhammaa sacchikaatabbaa? Vijjaa ca vimutti ca. Ime dve dhammaa sacchikaatabbaa.

It' ime viisati dhammaa bhuutaa tacchaa tathaa avitathaa ana~n~nathaa sammaa Tathaagatena abhisambuddhaa.

4. Tayo dhammaa bahu-kaaraa, tayo dhammaa bhaavetabbaa, ... pe ... tayo dhammaa sacchikaatabbaa.

(i) Katame tayo dhammaa bahu-kaaraa? Sappurisasa.msevo, saddhamma-savana.m, dhammaanudhammapa.tipatti. Ime tayo dhammaa bahu-kaaraa.

(ii) Katame tayo dhammaa bhaavetabbaa? Tayo samaadhii, savitakko savicaaro samaadhi, avitakko vicaaramatto samaadhi, avitakko avicaaro samaadhi. Ime tayo dhammaa bhaavetabbaa.

[page 275]

(iii) Katame tayo dhammaa pari~n~neyyaa? Tisso vedanaa, sukhaa vedanaa, dukkhaa vedanaa, adukkha-m-asukhaa vedanaa.

Ime tayo dhammaa pari~n~neyyaa.

(iv) Katame tayo dhammaa pahaatabbaa? Tisso ta.nhaa, kaama-ta.nhaa, bhava-ta.nhaa, vibhava-ta.nhaa. Ime tayo dhammaa pahaatabbaa.

(v) Katame tayo dhammaa haana-bhaagiyaa? Tii.ni akusalamuulaani, lobho akusala-muula.m, doso akusala-muula.m, moho akusala-muula.m. Ime tayo dhammaa haana-bhaagiyaa.

(vi) Katame tayo dhammaa visesa-bhaagiyaa? Tii.ni kusalamuulaani, alobho kusala-muula.m, adoso kusala-muula.m, amoho kusala-muula.m. Ime tayo dhammaa visesa-bhaagiyaa.

(vii) Katame tayo dhammaa duppa.tivijjhaa? Tisso {nissaara.niiyaa} dhaatuyo, kaamaanam eta.m nissara.na.m yadida.m nekkhamma.m, ruupaanam eta.m nissara.na.m yadida.m aaruppa.m, ya.m kho pana ki~nci bhuuta.m sa.mkhata.m pa.ticcasamuppanna.m nirodho tassa nissara.na.m. Ime tayo dhammaa duppa.tivijjhaa.

(viii) Katame tayo dhammaa uppaadetabbaa? Tii.ni ~naa.naani, atiita.mse ~naa.na.m, anaagata.mse ~naa.na.m, paccuppanna.mse ~naa.na.m. Ime tayo dhammaa uppaadetabbaa.

(ix) Katame tayo dhammaa abhi~n~neyyaa? Tisso dhaatuyo, kaama-dhaatu, ruupa-dhaatu, aruupa-dhaatu. Ime tayo dhammaa abhi~n~neyyaa.

(x) Katame tayo dhammaa sacchikaatabbaa? Tisso vijjaa, pubbe-nivaasaanussati-~naa.na.m vijjaa, sattaana.m cutuupapaate ~naa.na.m vijjaa, aasavaana.m khaye ~naa.na.m vijjaa. Ime tayo dhammaa sacchikaatabbaa.

[page 276]

It' ime ti.msa dhammaa bhuutaa tacchaa tathaa avitathaa ana~n~nathaa sammaa Tathaagatena abhisambuddhaa.

5. Cattaaro dhammaa bahu-kaaraa, cattaaro dhammaa bhaavetabbaa ... pe ... cattaaro dhammaa sacchikaatabbaa.

(i) Katame cattaaro dhammaa bahu-kaaraa? Cattaari cakkaani, patiruupa-desa-vaaso, sappurisuupassayo, atta{sammaa-pa.nidhi}, pubbe ca kata-pu~n~nataa. Ime cattaaro dhammaa bahu-kaaraa.

(ii) Katame cattaaro dhammaa bhaavetabbaa? Cattaaro satipa.t.thaanaa. Idh' aavuso bhikkhu kaaye kaayaanupassii viharati aataapii sampajaano satimaa, vineyya loke abhijjhaadomanassa.m; vedanaasu ... citte ... dhammesu dhammaanupassii viharati aataapii sampajaano satimaa, vineyya loke abhijjhaa-domanassa.m. Ime cattaaro dhammaa bhaavetabbaa.

(iii) Katame cattaaro dhammaa pari~n~neyyaa? Cattaaro aahaaraa, kabali'nkaaro aahaaro o.laariko vaa sukhumo vaa, phasso dutiyo, mano-sa~ncetanaa tatiyaa, vi~n~naa.na.m catuttha.m. Ime kho cattaaro dhammaa pari~n~neyyaa.

(iv) Katame cattaaro dhammaa pahaatabbaa? Cattaaro oghaa, kaamogho, bhavogho, di.t.thogho, avijjogho. Ime cattaaro dhammaa pahaatabbaa.

(v) Katame cattaaro dhammaa haana-bhaagiyaa? Cattaaro yogaa, kaama-yogo, bhava-yogo, di.t.thi-yogo, avijjaa-yogo. Ime cattaaro dhammaa haana-bhaagiyaa.

(vi) Katame cattaaro dhammaa visesa-bhaagiyaa? Cattaaro visa.myoga, kaamayoga-visa.myogo, bhavayoga-visa.myogo, di.t.thiyoga-visa.myogo, avijjaayoga-visa.myogo. Ime cattaaro dhammaa visesa-bhaagiyaa.

[page 277]

(vii) Katame cattaaro dhammaa duppa.tivijjhaa? Cattaaro samaadhii, haana-bhaagiyo samaadhi, .thiti-bhaagiyo samaadhi, visesa-bhaagiyo samaadhi, nibbedha-bhaagiyo samaadhi. Ime cattaaro dhammaa duppa.tivijjhaa.

(viii) Katame cattaaro dhammaa uppaadetabbaa? Cattaari ~naa.naani, dhamme ~naa.na.m, anvaye ~naa.na.m, paricce ~naa.na.m, sammuti-~naa.na.m. Ime cattaaro dhammaa uppaadetabbaa.

(ix) Katame cattaaro dhammaa abhi~n~neyyaa? Cattaari ariya-saccaani, dukkha.m ariya-sacca.m, dukkha-samudaya.m ariya-sacca.m, dukkha-nirodha.m ariya-sacca.m, dukkhanirodha-gaaminii {pa.tipadaa} ariya-sacca.m. Ime cattaaro dhammaa abhi~n~neyyaa.

(x) Katame cattaaro dhammaa sacchikaatabbaa? Cattaari saama~n~na-phalaani, sotaapatti-phala.m, sakadaagaami-phala.m, anaagaami-phala.m, arahatta-phala.m. Ime cattaaro dhammaa sacchikaatabbaa.

It' ime cattaariisa.m dhammaa bhuutaa tacchaa tathaa avitathaa ana~n~nathaa sammaa Tathaagatena abhisambuddhaa.

6. Pa~nca dhammaa bahu-kaaraa, pa~nca dhammaa bhaavetabbaa, ... pe ... pa~nca dhammaa sacchikaatabbaa.

(i) Katame pa~nca dhammaa bahu-kaaraa? Pa~nca padhaaniya'ngaani. Idh' aavuso bhikkhu saddho hoti ... [Text as in xxxiii. 2.1 (xvi), ante,237] ... Ime pa~nca dhammaa bahu-kaaraa.

(ii) Katame pa~nca dhammaa bhaavetabbaa? Pa~nca'ngiko sammaa-samaadhi, piiti-phara.nataa, sukha-phara.nataa, cetophara.nataa,

[page 278]

aaloka-phara.nataa, paccavekkhana-nimitta.m. Ime pa~nca dhammaa bhaavetabbaa.

(iii) Katame pa~nca dhammaa pari~n~neyyaa? Pa~nc' upaadaana-kkhandhaa, seyyathiida.m {ruupuupaadaana-kkhandho} vedanuupaadaana-kkhandho sa~n~nuupaadaana-kkhandho sa.mkhaaruupaadaana-kkhandho vi~n~naa.nuupaadaana-kkhandho. Ime pa~nca dhammaa pari~n~neyyaa.

(iv) Katame pa~nca dhammaa pahaatabbaa? Pa~nca niivara.naani, kaamacchanda-niivara.na.m, vyaapaada-niivara.na.m, thiina-middha-niivara.na.m, uddhacca-{kukkucca}-niivara.na.m, vicikicchaa-niivara.na.m. Ime pa~nca dhammaa pahaatabbaa.

(v) Katame pa~nca dhammaa haana-bhaagiyaa? Pa~nca ceto-khilaa. Idh' aavuso bhikkhu Satthari ka'nkhati ... [Text as in xxxiii. 2.1 (xix), ante,237] ... Ime pa~nca dhammaa haana-bhaagiyaa.

(vi) Katame pa~nca dhammaa visesa-bhaagiyaa? Pa~nc' indriyaani, saddhindriya.m, viriyindriya.m, satindriya.m, samaadhindriya.m, pa~n~nindriya.m. Ime pa~nca dhammaa visesa-bhaagiyaa.

(vii) Katame pa~nca dhammaa duppa.tivijjhaa? Pa~nca {nissaara.niiyaa} dhaatuyo. Idh' aavuso bhikkhuno kaama.m manasikaroto ... [Text as in xxxiii. 2.1 (xxiv), ante, 239] ... Ime pa~nca dhammaa duppa.tivijjhaa.

(viii) Katame pa~nca dhammaa uppaadetabbaa? Pa~nca~naa.niko sammaa-samaadhi. 'Aya.m samaadhi paccuppannasukho c' eva aayati~n ca sukha-vipaako ti' paccatta.m yeva ~naa.na.m uppajjati. 'Aya.m samaadhi ariyo niraamiso' ti paccatta.m yeva ~naa.na.m uppajjati.

[page 279]

'Aya.m samaadhi akaapurisa-sevito ti' paccatta.m yeva ~naa.na.m {uppajjati}. 'Aya.m samaadhi santo pa.niito pa.tippassaddha-laddho ekodibhaavaadhigato na ca sasa.mkhaara-niggayha-vaaritavato ti' paccatta.m yeva ~naa.na.m uppajjati. 'So kho panaaha.m ima.m samaadhi.m sato va samaapajjaami, sato vu.t.thahaamiiti' paccatta.m yeva ~naa.na.m uppajjati. Ime pa~nca dhammaa uppaadetabbaa.

(ix) Katame pa~nca dhammaa abhi~n~neyyaa? Pa~nca vimuttaayatanaani. Idh' aavuso bhikkhuno Satthaa dhamma.m deseti a~n~nataro vaa garu.t.thaaniko sabrahmacaarii ... [Text as in xxxiii. 2.1 (xxv), ante,241] ... Ime pa~nca dhammaa abhi~n~neyyaa.

(x) Katame pa~nca dhammaa sacchikaatabbaa? Pa~nca dhamma-kkhandhaa, siila-kkhandho, samaadhi-kkhandho, pa~n~naa-kkhandho, vimutti-kkhandho, vimutti-~naa.na-dassanakkhandho. Ime pa~nca dhammaa sacchikaatabbaa.

It' ime pa~n~naasa dhammaa bhuutaa tacchaa tathaa avitathaa ana~n~nathaa sammaa Tathaagatena abhisambuddhaa.

7. Cha dhammaa bahu-kaaraa, cha dhammaa bhaavetabbaa ... pe ... cha dhammaa sacchikaatabbaa.

(i) Katame cha dhammaa bahu-kaaraa? Cha {saaraa.niiyaa} dhammaa. Idh' aavuso bhikkhuno metta.m kaaya-kamma.m paccupa.t.thita.m hoti

[page 280]

... [Text as in xxxiii. 2.2 (xiv), ante,245] ... Ime cha dhammaa bahu-kaaraa.

(ii) Katame cha dhammaa bhaavetabbaa? Cha anussati.t.thaanaani, Buddhaanussati, Dhammaanussati, Sa.mghaanussati, siilaanussati, caagaanussati, devataanussati. Ime cha dhammaa bhaavetabbaa.

(iii) Katame cha dhammaa pari~n~neyyaa? Cha ajjhattikaani aayatanaani, cakkhaayatana.m, sotaayatana.m, ghaanaayatana.m, jivhaayatana.m, kaayaayatana.m, {manaayatana.m}. Ime cha dhammaa pari~n~neyyaa.

(iv) Katame cha dhammaa pahaatabbaa? Cha ta.nhaa-kaayaa, ruupa-ta.nhaa, sadda-ta.nhaa, gandha-ta.nhaa, rasa-ta.nhaa, pho.t.thabba-ta.nhaa, dhamma-tanhaa. Ime cha dhammaa pahaatabbaa.

(v) Katame cha dhammaa haana-bhaagiyaa? Cha agaaravaa, Idh' aavuso bhikkhu Satthari agaaravo viharati appatisso, Dhamme ... Sa.mghe ... sikkhaaya ... appamaade ... pa.tisanthaare agaaravo viharati appatisso. Ime cha dhammaa haana-bhaagiyaa.

(vi) Katame cha dhammaa visesa-bhaagiyaa? Cha gaaravaa. Idh' aavuso bhikkhu Satthari sagaaravo viharati sappatisso, Dhamme ... Sa.mghe ... sikkhaaya ... appamaade ... pa.tisanthaare sagaaravo viharati sappatisso. Ime cha dhammaa visesa-bhaagiyaa.

(vii) Katame cha dhammaa duppa.tivijjhaa? Cha nissaara.niiyaa dhaatuyo. Idh' aavuso bhikkhu eva.m vadeyya:-'Mettaa hi kho me ceto-vimutti bhaavitaa ... [Text as in xxxiii. 2.2 (xvii), ante,247] ... Ime cha dhammaa duppa.tivijjhaa.

[page 281]

(viii) Katame cha dhammaa uppaadetabbaa? Cha satatavihaaraa. Idh' aavuso bhikkhu cakkhunaa ruupa.m disvaa n' eva sumano hoti na dummano, upekhako viharati sato sampajaano. Sotena sadda.m sutvaa ... pe ... Ghaanena gandha.m ghaayitvaa ... Jivhaaya rasa.m saayitvaa ... Kaayena pho.t.thabba.m phusitvaa ... Manasaa dhamma.m vi~n~naaya n' eva sumano hoti na dummano, upekhako viharati sato sampajaano. Ime cha dhammaa uppaadetabbaa.

(ix) Katame cha dhammaa abhi~n~neyyaa? Cha anuttariyaani, dassanaanuttariya.m, savanaanuttariya.m, laabhaanuttariya.m, sikkhaanuttariya.m, paaricariyaanuttariya.m, anussutaanuttariya.m. Ime cha dhammaa abhi~n~neyyaa.

(x) Katame cha dhammaa sacchikaatabbaa? Cha abhi~n~naa.

Idh' aavuso bhikkhu aneka-vihita.m iddhi-vidham paccanubhoti ... pe ... yaava Brahmalokaa pi kaayena vasa.m vatteti: dibbaaya sota-dhaatuyaa visuddhaaya atikkantamaanusikaaya ubho sadde su.naati dibbe ca maanuse ca, ye duure santike ca: para-sattaanam para-puggalaana.m cetasaa ceto paricca pajaanaati, saraaga.m vaa citta.m ... pe ... avimutta.m vaa citta.m avimutta.m cittan ti pajaanaati: aneka-vihita.m pubbe-nivaasa.m anussarati seyyathiida.m ekam pi jaati.m dve pi jaatiyo ... pe ... iti saakaara.m sa-uddesa.m anekavihita.m pubbe-nivaasa.m anussarati: dibbena cakkhunaa visuddhena atikkanta-maanusakena ... pe ... yathaakammuupage satte pajaanaati: aasavaana.m khayaa anaasava.m ceto-vimutti.m pa~n~naa-vimutti.m di.t.the va dhamme saya.m abhi~n~naa sacchikatvaa upasampajja viharati. Ime cha dhammaa sacchikaatabbaa.

Iti ime sa.t.thi dhammaa bhuutaa tacchaa tathaa avitathaa ana~n~nathaa sammaa Tathaagatena abhisambuddhaa.

[page 282]

8. Satta dhammaa bahu-kaaraa, satta dhammaa bhaavetabbaa ... pe ... satta dhammaa sacchikaatabbaa.

(i) Katame satta dhammaa bahu-kaaraa? Satta dhanaani, saddhaa-dhana.m, siila-dhana.m, hiri-dhana.m, ottappadhana.m, suta-dhana.m, caaga-dhana.m, pa~n~naa-dhana.m. Ime satta dhammaa bahu-kaaraa.

(ii) Katame satta dhammaa bhaavetabbaa? Satta bojjha'ngaa, sati-sambojjha'ngo, dhamma-vicaya-sambojjha'ngo, viriyasambojjha'ngo, piiti-sambojjha'ngo, passaddhi-sambojjha'ngo, samaadhi-sambojjha'ngo, upekhaa-sambojjha'ngo. Ime satta dhammaa bhaavetabbaa.

(iii) Katame satta dhammaa pari~n~neyyaa? Satta vi~n~naa.na.t.thitiyo. Sant' aavuso sattaa naanatta-kaayaa naanatta-sa~n~nino ... [Text as in xxxiii. 2.3 (x), ante,253] ... Ime satta dhammaa pari~n~neyyaa.

(iv) Katame satta dhammaa pahaatabbaa? Sattaanusayaa, kaamaraagaanusayo, pa.tighaanusayo, di.t.thaanusayo, vicikicchaanusayo, maanaanusayo, bhavaraagaanusayo, avijjaanusayo.

Ime satta dhammaa pahaatabbaa.

(v) Katame satta dhammaa haana-bhaagiyaa? Satta asaddhammaa. Idh' aavuso bhikkhu asaddho hoti, ahiriko hoti, anottappii hoti, appa-ssuto hoti, kusiito hoti, mu.t.tha-ssati hoti, duppa~n~no hoti. Ime satta dhammaa haana-bhaagiyaa.

(vi) Katame satta dhammaa visesa-bhaagiyaa? Satta saddhammaa. Idh' aavuso bhikkhu saddho hoti, hirimaa hoti, ottaapii hoti, bahu-ssuto hoti, aaraddha-viriyo hoti, upa.t.thitasati hoti, pa~n~navaa hoti. Ime satta dhammaa visesabhaagiyaa.

[page 283]

(vii) Katame satta dhammaa duppa.tivijjhaa? Satta sappurisa-dhammaa. Idh' aavuso bhikkhu dhamma~n~nuu ca hoti, attha~n~nuu ca, atta~n~nuu ca, matta~n~nuu ca, {kaala~n~nuu} ca, parisa~n~nuu ca, puggala~n~nuu ca. Ime satta dhammaa duppa.tivijjhaa.

(viii) Katame satta dhammaa uppaadetabbaa? Satta sa~n~naa, anicca-sa~n~naa, anatta-sa~n~naa, asubha-sa~n~naa, aadiinava-sa~n~naa, pahaana-sa~n~naa, viraaga-sa~n~naa, nirodha-sa~n~naa. Ime satta dhammaa uppaadetabbaa.

(ix) Katame satta dhammaa abhi~n~neyyaa? Satta niddesavatthuuni. Idh' aavuso bhikkhu sikkhaa-samaadaane tibbacchando hoti ... [Text as in xxxiii. 2.3 (vii), ante,252]

. . . Ime satta dhammaa abhi~n~neyyaa.

(x) Katame satta dhammaa sacchikaatabbaa? Satta khii.naasavabalaani. Idh' aavuso khii.naasavassa bhikkhuno aniccato sabbe sa.mkhaaraa yathaabhuuta.m {samma-ppa~n~naaya} sudi.t.thaa honti. Yam p' aavuso khii.naasavassa bhikkhuno aniccato sabbe sa.mkhaaraa yathaabhuuta.m {samma-ppa~n~naaya} sudi.t.thaa honti, idam pi khii.naasavassa bhikkhuno bala.m hoti, ya.m bala.m aagamma khii.naasavo bhikkhu aasavaana.m khaya.m pa.tijaanaati 'Khii.naa me aasavaa ti.' Puna ca para.m aavuso khii.naasavassa bhikkhuno a'ngaarakaasuupamaa kaamaa yathaabhuuta.m {samma-ppa~n~naaya} sudi.t.thaa honti ... pe ... 'Khii.naa me aasavaa ti.' Puna ca para.m aavuso khii.naasavassa bhikkhuno viveka-ninna.m citta.m hoti vivekapo.na.m viveka-pabbhaara.m viveka.t.tha.m nekkhammaabhirata.m vyanti-bhuuta.m sabbaso aasava-.t.thaaniyehi dhammehi.

Yam p' aavuso khii.naasavassa bhikkhuno ... pe ... 'Khii.naa me aasavaa ti.' Puna ca para.m aavuso khii.naasavassa bhikkhuno cattaaro satipa.t.thaanaa bhaavitaa honti subhaavitaa.

[page 284]

Yam p' aavuso ... pe ... 'Khii.naa me aasavaa ti.' Puna ca para.m aavuso khii.naasavassa bhikkhuno pa~nc' indriyaani bhaavitaani honti subhaavitaani. Yam p' aavuso

. . . pe ... 'Khii.naa me aasavaa ti.' Puna ca para.m aavuso khii.naasavassa bhikkhuno satta bojjha'ngaa bhaavitaa honti subhaayitaa. Yam p' aavuso ... pe ... 'Khii.naa me aasavaa ti.' Puna ca para.m aavuso khii.naasavassa bhikkhuno Ariyo A.t.tha'ngiko Maggo bhaavito hoti subhaavito. Yam p' aavuso khii.naasavassa bhikkhuno Ariyo {A.t.tha'ngiko} Maggo bhaavito hoti subhaavito, idam pi khiinaasavassa bhikkhuno bala.m hoti, ya.m bala.m aagamma khii.naasavo bhikkhu aasavaana.m khaya.m {pa.tijaanaati} 'Khii.naa me aasavaa ti.' Ime satta dhammaa sacchikaatabbaa.

Iti ime sattati dhammaa bhuutaa tacchaa tathaa avitathaa ana~n~nathaa sammaa Tathaagatena abhisambuddhaa.

Pa.thamaka-bhaa.navaara.m ni.t.thita.m.

2. . A.t.tha dhammaa bahu-kaaraa ... pe ... a.t.tha dhammaa sacchikaatabbaa.

(i) Katame a.t.tha dhammaa bahu-kaaraa? A.t.tha hetuu a.t.tha paccayaa aadibrahmacariyakaaya pa~n~naaya appa.tiladdhaaya pa.tilaabhaaya pa.tiladdhaaya bhiyyo-bhaavaaya vepullaaya bhaavanaaya paaripuuriyaa sa.mvattanti. Idh' aavuso Satthaara.m upanissaaya viharati a~n~natara.m vaa garu.t.thaaniya.m sabrahmacaari.m, yatth' assa tibba.m hirottappa.m paccupa.t.thita.m hoti pema~n ca gaaravo ca. Aya.m pa.thamo hetu pa.thamo paccayo aadibrahmacariyakaaya pa~n~naaya appatiladdhaaya pa.tilaabhaaya pa.tiladdhaaya bhiyyo-bhaavaaya vepullaaya bhaavanaaya paaripuuriyaa sa.mvattati.

[page 285]

Ta.m kho pana Satthaara.m upanissaaya viharati a~n~natara.m vaa garu.t.thaaniya.m sabrahmacaari.m yatth' assa tibba.m hirottappa.m paccupa.t.thita.m hoti pema~n ca gaaravo ca, te kaalena kaala.m upasa.mkamitvaa paripucchati paripa~nhati 'Ida.m bhante katha.m? Imassa ko attho ti?' Tassa te aayasmanto aviva.ta~n c' eva vivaranti anuttaani-kata~n ca uttaani-karonti, aneka-vihitesu ca ka'nkhaa-{.t.thaaniyesu} dhammesu ka'nkha.m pa.tivinodenti. Ayan dutiyo hetu dutiyo paccayo aadibrahmacariyakaaya pa~n~naaya appa.tiladdhaaya pa.tilaabhaaya pa.tiladdhaaya bhiyyo-bhaavaaya vepullaaya bhaavanaaya paaripuuriyaa sa.mvattati. Ta.m kho pana dhamma.m sutvaa dvayena vuupakaasena sampaadeti, kaaya-vuupakaasena ca citta-vuupakaasena ca. Aya.m tatiyo hetu tatiyo paccayo ... pe ... sa.mvattati. Puna ca para.m aavuso bhikkhu siilavaa hoti, paatimokkha-sa.mvara-sa.mvuto viharati aacaara-gocara-sampanno, anumattesu vajjesu bhaya-dassaavii samaadaaya sikkhati sikkhaapadesu. Aya.m catuttho hetu catuttho paccayo ... pe ... sa.mvattati. Puna ca para.m aavuso bhikkhu bahu-ssuto hoti suta-dharo suta-sannicayo, ye te dhammaa aadi-kalyaa.naa majjhe-kalyaa.naa pariyosaana-kalyaanaa saatthaa savya~njanaa kevala-{paripu.n.na.m} parisuddha.m brahmacariya.m abhivadanti, tathaaruupassa dhammaa bahu-ssutaa hontidhataa vacasaa paricitaa manasaanupekkhitaa di.t.thiyaa suppa.tividdhaa. Aya.m pa~ncamo hetu pa~ncamo paccayo ... pe ... sa.mvattati. Puna ca para.m aavuso bhikkhu aaraddha-viriyo viharati akusalaana.m dhammaana.m pahaanaaya kusalaana.m dhammaana.m upasampadaaya thaamavaa da.lhaparakkamo anikkhitta-dhuro kusalesu dhammesu. Aya.m cha.t.tho hetu cha.t.tho paccayo

[page 286]

... pe ... sa.mvattati. Puna ca para.m aavuso bhikkhu satimaa hoti paramena sati-nepakkena samannaagato cira-katam pi cira-bhaasitam pi saritaa anussaritaa. Aya.m sattamo hetu sattamo paccayo ... pe ... sa.mvattati. Puna ca para.m aavuso bhikkhu pa~ncasu upaadaana-kkhandhesu udayavyayaanupassii viharati -- 'Iti ruupa.m, iti ruupassa samudayo, iti ruupassa atthagamo, iti vedanaa ... iti sa~n~naa

. . . iti sa.mkhaaraa ... iti vi~n~naa.na.m, iti vi~n~naa.nassa samudayo, iti vi~n~naa.nassa atthagamo ti.' Aya.m a.t.thamo hetu a.t.thamo paccayo aadibrahmacariyakaaya pa~n~naaya appa.tiladdhaaya pa.tilaabhaaya pa.tiladdhaaya bhiyyo-bhaavaaya vepullaaya bhaavanaaya paaripuuriyaa sa.mvattati. Ime a.t.tha dhammaa bahu-kaaraa.

(ii) Katame a.t.tha dhammaa bhaavetabbaa? Ariyo A.t.tha'ngiko Maggo, seyyathiida.m sammaa-di.t.thi, sammaa-sa.mkappo, sammaa-vaacaa, sammaa-kammanto, sammaa-aajiivo, sammaavaayaamo, sammaa-sati, sammaa-samaadhi. Ime a.t.tha dhammaa bhaavetabbaa.

(iii) Katame a.t.tha dhammaa pari~n~neyyaa? A.t.tha lokadhammaa, laabho ca alaabho ayaso ca yaso ca nindaa ca pasa.msaa ca sukha~n ca dukkha~n ca. Ime a.t.tha dhammaa pari~n~neyyaa.

(iv) Katame a.t.tha dhammaa pahaatabbaa? A.t.tha micchattaa,

[page 287]

micchaa-di.t.thi, micchaa-sa.mkappo, micchaa-vaacaa, micchaa-kammanto, micchaa-aajiivo, micchaa-vaayaamo, micchaasati, micchaa-samaadhi. Ime a.t.tha dhammaa pahaatabbaa.

(v) Katame a.t.tha dhammaa haana-bhaagiyaa? A.t.tha kusiitavatthuuni. Idh' aavuso bhikkhunaa kamma.m kattabba.m hoti ... [Text as in xxxiii. 3.1 (iv), ante,255] ... Ime a.t.tha dhammaa haana-bhaagiyaa.

(vi) Katame a.t.tha dhammaa visesa-bhaagiyaa? A.t.tha aarabbha-vatthuuni ... [Text as in xxxiii. 3.1 (v), ante, 256] ... Ime a.t.tha dhammaa visesa-bhaagiyaa.

(vii) Katame a.t.tha dhammaa duppa.tivijjhaa? A.t.th' akkha.naa asamayaa brahmacariya-vaasaaya ... [Text as in the nine akkha.nas, xxxiii. 3.2 (iv), ante, 263, reduced to eight by the omission of the soction asura-kaaya.m uppanno hoti] ... Ime a.t.tha dhammaa duppa.tivijjhaa.

(viii) Katame a.t.tha dhammaa uppaadetabbaa? A.t.tha MahaaPurisa-vitakkaa -- 'Appicchassa aya.m dhammo, naaya.m dhammo mahicchassa: santu.t.thassa aya.m dhammo, naaya.m dhammo asantu.t.thassa: pavivittassa aya.m dhammo, naaya.m dhammo sa.mga.nikaaraamassa: aaraddha-viriyassa aya.m dhammo, naaya.m dhammo kusiitassa: upa.t.thitasatissa aya.m dhammo, naayam dhammo mu.t.tha-ssatissa:

samaahitassa aya.m dhammo, naaya.m dhammo asamaahitassa:

pa~n~naavato aya.m dhammo, naaya.m dhammo duppa~n~nassa:

nippapa~ncaaraamassa aya.m dhammo nippapa~nca-ratino, naaya.m dhammo papa~ncaaraamassa papa~nca-ratino ti.' Ime a.t.tha dhammaa uppaadetabbaa.

(ix) Katame a.t.tha dhammaa abhi~n~neyyaa? A.t.tha abhibhaayatanaani ... [Text as in xxxiii. 3.1 (x), ante,260] ... Ime a.t.tha dhammaa abhi~n~neyyaa.

[page 288]

(x) Katame a.t.tha dhammaa sacchikaatabbaa? A.t.tha vimokhaa ... [Text as in xxxiii. 3.1 (x), ante,261] ... Ime a.t.tha dhammaa sacchikaatabbaa.

Iti ime asiiti dhammaa bhuutaa tacchaa tathaa avitathaa ana~n~nathaa sammaa Tathaagatena abhisambuddhaa.

2. Nava dhammaa bahu-kaaraa ... pe ... nava dhammaa sacchikaatabbaa.

(i) Katame nava dhammaa bahu-kaaraa? Nava yonisomanasikaara-muulakaa dhammaa. Yoniso-manasikaroto paamojja.m jaayati, pamuditassa piiti jaayati, piiti-manassa kaayo passambhati, passaddha-kaayo sukha.m vedeti, sukhino citta.m samaadhiyati, {samaahitena} cittena yathaa-ruupa.m pajaanaati passati, yathaa-bhuuta.m jaana.m passa.m nibbindati, nibbinda.m virajjati, viraagaa vimuccati. Ime nava dhammaa bahu-kaaraa.

(ii) Katame nava dhammaa bhaavetabbaa? Nava paarisuddhi-padhaaniya'ngaani, siila-visuddhi paarisuddhi-padhaaniya'nga.m, citta-visuddhi paarisuddhi-padhaaniya'nga.m, di.t.thivisuddhi paarisuddhi-padhaaniya'nga.m, ka'nkhaa-vitara.navisuddhi paarisuddhi-padhaaniya'nga.m, maggaamagga-~naa.nadassana-visuddhi paarisuddhi-padhaaniya'nga.m, pa.tipadaa~naa.na-dassana-visuddhi paarisuddhi-padhaaniya'nga.m, ~naa.nadassana-visuddhi paarisuddhi-padhaaniya'nga.m, pa~n~naa-visuddhi paarisuddhi-padhaaniya'nga.m, vimutti-visuddhi paarisuddhi-padhaaniya'nga.m. Ime nava dhammaa bhaavetabbaa.

(iii) Katame nava dhammaa pari~n~neyyaa? Nava sattaavaasaa ... [Text as in xxxiii.. (iii),] ... Ime nava dhammaa pari~n~neyyaa.

(iv) Katame nava dhammaa pahaatabbaa? Nava ta.nhaamuulakaa dhammaa:

[page 289]

ta.nha.m pa.ticca pariyesanaa; pariyesana.m pa.ticca laabho; laabha.m pa.ticca vinicchayo;

vinicchaya.m {pa.ticca} chanda-raago; chanda-raaga.m pa.ticca ajjhosaana.m; ajjhosaana.m pa.ticca pariggaho; pariggaha.m pa.ticca macchariya.m; macchariya.m pa.ticca aarakkho;

aarakkhaadhikara.na.m pa.ticca da.n.daadaana-satthaadaana-kalahaviggaha-vivaada-tuva.mtuva-pesu~n~na-musaavaadaa aneke paapakaa akusalaa dhammaa sambhavanti. Ime nava dhammaa pahaatabbaa.

(v) Katame nava dhammaa haana-bhaagiyaa? Nava aaghaata-vatthuuni ... [Text as in xxxiii. 3.2 (i), ante, 262.] ... Ime nava dhammaa haana-bhaagiyaa.

(vi) Katame nava dhammaa visesa-bhaagiyaa? Nava aaghaata-pa.tivinayaa ... [Text as in xxxiii. 3.2 (ii), ante, 262.] ... Ime nava dhammaa visesa-bhaagiyaa.

(vii) Katame nava dhammaa duppa.tivijjhaa? Nava naanattaa;

dhaatu-naanatta.m pa.ticca uppajjati phassa-naanatta.m;

phassa-naanatta.m pa.ticca uppajjati vedanaa-naanatta.m;

vedanaa-naanatta.m pa.ticca uppajjati sa~n~naa-naanatta.m;

sa~n~naa-naanatta.m pa.ticca uppajjati sa.mkappa-naanatta.m;

sa.mkappa-naanatta.m pa.ticca uppajjati chanda-naanatta.m;

chanda-naanatta.m pa.ticca uppajjati pari.laaha-naanatta.m;

pari.laaha-naanatta.m pa.ticca uppajjati pariyesanaa-naanatta.m;

pariyesanaa-naanatta.m pa.ticca uppajjati laabha-naanatta.m.

Ime nava dhammaa duppa.tivijjhaa.

(viii) Katame nava dhammaa uppaadetabbaa? Nava sa~n~naa: asubha-sa~n~naa, mara.na-sa~n~naa, aahaare pa.tikkuula-sa~n~naa, sabbaloke anabhirati-sa~n~naa, anicca-sa~n~naa, anicce dukkha-sa~n~naa, dukkhe anatta-sa~n~naa,

[page 290]

pahaana-sa~n~naa, viraaga-sa~n~naa. Ime nava dhammaa uppaadetabbaa.

(ix) Katame nava dhammaa abhi~n~neyyaa? Nava anupubba-vihaaraa ... [Text as in xxxiii. 3.2 (v), ante, 265] ... Ime nava dhammaa abhi~n~neyyaa.

(x) Katame nava dhammaa sacchikaatabbaa? Nava anupubba-nirodhaa ... [Text as in xxxiii. 3.2 (vi),266] ... Ime nava dhammaa sacchikaatabbaa.

It' ime navuti dhammaa bhuutaa tacchaa tathaa avitathaa ana~n~nathaa sammaa Tathaagatena abhisambuddhaa.

3. Dasa dhammaa bahu-kaaraa ... pe ... dasa dhammaa sacchikaatabbaa.

(i) Katame dasa dhammaa bahu-kaaraa? Dasa naathakara.na-dhammaa ... [Text as in xxxiii. 3.3 (i),266] ... Ime dasa dhammaa bahu-kaaraa.

(ii) Katame dasa dhammaa bhaavetabbaa? Dasa kasi.naayatanaani ... [Text as in xxxiii. 3.3 (ii),268] ... Ime dasa dhammaa bhaavetabbaa.

(iii) Katame dasa dhammaa pari~n~neyyaa? Das' aayatanaani: cakkhaayatana.m, ruupaayatana.m, sotaayatana.m, saddaayatana.m, ghaanaayatana.m, gandhaayatana.m, jivhaayatana.m, rasaayatana.m, kaayaayatana.m, pho.t.thabbaayatana.m. Ime dasa dhammaa pari~n~neyyaa.

(iv) Katame dasa dhammaa pahaatabbaa? Dasa micchattaa: micchaa-di.t.thi, micchaa-sa.mkappo, micchaa-vaacaa, micchaakammanto, micchaa-aajiivo, micchaa-vaayaamo, micchaa-sati, micchaa-samaadhi, micchaa-~naa.na.m, micchaa-vimutti. Ime dasa dhammaa pahaatabbaa.

(v) Katame dasa dhammaa haana-bhaagiyaa? Dasa akusalakammapathaa ... [Text as in xxxiii. 3.3 (iii).269]

. . . Ime dasa dhammaa haana-bhaagiyaa.

[page 291]

(vi) Katame dasa dhammaa visesa-bhaagiyaa? Dasa kusalakammapathaa ... [Text as in xxxiii. 3.3 (iv),269]

. . . Ime dasa dhammaa visesa-bhaagiyaa.

(vii) Katame dasa dhammaa duppa.tivijjhaa? Dasa ariyavaasaa ... [Text as in xxxiii. 3.3 (v),269] Ime dasa dhammaa duppa.tivijjhaa.

(viii) Katame dasa dhammaa uppaadetabbaa? Dasa sa~n~naa: asubha-sa~n~naa, mara.na-sa~n~naa, aahaare pa.tikkuula-sa~n~naa, sabbaloke anabhirati-sa~n~naa, anicca-sa~n~naa, anicce dukkha-sa~n~naa, dukkhe anatta-sa~n~naa, pahaana-sa~n~naa, viraaga-sa~n~naa, nirodhasa~n~naa. Ime dasa dhammaa uppaadetabbaa.

(ix) Katame dasa dhammaa abhi~n~neyyaa? Dasa nijjaravatthuuni. Sammaa-di.t.thissa micchaa-di.t.thi nijji.n.naa hoti, ye ca micchaadi.t.thi-paccayaa aneke paapakaa akusalaa dhammaa sambhavanti, te c' assa nijji.n.naa honti, sammaadi.t.thipaccayaa ca aneke kusalaa dhammaa bhaavanaa-paaripuuri.m gacchanti. Sammaa-sa.mkappassa micchaa-sa.mkappo ... pe ... Sammaa-vaacassa micchaa-vaacaa ... pe ... Sammaakammantassa micchaa-kammanto ... pe ... Sammaaaajiivassa micchaa-aajiivo ... pe ... Sammaa-vaayaamassa micchaa-vaayaamo ... pe ... Sammaa-satissa micchaa-sati

. . . pe ... Sammaa-samaadhissa micchaa-samaadhi ... pe

. . . Sammaa-~naa.nassa micchaa-~naa.na.m ... pe ... Sammaavimuttissa micchaa-vimutti nijji.n.naa hoti, ye ca micchaavimutti-paccayaa aneke paapakaa akusalaa dhammaa sambhavanti, te c' assa nijji.n.naa honti, sammaa-vimutti paccayaa ca aneke kusalaa dhammaa bhaavana-paaripuuri.m gacchanti. Ime dasa dhammaa abhi~n~neyyaa.

[page 292]

(x) Katame dasa dhammaa sacchikaatabbaa? Dasa asekhaa dhammaa ... [Text as in xxxiii. 3. 3 (vi), 271] ... Ime dasa dhammaa sacchikaatabbaa.

It' ime sata.m dhammaa bhuutaa tacchaa tathaa avitathaa ana~n~nathaa sammaa Tathaagatena abhisambuddhaa ti.

Idam avoca aayasmaa Saariputto. Attamanaa te bhikkhuu aayasmato Saariputtassa bhaasita.m abhinandun ti.

Dasuttara-Suttanta.m.

Paa.tika-Vaggo.

Paa.tiko-d-Umbarii c'eva Cakkavatti Agga~n~naka.m

[page 293]

Sampasaada~n ca Paasaada.m MahaaPurisa-Lakkha.na.m
Sigaalaa.taanaatiyaka.m Sa'ngiiti~n ca Dasuttara.m,
Ekaadasahi Suttehi Paa.tika-Vaggo ti vuccati.

Pahaatu.m sakala.m dukkha.m,
Vi~nitu.m sakala.m sukha.m,
Pappotu.m amata.m khema.m,
Dhamma-raajassa santike ti.

DIiGHA-NIKAaYA.M NI.T.THITA.M


Contact:
E-mail
Copyright Statement   Webmaster's Page